Vapaus, September 1, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. l p . — Saturday, Sept. 1, 1962
h.
SI
tl!
n
V
m
•i]:
oi
ni 3
9
i
d
e
k
a
ti
•i
s.
I
l
i
• t
1;
r
t
r
i
1
i
1
t
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
. OF FINNISH CANADIANS^
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editori W. Eklund . Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria] OS 4-4265
Publislied thrice weekly::Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
M
•Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authdrized as sfecbnd c)ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash. • •
TILAUSmNNAT
Canädassa: 1 vk; $8.00 6 kk. $4.25 USAissa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4,80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
^ . , . „ b . , c . , h . . CANADIAN LANGUAGE PRESS
Havannan tulitus USAn provokaatio
• Pimeän yön turvissa Kuuban rannikolta, mereltä noin
viikko sitten suoritettu Havannan erään hotelli- ja teatteri-rakennuksen
pommitus oli uusin yhdysvaltalaisprovokatio,
mistä ei kunnian kukko laula Setä Saniulille.
. Uutistiedoissä kerrottiin, että nämä aseistetut alukset
(niitä oli kaksi) tulivat pimeän turvissa Yhdysvaltain ranni­kolta",'
ampuivat noin 60 tykinlaukausta ja pakenivat sitten
takaisin Floridaan.
Yhdysvaltain viranomaisten toimesta kiellettiin . Wash-ingtonin
edesvastuu tapahtumasta ja yritettiin selittää, että
provokation järjestäjiä ja toimenpanijoita olivat kuubalaiset
vastavallankumoukselliset. Onpa tässä jenkkien tekopyhyy­dessä
menty niinkin pitkälle, että on ruvettu oikein "tutki­maan",
rikkoivatko nämä yöllisen pommituksen järjestäjät
"Yhdysvaltain puolueettomuuslakeja?"
Kun pidetään mielessä se tosiasia, että tällaisen pommi­tuksen
valmistaminen vaatii huomattavassa määrässä sekä
aikaa että harjoituksia ja varoja, niin kukaan täysjärkinen
ihminen ei voi uskoa niin mahdotonta väittämää, että kaksi
laivaa voi Yhdysvaltain rannikolla harjoittaa miehistön sekä
hankkia tykkejä ja tykinpanoksia muka niin, että Yhdysval­tain
viranomaiset eivät olleet .siitä tietoisia. Lapsetkin käsit­tävät,
että tällaisia provokatioita ei voida valmistella eikä
järjestää minkään ryhmän toimesta, ja kaikkein vähitenkin
jonkun ulkomaalaisryhmän toimesta ilman Yhdysvaltain
hallituksen myötävaikutusta ja hyväksymistä.
Merkillepantavaa onM edes Washington ole yrit-,
tänyt kieltää sitä tosiasiaa, että tämä yöllinen pommitushyök-käys
Kuuban pääkaupunkia vastaan järjestettiin Yhdysval­tain
rannikolta, ja että tämän ilkityön tekijät pakenivat pi­meän
turvissa takaisin Yhdysvaltoihin, Floridaan, provoka-tionsa
tehtyä.
• Tunnettu tosiasia on, että Yhdysvallat on vastaanottanut
joukon kuubalaisia vastavallankumouksellisia aineksia ja an­tanut
niille sekä aineellista että moraalista tukea kuubavas-taisessa
toiminnassa. Täten menetellessään Yhdysvaltain hal­litus
on sekaantunut ja sekaantuu edelleen Kuuban sisäisiin
asioihin; Washington yrittää ylläpitää Kuubaan nähden sel­laista,
epänormaalista tilaa, että ulkopuoliset voimat voisivat
sopivassa tilanteessa kukistaa Kuuban nykyisen hallitusjär­jestelmän.
Lyhyesti sanoen. Yhdysvaltain hallitus on syyl­listynyt
jatkuvaan hyökkäyshenkiseen • toimintaan Kuubaa
vastaan ja Washington ei voi si';a "oikeuttaa" millään muulla
kuiri "väkevämmän oikeudella":— ja sellainen f'oikeutus", ei
vedä leiville enää herran vuonna 1962. . :
Tällaiset provokatiot eivät tietenkään kukista \Kuuban
nykyistä hallitusta. Päinvastoin on ilmeistä, että Yhdysval­tain
provokatiot nostattavat kuubalaiset entistä kiihkeäm-pään
toimintaan maansa itsenäisyyden ja itsemääräämisoi­keuden
puolustamiseksi.
"Kuuban vallankumous, jota ei voitu voittaa taloudelli­sella
saarrolla, ei alituisilla sotilasioimenpiteillä, eikä Yhdys­valtain
järjestämällä suoralla hyökkäyksellä", kuten päämi­nisteri
Castro sanoi, voi myös torjua tällaiset provokatiot.
Kaiken lisäksi. tämä tapaus nostattaa koko sivistyneen
maailman Kuuban puolelle ja Yhdysvaltain imperialismin
hyökkäyspolitiikkaa vastaan.
