Vapaus, January 7, 1954

              het
la
.koskee mm. eniH
a ja fil^ofia
professori >i. L |
i a n valtlonjiiöpis.]
roraaltojenvja tut-j
a\a "asiantuntijan
ques Monoil'ta Fa.
tuutista»
e mennä
l E E N
iisia sieltä; tilat­pa
ajoissa,
ttelot vapaasti,
ivel Agency ,
tSte; Marie, Ont.
6-5246
hjapakett^a '
leen.
IIIIIIIIIIHIIlilillllirj
' Bakers
)a kahvUelpsa.!
ivä- -Ja' hääkaak-irjn..
lelpomoalan |
EM3^7676
'Toronto, Ont{
llllllllillllllllllillllil
NHUNENi
W., TORONTO
me Rd., väUUä)
lantaina, tiistai-1
perjantaina klo I
a.^.v^
istaan vastaan-1
%. 1881; Kotiin
AON, L.iM.C.C.
UOLITAUTIEN
.ÄÄKÄRI
A ROAD
uimassa)
O, ONT.
o tunnit;
6-7 l p .
IMET:
- kotiin K I . 8015
SALON
mi
V. 0198
ren Ave.
3, ONT.
ULMASSA)
alaan kuuluvaa
ilella; j a halvoin
Tioden kokemus.
Vaikeinkin hius-ermanentin
kes^
Toimintmii SUO­NTA.:
Tervetuloa.
IICKSON
slaakan
L D m a
»nto, Ontario
ONTARIO
'din jäsen. ^,
a varmaatl
tai msrynnln.;
min palrelnB
o — M L 6554
5SÄ,
;N
veluksen.
Ivelu)
amies. „
io/Oniario:
KKI
FÄNKIELTX
nune kaiken-m-
7Sta)r , 1
«S/i''l(31-7-14-21)
Älkäämme sentään enää sanoko
amerikkalaisia canadalaisiksi
Calgary. — "Se on väärentämätöntä
£:an5%ksaa" k u n sanotaan, kuten O t -
tavTi menettelee, että 85 pros. eutä
• 26 Diljoonasta. (miljardista), mitka.on
Caiiädassa (teomsuus- ymV laitoksiiil);
sijo/vcttu vuoden 1945;n jälkeen, on
canäSalaista pääomaa. Tämän lau­sunnon
antÖralbertalamen "The Farm
• and Ranch Revievv," julkaisu; m i k a ' j u l ­kaisi
koko sivun toimituskirjoituksen
otsikolla "Kuka omistaa :Canadan?''
Mainittu julkaisu painetaan Calgarys­sa
ja sen levikki on 120,000.
' F a rm and R a n c h Review" julkaisu
syyttää, ettei ole "mitään tosiperustaa
sen paremmin 26 biljoonalle kum 85:lle
prosentillekaan'!; v Otta^nran kerskunta
"on pelkkää hölynpölyä,, vaaralUsta
hölynpölyä; jota : käytetään canada-laistehi
tuudittamiseksi virheelliseen
turvalhsuustimteeseen tämän maan
omistussuhteiden luonteesta."
Nama resuissit ovat nyt keskitty­mässä
ulkomaalaisten käsim, ja Vellei
•tätä suuntaa pysähdytetä j a mouteta,
se voi ja tulee turmelemaan , tämän
maan".
MIKÄ ON CANADALAINEN?
Kysyen "niika von canadalamen"
mainitun-julkaisun loimltuskirjoituk-sessa
kirjoitetaan: ^
/^Kaikille tavallisille kanadalaisille
tämä on helppo kysymys vastattavak­si
• Canadan kansalainen on canada-lainen.
K u n me sanomme, että; cana-'
dalaiset rahoittavat Canadan kehityk-
• sen, me tarkoitamme, että Canadan
kansa, joko yksityisesti t a i canadalaisr
: ten'omistamien yhtymien kautta r a ­hoittavat
sen. : Mutta Ottawa-ei puhu
•lainkaan tästä. "Sen määritelmä 'ca-hädalaisesta'.
näitä tUastoja varten sir
sältää myös yhtiöt,-joilla on canada-laiset
toimiluvat.
"Lyhyesti ja suoraan sanoen, kaikki
• laajennukset, mitä on tehty kokonaan
täi osittain amerikkalaisten- omistar
mien • haara-yhtiöiden canadalaisten
tulojen avulla, on sisällytetty tähän
85: eeh prosenttiin. Tai pannaksemme
sen toisin päin: se 15 prosenttia^ mikä
• määritellään ulkomaalaisten sijoituk­seksi,
muodostuu kokonaan uudesta
. pääoniasta, mikä on tuotettu .tähän;
maahan; sillä siinä ei huomioida l a i n ­kaan
sitä vanhaa (ulkomaalaista)
pääomaa, mikä on kaksinkertaistunut
jä uudelleen kaksinkertaistunut toi-sen
maailmansodan: päättymisen. jäl­keen,
jolloin se on tähän maahan
tuotettu.
"Canadan teoUisuuskehityksen his-tona
on tämä: Sitä on nopeistutettu
perustamalla pääasiassa Ontarioon ja
• Quebeciin täydelUsesti amea-ifckalais-teh
omistalhien Corporationien haara-yhtiöitä.
Nämä yhtiöt ovat alunperin
sijoittaneet muutamia miljoonia dpllar
reitä niiden canadalaisiin tehtaisihi.
