1954-01-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. 'Sivn 2 ' .. Torstaina, tammjk. 7 p. — T3jurBday, Jan. 7,1954 l i liPiHHllMi Organ of FlnnUrb Canadians. Es-tobllflhed Uo7. 6, 1917. AuthoiiTM as ftecond class maU bf Uie Post Office Departajent. Ottaara, Pub- • liBhed • thric*; ; weekly: Tue8d,aya Thursdays and Saturdaysby Vapaus .Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Budbury, Oat., Canada. Telepbones: Sosliicii Office 4«tiet Editorlal Office 4-426$, Manager E.SukiL EdXtor W. Eklund. MaiUng addreH; Box e9, JSudburr. Ontario. Advertulhg rates upon appUcatlon. Transiation free>of charge. Caoadaasa: 1 vk. 7.0Ö 6 kk. 3.75 3 kk. 2.25 VhdyavallolMa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4JJ0 Suomes&a 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Kysymyksiä ja vastauksia Suuri rauhanpuolustaja Kaksi uutistietoa •. . • V"iinve maan^^ «.aimnie .suurien .fiaivalthticrt elusivuil(k:lukea kakfei aivan trilaista uuti-jtiKoa, jotka ovat kuilenkfn niin ];x^ hei^-ta sukua kV:-kenäan. etta niiia <-i \oKla rrmcnkaan toi-i-taan cron-taa. . .-. Ensimrnai-sessa .ui)lKslK-f!o.s.?a kerr^^ naaltont Jcnntr Ja McCarran oli\at -..aapiinftl ( jnadaan ' kiiijlmtf;!- •lakseen"' -Ipior Gou/x-nkoa;- Kulen. mui.steiaan,: mainitut hf.-rra.s'mieht;ty •jotka sivumennen •.sanfK.neflu.^laval m uutinta taantumusta Fajafi\etfe lafjuolelta. (rS)tln'at;aikoifman. julkeafrvaalimiik-sfcn, etta h saada kuulu.stella Oouzenkoa; joka<>i'i nyt Canadan kan.salainen. ,• (^a-:, nadan hallitus tvasi (;n;sik.si', laman . ehdoluk.st'n/.!mtJtla kuri • Eisen-^^^ :.howcTin hallitus esitti tjyvia ..iafK>ja.rikkoen uudelleen taman^vaali-, muksen, nnnj ulkominisU-n Ttar-on peraantvi }i>va5-,a epajarjgstyk-t'. •..:Ses.sa: ja sanoi, etta' vi.s.seiiia chd()illajankii voivat kuulustella; Goözen :koa; jo."? rahaa himcutstrva.Gfju/enko it.se .siihen .suosluuy^••..^ .• 'rämä-ulkominLsteri: J'ear.sonin pi-raantymmen Vhdjsvaltain laari- ••••;.tutnuk.seni-.painostuksen cdfösa jatti 'huonon maun canadalai.sien..suu-'' •.hun,::SilIäto.siasia: on,.etta huolimatta .siita mita.eanadalai.set^^.y^^^^^ mr.vPearsonisLa- ja :hanen:edc.sottami.sLSlaan'ajattelc'\'at/ kaikki /a^^^^^ rdalaiset: olivat silloin-•.valmiina juifjlu.stamaan: iilkomini.steriaanij MutV; ta miten puolu.statmie.sla, joka perääntyy, tai.stelun ensivaiheessa j<a • notkistaa polvensa taanturniik.sen. ruo.^kaa. heiliittavan jankkipolitiir: kon ede,is<i? .\*iinpä sitten tapahtui, etta \icraan maan mu.^tinta ,taantumii.sta edustavat virkaherrat.saa|>uivat. .Canadaan vsalaksia" ; tutkimuksia ja ;kuulusteluja suorittamaan. : Samana ]>äiv;inä:.saatiin .f opiskelijaa. Edward S; 'Koj,'er:> ja WiIliam:M,: Koultbee, oli! pantu- .Yhdysvalloissa 'kaakin iniuhunVväiiricn ajatusten vuok.<;i.' .Maini- , tut opiskelijat, jotka sivumennen .sanoen ovat kotoisin .Toronton.kau-. pungin parempiosaisten ihmi.stenalueeltäi olivat /\-k'ttäneet ennakko järjestelyn perusteella joulunsa L\a.ssaussa> missä heillä öliomian- kertomansa muk.ian oikein hauska joululoma. Takaisin tullessa;; h^ pidätettiin samanaikaisesti Canadassa vierailleen senaattori McCar-ranin nimelle omistetun : pahamaineisen siirtolaislain perusteella ja • kiellettiin matkustamasta, Yhdysvaltain vkautta takaisin. Canadaan. Syyksi ilmoiteltiin .se, että heillä epäiltiin olevan ''vääriä ajatiiksia'\.' nimtttäin myötämielisiä tunteita "punaisia" kohtaan. Kuvaavaa muuten on.etlä näille nuorukaisille annettiin allckirjoi- •lettavaksi lausuntOy jota he (.4vät saaneet itse lukea. Kun he kieltä tyivät panemasta ,v-puumerkkiään'- sältöä he eivät tunteneet., nämä opiskelijat leimattiin '•punaisiksi':!rjä;: iellettiin matkustamalta Yhdysvaltain kautta Canadaan! ^ ; V Jos n sa", kuten kan.san kcskuudes."»:! .sanotaan, he oli.<i,ivat olleet pahein- . inas.sa'kuin.pulassii. sillä poUettiiphan joitakin viikkoja sitten Toron-lon yliopistossa Yhdysvaltain nykyistä, ajatusten kontrollia Symboli- ' soivan senaattori :McCarthyn kuva^ ja niinmuodoin Toronton yliopiston kaikki opiskelijat ovat luonnollisesti Setä Samulin mustissa kirjoissa. 