Vapaus, February 6, 1954

              Lauimiaina, hetmik. 6 p. — Saturday, Feb. 6,1954
Y A P A U S
Olgan jia Flnolab Canadlass, £>•
tabliibed Nor, 6, 1917. Autborlzed
M.second elaas mau tv tbe Post
Offlee, Department, Ottawa. Pub'
lidud. thriee «reekly: Toemlays
Hbtindsys aäd Saturdays bjr Vapaus
VaVaMng Company Xtd., at 100-102
Km Bt, Saäbtuy, OnU Canada.
Telepfumes: Busines» Offlee 4<42M
EdJtorial Office 4-426». Vanager
2.SU1CSL gditor W. Btlttnd. MafHng
addresa; Bo» C9. Sudtotgy, Ontario.
Advertising rates upon appucauodu
Translatioo frce of charge.
Caoadaasa: l vk. 7JOO O klc S.19
a kk.3J25
YhdjfS7alIolMa: l vk, «joo 6 kk. 4.30
Suomessa i vk. 8JX> 6 kk. 4.75
rMölötovm "yllätysehdotus^*
W«Sh!ngtonin ohjeita tunnontarkasti seuraavat amerikkalaiset
uutistoimistot --kertoivat hätääntyneinä keskiviikkoisissa öerliinin
"uutisissa'!^^^tii.^ ^'Molotov, yllätti" länsK-allat ehdottamalla, jotta
' kysymys Saksdn rauhansopimuksesta alistettaisiin Saksan kansan rat­kaistavaksi
yleisäänestyksen muodossa. i
IJtvmov-vainaja ''yllätti'' ja •hämmästytti" kapitalistimaiden
Afdiplor^aattejä-toisen maailmansodan edelläip
s : rHsumlskonferenssissa"; ehdottamalla; että^^ ^v^
f- kien maiden asevoimia muistaaksemme yhdellä kolmanneksella. ;
Nyt 'yllättää" Molotov länsivaltojen diplomaatteja suostumalla
viimeksimainittujen esityksiin, että annnettaisiin Saksan' kansalle
tilaisuus päättää siitä, mitä se haluaa — rauhaa ja aseistumiskilpailun
aiheuttamasta talöustaakasta vapautumista, vaiko uusia sotaseikkai-
0 luja si^ensisältyvine korkeine veroineen ja alhaisineelintasoineen.
Yhdysvaltalaiset "neuvottelijat" ovat tekopyhästi selittäneet,
: :.e pelkää;Saksan kansaa ja hafuaa kieltää; siltä:
•'vapaan valinnan" mahdollisuudet. :Mutta kun tästä -'demokratian
pelosta" tehtyä levyä" on soitettu viikkokausia, niin 'Molotov ehdotti
nlkomlnisterjkonferenssissa, että annettajsiin "Saksan kansan rat-
1 kaistavaksi yleisäänestyksen perusteella-s^
nin ja Pariisin sopimuksia (jotka edellyttävät Saksan junkkeriar-meijan
uudelleen rakentamista — Vapaus) tai Saksan rauhansopi-tnuksen
allekirjoittamista. Sitten meillä olisi selvä vastaus kysy­mykseen,
että kuka todellisuudessa on nyky-Saksan kansan todellinen
edustaja." - - - •
Mutta^ kuten uutistiedoissa kerrotaan, tämä Molotovin ehdotus
"yllätfi" länsivaltojen diplomaatit ja \Vashin«tonin miehet kiirehti-
A^ät hylkäämään sen mutisemalla jotakin siitä, että terrorin ja ulko-i;
maisen painostuksen alaisuudessa LänsiJSaksassapidetyt^^v
lavat muka täydellisintä demokratiaa ja Saksan kansan todellisia pyr­kimyksiä?
^ ' ' '
Saksan kysymyksen ratkaisusta puhuttaessa on muuten väitelty
paljon demokratian tiimoilta.
Yhdysvaltain puhemieliet ovat esittäneet oman ja ''ainoan de­mokraattisen"'
ratkaisumuotonsa, joka perustuu siihen, että Saksassa
suoritettaisiin ensiksi "demokraattiset vaalit" ja siten muodostetun
hallituksen kanssa tehtäisiin sitten rauhansopimus.
•Neuvostoliiton taholta on tämä sunnnitelma tuomittu kelpaa­mattomaksi
ja ehdotettu, että muodostettaisiin- Itä- ja Länsi-Sak­san
edustajista,yh'te*inen väliaikainen hallitus, joka järjestäisi itsenäi-stiSaksan/
demokraattisetvaalit minkään ulkovallan sekaantumatta:
iaar.
\ 'ali S|reptinmiel?et ja heidän propagön
Neuv< stoliitqn^.^eTidotuksen ja selittäneet rintoihinsa lyöden, että
ainoaltaan amerikkalainen ''demokratia" on autuaaksi tekevää "sel­laista-
i . ^
ehdot iksen perusteella suoritettavat "vapaat vaalit" pidettäisiin tosi-
; asiasslulkom^taistenmiehitysvoimain. määräysvallan alaisuudessa^
(Muttf mikään maa ja kansa ei voi ilmaista vapaasti kantaansa olles­saan
jonkun (tai joidenkin)'uikomaiden mic.ityksen ja määräysval­lan
alaisena. :'Kun kaiken lisäksi muistetaan se, miten Yhdysvaltain
viranomaiset-öVÄ 'aktiivisteli*'^kaaiituneet.'sellaisten itsenäisten mäi-den
ajsioihliv'kuin'esimerkiksi'Rknskan'ja Italian vaaleihin,' niin"
ilman-muutäion^selvää/ettei miehii
"demokraattisia vaaleja". .Yhdysvaltain suunnitelman perusteella
ei siis saada selville .Saksan 'kansan todellista mielipidettä.