• Cänädästa- saadut voitot on pidätetty
käyttöä varten ja sijoitettu yha suu­rempiin
ija suurempiin-tehtaisim. • ;
'•Ei ole mitään vaikeutta löytää ame-;
nkkalaisia yhtiöitä, -jotka maksavat
nyt voitto-osmkoina joka vuosi enem-iriän
kuin m i t ä ne alunperin toivat
tähän tnaahan. ,
• "Monet niistä ovat lisänneet pää-
• omiaan tässä maassa kymmenkertai­sesti;
Se on tehty Canadasta .saatu­jen
voittojen avulla, eikä tuottamalla
Iisaa pääomaa tähän mahan.:. Mutta
kun naiden laitosten omistajat ovat
edelleen YhdysvaUoiaga, tämä amerik­kalaisen
i pääoman kasvu Canadassa
on suuresti lisännyt meidän velkaam'
me Yhdysvalloille."
hallituksen väitöksiä^ mainitussa t o i -
mituskirjoituksessa jatketaan:
"Yleisesti puhuen ameriklEalaiset s i -
jOjittavat paaomiaan sinne, mistä he
saayatliska rahaa tuottamalla koneita
ja tehtaita-, nfihin ne sijoitetaan, seka
ostamalla meidän öljyämme, kaasu-amihe
ja; rautamalmiresurssejamme.
Canadalaisten taipumuksena on ostaa
obligatioja, ja se. että kunmttavat
rahansa kiinnityslainoihin. Tämä on
jintanut amerikkalaisille suurta apua
yhtiöittensä rahoittamisessa Canadas­sa.
He ostavat osakkeita ja antavat
canadalaisten ostaa heidän obligatio-jaan."
Tämän jälkeen "Farm and Ranch
Review" varoittaa: "Mika tassa on
niin tärkeätä m se, että tuotantoko­neistomme
ja luonnonresurssiemme
omistus keskittyy yhä enemmän u l k o ­maalaisten
kasiin. Voitot j a niitä seu­raavat
paaomalisäykset menevät ulko-maalaiäille.
Ellei tätä suuntaa pysäh-;
dyteta ja muuteta, se voi, Ja t f ee
tuhoamaan taman maan." ^
"The Farm and„ Ranch Review"^ei
suosittele yhdysvaltalaisen : pääoman
sijoitusmahdollisuuksien rajoittamista
Canadassa:"Mitä me sanomme; on se,
' etta tassa maassa .on kaikkialla n i t -
tavasti todistusainehistoa osoittamaan,
jotta on välttämätöntä rohkaista ca-nadalaisia.
vero- -ja • fiskaaliohjelman
avxilla: riskeeraamaan; X pääomansa
oman maansa kehittämistä varten.*'.
Vaatien::tietoja tosiasioista; maini­tussa
toimituskirjoituksessa sanotaan:
• "Lakatkaamme; .ennen muuta tilas-totarkoituksessa
sanomasta amerik­kalaisia
canadalailiksi."
Indo-Kiinan
maantiedettä
Kirj. I. H. ORRAS
VOI TUHOTA MAAN
• : Yllämainittuihin seikkoihm viitaten
" F a r m and Ranch;Review'.? julkaisu
selittää, että '.'yli: toinen puoli Cana-
•dan kaikkien korporatiojen maksamis­ta
voitto-osingoista menee :nyt ame­rikkalaisille
omistaijille."
Sanoen"pelkäksi mielettömyydeksi"
Parhain uuden vuoden
' TERVEHDYS
'Mr. ja mrs. K. Sorrille
Toivottaa
EMMA JA ED. KARLSON
^ sekä
POJAT JA TOPI
617 East Pender Street
Vancouver 4, B. C.
INDO-KIINAN LUONNONKUVA
. Ns. .Ranskan • Indo-Kiina muodosr
täa Itäisimmän/^ osan Taka-Intian
suuresta kolmihaaraisesta' niemimaasi;
ta iTonkminlahden, JStelä-Kiinaii me?
ren, ja Siaminlahden;välillä. Pohjoi­sessa
Indo-Kuna rajoittuu: Kiinaan,
lannsssa Birmaan ja Siamiin idässä
ja etelässä mereen. IndoKiinan k or
:konai£pinta-ala laskekaan yli 740,000.
neLokilometnksi,: asukasluku 1949; i i ;
27—29. miljoonaksi, joista, ranskalai­sia
y l i 40,000 j a muita ulkomaalaisia
600,000. ValtioUisesti Indo-Kiina j a ­kautuu
3 valtioon — Vietnamiin ( e n i
Tonkinm ja Annamin protektoraatit
seka Kotsh.aikiinan siirtomaa), K a m - '
bodshan kuningaskuntaan j a ; Laok--
sen kunmgaskuntaan. Ranskan Indo-
Knnan pääkaupunki on Saigon. '
Ranskan. Indo-Kuna - o n luonnonkui
valtaan katmista; ja vaihtelevaa. Sen
paaosa on pohjoiseen päin korkeami-:
maksi kayvaa vuori- ja ylankomaatal
Rtela- ja kaakkoisrannikolla sekä
Tonk.nmlahden edustalla on laajoja,
merellisten- jkenostumien; peittämiä
alankoja j a jokien muodostamia suis­tomaita.;
Rannikot ovat yleensä ala?
via ja rikkonaisia, paikoitellen ni:den
edustalla on runsaasti pieniä saaria.
