Vapaus, January 7, 1954

              . 'Sivn 2 ' .. Torstaina, tammjk. 7 p. — T3jurBday, Jan. 7,1954
l i
liPiHHllMi
Organ of FlnnUrb Canadians. Es-tobllflhed
Uo7. 6, 1917. AuthoiiTM
as ftecond class maU bf Uie Post
Office Departajent. Ottaara, Pub-
• liBhed • thric*; ; weekly: Tue8d,aya
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
.Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Budbury, Oat., Canada.
Telepbones: Sosliicii Office 4«tiet
Editorlal Office 4-426$, Manager
E.SukiL EdXtor W. Eklund. MaiUng
addreH; Box e9, JSudburr. Ontario. Advertulhg rates upon appUcatlon.
Transiation free>of charge.
Caoadaasa: 1 vk. 7.0Ö 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
VhdyavallolMa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4JJ0
Suomes&a 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Kysymyksiä ja
vastauksia
Suuri rauhanpuolustaja
Kaksi uutistietoa
•. . • V"iinve maan^^ «.aimnie .suurien .fiaivalthticrt elusivuil(k:lu­kea
kakfei aivan trilaista uuti-jtiKoa, jotka ovat kuilenkfn niin ];x^
hei^-ta sukua kV:-kenäan. etta niiia <-i \oKla rrmcnkaan toi-i-taan cron-taa.
. .-. Ensimrnai-sessa .ui)lKslK-f!o.s.?a kerr^^
naaltont Jcnntr Ja McCarran oli\at -..aapiinftl ( jnadaan ' kiiijlmtf;!-
•lakseen"' -Ipior Gou/x-nkoa;- Kulen. mui.steiaan,: mainitut hf.-rra.s'mieht;ty
•jotka sivumennen •.sanfK.neflu.^laval m uutinta taantumusta Fajafi\etfe
lafjuolelta. (rS)tln'at;aikoifman. julkeafrvaalimiik-sfcn, etta h
saada kuulu.stella Oouzenkoa; joka<>i'i nyt Canadan kan.salainen. ,• (^a-:,
nadan hallitus tvasi (;n;sik.si', laman . ehdoluk.st'n/.!mtJtla kuri • Eisen-^^^
:.howcTin hallitus esitti tjyvia ..iafK>ja.rikkoen uudelleen taman^vaali-,
muksen, nnnj ulkominisU-n Ttar-on peraantvi }i>va5-,a epajarjgstyk-t'.
•..:Ses.sa: ja sanoi, etta' vi.s.seiiia chd()illajankii voivat kuulustella; Goözen
:koa; jo."? rahaa himcutstrva.Gfju/enko it.se .siihen .suosluuy^••..^
.• 'rämä-ulkominLsteri: J'ear.sonin pi-raantymmen Vhdjsvaltain laari-
••••;.tutnuk.seni-.painostuksen cdfösa jatti 'huonon maun canadalai.sien..suu-''
•.hun,::SilIäto.siasia: on,.etta huolimatta .siita mita.eanadalai.set^^.y^^^^^
mr.vPearsonisLa- ja :hanen:edc.sottami.sLSlaan'ajattelc'\'at/ kaikki /a^^^^^
rdalaiset: olivat silloin-•.valmiina juifjlu.stamaan: iilkomini.steriaanij MutV;
ta miten puolu.statmie.sla, joka perääntyy, tai.stelun ensivaiheessa j<a •
notkistaa polvensa taanturniik.sen. ruo.^kaa. heiliittavan jankkipolitiir:
kon ede,is<i? .\*iinpä sitten tapahtui, etta \icraan maan mu.^tinta
,taantumii.sta edustavat virkaherrat.saa|>uivat. .Canadaan vsalaksia" ;
tutkimuksia ja ;kuulusteluja suorittamaan. :
Samana ]>äiv;inä:.saatiin .f
opiskelijaa. Edward S; 'Koj,'er:> ja WiIliam:M,: Koultbee, oli! pantu-
.Yhdysvalloissa 'kaakin iniuhunVväiiricn ajatusten vuok.<;i.' .Maini- ,
tut opiskelijat, jotka sivumennen .sanoen ovat kotoisin .Toronton.kau-.
pungin parempiosaisten ihmi.stenalueeltäi olivat /\-k'ttäneet ennakko
järjestelyn perusteella joulunsa L\a.ssaussa> missä heillä öliomian- ker­tomansa
muk.ian oikein hauska joululoma. Takaisin tullessa;; h^
pidätettiin samanaikaisesti Canadassa vierailleen senaattori McCar-ranin
nimelle omistetun : pahamaineisen siirtolaislain perusteella ja •
kiellettiin matkustamasta, Yhdysvaltain vkautta takaisin. Canadaan.
Syyksi ilmoiteltiin .se, että heillä epäiltiin olevan ''vääriä ajatiiksia'\.'
nimtttäin myötämielisiä tunteita "punaisia" kohtaan.
Kuvaavaa muuten on.etlä näille nuorukaisille annettiin allckirjoi-
•lettavaksi lausuntOy jota he (.4vät saaneet itse lukea. Kun he kieltä
tyivät panemasta ,v-puumerkkiään'-
sältöä he eivät tunteneet., nämä opiskelijat leimattiin '•punaisiksi':!rjä;:
iellettiin matkustamalta Yhdysvaltain kautta Canadaan! ^ ; V
Jos n
sa", kuten kan.san kcskuudes."»:! .sanotaan, he oli.<i,ivat olleet pahein-
. inas.sa'kuin.pulassii. sillä poUettiiphan joitakin viikkoja sitten Toron-lon
yliopistossa Yhdysvaltain nykyistä, ajatusten kontrollia Symboli-
' soivan senaattori :McCarthyn kuva^ ja niinmuodoin Toronton yli­opiston
kaikki opiskelijat ovat luonnollisesti Setä Samulin mustissa
kirjoissa. 'Mutta näillä nuorukaisilla oli suhteita — he sattuivat
olemaan paremmista piireistä ja kaiken li.säksi Canadan oikeislolai-
. simman (kon.serv^tIivi-) puolueen nuorisojaoston johtavia sieluja
Torontossa. Liberaalien muodostaman liittohallituksen ulkomihis- v
..:teri 'Pearson läh viivyttelemättä Yhdysvaltoihin 'vaatimuksen että
dan nousi sellainen suuttumuksen myrsky, ettei moisUi ole niin äkkiä
nähty nou
. Tuloksena oli, että nämä torontolaiset oiiiskelijat vapautettiin
ja saivat palata kotiin, kuten on yleisesti tiedosxi.