, Toista on ^'euvostoliitöri ehdotuksen kohdalta. Jos «TJUÖdoste-taan
väliaikainen hallitus, kuten 'Neuvostoliitto ehdottaa, ja sovitaan
siitä," että - se järjestää" demokraattiset vaalit minkään ulkovallan
"s^^ tietää mitä Saksan kansa
todella ajattelee. ' ,
' "olutta ne voimat, jotka aikovat vetää Saksan uusiin sotaseikkai-luihin
ja sälyttää Saksan kannettavaksi uuden junkkeriarmeijan, ei
- luonnollisestikaan halua sitä, että niimä kysymykset alistettaisiin
Saksan kansan ratkaistavaksi. ^
Toisaalta, kun on ^hedelmättomästi väitelty kuukausikaupalla
:siitä,. kumpi on^vdemokraaltisempinien^
;vliiton^^^^v^
' e t tä koko kysymys alistettaisiin Saksan kansan yleisäänestyksen rat^
• kaistavaksi! vlEsUettäkÖön Saksan kansalle mah
yksinkertaiset kysymykset siitä, haluaako se maansa yhdistämistä, ja
- rauhansopimust^^^^
sotaliittoja joitakin naapurimaita vastaan? Tällainen äänestys,
: jos-se suoritettaisiin^^ i^^ todella
' »vastauksen kysymykseen, että niitä mieltä on Saksan kansa.
Kysymyksiä ja
vastauksia 1 -*
Ehkä Vapaa 3ana selittää
9 ''.Lyötyään" kommunistit yleensä ja erikoisesti canadalaiset sel­laiset
(JhTcä miljoonannen kerran, Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana
• lähti: viime torstaina sotJ^retkelle Suomen kommunisteja vastaan^:^
littäenl^ ettäi*'Suomi on: täh
mille tavattoman raskaan veron", ja vetosi .-lukijoihinsa sanomalla,
.että ^f)itäkäämme siis peukkua, että Suome^
•-kuun yaaleissa.sataprosenttisena joukkona: vaaliuurnalle ja leikkaisi
siten tuosta ^gsäläise^tä eduskuntaryhmistä aimo kimpaleen pois."
S^'umen^' sanoen oh'^Moskovalla Suomen eduskunnassa istu-rmassa'^
koko^aistavviide$osavtätä^•ryssäläistä joukkoa
paa Sauia.
HJuonosti ovat siis Suomi-äidin asiat!
^likäli sittfen on puhe Suomen-kommunisteille ^maksamista ras-f
kaista jveroista^V '
^ män "'virren" veisaajille seuraavan kysymyksen:
' O . . Me työläiset olemme usein ihmetelleet sitä, että missähän
v:mahtaä'Olla mätää, kun silloiniku^^
töitä' tarjolla, ja silloin sai työvoiman myynnistään vielä vähän ra­itaakin.'
Heti kun sotakorvauksia lievennettiin, tuli työttömyyttä, ja
•kxi^n.korvaukset oli lopp^ tuli työttömyys ja työnantajain
,terrorVpalkkojen alentamisineen . . . Kukahan senkin selittäisi?"^
/..(Satakunnan Työ.) '
'Ehkäpä Vapaa Sana sen selittää? "
• Sritä .varalta, ettei Vapaa Sana pysty selitystä antamaan, me.
' ^iiirehdimme 'huomauttamaan, ettei Suomen nykyinen työttömyys
Johdu,ainakaan kokonaan siitä, ettei ole enää sotakorvausmaksuja.
i;Mt;^xttft\[\X3mt oletamme, että asiain" nykyisellään ollessa Suomessa
hVTOS StOVOLES» V I E N E N
Kysymys: SaaLo Canadan tai Suor'
men kansalainen, joka menee vierai­lulle
Suomeen, ostaa auton Yhdys­valloista
ja viedä «en Suomeen. Ky­symyksessä
on Canadan rahalla os­taminen
-Yhdysvalloista. Miten on
meneteltävä' raha-asian järjestämi­sessä
Yhdysvaltoihin. '
VasUns:, Uuden auton Suomeen
viemiseen on hankittava etukäteen
maahantuontilupa Suomen hallituk­selta
mikäli on kysymyksessä sellai­nen
auto mikä aiotaan myydä Suo­messa;'
Yhdysvalloista ostettavan aur
tön Canadan rahalla maksaminen ta-^
pahtuu Siten, että ostatte :auton hin­taa
vastaavan maksuosoituk.sen Yh-;
dysvaltaln: dollareissa canadalaisesta
pankista Ja lähetätte maksuosoituk-ssn
YhdysvaltoJiJn. Canadassa ei
ole enää voimassa mitään rajoltukr.
sia rahan ulkomaille lähettämiseen
nähden.
Mikäli Canadassa ostettu auto aio­taan
viedä poLs maasta on sita varten
hankittava eril-oinen vientilupa Qtr
täwasta: Meidän tiedossamme ei ole
onko sellainen lupa hankittava Yh-dyisvaltain
hallitukselta Yhdysvallois­ta
ostettuun autoon nähden.
Jos taasen on kysymyksessä auton
vieminen puhtaasti \- matkallutarkoi-tuksia
varten; el sitä vastaan ole mi­tään
säädöksiä ^jo3 auto tuodaan ta­kaisin:
pois Suomesta. -Jos; tällain
auto on tarkoitus myydä; Suomessa,
on sitä varten hankittava Suomen
viranomaisilta: erikoinen lupa ja sen
edellytyksenä on mm. että autosta on
maksettava se tuontitulli mikä mak­setaan
-maahan kaupallisia tarkoituk^-
sia varten tuoduista autoista.
On parasta, että kirjoitatte var­muuden
vuoksi ;iiäistä i: asioista Suo­men
lähetystöön Ottawassa;: Osoite:
on: • Legation of Finland .140 Welling-:
ton St, Ottawa, Ont.
• • « .
KIINAN HISTORIASTA
Kysymys: Erimielisyyksien ratkai--
semiseksi haluaisin tietää: -
1) Onko Kiinassa ollut käytännössä
sellainen ajanlasku',\*ttä:meidä'n mz-.
teemme olisi sopinut^ lieljä: kiinalaista
vuotta, ja ).. 'ä»'' . \ '
2) Oliko Kiina/maailmani.vanhlni-man
sivistyksen';{klustäjaim'aallm
Vastaus: Simm6h^tso^'-f3Hetosana-;
k:rjas8k ei ole m^I^knlaista. vihjä^U..
ta siit$. ettälldinaäsa^qUsi ^lyr
tänndssä maInfidni^ibn?Jai^^iu^
Päinvastoin > on. helnxikuussajalkami^
v-uosi iäsittänyt'v;12-kuukauttai?joissa
on olli^t 29 toi^SO^päivää.' .Vuoden
vaihteessa on oUutfy^tämittaihW^ 14
päivän pituinen vuoden työstä lepää-mlnen.