Indo-Kiinan vuoristot,muodostavat
Sisä-Aasian:;, suuren ; poimuvuoristo-,
vyön; kaakkoon suuntautuvan' jatkeen
joka viuhkamaisesti jakaantuu yhr.
densuuntaisiksi jono vuoristoiksi vali-sme
ylatasankoineen j a : jokilaaksoi-necn.:
;.Vars n leveänä Indo-Kunaii
pohjoisosan vuoristo ;paattyy osittain
Tonkin-nlahteen, osittain taas jatkuu
kaarevana, rannikolle pengermittaih
alenevana Annamin vuorimaana (kor..
keimniafc kohdat 2.500 m) K a p Varel-l
a n niemen ohi K a p St.'-Jacquesiih
saakka. • Vuoriston. väliin aukenee
Indo-Kunan eteläosassa' leveä M e -
kongin halkoma Kambodshan ja K o t -
shinkiinan alanko.
Annamin vuoret, jotka : kaarena
kiertävät Siaminlahden pohjoispuo­lella
olevaa vanhorsta kiteisistä; k i v i - ;
lajeista muodostunutta lohkoa, ovat
syntyneet paleotsoolsis'ia j a arkeisista
kivilajeista. Niiden kohouimen j a las-r
keumien• arvellaan ; olevan;peräisin
'börtiaarikaudelta: Joista, mainitta­koon
etelässä'Mekong ja'itärannikol-;
l a : Tonkmissa Songkoi; ("Punainen
vurta"). suurine sivuhaaroineen.
Useimmat virroista virtaavat yläjuok­sullaan
mutkitellen ahtaissa 'vuoristo-laaksofEsa/
j a ^alajuoksullaan ne ; ja-;
kautuvat suuria suistomaita muodos-:
vtellen moneksi suuhaaraksi, v jotka
tulvivat voimakkaasti sadeaikoina.
iSuurin IndoKiinan järvistä, on- Tong-le-
Sap Kambodshan alangolla.
Ilmastollisesti- Indo-Kiina on tyy­pillistä
monsuunialuetta..;- Sadeaiko-jen
ja kuivien kausien vaihtelun jyrk-kyyt!
ia lisäävät: vuoristot. Itärannir
kolia sataan. 2,000 mm. talvisen koU-^
lispäsaadai vaikutuksesta-; Kesän ja
talven lämpötilan ero .suurenee; poh­joista
kohti..; K y l m i n kuukausi on
yleensä tammikuu, lämpimin huhti­kuu.
Hanoissa kesäkuu. ' _
KASVILLISUUS, iELÄIMISTO
JA VÄESTÖ
. Lajistoltaan Indo-Kiman kasvilli-;
suus on sukua Etelä-Kiinan, E t u -
.-Intian j a Itä-Intian saariston-kas-vUlisuudelle;
joskin.; se>;;on--säilynyt
suuremmassa, maarin alkuperäisenä.
Luonileencmaisia Indo-Kiinalle; ovat
.monsuummetsät,; jotka:,; vax!stavavt
lehteiisä kuivaksi ajaksi. Korkeam­malla;
vuoristoapa metsät muuttuvat
kesävihannaks:, jossa kasvaa moma
havupuita ja komearunkoisia savanr
neja. Rannikolla on; mangrove-rä-meikköjä
j a palmulehtoja. Taloudel­lisesti
tärkein arvopuu on teak. Eläi­mistöltään
IndorEiina; on Etu-Intian
kal'.iainen,;-Norsu, tapiiri, sarvikuono,
tiikeri, pantteri .ja villipuhveli ovat
vielä yleisiä. .Lintumaailma on r i ­kas,
.kanalintuja • paljon. ;.'Monista
myrkylliEistä käärmeistä vaarallism
on etelässä silmälasikäärme.
Indo-Kiinan väestön muodostavat
indokLnalaiset, lähamä annamilaiset,
joitä pidetään niemimaalle, muutta-:
neiden mongolien j a siellä: -todennä­köisesti.
aikaisemmin asuneiden ,ma-laijien
sekaratluna.v Indo-Kiinan län­tisissä
vuorissa sisäosissa on proto-malaijeihm
kuuluvia senoi ja; sakkai-,
kääpiökarisoja. negriittoihin kuuluvia,
semange jav seka muita ilmeisesti . a i - ,
kuperäisiä asutusjäJömöksia y j a ; h e i ­moja.
; Indo-Kiinan - pohjoisosissa
asuu paljon kiinalaisia. : 'Tonkinissa
he ovat;pääväestönä-ja myös Anna-;;
missa^Varsin voimakkaasti edustettui­na.
ELINKEINOT
- Indo-Kiinan pääelinkeino on maan­viljelys.
Maa. jakautuu kolmeen suu­reen
talousalueeseen :: 1) Saigonin ym-:
parille ryhmittyvään alueeseen ( K o t -
shinkima; Kambodsha,. E;tela-Laos ja
; Annam Kap, Varellastä etelään); j o ­ka
rannikon,; jokien j a järvien erit-
''.iäin tuottavan:kalatalouden Iisaksi on
lähes kokonaan;: maataloudellinen,
kuuluen maailman suuriin: riisintuo-tantokeskukslln;
2):Haifongin ympä-rlle
ryhmittyvään alueeseen v. (Tonki-n
i n jä Annamin kolme pohjoista pli-^
riä),: jonka pääelinkeinoina-:; ovat
maaanviljelys, kaivostoiminta j a kä-sityoteollisuus,
sekä 3) ; Keski-^-Annav
miin (Port; Annamin j a K a p Varelan
väliset alueet) i jonka keskuksena on
; Touranen satamakaupunki ja;;joka
harjoittaa pääelinkeinonaan maan-»
viljelystä^; inutta ei kuulu suuriin r l l -
s'nviljelykeskuksiin.-; Tämän alueen
paä'.3uotteena on<kaneeli.
