Vapaus, January 22, 1923

              Tiistaina, tammiknnn 23 p. — Tue. Jan. 23. No, 9
VAPAUS
Cansdan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes*
tg^ SQdbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO.
Vastaava toimittaja. -
V A P A U S
(Liberty)
The only organ. of Finnish IVorkcrsfa Canada. Pnb-
Msi in Sudbory, Ont., every Toesday, Tfaursday and
isstätday. • ••' • ' , ,
Advertising rates 40e per col. ipcta. Minlmam cnarge
iat siiii^e iusertion 75c. Diseonnt on atanding ädvertise»
eient The Vapana is the beat advertising mediom among
#e Finnish People in Canada. , • ' "
Caoadaan yksi vk. 94.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
S1.50 i« yksi kL 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
@B.OO ja kolme kk. n.75.
Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetLämäan.
I^aitsi asiamiesten joilly on takaukset. *
muistaa, etta radikaaliset ainekset ovat vasta vähän ai­kaa
ehtineet systemaattisesti työskentelemään unioissa,
takaisin paluunsa jälkeen.
Selvää asiassa on nyt kuitenkin se, että O. B. U:sta
ei ole Länsi-Canadassa, missä se syntyi ja missä sen
selkäranka oli, enään mitään jälellä, ja että työväen­liikkeen
edistys ja vallankumouksellisentuminen tapah­tuu
anJmattiunioilten uudistumisen ja kumouksellisen-lumisen
kautta.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
giijeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoooallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. LilkkenhoitaiB.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiome St, Puhelin 1038. ^-PosUosote:
Bos €9, Sodbury, Ont
fiegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecund dass mattcr.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. ' • '
I Kapitalistisen Eurppan kaaos
Kapitalistinen Europa kulkee hirmuista vauhtia.lo­pullista
luhistumistaan ja perikatoaan kohti. Versail
lesin ryövärirauhan ja äskeisen mäilmansodan haavat
alkavat aramottavasti uudelleeii rakoilla. Kymmenkunta
uutta sotaa on jälleen sytlymäisilllään. Melkein kai
kissa maissa molibiseerataon. Imperialistinen Ranska
on iskenyt teurastuspuukkonsa jo syvälle puolustuskv-vytlömän
Saksan ruumiiseen. Koko Balkani on leimah-i
tamaisillaan hirveisiin sotaliekkeihin. Rumania on vai-
: lannut unkarilaisia kaupunkeja Traiisylvaniassa, ja Ju­goslavia
mobiliseeraa^^myöskin joukkojaan, jonka joh-
:'dosta Unkari ja Bulgaria ovat alkaneet varustautua
edellisiä vastaan. Jos sota viimemainittujen välillä syt­tyy,
ennustetaan Turkin liittyvän Unkarin ja Bulgarian
puolelle ja Kreikan taas Romanian ja Jugoslayian puo­lelle.
Näin on koko Balkani joutuva sotatantereeksi.
; Liettua on vallannut Kansain Liiton «puolueettoman»
Meraelin,' saksalaisen satomakaupungin, liittolaisten
'puolustusjoukkojen nostaessa ilmoille «valkoisen li-
'^un;^. Puolan sormet on pelissä samassa jutussa, sa*
^ m se mobilisoi joukkojaan Ukrainan ja Venä­jän
rAJoHIe. Venäjä^pitää silmällä tilannetta, varsinkin
Puolan ja Rumaniaii rajoilla ja on myöskin alkanut
'kaiken varalta mobilisoida punaista armeijaansa. Jos
sodan Uekit syttyvät, et Suur Briimia nähtäväätikään
voi pysytellä erillään, sillä sefhän on yhä sotatilassa
Turkin , kanssa, brittiläiset ilmalaivat parhaillaan
pommittaen, saapuneitten tietojen mukaisesti, Mosulin
öljyalueen kaupunkeja, samalla kuin Lausannen konfe­renssi
jatkaa hedelmätöntä työtään, y
Tuleeko Saksa rajoittamaan toimintansa Ranskan
^rosvöusta vastaan'vain «passiiviseen» vastarintaan, vai
tuleeko se nousemaan aseisiin, ja tuleeko Venäjä salli-tnaon
Ranskan tuhoovan S^ki^än korkealle kehittyneen
teollisuuden ja raatelevan sen työväenluokkaa, on vie?
lä tietymätöntä.
Koko Europa on kuitenkin kuten purkamaisillaan
olfeva tulivuoren kraatteri. Yleiseuropalainen sola voi­den
syttyä millä hetkellä tahansa. Tällainen sota taas
on varmasti johtava koko kapitalistiseen vanhan mail-maA
taloudelliseen luhistumiseen sekä sen yhteydessä
ratkaiseviin luokkasotiin ja vallankumouksiin. Elämme
siis suurten tapahtumain ovella.