'Mutta näillä nuorukaisilla oli suhteita — he sattuivat olemaan paremmista piireistä ja kaiken li.säksi Canadan oikeislolai- . simman (kon.serv^tIivi-) puolueen nuorisojaoston johtavia sieluja Torontossa. Liberaalien muodostaman liittohallituksen ulkomihis- v ..:teri 'Pearson läh viivyttelemättä Yhdysvaltoihin 'vaatimuksen että dan nousi sellainen suuttumuksen myrsky, ettei moisUi ole niin äkkiä nähty nou . Tuloksena oli, että nämä torontolaiset oiiiskelijat vapautettiin ja saivat palata kotiin, kuten on yleisesti tiedosxi. * *' • CNIutta tämä torontolaisten nuorukaisien piddtystapaus antaa meille kansakuntana kaksi Hyvin tärkeätä opetusta: • (Ensinnäkin se osoittaa, että senaattori Jenneria ja McCarrania •; ei olisi ^ 'taantu Sitäpaitsi me uskomme, että ulkoministeri Pearsonin "päänkivut" ovat ' vasta alkamassa, sillä nämä jänkkisenaattorit tulevat vaatimalla vaalimaan, että he saavat käyttää omien suunnitelmiensa mukaan Gou-zenkoa hyväkseen. (I'arempi olisi siis ollut, ettei heitä olisi laskettu lainkaan Canadaan .— ja jos Gouzenko olisi välttämättä halunnut saada lisäansiota, hänet olisi voitu lähettää senaattori Jennerin ja kumppanien ikiomaksi avustajaksi Y'hdysvaltoihin. Me nimittäin uskomme, että siten olisi Canada ja myös nykyinen liittohallitus selviytynyt yhdellä kertaa nyt jatkuvasti nousevasta päänkivistyksestä. Toiseksi on todettava tämä: Xäiden nuorukaisten pidättämisen ' pitäisi varoittaa liittohallitusta kaikenlaista taantumuksellista lain-laadintaa, eritoten lakiehdotus Bill 7:n niitä epädemokraattisia kohtia vastaan, joiden perusteella Canadassa kehittyisi samanlainen noi-tajahti *-väärinajattelevia" v^staan. minkä perusteella nämä nuorukaiset joutui\'at Yhdysvaltain valtiollisen poliisin "turvasäilöön". On nimittäin muistettava,"että näiden torontolaisten nuorukaisten pidätys ei ollut Yhdysvalloissa mikään erillinen tapahtuma — *ikä mikään "erehdys", vaan osa siitä noitajahtimani>!i aiheuttamasta sm,'aitsemattomuudesta. mikä siellä on nyt vallalla. Yhdysvalloissa aloitettiin sotapolitiikkojen toimesta noitajahti ensin kommunis- - teja vastaan. Siitä se kehittyi noitajahdiksi kaikkia väärinajattelevia \'astaan siinä määrin, että "kommunisteiksi" on leimattu kaikki rau- ' hanpuolustäjat ja vieläpä sellaisetkin henkilöt, kuin entinen presi- * dentti Truman, joka ei mustimpien taantumusvoimien mielestä ollut . kyllin kiivas sotaohjelman edistäjä! - ^ Tämä noitajahtimania, jonka aikana \;a[tiollisen poHisin sa- ' laiset muistiot ovat korkeimmassajcurssissa. on jo saattanut Yhdysvallat äärettömän huonoon valoon Euroopassa,- Aasiassa ja myös tällä mantereella^ viimeksi Canadassa'juuri näiden torontolaisten'nuorten. , pidätyksen_johdosta' ja sitä ennen ulkoministeri 'Pearsonia vastaan kohdistetun mustamaalauksen takia. r ' Välttääkseen kansakuntana tällaiseen surulliseen tilanteeseen jou-tumasta meidän velvollisuutemme on oppia Yhdysvaltain" huonosta I ^ . ^ esimerkistä ja huolehtia siitä, että rikoslain muutosehdotus Bill 7:stä ; ,V ; ^ poistetaan kaikki tit epädemokraattiset kohdat, jotka uhkaavat avata H\ A . * poliittisen hoilajahdin ix)rtit tässä Ihaassa. LVOSS0SFAR\SSrK-A>r.\ ^c.' !1 'U',. f . ' . . . . " I t i . ilJi': tc.i er. -.Il'ytt 1/!*%';'.'"' O-.^ ^ c f ' ii ; i J o * o - ' - , -"i :t,.'Utf ''(• )g.<. ' .->:i < r^i.V-ir. '-.u "'v C - C'.- m '0t 'ifi;:c^'',., jon-^a,,- QnniA rsf'.') j'^.'-/rf. i a ' / : f ' ' n o n . <'.},•' au'4y .a /-.iryAViii .d..v,s< rjar. ö ^ t r ' a li- I n. n tir.^.n "'ui^^iir.i. ."ri-r. sii V>^-a cp - / . f i f - nofi 2i)'i hfp'^ rw ,iio- <:ilt,'.r A'>i't'*t.;iri C<'i;j''cJ= i ''>,mi; ka^^-.ian 1 0'27 ^..i<)\n,iv AHL jj.dtii- -<t U^da.T ka-.vCHem no.ri 2^ Of^o po-, ti!'i3i.a p,i.iv Vilin T.it,t'n valrn.svf-tut kiroprdkt-ni ci.,tt sj.i .T.Haratf: {JO il<ul'een .nrmatin roh'ojri aSesll tai ulk-jjia r ,ti rii>M,r',)\ ^r.v. lai /ä.:,- teltavalc-., f ^'t*'^'!'!- J'*- 'i-^n i<i-; voiii tan/CLulua vjiisina...fn laaV.ciP-; Uen j;t kiru.-g:a.n al^iL" V a K / a viralUnrr. laa^rUf-dc- e. ole; lunnus.lanut k.;ropra.!'.toj-e.;,',a Hm.mat-. liveljiicsccn;'• fika-. kropraktoreille--oli' annettu s,f'iidi.->ia lailli^r i tun.nuita ta, icuin on a s i a n l T ta v<tiiin,ii'-t.n la.-iKa-; relhin nanc-i^irovat he v.-)ittrn;C£"; v o i - ; rattain l?ojan *,unnust'a<-.c'n kaytsn-no- sa, n jnpa e-!;-:u.';-k-ksi j:')in ' J JO henki- ja tapatu.rjnav'-ikiii}iu,öyht'.ota i Oiiiiada'ia j i Yhdvrvaliou-ia tunniu-' taa Virallisesti hKdan •palveliiK.ss.nsa ja maksaa .'•iita. Mikau Canadan tuloverot ovat ky3y.'ny.<sc&^a, vo.dnaii heille suoritetut niak-sut vaheiUad vel-oi?nicitu:-^;a tehdci-?a:.samaan : ta-^ p£.3n kum on a>; fnlaua vaulnaisi n läakAre.hinc.n nahce.M, " Ontaiio WorkmSri's-Sonipenöation-Bca-Fd.tun-. nustaa myös kimpraktpnt ja maksaa; heidän' palvcUikse.staan.. ••• : Meilla^.ei ole yfc.^lty..'•klOhta:.^ia tietoja Suomen •"Iuonnontohtorei.