Indo-Kiinan alankojen j a rannik­kojen
tärkein tuote on riisi. Lisäksi
-Jouluaattona kehittynyt: riita :•: johti siihen,: että y76-vuoUas Alfred Hindrea (kuvan alaosassa); mur­hattiin
vaatimattomassa ^nlökls^n Pori Wellerisia.; Ontariossa;; Tapauksen;^^
murhasta^syytettynä 32r'iruotlas lVilliam::Jacobs, joka. oli^^ a
(Jacobsin asunnolla): murhatun Hindrean kanssa^ jonka St. Catharinesissa asuva poika WilUam:oml8-
:taa Jacobsin vuokraaman asunnon.;Murhattu nosti: j^
Naapurit sanovat, että .vanhemman Jiindrean: ja Jacobsin välillä on viimeaikoina ollut useita.sana­harkkoja.
JacobslUa on vUsI lasta. ^
Gasoliinin
historiasta
VILI LAURILA
lähettää '
PARHAIMMAT TERVEISET JA ONNEA V. 1954
idän pojiMe sekä kaikille ystäville idästä pohjoiseen.
617 EAST PENDER STREET ' VANCOUVER 4, B. C.
PARHAIN UUDEN VUODEN
- T E R V / E H D Y S
'VAPAUDEN LUKLTAKUNNALLBI
• RAUHAA AlkANEELLE VUO!
SOINTULAN NAISTEN KERHO
LLEl
viljellään vehnää, hirssiä, papuja, öl­jykasveja,
::seesamiai.maapähkiiiä^
kahvia, 1 ooppiumia, tupakkaa. • betel-
; palmua, ; k u m i p u l t a ; b a t a a t t i a , t a r o a ,
kookospalmua, juuttia, silkkiä;; pippu­ria,-
kardemummaa ym.-; I n d o - K i i n an
.toisena: pääelinkeinona:; on j o k i - , s i -
säjärvi- ja merikalastus. Kala on
ruokavalion tärkeä osa'ja sitä viedään
suolattuna j a kuivatttuia paljon: naa­purimaihin.
.;-;Pohjoisosan^^^;^^.
vuoristojoaot kasvavat ,• cxyokkaita
troopillisia jalo- j a kovapuulajeja,
teakia; :-eebenholt8ia,:'bambua, . l a k k a -
:puita ym. (Indo-Kiinan vuoristot' ovat
rikkaat mineraaleista,.joistadimainit-
•.akoon. kivihiili,:-rautamalmit^ vuori-öljy,
hopea, lyijy, tina, sinkki, kupari,
kulta,, jalokivet,, rubiinit, jadeiitit,
fosfaatit, mangaani, kromi ym. M e r i ­suolaa:
tuotetaan :runsaasti..;^:'Kar j a n -
ho:to ei ole erikoisen. korkealla k a n ­nalla,
"lärkeimmät-kotieläimet ovat
puhveli, nauta, sika Ja kana.
;:::;Batiskalainen:£UrtomAaValto on
tän}nt uudenaikaisen. teollisuuden pe-nistamiseni:
Ii]do--<Kiinaan^ s ^
(seen «iellä laajat markkinat emämaan
(Imperial OilReviewn mukaan)';
Ihmisen ,ar-/ioidaan tietäneen pet-.
rolaumin ; olemassaolon , n c i n : kuusi--
tuhatta vuotta. Mutta ehkä/vain noin
satäi vuotta; on oltu tietoisia s i i t a . e t^
t a siihen sisältyy sellaista : helposti
haihtuvaa j a ; helposti räjähtävää a i ­netta
' m i ta sanotaan gascliihiksi. :
• Vain 60 vuotta sitten oli meillä k i r^
jaimellisesti .puhuen tilaisuus saada
gasoliinia -lahjaksi. Nyt me- vaivaam-;
me aivojamme sen takia,:;että pitäisi
saada enemmän j a entista .^arempaa
gasoliinia jotojsesta tynnyrrstä • ivuo-riöljya
mitä saadaan maaemon po­vesta.
Nykypäivien^ gasolimimme on siinä
maarin parempaa , entiseen verrattu­na,
etta monet eivät usko sitä sa­maksi
valmisteeksi.: Eikä se sita to­dellisuudessa
olekaan;- Nykyaikamen
korkealaatuinen :;tuote saattaa sisäl­tää
vain kolmannen-osan tai vvähem-män
sitä -mitä isoisämme sanoi: gaso-lanlksi.
Mitä se 2/3; sitten -on?: Siitä
on tarkoitus kertca tässä seuraavaan
tapaan
Fetroleumin 'jalostaminen sai a l ­kunsa
kun ihmiset^ saivat tietää, että
sytyttämällä tulen vuoriöljyllä: täyte­tyn
padan .alle, on mahidollisuus h a -
joittaaiöljy sarjaksi erilaatuisia tuot­teita.
Silloin haluttiin saada pää­asiassa
sellaista tuotetta • mitä; voi­daan
polttaa: silloisissa sydämellä vä-^
rustetuissa lampuissa, seiniä ja kat­toja
nokeamatta ja herkkää nenää
loukkaamatta.