. Vallankumouksellinen edistys.
työväen unioissa
V. 1919 maaliskuulla Länsi-Cai^adan Ammattiuni-öitten
kongressissa Calgaryssa, mikä konventioni oli aa­vallaan
One Big Union perustavalle kohventionille val­mistelua,
hyväksyttiin muiden muassa, tuon Canadan
vallankumoukseMisen työväestön historialliseksi tunnus­taman
konventionin toimesta päätöslauselma, jossa vaa­dittiin
6 timnin työpäivää ja viisipäiväistä työviikkoa.
Kun sitten O.B.U. oli elänyt lyhyen kukoistusaikansa,
alkanut taantua, hajaantua ja, rappeutua, ei tuosta työ­väen
joukoille tänä päivänä niin tärkeästä vaatimukses­ta
ole kuulunut sanaakaan. Kaikki aktiiviset vallanku­moukselliset
unionistit Länsi-Canadassa kuten muualla-
Jcin ovatkin jo aikoja sitten huomanneetO. B. U:n pe­rustamisen
suureksi eihetykseksi ja palanneet takaisin
luonnollisiin joukkojärjestöihin. Heidän vaikutuksensa
tulokset alkavatkin näissä järjestöissä jälleen näkyä.
Ottakaamme nyt esiinerkiksi äskettäin pidetty AI
hertan Työväenliiton vuosikonventioni. Ainoastaan pie­nellä
enemmistöllä siellä 'tuli hylätyksi päätösesitys
Punaiseen Taloudelliseen Internationaleen liittymisestä,
asia kun ei ollut vielä johjajoukkojen edustajille täy
sin selvä. Mutta sen sijaan konventioni teki monia
sangen radikaalisia päätöksiä. Niimpä konventioni !ty»
väksyi päätöslauselman, jonka nojalla Canadan fede-raalihallitusta
vaaditaan laatimaan laki, jonka mukaan
Jcaivostyoläisten työaika tulee olemaan kuusi tuntia päi­vässä
ja viisi työpäivää viikossa, samassa päätöslausel­massa
vaaditaan alimman palkan määrittelemistä kai­voksissa.
Tämä p^Sätös on mitä tärkeimpiä työläis­joukkojen
tämänpäiväisten vaatimusten joukossa ja on
taistelu sen toteuttamiseksi omiaan kokoomaan siyiria'
. lyöläismassoja mukaan unionistiseen liikkeeseen.
Myöskin' sama konventioni hyväksyi kaikkien
Iäisten yhteisrintaman muodostamisen, teollisuusu lio-nismin
ynnä monia muita tärkeitä ja edislysmie siä
päätöksiä.
Albertan Työväenliiton konventioni on esimei cki
siiläy mitä edistysmieliset ja vallankumouksellisei ai­nekset
voivat saada aikaan vanhoissa unioissa. Ja tu
VO-u'
ee
Järjestömme edustajakokous
Kohta vuosi on kulunut siitä kun järjestömme vii­meinen
edustajakokous (konferenssi) pidettiin. Saman
ajan on järjestömme ollut yhteydessä Canadan Työläis-puolueen
kanssa, johon siirryimme jo valmiiksi järjes­tyneenä
yhtenäisenä joukkona. Puolueen yhteydessä on­kin
järjestömme toiminta, joskin hiljalleen, niin kuiten­kin
vakavasti ja varmasti edistynyt. On tunnettu taas
olevamme kiinteä osa tämän maan työväenliikkeen etu­joukon
kanssa. Järjestömme osastot ja jäsenistö tuntee
myöskin suurta tyydytystä, että ovat saaneet kantaa
yhdessä maan muunkielisten työläisten kanssa osuuten­sa
tämän maan suurten työväenjoukkojen herätys- ja
valistustyön uhrialttarille sekä antaa tukensa sen tä­mänpäiväisten
taistelujen voittamiseksi. Uuden puolu­eemme
edistämistyössä ei järjestöllämme suinkaan ole­kaan
vähäinen osansa. Mutta ilomielin olemme tehneet
sen minkä olemme voineet.y
Mitä tulee puolueen antamaan virkistykseen jär­jestöllemme,
niin on se, huolimatta siitä, iettä eng­lanninkieliset
osastot vielä ovat pieniä, heikkoja ja
alottelcyia, ilmeistä. Xänsi-Canadassa ovat järjestöön
uudelleen liittyneet Vancouverin^^j^Ladysmithiri osas­tot,
joiden merkitys tärkeiden teollisuuskeskusten osas­toina
ört tärkeä. Muitakin uusia osastoja on perustettu.