=jta '..ja; mu sta- paranlajist* ja hcidan ase^' ir.astaan ja.c.keuK.s;.^/ aan. •;Tarna^:; J r U ;;^^aivis^loiii ,ajlä'.'. ori' .'hiiofnatt a; va; S2i.nvallr;.';r;.j il': • jLi2i;.';e:j ••'e;l'ä-J ^' r'j. a"-, uud&rri;-I •riiia suur; :.osari:7'f '•iU..'Si ,tt ratkai=r--;i ra pj^-^^s'.'». ki r.- •'; •avpui^lesia-;;-;£;;;•';';•;; !• i 5;!:i;-t>sod ä n ^; .^Jpp et tä-; r . \\ f{ < 'avan rauht": j •;fta£;RS3ä'7-;JaV:'/,k;ok .-Icisesti^^tunnettujö ^M^rästenriVyiyöstpn^ : r M ;^;i'<o,' ^ar c Ki-^^i-ifnih, n Neuvc- -a p:ia ' In^.- ;';;saft<iä;-ra'iJihä-ji-; 1'. C Mitä muut sanovat SvVNOS .NVT Mt'L'TA New York. — Berliini-.sä p i d e t t ä vä neljän- vallan kor.fere:is.si • c i . n ä y t ä; lupaayalta. • .Neuv3; / o l i ' t ö n tavoitteena-on.saadai: Amenkaa i-otilasvoinijiL- j a . -solatuk:-; ase.Tiat pois Enj-ccpan.ja Aasian manr t c r s l l t a. - A m e r i k a n tavoitteena,, Eui-oopa.ss'a se; etta saadaan .Saksa yhdistctyksi j a liitetyksi Lunsi-Euroopaaii.poliitr; tiseen ja puolustukselliseen liittoon Y h d y s v a l t a i n •kanssa, siteii rakerir/ taakseen • s o t i l a a l L s e n • ••• • linnakkeen; .Neuvostoliittoa j a sen- {?urooppala'sia l i i t t o l a i s i a va3taan... M u t t a : o n yai'ti:ea : k u v i t e l l a ; . e t tä Neuvcstoliif.o ryhtyy neuvottelemaan 4 L ä a s i - E u r o o p a n s o t U a s l u t o s t a . olkoon se puolustukiellinen t a i ei, j o k a koh-; distuUiSitä (Neuvostoliittoa) vastaan.^ . . . — EJorothy Thompson. « « * FILOSOFIAN KURJliUT-TA - S y y t t ä e n kommunisteja silta, että omaksumaUa rauhan j a ' kansanvallan ohjelman, he (kommunistit)" ovat muka antaneet sanoille "rauha'', "de-- mokrat.a", "kansanvalta" j a "pro-greailyusuus" huonon leiman, Globe and. M a i l n r i i h i k u i v a konservatiivinen pakinoitsija Bruce We5t. k i r j o i t tr t i i s t a i n a: " : ; •; Demokraattiselle e l ä m ä n t a v a t: lenunc on t a v a l l a a n surullinen huomautus sc;- k u n parhaat sanamme j a • symbolimme voidaan . o t t a ö meiltä p o i s . . . . Kaikesta; .huolfnvatta, niin kauan k u i n Yhdysvallat on nykyisesi; -"ä hermostuneessa tilassa, Progressive; Conservative. puolueen j ä s e n t e n täytyy olla varovaisia matkustiiessaan r a j a n e t e l ä p u o l e l l a i 'Loppujen lopuksi; he. e i v ä t . VOI.; l o p p u m a t t o m a s t i . p y y t ä ä: l i b c r a a l i p u o l u e e n j h a i n l u k s e n jäseniä pelastamaan h e i t ä 'joutuessaan k i i - ; p e l l i n Yhdysvaitoja k i e r r e l l e s s ä ä n. ;{;• laii t oisi dri;; :ma;i iixii, ,p orri h i s t cl uLssä-;^scr .];-• liHUiJJr^a yrcl.a ' (1 .JC!U3'I; ...>'--.sa Tarnaii .'. i. a .-ii: i o r ..c'.i Ij j a : mriaii asu'<<:aa' i;;ef;ia';si:nr:;,pi^biu^^ .arn:«ättei;vi-: 1' kuii!li'vn!; ;^iinniset.';^ösai-; \l;;;:iit:vai,.,::tai^;.tluun T:iiJhari;'::]:uolest:u. ';y^h!e^;l;I>o;iHi,';Qn ;• läm '•;vU;Ki svui'i2;ninsn'-ittö]iiudari;-J^illeiriiir: i k 'i • u - .'v' > • "1 [I • j); a '-i i;.' • I i'' t • -i n- Ra uhan- • [ iif 11 o'-j''jn M J •.utouii.xaytanno!-- \ li^-Ci. fitir.c; &L.I cdeileea Jaajentami- ''<;. I.!ii:.a Rauhanneuvoston, julistus- •kanriiiriväiirtctjn- kysj^nysten;,raUr; ,.ar'.o.n;t..'-t ~'. iali.s ("ciiii.-ezta ja taisteluita n. i l J vast't'in,'jotka tahicvat' 'vjneuf.a y.ite.-yminarryksen'. aiK '•:ao."a.i : .sta, o.i saanut ; csakseeri •.a'esio!i Kaiekicn r.err.osten kannatuk-r i . i Iiit uri sadTt .miljoonat'miehet ja n a i L f l vi!U'a',.At sotaa L.tian lai^ha.iyaolustusliiKksen voi-, Ic .=!;a cn suun ^sin.sa' m y ö ö im I n - t.tiii Rauhanneu.vcston 'varaputaeenr jf,.-ii:ij:i:ia .Si':iiTy-sJiif,' Sokheilla. ijahib SiilGJ' SG'iTic-:' kuuluu .Intian •h u orn a t t i vimi". i en .'.opp 1 neiden : j ouk-.' .%ooi). lian C l .syntynyt <uonna 1887' ju • saanutkM'k.eakGtilusiv:sty'isen','E-; d.nburKissa ja^Lontoossa; ..Korkea-; -lioulun- päättämisen, jälkeen han oli tiossa Härva;.-ain lääketieteellisessä^ oppilaitoksessa ja John Hcp'sins:n y-. Iicpistös3a" Yhdy."vall9isga.. ja -sen- jalr: 'iiaen; Canadassa, ja •Englannissa; • Hannalla on lääketieteiden tchtonn oppiarvo, laakint:.palvelukson .-..keni-iah-ina: Ur.ii • .virkanimi ja •nykyään, ftnn on . tieteelhsen - tutkimusinstituutin KuululAallc j u l i r s e n elämän* e- johtajana. Sahifa Sokhel on I n t i an dus-tajalJf, maajJraankauIuJle roik- i parla.-nentm valtioneuvoston jäsen, rob ohg.He, ^^tian lUuhanneuujs- J Vuosma 1&49—1950 h ä n o l i M a a l i ton ^arax-uJi^tn^^htajalle k e n r a a - . man ter7e>der.'nuoliojärjestön vara- Ifrnajuri >'a5nb *-JIJS; • okheille. on' jchtajana Hei.nakuun J7—20 p a i v i - (T k o i - i - l j a/i^JiiNia rauhan >a'Ivt-| i t lfl53 Patnas.