<,Saman lähteen mukaan on Kiina
maailman <vanhinii siivistysmaa>i sillä
kirjoitusmerkit lienee-ctettU;käytän­töön
noin 3,5C0 vuotta ehsen nykyisen
ajanlaskun: alkamista. - Aura keksit­tiin
noin 2,700 Ja kompassi noin 1,100
vuotta ennen meidän ajanlaskuamme;
RuutlikirJapaUiotalto, posliini ja pa­periraha
: tunijpttiin: -Kiinassa - aikoja
ennen kuin -Euroopassa. .
Meitä odottaa
suun
JCiri UmvarU Fa^t . »»e koskaan- olleet yksin, vaikka sa- JUrj. HOWara tasi ^ ^aanalkaan kärsimme usein yfcJinai-
Jos täällä Amerika<5sa «joku tunn^ syyden murhetta.
Mitä miiiit sanovat
isa-VÄiNd
VAATI VERTA
: - * ,T}öväenluokan tärkeä tehtävä on
nyt hävittää kommunistit ja"kuutos-ten;
• ryhmä". • «Ne on . murskatatva.
Kaikesta täytyy maksaa elämässään^
samoin kansojen elämässä. V: Meidän
on maksettava vapaudestamme verel­lä;
mutta 'jos sillä voidaan: turvata
kansallemme Ja lapsillemme parempi
tulevaisuus lilin el hinta : ole liian
suuri . . . " — Väinö Tannerin puhees­ta
.Tampereella,; helnäk. 4 pnä 1941.
• * •'
" E l OTA TULI
T.APPUROiaiN"
Viikko on Jo vierähtänyt kokoo­muksen'puoluekoköuksiesta.
Porissa,
jos3a-.:: puoluesihteeri-kansanedustaja
Niilo Honkala jdllsti^ alkaneiksi La­puan
vaalit 1954.
Mutta voimallisesta julistuksesta
huolimatta.ei mitään ole tapahtunut.
' "Maakuntien miehet" eivät ole Ui-kahtäneetkaan.
väärtti Pihkala on
vanha ja väsynyt—- ja Rurik Pihkala
ruvennut vallan maalaisliiton ehdok­kaaksi..
mkkurUcaafti on hajalla. Ja
Kosolan'poika el oI6 itse Kosola.
Kirjapainot eivät säry. muiluttajai
eivät ole liikkeellä, murhat ja väki-vallantyöt
viipyvät. Ja (Aamulehti kir­joittaa
i väalinäkymistä surumielisesti:
"Suuren aatteen ajajajoukon ei aina
tarvitse olia"^ valtavan suuri".
Mutta -kun- kokoomuksen - laitto-muussivustalla
näin : ollen ; ^vallitsee
valtaa nykyään koko väestön «rasem
malta oikealle, niin tämä tunne on
tietoisuus, että olemme tienristeyk^;
sessä: eräs vaihe on päättymässä jä
tomen alkamassa, Tana 'vähaikana
maa^mme syntyy, risteilee jarselkcr
nee erilaisia suuria, äärettömiä vir­tauksia,'
Menneig>-ys on tarpeeksl.sel-;
vä- Ttoisen maailmansodan päättymi­sen
jälkeen olemme eläneet kahdek*
san; ankaran ja-yha lisääntyvän pak-.
kovallan vuotta, kahdeksan kylmän ja.
kuuman sodan, poliisiterronn sekä
pelblttelun vuotta. : Näiden kahdek-.
tan -vuoden aikana olemme nähneet
yhä kasvavan hysteerisen ja ..houru-päisen
hyökkäyksen edistyksellisiä
vasemmistovoimla. vastaan maan si­sällä
sekä rauhan: leiriä vastaan sen
rajojen ulkopuolella.
Kylmä sota hittyi: elimellisesti elä.:;
määmme, näissä oloissa r me teimme
työtä ja taistelimme, kasvatimme lap­siamme
ja; hankimme: jokapäiväistä
leipäämme sekä hyvin usein taiste-:
limme seinää rvasten painettuina. Em-'
keasti -väänstämiä ihmisia, näimme
ajoittain;?sellaiseen niääräan kohoar
vaa vaihetta, etta. siitä muodostuisi
v.rtaus^ jota joidenkin mielestä ei
voinut =. millään vastustaa, naimme
tmia kansalaisiamme, jotka oli pair
jettu-luopioiden ja urkkijoiden ase­maan.
V Ensimmäisen kerran maamme vhls-töriassav*
aimme nälida maassamme
kehittyvän fasismin merkit, saim­me
nähdä keskitysleirit seka nuhin
suljettavan poliittisia pidätettyjä.
Saimme nähdä nopeasti tehtailtujen
kovien tuomioiden nojalla vankiloir
hm. vuosiksi heitettyjä miehiä ja nai­sia;
jotka eivat saaneet hengittää va­paata
ilmaa . eikä: nahda päivänva­loa
.•vain siksi, että he esuntyivat rau­han,
ihmiskunnan ja inhimillisten ar­vojen
puolesta. Ja sitten naimme Ju­lius
fjaEthel 'Rosenbergin marttyyri­kuoleman.
Voidaan sanoa, että Jie
uhrasivat itsensä meidän tähtemme/
sillä heidän urheudessaan oli ::mei-
KIINNOSTAVA SELOSTUS
NSUVOSTOyiERAILUSTA
Viime syksynä Neuvostoliitossa viergilleen
canadalaisen valtuuskunnan kertomus matkastaan
on pirteästi kirjoitettu ja hyvin kuvitettu
Viime syksynä vieraili seitsenhen­kinen
canadalainen ~ valtuuskunta
pohjoisessa naapurimaassamme Neu­vostoliiton
ulkomaisten; kulttuurisuh-!
teiden järjestön;(VOKS) kutsumana.
Tämän vierailun johdosta c n Cam-}
dIan-Soviet Priendship. Society julr
kaissut' 32-sivuisen ja miellyttavällä
tavalla' kuvitetun selostuksen, joka
on nytmyytävanä 25 sentm hinnasta,
Tama selostus sisältää 12 en kir-joitusia.
Joista ensimmäinen on val­tuuskunnan
yhteinen lausunto vie­railunsa
johdosta 'ja: muut ovat :.val-^
;t'i(uskunnän eri jäsenten kirjoittamiaj
Mrs.; Rosalind 'McGutchean'-MontreaT.'