* *' •
CNIutta tämä torontolaisten nuorukaisien piddtystapaus antaa
meille kansakuntana kaksi Hyvin tärkeätä opetusta:
• (Ensinnäkin se osoittaa, että senaattori Jenneria ja McCarrania
•; ei olisi
^ 'taantu Sitä­paitsi
me uskomme, että ulkoministeri Pearsonin "päänkivut" ovat
' vasta alkamassa, sillä nämä jänkkisenaattorit tulevat vaatimalla vaa­limaan,
että he saavat käyttää omien suunnitelmiensa mukaan Gou-zenkoa
hyväkseen. (I'arempi olisi siis ollut, ettei heitä olisi laskettu
lainkaan Canadaan .— ja jos Gouzenko olisi välttämättä halunnut
saada lisäansiota, hänet olisi voitu lähettää senaattori Jennerin ja
kumppanien ikiomaksi avustajaksi Y'hdysvaltoihin. Me nimittäin
uskomme, että siten olisi Canada ja myös nykyinen liittohallitus sel­viytynyt
yhdellä kertaa nyt jatkuvasti nousevasta päänkivistyksestä.
Toiseksi on todettava tämä: Xäiden nuorukaisten pidättämisen
' pitäisi varoittaa liittohallitusta kaikenlaista taantumuksellista lain-laadintaa,
eritoten lakiehdotus Bill 7:n niitä epädemokraattisia koh­tia
vastaan, joiden perusteella Canadassa kehittyisi samanlainen noi-tajahti
*-väärinajattelevia" v^staan. minkä perusteella nämä nuoru­kaiset
joutui\'at Yhdysvaltain valtiollisen poliisin "turvasäilöön".
On nimittäin muistettava,"että näiden torontolaisten nuorukais­ten
pidätys ei ollut Yhdysvalloissa mikään erillinen tapahtuma —
*ikä mikään "erehdys", vaan osa siitä noitajahtimani>!i aiheuttamas­ta
sm,'aitsemattomuudesta. mikä siellä on nyt vallalla. Yhdysvallois­sa
aloitettiin sotapolitiikkojen toimesta noitajahti ensin kommunis-
- teja vastaan. Siitä se kehittyi noitajahdiksi kaikkia väärinajattelevia
\'astaan siinä määrin, että "kommunisteiksi" on leimattu kaikki rau-
' hanpuolustäjat ja vieläpä sellaisetkin henkilöt, kuin entinen presi-
* dentti Truman, joka ei mustimpien taantumusvoimien mielestä ollut
. kyllin kiivas sotaohjelman edistäjä!
- ^ Tämä noitajahtimania, jonka aikana \;a[tiollisen poHisin sa-
' laiset muistiot ovat korkeimmassajcurssissa. on jo saattanut Yhdys­vallat
äärettömän huonoon valoon Euroopassa,- Aasiassa ja myös tällä
mantereella^ viimeksi Canadassa'juuri näiden torontolaisten'nuorten.
, pidätyksen_johdosta' ja sitä ennen ulkoministeri 'Pearsonia vastaan
kohdistetun mustamaalauksen takia.
r ' Välttääkseen kansakuntana tällaiseen surulliseen tilanteeseen jou-tumasta
meidän velvollisuutemme on oppia Yhdysvaltain" huonosta
I ^ . ^ esimerkistä ja huolehtia siitä, että rikoslain muutosehdotus Bill 7:stä
; ,V ; ^ poistetaan kaikki tit epädemokraattiset kohdat, jotka uhkaavat avata
H\ A . * poliittisen hoilajahdin ix)rtit tässä Ihaassa.
LVOSS0SFAR\SSrK-A>r.\
^c.' !1 'U',. f . ' . . . . " I t i . ilJi':
tc.i er. -.Il'ytt 1/!*%';'.'"' O-.^ ^ c
f ' ii ; i J o * o - ' - , -"i
:t,.'Utf ''(• )g.<. ' .->:i < r^i.V-ir. '-.u "'v
C -
C'.-
m
'0t
'ifi;:c^'',., jon-^a,,- QnniA
rsf'.') j'^.'-/rf. i a ' / : f ' ' n o n . <'.},•' au'4y
.a /-.iryAViii .d..v,s< rjar. ö ^ t r ' a li-
I n. n tir.^.n "'ui^^iir.i. ."ri-r. sii
V>^-a cp - / . f i f - nofi 2i)'i hfp'^ rw ,iio-
<:ilt,'.r A'>i't'*t.;iri C<'i;j''cJ= i ''>,mi;
ka^^-.ian 1 0'27 ^..i<)\n,iv AHL jj.dtii-
-<t U^da.T ka-.vCHem no.ri 2^ Of^o po-,
ti!'i3i.a p,i.iv Vilin T.it,t'n valrn.svf-tut
kiroprdkt-ni ci.,tt sj.i .T.Haratf:
{JO il<ul'een .nrmatin roh'ojri aSesll
tai ulk-jjia r ,ti rii>M,r',)\ ^r.v. lai /ä.:,-
teltavalc-., f ^'t*'^'!'!- J'*- 'i-^n i<i-;
voiii tan/CLulua vjiisina...fn laaV.ciP-;
Uen j;t kiru.-g:a.n al^iL"
V a K / a viralUnrr. laa^rUf-dc- e. ole;
lunnus.lanut k.;ropra.!'.toj-e.;,',a Hm.mat-.
liveljiicsccn;'• fika-. kropraktoreille--oli'
annettu s,f'iidi.->ia lailli^r i tun.nuita ta,
icuin on a s i a n l T ta v<tiiin,ii'-t.n la.-iKa-;
relhin nanc-i^irovat he v.-)ittrn;C£"; v o i - ;
rattain l?ojan *,unnust'a<-.c'n kaytsn-no-
sa, n jnpa e-!;-:u.';-k-ksi j:')in ' J JO
henki- ja tapatu.rjnav'-ikiii}iu,öyht'.ota i
Oiiiiada'ia j i Yhdvrvaliou-ia tunniu-'
taa Virallisesti hKdan •palveliiK.ss.nsa
ja maksaa .'•iita. Mikau Canadan tu­loverot
ovat ky3y.'ny.<sc&^a, vo.dnaii
heille suoritetut niak-sut vaheiUad
vel-oi?nicitu:-^;a tehdci-?a:.samaan : ta-^
p£.3n kum on a>; fnlaua vaulnaisi n
läakAre.hinc.n nahce.M, " Ontaiio
WorkmSri's-Sonipenöation-Bca-Fd.tun-.
nustaa myös kimpraktpnt ja maksaa;
heidän' palvcUikse.staan.. •••
: Meilla^.ei ole yfc.^lty..'•klOhta:.^ia tie­toja
Suomen •"Iuonnontohtorei.=jta '..ja;
mu sta- paranlajist* ja hcidan ase^'
ir.astaan ja.c.keuK.s;.^/ aan.