^a p i d e t y s s ä Intian ia/iif<,-» j i ;uj t t a m . ' « r j puolesta Rau:-ia.n..-,(,u'.'ston kokouksessa h ä n et an.nttti. K«iij'-a)jivalmen .Stalin- •.al.tt..n I n : , a n Pvauha.nneu.oston \ a - ja"t:ril'J tvii/au lajitlarnibtsta ' r^Jl.U.lcC^jaitajaksi, ka/i^o.cn !(.'KC:). ' sa'-:o .Soihei on uupu.maton tais-tf^ jijairaunan puolesta j a rauhan, v i - h'0liisten '.pielotbn^.paljäS^ ensimmäisena, ivlriti n-.sti ä ä n e n s ä amerikkalaisten scta- 3qukkiojeKuo^äpn':v i i a i t e e r i ä se en, ;;^;;käytläm;istä'; •• ..rvastaäp; l;Jaa^älti.^lunnetu .•Sähib;';;SokhQi'';;;;^ :''Maailmari'.: R a u ha i^pestinvsessian: t y ö h p n . ! ^ k:unnari;jöhtäjanä jä;'tek ; y i s l a • •:ehdoluksia k a n s a i n v ä l i s e n ' . t i - •lanteeri jännittyneisy-i-d seksi ;';ijä;^,laajan; kampanjan . a l o i t t a ^ j;eksi kar-säinyäiisten.;; .'kysymysten •,rauha-nöriiaisen;ratkai »a .-Tässä'kokouksessa h ä n e t v a l i t t i in 'MäaiJnian'RaUhä^^ SI'.- - ••: • .Paljastaen;; rauhan-; V i h o l l i s t i e nT •heitä;; j a . ? p a r j a i i k s i ä i S a h i b ; 'Soki^ei, s ar noi, e t t ä maailman kaikki-kansat us-^ .kovat varmasti:;''Neuvpst^ ':;;rau- • hancmaisiin. älkoinuksUrii:^ •etta:':NeuyQStoliittO;;,K^^ savalta;'. j a ^ • I t ä - E u r o b p a n k a h s a h d e r . .mökräättlset.in3ät;£;ökä^ l i n e n Intia, ovat mahtava voima, j o ka' seisoo vankasti rauhan vartiossa; . ' M i n ä voin sanoa", j a t k c i h ä h , . . " p e l k ä ä m ä t t ä puheitteni- tulevan ;kump-: tuksi; ettei I n . t i a p s ä l l i s t u ^k . t a a n ; ;• K i i n a a ;: tailikä;;; Neiivpstoliittoa vastaan;; :;irit:a ei'teiB.kdskaahx^^ si:vista.tekoa mitään^'^^ - • i a t i s u n n o s s a ä r i , j o n k a . S i a ä i l m a n ^ R a u h a m e u vost^ri ^ s i h^ •lokiakuussä. 1953,.';S lasi^/liäpeäbaäiuiin ne-• j p t k ä ' . ^^ •rikkoa - ä s e l e p p s o pm .-•jNyt-'alkaa käydä, s e l v ä k s i " , s a n oi hari, " e t t ä koreassa; s ö l r i i i t t u ä ä s e i e -; posGpimtista k; e t e t a ä n j i k k o ä .• t a h a l lisesti.. Mitä, t ä p e ä l l l i s e m i n ä l l ä t ä - ; valla..asetetaan, e s t e i t ä puolueettomien iriaiden kotiuttamiskomission s e l c s t u s t y ö l l e - s o t a v a n k i e n keskuudessa' j a ' r a t k a i s t a s i l l ä tavalla kys3?mys sotavankien k o t i u t t ä n i i s e s t a , että se p i t k i t t ä i s i sotaa. v i e l ä v u o d e k s i . . . O n £ e i y ä ä , . e t t ä . : e r ä ä t ; . y a i t i o t tahtovat s if ta. ettei k q r e a i i .sota p ä ä t t y i s i rauhaan.' Näille .valtioille olivat neuvottelut ainoastaan n i i d e n .manööverien, verhona, joiden p i t i e s t ä ä kysymykr sen r a u h a n o m a i h c n r a t k a i s u . . E i voida kuitenkaan; s a l l i a . s i t ä ; e t t ä ; n ä mä vattiot miehfettelisivät" m i e l e n s ä .;m:u-kaan.' ISfiiden ei.':ole annettaya : syt y t t ä ä uutta sotaa Koreassa." S a h i b S o k h e i korosti'-' Korean^ muiden k a n s a i n v ä l i s t e n kysymysten rauhanoinaisen • r a t k a i s u n m e r k i t y s t ä .' .'Jcs r a u h a n p u o l t a j ä i n oimistuu;. —- ja s i i h e n . o n p ä ä s t ä v ä ; -r-: e s t ä ä .sodan uudistuminen-Koreassa ja l i e v e n t ä ä, tilanteeri j ä n n i t t y n e i s y y t t ä Aasiiassa •vastaavan p o l i i t t i s en konferenssin ai-', kaansaaniisen avulla,' niin siten tulee annetuksi kanscllle apiia niiden ponnisteluissa .Saksan origelman T ä u - h a n ö m i i i s e h ratkaisemisen puolestS." H ä n vaatii, että K i i n a n kansantasa-- v a l l a l l e annettaisiin laillinen paikkansa Turvallisuusneuvostossa. : . S a h i b . Sokhei 'kehoittaa; kaikkien maiden kansoja y h t e i s t y ö h ö n rauiian lujitamiseksi, jonka vallitessa ihini-nen voisi antaa voimansa ja tarmonsa ratihanomaiselle rakeöhustyolle; Hän sano3 suoraan, etta"'on t e h t ä vä paljon ja sitkeästi työtä voidaksemme t e h d ä -lopun miljoonien ihmisten k o y - hyydestä ja kurjuudesta .^asiassa, Afrikassa j a L a t i n a l a i s e n AmerUcan ma-.ssa" S a h i b S&khei vastustaa sotatuki-asemlen ra"kentam:sta v.eralden m a i - Vakoojien loppu Puolassa • Szczecmm pi i m sotilastuomiois-t u i n P u o l a n a , o n julistanut fuomiot djkeudenkaynni.':.sa-.vakoojia va.5taan, j o t k a oli l ä h e t e t t y Puolaa'n LanfT-S ä k s a s t a , ' e n t i s e n : n a t ä i k e n r a a l r ; , G e h - len n johtamassa vakoojakeskaksesta Ta.nia k-.s>us on y'hteistoimiiinassa '^'L!i^Sftoiminnr,.saan-Sa'nibSok-;^-Vos a.T.erA<cala.sten salaisen p a i - hei uupumattomana t a . s t e l i j a i i a r a u - ' velun kans-ja \ ' i-.an puolesta - v a a t i i yn;e;.stoim;ntar, j .'