'lista^ kirjoittaa -tässä-julkaisussa- siltä
|mlten lapset ovat Neuvostiliitossa etur
f tifalla kaikkialla, sillä nousevaan pol-:
i-een kolidlstetaan; neuvostomaassai
vsiolrempi hucmio kummissaan ^muu-^
alla. i
iäpea hiljaisuus, rniirf - ihmettelemme,
eikö laillisuusslvusta, r:sa:>oikea svin-huludilalsklvimäkeläuien
, 30 r luvun
(laillisuussivusta esiinny myöskin: .
's^; 30-luvulla näet kokoomuksen lail­lisuus-
ja laittomussivusta vuorotteli­vat
kuin vasen ja oikeavjalka;>samaa
tietä eteenpäin! - , . '
-' . Ja'kun -la^ttomuusslvustä^^^^^^ P
•toimeksi suoralta kädeltä, ;i niin • lallr
lisuussivösta- työskenteli valtiollisen
poliisin Ja tuomlostumen avulla, lak­kautti
tuhatkaksisataa ammattiyhdis-;
tystä ja teki muitakin ::pilloja,JJolsta
tri Ensio: Hlitonen kertoo kirjS^an
"Vääryyttä oikeuden valekaavussa",
ja. tuomitsi viattomia ihmisiä; vanki­loihin.
, Ja mitä enemmän; sai aikaan lait-;
tomuusslvusta Kosolan ja tuomioro­vasti
Kareksen johdolla, sitä ensm-män
sai aikaan myöskin laillisuus-;
sivusta Per Svinhufvudin, Paavo:
Virkkusen ja Kalle Nestori Rantaka-f
rln johdolla.
Ja- näistä .viimeksimainitun tehtä-:':
vä oli.; ka'kkeln surkein ^ ja lipevinä
Hänen piti Uuden Suomen pakinoit-;
sijana samanaikaisesti valitella La-f
puan liikkeen väkivallan tekoja; "ym-i
märtääV kiitä, suojella niitten teki­jöitä
ja'lopuksi yllyttää^viranomaisia'
laUlisiin laittomuuksiin.
ii (Mistä: kaikestahan selviy tylkin niiny
hyvin,- että - Per Svinhufvud pyyhki
Junkkeritletämättömyydessään yli
yksinpä hänen sum-eu: pankkiryöstön-;
sä, Korhosen kymmenmiljoonaomai-i
suuden ryöstöä Savo-Karjalan Pan4;
kissa; ja teki Rantakarista-ulkoasiain-:
ministeriön korkean virkamiehen. ;
• :Ja;kun siis Niilo Honkala on Koso^
lan pojan pehmeyden takia Itse otta^!
nUt suuren Vihtorin sarkatakinpääl-'
leen ja temmannut suojeluskuntaki-]
väärin; kätköstään ja tulitikut uunia
reunalta,' niin onpa myöskin Rahtaa;
kari Redlvlvus takaisin palannut Tuo^;
nen pimeiltä kyUltä ja ruvennut y li
lyttämään - viranomaisia kommunlsr
tien kimppuun.
JihrttäJahvetin laillisuussivusta ta
taa oUa yhtä voimaton kuin Honkalani'
laittomuusslvusta. Kalkki ; on valh;
kokoomuksen unelmävuotta • joka to­den
e_dessä kansan käsissä kuitenkih-raukeaa.
— Suihku. Vapaa Sana, Hel­sinki.
_
Leo Clavir; Torontosta kirjoittaa
kahdelta alalta, JJeuvostoluton kan­san
;taiteellisista harrastuksista; han
toteaa, etta amatooritaide on tunkeu-:
tunut hämmästyttävässä maarin neu­vostokansan
jokapäiväiseen elämaäh.;
Neuvostomaan • opetustyöstä kirjoit-taessaanihän
sanoo, etta talla hetkel­lä
osallistuu.yksi jokaisesta kolmesta
neuvostonuoresta korkeampaan ope­tukseen
ja-etta enslrvucnna kymme­nen
vuoden koulunkäynti on pakolli-nen
kalkissa Neuvostoliiton' kaupun-geusa
ja kauppaloissa.
Mrs. Florence Dorland selostaa mi-°
•ien Usbekistarfn kansa: on vapatitur
nut r pimeyden yostäT: j a ' orjuudesta
kul:tuurikansaksi—^ valoon ja vapau­teen:
;Toisessa: kirjoituksessaan 'hän
ku-väilee, käyntiään ostoksilla: Mosko-''
van- myymälöissä,::joissa •oli paljon
tavaraa ja paljon ostajia.
:vTorontclainen iPaul, iPauk-.^ kuvaa
•iyotä ja: olosuhteita tuotannossa ja
Margaret Spaulding; kirjoittaa kiin­nostavalla
tavalla -Neuvostoliiton ter-'
•veyden ihuollosta ja siitgj miten siellä
suunnitellaan kaupunkeja. .- '.';
s- Albertalalnen farmarin :vaimo Ele-an:
r'Ashwdrth( kirjoittaa elämästä Jä
hyvinvoinnista kollektiivifarniiUa Us-bekistanissa.
' Majuri R. T. Lafond Quebecista
kirjoittaa i,.vähemmlstökansallisuuk-sien
asemasta (ranskaksi) ja uskon­nonvapaudesta
ja toteaa, että vasta
neuvostovallan aikana on maassa saa­tu
aikaan todelllHen:uskonnonvapaus;
' 'Tämä isokckoineh ja virkeällä ta­valla
kuvitettu' selostus on erikoisen
arvokas ja kiinnostava jonka takia;
suosittelemme sitä kaikille lehtemme
lukijoille. ' Canadians . 'Visit Our
Northern Neighbours" on paljon' e-loisampi
ja iäsiallisempi kuvaus neu-vcÄtovierailusta
• kuin mitä olemme
pitkään aikaan, nähneet.; Ben saä ti­lata'
25 sentin .hinnasta osoitteella:
tNe-ws-Pacts, 382 Queen St: 'West;: To­ronto,
Ont. — H. S.
danklh tiAeutcnnne läifde.'^
'Vain vainon, petoittelun Ja ketoo-
-tekoisesti lietsotun «ihan ilmapiiris­sä,
jok» vaJUtsi ja vallitsee Yhdysval­loissa,
voi äkkiä kajahtaa vihlova, xa-misev^
ääni, joka syyttää trSAtt en­tistä
presidenttiä «amoista "rltokgis-ta-,
joista Uän Itse ja hänen ympäril­lään
olevat syyttivät nim innokkaas­ti
muita. , Jotta t^täisiia tämä mie­lettömyys
vielä viUimmäksi. sanottiin:
sitten Yhdysvaltojen kansalle, etta
tämä mies. Harry Truman muka oU
ollut leväperäinen — "kommunisti­seen
-vakoiluun" nähden ja oli ilmeiT
scsti, kuten: muutamat sanovat, itse
sjyllistynjt vakoiluun.