(Lamppuöljy (kerosene) oli näiden
puuhien vastauksena; 'Siltä muodostui
siten varhaisempien öljynjalostusteh-taidenvarsinainen
tuote. K u n lamp­puöljy;
oli eristetty jai jalelle; paksua
öljyä, mika - osottautui paremmaksi
•vciteluaineeksi : kuin; V karhunrasva.
vaikka. siinä;;oli tietenkin paljon: toi­vomisen,
tilaa nykyisten 'voiteiden
kannalta katsottuna.
(Ennen - : lamppuöljyn -eristämistä
saatiin kirkasta nestettä, jossa . o l i
kirpeä haju;, j a jolla oh . taipumus;
aiheuttaa paljon vaikeuksia kun se
joutui yhteyteen avoimen tulen kans­sa,
kutenniin menet ensimmäiset öl­j
yn jalostajat saivat surukseen ko­kea,
nähdessään tehtaidensa .pala­van
poroksi. Se ei kelvannut lamp­puihin
koska ne heti räjähtivät. Kosr;
ka sille ei keksitty mitään .kayttoa,
oli silta varsin vaikea .päästä eroon.
: Mutta kaikesta huolimatta tama
halveksittu gasollini, jota: kukaan ei
halunnut;:on nvkyaikalsen j a tehek-kaan
petroleumlkemian - tuotteen .-esi -
isä: Se johtuu siitä, ;että gasolilni on
antanut.-meille avaimen .vuosisatai­seen
ar-/oitukseen silta miten voitai-:
siin saada vahan tilaa . vaativa ja
liikkuva voimalähde maalla ja ilmas­sa
liikkumista varten.
.Gasoliiniapolttoameenaan käyttä­vä
räjahdyskcne (polttomoottori) • i l ­maantui
pitkän aikaa sen ; jälkeen
kun /ihminen oli oppinut -kulkemaan
pyörillä varustetuissa ajoneuvoissa
ja"ieoriassa.oppinut myöskm lentar
maan. Jos V-S kone pannaan Ben
Hurin;: sota vaunuihin, saattaa ; siitä
syntyä jonkinlainen auto.; J o 15. vuor
sisadalla: suunnitteli 'Leonardo da
Vmct sellaisen lentokoneen mikä o l l -
.^1 saattanut lentää ;— mutta -silloin
ei ollut tyydyttävää -voimalähdettä
sen liikkeelle saantia varten.
Kokeilut ajovoiman keksimiseksi;
johtivat jolhlnkin outoihin Ja Joihln-
:fcin loistaviin kekslnnölhn — f ja: l ur
kemat itomiln epäonnistumisiin.
Jo niin kauan sitten kuin vuonna
1680 ehdotti sir. Isaac Newton,'ollesr
saan* ehka sen' kuuluisan; omenansa
•huumauksessa, ; että rakennettaisiin
isellalnen höyrykcne: mikä suihkut­taisi
hoyrya takaosastaan; ..'Han; o l i
y l i kaksi vuosisataa edellä .VVhittlestä
f nykyisen suihkumoottorin keksijäs­tä)
mutta kukaan el ollut siltä tie­toinen.
Samaan aikaan sai eräs hollanti­lainen
tiedemies; («uyghens) • pää­hänsä
ensimmäisen ajatuksen;:räjäh-dyskoneesta.-
Polttoainpena oli siinä
ruuti; -Vaikka; tämä: unelma : elikin
loistava niin se tietenkin; epäonnis­tui;
samasta syystä; -mikä vaikeutti
lukuisia: ; myohempiakin • kekcijöltä:
oh mahdoton; kontrolloidavräjähdys-tä.
Kaikesta huolimatta hänellä o li
ajatus sylinteristä j a vapaasti- Uikku-;
vasta männästä, suuressa määrin s i i ­hen
tapaan kuin niitä nykyään kayr
tetaan.
; Ajatus mannasta auttoi; huomatta­vasti-
höyrykoneen kehittämisensä; ;'ja
pian;'sen jiilkeen; ihmiset ;;rupe'slvat
srvlttamaan.höyryä kaikenlaatuiseen
liikenteeseen:.,. Vuonna •1760; ranska­lainen
sotllaslnsinöorlOugnot: r a ­kensi
kaksi -hoyrytniktoria tykkien
vetämistä 7artcn. Vuoteen ISCO men­nessä
oli • englantilainen: Trevethlck
rakentanut useita ; höyryllä; kulkevia
ajoneuvoja. ,
v.iHöyry: osoittautui": mainioksi käyt­tö
voimaksi junia -ja; laivoja; varten;
Mutta se ei stplnut pieniin ajoneu­voihin
ja ilmassa liikkumiseen koska
höyrykattilat; Ja hiililajat ovat var­sin
vaikeita sovellettaviksi -vähäisiin
tiloihn ta ilmassa kuljetettaviksi.
: Oikeata polttoainetta: ja oikeata k o ­netta
ei oUutvlela, sitä varten, mut­ta
keksinnöt seurasivat toinen tois­taan
ja kaikki pe johtivat osaltaan
^leoliisuudelle; I (Näin ^ZndorKiinassa on
jvain'riieimyUyJä;: sahalaitoksia, Jolta^
U n puuyilla» J a silkkikutomoja, pa-pcri-^
tupakka-,,sementti- J a . t u l i -
tJdcutehtalta.sekä/^vähäisiä metalU-verstaita.^
Tonkiaia lukuunottamatta
kunnollisia.t^ta Ja rautatieitä^on vä­hän.