'Joutuessaan nyt tunnustamaan,, että tämä provokatio
järjestettiin taas Yhdysvaltain alueelta, ja että asian joD- .
dosta suoritetaan tutkimuksiakin siitä, jotta loukkasivatko.
provokatioon osallistuneet Yhdysvaltain lakeja (?) Washing­ton
tunnusti asiallisesti Kuuban hallituksen aikaisemmat
syytökset rajarauhansa rikkomisesta. Tosiasia nimittäin on,
että' Kuuban hallitus on tämän tuosta syyttänyt, jotta ame­rikkalaiset
lentokoneet ovat olleet ilman lupaa ja usein pro-vokatiomielessä
Kuuban ilmatilassa. Silloin tällöin on saatu
tietoja lentokoneista, jotka ovat palopommeillaan sytyttäneet
yöllisissä reittauksissaan kuubalaisia sokeriruokoviljelmiä
tuleen. Yhdysvaltain imperialismia on syytetty myös muista
pienemmistä hyökkäystoimenpiteistä. Nyt suoritettu Havan­nan
kaupungin yöllinen pommitus antaa vahvistuksen Kuu­ban
hallituksen muillekin syytöksille — ja Washington on
vastuussa kaikista provokatioistaj mitä sen alueelta tai alue­vesiltä
ja ilmatilasta järjestetään naapurimaata vastaan,
huolimatta siitä, ketä saadaan varsinaisen likaisen työn te­koon
palkatuksi.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Antti ROSS, Nipigon, Ont., täytti
perjantaina; elokuun 31 päivänä 81;
vuotta.
Heikki Elimen, Whitefish, Ont.,
täyttää tiistaina, syyskuun 4 päivä­nä
71 vuotta.
Jalmari Tähii, Toronto, Ontario,
täyttää tiistaina, syyskuun 4 päivä­nä
71 vuotta.
Helga Piesanen, Kirkland Lake,
Ont., täyttää keskiviikkona syysk.
5 päivänä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
EEC on sopimaton
puolueettomille,
sanoo Pravda
Moskova. — Neuvostoliiton kom.
munistipuolueen äänenkannattaja
Pravda tuomitsi sunnuntaina arti.
kelissään Euroopan talousyhteisön
ja vaati, kansainvälisen maailman­kauppaa
käsittelevän konferenssin
koollekutsumista.
Artikkelin oli laatinut Neuvosto­liiton
tiedeakatemian kansainvälis­ten
suhteiden ja maailmankaupan
instituutti. Siinä analysoitiin yksi­tyiskohtaisesti
Euroopan talousyh­teisöä.
Pravdan mukaan EECn poliitti
nen johto tekee mahdottomaksi jä.
senvaltioiden puolueettomuuden
.säilymisen. — Sen tähden Ruotsin,.
Sveitsin ja Itävallan liittymisessä on
kysymys näiden maiden liittymiseni
tä aggressiiviseen sotilaalliseen ja
poliittiseen liittoon.
Pravda varoitti, että Neuvostoliit­to
ja muut sosialistiset maat voisi­vat
ryhtyä toimenpiteisiin EECn
'li.=;kriminoivaa politiikkaa vastaan.
Lehden mukaan monet maat, jotka
vastu.stavat länsivallain muodosta­mien
suljettujen talousliittojen syn^
tymistä, kannattavat Neuvostoliiton
maailmankauppakonferenssia kos­kevaa
ehdotusta päämääränä ei dis­kriminoivan
maailmankauppajärjesi
törr perustaminen.
Oppikoulun demokratisoiminen
Mitä pätevämpi peruskoulutus,
sitä pätevämpi yliopisto-opetus. Hy­vä
ja tarkoitustaan vastaava korkea­koulutasoinen
opiskelu vaatii kun­nollisen
pohjavalmennuksen. Tällai­seen
toteamukseen sisältyy oleelli­sin
yhteenveto festivSaliseminaa-rin
kolmannesta opetusteemasta
käydystä keskustelusta, jossa poh­dittiin
kansakoulun uudistusta ja
demokratisoimista korkeakoulutuk­sen
perustana. Keskustelu raken­tui
kahdelle alustukselle, joista toi­sen
piti Unkarin toisen Suomen
edustaja.
KEHITTYNEIDEN MAIDEN
ONGELMA — MUTTA MYÖS
MUIDEN
Kuten alustajien kansallisuudes­takin
ilmenee^ on tehokkaan yli­opisto-
opetuksen vaatima peruskou­lutuksen
uudistaminen" ennen kaik­kea
teollisesti pitkälle kehittynei­den
maiden ongelmia; Ei niin, et­teivätkö
kehitysmaat olisi nekin
erittäin kiinnostuneita ajanmukai-äCbta
yliopisioon johtavasta koplu-tyypistä,
vaika niiden kohdalla pe­ruskoulutus
tulee luultavasti vielä
pitkän aikaa tyytymään paljon vaa­timattomampiin
tavoitteisiin. On; ni­mittäin
ilmeistä, etteivät ainakaan
ripeimnlin kehittyvät niistä tule
omaksumaan edes välitavoitteek;
seen aikansa elänyttä meikäläistä
rinnakkaiskoulujärjestelmää vaan
hyppäävät sen yli aivan samalla
tavalla kuin teollisuuden piirissä
ne hyppäävät vanhentuneiden ko­netyyppien
ja tavaravalmisteiden,
eräät jopa kokonaisten tuotantota­pojen
yli. Viimeksi mainittuun nä­kökohtaan
sisältyykin jotain erit­täin
o-eellista: uuden koulutyypin
luomisessa ei ole kehitysmaiden-tisen
perusteella voidaan todeta, et­tei
ainakaan meikäläisissä oloissa
ole toistaiseksi ollut mahdollisuut­ta
kokeilla, kuinka suuri osa op­pilaista
kykenisi opiskelemaan yli-opilaaksi
asti. Ylioppilaaksi valmis­tuvat
edustavat vain erittäin sum­mittaisesti
parhainta opiskelija-ainesta,
valitettavan moni lahjaki
kuus on varattomuuden tai riittä­vän
valistuksen puutteessa karsiu­tunut
pois monen keskinkertaista
heikommankin hivuttautuessa vas­taavasti
vuosirenkaiden kasvusta
piittaamatta omasta halusta tai vä-kipakojla
valkolakin tuntumaan.