Bomäarilkirjallijana ajattelen useina
että elava elämä tarjoaa ajoittain
sellaisia uskomattomia asioita; ajoita
vakafva kirjailija ei'rohkene: ajatella­kaan:
Trumamn tapaus on nÄeletdn.
Mutta samanaikaisesti se ei ole vam
mieiettömj-yttä «vaan kylmaa laskel­mointia.
USAn vasemmistopiirit eivät ele
vaienneet kuluneiden kahdeksan;vuo­den
aikana, r uudelleen ja uudelleen
ne' Ovat hälyttäneet, varoittaneet; Ja
vedonneet: Ne ovat esittäneet vas­talauseensa
maan johtavien piirien
tarkoituksellisesti toimeÄipanemaa e-distyksellisten.
ihmisten vainoamista,
silmälläpitoa ja-kuulusteluja ::vastaan.
Ne o\'at panneet merkille i miot jotka
ovat olleet Hitlerin Saksan ja Musso­linin
-Italian vtapahtumieii k alta isia.
Mutta edistyksellisten ih.nisten va­roitukset
ovat jääneet haoihiotta.
Historia on julmasta pilaillut Harry
Trumanin; ^ja hänen hallitukseensa
kiiulunelden: henkilöiden kustannuk­sella.
He ovat alullepanemansa hys­terian
uhrejaV MacCarthyn. ja Jen-nerin
kaltaiset poliittiset liikemiehet
• ovat • käyttäneet tätä hysteriaa taiste-:
lussa el vain maan edistyksellisiä voi-r
miä •• vastaan myös: demokraattista
puoluetta vastaan.
Taantumuksen; fasismin ja scdan
vastustajien täytyy : koota; voimansa
saavuttaakseen, «voiton vihollisista;
Tehtävämme on jatkaa taistelua. 'A-merikassa
vallitseva tilanne vaatii
kalkkien miden voimien »yhtymistä,
jotka pitävät: arvossa rauhaa, kansa­laisvapauksia
ja oikeutta. Siihen
saakka;'kunries mantereemme hyvän
tahdon ihmiset uttyvEt yhteiseen
taisteluun kaksipäistä hirviötä —
sotaa Ja fasismia vaataan, he tulevat
tuhcutumäan hajanaisuutensa;; vuokr'
sL'' Monta; monta vuotta sittenOiistb-
;riammei:r aamunkoitteessa. Valtojen
vapauötaisteluri aikana;'eräs Ameri­kan
Wliri'mpia\yhtfeiskunriallisijihenr:
kilolta. •Benjamin' Franklin varoitti
aikalaisiaan',', että'niin tatiän kun'he
eivät ole yhdess'ä,' hk; elttätnättöihäsii
tuhouttivat'yksitellen."' Nämä ^nät
cvat ajankohtaiset nytkin. ' '
• Jos eilen MacCarthya'ja hänen oh­jelmaansa,
demokraattisten ainesten
vaincamista sekä julmaa oman kääen
oikeutta: vastaan kaikui vain joitakin
erillisiä-'voimakkaita'; ääniä;' niin tä-
• nään ne evät • enää ole • yksinäisiä 'ja
harvoja. Sadat Ja tuhannet amerik-.
kalaiset esiintyvät; MaoCarthyajä
niaccarthyismia vastaan.'
* Sanoin, jd,- että olemme kahden ai­kakauden
- tienristeyksessä. Tällä het­kellä
on menneisyys tarpeeksi selvä,
mutta tulevaisuus ei ole läheskään
niin näkyvä-javielä kaukana siitä, et­tä
• sitä voitaisiin ennustaa. Täällä A-
•Tierikassä muovautuu työväemuokan,
maanviljelijöiden, neekeriväestönjä
sivistyneistön mahtava yhteenliitty­mä;
Mutta tämän ; yhteenliittyvän
suunta, mucdott Ja päämäärä voivat
olla nykyään vasta käsittelyn alaisia.
Ajoittain minusta' tuntuu, että kau­kaa
vihdoinkin hyvin oivaltaa, että
Scuhmanin suimnitelma työskentelee
vain L.-SaksaR eduksi. Eräs.Banskan
suurimpiin, kuuluva, .teräsyhtymä.;on
Meisäiyoläiset ovat
saaneet Täbäisen
palkankorotuksen
iDnited' Brotherhood of Carpenters
and Jolner? of American paikallisen
csaston luottamusmies Frank' IBeid
ilmoitti eilen lehtemme edustajalle,
että viinae viikon lopulla saatiin To­rontossa
.^aikaan sopimus Ontarion
maakunnan paperipuiden tekijäm uu-^
desta työehtosopimuksesta.- iMf. Reid
sanoi, että (Lumber and Sawmill
Workers .Union^paikallisoHastojen: e-dustajat
ovat parhaillaan en yhtiöi­den
johtajien,pakeilla uuden sopi­muksen
lopullista; allekirjoittamista
varten: Sopimuskoskee kaikkiaan 18.
'en yht oia tässä maakunnassa..
'Uudessa ^sopimiiksessa saavat me^r
• sätyölälset Viiden ..sentin korotuksen
tuntipalkkoihin-ja • urakka työpalkkoja;
korotetaan 3 5 jirosentilla. Uusi so­pimus
on. cvolmassa kaksi vuotta V en­tisen
yhden vuoden asemesta.