•;Tarna^:;
J
r U
;;^^aivis^loiii
,ajlä'.'. ori' .'hiiofnatt a; va;
S2i.nvallr;.';r;.j
il': • jLi2i;.';e:j ••'e;l'ä-J
^' r'j. a"-, uud&rri;-I
•riiia suur; :.osari:7'f
'•iU..'Si ,tt ratkai=r--;i
ra pj^-^^s'.'». ki r.- •';
•avpui^lesia-;;-;£;;;•';';•;; !•
i 5;!:i;-t>sod ä n ^; .^Jpp et tä-; r
. \\ f{ < 'avan rauht": j
•;fta£;RS3ä'7-;JaV:'/,k;ok
.-Icisesti^^tunnettujö
^M^rästenriVyiyöstpn^
: r M ;^;i'<o,' ^ar c
Ki-^^i-ifnih, n Neuvc-
-a p:ia ' In^.-
;';;saft<iä;-ra'iJihä-ji-;
1'.
C
Mitä muut sanovat
SvVNOS .NVT Mt'L'TA
New York. — Berliini-.sä p i d e t t ä vä
neljän- vallan kor.fere:is.si • c i . n ä y t ä;
lupaayalta.
• .Neuv3; / o l i ' t ö n tavoitteena-on.saadai:
Amenkaa i-otilasvoinijiL- j a . -solatuk:-;
ase.Tiat pois Enj-ccpan.ja Aasian manr
t c r s l l t a.
- A m e r i k a n tavoitteena,, Eui-oopa.ss'a
se; etta saadaan .Saksa yhdistctyksi
j a liitetyksi Lunsi-Euroopaaii.poliitr;
tiseen ja puolustukselliseen liittoon
Y h d y s v a l t a i n •kanssa, siteii rakerir/
taakseen • s o t i l a a l L s e n • ••• • linnakkeen;
.Neuvostoliittoa j a sen- {?urooppala'sia
l i i t t o l a i s i a va3taan...
M u t t a : o n yai'ti:ea : k u v i t e l l a ; . e t tä
Neuvcstoliif.o ryhtyy neuvottelemaan
4 L ä a s i - E u r o o p a n s o t U a s l u t o s t a . olkoon
se puolustukiellinen t a i ei, j o k a koh-;
distuUiSitä (Neuvostoliittoa) vastaan.^
. . . — EJorothy Thompson.
« « *
FILOSOFIAN KURJliUT-TA
- S y y t t ä e n kommunisteja silta, että
omaksumaUa rauhan j a ' kansanvallan
ohjelman, he (kommunistit)" ovat
muka antaneet sanoille "rauha'', "de--
mokrat.a", "kansanvalta" j a "pro-greailyusuus"
huonon leiman, Globe
and. M a i l n r i i h i k u i v a konservatiivi­nen
pakinoitsija Bruce We5t. k i r j o i t tr
t i i s t a i n a:
" : ; •; Demokraattiselle e l ä m ä n t a v a t:
lenunc on t a v a l l a a n surullinen huo­mautus
sc;- k u n parhaat sanamme j a •
symbolimme voidaan . o t t a ö meiltä
p o i s . . . . Kaikesta; .huolfnvatta, niin
kauan k u i n Yhdysvallat on nykyisesi;
-"ä hermostuneessa tilassa, Progressive;
Conservative. puolueen j ä s e n t e n täy­tyy
olla varovaisia matkustiiessaan
r a j a n e t e l ä p u o l e l l a i 'Loppujen lopuksi;
he. e i v ä t . VOI.; l o p p u m a t t o m a s t i . p y y t ä ä:
l i b c r a a l i p u o l u e e n j h a i n l u k s e n jäseniä
pelastamaan h e i t ä 'joutuessaan k i i - ;
p e l l i n Yhdysvaitoja k i e r r e l l e s s ä ä n.
;{;• laii t oisi dri;; :ma;i iixii, ,p orri h i s t cl uLssä-;^scr
.];-• liHUiJJr^a
yrcl.a ' (1 .JC!U3'I; ...>'--.sa Tarnaii
.'. i. a .-ii: i o r ..c'.i Ij j a : mriaii asu'<<:aa'
i;;ef;ia';si:nr:;,pi^biu^^
.arn:«ättei;vi-: 1' kuii!li'vn!; ;^iinniset.';^ösai-;
\l;;;:iit:vai,.,::tai^;.tluun T:iiJhari;'::]:uolest:u.
';y^h!e^;l;I>o;iHi,';Qn ;• läm
'•;vU;Ki svui'i2;ninsn'-ittö]iiudari;-J^illeiriiir:
i k 'i • u - .'v' > • "1 [I • j); a '-i i;.' • I i'' t • -i n- Ra uhan- •
[ iif 11 o'-j''jn M J •.utouii.xaytanno!--
\ li^-Ci. fitir.c; &L.I cdeileea Jaajentami-
''<;. I.!ii:.a Rauhanneuvoston, julis­tus-
•kanriiiriväiirtctjn- kysj^nysten;,raUr;
,.ar'.o.n;t..'-t ~'. iali.s ("ciiii.-ezta ja tais­teluita
n. i l J vast't'in,'jotka tahicvat'
'vjneuf.a y.ite.-yminarryksen'. aiK
'•:ao."a.i : .sta, o.i saanut ; csakseeri
•.a'esio!i Kaiekicn r.err.osten kannatuk-r
i . i Iiit uri sadTt .miljoonat'miehet
ja n a i L f l vi!U'a',.At sotaa
L.tian lai^ha.iyaolustusliiKksen voi-,
Ic .=!;a cn suun ^sin.sa' m y ö ö im I n -
t.tiii Rauhanneu.vcston 'varaputaeenr
jf,.-ii:ij:i:ia .Si':iiTy-sJiif,' Sokheilla.
ijahib SiilGJ' SG'iTic-:' kuuluu .Intian
•h u orn a t t i vimi". i en .'.opp 1 neiden : j ouk-.'
.%ooi). lian C l .syntynyt <uonna 1887'
ju • saanutkM'k.eakGtilusiv:sty'isen','E-;
d.nburKissa ja^Lontoossa; ..Korkea-;
-lioulun- päättämisen, jälkeen han oli
tiossa Härva;.-ain lääketieteellisessä^
oppilaitoksessa ja John Hcp'sins:n y-.