Rinnakkaiskoulujärjestelmän valli­tessa
on kansakoulun -puolelle jää­neiltä
varsin monilta lahjakkailta­kin
oppilailta tie yliopistoon kat­kennut
peruuttamattomasti, puhu­mattakaan
niistä, joilla varatto­muus
yhdistyy keskitason lahjak­kuuteen.
Yhtenäiskoului poistaa tai ainakin
vähentää minimiinsä .(kokonaan se
ei voi poistaa niin kauan kuin
yleiset olot meillä pakottavat va­rattomien
kotien lapset heti oppi­velvollisuuskoulun
j^älkeen hakeutu-kouluihin
pyrkivät opiskelevat
omissa ryhmissän. Siis teoreettista
opintoa jatkavien, korkeakouluihin
tähtäävien laadullisen tason voi­daan
olettaa jo edellä mainituista
syistä nousevan ja heidän valmiu­tensa
korkeakouluopintojen aloitta­miseen
paranevan.
POLYTEKNILLISESTA
OPETUKSESTA
Festivaaliseminaarissa ei puhu­jien
tarvinnut näin voimallisesi^
puolustella yhtenäiskoulua; semi­naarin
osanottajissa oli tuskin ai^
noatakaan yhtenäiskoulun periaat­teellista
vastustajaa ja toiseksi ko­kous
ei ollut luonteeltaan päätös­lauselmia
laativa, vaan informoiva.
Suomen ja Unkarin edustajien alis­tukset
täydensivät toisiaan edelli­sen
(kansanedustaja Anna-Liisa
Tiekson alustuksen) hahmotellessa
tilanteen eräässä varsin pitkälle
kehittyneessä kapitalistisessa maas­sa—
on korostettava sanaa "erääs­sä",
. sillä esim. Ruotsi on tehnyt
JO . käytännöllisen ratkaisun yhte­näiskoulun
hyväksi — jälkimmäi­sen
piirtäessä tyyppikuvan pitkälle
maan ansiotöihin) edellä kosketel- kehittyne^^n sosialismia rankenta-iun
epädemokraattisen karsinnan, " " *
ja mikä tärkeintä, yhtenäiskoulun
aikana mahdollisuus päästä yliopis­toon
säilyy koko ajan. Vihdoin yh­tenäiskoulu
tarjoaa nimestään huo­limatta
useampia valintamahdolli­suuksia
oppilaille kuin nykyinen
rinnakkaiskoulusysteemi onhan
siinä linjajako toieutettu jo keski-kouluasteella.
OPETUKSEN TASOSTA
van teollisuusmaan kouluoloista.
Mielenkiintoista kuultavaa oli
Unkarin edustajan kertoma si­käläisestä
kokeilusta yleiseen po»
lytekniseen opetukseen siirtymisek­si,
missä oleellista on teorian ja
käytännön yhdistäminen koulutyös
KESÄINEN SUNNUNTAI
Toronto. — Se oli varmaankin voimistelua ja lavalla israelilaisen
tämän kesän lämpimin ja kaunein
viikonloppu kun torontolaiset viet­tivät
kauniissa Tarmolassa kesä-,
kauden lopettajaisjuhlia. Siksi, oli
väkeäkin saapunut tavallista enem­män
näihin tilaisuuksiin. Kerrottiin
tanssilavan lauantain kabaretti-il-lassa
olleen niin täynnä tanssijoi­ta
ettBi koskaan ennen ole sellais­ta
nähty. Siksipä hiukaa lupail­tiinkin
järjestää vielä yksi kaba-retti-
ilta tänä syksynä Tarniolaan,
Vaikka tämä olikin kiiin virallineii
lopettajäisjuhla niin silti Tarmölas^
sa kuumenee sauna vielä ja mauk­kaat
ateriat ja pullakahvit odottele­vat
syöjiä. Siitä pitivät huolen koJc-ki
ja isäntä ja vielä ilman palkkaa
he sen' tekevät.
Astelimme aivan ensiksi urheilu­kentän
laidalle seuraamaan mitä
siellä on tekeillä. Ei ollut saapunut
urheilijoita kuin kahdelta vieraal­ta
paikkakunnalta, vaikka luvassa
heitä oli pllut useampiakin. Oli ilo
nähdä pari hyvin nuorta poikaa
ottavan osaa urheiluun. Siitä se
alkaa huipulle nousu jokaiselle ja
mitä nuorempana niin sen parempi.
Urheilutulokset ilmoitetaan var­masta
tässä lehdessä ja siksi en nii­hin
kajoakaan tämän jutun yhtey­dessä.
Päivällisaikana kohtasi iloinen yl­lätys
ruokavieraita kun he havait­sivat
nuoruuden astuneen ravinto­laan.
Yrityksen tytöt siellä olivat
kauniina ruoan jakajina ja yksi
heistä oli kassassa ja keittiössä hei-tanssin.
Ja kun vielä viimeksi E.