Mutta järjestömme edistystä viime vuoden aikana ei
äle mitattava ainoastaan uusien osastojen syntymisellä,
mutta ennen kaikkea sen virkeyden ja varmuuden kas­vamisella
mikä on tapahtunut järjestömme kaikissa
osastoissa.; Varsinkin muutamien osastojen sekä luku­määräinen
voimistuminen, että jäsenistön luokkatietoi­suuden
syventyminen, ori sangen ilahuttava ilmiö. Jouk­kojen
tietoisuuden kasvaminen sekä tämän maan työvä­enliikkeen
ymmärtämisessä että sen mielenkiinnon kas-vaininen
kansainvälisessä mittakaavassa käytävään pro­letaariseen
luokkataisteluun on pettämätön merkki jär-jes\^
öinttte elävyydestä ja edistymisestä. Järjestömme
osastojen ja jäsenistön toimintaa selvän ja elävän luok-icatoistelun
tiellä ei ole kyennyt ehkäisemään sekään,
vielä kieltämättä huomattavan voimakas oppositioni,
mikä järjestöämme vastassa on ollut. Mutta tämä op­positioni
on nyt ^jo monin paikoin heikentynyt koko­naan
mitättömäksi tekijäksi, joskin se toisin paikoin
on vielä sotkemassa selvän luokkatietoisuuden edis­tystä
ja pidättämässäjärjestömme ulkopuolella olevia
joukkoja kaikenlaisissa nurkkajärjestöissä tai kokonaan
ulkopuolella, välinpitämättömänä kaikelle työväenliik-.
keelle. ^
Puoluekpnventionin yhteydessä pidettäviin järjes­tömme
konferenssin tehtävänä on varmentaa ja tiivis­tää
Järjestömme toimintaa sekä keksiä toimenpiteitä,
mitenkä järjestömme osastoja*voidaan vahvistaa sel­laisilla
paikkakunnilla, missä se viflä on heikkoa ja
saamatonta. Tämä seikka on sangen tärkeä, eikä sitä
ole kuitenkaan vielä tuotu esiin tähän asti julaist^uissa
Justuksissa, joten tahtoisimme sen erikoisesti, muis-tiinpantavaksi.
Järjestömme'Organi^attorisessa työkoneistossa näyt­tää
tärkeältä tehdä se muutos, että sen sijaan, että
nykyisten sääntöjen mukaan pidetään järjestömme pii­rien
konventionit jälkeen yleisjärjestön edustajakoko­uksen,
olisi ilmeisesti edullisempaa pitää ne ennen
eddstajakokousta, koska silloin voisivat piirikokoukset
tuoda tiivistettyinä ja tarkistettuina osastojen alustuk­set
järjestön edustajakokoukselle. PiirikomiteaV kyllä
sitten voivat panna edustajakc^kouksen päätökset käy­täntöön.
Tällainen järjestelmä-on jo käynnissä yleis­puolueessakin.
Siirtolaisuus Suomesta, joka on ilmeisesti kasvamas.-
sa, antaa mielestämme järjesitöUemme myöskin uuden
probleemin, miten voittaa sieltä tulevat mukaan puo­luetoimintaan
tässä maassa. On nimittäin hy\in taval­lista,
että monet' Suomesta tulevat kertovat ansioitaan
kotimaan työväenliikkeessä, jossa vakuuttavat olfeensa
mukana. Ja useassa tapauksessa heidän nfiikana olonsa
ei olekaan pelkkää valeetta, mutta siitä huolimatta
osottautuvat he tänne saavuttuaan kokonaan väiinpi-tämällömiksi
ja pysyttelevät ulkopuolella puolueemme
toimintaa täällä. Joskin tähän ilmiöön on vaikuttamas­sa
kieltämättä uudet oudot olosuhteet, niin on siinä
suhteessa ilmeistä laiminlyöntiä meidän puoleltamme.
Me emme ole ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin
heidän suhteensa emmekä ole osanneet voittaa-heitä
mukaamme.
Sitävastoin on saman kysymyksen yhteydessä huo­mattavissa,
että kaikenlaiset obu:laiset jä iww:läiset
ovat vanhasta maasta tulleitten kintereillä, raahaten hei­tä
tötkijakomiteoihinsa, jopa ovat rautatieasemilla lyr-k)
1tämässä heille jäsenkorttejaan. Ja näin joutuvat nä­mä
Suomesta tulijat, oloja luiitemattomina sen turmiol­lisen
harha-agitationin uhreibi, j6sta mainitut järjes­töt
ovat tunnettuja.