Iicpistös3a" Yhdy."vall9isga.. ja -sen- jalr:
'iiaen; Canadassa, ja •Englannissa; • Han­nalla
on lääketieteiden tchtonn oppi­arvo,
laakint:.palvelukson .-..keni-iah-ina:
Ur.ii • .virkanimi ja •nykyään, ftnn
on . tieteelhsen - tutkimusinstituutin
KuululAallc j u l i r s e n elämän* e- johtajana. Sahifa Sokhel on I n t i an
dus-tajalJf, maajJraankauIuJle roik- i parla.-nentm valtioneuvoston jäsen,
rob ohg.He, ^^tian lUuhanneuujs- J Vuosma 1&49—1950 h ä n o l i M a a l i ­ton
^arax-uJi^tn^^htajalle k e n r a a - . man ter7e>der.'nuoliojärjestön vara-
Ifrnajuri >'a5nb *-JIJS; • okheille. on' jchtajana Hei.nakuun J7—20 p a i v i -
(T k o i - i - l j a/i^JiiNia rauhan >a'Ivt-| i t lfl53 Patnas.^a p i d e t y s s ä Intian
ia/iif<,-» j i ;uj t t a m . ' « r j puolesta Rau:-ia.n..-,(,u'.'ston kokouksessa h ä n et
an.nttti. K«iij'-a)jivalmen .Stalin- •.al.tt..n I n : , a n Pvauha.nneu.oston \ a -
ja"t:ril'J tvii/au lajitlarnibtsta ' r^Jl.U.lcC^jaitajaksi,
ka/i^o.cn !(.'KC:). ' sa'-:o .Soihei on uupu.maton tais-tf^
jijairaunan puolesta j a rauhan, v i -
h'0liisten '.pielotbn^.paljäS^
ensimmäisena, ivlriti
n-.sti ä ä n e n s ä amerikkalaisten scta-
3qukkiojeKuo^äpn':v
i i a i t e e r i ä se en, ;;^;;käytläm;istä'; •• ..rvastaäp;
l;Jaa^älti.^lunnetu
.•Sähib;';;SokhQi'';;;;^
:''Maailmari'.: R a u ha
i^pestinvsessian: t y ö h p n . ! ^
k:unnari;jöhtäjanä jä;'tek
; y i s l a • •:ehdoluksia k a n s a i n v ä l i s e n ' . t i -
•lanteeri jännittyneisy-i-d
seksi ;';ijä;^,laajan; kampanjan . a l o i t t a ^
j;eksi kar-säinyäiisten.;; .'kysymysten
•,rauha-nöriiaisen;ratkai
»a .-Tässä'kokouksessa h ä n e t v a l i t t i in
'MäaiJnian'RaUhä^^
SI'.-
- ••: • .Paljastaen;; rauhan-; V i h o l l i s t i e nT
•heitä;; j a . ? p a r j a i i k s i ä i S a h i b ; 'Soki^ei, s ar
noi, e t t ä maailman kaikki-kansat us-^
.kovat varmasti:;''Neuvpst^ ':;;rau-
• hancmaisiin. älkoinuksUrii:^
•etta:':NeuyQStoliittO;;,K^^
savalta;'. j a ^ • I t ä - E u r o b p a n k a h s a h d e r .
.mökräättlset.in3ät;£;ökä^
l i n e n Intia, ovat mahtava voima, j o ­ka'
seisoo vankasti rauhan vartiossa;
. ' M i n ä voin sanoa", j a t k c i h ä h , . . " p e l ­k
ä ä m ä t t ä puheitteni- tulevan ;kump-:
tuksi; ettei I n . t i a p s ä l l i s t u ^k
. t a a n ; ;• K i i n a a ;: tailikä;;; Neiivpstoliittoa
vastaan;; :;irit:a ei'teiB.kdskaahx^^
si:vista.tekoa mitään^'^^
- • i a t i s u n n o s s a ä r i , j o n k a . S i a ä i l m a n ^
R a u h a m e u vost^ri ^ s i h^
•lokiakuussä. 1953,.';S
lasi^/liäpeäbaäiuiin ne-• j p t k ä ' . ^^
•rikkoa - ä s e l e p p s o pm
.-•jNyt-'alkaa käydä, s e l v ä k s i " , s a n oi
hari, " e t t ä koreassa; s ö l r i i i t t u ä ä s e i e -;
posGpimtista k; e t e t a ä n j i k k o ä .• t a h a l ­lisesti..
Mitä, t ä p e ä l l l i s e m i n ä l l ä t ä - ;
valla..asetetaan, e s t e i t ä puolueetto­mien
iriaiden kotiuttamiskomission
s e l c s t u s t y ö l l e - s o t a v a n k i e n keskuudes­sa'
j a ' r a t k a i s t a s i l l ä tavalla kys3?mys
sotavankien k o t i u t t ä n i i s e s t a , että se
p i t k i t t ä i s i sotaa. v i e l ä v u o d e k s i . . . O n
£ e i y ä ä , . e t t ä . : e r ä ä t ; . y a i t i o t tahtovat s if
ta. ettei k q r e a i i .sota p ä ä t t y i s i rau­haan.'
Näille .valtioille olivat neuvot­telut
ainoastaan n i i d e n .manööverien,
verhona, joiden p i t i e s t ä ä kysymykr
sen r a u h a n o m a i h c n r a t k a i s u . . E i voi­da
kuitenkaan; s a l l i a . s i t ä ; e t t ä ; n ä mä
vattiot miehfettelisivät" m i e l e n s ä .;m:u-kaan.'
ISfiiden ei.':ole annettaya : sy­t
y t t ä ä uutta sotaa Koreassa."
S a h i b S o k h e i korosti'-' Korean^
muiden k a n s a i n v ä l i s t e n kysymysten
rauhanoinaisen • r a t k a i s u n m e r k i t y s t ä .'
.'Jcs r a u h a n p u o l t a j ä i n oimistuu;. —- ja
s i i h e n . o n p ä ä s t ä v ä ; -r-: e s t ä ä .sodan
uudistuminen-Koreassa ja l i e v e n t ä ä,
tilanteeri j ä n n i t t y n e i s y y t t ä Aasiiassa
•vastaavan p o l i i t t i s en konferenssin ai-',
kaansaaniisen avulla,' niin siten tulee
annetuksi kanscllle apiia niiden pon­nisteluissa
.Saksan origelman T ä u -
h a n ö m i i i s e h ratkaisemisen puolestS."
H ä n vaatii, että K i i n a n kansantasa--
v a l l a l l e annettaisiin laillinen paik­kansa
Turvallisuusneuvostossa. : .