Männistö jakoi aamupäivän urhei­lussa'
palkinnoille,päässeille heidän;'
palkintonsa, niin kaunis juhlaoh­jelma
olikin lopussa.^ ^ ''• '
Krokettikentällä valmistaudut­tiin
kovaan otteluun tämän kesäi­sestä
mestaruudesta ja siitä ehkä-kuullaan
myöhemmin kuka siinä
hommassa veti pisimmän korren.
A. Leveälahti oli koko päivän ab^
kerana pitämässä santapussin heit­täjiä
järjestyksessä ja heitä näkyi
siellä aina riittävänkin. Suomessa
vierailleet näyttivät suurimmalta'
osalta palanneen takaisia tuoden
terveiset iiyntymämaasta' Kähviku-'
' pin ääressä, kerrottiin monet ta­paukset
matkojen varsilta ja täitiä'
sunnuntainen juhlapäivä jäi "var-:
masti monelle siellä olleelle miel-.
lyttävien muistojen joukkoon. .
~Nyt vaan kiireesti valmistamaan
syksyistä haalitoimintaa ja suunnit­telemaan
entistä ehompia Suurjuh­lia
Toronton Tarmolaan. — LSP.
sä: toisaalta tarkoituksena on pe- tä vilahteli niin vikkelinä, ettei eh
rehdyttää oppilaat moniin eri am­matteihin
.ähinnä siinä mielessä,
että niitä opittaisiin oikein arvosta­maan
ja että kavennettaisiin juopua
henkisen ja ruumiillisen työn teki­jöiden
väliltä, toisaalta antamalla
Opetuksen ta.so oppikouluissa ei
varmastikaan tule laskemaan, jos ^
kaan kohdalla, niiden seuratessa j varakkaiden ( taloudellisesti mak-1 täydellinen ammattikoulutus pyri-kehi.
tyneiden maiden esimerkkiä, j ^likykyisten) perheiden lahjakkai-i tään tekemään mahdolliseksi kitka-suinkaan
kysymys mistän muotijäi- jen. keskinkertaisien ja heikompi-! ton siirtyminen koulusta yhteis-jittelystä,
vaan vastaami-sesta aika- i;,hjaisten ve.sojen rinnalle tulevat kuntaan ja talouselämän palveluk-kauden
haasteeseen. Valtavan teol- samassa'suhteessa oppikoulun pul­ujen
kehityksen j a kiristyvän kan-1 petteja kuluttamaan varattomien
sainvälisen kilpailun paine on kaik.|koiien lahjakkaat, keskinkertaiset
Kialla .^ama ja vaaai jokaista maa-jj;, heikompilahjaiset jälkeläiset.
Suomen rukiinkorjuu
kuukauden myöhässä
Helsinki. — Rukiin leikkuupuinti
on tällä hetkellä yleisesti vähintään
kolme viikkoa myöhässä. .Jyvien
tuleentuminen on edistynyt hitaasti
viime viikkojen viileyden johdosta,
kerrottiin lauantaina maatalouden
tutkimiiskeskuk.sesta.
Vaikka parin viime viikon.aikana
on ollut osittain poutaisia säitä, on
viljan kosteusprosentti pysytellyt
yleensä .50:n vaiheilla. Tämän vuok­si
voidaan rukiin leikkuupuintiin
päästä vasta syyskuun alkuviikolla.
— Viime kesänä se aloitettiin jo
elokuun aii-.isa.
Maatalouden tutkimuskeskuksen
arvion mukaan rui-ssadosta muodos
ta mobilisoimaan lahjakkaimmat | Tämä verenlisä tiilee päinvastoin
yksilönä, ensiarvoiseen, korkeinta i todennäköisesti piristämään luok-opi.
lista koulutusta edellyttävään
käyttöön. Kehitysmaiden ongelma
on vain se, etteivät nc voi saman­aikaisesti
edetä pituus- ja leveys­suuntaan:
ensin on saatava leveyttä
SO. järjestettävä alkeisopetus ja
poistettava lukutaidottomuus, ja
sitten vasta jatkettava täysin voi­min
eteenpäin pystysuoraan, yli­opistoa
kohti.
YHTENÄISKOULU —
:\JAN HAASTE
kacpetusta, sillä voidaan erityistä
b'o.-iologis(a tutkimusta odotellessa-kin
vahvasti epäillä asian olevan
niin, etiä varakkaiden kotien lap­issa
on jo kouluaikana enemmän
oppihalUttomuiUtta ja tiettyjä •'elä­mään
ky.lä-styneisyyttä" kuin hei­dän
vähävaraisissa opiskelijatove-rei,
ssaan, jotka kodin perintönä saa­vat
suuremman tarmon pureutua
seen. Suoma(.aisellakaan ei polytek­ninen
opetus ole loppujen lopuksi
ajatukseltaan vieras; moniin am-maUikouluihimme
liittyvä käytän­nön
harjoittelu on saanut jopa kan­sainvälistä
tunnustusta, nytkin fes-tivaaliseminaarissa
unkarilaisen
a.u.stiijan taholla.
Yhteenvetona voidaan todeta, et­tä
samoin kuin maailman mittakaa-va.
ssa yliopistot ovat parhaillaan et­simässä
uusia muotoja, ovat myös
yliopistoihin johtavat oppi.aitokset
valinkauhassa. Molemmat muotou- Toronto.. — - V i i m e lauantaina
tuvat voimakkaan ristikkäispaineen Tarmolassa pidetty kabaretti-ilta
tinyt tuntemaankaan. Kiitos tytöt
teille, sillä maukas ateria maistui
vielä .paljon paremmalta kun se
tarjoiltiin nuorten hymyn kauniisti
saattelemana.