Tosin me emme saa, emmekä voikaan haalia jäse­niä
vanhasta maasta tulijoista samalla tavalla, otta­matta
selvää heidän menneisyydestään. Mutta meidän
velvollisuutemme on ryhtyä toimenpiteisiin Suomesta
tulevien lyöläisainesten tutustuttamiseksi tämän maan
vallankumoukselliseen työväenliikkeeseen.
Olemme edellä merkinneet muutamia kohtia mihin
järjetön edustajakokouksen olisi kiinnitettävä huomio­ta.
On tietysti paljon muita asioita, mutta useat niistä
tulevat esiin joko alustuksissa tai edustajien kesken
käytävissä keskusteluissa.
••••• te! • • I M * ja DDorten
proktaarieD parissa
Kirj. Martin Andersen-Nexö.-
Lida ön ^erään venäläisen naisyli-oppilaan
nimi Hän ön tuskin 20-
vuotias, hänellä on punaiset posket,
on nähdä kuin mikä lapsi ikään,
mutta suorittaa kahden miehen
työn. Hän on proletaarilapsi — ve­näläisen.
pientalonpojan tytär ja
opiskelee lääketiedettä ^ Moskovan
yliopistossa. Kuten kaikki proletaa-riylioppilaat,
saa hänkin ruokansa
ja päivärahansa yhteiskunnalta, joka
huolehtii opiskelijoista. Mutta Venä­jän
yhteiskunta on köyhä ja pro-letaarinuorisoa
tungeskelee kymme-nintuhansin
yliopiston porteilla
odottaen vuoroaan; hänen on pe­rusteellisesti
seurattava luennoita ja
laboratoriharjoituksia. Selviydytty­ään
yliopistosta 5—6 ajoissa-lähtee
hän kutomotehtaaseen 'Moskovanjo-en
varrella — syöden leivänkannik-kansa
matkalla sinne — Ja täällä
on hänen tehtävänään opastaa työ­läisiä
kello 10 illalla. Sitten jälleen
täyttä vauhtia kaksi-kolme kilomc-l-riä
kotiin — ja kirjat kouraan! En­nen
levolle menoaan neljän korvissa
aamupuolella sitoo hän käärelangan
isoonvarpäasecnsa ja toisen jpääSf
oVenripäiri; " Ja kun muut talon
asukkaat 'lähtevät työhönsä, nätkah-tää
niin merkillisesti hänen var­paassaan,
ja hän nousee makuusijal­taan.
cUnettaa ihan hirveästi»' sa-ijoo
hän' selitellen. cToiset eivät mie­li
herättää minua, eivät hirveä, sa­novat
he! Hänellä on, kuten• sa­nottu,
punaiset maalaisposket vielä,
mutta lääkintäneuvösto ön yhtä­kaikki
päättänyt, että hänen on
otettava kolmen kuukauden loma ja
asetuttava oleilemaan lepokotiin.
Sen sijaan on hän täydellisesti
muuttanut tehtaalle, on majoittunut
suurelle penkille luento- ja .teatte­risalissa,
johtaen, paitsi opinnolta,
myös valmistuksia teatterinäytän-töön,
jonka tehtaan työläiset aiko­vat
antaa vallankumouksen viisvuo-tispäivänä.
/•
Eräänä päivänä noutaa hän mei­dät!
— 4-h'enkilöisen seurueen —
vierailulle tehtaaseen. Hän on näh­tävästi
järjestänyt niin, ettei hänel­lä
tänään ole mitään ohjaustointa
— tiellä ilmoittaa hän nimittäin
meille, ettei tänään ole mitään kou­lutointa,
koSka työläisillä on puoli-kuukausijcokouksensa,
jolloin käsitel­lään
kaikkia ' tehtaassa työskentele­viä
koskevia asioita ja määritellään
kanta päivän taloudellisiin ja poliit­tisiin
kysymyksiin. Mutta emme tu­lisi
olemaan . tyytymättömiä vaih­doksen
johdosta! huomauttaa hän
hymyillen.
piemme paikalla määrättyyn ai­kaan
~ mikä Venäjällä tahtoo sa­noa
tuntia ennen määraikaa. Venä­läiset
ovat vielä määräaikaan jiäh-den
samalla kannalla kuin länsi-eu •
roppalaiset, ennenkuin juna ja ko­neet—
nykyaikaineii, teollisuus oli­vat
opettaneet heille täsmällisyyden.
Nuori työväenjohtaja, joka on nel­jä
vuotta virunut saksalaisessa so-tavankeudessa^
käyttää odotusaikaa
kuljettamalla meitä ympäri tehdas­ta.