S a h i b . Sokhei 'kehoittaa; kaikkien
maiden kansoja y h t e i s t y ö h ö n rauiian
lujitamiseksi, jonka vallitessa ihini-nen
voisi antaa voimansa ja tarmon­sa
ratihanomaiselle rakeöhustyolle;
Hän sano3 suoraan, etta"'on t e h t ä vä
paljon ja sitkeästi työtä voidaksemme
t e h d ä -lopun miljoonien ihmisten k o y -
hyydestä ja kurjuudesta .^asiassa,
Afrikassa j a L a t i n a l a i s e n AmerUcan
ma-.ssa"
S a h i b S&khei vastustaa sotatuki-asemlen
ra"kentam:sta v.eralden m a i -
Vakoojien loppu
Puolassa
• Szczecmm pi i m sotilastuomiois-t
u i n P u o l a n a , o n julistanut fuomiot
djkeudenkaynni.':.sa-.vakoojia va.5taan,
j o t k a oli l ä h e t e t t y Puolaa'n LanfT-S
ä k s a s t a , ' e n t i s e n : n a t ä i k e n r a a l r ; , G e h -
len n johtamassa vakoojakeskaksesta
Ta.nia k-.s>us on y'hteistoimiiinassa
'^'L!i^Sftoiminnr,.saan-Sa'nibSok-;^-Vos a.T.erA<cala.sten salaisen p a i -
hei uupumattomana t a . s t e l i j a i i a r a u - ' velun kans-ja \ '
i-.an puolesta - v a a t i i yn;e;.stoim;ntar, j .'•: S y y t e t y t - ' H e i n z Landvoigt ! j a ; K o n -:
kansojen kesken, k a n s a i n . a h s t e n cn-' r a d W r u c k t u o m i t t i i n ku^le.^)aan J^a'
NL:n ja Mongolian .
kauppasuhteet
V -V Hyvän yhteisymmärrj'ksen vallites­sa
käytyjen Neuvostoliiton idkomaan-kaupan
ministeriön ja Mongolian
kauppavaltuuskimnan välisten neu­vottelujen;:
tuloksena; allekirjoitettiin
Joulukuun^26 päivänä pöytäkirja Neu-vostolilton^
ja Mongolian Kansantasa­vallan
molemminpuolisista, tavaratoi­mituksista
vuonna 1954.
Pöytäkirja edellyttää Neuvostoliiton
ja Mongolian välisessä kaupankäyn­nissä
perinteellisten tavarain molem-minpuoUstA
toimittamista.
mm JänKkien pääomia
^ puumassatehtaaseen
'teollisuusministerin apulaliaen
•'f?^ij^=. « n i l m o i t t a n u t / e t t ä , eräs yhdysvalta-tehtaan
tuotanto on suutuiteltu vie­täväksi
Yhdysvaltoihin ja e t t ä ' tehdas
tulisi malcsamaan noin 15 miljoonaa
dollaria. . r, ' . .
;pohjoIsosaan. - H ä n sanoi, . e t t ä Henkilörikoksia o
— vuonna'1951 Canadassa tehdyis­t
ä ; rikoksista oli e n e m m ä n kuin'puo­let
r(58.3 pros.) . omaisuusrikoksia.
oli 18 pros.;. >
Nykysuomen sanakirja
tulee kuusiosaiseksi
Helsinki. — Viime vuoden aikana
ilmestyi kirjamarkkinoille Wemer
Söderström OYrn kustantaman iNyi-kysuomen;
sanakirjan toinen 'osa,'mi­kä
käsittää kirjaimet J ~ K ja noin
36,000 hakusanaa 736 suurella sivulla.
Sanakirjan ensimmäinen osa ' ilmes­tyi
1951 ja se käsitti noin 30,000 ha­kusanaa,
-fe Suunnitelmat edellyttävät;
e t t ä sanakirjaan l<ulee kaikkiaan kuu­si
osaa ja'siis todennäköisesti mhes
200,000 hakuisanaa.' . ' '
Suomen uutisia
H e l s i n k i . — (Suomi-Seura, jouluk.
23 p t —
.'.Suomen j a E n g l a n n i n kauppasopi­mus
aHclurjoilettu. 23/12 a l l e k i r j o i ­t
e t t i i n .Lontocssa ..Suoman- j a L s o n - ^
B r i t a n n i a n välinen kaupallinen sopi-,
-mus kauppavaihdosta- vuoden 1954
aikana. -
., Suomen t ä r k e i m m ä t vientiartikkelit-ovat
edelleenkin, sahatavara, sellu­loosa;
vaneri, sanomalehtipaperi, k a r -
tonki ja muu paperi sekä: k a i v o s p ä l -
kyt. suomen t ä r k e i m m ä t tuontita­varat
ovat.40,000 t o n n i a rautaa j a te­r
ä s t ä , muut-metallit j a metallipucli-valmisteet.:
no:n:'4:7milj. punnan-ar­vosta,
tekstiiliteollisuuden ; r a a k a - a i ­neita;
- v i l l a k a n k a i t a 500.COD punnan
arvosta, ' p u u v i l l a l - : a n k a i t a : . ' 5 5 0,000
punnan arvosta, 5,000 tonnia raaka­kumia,
700 t o n n i a plastiikan' r a a k a -
aineita, h i i l i j a koksi, e r ä ä t öljylaa-dut,
koneita: j a koneenosia 1,8 milj.
punnan arvosta, • j o s ta maatalousko­neita
3CO,C00 punnan arvosta, t r a k t o ­r
e i t a varaosineen 13 m i l j . punnan
a r / d s t a Kuten t ä h ä n saakka on.
Suomi oikeutettu k ä y t t ä m ä ä n m ä ä r ä -,
t y n csan puntatuloistaan ostoihin
muista maista. (US)
: Moskovan valtuuskunta. — Tasa­v
a l l a n presidentti o n ^valtioneuvostos-
; s a . 23/12 ••} t a p a l i t u n e e s s a ; , e s i t t e l y s s ä - a-settanut
valtuuskunnan neuvottele­maan
S N T L : n h a l l i t u k s e n kanssa eri-n
i f t s i s t ä . taloudellisista . kysj-myksistä;-
;Valtuuskunnan puheenjohtajaksi n i ­m
i t e t t i i n kauppa-- j a ' teollisuusminis­t
e r i V Teuvo Aura sekä j ä s e n i k s i uiko
asiainministenon . osastopäälliköt
Gunnar Palmroth j a Eero A . Vucrl
s e k ä Suomen Pankin johto'sunhan
j ä s e n t r i K l a u s 'Waris. (HS)
T y ö t t ö m i ä 42.919. — K u n t i e n työ-'
asiainlautakuntien ilmoitusten poh­j
a l l a k u r i u l a i t o s t e n ; j a yleisien, t ö i d en
m i n i s t e r i ö s s ä tehty yhteenveto osoit­taa,
että t y ö t t o m y y s ' i o r t i s t o i h l n hy­v
ä k s y t t y j ä oli 19/12, y h t e e n s ä 42,919.
Näl£tä.c-li s i j o i t e t tu v a l t i o n ja kuntien
taimesta j ä r j e s t e t t y i h i n työttömyys-t
b l h n 32,C54 ei 7:>rc. joten työtä
v a i l l a olevia oli 10,865.'CMaak.)
