Vapaus, January 22, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, tammik.'22 p. — Tuesd«V, Jan. 22, 19(62
VAPAUS . -p ^
INDEPENDENt LABOl!? OROAN
" O r FINNISH GANAplANS .
(LIBERTY) • Estäblished No\i. 6.-i6l7, .
Editor: W. Eklund 'j|r$nager: 6. Sok^
Telephones: Office OS 4-42$4fidltorial 08 4^4266 /,
PulBlisned thrice weekly: Tuesdayi?. Tburisdäys and Satutdays by Vapau^
Publishing Co, Ltd.. lQQ-102 Blm.,St. West. Sudbury, .Ontario,. Canada.
^- ^ -Maiiihff addresp: Box'6»; ' > 'f
. Advertislng rates uporiappiicatloV tram^^
Authorizedas second cass mail by' Ote JPost Office Department; öttaw«,
and for payment pit postage in caäh..
" ~~~ TILAITSIllljINAT
Canada^a: 1 vk. $8.00 € kk. $'4.25 ' lJSA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomesssa:
1 vH. $9M 6 kk. $4.8Q
1 yl|. 9.50 6 Ifk.
ilGÄNADIAN LÄNGUAGEPRE^^i:
Ajatusten kpii^lirgllia Caxäi^m
Nj;pi^1ir^^stavviim^ viikolla tid^^ uutistiedoissa^ kerr
rpttiiky. etta haHitusviranomai^t, nimenomaan kansalaisuus-
-vja siittolaisviranomaiset ovat ottaneet itsel|een valtuud#
päättää, mitä canadalaiset saavat kuulla ja mitä he eiv^t
saa kuulla?
• Lyhyesti sanoen, siirtolaisviranomaisista^nme on tuUuj;
"ajatusten puhtauden vartijoita".
Kysymys on Gus Hallin, johtavan yhdys\'pltalaisen kom-munistin
puheoikeuden kieltämisestä. Kyseisten uutistieto-jen
mukaan McGill-yliopiston Sosialistinen y]Wlistys oli kut-sunut
hänet puhujaksi tilaisuuteensa. Hän ei sjis tullut Mont'
r^aliin* "itseään tyrkyttäen". Hall tuli sinne canadalaisten
ylioppilaiden kutsusta. Hän ei tullut sinne liioin salaa j^
Virkavaltaa kiertäen, kuten mfenetteli äskeisellä Montreali|i
"vierailullaan" amerikkalainen natsijohtaja Jlockwe^^l. Gus
Hall tiili Montrealiin täysin laillisesti ja avoirpesti, täyttääk­seen
McGill-yliopistön oppilaiden toivomukset'ja pyynnöt.
Mutta sitten tulivat näyttän^ölle siirtolpisviranomai^t
ja estivät näitä ylioppilaita sekä muita asiaan; kiinnpstunej^
montfealilaisia kuulemasta, mitä. Gus HalliM^o^
sesti janottavaa! Kieltämällä mr.HalHltapuh^ikeuden, sii^
tolaisyiranomaiset löivät märällä pesusieAellä^ Canadan kan­salaisten
demokraattisia oikeuksia vasten kafivoja.
Huolimatta siitä mitä me itse kukin ajattelemme kom­munismista
yleensä ja Yhdysvaltain kommunistisen pup-lueerf
johtavasta puhemiehestä; Gus Hallista, kaikki demq-kraattiäen
katsantokannan omaavat ihmiset ovat yksimieli­siä
siitä, että tällainen virkavaltaisuus ei vetele — että ca*
nadafaisillä täytyy olla oikeus kuulla kommuriistienkin mie­lipiteitä,
vaikka siitä ehkä tulisi murinaa WaShingtonin vi-,
rallisistä piireistä. Kun huomioidaan että tämä oli meidän
tietääksemme jo toinen kerta, jolloin canadalaisilta kidlet^
tiin crikeus kuulla vissinlaista sittomaa Yhdysvaltain puolelta
(aikaisemmin estettiin tri Herbert Äpthekerih, tunnettu yhr
dysvaltalaihen kommunisti hänkin, luento Tbifontossa), niöi
tällaista canadalaisten puhe- j ä koKoontumiSoikeuksia lou%
kaavia toimenpiteitä ei yöida piÄ#|iun^, ku^^ ;cauadälai%
ten vÄfanömaisten ylitehcfet^ttÄd-^a^gto^^^^
IJIe puolestamme yhdyninie Ö»^ HaiUitt tapauksesi^
mont;realilaisen '»iutlehden« i^ntreäl &t$!^^^ tämän^asi^i^
johdijsta julkaiseman. toi|nit;uislqlfjoittafcsen Ipjpililausuntoäii:
. . Canadan kansalaisuus- Ja %to1ais\iuiininisteriÖri
eräs j virkailija sanoi McGill DaUy-letoäelle, että ^ininkä^
maan Jcpmhiunistisen puolueen tunnustettu johtaja ei vpi
tullajCanadaan, jos hän aikoo puhua poliittisesta alastaan tai
poliittisten katsomustensa edistämiseksi': Me haluaisinim
näh^ä sellaisen lain, missä täyaisetJcatsantokaimat määrit
lään.^ Me epäilemme hy^;?nsuu^€feti sellaisen 1^ olenl^ssbr
oloa,' lukuunottamatta miöisteriön itselleen laatimia säädök­siä.
Mahdollisesti lidUä- on lain. mukaan oikeus^^laatia osasft)^
säädöksiä, mutta heillä» ei varmastllraan ole pike^^^ laatia
sellaisia säädöksiä, jotka kieltävät canadalaisilta oikeuden,
kuulia kiistanalaisista, poliittisista, katsantokannoista.
*]^eillä ei ole Canadassa epäcanadaljusöri toiminnan ko­miteaa;
taivaalle kiitos siitä, emmekä me sa .antaia siirtolais­viraston
virkailijain toimia ikäänkuin meillä olisi sellainen
komitea."
: Pearson ^syimintuimossa'^?
kohdatessaan päättävää vastarintaa ydinaseiden vas-^
taanbttamisohjelmassaanj liberaalipuolueen kansallinen joh­taja
•Lester B. Pearson yrittää ^'sokeroida" tätä kuolettavaa
myrkkypalaansa.
Uutistietojen mukaanhan turvautui keskiviikkona Es-panolassa
seuraavanlaiseen sananselitykseen: . *;
"Me emme kannata minkäänlaisia aseital Me kannatam­me
aseistariisuntaa, mutta siihen mennessä, kunnes rauhan
perustaksi tulee jotakin muuta voiman tilalle, meidän täytyy
myo^ H:!^välKy§ voii^sui ta^ rauhan Säilyttämiseksi."
Milloin ja mistä asti on varustelukilpailu johtanut rau­haan
tai rauhan säilyttämiseen, mr.Pears<wv?
Ja- miltä tuntuisi, mr. Pearson, jos jokin uskovainen hen­kilö
vakuuttaisi, että hän "vastustaa kaikenlaista syntiä, mut­ta
syntiäkin on tehtävä, että voidaan anoa anteeksiantamusta
ja päästä siis synnin avulla taivasten valtakuntaan?"
Sokeroidakseen ydinaseita puolustavaa asennettaan edelr
leen, mr. Pearsonin sanotaan Espanolan puheessaan esiinty­neen
petollisen sulhaspojän lailla, joka morsiamelle (mikä
hirveä morsian Pentagonin atomiponimi onkaan).uskollisuus­valoja
tehdessään kuiskaa toisesta suupielestään' avioliiton
C;^stumisen epäilijöille^ että "sojnyan tilanteen tullen otan
avioeron koko rumiluksesta". ' ^ . •
Puolustettuaan aserinetaan sj[l% että liberaalipuolueen
johdon täytyy kunnioittaa torypuoiueenhällitiiksen sitou­muksia
ydinaseiden vastaanottamisen tiimoilta, mr. Pearson
sanoi — jahka ensin tuotaisiin j,ehk^jien ydinaseita maamitte
kamaralle — että hän ryhtyisi uudelleen neuvottelemaan
Washingtonin kans^, ydinasekysymyksestä.' Hän antoi kui­tenkin
ymmärtää, ettei ydinlatausten poisviemisestä voitaisi
sentään lähitulevaisuudessa ueuyoteila; koska se tarkoittaisi
vetäytymistä pois NATO-liitosta ja sitä ei mr. Pearson halua.
Kuten nähdään, mr. Pearson' lup^^
valmis sulkemaan tallin oven — tösiii vasta; sen jälkeen icun
hevonen on varastettu!
'Mr. Pearson tietää paremmin kuin moniet muut canada­laiset,
että ydinlatausten vastaanottaminen ei lisäisi rahtua-kaan
'maamme turvallisuutta, vaan saattaisi sen «ritistä
enemmän riippuvaksi suurpääoman kontrollissa olevasta Yh­dysvaltain
hallituksesta.
Mr. Pearson yrittää luultavasti jymäyttää pahaa-aavis-lAAINOS
KAIVATTAA V
.JA SITÄ^ TfÄEVlTAAN
^Nä1n edustajakokouksen edellä on
oPut paljon yleisön osastolla kirjoi­tuksia
ja arvosteluja m.m. Vapauden
kansankirjeistä Ja kaikilla on se
mm että kansankirjeitä pitäisi oUa
enemmän. Se <m hyvä ajatus.^: sillä
se tekee lehden mielenkilntoisemr
nuiksi ja •vilkkaammaksi samalla
kun lehden sisältö tulee kansan­omaisemmaksi.
Pitkät kirjoitukset
ovat väsyttäviä ja kirjoituksien pi­täisi
olla lyhyitä, teräviä ja paljon
ais^ltävlä. Miten me voisimme niitä
saada, se on kysjnnys johon n:|eidän
pitäisi löytää vastaus: Tämän kirjoit­taja
ei sitä tiedä. Klrjeenvaihtokurs-silj
Ja kerhot ovat tietysti hyviä, jos
nUtä voidaan järjestää. Vardioja hy­viä-
kirjeenvaihta jia' dn mettftyt aina-nopeammassa
tahdissa sinne josta- >^i
ole paluuta. Otttferi'^hudmioOri,' että'
Vapauden toimittajiakin ' ön^ monta
aivan •. vilmeisteh vuosien ' aikana
kuollut, sekä kymmeniä parhaita Jär-jestöjemme
toimitsijoita ja kirjeen-vaihitajia
on lähtenyt, viimeiselle
matkalleen niin. aika. hyvin on sen­tään
saatu uusia tilalle. Siinä on
kuitenkin pulma, jota meidän' on
vaikea ratkaista. Joka tapauksessa
meidän on aina toimittava niillä
voimilla mitä meillä on ja pyrittävä
niitä kehittämään. Huomioidieh, että
Vapaus ilmestyy kolme kertaa vii­kossa
ja Liekki kerran ja .meillä on
Vapaudessa kolme toimittajaa ja Lie­kissä
yksi harjoittelija, on mielestä­ni
erikoisen kiitettävää että lehtem­me,
on ollut siitä huolimatta ainakin
allekirjoittanutta tyydyttävä. Mie­lestäni
toimituskirjoitukset ja paki-'
nat ovat olleet hyviä, ei missään ta­pauksessa
saisi niitä lyhentää täi vä­hentää.
Joitakin vähemmän liUcuha-luisia
ky'lästyttää pitkät kirjoituk­set
ja olisi hyvä Jos toimituskirjoin
tukset olisi jaettu lyhyempiin eri ot­sikoiden
alla oleviksi lyhyiksi ja te­räviksi
mikäli se on mahdollista
On useampia huomautuksia ollut,
että Toronto ja Sudbury käyttävät
liian paljon puhvitilaa järjestämis­tään
tilaisuuksista. Minun mielestä­ni
niitä pitää myöskin julkaista, mi­tä
enemmän- on puhvikirjoituksia
erilaisista tilaisuuksista sitä pareip-pi
saadaan yleisökannatus ja toisel­ta
puolen se osoittaa sen paikkakun­nan
toiminnan vilkkautta. Mainostus
kannattaa jokaisessa asiassa, se on
selvää.
On paikkakuntia, joissa on järjestö-osastoja,
kuten Montreal. 'Röuyn
ym. joita näemme aina haastekam-panjain
lahjoituksissa, mutta kosr
kaan ei nähdä tai ainakin vain ani­harvoin
puhveja. Ja se tarkoittaa et-iä
siellä ei ole myöskään toimintaa.
Sudbury. Toronto/ Port Arthur ym.,
Joista on paljon' pahveja, toimivat
Hjiyöskln vilkkaasti jä se~oir lopuksi­kin
tärkein asia.
Rauhanasian ajaminen on kaiken
elämämme ehto. Jos el saada.pysy­mään
rauhaa, niin mahdollinen edes­sä
oleva sota tuhoo ka&en elämän Ja
koko maailman. Meillä ei ole. muuta
elitoa' kuin taistella rauhan puolesta
ja sitä meillä on'mahdollisuus' teh-^
dä parhaiten järjestöjemmö • ja, toi­minnan,
kautta:' -Järjestömme ja 'sen
tilaisuuksien. kautta .me voimme pi­tää
yllä lehteämme ja toimintapaik­kojamme
ja vetää suurempia Jouk­koja
mukaamme kunntelemaan mei­dän.
esityksiämme, ohjelmiamme Ja
ennenkaikkea saada ihmisiä koske-r
tuksiin kanssamme, jolloin voimme
selostaa ajatuksia rauhankysymyk­sistä
ym.
Nyt voisi joku sanoa mitä teke­mistä
ja saivartelemista on tässä Va­paudessa
julkaistuina puhveilla?
Kyllä niilläkin on. SuuriUa paikka­kunnilla
kuten Toronton miljoona­kaupungissa
on erilainen suhde kuin
pikkupaikkakunnilla tai kaupimgeil-la.
Meillä on laajalla alalla asuva
suomalainen väestö ja paljon pieniä
kaupunkeja ympärillä, kuten Hamil­ton,
Oshawa, St. Catharines, Samia
ym. Palkallisia ilmoituksia (seinäil-moituksla)
tai henkilökohtaisia U-moituksia
el voida käyttää, mutta
YL^IS^N KIRJE
mitä useampia puhveja Ja ilmoituk­sia
on lehdessä, "sitä 'kauenipa' Ja
enemmän on yleisöä Don-haalilla tai
Tamiolassa. Myöskin meillä on Joka
lauantai Ja sunnuntai tilaisuuksia
joita pikkupaikkakunnilla on kerran
kuussa jos sitäkään. Olosuhteet ovat
erilaiset eri paikkakunhilla; Älkää
siis moittiko meitä puhveistamme.
siilä meillä on kymmenkuntatuhatta
dollaria vuodess^ saatava-varoja tol-mipaikkojemme
pltämi^ksl ja jos me
menettäisimme ne niin feiUoln \ tietysti
puhvtome' ' ' i ^ . yäiienlslvät,
mutta myöskfai,mpnisi' toiminta' Ja
lopuksi seolisi isku.rauhanasiallekin.
Maksullisia ^UmoitiÄsä^ ' myöskin
olemme Julkaisseet. ehkä enemmän
kuin toiset',paikkakunnat Ja se an-
;taa . taloudellista tukea lehdillemme.
Pitkäksi tämäkin kirje taasen venyl^
mutta miten känsäkouralnen oppi-j
maton työläinen voisi saada l y ^ tä
ja asiarista kokoon, sitä täytyy sej-:
lostaa kautta rantain' ja sltteiikin
epäilee, että tuliko l se > oikein selos-.
tetuksl; ;
Nyt olisi vielä puhvattava niistä
ensikesänä Torontossa pidettävistä
suurista "Suurjuhlista" ja jokainen
muistaa, että viimeiset Toronton
juhlat olivat tarkoitustaan vastaa­vat.
Tänä vuonna pitäisi olla paljon
mahtavammat kemut ja niistä, tulee
pitää ' ääntä ja olemme etukäteen
kiitollisia mainiolle Vapaudellemme
joka antaa tilaa puhveillemme, taa­ten
siten Juhlistamme yhä parhaim­min
onnistuvat.
Tarmolassa on tehty jo syksyllä
paljon kaunlstustyötä, katkottu ja
poltettu risuja, tehty lisää auton-parkkauspalkkoja
ym. Nyt toi posti
> Matilta, Suurjuhlakomitean puheen­johtajalta,
kirjeen jossa kutsutaan
juhlakomiteaa. kokoon ja takuuPa
tullaan järjestämään erikoista, kos­ka
neljännessatainen juhlakomitean
jäsenistö ei tule Istumaan kokouksis­saan
turhanpäiten vaan siellä harki­taan,
päätetään Ja ehkä tuosta tai
tästä pulmasta vähän .kinastellaan,
mutta lopuksi sata tai parisataa tyt­töä,
poikaa, eukkoa Ja ulckoa tekee
työtä kuin yksi Ihminen ja siltä tu­lee
valmista, jonka .todistajiksi kut­summe^
teidät kaikki ja paljon lisää
— todistaen muun ohella, että mai­nostus
se on joka kannattaa. — VK.
mälle. Kasvattakaamme hiyyää tah­toa
naapureiden välille. Tehkäämme
työtä rauhan hyväksL Jussi.
ON SUURIN PIIRTEIN
TYYTYVÄINEN LEHTEEN
. Olen lukenut ne monet evästyk­set,
mitä on lukijain toimesta Va­pauden
yhtiökokoukselle annettu.
Omana mielipiteenäni esitän seu­raavaa:
Tilaushinnan korotuksen pidän
tarpeellisena : toimenpiteenä. : Tyy
dyn lehden sisältöön vaikka aina .on
tietenkin r pyrittävä parempaaa.
Lehden kielenkäyttäLon' imelestänjv
hyvä — sitä on: helppo|,lukea ja.
ymmärtää. . . . .>;•
Hyvä olisi jos saataisiin i leh­delle
vaikkapa osaajalla toimiva
kiertävä asiamies tai- jiainen. Si­ten
saataisiin varmasti lisää tilauk­sia
ja kirjallisuutta myydyksi enem­män.
Liekin toimittajalle haluan puo­lestani
esittää parhaat onnentoivo-tuksem.
Näyttää olevan pystyvä
tehtäväänsä. Toivottavasti - hyvästä
Liekistämme tulee entistä parempi.
Hyvää työkurssia ja yhteisym­märrystä
yhtiökokoukselle toivotta­en.
— K.V., Wanup, Ont.
HINNANKOROTUSTA
VOISI SEURATA
TILAUSKATO
CSJn Ebyn osaston vuosikokous
pidettiin tammikuun 14 pqä 1963.
Virallisten vuosikokousasiain li­säksi
keskusteltiin lehden tilaushin­nan
kohottamisesta ottaen huomi­oon
tilaajien mielipiteet tässä pii­rissä,
nimittäin Tarzwellin ja Ebyn
alueella. Vain kaksi tilaaja on täällä
hinnankorotuksen ''kannalla sillä
toiset arvelevat, että hinnankorotus
voi aiheuttaa tilaajamäärän vähene­misen
-vähävaraisten keskuudessa.
Olisiko tilaushintojen korottamises­ta
hyötyä silloin jos hintaa korotet­taisiin
kahdeksasta dollarista läitä
monet pitävät kalliina ja se aiheut­taisi
tilaajien vähenemisen?
— H. H., Eby. Ont.
tamattomia kannattajiaan esit­täessään
epämääräisiä lausun­toja
siitä, että tehdyistä "sitou­muksista"
muka selvitään sillä
että "kunnioitetaan" niitä nyt
ja sitten "neuvotellaan" uudel­leen
sitoumusten purkamises­ta.
Jos mr. Pearson olisi tässä
asiassa tosissaan, - hän sanoisi
yhdysvaltalaisilje ^ .ydinaseiden
kaupustelijoille, että: ei kiitos.
"Jps toryhallitus on jotakin si­toumuksia
tehnyt, 'liberaalit
vaativat niidet purkamista
nyti eikä joskus 'epämääräises­sä
tulevaisuudessa." Muita ei,
mr. Pearson tuottaisi ensin
jenkkien ydinlataukset ^Cana^
daan, .mikä varmistaisi aikai­semmin
ehkä tehdyt sitoumuk­set
ja samalla sen, että jenkki-kenraali^
t saisivat entistä lujem^
man otteen maastamme. Sanot­takoon
mr. Pe^rsonille, että jos
hän mielii saada kannatusta
tulevissa liittovaaleissa, hänen
on parasta muutta kantaansa
nopeasti, sillä canadalaiset ei­vät
kerta , kaikkiaan halua
ydinaselatauksia tänne.
LUKUAN MIETTEITX
Monet ihmiset ovat sitä mieltä, et­tä
Canadassa on oma hallitus, ioka
pitää huolta -kaikesta sutä mitä
täällä tehdään. Mutta mielestäni
täällä ovat miehet sitä varten, että
he ottavat määräyksiä naapurimaan
valiassaolijöuta'. Heillä Itsellään ' ei
näytä olevan edes tietoa siltä mitä
milloinkin puhuvat. '
Tämän . kuluvan vuoden aikana
ovat'jo liberaali- ja konservatiivi­puolueiden
Johtajat antaneet kän­sän
ymmärtää, että ydinaseet Cana-daUe
ovat välttämättömiä, vaikka he
aikaisemmin sanoivat, ettei Canada
niitä tarvitse. Joko täälläkin aletaan
pelätä..että Kuuba voi hyffliätä Ca-iladaan?
Kennedy kyllä pelkää^ että
Kuuba voi saastuttaa Yhdysvallat
ja on syytä pelätäkin kun siellä on
jo paljon Kuuban "pakolaisia", jotka
vihaavat .demokraattista hallitus­muotoa.
He ovat nyt uskollisia Ken­nedy-
lupauksille niin kauan kun hei­dän
ei tarvitse tehdä työtä elääk­seen,
mutta jos iieille annettaisiin
kuokat käteen Ja Batlstan aikuisilla
JUTUSTELUA ENNEN
EDUSTAJAKOKOUSTA
Parhaillaan käydään tämän leh­den
palstoilla keskustelua siitä, mi­ten
tätä lehteä olisi toimitettava ja
miteh se ja Liekki saataisiin pysy­mään
jaloillaan jatkuvasti. Suoma­laisten
siirtolaisten lehtiä Canadas­sa
ja Amerikassa odottaa häviämi­nen,
sillä se vanha kaarti Joka on
perustanut nämä lehdet ja laitot
semme kuolee ~ pois ja uusia luki­joita
ei tule vaikka mahdollisuuksis­ta
toitotetaan. Ei edes pappien kon­trolloimat
lehdet tahdo pysyä ja­loillaan
vaikka Jumala olisi luvan­nut
apua. Lehdet, suuretkin entiset,
ilmestyy nyt kolme kertaa viikossa
ja pian ilmestyy kerran viikossa ja
lopuksi ei lainkaan. Näin on tilanne
'meilläkia Samat ihmiset jotka otta­vat
osaa haasteryntäykseen ja pape-loudellisesti
paremman tiilioksäh,
vaikka en .olekaaupmikäänif^anssi-miesi-;
Pakon edessä on jrrhettävä
jotakin se on selvä. Vaan nmtä asi­oita
kannattaa perinjuurin harkita
ennen kuin- tehdään siirtoja. Vielä
mennäkseni tilaushintojen kohott»
miseen. Sanotaan, että se ja se por-varilehti
maksaa niin ja niin paljon
ja siinä on sellaista ja sellaista lu­kemista.
Mitä se meille kuuluu.
NiUtä ei lopu lukijat eikä rahat,
niillä- on kymmenien ja satojentu­hansien
tulot jä ne voi tehdä mitä
vain eikä horjuta, vaan meitä hor­juttaa.
Ne lehdet taas jotka' ovat
pettäneet työväen luokkataistelun
jasaavat apunsa siitä että nuolevat
antajiensa saappaanpohjia ja teke­vät
kummarruksia jai.räatelevt en­tisten
riistäjiensä edessä-' ovat- Juu-..
daksia,;vaan; Isillä erolla että eivät
uskalla ,hirttää itseään niinkuin teki
Juudas ilskariot. Lehtien ihinnan ko­rottaminen
on pakollista vaan var­maa
dn että se ei tuo uusia tilauk­sia
vaan tipauttaa pois vanhojakin:
Lehden sisällöstä on puhuttu pal­jon
vaan kun osastoltamme tulee
esitykset edustajakokoukseen en
puutu muuhun kuin urheiluosas^
toon joka on lähinnä sydäntäni. Kii­vaimmat
ovat jopa äänekkäästi ha­lunneet
sen poistamista ja kutista­mista
niin pieneen ettei siinä olisi
mitään. Kun jo urheiluelämämme
kityu niin pitäisikö vielä kutistaa
uutiset siitä niitä muualla maail­massa
tapahtuu jossa ihmiset vielä
toimii? Urheiluosasto mainostaa
ybtä elämämme osaa samalla taval­la
kun muut mainostaa tässä leh­dessä
liikkeen eri haaroja. Osastoa
on pidettävä edelleenkin vaan pa­rannettava
entisestään ellei tahdota
jäädä jälkeen muun maailman me­nosta
tällä palstalla. Uutisia olisi
saatava paljon vaan lyhkäiseen iske­vään
muotoon. Ei esim. sillä tavalla
kuin äskettäin tässä lehdessä selos­tettiin
Kaukalovan hiihtokisoja jol­loin
selostettin hiihtäjien väliajat-kin
30 km kierroksilla. Mitä meille
kuuluu väliajat kun ei ptihuta omi­enkaan
hiihtojemme väliajoista. Se
vie liikaa lehden tilaa. Pääasia on,
että kuullaan kuka voitti ja muut
sijoitukset lyhkäisesti. ,
Asiamiehenä kulkiessani olen
.kuullut "kansan äänen" myöskin
Liekin sisällöstä ja siitä että jatko­kertomukset
pitäisi poistaa . koko­naan,
ja että olisi saatava vielä nuor­ten
englanninkielinenkin osasto
Liekkiin. Näistä suurin osa on sano­nut
tuomionsa. Ihmiset haluavat
jatkokertomuksia vaikka joku yksi­lö
ei halua. Mitä tulee englannin­kieliseen
osastoon niin ei kai taida
olla tilaa koska ilmoitukset ja muut
vievät tyystin lehden tilan. Lehti on
perustettu supmalaiseksi kaunokir^
jalliseksi lehdeksi ja mitä tiilee sii­hen
että nuoret sitä lukisi, niin en
usko siihen. Niillä on tarpeeksi eng­lanninkielistä
lukemista että osasto
ei vastaisi tarkoitustaaii. Annetaan
pila suomalaisena koko lehti niiri
Kauan kun vielä voimme sitä jul-ttaista.
Olisihan sitä paljon muuta­kin
sanottavaa vaan jäSköönpä nyt
jällä elää; ja pankoot ihmiset parrat
rinhankkimiseen, ne samat ihmiset pärisemään edustajakokouksessa, ei
vastaavat myöskin siitä, että lehti-j uetenkään^nä^sirrT;;;;;!,;^^
emme tilaushintaa todennäköisesti | • •'•
joudutaan kohottamaan; Niille jotka i • ••••
ovat hyvissä töissä jokainen päivä .IS:n TOINEN PUHEENVUORO
se ei taida tehdä suurta haittaa. Jos jatkaisin Vapauteen kirjoitta­vaan
niille ja juuri niille vanhoille ! mistä niin se jäisi vain persoonalli-
Kuuban palkoilla lähetettäisiin Flo­ridan
soita kuivaamaan, niin silloin
varmasti al^lsivat kellot kaikumaan
eri taibidissa.
Tässä oli oikeastan tarkoitus kat­sella
Canadan hallituksen edesotta­muksia.
Iföyttää siltä, että Pearson
kannattaa enemmän Yhdysvaltain
hallituksen aatteita kuin se Itse, sil­lä
hän Jo ehU pyytää ydinaseita Ca-nadalle
ennenkuin pääministeri lau­sui^
julkisen hyväksymisensä. On
kuin Pearson haluaisi päästä tory-puolueen
johtoon. Mltähäui jos hä­nestä
josku^ tulisi pääministeri? Sil­loin
tarvittaisiin paljon neuvonanta­jia
toisten ministerien, lisäksi.
viimeisten kuluneiden vuosien ai­kana
el kaksi kolmatta osaa Cana­dan
asukkaista tiedä mitä puoluetta
Pearson edustaa. Vaikka hän onkin
aikoinaan saanut Nobelin rauhan­palkinnon,
niin nyt hän kuitenkin
jrienaa vallan muilla kuin rauhan
asioilla. Hän cl enää muista mitä
Hiroshima merkitsee sodan muisto­merkkinä.
Hän haluaa muuttaa koko
kauniin maailman yhdek.si Hiroshi­maksi.
•
Tietysti hänelle on annettu mää­räys,
Jossa hän ei näe mitään pe-räantymlsmahdolllsuuta,
sillä Jokai­nen
alkaanäi seuraava" kansalainen
on tullut huomaamaan, että hän sai
ansiotta NÖb^e^-palkinnon sillä hä­nellä
el olepysyvääpäämäJlrää, ei­kä
mielipidettä. Jokainen ihminen
on valmis jättämään sellaisen lai­van.