Se on vanhan ajan perintöä, ja
on perustettu majoitusjärjestelmän
pohjalla, — kaikki 300 työläistä
asuvat tehtaassa valtaisissa makuu­saleissa
viitisenkymmentä' vuodetta
jokaisessa. On varsin lämmin mut­ta
pimeää noissa suurissa noenmus-taamissa
huoneissa, joissa vuoteet
seisovat säännöllisesti jaettuina yli
lattiapinnan, on melkoisen vaikeata
ykskaks saada yleiskäsitys huonei­den
sisustuksesta. Puolisensataa. ma-talavavarjostimista
sähkölamppua,
jotka häilyvät kukin kohdallaan kuiri
tulikärpäset pimeydessä, luovat ku-^
kin oman pienen valomaailmansa,
joka käsittää vuoteen, ka,apin, pie­nen
pöydän ja tuolin. Ja keskellä
tätä istuu ympäristöään kursastele-matta
ihriiinen ja aiäkartelee omi­neen
— syo, paikkaa jalkineitaan,
leikkaa liikavarpaitaan — niin yk­sikseen
kuin olisi hän keskellä met­sän
pimentoa. Muudan vanhempi
työläinen istuu ja lukee lehteään.
Hän on vastikään oppinut luke­maan,
sillä hän lausuu sanat ääneen
— jopa kovinkin äänekkäästi —
ikäänkuin ei hän oikein luottaisi
painettuun, vaan pitäisi hänen tako­malla
takoa jokainen sana kuulo-kalvoihinsa.
Hänen äänensä kuuluu
kautta salin, mutta yhtäkaikki ?i
kukaan ole häntä kuullakseen. Täs­sä
on jokainen valosola maailma it­sessään-—
riittävän tukevia seini­neen.
— Melkein kaikki työläiset
ovat talonpoikia, nseimmat tulleet
syksyllä, jolloin korjuu on päätetty
ja inaa paiftutua makuulle. —
Helliä ön ruokansa kotipuolesta ja
leipovat ja keittävät itse suurissa
keittiöissä tehtaan maakerroksessa.
Vuoteet ovat lämpimät ja mukavat
mutta kodikasta ei täällä ole.
Naistyöläisten riiakuusuojat o?ar
samaa ty>-ppiä mutta hauskempia.
Köyhä nainen.älyää täälläkin luoda
jotakin tyhjästä.- Useimmat vuoteet
ovat varustetut koristepeitteellä, toi­set
ovat varustetut jopa kirjavalla
riippuverholla, joka pmalla muo­dostaa
taustan pyhimyskuville, jotka
roikkuvat vuoteen pääpuolen yllä.
Vastakohtana miehille oVat naiset
ripustaneet seinälle suojeliis^yhi-myksensä.
Ne, joiden osalle sattuu
kappale seinää, voivat tuntea itsen­sä
kerrassaan tyytyväisiksi.'"He voi­vat
kiinnittää kuvan piirustusnas-talla
— runsasvärisiä kuvia kuvi­tetuista
sanomalehdistä. Yksi ja toi­nen
on kiinnittänyt seinälle myös
Leninin ja Trotskin kuvat.
Mutta nyt soitetaan kokoukseen,
tehtaan teatteri- ja luentosali on
tupaten täynnä partaisia miehiä ly­hyissä
lammasnahkaturkeissa ja nai­sia
kirjava huivi päässä. Ylhäällä
näyttämöllä istuvat työläiset, jotka
kuuluvat tehtaan neuvostoon, sekä
tehtaan johtaja. Viimeksi mainitta
oli vanhan järjestelmän aikana oma
tehtailijansa, ollen yksi niitä harvo­ja,
jotka ovat rohjenneet loikata,
vanhasta uuteen. Neuvoston puheen­johtaja
seisoo ohjaajakello kouras­saan
,ja ehdottaa puheenjohtajaksi
muudatta kommunistia.
Tällöin puhkeaa joka taholta .me-^
teli,-sadat, äänet hujjtävat toistensa
suuhun. He eivät halua puheenjoh­tajaksi
ehdotettua —- «ei kommu-
•riistia!» «Valitkaamme Petrov! huu­tavat
he, häneen voimme luottaa —]
hän on meikäläisiä!
Lida, ylioppilas, hykertelee hyvil­lään.
cHän on kommunisti», kuis­kaa
hän minulla, «todellisuudessa
ovat he sitä kaikkityyni, riiutta he
eivät tiedä sitä itse, ja uskovat
sen vuoksi taistelevansa meitä vas­taan.
Petrov on paras meistä kai­kista
tekeriiään kommunistisia ehdo­tuksia.
»
Petrov ottaa käsiinsä johdon, ja
käydään käsiksi päiväjärjestykseen.