Iltapäivä juhlissa soitteli orkeste­ri
reippaita säveleitä G. Gustafson-in
johdolla ja kuoron laulut soin­tuivat
niin kauniisti, että Gustaf-sonkin
hymyili tyytyväisyydestä
kumartaessa yleisölle kiitokseksi
suosionosoituksista. .
Tervehdyssanat lausui M. Ras­mus
toimien myöskin juhlan kuu­luttajana
ja nauratteli yleisöä haus­koilla
sivuhuomautuksillaan. L.
Hjorih lausui kauniin runon, A.
Wickman soitti hanurisoolon jo
Yrityksen; tytöt esittivät kentällä
Port Arthurin
kuulumisia
POrt Arthur.^ CSJ:n Port Arthu­rin
osaston kokous pidetään ensi
tiistaina. Kokouksessa keskustel/.
laan ja päätetään syys- ja talvitöin
minnan järjestämisestä. —- ATK
Toronton kuulumisia
alai.sina;: millainen on lopputulos
Meillä Suomessa on keskusteltu
melko paljon yhtenäiskoulukysy-myksestä;
Yhtenäiskoulu on ajan
haaste kahde.ssakin mielessä, jotka
eivät ole mitenkään vieraita toisil-een.
Toisaalta sen toteutuminen
merkitsee demokratian . laajentu
mijta, minkä vuoksi .sitä vastuste­taan,
toisaalla se merkitsee ajan
entistä poittavimmiii vaatimaan
oikea-mies-oikealle-paikalle tun­nuksen
toteuttamista, minkä vuok;
si sitä kannattavat sellaisetkin, jot­ka
demokratian . laajeniumana sitä
varmaa demokratia tulee saamaan
yhä suurempaa jalansijaa myös
koulumaailmassa.—- T-o,
tuu kuitenkin kohtalainen, jos se I vastustaisivatkin. Demokratian laa-saadaan
ajoissa talteen. jjentuminen on aina kohdannut vas;-
: ' • —— liarintaar mutta mikäli vain siihen
j puoleen kiinnitämme huomion,
Jos haluatte . päivästä loiseen i voimme todeta yhtenäiskoulun saa-seurata
maamme työkansan j vuttaneet periaatteessa voiton va.s-tärkeimpia
kysymyksiä, niin . tuslajistaan: yhtenäiskoulun takana
TILATKAA VAPAUS! oh meillä eduskunnassa vankka po-aiit.
inen enemmistö sen jälkeen
, . ., ! kun työväenpuolueiden lisäk.si
v:nkcassakin tilanteessa Mine ^y-^ maalaisliitto on ottanut yh­tenäiskoulun
toteuttamisen kult-vaikeuksien
läpi. Ja yliopistolle oli-1 muutosten nopeutta ja uuden kou-si
yksinomaan hyötyä tästä paisu- lun muotoa ajatellen, on vielä meil-vasta
ylioppilastulvasta, josta se lähäinärän peitossa, mutta yksi on
voisi valita parhaat — ja ennen
kaikkea: riittävän määrän valiovä-keäkullekin
alalle — omiin tarpei­siinsa;
Opetuksen tason, ennallaan <iäi-
.yttämisen, vielä vähemmän laske- Epäilyttävä "tarkastus"
misen sijasta voidaan perustellus­ti
puhua tason kohottamisesta. On • York.— Tuntemattomat hen-nimittäin
täysi .syy uskoa, että yh-l'^'•öt suorittivat viime viikolla ':ko-tenäiskoulu
merkitsee rinnakkais- titarkastuksen" Pravdan New York-koulujärjestelmään
verraten paitsi in kiijeenvaihtajan huoneistossa
demokratian laajentumisen mieles-j vieden mukanaan muistiinpanoleh
sä myös ope;uksen tehokuudessa
askelta eteenpäin. Korkeakoulu­opintoihin
tähtäävien lahjakkuuk-
.sien ryhmä voidaan en.sinnäkin va­lita
entistä suuremmasta joukosta,
ja toiseksi tehostaa sen koulutus-liöitä,
kaksi kirjoituskonetta, eloku^
vakameran, rannekellon y.m. Var­kaus
tapahtui päiväsaikaan kirjeen­vaihtajan
ollessa poissa kotoa; Vuo­den
alu.ssa varastettiin neuvostoliit-tolai.'
i|amcrikkalaista kauppaa hoiti-'
ta nykyisestä, koska linjajaon vai- van osakeyhtiön Amtorgin huoneis-ditessa
alemman asteisin ^ammatti- tosta iso kassakaappi.
onnistui erinomaisen hyvin Tans
silavalla oli - jatkuvasti iloista vä­keä
ja soittoyhtyeemme piti huolen
siitä, että tanssi kävi laatuun.
Seuraavana päivänä, eli sunnun­taina,
oli suuri joukko yleisöä seu­raamassa
urheilukilpailuja ja muu­ta
ohjelmaa. Vierailijoita oli paik­kakuntalaisten
lisäksi paljon lähel-xtä
ja kaukaa. Kiitos kannatuJtsesta.
Sulimmat kiitokset kaikille jotka
yllämainittuja tilaisuuksia tavalla
tai toisella avustivat.