Jonka kapteeni ei tiedä mihin
ollan menossa ja jokainen, rauhaa
rakastava Jättää sellaisen johtajan.
Jonka puolue, ei edistä rauhaa. Se on
alnakhi varmaa, että sota-aseilla el
saada aikaan pysyvää rauhaa.
Kouluissa luetajiji nUn- paljon his­toriaa,
että siltä näkee tuhansien
vuosien aikana käytyjen sotien voit­tojen
Ja kuuluisuuden tulevan vain'
Joidenkin yksilöiden hyödyksi, mut­ta
tavalliselle kannalle sodat tuotta­vat
vain tuhoa Ja kärsimyksiä. Siis
antakaamme sija rquhalliBelle elä-jotka
vielä elävät ja jotka monetkin
(tiedän sen asiamiehenä) koettavat
tilata lehteä 3 kuukautta kerrallaan
ja pihistävät syöntiään ja elämään-
,sä. joutuvat sitä nyt tekemään v ii
läkin kovemmin. Joulun ja Vappu-julkaisun
hintaa tahdotaan kohottaa
75 sentistä dollariin kun Amerikan
puolellakin tehdään niin. Kyllähän
se niinkin voidaan tehdä ja pihistää
joka kantilta, vaan 75 senttiä aina­kin
täällä meillä on jo pidetty tar­peeksi
korkeana ja kun se vielä
nostetaan niin lopputulos on selvä.
On melkoisen varmaa, että 75 sent-tin
hinta loppujen lopuksi tuo ta­soksi
kinasteluksi, jolla ei ole enää
mitään arvoa yleisön luettavaksi.
' Olisin kumminkin toivonut, että
kun Eklund julkais"i osan niistä mi­nun
kirjoituksistani, että hän olisi
samalla julkaissut ne kokonaan.
Olisi niissä ilmennyt silloin asian
selostamisessa kokonaan toinen tar­koitus.
Hän julkaisi vain osan niistä
jolla yritti puolustaa kantaansa.
Jos noista minun kirjoituksistani
keskustellaan yhtiökokouksessa; ku­ten
otaksun, niin toivon että ne lue­taan
kokonaan.
Kirjoituksieni tarkoituksena on
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Berliini. — (Perjantaina KU) ~
Kiinan bommuatetisenr podiuee»
keskuskomitean jäsenen Wu Hsin-tshuanki
tervehdys Salaan, sosia­listisen
yhtenälsyyspuolueen' 6. V
odiiyf^jatcftV^pitcPBgn pei^antaina
aiheutti välikohtauksen, jonka ai­kana
istunnon puheenjohtajana
toiminut Paul Verner kehoitti
puhujaa olemaan loukkaamatta
Jugoslavian kommunistien Hiton „
edustajia» jotka ovat SED:n viral­lisia
kutsuvieraita'«ämalla tavalta
kuin Kiinan Valtuuskuntakin. \
Eräät WuHsln-t8huanin esittämät
• ajatukset herättivät kokousedus­tajien
taholla vastalauseita, vihel­lystä-
ja tömistystä. > T - Tänään
esitti kokoukselle tervehdyksensä
myös mm. Italian kommunistisen
puolueen varapääsihteeri Luigi
Longo^ joka sanoi puolueensa an­tavan
kaiken tukensa* Neuvosto­liiton
rauhanpolitiikalle. — Ilta­päivällä
esitti puoluesihteeri
Walter Ulbricht yhteenvedon pää­alustusten
johdosta käydystä kes­kustelusta.
^
Kiinan- kommunistisen puolu­een
keskuskomitean jäsen Wu
Hsin-tshuan toivotti tervehdykses­sään
DDR:lIe menestystä tais­telussa
sosialismin puolesta ja
Länsi-Saksan militarismia vastaan .
ja^puuttui nun. Kiinan ja Intian
rajakiistaan. Hän sanoi, että Kii­na
haluaa ratkaista sen neuvotte­luilla,
joista Intia sanoutui irti
haluten määritellä näiden mai­den
välisen rajan aseellisella
selkkauksella. Imperialismi, eri-koisestikin
USA:n Imperialismi,
tukee ja rohkaisee Nehrun halli­tuksen
yhä taantumukselUsem-^
maksi tulevaa sisä- ja ulkopoli­tiikkaa
ja sen Klinanvastatsta
. asennetta.
Tämän jälkeen hän jatkoi: —
On valitettavaa, että sitä tukevat
myös 'muutamat sellaiset ihmiset,
jotlca nimittävät itseään marxilais-leninläisiksi.
Itse asiassa he seiso:
vat Nehrun rinnalla ja yhtyvät Kii-nanvastaiseen
kuoroon. Tämän jäl­keen
Wu Hsin-tshuan puhui "mo­derneista
revisionisteista", jotka
hänen mukaansa edustavat "Jugos­lavialaisen
Tito-klikin välityksellä
työväenluokan pettureita". Kun^ pu­huja
oli päässyt tähän kohtaan,
osoittivat kokousedustajat mieltään
viheltäen ja jalkojaan tömistäen.
Istunnon puheenjohtaja Paul Ver­ner
soitti kelloa, nousi seisomaan
ja sanoi,'että hänen on kiellettävä
Kiinan edustajaa loukkaamasta Ju­goslavian'
kommunistisen liiton
edustajia, jotka ovat SEDn viralli­sia
kutsuvieraita'' 'Samalla tavalla
kuin Kiinan valtuuskuntakin. Kii-r
nan edustaja ei ottanut huomioon
välihuomautusta vaan jatkoi esitys­tä,
josta ei saattanut kuulla kui­tenkaan
mitään, sillä vihellykset' ja
tömistys lisääntyivät korvia huu-
I maaviksi. V -
I Kun Kiinan edustaja puhui tä-
! män jälkeen välttämättömyydestä
lujittaa kommunistisen leirin yh­teyttä,
herätti se salissa oli jäin
keskuudessa hilpeyttä. Kiinan edus­taja
mainitsi lisäksi, että Kiinan
puolue on ehdottanut sellaisen neur
vottelukokouksen järjestämistä, Jos­sa
voitaisiin keskustella marxilais-leninläisten
-puolueiden aatteellisis­ta
erimielisyyksistä. Mainittakoon,
että pääministeri Hniishtshev ei oi
lut kokoussalissa puheenvuoron
aikana.
ITALIA KUTSUNUT PUOLUE­VALTUUSKUNNAN
KIINASTA
VIERAILULLE
Tänään oli ohjelmassa myös Ita­lian
kommunistisen puolueen vara­pääministerin
Luigi Longon ter­vehdys.
Hän sanoi, että DDR:n
taistelu Länsi-Saksan revanshismia
vastaan merkitsee ei ainoastaan sof "
sialististen maiden, vaJinkailcU ;
Eiu^pan kansojen turvallisuuden ^
puolesta. K a s a i n v ä l i s t ä ; tUant^' ^ >v
ta puhuessaan, Long^ sanoi Itäilan
komimunistis^n puglyeen antsivan - "
täyden tukensa Neuvostoliiton rau-j .>.
hanpolitiikalle j^^ «rikolsesU, a§n •
toimenpiteille Kuuban kriisin yh­teydessä:
• Niiden avulla estettiin-:
hyökkäys. Kuullaan ja/ pelastettiin .
maailma-ydinsodalta. LongOL^sanoi
Italian ' -kommunistisen puolueen
olevan myös. rauhanomaisen- rin- :
nakkainelon kannalla, joka' merkit- - -
see:sosialismin kehittämistä rauban..:,
olosuhteissa. . ' • :
Edelleen Longo sanoi olevansa '
Hnishtshevin kanssa samaa mteK
tä silta, että parempi ön> antaa' '
ajan vielä kulua, ennen kuin iär-^ ^^^^
jestetään kommunististen puolu-.
eiden yhteinen neuvottelutilai-J'^:^.
suus: ideologisista erimielisyyksis- ~
tä. Mutta selvää on, että täUal-.
sen perusteluisen neuvottelun - '
avulla' .tulee kansainvälisen kom- .,
munisti^n työväenliikkeen I5y|^
yhteinen linja. Olemme ehdotta- '
neeti että Kiinasta tulisi valtuus­kunta
.maahamme tutustumaan;' . •
olosuhteisiimme ja puolneenune _,
poliittisiin kannanottoihin, sanoi
Longo.' "
Aa^fiupäivän kuluessa puhui pro^"^
fessori Kurt Hager tässä kokouk­sessa-
hyväksyttävän ohjelman meri'
kilyksestä ja sanoi sen yhteydes-- ää;;eltä ystävyys ja yhteistyö Neu'-
vostoiiiton kanssa on sosialismin
tote^umisen tae DDR:ssa. Tämä'
ystävyys• perustuu marxismi-lenin
ismin lujalle perustalle.
KULTTliURIPUHEENVUOROJA " :
Kulttuurielämän alalta kuultiin
kokouksessa päivän aikana kaksLj.^'.
puheenvuoroa. Maxim Ciörki teatfce<r
rin intendentti Maxim Vallentinpuriiv
hui monien taiteilijoiden väärästä
sulitautiuiisesta arvosteluun. Hän
sanoi sen johtuvan siitä, etteivät:,
taiteilijat suhtaudu tähän kysymyk-seeQrsä^
alla tavoin avoimesti kuin
esimL sosialistiset prikaatit tai ar^
vostelun kohteeksi joutunut teli^' .
das. Mistä tämä sitten joiituu? Tai- ,
teilijat i eivät katso työskenteleväip-i. l
sä kollektiivin j ä s e n e t samaUai ta-voiit;
kuin työläiset Kun he täm^n^
tejuavat, muuttuu heidän suhteeC
sa arvosteluun ja työn tuloksetkin ,
paranevat Kirjaitija JCurt Batthel'
puifxd i kirjailijoista, jbtlca luulevat
tekevänsä Saksan nykyldrjallisuU''>
delle, suuren palveluksei,n vaikepe-mailä
tai kirjoittamalla siten, ett^
lädsilehdistö joko ylistää tai sur-kuttelee
heitä. Hän pi^bui "kalju-päi/
estä syväjäädytetystä kirjalljr ,
suijdesta", jossa tunteita,: l^pöft
ja^^ä pidetään vanhanaikaisin^.j .
H^kertoi itse olleensa tyiissä ölf
jylcenti^ä ja nähneensä siellä tät
män 'päivän sankareita^ ja sanoi:
Älkää; olko huolissanne, runoilijat, -
maalarit ja kuvanveistäjät nteem^
. (Jatkuu sivulla 3)
SYNTYMÄ-
' PÄIVIÄ
, "Afina Jackson, B.R: 3, Fort Wil-liain,
Ont. täytti, maanantaina, tam-miköUn
21 -päivänä 70 viiotta..: "'
t^ydia Anderson, Toronto, Ont,
t a ^ ^ lauantaina,' tammikuun 26
päivänä, 77 vuotta.
Elias Kaartinen^ Toronto. Ont,
täyttää lauantaina, tammikuun 26
päivän^ 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. :
PÄtVÄN PAKINA
Miksi, oi miiui vaietaan?
Vaikka Hollywoodhi elokuvissa ja
-Ihmisjärjen tylsistyttämlseen pyrki­vässä
TV-ohjelmassa annetaan tai
yritetään antaa sanomalehtien toi­mittajista
sellainen fcuira, että he
ovat "joka paikassa'^ ehtivät "joka
paikkaan" Ja menevät 'lentäen"
vaikka hävyttömän suuhun, niin
"suuren yleisön" meUco yleisenä kä­sityksenä
on kuitenkUi hiemah eri­lainen
tyyppi. •
Varslnlcin silloin kun on puhe pää­toimittajista,
tulee mieleen kuva sel­laisesta
herrasmlehestä Joka viettää
tunnhi tai korkehitaan kaksi päiväs­sä
"työpöytänsä" ääressä, antaa ala­maisilleen
määäryksen, mistä ja mi­ten
kLjoitetaan kultoinkln. Ja lähtee
sitten joko yökerhoon tai kotiinsa
hankkiakseen lisää voimia seuraavan
päivän uurastusta varten.
Pakbioltsljat Ja tällaiset pakhiäti-lan
täyttäjät kuin alleUrJoittanut-khi.
ovat siitä erikoisia, että voivat
avoimesti myöntää vähäisyytensä Ja
hurjan hinkunsa lainata mieluimmin
jöltaUn muulta, kuin vaivautua itse
kirjoittamaan.
Tiissä pakinanikkarien "lorvftau­dissa"
on kuitenkui se hiyöty,, että
nun saavat lukijat ainakin vaihteek­si
Jotakm erikoista, jötakbi ajankoh­taista
ja hyvää. . .
Lukija tietysti arva jo, että alle­kirjoittaneen
tt^ijk^tiikseija • on kyn­tää
JäMeen toisen vasikalla. Asla on
toäeila niin. \\[
Ja aiheena on se todellista ihmet-
' telyä aiheuttava seikka, että miksi,
oi miksi, ei ole annettu puheenvuo­roa
sanomalehtien'palstoilla ja nä­köradiossa
sille miehelle, joka hen-kinlökohtaisestl
Johti Kuubaan teh­tyä
maihinnousuyritystä. vaikka asi­asta
on puhuttu nUn pitkästi Ja pak­susti
ahia Yhdysvaltain presidenttiä
myöten?
Mutta antakaamme nyt vllmetokln
puheenvuoro Yhdysvaltain Worker-lehden
paktaoltsijaile. Jesus Colon'-
iUe. Joka selitti tätä asiaa näin:
Kaikissa Juhlissa, kalkissa Bay of
Plgsin. hyökkäyksen johtajahi anta­missa
lausunnoissa Jolta on kuultu
radtossa ja nähty TVssa. me olemme
nähneet niitä, jotka osalUsttQvat
hyökkäysjoukon muodostamiseen
Järjestämiseen siitä aikeen, kuin Yh­dysvaltain
' salainen keskuspalvelu
(CIA) pani asiamiehensä liikkeelle.
Mutta meitä Ihmetyttää kun ei mi­tään
— toistan, el mitään — o^e sa­nottu
Bay of Plgsin Invaasion todel­lisesta
johtajasta, miehestä, jonka
CIA nimitti hyökkäyksen Johtajaksi
ja jonka ^hyökkääjät itse valitsivat
äänestämällä johtajakseen.
Hän el ollut sen vähiempl henkilö
kuin Jose San Roman, Kuuban ar­meijan
entinen kapteeni ja ainoa
prikaati 2506:n tunnustettu j<^taja
(sen prikaatin Uppu annettiin presi­dentti
Kennedjm . huostaan Ja silloin
"luvattiin", että-se palautetaan^mai­nitulle
prikaatille • ".vapaassa Havan-nassa".)
Niin. Jose a Perez San Roman oli
Yhdysvaltain hallituksen komennuk­sesta
Bay of Plgsim lähteneen hyök­käysjoukon
johto jana. Tämän tosi­asian,
varmistamiseksi el tarvitse
muute kuin lukea New York Timesin
numerolte muutoma päivä ennen ja
jälkeen huhtikuun 17~ päivänä 1061
tapahtunutte maihinnousuyritystä.
Miksi eivät hnperlallsmi- Ja sota-mlellset
voimat (Jotka yrittävät nyj
muokata V Ihmisten mieliä . toisen
hyökkäyksen järjestämiseksi v Kuu­baan),
noste piihujäkorokkeelle tai
TV:n näköruudulle San Roäiahla?
Siksi kun Jose A. Perez äanRov;
man khrjolttl .toUkokuunll pnä 19|S1
pääministeri JPidel ,Casth>lle kirjeen
Ja toisen kirjeen omalle perheelleen
sekäifeheisimmrie ystävilleen — kir­jeen;
tilissä hän sanoo muiden seik?
kojen'lisäksi mm. euraavaa: >
1."On nähtävissä,popnHy^rimM« in-.
QoäCas vallankomoakselUsten lakkil
puolesta ja väestön , yleismaalUnen
vlhaln^Usyy» niitä kohtaan. Jotka
yrittävät kukistaa halUtnksen, taSvaÄ
alaisintdessa he nyt eiävat.:^
2. '"On tapahtunut huomattava
työttömyyden vähentyminen ja «llui^.
tason parantaminen, erikoisesti maa-taloosväestön
keskoudessa.^^^^^^^^^^^
3. "tieoUisuas ori kehlt^yt erikoi­sen
nopeasti.
4. "KöyhälistöhökkeUt ovat häviä-
««Vielä hämmästyt<ävämpi& edis­tystä
on tapahtunut luku- Ja kK'J(rf-tnstaidottomauden
• hävittämisessä,
miiä ri ole suoritetta aivopeson- muo­dossa
jsii^ lähettämällä lapsia yyenä- .
jä0| .Jmten Kiiuban-v«stainen\^i>rtf-pa^
pjiiu yrittää seUtlää; vaan aftta-nial|
» jopetosta- knubala^slUe."y... >.'
Selostettaaan, kuinka siniäilniäi-s^
U .iiän antoi lix&aäjyiiodiytittä.
hän lopettaa histmlalliseii
erään | v^eisemmistä kohdista setu
raavastir"Me emme ole edles sen
ujÄfsM, Jpta. henfi^mme vie-)
;i maissa. Mttett voimme tavolr
teli». ^eäicUystä Kuuban O^f^Msa?"
' pt^iketi tarritse kh-jQlttea äslas-:
tt^, enl(& yhtään ainoata sanaan f
r r ^fJ^nsäikour»,-
. tl
.4'