•^!-$S''Sr^3S;«
Sokerin j a k e l u s ä ä n n ö s t e l y i a k k a a j ö.
^-uoden alusta, _ / Valtionuvosto im
22/12 antamallaan päätöksllä' k u ­monnut
; ulkomailta tuotavan sokerin
s ä ä n n ö s t e l y s t ä - 1 3 rpävänä;joulukum^
1951 "antamansa päätöksen. '
P ä ä t ö s tulee.voimaan 1 päivänä t a i i -
mikuuta 1954. joten ulkomaalta .tuota­van
sokerin Jakelusäännöstely' päät^
tyy ^Tioden alusta, eikä • helmik.'" 1
päivänä 1954, kuten v a l t i o n e u v o Ä'
10.12.—53 tekemä periaatepäätös e ä e l -
lytti. (HS)
gelmien rauhanomaista-ratkaisemasta
j ä • t u r v a l l i s u u d s n . takaamista fflmis-kunnalle
K a n s a i n v ä l i s e n - s t a l i n i l a i s e n rau­h
a n p a l k i n n o n antaminen S a h i b Sok-heille
saa; osakseen k a i k k i e n hyvan-tahdon
ihmisten kannatuksen I n t i a s ­sa
seka koko maailmassa.
Kirjoissa 25 kertaa
enemmän Yhdysvalloista
kuin Canadasta
"VV. •Walker-niminen lakimies kertoi
ä s k e t t ä i n G ä n o r a n . ( S a s k . ) ; kauppaka­m
a r i n '^kokouksessa, • etta- ma a k u n n an
kansakoulujen yhteiskunnallisten, a s i ­oiden
viidennen j a k u u d e n r e n luokan
lukukirjoissa' on 25 k e r t a e n e m m ä n
yhdysvaltalaisia asioita •. kn m canada-l
a i s i a asioita koskevaa -tt-L-staa. .; Han,
sanoi; etta canadalaista amehistoa on
n ä i s s ä lukukirjoissa "varsin vahan".
H ä n e n k i e l e s t ä ä n pitaisi oppilaiden
tietaa e n e m m ä n omasta maastaan ja
e t t ä on kerrassaan vaarin kohdistaa
n i i n suuri huomio "Yhdysvaltoihin, e t tä
s i t ä koskevaa t e k s t i ä o n k i r j o i s s a n om
200 sivua kun Ganadalle on o m i s t e t tu
ainoastaan kahdeksan sivua. • .
.syytetty Adolf M a c n u r a e l i n k a u t i s e en
vankeuteen
Oikeus tote.si, etta syy^tvt Land-
• voigt; 'Wruck .j'a' M a c h u r a ..olivat:- sUQr
r i i t a n e e t r v a k o i l u a uusnats.stisen A d e -
-nauerin' salaisen palvelun agentteina.
' j o k a nauttii' - m y ö s . a m e r i k k ä l a i . s t en
: viranomaisten-: tukea j a o n s u u n a t tu
Euroopan kansojen, ennen kaikkea
P u o l a n , , itsenaisyyt-ta; vastaan. . S y y ­tetty
L ä n d v o i g i i n kohdalla oikeus e i
havainnut m i t ä ä n -lievfentav.a- asian-,
haaroja, - • Landvoigt.^ clif.-pitänyt, t y ö ­t
ä ä n : •Aderiauenn: salaisessa palvelus-.
;sa jatkona palvelulleen. Natsi-Saksan,
a s e v o m i i s s a j a - h a n oli t u l l u t ase k a - ,
dessä Puolan Kansantasavallan alu­eelle
t e h d ä k s e e n siellä . t u h o t ö i t ä.
. Myöskään ei oikeus, havainnut 1 er
ventavia/'asianhaaroja_Eyytetty V/rue-k
i n kohdalla;;-joka.'on'.kahdesti> pett.
t ä n y t. ' P u o l a n -. kansaa:.: - S S - j oukkoj en
s o t i l a a n a j ä - L a n s i - S a k s ^ n : - salaisen
palvelun palkkaläLsepä.-. . Syytetty-
M a c h u r a n kohdalla oikeus otti. h u o - '
mioon h ä n e n , nuoren i k a n s a ; j a h ä n en
e l ä m ä n k o k e m u k s e n puutteensa, j o n ka
V U O ' K S I ; P u o l a n vihöll sten^ o h ollut
helpompi vetää h ä n e t mukaan v a - -
koilutoimintaan;;
. rTO"r'r'!i'"'i!!iuiinin!iiCiniiiniiniiBi
1-4,'!i,v,'!,'n!iiii(ii(iii!iiii!fni»iiiiiiii«i
VAHESPiVSKOMPtEKSI
L ä a k a r i j _ M i n a pien p a h o l l l am sa-n
j e - s a n i , etta te.dan vaimossanne >oa
k e h i t t y n i t h y v m huomattava vahcm-rnyy5i./
nip'leksi.
Av-if m e-: S e h ä n on h i r v e ä t ä , loh-to.--:
'j/l-Ltla r.un ajattelen;asiaa_tar.
li^emm.n'i.i;nn;haluan'Uetaa:miten voi-sm
p..j.a handit j?delloen fa.ma^sa t i­lassa
.-•.->,ft^--'.^f..: .»,•;',•;.•.•:. ;•:;;;
AVIOSLÄÄLtX
" E n n e n s n ä saatoit iStua tunti-kaupalla
j a p i t a a k n n n i . kasistani."..
" .'.•Niin; se. o l i ' s i l l o i n ; k u n - meiUd'^. oli
p aöo."
Paperitehtaat vaativat > ,
Hydrittlta, miljoolian
dollarin korvausta
• Torjontö. Neljä- p a p e n - j a puu-
" . m ä s i a t e h d a s t a ;^jm.na, nndenyhteinen
uittoyhtio vaativat ' Ö n t a l - i on Hydrolta
miljoonan d o l l a r i n körva-usta.sen-joh.-
d ö s t a , e:ta Ottawajokeen,-rakennellut
icclme voimalaitosta ovat vähentä­neet,
paperipuiden uintjmahdollisuuk-s
i a J02SSJU Y h t i ö t '?'aittavat, e t t a pah­tojen:
y l ä p u o l e l l a , olevat suuret-vesi­varastot
ovafc. V ä h e n t ä n e e t ' v e d e n vir-.
t2am'sen..siina..maarin,- etta. paperi­puut
e.vat Ui enaa joessa vaan etta
ne c n k u l j e t e t t a v a hinaajien"avulla.
M a a k u n n a n H y d r o n taholta v ä i t e t ä ä n:
e t t ä - l a k i ' e i : e d e l l y t ä , . e t ; t a v e t t ä pitaisi
clla;' siter;, e t t a puut kulkisivat siina
i t s e s t ä ä n Kaiken 1 s a k s i on--Hydron
t o m e . t a rakennettu puiden-uitfamis-.
t a v-arten. l a i t u r e i t a j a m u i t a -laitteir
t a kaiickiaaii 190 000 d o l l a r i n tounesta.