Matti Rasmus sanoi puheessaan
aivan oikein, että nyt on hyvä aika
lii.tyä kuoroon orkesteriin, voimis-telujoukkueeseen
jne, jotta voidaan
yhteisvoimin valmistautua täällä
Tarmolassa ensi kesänä pidettävään
suuivuhlaan. Järjestelyjen ja val­mistelujen
suhteen olisi pyrittävä
lyömään laudalta hyvät portarthu.
rilaiset ystävämme ja siinä onkin
urakka.— N.
Hrushtshevin YK-vierailu
ei
mitään varmaa
Moskova.— Neuvostoliiton pää­ministeri
Hrushtshevilla ei ole tällä
kertaa mitään varmoja suunnitel.
mia YKn yleiskokouksen istuntoon
osallistimisesta sen alkaessa tässä
kulissa ilmoitti YKn vt. pääsihteeri
U Thant torstaina.
Hrushtshev oli kuitenkin sanonut
Thantille, että hän olisi halukas t a ­paamaan
Yhdysvaltain presidentti
Kennedyn "jos tilanne sitä vaatii//,,
Kun häneltä kysyttiin jos Hrusht­shev
oli herättänyt kysymyksen •
konferenssista YKn puitteissa kan­sainvälisen
jännittyneisyyden lie­ventämiseksi.
Thant sanoi: "Kyllä,
me keskustelimme tämän kysymyt
sen joistakin vaiheista."
Thantin lausunto lopetti arvailut
siitä, että pääministeri Hrushtshev
voisi osallistua YKn yleiskokouk­sen.
istuntoon Neovostoliiton avav
ruussaavuituksien jälkeen istunnon
alkaessa syyskuun 18 päivänä.-
Rose ja Nouse
MEn kimipussa
Los Angeles. — : Yhdysvalloissa
tehtiin jälleen sunnuntaina kaksi
maailmanennätystä uinnissa. Aus­tralialainen
Murray Rose voitti kau-kolännen
mestaruuskilpailuissa Los
Angelesissa 800: metrin matkan
ajalla 8.51,5 ja naisten vastaavan
kilpailun amerikkalainen Carolyn
House tuloksella 9.51,6.
Rose poisti ennätysluietteloista
maanmiehensä Jon Konradsin ajaa
8.59,6, mikä oli syntynyt vuonna
1959. Naisten matkalla oli entinen
ennätyksen omistajatar ruotsalai­nen
Jane Cederquist, joka kaksi
vuotta sitten ui tuloksen 9.55,6.
Enemmänkö vain sellaista?
Eräs paikallinen radiokuuluttaja sanoi torstaiaamuna et­tä
Mine Millunipn osasto No. .598 johtokunnan tulevissa
vaaleissa törmäävät jälleen vastatusten Mine Millin ja teräs-union
kannattajat. _^
Tosiasia onkin, että syyskuun 12 pnä suoritettavissa joh­tokunnan
vaaleissa on vain kaksi vaalilistaa — Mine Millin
kannalla olevan. Tom Taylorin johtama 17-henkinen vaali­lista,
;sekä. terästyöläisten järjestämän pahamaineisen reit-tauksen
kannattajaksi yleisesti kuvattu Don Gillisin johtama
17-henkinen vaalilista, sekä eräs yksilö, joka ei kuulu viral­lisesti
kumpaankaan vaaliliittoon.
Linjat ovat siis selvät: Mine Millin jäsenet äänestävät
joko oman unionsa puolesta tai sitä vastaan reittaajien hy­väksi.
•
. Yleisesti tiedetään myös, että reittaajien osakkeet ovat
laskeneet romahdusmaisesti sen jälkeen kun Ontarion työ-suhdelautakunnan
kuulustelussa esitettiin kumoamattomia
todistuksia siitä, että reittaajien "jäsenkortteja~j)li annettu
kymmenittäin työläisten nimiä väärentämällä — mikä (ni-menväärennys)
sellaisenaan on rikoslain alainen vakava rikos.
• Vaaliehdokkaat vetoavat tavallisesti "aikaisempaan" toi-mintaansa,
ji Tom Taylor ja hänen vaalilistallaan olevat eh­dokkaat
voivat rehellisesti vedota siihen, että he ovat olleet
Millin kannattajia.
Sitä ei tietenkään voi tehdä
mi\ GiHisin vaalilistalla ole­vat
henkilöt. •
Mutta tuloksia on heilläkin.
Mr. Gillis voi vedota, jos hän
niin haluaa .siihen, että ainoas­taan
hänen johtamansa osasto
No. 598 johtokunta on pidentä­nyt
omaa virkakauttaan; että
ainoastaan hänen johtokuntan­sa
on kieltänyt Mine Millin
.jäseniltä kuukausimääriksi oi­keuden
kokoontua itse raken­tamissaan
ja maksamissaan
haaleissaan; että ainoastaan
hän oli presidentti, jota ei
hiiohistuttanut .sen paremmin
työehtosopimiisten uusiminen
kuin -työläisten valitusten kä-jsittelykään,
kunhan vain voi
itso vierailla Pariisissa tai osal­listua
torypuolueen hyväksi
vaaiitoimintaan; vain hän on
antanut osasto No. .598 omai­suudet
sheriffin huollettavak­si.
Me emme tiedä, tuleeko mr.