Tämä on varsin monipuolinen, se
kun käsittää kaikki tehtaan omat
asiat: valituksia, ehdotuksia, kyse­lyjä,
ja lisäksi taloudellisia kysy­myksiä:
maa, kirkko, punainen ar­meija,
uusi talouspolitiikka. Siinä
sitä on läpikäytävää.
Ja sen he tekevätkin parhaan ky­kynsä
mukaan,. niin että hiki höy­ryää.
Heille käy Vaikeaksi pysyä
Petrovin johdossa, mieluummin pu­huisivat
he kaikki yhtaikaa, eivätkä
mieli yirimärtää, miksi kunkin olisi
käytettävä vuoronsa. «Miksi et ha­lua
kuulla, mitä minulla on sanot­tavana,
Petrov?» kuuluu monelta
taholta. «Onhan teidän' ymmärret­tävä,
ettei käy huutaminen sen
suuhun, jolla on puheenvuoro» vas­taa
Petrov. tMutta hänhän se juu­ri
puhuu minun suuhuni», vastataan
jostakin. Petrov helistää ja helistää
— räpsäyttään kelloaan ja hokee:
Toverit! Toverit! Hän juoksee'alas
yleisön joukkoon Ja ravistaa kiih-keimmät
äänettömyyteen; lopuksi
syntyy salissa hiljaisuus, vain pari
työläistä enää puhuu. Toinen näis­tä,
jonka ääni on voitolla, on vank-karekenteinen,
partainen talonpoi­ka,
joka Lidan ilmoituksen mukaan
ei taida enempää lukea kuin kir­joittaa.
Mutta puhuu kuin Jehova;
jylistyttää meidän päittemme pääl­lä
ja sekottaa kaikki ohjelmankoh-dat
samaan pataan; neuvostopoli^
tiikan, uudet kapitalistit, tehtaan­johdon,
puolueet, vastavallankumo­ukselliset
— kaikkeen käy hän kä­siksi
samalla kertaaV Ja toiset osoit­tavat
hänelle suosiotaan, paukutta-koonpa
ihita tahansa. Talonpoikia on
heräämässä ja pitää unta silmistään
hieroessaan kaikkea takaperoisena!
^listyttävää on kuulla kuinka nämä
työläiset — joista puolet on luku­taidottomia
— kykenevät Iftupumaan
ajatuksensa! Venäjällä ei ole mi­kään
erikoinen ^ahja olla puhuja.
Sitten puhuu tehtaan johtaja, ku­ten
joku syndikälisti Skandinaviasi
sa. Hän haukkuu yksinkertais^ti hei
dät kaikki; ovat liian tylsiä, liian
välinpitämättömiä, pelaavat mie­luummin
korttia ja juovat päärisä
täyteen kuin pohtivat omia ansioi­taan
ja. esittävät vaatimuksiaan.
Juuri teidän pii Venäjä uudelleen
rake«nettava ja tehtävä se ^role-tariaatin^-^
maaksi! Tehkää työtä,
tuottakaa! Mutta pitäkää myös tiu­kasti
kiinni siitä mitä tuotatte. Se
on parhan tapa pitää maailmankapi-
^talismiä asioissa!»
Muudan vaalea -5—6-vuotias poi­kanen,
erään naistyöläisen lapsi,
on asettunut polvieni väliin ja kat­selee
minua vakavasti silmiin; tuol­loin
tällöin huokaisee hän, mutta
sulkee sitten yhtäkkiä ja ilman muu­ta
käsivartensa kaulani ympärille ja
suutelee minua. Hän luulee, että
minä olen Lenin! «Hän mielii itse
joskus tulla Leniniksi tultuaan suu-reksP
selittää äiti ylpeänä. «Hän on
kerta kaikkiaan saanut sen päähän­sä,
tuo tyhmikkö!» Ja ympärillä
olijat hnokasevat hyväsydämisesti:
«Ah, niin, Lenin!» Ja jatkavat peh­mein
äänin: «Meidän Leninimme!
Mahtaneekohan olla totta, että hän
on terve jälleen, tuo vanhus?» Jos-kohta
"kokouksessa kiistellään kai­kista
asioista maan ja taivaan välil-
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSETx
/
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30; 50c lähetyks. $30^
40; 60c lähetyks. $40r-?.60; 75c lähet ?60—?100. Yli sa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille
$3..50^ lisämaksu.
Torontossa ottaa rabavälityksiä vastaan A. T, Hill, 957 Broad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, ^ ^ ^ ^» SUDBURY. ONT,
Pilettiliike tehtävä J, V. Ksnna^ton nimeasä. Q
lä, kokouksessa, kuten kaikkialla
muualakin, niin Leninistä ei sentään
kiistelläkään. Hänestä on olemassa
vain yksi ajatus.