SITÄ
_ Vuoden-1951-väenlaskussa-todet-^
tiin, että Toronton suurkaupunkialu­eella;
oli kaikkiaan 11,253 myymälää,
joista rupkatarvikekauppoja ja ra­vintoloita,
ovat kaikkiaan 4,^5. -
AUTOX VABASTÄMfSlUITIJ
> Vancouverisi tapaötui \ äÄettain1
omituinen;autonvvarastamisjuttu. Po- : i
Iisi oi: halj-ytetty paikalle^n joh­dosta;
;ettäeras mies oUvmurtautunut r
erääseen autoon yrittäen varastaa •
sen. Auto cli eraassa;kujassa,:jonka••.
kummastakin päästä poliisit tulivat
autoa kohden Kun mitaan ei kui­tenkaan
tapahtunut i^-htyivat poliisit ,
tutkimaan asiaa. He tapasivat: 'var. s*
kaan* 'autossa sormimassa. auton•
käjmnistamislaitteita.
— 'Mita te teette tassa autossa? -l'
kysyivata poliisit. * ' x
— Mina otan tämän auton men- '
;näkseni -kotun;, mutta,minä: en saa /ii
sita lähtemään, sanci ilmeisestikin '''
hiumaltunut mies. ö«|
Poliisit päättivät kuitenkin tutkia
auton ennenkuin vievät: huomalaisensf?
miehen' poliisiasemalle. Eräs heistä
kohotti moottorin suojusta — eika sen .j
allä ollut kerrassaan mitään koska po-- v4
I liisin silmään pisti scrainen maa.
Naisten kansainvälistä toimintaa
\\Mim "Best Seller" ilmestynyt
Tuhatyhdeksänsataayhdeksänkym-mentä
naapuria, kokoontui suna on
Canadan i naisten kongressin toimesta
Canadassa jaettavan uuden kirjan
lähtökohta. Jenka nimi on, 'shs One"
(kum yksi).
;; Kirja oh. hyvin vapaasti kirjoitettu,,
mutta yhtä/mielenkiintoinen kuin vii-^
teen. päivään supistettu ,• maailman
matka.- Siihen sisältyy iharvmaiseiiti
säätäviä tietoja- ja; on ivarmaan tular
vina vuos.na yllä arvokkaampi.
Oli historiallinen tapahtuma; jota ei
koskaan unohdeta,':kun Kööpenhami­naan
kokointui- viime kesäkuussa 67
maasta 1990- naista edustaen kaikkia
mantereita. Tämä juuri ilmestynyt
kirja • antaa varsin selvän kuvan mai­nitusta
-Maailmannaisten kongressis­ta;
naisten olktuksien puolesta. Sn-hen
sisältyy - kaikki vuralliset asiapa­perit
ja niiden lisäksi on Siinä monien
edustajien v puheenvuoroista otteita,
jo ilmpitt^nuty.että se haluaa luopua
kbkeilustjj. „' , , - v i *.
Siksi Ranska kiinnittää- erikoista,
huomi-Dta Berlunin konferenssin on-,
.nistuniiseen' •')tsketta:'n^,:supritetut
miellpidefut^"m>ukset' «spittayaV että
'Ranskan 1 kansan; valtava ; eiiemmistö
-iolvnoo; l^^irliirafi; konf ererissin;;- onnis-
,>jmistä. ^iriartska^ä'tied^tää'h, että
K-Saksattjälleenaseistautuminen to­teutetaan:
heti kuhi^iBerliinin vkonfe-
'renssi epäonnistuu, •. mihin .jepaonnls
tumiseenOuUesini koko; toiminta; kon­ferenssissa
taiitää.* ' ^ ;'
Jos Berliinin. -konferenssi osoitti^a,
että Ranskan; ja Ifeuvostoliiton-sövihr
non ja sopimuksen itlelia ei ole mi­tään
esteitä; 'l^yvät; todistukset- ja
tosiasiat' L.-Saksan jalleeriaseistamis-:
ta vastaan"<n;m'vcimäkkaiksi,:- ettei
itse ; Yhdysvallatkaan! • kyenne enaa
%iita vastustamaan.
: Juuri tästä sj-ystaransakalset seu­raavat
nii ntarkasti; Berhinm tapahr
tumia.; He tietavat, etta heillä ovat
käsissään konferenssin eräät: valtit.
Riippuu vain- heistä, osaavatko he
käyttää niitä, -v Kysymyksessä nimit­täin
on, lausuu"Tribune'?; muodoste-itaanko(
L.-Saksasta uusi'Korea kes­kellä
Eurooppaa'vai vältetäänkö; vaa­ra
perustamalla yhtenäinen; rauhan­omainen,
iaselstamton, Saksa. '*Trl-bune"
vaatii puolestaan, että Eng-':
lännin liallitus asettuisi vifaneksi:
maliritunrvaihtcehdon puolelle äinö-;
ana järkevänä ratkaisuna.
jotka antavat^uvan naisten asemasta ;i.;
en maissa. Kirja on runsaasti kuvi­tettu,*
joten niidenkin avulla lukija
saa melkoisen laajan kuvan naisten .•
asemasta mcnissa maissa,
; Kymmenen canadalaista; naista o-sallistui
• tähän kokoukseen mm: mrs: •
SalmeiLaaksoSudbiuysta oli Canada- ;;v:
laisen; naisten valtuuston :; joukossa;:'
; Mrs. Louise /VVatson Torontosta jäi
kongressin jälkesn kuudeksi kuukau­deksi
Eurooppaan ja oli vastuussa ta- •
man kurjan englanninkielisen •pai-. :
,noksen kus.antamisesta.
(Mrs. 'Wat3on sanoi työnsä olevan
mielenkiintoisen esimerkin kansain­välisestä
yhteistoiminnasta. Kirjan
valmist.ami.9essahan työskenteli mo- ?
n:enr eri. maiden naisten kanssa. Kir­ja
on julkaistu viidellä eri; kielellä ja
silta otetaan miljoonien painokset. ,
Mrs. AVatson kertoi clevansa eniten -
kiinnostunut intialaisten naisten e-dustajien
puheisiin. ^
"Tasa-arvo:set oikeudet maallman\^
kaikkien^ maiden naisille" on pää- i-^!
teemana Maailman ' demokraattisten
naisten liiton puheenjohtaja mme.__^_^
Eugenie • Göttoninykongressille esitta-;;;;^!
massa raportissa ja on se myöskin'"—'
pääteemana kirjassa.' ' '
" 'Kirjan'avulla bn canadalaisilla nai-:
silla mainio tilaisuus lähentyä sisarl-';
ansa - muissa: maissa ja tutustua hei-:;
öän taisteluunsa naisten ibikeukslerill
puolesta. \ '
"As, 'Qne'f; ori runsaasti kuvitettu <v,
•kirjaamissa on kaikkiaan'.272 shua. '^^
•Kuvia on eri maiden naisten ja lasten J*>
elämästä sekä fc.o. kongressiin osallis-tuneista
edustajista: Muun ohella on ir
.julkaistu ;: Canadan -ri^aisedustajiston,-^
kuva sivulla 1C3 ja samassa ybteydes-sa
mrs. Rae Luckockm ja mrs. Blanche i
Gelinasm puheet.