Gillis vetoamaan näiden ja sa-mantapai.
sten aikaansaannos-tensa
perusteella jäsenistön
kannatukseen.syyskuun 12 pn
vaaleissa? Mutta meistä tun­tuu
kuitenkin^ että monet hä­nen
entisistä kannatlajistaan-kin
— Mine Millin miehistä:
puhumattakaan— tulevat har­kitsemaan
oikein vakavasti si­tä,
että mitä todellista hyötyä
(ja kenelle) mr. Gillisin "oh-jelniasta"
on työläisille ollut.
tuuripoliittiseen ohjelmaansa. Mil­loin
päästään sanoista tekoihin, on
arvoitus tällä hetkellä, mutta us­koisin
siihen päästävän sitä nope­ammin,
mitä pikemmin saadaan luo­duksi
muuan toi.staiseksi puuttuva
erittäin tärkeä edellytys: opettaja­kunnan
yk^imiejnen myötämieli-sy.
vs ja tuki yhtenäiskoululle.
Että yhtenäiskoulu merkitsee dc-mokration
laajentumista, siitä ei ol­tane
eri mieltä: maksuton, kansa­koulun
.sosiaalisin eduin avautuv.i
keskikoulu tasottaa satojentuhan­sien
opinteitä. Mutta cdistääkö se
samalla lahjakkuuksien parempaa
esillepääsyä ja korkeakoulujen
opiskelutason kohottamista? Vas-taltaessa
tähän loppuukin yksiinei-lisyys.
Festivaaliseminaarissa kos­keteltiin
mielenkiintoisella tavalla
tätäkin ongelmaa.
JOKAMIEHEN VALKOLAKKI
— UTOPIAAKO?
Jotain erittäin oleellista yhtenäis­koulun
ideasta sisältyi alustuk.sen
pitäneen Unkarin edustajan: totea,
mukseen että viidentoista vDoden ku­luessa
heiliä päästään- siihen että
käytännöllisesti katsoen jokainen
unkarilainen saa yliopisto-opetuk­sen
edellyttävän peruskoulutuksen.
Toteamukseen sisältyy monia opti-mistisuude.
s.saan huiimaava ajatus,
että valtaosa ihmisistä kykenee
omaksumaan ylioppilailta vaaditta­van,
tietomäärän. Kysymys ei ole
kuitenkaan ymmärtääkseni siitä,
että Unkarissa uskottaisiin kaik
kien ylioppilaaksi valmistuvien ky­kenevän
jatkamaan tai edes haUuu
van jatkaa korkeakouluLssa, vaan
siilä,, että ylioppilastaso on tule­vaisuudessa
yleisen kansalaistietöu-den
minimitaso.
Utopiaako? Aika tulee antamaan
siihen vastauksen, mutta tähän us-
PÄIVÄN PAKINA
Kirkon esimerkki tekopyliyyttä vastaan
Mitä tahansa hyvää voidaankin
sanoa kirkosta — ja kukaan ei ha­lua,
kieltää sitä, etteivätkö kirkot­kin
ole ;tehtneet osaltaan hyvää :—
niin sosiaalisten uudistusten vaati­minen
ja taistelu niiden puolesta
ci ole kuitenkaan minkään kirkko­kunnan
vahvimpia puolia. Kirkko­jen
yhteiskunnallisen ohjelman
yleisenä leimaa-antavana piirteenä
on — kunnioitettavia poikkeustapa­uksia
lukuunottamatta — yhteiskun
nallinen konservatiivisuus, eli van­hoillisuus.
Tyypillisenä esimerkkinä voidaan
mainita "oman" kirkkonsa eli
kirkkomme-luojan, Martti Lutherin
asennoituminen. Luther tunnetaan
suurena uskonnonpuhdistajana, jo­ka
nousi avoimeen taisteluun ylim­män
papiston turmeltunei.suutta ja
crikoLsesti ns. anekauppaa vastaan,
mikä vei hänet askel askeleelta yhä
kauemmaksi katolisuudesta. Luther
hylkäsi sekä paavin että kirkollis-kokoustensa
ehdottoman ylivallan,
poltti paavin pannajulistukset ja
;ulistcttiin kannattajineen kapinal­lisuutensa
vuoksi ei vain kirkon,
vaan valtakunnankirouk.seen.
Mutta kun Saksan talonpojat nou
sivat vähän myöhemmin taisteluun
kerra.ssaan siet ämättömien olosuh­teiden
korjaamiseksi, niin Luther,
tämä suuri "kapinoitsija" ryhtyi
kaikin voimin ja kaikin mahdolli­sin
keinoin puolustamaan silloisia
vallanpitäjiä ja heidän tunnotonta
riistojärje-stelmäänsä köyhiä talon­poikaisjoukkoja
vastaan.
Kun tälJaista tapahtuu . "tuorees­sa
puu.ssa', niin ilman muuta voi­daan
siis ymmärtää, vaikka ei ti(j-tenkään
hyväksyä, kirkkojen ylei­nen
konservatiivisuus ja vanhoilli­suus.
Ja vaikka kirkot yleensä tuomit­sevat
tekopyhyyden, niin juuri pa­piston
piireissä suhtaudutaan
useimmiten kielteisesti -'jumalatto-miin".
Papit manaavat esimerkiksi
sosialistisia maita ja julistautuvat
niiden vihollisiksi; He suhtautuvat
kielteisesti työväenliikkeen: toimin­taan
yleisesti. Näissä asioissa ja
kaikista opetuksistaan huolimatta
— papiston asenteena tuntuu ole­van
fariseuksen rukous:
"Jumala, minä kiitän Siniia, et­ten
minä ole kuin muut ihmiset,
riistäjäti väärämieliset, huorinteki-jät.
enkä myöskään niin kuin tuo
publikaani, tuo suuri syntinen.'