Lopuksi hauska piirre, joka Osoit­taa
kuinka nuorekkaita— tekisipä
mieli sanoa vast^syntypeitä — ovat
nämä ihmiset,- jotka. ovat ryöpsähtä­neet
maailmanvahvallankumouksen
johtoon: Nousen korokkeelle esit­tääkseni
kokoukselle tervehdyksen
vanhan maailman proletariaatilta.
Syntyy henkeäsalpaava, äänetön hil­jaisuus,
kun minä, muukalainen,
astun korokkeelle. Enkä ollut vielä
ehtinyt saksaksi sanoa montakaan
sanaa, kun salissa alkoi kuulua hihi-t.
vstä, joka muuttui kaikki mukaan­satempaavaksi
nauruksi. Kesti koti
van, ennenkun kohteliaisuus sai niin
suuren vallan, että saatoin jatkaa.
Ja ,kun sitten Lida — heidän oma
pikku ylioppilaansa — aetui esille
ja alkoi venäjäntää puhettani,
muuttui jokaisen käytös yhtäkkiä;
he istuivat pilvistä pudoniieina ja
siirsivät katseensa vuoroin kään-täjättäreen,
vuoroin minun silmii­ni.
Kun Lida oli saanut suoritettua
tehtävänsä, nousi muudan työläis­nainen
kalpeana ja sanoi: «Tava-ritsh,
et saa olla vihainen meille.
Me näimine sinun siellä aukovan
suutasi, ja siitä lähtikin varsin voi­makkaita
ääniä, mutta me emme
voineet keksiä; siinä mitään järkeä.
Jä niin nauroimme me — kuten
tuhmuudella aina oh"* tapana. Mut­ta
nyt olemme me hoksanneet, että
sinun sanoissasi oli sekä hyvä että
kaunis ajatus, ja lausumme sinulle
kiitoksen niistä. Ja jos tahdot, giiri
ota tervehdyksemme^ tovereille siel­lä
kaukana — mutta tervehdys njei-dän
sydämestämme, joka on paljon
parempi kuin meidän ymmärryk­semme!
»
Hän lausui nuo kauniit, yksinker­taiset
sanat käsi rinnallaan, ja kun
hän lopetti, nousivat kaikki Ijänen
sadat työtoverinsa istuimiltaan. Ja
äkkiä puhkesi hiljaisuudesta «Kan­sainvälinen
». Sen taisivat he kaik­ki
— ja täysin rinnoin!
Moskova, marraskuulla 1922.
Ne jotka ovat ..olleet asioissa ja
siis tietävät niistä, kertovat, ettei
Copper Cliffissä enään olekaan
«suurorgaanina» Jouppi, vaan Inter­national
jjiekel Cö:n varapresidentti
ja «manatseeri» Mr. Agnew. Tär­keimmät
«Societyn» asiatkin nyt
ratkaistaan hänen ja komppanian
lakimiehen toimesta, niin ettei enti­sellä
«suurorgaanilla» Joupilla ole
enään mitään ratkaisuvaltaa. Näyt­tää
siis kuin todellakin pitäisi paik-
Icänsa se, että «työmaita johdetaan
politiikkaa-» Niimpä tässä topaukses
sa obu:läista politiikkaakin johde­taan
komppanian <työmaa»-offiisis-ta.
Ja onhan Mr. ..^gnevrkin «palk­katyöläinen
» joskin hänen ja mei­dän
tavallisten pohjajoukkolaisten
palkalla on suuri ero. Mutta eihän
I.W.W:n säännöissä määritellä kuin­ka
suuri palkka henkilöllä saa olla,
ollakseen kelvollinen «palkkatyöläis­ten
unioon.» Kunhan vain on palk­katyöläinen,
niin on myöskin puh­dasverinen
«tevollisuustyöläinen»,
kuten Torttila sanoo. Ja tämähän
seikka, tuplajuulaisten alati uudis­tuvien
vakuutusten mukaan, on paä-takeena,
ettei L W. W:hen eikä
O. B. U:hun pääse vaikuttamaan
«työväenluokalle vahingolliset ai­nekset
». Niinhän se pitäisi olla.
Mutta ajatteleva työläinen asettaa
tuollaisten vakuuttelujen perään
suuren kysymysmerkin, vaatien jon­kun
järjestön vallankumouksellisuu­delle
vähän perusteellisempia takei­ta.
'
Canadan porvari on touhunut vii­meinen
puolen vuoden ajan hikiha-tussa
siirtolaisten värväyksessä. Ta-män
yhteydessä muistuu mieleen
suursodan aikainen saksalainen pila­kuva,
jossa Englanti oli tirkistä­mässä
taivaalla -olevaan kuuhun,,
•viittöei^ sieltä itseneeri!sotilaita!