Suomen naisten elamäa kuvaa (si­vulla
153) kangasta kutova nainen ja
samassa yhteydessä 'julkaistaan Suo­men
naisten puolesta kongressissa e-siinitj.-
neeii' kansanedustaja Sylvi-Kyl­likki
Kilven puhe.
Kuten sanottu, tätä "As One" kir­jaa
on : jo painettu viidellä kielellä.-:;;
ja silta kehittynee yksi "Best seller"
maailman kirjamarkklnoilla. Cana­dassa
tätä kirjaa (englanninkielinen);;,
välittää;Congress of Canadian Wo- .
men, jonka oscite on 23 Suitan St..
Toroni.o 5, Ont.
•Kirjan hinta cn vain 50 senttiä.
Musta on tullut valkoiseksi
tilanne 'jatkuvasti huonontynut — ja huonontuu edelleen siihen asti, '
jolloin maan hallinnassa otetaan lukuun tnyös pikkuihmiset ja heidän
tarpeensa. SKDL:n sivuuttaminen hallituksesta tarkoitti firmojen-miesten
vallan palauttamista ja he ovat vieneet armaan synnyin-;!
' maamme sinne, missä nyt ollaan ja mitä tautia Toronton Vapaa sana
haluaisi edelleen pahentaa!
Meistä kuitenkin tuntuu^ että "Suomen kommunistit" selviyty- -
vät jotenkin • vielä Toronton Vapaa Sanastakin. Muistetaan, että
olisi njrt työttömyyttä vaikka olisi sotakorvauksiakin maksamalta.^ ,
' A^ia on nimittäin siten,, Suomessa tarvittaisiin "Pekkalan halli-
^tusta'A/^i kansandetmokr^ttien kannat^^
-Siitä a^ti ku;i.SKDL:a edustajat häädettiin hallituksesta, on Suomen
Joku "aika sitten kerrottiin, että
cänadalaisten sotarikoUisvankina ol-I
-lut surullisen kuuluisa natsikenraali
Kurt Meyer "vapautetaan tämän vuo­den
aikanavt Tämä kenraali-tuomit-;
tIin aikanaan - canadalalsessa •; sot-ari-v
kosoikeudessa; ammuttavaksi sen Joh­dosta,-
ettäi hän oli vastuunalainen
siitä, että halien sotilaansa ampuivat
seitsemän canadalalsta; sotavankia Jä
jpieksivät kohne -päivää myöhemmin
kuoliaaksi yksitoista muuta canada-laista~''
sotavankia.' -Yleinen mielipide
;hyväksyl täydellisesti; sotarikosoikeu-ded
ahtaman kuolemantuomion'. Mut­ta
silloinen • Saksassa olleiden j cäna­dalaisten
miehitysjoukkojen komen­taja
kenraalimajuri Chris' Vokes
muutti kuolemantuomion -^elinkauti-
. seluic^yaakeudeksi, sillä'naiden vsii
murhaajien keskuudessa vallitsee e-
4^rinomainen ammattikuntahenki, jon-
• ka perusteella he pyrkivät :"kunnioit-tamaan"
ent:siä vihollisiaan,, olipa
heidän tilillään initen törkeitä te-
-koja - tahansa.. Mutta- kaikkein' voi­makkain
. tekijä tähän Armahtami­seen
lienee oUift se aatteellinen .vel­jeys,
mikä valitsee, joidenkin cänada­laisten
sotaherrain ja natsien kesken.
' kim Meyer oli armahdettu tuotiin,
hän sitten -Oanadaan, Doröhesterin
kuritushuoneeseen v New,; Brunswiidc;is-sa.
'Siellä ollessaan oU tämä".natsl-keni^
aall /kertonut väfäjollleeni että
•iiänet: cvapaiitetaaix ?v ajänoloonV:^^'^^^TO^
dakseen'- oUa tauksin :^läntl^ in
ilhian sodassa Venäjää västsuin.^ '
> iV Seuraava: askel Meyeriii.-Jutussa oU
se kun; Canadan hallitus päätti luo­vuttaa
'kenraalin takaisin Saksaan,
ollakseen siellä suosiollisemmassa'il­mapiirissä
odottamassa vapauttamis­taan,
mikä tapahtuisi; canadalalsiln
nähden paljon kivuttonianmnin kuri
se tapahtuu Saksassa. .Jo& kenraali
olisi pidetty Canadassa niin olisi olr
• lut kyseenalaista^olisiko häntä voitu
vapauttaa: milloinkaan;: ä
se protestimyrsky mikä nousi täällä
kenraalin Saksaan siirtämispäätökseri
johdcsta.: Kaikesta-huolimatta ken-;
raalt lähetettiin Saksaani; mikätodis-i
: taa mihin päin piiput olivat jo silloin
kallellaan Canadan hallituspiireissä­kin.
• • . ,. ^
Saksassa .'"vankeudessa" ollessaan
kerrotaan tällä natsiherralla olleen
varsin mukavat clot,Vjoiika lisäksi hä­nen
sanotaan olleen ainakin pari ker­taa
IomaUa::VanWlästa-. Hänen
genheimolaisensa pitivät huolen siitä,
että hänellä oli mahdollishnmän mu­kavat
olosuhteet.
, lAsiat olivat tällä asteella tammik.