\VILLIAM BQI
Älerts Gym
larl Next \
Jos Intian parlamentille esitetty ehdotus kansala isvapauksien laiksi, minkä perusteella voitaisiin
antaa ankarat tuomiot niiUe, jotka edelleen harj e i t t ä v ä t diskriminatiota Intian 60-miljoonaista kos­kemattomaksi
sanottaa kansanosaa kohtaan, niin sen perusteella nämä Intian yhteiskuntarakenteen
alimman portaan ihmiset saavat oikeuden esim. peseytyä sellaisissa pyhissä joissa, mikä -kuvassa-nähdään
Mnttra-temppeUn vieressä. Tämän ali mman luokan j ä s e n i l t ä on perinteellisesti kielletty
kaikki, kansalaisoikeudet: he e i v ä t ole saaneet me n n ä yleisiin paikkoihin, ei hindulaisiin temppeleihin,
eivätkä edes yleisille kaivoille. Hindulaisuskon : vanhojen tapojen mukaan "koskemattomien" täytyi
olto koko ikänsä kaikkein huonoimmassa ronmiil lisessa työssä. Jos y l l ä m a b i i t t u laki hyväksytään,
• h e i d ä n yhteiskunnallinen asemansa paranee tuntuvasti.
Rajansa on l(uninkaidenl(in
säidtäyksessä"
.5»;:
Vuodenvaihteen; pyhäi; ovat siis o l ­leet
ja mermeet. :Tuntuu oikeastaan
vapautayalta, että n i i s t ä k i n vaivoista
o n ; p ä ä s t y ' a i n a k i n -vuodeksi, sillä'Jou-.
luhiunut ovat nyt s i l lä "hjrvällä" puo­len.
Jälellä on vaui laskujen maksut ja
muut, sellaiset m i t ä t t ö m ä S y k s i t y i s ­kohdat,
jotka eivät kenenkään m i e l iä
paina..ei ainakaan nukkuessa.
Mutta tarkoitus oli kuitenkin py-l
y t e l i ä juhlatuulelia, jokapäiväisyyk-;
sien; yläpuolella,'ja jutella kiminkais-ta,
kuten otsikostakin näkyy.
A]Iekirjoit>5aneella el tosin ole-suu­riakaan
kokemuksia kuninkaiden ja
muiden ruhtinaiden kanssa, i i s sä
suhteessa on kokemuksemme rajoittu­nut
"kuningas nikotiinin" kanssa
valinneeseen tuttavuussi]hteeseen;Jos-ta
omiöksl (tai liekö; ohhettomuudek-sO
' onnistuimme Joitakin 'vuosia sit­ten
tekemään paremman "irtautu-mislilkkeen",
mlhhi Hiaerin kenraalit
pystyivät i t ä ' s e l l ä , i i n t a m a l l a saades­saan
selkäänsä, että lytisl- , '
Kuhika v ä h ä n meillä on todella oi-,
lut y h t e y k s i ä kuninkaisiin Ja nihti-naisiin,;
se ttili ilmi viime maanan­taina.
joUoln.IhnoItetUIn HoUywoo-dista.
ettäv^nimHäfatlKVija edesmen-n(
Mn gän^siterln B u siegelin kan-s
a i n v ä i l h e n r y ^
pidetty j a rikas kreivitfiir O o n ^ d i
Rnsso\kuoll- maanantaina roiiessaan
:;f»älui^^ • CUfton
.'**Hän oli tanmomainen nainen'jä'
kaikki tunsivat hänet", sanoi Clifton
•'Webb sanomalehtien raporttereille.
Tunnuslaa kuitenkin täyt3ry, että
Webb oli vähän väärässä, sillä pn
t ä s s ä matoisessa maailmassa yksi sel­lainenkin
jästlpää, kuin esimerkiksi
allekirjoittanut, joka ei tuntenut
kreivitär Dorothy di Prassoa, eikä
h ä n e n sulojaan.. -Totuuden ~ mukaan
mr. Webbin olisi p i t ä n y t sL's sanoa;
että. "kuuluisuuksien ja rikkauksien,
ympäröImän'J,''edesmenneen;;kreivitär
Dorothyydl Frasson "tunsivat kaikki
paitsi Vapauden Känsäkoura". ' -
* ' * •
•: Alleklrjoi-irtanut on - muuten joutu- •
nut ;kmiinkaiden Ja ruhtinaidenkin
suhteen tekemään i t s e t ^ y s t ä.
:?','Vihreässä: nuoruudessamme, jonka
Jälkeen ei ole tosin m i t ä ä n erikoista
tapahtunut — paitsi kaksi maaUman-sotaa
ja eräitä sosialistisia .vaUan-kumouksla
—.allekirjoittaneella oli
satukirjoissa saatu k ä s i t y s •kunihkais-,
ta ja' ruhtinaista. Sen kjäsltyskan-nan
mukaan' kuninkaat Cja ruhti­naat)
oUvat CTäänlalsla kaunUta ta-^
ruolentoja. joikinlaiseksi mr. Webb'
kuvasi "kalkkien tunteman'?* kreivitär
Dorothy di Frasson. He olivat taru-olentoja
Ihanissa vaatteissa ja —
kaikkein Vjirkeinta polkanullkalle - -
komeiden hevosten s e l ä s s ä . Heitä voi
katsella ja ihailla, mutta .^mieleen­i
k ä ä n ei tuUut. e t t ä h e i t ä voisi joten­kin
l ä h e s t y ä — t a L e t t ä kaikilla Ihml^
8iim o M Jiyviä' vaatteita ja komeita'
alutta siaten tuli , e n s i m m ä i n e n I
maailmansota :Ja •:• sen jälkeen: suuri
vallankumouksen hyökyaalto pyyh­käisi
n ä m ä . t a r u n o m a i s e t kruunupaat
kreiveineen: ja ^ruhtinaineen^kymme-nllta
valtaistuimilta. Siioin tämän
poikanulikan pieniin aivoihin tuli uu­si
, kuva ylimystöstä. Kuultiin pal­jastuksia
eslmerk.ksi Nikolai Toisen
hovin Rasputilnista ja' n ä h t i i n , että
e n t i s i s t ä ; kreiveistä sekä; tsaarin ja
keisarin hovinarreista tuli vossikan
ajureita ja :muita, tavallisia • kuole-,
vaiäia, Joilla oli lisäksi ilmeistä tai-
•ptunusta-; kaikenlaiseen klenotteluun
ja .puhvelvaukseen, kuten kotipuoles­sa-
.sanottiin.