•: S y y t e t y t - ' H e i n z Landvoigt ! j a ; K o n -: kansojen kesken, k a n s a i n . a h s t e n cn-' r a d W r u c k t u o m i t t i i n ku^le.^)aan J^a' NL:n ja Mongolian . kauppasuhteet V -V Hyvän yhteisymmärrj'ksen vallitessa käytyjen Neuvostoliiton idkomaan-kaupan ministeriön ja Mongolian kauppavaltuuskimnan välisten neuvottelujen;: tuloksena; allekirjoitettiin Joulukuun^26 päivänä pöytäkirja Neu-vostolilton^ ja Mongolian Kansantasavallan molemminpuolisista, tavaratoimituksista vuonna 1954. Pöytäkirja edellyttää Neuvostoliiton ja Mongolian välisessä kaupankäynnissä perinteellisten tavarain molem-minpuoUstA toimittamista. mm JänKkien pääomia ^ puumassatehtaaseen 'teollisuusministerin apulaliaen •'f?^ij^=. « n i l m o i t t a n u t / e t t ä , eräs yhdysvalta-tehtaan tuotanto on suutuiteltu vietäväksi Yhdysvaltoihin ja e t t ä ' tehdas tulisi malcsamaan noin 15 miljoonaa dollaria. . r, ' . . ;pohjoIsosaan. - H ä n sanoi, . e t t ä Henkilörikoksia o — vuonna'1951 Canadassa tehdyist ä ; rikoksista oli e n e m m ä n kuin'puolet r(58.3 pros.) . omaisuusrikoksia. oli 18 pros.;. > Nykysuomen sanakirja tulee kuusiosaiseksi Helsinki. — Viime vuoden aikana ilmestyi kirjamarkkinoille Wemer Söderström OYrn kustantaman iNyi-kysuomen; sanakirjan toinen 'osa,'mikä käsittää kirjaimet J ~ K ja noin 36,000 hakusanaa 736 suurella sivulla. Sanakirjan ensimmäinen osa ' ilmestyi 1951 ja se käsitti noin 30,000 hakusanaa, -fe Suunnitelmat edellyttävät; e t t ä sanakirjaan l<ulee kaikkiaan kuusi osaa ja'siis todennäköisesti mhes 200,000 hakuisanaa.' . ' ' Suomen uutisia H e l s i n k i . — (Suomi-Seura, jouluk. 23 p t — .'.Suomen j a E n g l a n n i n kauppasopimus aHclurjoilettu. 23/12 a l l e k i r j o i t e t t i i n .Lontocssa ..Suoman- j a L s o n - ^ B r i t a n n i a n välinen kaupallinen sopi-, -mus kauppavaihdosta- vuoden 1954 aikana. - ., Suomen t ä r k e i m m ä t vientiartikkelit-ovat edelleenkin, sahatavara, selluloosa; vaneri, sanomalehtipaperi, k a r - tonki ja muu paperi sekä: k a i v o s p ä l - kyt. suomen t ä r k e i m m ä t tuontitavarat ovat.40,000 t o n n i a rautaa j a ter ä s t ä , muut-metallit j a metallipucli-valmisteet.: no:n:'4:7milj. punnan-arvosta, tekstiiliteollisuuden ; r a a k a - a i neita; - v i l l a k a n k a i t a 500.COD punnan arvosta, ' p u u v i l l a l - : a n k a i t a : . ' 5 5 0,000 punnan arvosta, 5,000 tonnia raakakumia, 700 t o n n i a plastiikan' r a a k a - aineita, h i i l i j a koksi, e r ä ä t öljylaa-dut, koneita: j a koneenosia 1,8 milj. punnan arvosta, • j o s ta maatalouskoneita 3CO,C00 punnan arvosta, t r a k t o r e i t a varaosineen 13 m i l j . punnan a r / d s t a Kuten t ä h ä n saakka on. Suomi oikeutettu k ä y t t ä m ä ä n m ä ä r ä -, t y n csan puntatuloistaan ostoihin muista maista. (US) : Moskovan valtuuskunta. — Tasav a l l a n presidentti o n ^valtioneuvostos- ; s a . 23/12 ••} t a p a l i t u n e e s s a ; , e s i t t e l y s s ä - a-settanut valtuuskunnan neuvottelemaan S N T L : n h a l l i t u k s e n kanssa eri-n i f t s i s t ä . taloudellisista . kysj-myksistä;- ;Valtuuskunnan puheenjohtajaksi n i m i t e t t i i n kauppa-- j a ' teollisuusminist e r i V Teuvo Aura sekä j ä s e n i k s i uiko asiainministenon . osastopäälliköt Gunnar Palmroth j a Eero A . Vucrl s e k ä Suomen Pankin johto'sunhan j ä s e n t r i K l a u s 'Waris. (HS) T y ö t t ö m i ä 42.919. — K u n t i e n työ-' asiainlautakuntien ilmoitusten pohj a l l a k u r i u l a i t o s t e n ; j a yleisien, t ö i d en m i n i s t e r i ö s s ä tehty yhteenveto osoittaa, että t y ö t t o m y y s ' i o r t i s t o i h l n hyv ä k s y t t y j ä oli 19/12, y h t e e n s ä 42,919. Näl£tä.c-li s i j o i t e t tu v a l t i o n ja kuntien taimesta j ä r j e s t e t t y i h i n työttömyys-t b l h n 32,C54 ei 7:>rc. joten työtä v a i l l a olevia oli 10,865.'CMaak.) •^!-$S''Sr^3S;« Sokerin j a k e l u s ä ä n n ö s t e l y i a k k a a j ö. ^-uoden alusta, _ / Valtionuvosto im 22/12 antamallaan päätöksllä' k u monnut ; ulkomailta tuotavan sokerin s ä ä n n ö s t e l y s t ä - 1 3 rpävänä;joulukum^ 1951 "antamansa päätöksen. ' P ä ä t ö s tulee.voimaan 1 päivänä t a i i - mikuuta 1954. joten ulkomaalta .tuotavan sokerin Jakelusäännöstely' päät^ tyy ^Tioden alusta, eikä • helmik.'" 1 päivänä 1954, kuten v a l t i o n e u v o Ä' 10.12.—53 tekemä periaatepäätös e ä e l - lytti. (HS) gelmien rauhanomaista-ratkaisemasta j ä • t u r v a l l i s u u d s n . takaamista fflmis-kunnalle K a n s a i n v ä l i s e n - s t a l i n i l a i s e n rauh a n p a l k i n n o n antaminen S a h i b Sok-heille saa; osakseen k a i k k i e n hyvan-tahdon ihmisten kannatuksen I n t i a s sa seka koko maailmassa. Kirjoissa 25 kertaa enemmän Yhdysvalloista kuin Canadasta "VV. •Walker-niminen lakimies kertoi ä s k e t t ä i n G ä n o r a n . ( S a s k . ) ; kauppakam a r i n '^kokouksessa, • etta- ma a k u n n an kansakoulujen yhteiskunnallisten, a s i oiden viidennen j a k u u d e n r e n luokan lukukirjoissa' on 25 k e r t a e n e m m ä n yhdysvaltalaisia asioita •. kn m canada-l a i s i a asioita koskevaa -tt-L-staa. .; Han, sanoi; etta canadalaista amehistoa on n ä i s s ä lukukirjoissa "varsin vahan". H ä n e n k i e l e s t ä ä n pitaisi oppilaiden tietaa e n e m m ä n omasta maastaan ja e t t ä on kerrassaan vaarin kohdistaa n i i n suuri huomio "Yhdysvaltoihin, e t tä s i t ä koskevaa t e k s t i ä o n k i r j o i s s a n om 200 sivua kun Ganadalle on o m i s t e t tu ainoastaan kahdeksan sivua. • . .syytetty Adolf M a c n u r a e l i n k a u t i s e en vankeuteen Oikeus tote.si, etta syy^tvt Land- • voigt; 'Wruck .j'a' M a c h u r a ..olivat:- sUQr r i i t a n e e t r v a k o i l u a uusnats.stisen A d e - -nauerin' salaisen palvelun agentteina. ' j o k a nauttii' - m y ö s . a m e r i k k ä l a i . s t en : viranomaisten-: tukea j a o n s u u n a t tu Euroopan kansojen, ennen kaikkea P u o l a n , , itsenaisyyt-ta; vastaan. . S y y tetty L ä n d v o i g i i n kohdalla oikeus e i havainnut m i t ä ä n -lievfentav.a- asian-, haaroja, - • Landvoigt.^ clif.-pitänyt, t y ö t ä ä n : •Aderiauenn: salaisessa palvelus-. ;sa jatkona palvelulleen. Natsi-Saksan, a s e v o m i i s s a j a - h a n oli t u l l u t ase k a - , dessä Puolan Kansantasavallan alueelle t e h d ä k s e e n siellä . t u h o t ö i t ä. . Myöskään ei oikeus, havainnut 1 er ventavia/'asianhaaroja_Eyytetty V/rue-k i n kohdalla;;-joka.'on'.kahdesti> pett. t ä n y t. ' P u o l a n -. kansaa:.: - S S - j oukkoj en s o t i l a a n a j ä - L a n s i - S a k s ^ n : - salaisen palvelun palkkaläLsepä.-. . Syytetty- M a c h u r a n kohdalla oikeus otti. h u o - ' mioon h ä n e n , nuoren i k a n s a ; j a h ä n en e l ä m ä n k o k e m u k s e n puutteensa, j o n ka V U O ' K S I ; P u o l a n vihöll sten^ o h ollut helpompi vetää h ä n e t mukaan v a - - koilutoimintaan;; . rTO"r'r'!i'"'i!!iuiinin!iiCiniiiniiniiBi 1-4,'!i,v,'!,'n!iiii(ii(iii!iiii!fni»iiiiiiii«i VAHESPiVSKOMPtEKSI L ä a k a r i j _ M i n a pien p a h o l l l am sa-n j e - s a n i , etta te.dan vaimossanne >oa k e h i t t y n i t h y v m huomattava vahcm-rnyy5i./ nip'leksi. Av-if m e-: S e h ä n on h i r v e ä t ä , loh-to.--: 'j/l-Ltla r.un ajattelen;asiaa_tar. li^emm.n'i.i;nn;haluan'Uetaa:miten voi-sm p..j.a handit j?delloen fa.ma^sa t ilassa .-•.->,ft^--'.^f..: .»,•;',•;.•.•:. ;•:;;; AVIOSLÄÄLtX " E n n e n s n ä saatoit iStua tunti-kaupalla j a p i t a a k n n n i . kasistani.".. " .'.•Niin; se. o l i ' s i l l o i n ; k u n - meiUd'^. oli p aöo." Paperitehtaat vaativat > , Hydrittlta, miljoolian dollarin korvausta • Torjontö. Neljä- p a p e n - j a puu- " . m ä s i a t e h d a s t a ;^jm.na, nndenyhteinen uittoyhtio vaativat ' Ö n t a l - i on Hydrolta miljoonan d o l l a r i n körva-usta.sen-joh.- d ö s t a , e:ta Ottawajokeen,-rakennellut icclme voimalaitosta ovat vähentäneet, paperipuiden uintjmahdollisuuk-s i a J02SSJU Y h t i ö t '?'aittavat, e t t a pahtojen: y l ä p u o l e l l a , olevat suuret-vesivarastot ovafc. V ä h e n t ä n e e t ' v e d e n vir-. t2am'sen..siina..maarin,- etta. paperipuut e.vat Ui enaa joessa vaan etta ne c n k u l j e t e t t a v a hinaajien"avulla. M a a k u n n a n H y d r o n taholta v ä i t e t ä ä n: e t t ä - l a k i ' e i : e d e l l y t ä , . e t ; t a v e t t ä pitaisi clla;' siter;, e t t a puut kulkisivat siina i t s e s t ä ä n Kaiken 1 s a k s i on--Hydron t o m e . t a rakennettu puiden-uitfamis-. t a v-arten. l a i t u r e i t a j a m u i t a -laitteir t a kaiickiaaii 190 000 d o l l a r i n tounesta. \VILLIAM BQI Älerts Gym larl Next \ Jos Intian parlamentille esitetty ehdotus kansala isvapauksien laiksi, minkä perusteella voitaisiin antaa ankarat tuomiot niiUe, jotka edelleen harj e i t t ä v ä t diskriminatiota Intian 60-miljoonaista koskemattomaksi sanottaa kansanosaa kohtaan, niin sen perusteella nämä Intian yhteiskuntarakenteen alimman portaan ihmiset saavat oikeuden esim. peseytyä sellaisissa pyhissä joissa, mikä -kuvassa-nähdään Mnttra-temppeUn vieressä. Tämän ali mman luokan j ä s e n i l t ä on perinteellisesti kielletty kaikki, kansalaisoikeudet: he e i v ä t ole saaneet me n n ä yleisiin paikkoihin, ei hindulaisiin temppeleihin, eivätkä edes yleisille kaivoille. Hindulaisuskon : vanhojen tapojen mukaan "koskemattomien" täytyi olto koko ikänsä kaikkein huonoimmassa ronmiil lisessa työssä. Jos y l l ä m a b i i t t u laki hyväksytään, • h e i d ä n yhteiskunnallinen asemansa paranee tuntuvasti. Rajansa on l(uninkaidenl(in säidtäyksessä" .5»;: Vuodenvaihteen; pyhäi; ovat siis o l leet ja mermeet. :Tuntuu oikeastaan vapautayalta, että n i i s t ä k i n vaivoista o n ; p ä ä s t y ' a i n a k i n -vuodeksi, sillä'Jou-. luhiunut ovat nyt s i l lä "hjrvällä" puolen. Jälellä on vaui laskujen maksut ja muut, sellaiset m i t ä t t ö m ä S y k s i t y i s kohdat, jotka eivät kenenkään m i e l iä paina..ei ainakaan nukkuessa. Mutta tarkoitus oli kuitenkin py-l y t e l i ä juhlatuulelia, jokapäiväisyyk-; sien; yläpuolella,'ja jutella kiminkais-ta, kuten otsikostakin näkyy. A]Iekirjoit>5aneella el tosin ole-suuriakaan kokemuksia kuninkaiden ja muiden ruhtinaiden kanssa, i i s sä suhteessa on kokemuksemme rajoittunut "kuningas nikotiinin" kanssa valinneeseen tuttavuussi]hteeseen;Jos-ta omiöksl (tai liekö; ohhettomuudek-sO ' onnistuimme Joitakin 'vuosia sitten tekemään paremman "irtautu-mislilkkeen", mlhhi Hiaerin kenraalit pystyivät i t ä ' s e l l ä , i i n t a m a l l a saadessaan selkäänsä, että lytisl- , ' Kuhika v ä h ä n meillä on todella oi-, lut y h t e y k s i ä kuninkaisiin Ja nihti-naisiin,; se ttili ilmi viime maanantaina. joUoln.IhnoItetUIn HoUywoo-dista. ettäv^nimHäfatlKVija edesmen-n( Mn gän^siterln B u siegelin kan-s a i n v ä i l h e n r y ^ pidetty j a rikas kreivitfiir O o n ^ d i Rnsso\kuoll- maanantaina roiiessaan :;f»älui^^ • CUfton .'**Hän oli tanmomainen nainen'jä' kaikki tunsivat hänet", sanoi Clifton •'Webb sanomalehtien raporttereille. Tunnuslaa kuitenkin täyt3ry, että Webb oli vähän väärässä, sillä pn t ä s s ä matoisessa maailmassa yksi sellainenkin jästlpää, kuin esimerkiksi allekirjoittanut, joka ei tuntenut kreivitär Dorothy di Prassoa, eikä h ä n e n sulojaan.. -Totuuden ~ mukaan mr. Webbin olisi p i t ä n y t sL's sanoa; että. "kuuluisuuksien ja rikkauksien, ympäröImän'J,''edesmenneen;;kreivitär Dorothyydl Frasson "tunsivat kaikki paitsi Vapauden Känsäkoura". ' - * ' * • •: Alleklrjoi-irtanut on - muuten joutu- • nut ;kmiinkaiden Ja ruhtinaidenkin suhteen tekemään i t s e t ^ y s t ä. :?','Vihreässä: nuoruudessamme, jonka Jälkeen ei ole tosin m i t ä ä n erikoista tapahtunut — paitsi kaksi maaUman-sotaa ja eräitä sosialistisia .vaUan-kumouksla —.allekirjoittaneella oli satukirjoissa saatu k ä s i t y s •kunihkais-, ta ja' ruhtinaista. Sen kjäsltyskan-nan mukaan' kuninkaat Cja ruhtinaat) oUvat CTäänlalsla kaunUta ta-^ ruolentoja. joikinlaiseksi mr. Webb' kuvasi "kalkkien tunteman'?* kreivitär Dorothy di Frasson. He olivat taru-olentoja Ihanissa vaatteissa ja — kaikkein Vjirkeinta polkanullkalle - - komeiden hevosten s e l ä s s ä . Heitä voi katsella ja ihailla, mutta .^mieleeni k ä ä n ei tuUut. e t t ä h e i t ä voisi jotenkin l ä h e s t y ä — t a L e t t ä kaikilla Ihml^ 8iim o M Jiyviä' vaatteita ja komeita' alutta siaten tuli , e n s i m m ä i n e n I maailmansota :Ja •:• sen jälkeen: suuri vallankumouksen hyökyaalto pyyhkäisi n ä m ä . t a r u n o m a i s e t kruunupaat kreiveineen: ja ^ruhtinaineen^kymme-nllta valtaistuimilta. Siioin tämän poikanulikan pieniin aivoihin tuli uusi , kuva ylimystöstä. Kuultiin paljastuksia eslmerk.ksi Nikolai Toisen hovin Rasputilnista ja' n ä h t i i n , että e n t i s i s t ä ; kreiveistä sekä; tsaarin ja keisarin hovinarreista tuli vossikan ajureita ja :muita, tavallisia • kuole-, vaiäia, Joilla oli lisäksi ilmeistä tai- •ptunusta-; kaikenlaiseen klenotteluun ja .puhvelvaukseen, kuten kotipuolessa- .sanottiin. Tolsin sanoen sairukirjoista saatu tarumainen kuva , muuttui vallan Päinvastaiseksi j a ; s e n . s y y n ä oU kansanjoukkojen vallankumoukselliset ncusut Venäjällä. Saksassa Ja useissa muissa .maissa. Täten, nuortikal-seksi vartuttua päässämme kehittyi sella'nen ajatus, etta Euroopan eri maissa riehuneet vaUankumcuksel lo-pe^'.' ivat sikäläiset: kunlngastarut,'"'ja e t t ä ikaxisanjoukkojen ;valIankUmouk-selliset liikkeet ovat hyvin' vaarallisia ylimystölle — Ja varsinkin tsaareille j a keisareille. ' Mutta t ä s t ä k i n ajatuskannasta on n ä k ö j ä ä n luovuttava. F,?m. Egyptiin"kiuilnkaana ö l l sellainen; lihakasa, jota lakattiin pltä-mas.