Mutta poikkeuksiakin on. Yksi
tällainen tervetullut poikkeus yh­teiskunnallisen
• ; yanhollisuuden
tieltä on maamme anglikaanisen
kirkon johdon uusi asennoitumi­nen
avioerotapauksiin.
Mainitun kirkon 21. synoodi
Kingstonissa esitti rohkeasti — ja
me ihailemme aatteellista rohkeut­ta
— katsantokannan^ että kirkon
pitäisi luopua tekopyhyydestä
avioeron ottaneiden uudölleen vih­kimisen
tiimoilta.
Tekopyhyyttä vastustaneiden ja
moraalisten rehtiyttä puolustavat
papit selittivät mainitussa kokouk­sessa,
että kirkon säädökset kiel­tävät
anglikaanipapit vihkimästä
sellaisia henkilöitä, jotka ovat olla-,
neet syystä tai toisesta avioeron.
Mutta kun kirkon pitää niin ta­loudellisten
seikkojen kuin hen­gellisten
asiain vuoksi pitää kiinni
"lampaistaan", niin ang:ikaanikir-kon
pappien kerrotaan* "ratkais­seen"
tämän pulman hyvin yksin­kertaisella
tavalla. He ovat selittä­neet"
avioeron ottaneille j a uuteen
avioliittoon pyrkiville seurakunta­laisilleen,
että kirkon säännöt estä^
vät vihkimisen toimittamisen hei­dän
omassa kirkossaan, mutta jär­jestetään
asia siten, että jonkun
muun kirkon pappi suorittaa vihki­misen
ja kun loppu on hyvin, niin
kaikki on hyvin, ja uudelleen vihit­ty
henkilö voi kuitenkin olla sää­döksiä
rikkomatta edelleen angli-kaanikirkkoon
kuuluva hyvä kris­titty.
Tämä sellaisenaan on tietenkin
pahinta sorttia farisealaisuutta, ku­ten
mainitun kirkon eräät papit se­littävät.-
Se on' verrattavissa siihen,
;os esim. "luvattomalle" rakastajal­le
sanottaisiin, että sinä et saa tul­la
sisälle etuovesta — tule keittiön
kautta takaovesta niin ettei ku­kaan
näe.
Ja tällaista tapahtuu muuallakin
kuin anglikaanikirkossa!
Pahin farisealaisten "tekopyhyy­den"
pesäke avioerkysymysten tii­moilta
on kuitenkin itse valtiovalta
Canadassa. Maassamme on ainakin
kaksi maakuntaa — Quebec ja
Newfoundland, joista tulevat avio­erot
on alistettava liittovaltion
parlamentin käsiteltäväksi. Sen
suurempaa sirkusta vakavissa asi­oissa
ei missään muualla ole aina­kaan
meidän tietääksemme.
Miltei ylitä vanhanaikainen on
avioeroja koskeva lainlaadinta
muissakin maakunnissa. Vaikka'
avioeroja myönnetään vain, ja ai­noastaan
"aviorikosten" perusteel­la,
eroja otetaan kuitenkin monen­laisten
syiden johdosta. Avioeron
saannin ehdoksi on kiiitenkin laki-voimainen
määräys, että ensin on
tehtävä joko puolelta tai toiselta
"aviorikos".
Seurauksena on sitten se, että
oikeuslaitos alistetaan moninssa ta­pauksissa
vääränvalantekijäin tem­mellyskentiksi.
Avioerojuttujen yh­teydessä
"todistetaan" juurta Jak­saen,
miten, missä ja milloin on
aviorikos tapahtunut; "syyttäjä"
esittää todistajia ja "todistuksia"
—i?/ja "syytetty" osapuoli on hiljaa
kuin hiiri loukussa tuumien, että
tämäkin on juotavaa ennenkuin
tästä virhe-avioliistosta-selvitään.
Toisinaan tapahtuu — laki kun
on laki — että jotakin menee vää^
rin ja vääränvalan tehnyt todistaja
tuomitaan vankilaanr" Mutta siitä
huolimatta oikeuden myllyt, aina
parlamentin istuntoa myöten^ jau­havat
tällaisia tekopyhyyden har­solla
peitettyjä avioerojuttuja? ?
Anglikaanikirkon päätöksen tar­kistaa
omaa tekopyhyyttään näiltk
tiimoilta seuraavan kolmen vuoden
aikana pitäisi olla esimerkkinä en­nenkaikkea
hallitukselle ja parla­mentille
siitä, että avioliittokysy-myksiä
käsittelevässä lainlaadinnas-samme
olisi heitettävä kurja teko­pyhyys
hemmetin kuuseen ja laa­dittava
tilanteen vaatimia lakiuudis­tuksia.
Valtiovallan toimesta tämä on vielä­kin
tärkeämpi asia kuin minkään
kirkon kohdalta, vaikka vissit kirkot
kieltävät pappinsa vihkimästä uu­delleen
"eläviä leskiä" niin avioliit­toon
uudelleen pyrkijöillä on kui.
lenkin esim. täällä Ontariossa tilai^
suus käyttää hyväkseen siviiliavio­liitto-
oikeuksia—- ja sitä kannat­taisi
käsittääksemme käyttää mui­denkin
hyväkseen lisääntyvässä-määrässä.
Mutta säädyllisten avioeron saan­tiin
ei ole mitään mahdollisuutta,
ennenkuin valtiovalta luopuu kur­jasta
tekopyhyydestä ja laatii tar­vittavat
uudet lakipykälät.
— Känsäkoura.....
f