FääliUcennereittfefnä' ovat po­lut
Ja Joetl Vientisatamista.ensim*
mälsiä ovat Hanoi,. Haifonc,^ llourane
Ja Saigon,,Bautateiflen: pitouft on
teiden'IV, 14X100 fan-^^iaricrimmät
;,(n; 250 km.) 'Hanoi—Tourane '(n.; 700
, km), P h n o m - P e n h ^ i a m l n raja (385
km), Dieutri—Nhatrang (34 km); S a i ­gon—
Nhatrang (515 km). Hanoi—
Halfong (101; km); Benlongso—Loc--;
ninh (69 km) j a Govap—Bendongso
(49 km).
V I E T N AM
vIndo-Kiinan . pohjoisosa : Pohjöls-
Vietnam (ent. Tonkin) on pääosal­taan
Jynnanin alppimaan haarak-kelsta
; muotoutunutta moniosaista;
maankamaraltaan: särkynyttä; kars­timaan
luontoista metsäistä vuorisi
lioä; jonka laaksot, aukeavat kaak­koon.;
Koillisessa nämä vuoret nouse­vat
y l i 3fiOO m n korkeuteen. Syvissä
rotkolaaksoissa juoksevat. :rUnsasVetI-set
virrat (Songkoi;Songbo.Songkal)
laskeutuvat Keski-Tonklnin aallok­kaan
mäkimaan kautta Ala-Tohki-niin,
Tonklnlnlahteen, muodostaen
Uudenmaanläänin kokoisen 5 m i l j . I h ­misen
asuman; alavan j a ylenpalttisen
hedelmällisen suiston,/jonka kevät­tulvien
laskeudutiima peittää riisipel­tojen
vaaleanhento vihannuus.
, P.-VietnaminU15,700 neliökilcMnetrin
alueella asuu yli 10 m l l j . Ihmistä.
:Maassa;vallltsee,troopillinen monsuu­ni-
ilmasto, kesäon kuuma; j a Ttmsäs-sateinen,
talvi suhteellisen Villeä; T a i - '
fuunltvtavallisla elo-syyskuussä; ^Vuo­ristoissa:;
kasvaa^eheviä; sademetsiä;
tasangoilla savanneja. Eläimistö:
norsu, tiikeri, pantte/i, villipuhveli j a
apina. Väestön pääosa annamllalslä,
; vuoristoissa: 4ise:ta alkuaeukashelmo-jai;
1 Pääelinkeinona maanviljelys:vrii­s
i , maissi,. arrow-juuri, / sokerlruoko,
pavut, hedelmät, 'tupakka, kahvi, tee,
puuvilla, raakasilkkl. Ylängöillä k a r -
Janholtoa. Vuorityö: rikkaita kivi­hiiliesiintymiä
Hbngaissa, kalkkikivi­louhoksia,
kalamiini-efliintymlä, rau­t
a a , ' t i n a a , : f o j a a t t e Ja. Teollisuus:
puuvUIakehräämöJä,. huonekalu-' Ja
paperitehtaita.^ ^ ' , . 1 >
,^«anpln yhdi^Ää Jynnanlin j a Än--
namiin kaksi täriceää^rautatietäl
L a a j a 'ylertotieveijcko byvässäv k u n ­nossa,
tärkein. Kiambodshaan raniUk-
;ij.v.v.-^e-,i.'K';.>:>.--<¥*i'r
Pääkaupunki: Hanoi, tärkein -vienti­satama
Haifong.
Keski-Vleninam (ent. Annam):
147 neliökilometriä, asukkaita yli 7
miljoonaa; ; pääväestö annamilaLsia.
vuoristoissa mol-heimoja.: Annam on
sankkojen metsien peif.ämaa; kiteis­tä,
rannikolle pengermittain mataloi­tuvaa
vuorimaata; joka;: paikoitellen
on kulunut laajoiksi; puolitasangoiksi.
Rannikko on runsaslahtinen ja -saa-;
rinen, mutta; • huonosatamfainen ja
monsuunimyrskyjen; aikana vaaralli-neii;;
Kasvillisuus; j a eläimistö -troo-pillset;
Pääelinkeinona; maanviljelys:
nisl.imaissi; vehnä, puuvilla. so'äerl-ruoko,
kautsti, kahvi, tee tupakka,
kilnankuori, beSelpähklnat, kaneli,
kardemumma, lääkekasvit, maniokki,
bambu. arekapalmu. raakasilkkl.
Vuoristoista; saadaan - harvinaisia j a -
lopuulajeja rannikoilta kalaa. Kar­jankasvatus
^ merkittävä. ;Vuorityö
keskittynyt Touranen;;- ympäristöön:
kivihiiltä, rautaa, kultaa, kuparia,
sinkkiä;; grafiittia, suolaa; .Pääkau­punki
Hue,pääsatama Tourane.
Etelä-Vietnam (ent, Koishlnklina),
Indo-Kllnan:eteläisin• osa::.Väestdssä
useita* r: pieniä ;yähemml£tökansalll-suuksia.
Pinta-ala 65,478 neliökilo­metriä
n. 6 miljoonaa aflukasta...Kot-fihlnkiinan;
pääosan muodostaa meir
dän: Kemijokeamme kymmenen ker^. isjetriä, asukkaita n; 1,5—3:miljoonaa.
taa pitemmän Mekongin suun ympäi
rillä oleva hedelmällinen delta; Vain
koillisessa on vuoristoa; .Ilmasto kuu--^
ma Ja epäterveellinen, kasvillisuus Ja
eläimistö troopillisia;^; Pääelinkeinona
maanvviljelys:;:rilsl,-pavut; soija, m a -
nioUei^ba1)aattl,ji^okerruoko,rbetelpäh-kinat,
^opra, kautsu, tupaklca, maa-:
pähkinät, malesi, puuvilla, p^puri.
koökoepaimu. Karjanhoito: r xiauta^
-puhveli,>siica. Kalastus hyvinitUo^
sa. , fTeoUlsuus: riisimyllyjä, sahoja;
saippua-,- vernissa-^kummi-, £a'nike-
Ja hedelmämehutehtalta. 8X>00
hyviin m a a n - Ja y l i 6/)00 km; vesiteitä!
•Rauiatie Mytliost^' ' 'Nhratranglln.
Etelä-Vieiidiamin Ja' samalla' In9o-
KAAIBODSHA
Kambodzha (kansalliselta nimel­tään
-Khmer) - kuningaskunta- Indo-
•Kunan; lounaisosassa: 181.000 neliöki­lometriä,
asukkaita iahes 4 miljoonaa.'
Kambbodshan länsiosa on vuorista;
itaos^ alavaa hedelmällistä Mekongin
tulvamaata. : Troopillinen monsuuni-ilmasto
jotenkin siedettävä; Kasvll-;
liEUus monsuuni- tai savannimetsää;
vain rannikkovuorlstojen: merenpuo­leisilla
rinteillä sademetsiä. Metsissä
runsaas!:l teakia, jalopuu-. Haani- Ja
bambulajeja.: 'Eläimistö troopillista,;
joet Ja järvet hyvin kalaisia, • Väestön
paaosa :- khmeeriläfstä, maan alku-asukkaattungettu
vuoristoihin. Maan
suurin järvi Tongle-Sap, Jonka: poh-^
joispuoleislsta rämeistä kaivettu;esiin
Ankor-Vatin jättlläismäinca muinai­nen
temppeli;: Pääelinkeinona:maan­viljelys:
riisi, puuvilla, kauiisu, pip-?
puri,; kapokki, kahvi, tee, tupakka,
lakkapuu, palmusokerl. silkki, , ' K a r^
janholto^ ..'kalastus ja' ^ kotiteollisuus
varoin kehittyneitä' Vuorityö: rau­taa,
fosfaatteja. Jalokiviä, jadeiltteja,
PääJIIkenenväylInä linaantlet Ja vesi­reitit,
-. Pääkaupunki • Phnom-Penh,
Jonka yhdistää Siamin rauta/tde.
LAOS
: -.Laoksen (alkukielellä ^Pathet l>aon)
on kimingaskunta: 231.400 nellökilo-
Torstaina, tammlk. 7 p.,— Thursday, Jan, 7j 4954
1953 NL» taMiinlUe
uusien Yoittojen vuosi
-mm
Moskoia. — (ULP) Vuosi 1953
on päättymässä. Se on merkinti>t
neuvostoihmisille monia;uusia- ilo^
Ja Ja ^voittoja toteaa Pravda
tiistaina; pääkirJoUuksessaan,; Jon­ka
otsikkona un "Uusien voitto­jen
vuosi".
.;; Neuvostoliiton kansantalouden
Johtava ala, sosialistinen teolli­suus,
on; kuluneena vuotena paäs^
sy t huomattaviin;- tuloksiin; .;Teol-
: Usuustuotannon kokonaismaata on
; suunnilleen ;150%^ snnrompl kuin.
ennen: sotaa; Teräksen .<: vuosituo­tanto
38 miljoonaa tonnia, kivi­hiilen
320 miljoonaa Ja öljyn 52
^miljoonaa Vtonnia; .-Sähköenergian
'vuosituotanto on 133 miljaardia
kilovatUtuntte.'
Pravda korostaa,, ,että xaskaacf te-»^ -
oUIsuuden ete.enpäinmenoon nojaten'^^'^^
ryhdyttUn IJeuvostoUltossa ^kuljaneef-'
na .vuotena jyrkästi lisäämään ^ei^T'irfi,
tölle tarkoitettujen tavaroiden Jä'e-^'!P'g
lintav/ikkeiden tuotantoa, v Niiden "^^'t, \
tuotanto oli 72% sodancdellistä kpr-t " ^
keampl. Samanaikaisesti neuvosto-^'
hallitus ja kommunistinen pttolue
ovat hahmoltelleet laajakantoisen;^" '/^^!,
ohjelman maatalouden edelleenkehlt-.-S^j.''j
tämistä silmälläpitäen. 'TalousellTmän
eri .aloilla saavutetut tulokset^^'ovat.tV!
puolestaan johtaneet' kansan"3iy'Viri-,.^_.^|;
•voinnin nopeaan kohoamiseen, ^ ii \
'Pravdan pääklrjoltukseasa ^ M e n - ^jVi'^,'
netään edelleen erästä kuluneen/vuo-"r -| •
dqn luonteenomaista 'i^rettä. ^ Neu- ^}^\
vostoliiton kansojen ystäAryys ja mo- \
raallSHpoliitttaen ^; yihtenäi^ys ovat
nykyaikaisen; auton mahdollisuuteen:; jatkuvasti lujittuneet. ' ^, '
Vuonna 1827 tuli tasauspyörästö (dif-ferentlal),
vuonna '18'0 käsijarru-Ja
vaihteleva .voimansiirto,: vuonna v 1639
;v ulkanisointi; ija;: 1845: pneumaattinen
(ilmapaine) rengas. ,
Vallan toiselle tahoiie suuntautui­vat
ne kokeilut, joita tehtiin 1860-
luvulla. Sillein yritettiin käyttää voi- . ^ ,
malähteenä Pariisin valaisutskaasua. Mo**va. Jouluk. 29 pn.. - 7 (DLP)
K u n siihen sekoitettiin sopivasti ii-1 «"ravda Julkaisee diagramman,^ ,teol-'^,.^4 ^
maa. aiheutti kipinä hämmästyttävä "suustuotannon kehitytaestä tolsaal- f
ta lEurcopan kansandemokratian, ^'-^
Neuvostokansa on täynnä jiyolmaV
ja päättäväUyyttä rakentaa k o m m u - \
nlstinen VhtieIskunta:"J(Neuvostcilmil-','^^^^^ {
set ottavat uuden vuoden vastaan \
iloisina, life'katsovat luottavaisina tvi-^ *Ä; \
levalsuuteensa. .-^ ^ - - ^ ^ , ? "^"^
KAKSI DIAGRAMMIA
m.
tuloksia. Eräs Lenoir-nlminen mies
sovitti tämän" periaatteen höyryko­neeseen
ja laite liikkui. Vuonna 1862
hän asetti koneensa pyörien päälle
Ja'nekln_lllkkuivat. Automobllllalka
oli syntynyt,' heikkona.ja;hyljättynä
lapsena.
iMuutamiä vuosia myöhemmin p a ­tentoi
Nicholas A. Otto' nelisyllnte-rlsen
koneen. Jonka polttoaineena
käytettiin myöskin vnlaistuskaasua
mutta silla;'saatiin paljon:.parempia
tuloksia; kuin alkaisemmlni; pakotta-;
maila kaasun j a Ilmon sekoitusta sy­linteriin.
• Se oli valtava: edistysaskel
koska paine lisää suuresti vissistä
polttoainemäärästä saatavan: fvolman;
paljoutta.
Mutta valalstuskaasulla el ollut e-dellytyksiä
automobiilin polttoal-neeksl.:
El tiedebty;mitaänC keinoasen-kuljettamiseksi
liikkuvassa ajoncu-<
vossa ja kaiken lisäksi sitä saatiin
vain- kaupungin kaasuJohdosta,::<mlkäi
rajoitti sitä käyttävän ajoneuvon
liikkumisalaa. Muut keksfjät kckel­livät
tärpätillä, mutta sekin osottau­t
u i : kelpaamattomaksi i ipolttoainccksl.
- N i l b l n aikoihin olivat yrttcliäät
miehet - ryhtyneet - poraamaani öljyni,
kalvoja Ontariossa ja Pennsylvani­assa,
saadakseen vuoriöljyar kaupalr:
l'sia tarkoituksia varten öljynjalos-,
tuslaltoksiä.; rakenncttiin;:=IPian :'myy-
, (Jatkuu 6. sl^^ulla) '
maissa' j a .tplsaalta- kapltallstlslsÄ r ? ^^
maissa, Diagrammasta näkyy'selväs-r '
t l kaksi suuntaa elinkeinoelämän ke-^ 'V.; .•
hltyksessä. <,'Kun kansandemokratian ' S ' '
maiden teollisuuden kokoinalstuotan-'
to on tänävuonna kohonnut y l i koi-/;^^^^!-*
mlnkertaiseksl ssdanedelllseen tasoon" \
iverrattutia, niin 'kapitalististen m a i - . '^>h ]
den: teollisuustuotanto on ,Jo <vuosia ' 4 , * ^$
tallannut palkoillaan Ja tänä vuonna ^;
se on jälleen alkanut aletar ' , ^
MOTORS. & EQXnPMENT
eSLarchSt; ' Sudbury'
Puhelin 8-8344 ,
PALVELLUT SUOMALAI­SIA
YLI ,35 VUOTTA
-;S?S;fig?;|giä?Ä^
MiuNiiiitiiiiiiiiiiiiiinimiriuiuiiirai '
m FORD & MONARCH henkilö­autoja.
. '
• FORD kuORUA-AUTOJA J»
traktoreita. '
'Suomalainen myyjä- >
ii
mi
LAATUMUNITUSMÄSKIon .
välttämäföh miinafuotanholle
SIKSI USEAT SirPIKAEJAN. HOITAJAT
RUOKKIVAT KANOILLEEN .
BIG 3" MUNITUSMÄSKIÄ JA
MUNiTUSMÄSKi-l
UMIM
AINA
SAATA­VISSA
iLaokseesa, joka sijaitsee -Pohjois-.Ja
'Keskl-Vietnamln;-länsipuolella;;': o
enfanmäkeeen..; metsäisiä .vuoristoja;
Monsuuni-ilmasto on Vallitsevana.
Metsissä-teak- ym.-arvopuita. Väes­tönä
l a o - - t a l , i«3l ym. vuoristohei^
moja. Talouselämä takapajuista!!
Norsunkasva>'ius huomattava. Pääellu-r
keino maanvlvljelys: riisi puuviUa;
kahvi;' tee,, tupakka/hedelmät/appel-;:
sUnit, lakkapuu, kautsu, maiSsl, k a r ­demumma,
kilnankuori, indigo,-.:Vuo­r
i työ; tinaa, lyijyä, kultaa. m U i -
kenneväylät: huonohkot:: maantiet!? j a
Mekong, Jota myöten liitetään mm''
suuria teak-lauttoja, , Pääkaupunjkl,
Vlenttane; -kunlnkaanfasulnkauputdci
:;';;-'!ri:vSW^-,-Vi...^.,i'f:V/.»:'l:;v'ihiföÖ
BRAN^
SHORTS