^ jumalasta ensimmäisenä Ja todettiin, e t t ä h ä n oU s e k ä suuri uhkapeluri, että mässääjää y n n ä pahimpia porsastelljolta tässä' matoisessa maailmassa. Parukia el kuitenkaan syössyt, valtaistuimelta kansanjoukot, vaan h ä n e n omat halUtsiJakumppa-nlnsa, jotka suorittlvai; palatslvallan^ kumouksen, ti > . ^ • ' • ' r.; Kuninkaila on siis multakin vaaro^' Ja, eikä Vain, vallankumousten ai-heuttamat; vaarat; r Kaikkein rälkein «simerkki non tästä se; ;4nm' Britan- II, sen yksinkertaisen syyn perusteella kun "sakatty" kuningas vaati ;nouda.;ettavaksi vissiä aikarajaa, jonka puitte ssahanen maansa: Itsenäis-- tyy lupausten: mukaisesti Britannian Commonwealthin puitteissa. " Lontoossa vuoden lopulla julkaistusta Valkoisesta kirjasta näkyy, että Bugandan. b r i t t i l ä i n e n kuvernööri yritti painos.*aa kuningasta '(Kabaka) luopumaan: . t ä s t ä -:itsenäisyysvaati- ;mukse3ta, mutta kuningas kieltäjrtyi silta "ilman Luklkon (parlamentin) suostumusta." Niinpä sitten tapahtui, e t t ä brittil ä i n e n kuvernööri Vsäkkäsl" Bugandan kuninkaan 'sellaisesta. "rikoksesta" (parlamenttaarisen h a l l i t u s j ä r j e s t e l m ä n puolustamisesta)-; m i t ä . teke-m ä t t ä c el . m i t ä ä n ' kuriingastä*ylläpl-d e f ä l s l Englannissa! - • / Näin'< siis havaitaan,' e t t ä ktmln-kaitak'n" voidaan "säkätä", Jopa u l komaalaisten- viranomaisten toimesta. P a r u k l l l ä oli-tosin Joitakin mfl Joonia dollareita rvVsuolattuna^^:.>a^ mutta miten käy sellaisille "säkätyil-le" kun'nkaille,' jolUa el ole luultavasti y työttömyysvakuutiislalnkaan antamaa turvaa? / ' Ja huolimatta siltä, vaikka alle-kirjolttäneella ei ole ollut kimnla^tun-tea edes "kaikkien muiden ttmtemaa". kreIvitär.B:aEsoa,'Puhumattakaan nyt sUtil. e t t ä p r s l m m e k u x i i n k a l d e n kanssa tpaljoja kallsteUut, m e i s t ä tuntuu kuitenkin^ e t t ä ei n i i t ä .'kuninkaitakaan, pitälsi> noin vain "säkätä". vieraitten toimesta. Jos »mikä tahansa kansaktmta haluaa.;kiminkaan«pitää, s i l l ä olkoon siihen täysi oikeus. 8a moln on asla silloin, jos joku-kansakunta haluaa; i t s e ' , p ä ä s t ä eroon ku-iiinkaastaan, se olkoon kyseisen^kan-fian, oma"sIsäinen asia^ Md ails ' . e s i t ä m m e ' •vaatimattoman vastalauseemme > Bugandan ' ktmln-m, .s ud l).u r y . — - Alfchou (.•nhu'-..ifat.-^ have'taeen u<=e . « f the g vm f a c i l it (, 1 T n ui-sday^ nights, 1 -.0 icaL,di'ive to get thi :indc-rway t-his \vinter.- A l i e a d y before; the j i.';on tne question of,: gyp |r! r. - an . Alerts.-meeting I i c i d i i d to make.a; r e a l e m', golng at the - sta •ear: To encourage.pi iub has decided to . |new -equipmqnt; In fnere should be a new i hajl and also a new.se rnquets. _ • ' This i s generally-the.. gerunderway for t he 1 programs; ' . S O that thi ät ..the L i i t t o j u h l a s w i l T h e - g ym nights w i ll the hali s t a r t i n g next 14.. Everybody i s welci Vancöuvef. Poliis n a n t a i n a , ' efctä rakenni Prestwich 'tappoi . j ou monsa j a p i i l o t t i ruun Vaisi p ä i v ä ä myöhem tappoi 15 vuoden i k ä ja lopuksi i t s e n s ä. R u u m i i t löysi .:14rV Prestwich palattuaan na k o t i i n s a viexailuma moitti l ö y t ö n s ä poliise MUISTO Hilma M Mäb joka kuoli tanai 1945 Sudburs Rakas äiti, Sinii ci unohdu milh T y Syvällä surulla ja poistui e l ä m ä s t ä ä dissaah, 4 Dartfo 1933. H ä n oli syn kuun 22 p.. 1888, o -Vainaja haudat toimistosta.;. jossa T Naisuudessa puh Jan siikulaisille,: i Norway hantansm CSJ :n Toronton poistuneelle rauhx dalla ovat viime. 1 3 God, had not p i Sky (ever; blue; Flo^ers. strewn j; God had not pri Sun VitJiout ral Joy without sbn Peace w l t h ö u t ,p But he'has!prör Strength fromlJ CJnfallih^.r^nnp; And endurlng'l< S y d ä m e l l i s e t ' k l viimeiseen Icpoor hautakummun^;' I jaravintolahuon kahvitarjoilun yt tavalla tai toiseli 4 DartfordiBoaä; l i i i i i l i l S
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 7, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-01-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540107 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-07-02