Tolsin sanoen sairukirjoista saatu
tarumainen kuva , muuttui vallan
Päinvastaiseksi j a ; s e n . s y y n ä oU kan­sanjoukkojen
vallankumoukselliset
ncusut Venäjällä. Saksassa Ja useis­sa
muissa .maissa. Täten, nuortikal-seksi
vartuttua päässämme kehittyi
sella'nen ajatus, etta Euroopan eri
maissa riehuneet vaUankumcuksel lo-pe^'.'
ivat sikäläiset: kunlngastarut,'"'ja
e t t ä ikaxisanjoukkojen ;valIankUmouk-selliset
liikkeet ovat hyvin' vaarallisia
ylimystölle — Ja varsinkin tsaareille
j a keisareille.
' Mutta t ä s t ä k i n ajatuskannasta on
n ä k ö j ä ä n luovuttava.
F,?m. Egyptiin"kiuilnkaana ö l l sel­lainen;
lihakasa, jota lakattiin pltä-mas.^
jumalasta ensimmäisenä Ja to­dettiin,
e t t ä h ä n oU s e k ä suuri uhka­peluri,
että mässääjää y n n ä pahim­pia
porsastelljolta tässä' matoisessa
maailmassa. Parukia el kuitenkaan
syössyt, valtaistuimelta kansanjoukot,
vaan h ä n e n omat halUtsiJakumppa-nlnsa,
jotka suorittlvai; palatslvallan^
kumouksen, ti > . ^ • ' • '
r.; Kuninkaila on siis multakin vaaro^'
Ja, eikä Vain, vallankumousten ai-heuttamat;
vaarat; r Kaikkein rälkein
«simerkki non tästä se; ;4nm' Britan-
II, sen yksinkertaisen syyn perus­teella
kun "sakatty" kuningas vaati
;nouda.;ettavaksi vissiä aikarajaa, jon­ka
puitte ssahanen maansa: Itsenäis--
tyy lupausten: mukaisesti Britannian
Commonwealthin puitteissa.
" Lontoossa vuoden lopulla julkais­tusta
Valkoisesta kirjasta näkyy, että
Bugandan. b r i t t i l ä i n e n kuvernööri
yritti painos.*aa kuningasta '(Kabaka)
luopumaan: . t ä s t ä -:itsenäisyysvaati-
;mukse3ta, mutta kuningas kieltäjrtyi
silta "ilman Luklkon (parlamentin)
suostumusta."
Niinpä sitten tapahtui, e t t ä britti­l
ä i n e n kuvernööri Vsäkkäsl" Bugan­dan
kuninkaan 'sellaisesta. "rikokses­ta"
(parlamenttaarisen h a l l i t u s j ä r j e s ­t
e l m ä n puolustamisesta)-; m i t ä . teke-m
ä t t ä c el . m i t ä ä n ' kuriingastä*ylläpl-d
e f ä l s l Englannissa! - • /
Näin'< siis havaitaan,' e t t ä ktmln-kaitak'n"
voidaan "säkätä", Jopa u l ­komaalaisten-
viranomaisten toimesta.
P a r u k l l l ä oli-tosin Joitakin mfl Joonia
dollareita rvVsuolattuna^^:.>a^
mutta miten käy sellaisille "säkätyil-le"
kun'nkaille,' jolUa el ole luulta­vasti
y työttömyysvakuutiislalnkaan
antamaa turvaa? / '
Ja huolimatta siltä, vaikka alle-kirjolttäneella
ei ole ollut kimnla^tun-tea
edes "kaikkien muiden ttmtemaa".
kreIvitär.B:aEsoa,'Puhumattakaan nyt
sUtil. e t t ä p r s l m m e k u x i i n k a l d e n kans­sa
tpaljoja kallsteUut, m e i s t ä tuntuu
kuitenkin^ e t t ä ei n i i t ä .'kuninkaita­kaan,
pitälsi> noin vain "säkätä". vie­raitten
toimesta. Jos »mikä tahansa
kansaktmta haluaa.;kiminkaan«pitää,
s i l l ä olkoon siihen täysi oikeus. 8a
moln on asla silloin, jos joku-kansa­kunta
haluaa; i t s e ' , p ä ä s t ä eroon ku-iiinkaastaan,
se olkoon kyseisen^kan-fian,
oma"sIsäinen asia^
Md ails ' . e s i t ä m m e ' •vaatimattoman
vastalauseemme > Bugandan ' ktmln-m,
.s ud l).u r y . — - Alfchou
(.•nhu'-..ifat.-^ have'taeen
u<=e . « f the g vm f a c i l it
(, 1 T n ui-sday^ nights, 1
-.0 icaL,di'ive to get thi
:indc-rway t-his \vinter.-
A l i e a d y before; the j
i.';on tne question of,: gyp
|r! r. - an . Alerts.-meeting I
i c i d i i d to make.a; r e a l e
m', golng at the - sta
•ear: To encourage.pi
iub has decided to .
|new -equipmqnt; In
fnere should be a new i
hajl and also a new.se
rnquets. _ • '
This i s generally-the..
gerunderway for t he 1
programs; ' . S O that thi
ät ..the L i i t t o j u h l a s w i l
T h e - g ym nights w i ll
the hali s t a r t i n g next
14.. Everybody i s welci
Vancöuvef. Poliis
n a n t a i n a , ' efctä rakenni
Prestwich 'tappoi . j ou
monsa j a p i i l o t t i ruun
Vaisi p ä i v ä ä myöhem
tappoi 15 vuoden i k ä
ja lopuksi i t s e n s ä.
R u u m i i t löysi .:14rV
Prestwich palattuaan
na k o t i i n s a viexailuma
moitti l ö y t ö n s ä poliise
MUISTO
Hilma M
Mäb
joka kuoli tanai
1945 Sudburs
Rakas äiti, Sinii
ci unohdu milh
T y
Syvällä surulla ja
poistui e l ä m ä s t ä ä
dissaah, 4 Dartfo
1933. H ä n oli syn
kuun 22 p.. 1888, o
-Vainaja haudat
toimistosta.;. jossa
T Naisuudessa puh
Jan siikulaisille,: i
Norway hantansm
CSJ :n Toronton
poistuneelle rauhx
dalla ovat viime. 1
3
God, had not p i
Sky (ever; blue;
Flo^ers. strewn j;
God had not pri
Sun VitJiout ral
Joy without sbn
Peace w l t h ö u t ,p
But he'has!prör
Strength fromlJ
CJnfallih^.r^nnp;
And endurlng'l<
S y d ä m e l l i s e t ' k l
viimeiseen Icpoor
hautakummun^;' I
jaravintolahuon
kahvitarjoilun yt
tavalla tai toiseli
4 DartfordiBoaä;
l i i i i i l i l S