Melkein yhtä hassunkurisia yrityk­siä-
on Canadan' porvari; tehnyt siir-tolaisuuspuumissaari.
JökU; aika sit-teri
oli eräs porvarileiiti i innostunut
tuottamaan tänne 150,000—200,000
armenialaista pakolaista Turkista.
Jopa tämä porvarilehti pani niin
kovan painostuksen hallitukselle, et­tä
sen oli mietittävä asiaa. Mutta
hallitusherrat antoivat armenialais­ten
tänne tuottamisesta hyvin, naivin
mietinnön. Lausuen että heidät on
huomattu mieluummin taipuvaiseksi
keinotteluun kaupungeissa k u i ,i
uutteriksi maanviljelijöiksi, joiksi
heidän tänne tuottamistaan painos­tava
porvarilehti heitä puustasi. Ja
kun eräs toinen porvarilehti kir­joitti
äkäisen toimituskirjoitukseTi,
kuinka armenialaiset papit kristil­lisyyden
nimessä ovat petkuttaneet
hyviä poiVareitä . kaikissa maissa,
myymällä heille arvottomia räsyjii
«harvinaisina itämaisina mattoina»,
niin armenialaisten tänne tuotta­minen'
raukesi.
'Mutta nyt ovat porvarien ääiii-torvet,
m.m. sama lehti, mikä oli
inriostunut armenialaisten keinotte­lijain
tänne hallituksen kustannuK-sellä'
'tuottamiseen, p u ILS taamas-sa
Yhdysvaltain etelävaltioista nee­kerien
tuottamista, etupäässä Al-beiiaan
maanviljelijöiksi. ' Mutta
joku toinen viisas taas saa aiheen
tähän huomauttaa, että neekerit
tunnetaan enempi lämpöisen ilman­alan
asukkaiksi, eivätkä näin ollen
mahdollisesti tulisi ^viihtymään Al­bertan
kylmässä • talviviimassa —
porvarilehtien toimittajistakin' aina
joku sattuu nähkääs tuntemaan hiu­kan
maantiedettä ja eri kansojen
elintapoja, vaikka heidän tietonsa
eivät yleensä näytä olevan laajat.
No niin. Ei siis tämäkään «skiimi>
vetele.
Muutama kuukausi sitlien . perus-tettiiri
kymmenien miljoonien pää­omalla
ja hallituksen suosittamana
Colonization Association of Cana­da,
(Canadan Asuttamisliitto), jon­ka
tulevista aikaansaannoksista pi­dettiin
suurta melua. . Sitten tau­kosi
tämäkiti melu ja joku viikko
sitten ilmoiettiin, että mainitun liiton
presidentti ja puuhan etunenässä
häärännyt henkilö erosi presidentin
toimesta, lausuen puuhan menneen
täydellisesti myttyyn.
Ei siis ole hyvä onni kohdellut
Canadan porvarin "^siirtolaisuuspuu-hia-
• ' » • . , •
Kuuluisa yläluokkalaishuonmus
ja porsastelija «Fatty» Arbuckie on
antanut itsestään paljon puheenai­hetta
porvarillisille «siveys»-sanka-reille.
Tämä miljoneeri-irstailija
nimittäin sai aikaan rähmästelyil-iään
erään köyhän nuoren tytön
kuoleman. Aluksi sai porvari-ylei­sö
jonkinlaisen siveyspuuskaan, ta­paus
kun oli kamalan räikeä. <Fal-tyn
» «liiallisuuksiin menevä» porsas-telu
näennäisesti tuomittiin, koska
sen yhteydessä 'aikoi paljastua koko
yläluokan irstas hekumoinen
mässäys. Mutta sitten lauhtuivat
taas porvarilliset siveysisankarit.
Fattyn juttua oikeudessa siirrettiin
ja siirrettiin, jotta ehdittäisiin ha­kea
asiaa pimittäviä; «todistuk£ia>-
ja. jotta suurempi yleisö unhottai-sF
asian räikeyden, ja niin lopultd
Fatty pestiin puhtaaksi oikeuden
päätöksen voimalla •' koko muriiasts.
Fatty otti vähän lomaa, raskaan
oikeudenkäynnin päälle, näiden vnil-joneerirähmästelijäin
hermosto kun
nähkääs on kovin herkkä, ei se sie­dä
liian ankaria koettelemuksia-
Fatty matkusti Japaniin, räfamäste-lemään
kai itämaisten" kaunottarien
kanssa. Sieltä palattuaan »li hän
«uusi mies.» Kokeiltiin porvariylei-son
yleistä mielialaa.; Tiedustettiin
loijarien, rohvcssöyrien, liikemies­ten,
y.m. «edustavien kansalaisten»