15 pnä Jolloin SOtaministeri:lt Brooke
Claxtön Ilmoitti parlamentin alahub-;
neessa, että kenraalin elinkautinen
vankeus oli vähennetty 14 vuoden
vankeudeksi. Ja, koska Meyer oli
varsin rakas niin sotaministerille kuiri
muillekin sotaherroille, oir afila, .kai­ken
rsäksl Järjestetty siten.'että ky-;
symylcsessä olevat ,14 vuotta laske­taan
sbctan päättymisestä alkaen ja,
ktm sitten otetaan huomioon ne tuo-!
mlon:'Imbjennukset, joita\hän',saa
"hyvän |*alveluksÄ7.penistecna.Tner-paa
Sana joutuu n>t valittamaan, että viidesosa Suomen eduskunnan'
jäsienistä on "kommunisteja". Tällä perusteella oletamme, että Suo^'^^;
jnen kommunistit ItestävJit vielä Vapaa Sanankin rynnistyksen. öeuraava assei laeyerm juiussa ou nyvan paiveniKsen; perusteeiia.Tner^ . kaan; irftäisi' ^kalncri « l i ^ ^ ^ B l n e l ^ l l S ö T e i i ^ " '
kitsee se ikalkki sitä, että tänjä sota­herra
vapautetaan tulevan syysk;; 7
pnä., Arvatenkiif hänen "lomalla"
olonsakin lasketaan vankeudessa olo--
päiviksi? Tai ainakin hyväksi käyt-tääntymiseksi!
Kertoessaan tästä asiasta vihjasi
Canadian . Pressin uutlstieto siihen,
että •tämä vapautettava .sotarikolli­nen
."-saattaa esittää huomattavaa
osaa uudessa Saksan armeijassa",
jota Yhdysvaltain taholta järj estetään
sotaa varten Neuvostoliitoa ja kan­sandemokratian
maita vastaan.
;.-JIat:on^l Hockey iLeaguen presi­dentti
Clarence Campbell :oll sen so­tarikosoikeuden
: syyttäjänä mlKä
kenraali' Meyer tuomittiin ammutta­vaksi.;:
Hän sanoi Meyerin armahta­misesta
kuultuaan: " ,
.."En ole koskaan mnnttattat mielU
pidettäni' siihen nähden.' että alku-peräisen
!kuolemantnomiöri' i mnntta-minen
r elinkaniisekst vankeudeksi oU
virhe. •/ Mntta kun - virhe oii kerran
tehty vriiin en näe mitään järkeä, että
tämä tarpeeton tilanne ikulstetfai-kuolemaantucmittu
muitta- mutkitta,
vapauttaa, koska ei ole mitään jär­keä
jne. Vai ei mitä törkeimmän
sotarikollisen vankeudessa pitämisel­lä.
ole mitään"käytännölllstä. tarkoi­tusta"
kuten tämä-sotaherra .väittää? •
Canadan .kansan oikeudentunto sa-nop
kuitenkin aivan päinvastoin sillä
se vaatii tämän kenraalin pitämistä .
:kalterien takana sen ajan mitä elin­kautinen;
vankeus edellyttää. Tämä
osa; mr.. Campbellin lausunnosta on­kin
'tarifoitettu ainoastaan silmäin
lumeeksi sillä. jotakin on sanottava
kansalle^ sotaministerin ihnoituksen
johdosta, ^
Todellinen syy siihen . miksi mr.
Campbell,sotaministeri, Canadan
hallitus ja natsit 'haluavat Meyerin
vapauttäm"i£{a, ^ ilmenee "Campbellin
^usunnonrloppuosasta: "J^^^ hänsaar
tetaan panna, palvelemaan i mitään ;
hyödyllistä; tarkoitusta länsivaltojen
hyväksi, olisi tehtävä kaikki mahdol­linen"
Meyerin vapauttamiseksi.
Yleisenä tietoisuutena on, että Yh­dysvaltain;
Canadanym. maiden halr
sHn pitäinalla hantä«ieldän knstan-ijtusten taholla puuhataan' parhaU-naleeUaiiuneTankendessa
ilman ml-'
tään käyännölUstä tarkoitusta. Mi­nä
iiskon]liänen olevan .mieheia. Jolla
on varsin': paljon valkntnsyaltaa Sak­sassa
sen erikoisen maineen vuoksi
minkä^hän on saavuttanut; ollessaan
komentajana taisteluissa ja jos hän
saatetaaii'panna palvelemaan, mitään
hyödynbtji tarkoitusta länsivaltojen
hyväksi, olisi tehtävä kaOkt mahdol­linen
sen tarkoitaksen totenttamisek-
Niin siinä sen sitten kuulitte, mi­ten;
mustfi saattaa' muuttua käden­käänteessä
valkoiseksi, ainakin mlkäil
sota-, ja l^ckey-her^at ovat kyi^
f;^^' ^ ' ' ') /' "
; Tämän. sotaherran;- järkeilyn mu­kaan
• «if3i«i I'c^t^:ij.-i'r::rii~L^t^)^i:Aj>:.
laan täydellä höyryllä uuden' natsi- •
armeijan muodostamista Neuv^ptolUt- ._.
toa Ja kansandemokratian maita vasr
taan suunniteltua sotaa varten. Sii­näkin
suhteessa on entinen -natsiar-.
meijaa: muuttimut' vitivalkoiseksi ja :;
puhtaaksi mUtei kädenkäänteessä.
^ ole siis ,kumma, että entinen
musta' natsikenraali on' muuttimut
myöskin valkoiseksi — että entisestä
-Vihollisesta ori tullut niin" läheinen ,
ja rakas ystävä";- että kaikin mahdol- •
lisin keinoin ' toimitaan hänen va-
.päuttamisefc^eeri. Se el todista mi­tään
muuta kuin varsin läheistä aa- ,
tei-eliyhteyttä '!'vapaari maailman" '•
halllfiismlesten ja natdfen keÄen: <"
^ ; Siitä mustasta on tullut vai-raovouver.
—:
;:on vuosiko*
Iniaina tammi
ji on mainii
ne mielenkiii
yhteisiä asioit
k=essa oli kiit
i käsiteltiin:;^
yksessä • Joiss
tuttiin vähän, k
pujenlopuksi ,e]
ymmärryksessä
tkahvit., Puhet
lihteerinä toinii
Byväksyttiin joi
Itima työ järj es;
kki kokousvirkj
[myöskin .lehtii
ienä-'juhlavan
läksyttäväksi o
fneksi tov. .Emi.
iin vastaan; su
niin tov. -'V
:-ansainnut.
Lhrautuvaa; jär.
lii ehkä vähän,
lettä esitettiin 1
Irtit: yhteen me
pskin tiliraporti
; ryhdyttiin ylt
Jltujen johdosti
tä tämä tapa
no. senvuoksi:.
' toiminnanha
BATHUBST: