1953-07-07-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A^nON Or FXHLlid
rBbciio«.22n
rnes
— 3 K A U P P A A -
Ste. M a r i e - ^
JA Victor Radioit
Nyal-lääkkeitä
lelUnen varasto lämtyi 1
ostitUauks^t täytma
huolellisesti.
miSH STEAM BAlHS
B6-58 Widjner Street^
Toronto, Ontario '
MIEHET:
ikkona ja torstaina S-u
Äina 1-12 l.p.
aina 1 r.p.-2 a.p.
itaina 8 a.p.-l i.p.
NAISET:
Ikkona ja: torstaina S-ij'
aina,ja lauantaina l-uill
PUHELIN EL. 2571
C.A. Urheiluliilon
cailijoiden osoitteeb
njohtaja: Ake Hunnaffi I
10 NevUle.. Park B l v d ^
Puhelin H.O: 6195
• Onä
hteeri: Paavo Väiiriö
fatha Rd.i Toronto 8, M |
Puhelin Hi A . 8815
inhoitaja: Allan
:k Ave. .. • Toronto,'c
Puhelin,LL..1054.'^ ^
iralhto, sihteerille. E
sihteerin uusi osoite.
FER A. VESA
B. A.. L L . B. I
ter, Solicitor, Notaijf
UOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
anforth Ave., Toronlj
JK TALON
HÄISSÄ ASIOISSA
^INEN
,DIN JÄSEN •
l , Toronto 12, Ont
L A S S A
rkesterin .soitolla,
la, lauantaina ja
lomanne.
äan ' Ruoism
VUODELLE 1934
B järjestämme, matkan-^
aeen tai Englannin
-S390.00 edestakaisin
- $430.00 edestaluian^
lUokassa
— S576.70 edesUkaisiii
— $€45.40 edesUkiisHj
! .Canadaan, me järja-l
eilisten paperien saan-l
K S I A mitä tarvitsetttj
ittakaa. tai kirjolttakuj
AI. Nummiselle.
CO. LTD.
IMISTO
EM. 8-3168, EM. S-liSl
jakaupasta 0
ajan 0
kahdentoista
a näihin levyi-esoninko^
ser-
. Canadanja
kokuun 18päi-
International
Sraelter Wor-
LTD •
Sodbitry, Ontario .
maailman parhain metro
LLMcsitovan metro on. saanut axisai-f
i i i : : .TiäailmanipjtfÖsQmman metroa
lna:.^esn. Sen rakentamisessa on
bldeity Silmällä matkustajien muka-
XirS^ien ^^^^
krydyrtaniistä r— kulkunopeutta ja
ItiiieiL^ä' Sitäpaitsi:MosLvvan met-ori
mainio rakennustaiteellinen:
aitos 'maanalaisine loisiopalatfiei-eh".
kuten ihmiset tumittävat met-on
aiemia.
Moskovan metron .suunnittelemi-'
en ja rakentamiseen on.osallistunut.
huomaiuimpia ' neuvostoliittolaisia
oppineiu. insinöörejä, axitUtebteJ^
ja taiteilijoita. ' '
Metron Takentajat ovat oppineet
käyttämään taitavasti sangen monimutkaista
kotimaista teknittkaa; luoneet
useita kokonaan uusia rakentein
ta ja välineitä sekä kohottaneet tun-nclu^
ennusteknilkan ennrakuulu-mattomaUe
tasolle.
Metron rakentamisessa täytyi voit-
;taa suuria geologisia ja hydrogeolö-gisia
vaikeuksia, jolta lisäsi vielä
Kaipauksella ilmoilan, että mieheni
TEODOR TANNERIN
pitkä elämäntie päättyi kesäkuun 16 pnä 1953, Alert Bayn
sairaalassa. Hän oli syntynyt Suomessa Pielavedellä,
Kuopion läänissä kesäkuun .24 pnä 1866. Häxitä kaipaamaan
j äin minä hänen vaimonsa; kolme tytärtä Ja kolme
poikaa perheineen ja yksi veli, Vancouverissa. Hänet
peitettiin saaremme Kotiniemeen kesäkuun 19 päivänä.
Kevät ir.ulldt /laudallesi.
Amanda Tanner ja lapset
Sointula, B. C. ^ '
' : Surumielin ilmoitan, että rakas elämäntoTCrinl
THOMAS MAJANDER
nukkui viimeiseen uneensa kotonaan 24 p. toukokuuta 1953.^ Hän
oli syntj-nyt Suomessa Sippolassa. Mämmälän kylässä taiiiunikuun 1
p. 1883 ollen kuollessaan 70 v. 4 kk. ja 23 p. ikäinen.. Lähinnä häntä
jai suremaan minä hänen elamäntoverinsa..2 veljeä, Antton Ja Kalle
Suomessa sekä laaja ystävä- ja toveripiiri täällä ja Suomessa.
Syksy toi. ilon. kevät surun
: loppui vaivasi Tomi suita.
. Toivoit paljon, vähän sait ^ '
menit pois, et koskaan palaa.
Pyysit viimeisen pesän laittamaan
""- tein sen sulle Tomi kulta
nuku rauhassa Iki unta.
K I I T O S
MAIJU.
Sydämellinen kiitos kaikille tovereille.kaikcsta avunannosta Tomia
saattaessani viimeiseen lepoonsa. :; : " :
MAIJU
kaupunkirakennusten painama kova
maa. 1 • iupungin maanalaisen talou*
den toheä .rerkko ja vjlkas katuliikenne.
Tehtävänä, oh löytää uusia
työtapoja jäärakenteita, jotka salll>
vat suorittaa työn suuralla noaeudel-ia
häritsemättä juuri lainkaan päai^
Kaupungi. asukkaiden: elämää.
Moskovan • m e t r o n ensimmäinen
vaihe. raker.netUiiv hiRtoriassa ••un-temattomalla
nopeudella. Vuonna
1934, Itseasiassa yhdessä vuodessa,
tehtiin 85 prosenttia kalkista perus--
töistä ,ts. viittä. b.Ttaa nopeäinmin
ku h ulkomaiden ;maanalaisten rautateiden
rakentamisessa, ja toukokuun
15 päivänä 1935 metron ensim-:
mainen; vaihe avattiin liskcnteclif.
Metron toisen vaiheen rakentain;-
sellc oli luonteenomaista tunnelitekniikan
edelleen kehittymmen.
Laajassa mitassa käytettiin mah-
Uivia . hikkuvia . metailisuojustimia;
joiden suojassa suoritettiin maatyö'
ja asennettiin paikoilleen ratojen ja
asemien tunnelien rautarenkaat; jot-
1M vulmistettnn standarttmiaisesti
tehtaissa ja sijoitettiin valmiina paikoilleen.
Teknillisen ajatuksen huippusaavutukseksi
muuttui toisessa, vaiheessa
rakennettu Majakovskm asema, jossa
teraspylvaiden ja rakenteiden avulla
on . yhdistetty keski-1 ja sivutunnelit
yhdeksi yleiseksi saliksi.. Siellä . ar
vautuu silmien eteen: aseman. yhtenäinen
r3k»3nnusiaiteellinen soinini-telnia.
l,evea asemasilta .antaa v:ela
suurempia mukavuuksia matkuf ta-jillc
Metron kolmas vaihe saatiin valmiiksi
Suuren , Isänmaallisen sodan
aikana. : Suunnttehjoiden ja rakentajain
tavoitteena oli nopea työnsuoritus,,
jotia saatiin metron tama:vaihe,
avatuksi nopeammin liikenteille.
;Kolmannessa., vaiheessa rakennettiin
Stalmin asema, -jolle ovat ominaisia
uudet- rakennemuodot. : Jykevien ja
paksujen pylväiden asemesta on sirf-ne
asjie.tu: paripylvaar koko kv\«ki-aseman
niluudelta, joten on saatu
yhdistctyksrkeski- ja sivulaituri' yhdeksi-
22,5. metrin levyiseksi'asema-saliksi.
Ottamalla . huomioon odotettavan
suuren matkustajavirran. Izmailovon
kulttuuri- ja lepopuiston seka Neuvostoliiton
tulevan suiu-imman stadionin
suuntaan suunniteltiin ja rakennettiin
vgltava Izmailovon aseman
.akennemuoto. - -
Vij4fiijsentiii prfos
Johti ,|1A «aldioon [
ttsauuoo. Otti. ^ Wjlliam ^J.
SneUie tvomittliu-viikon lopulla tnak-samaan
kymmenen dollarin sakene Ja
.kustannukset. sen'joiu^«ta. e U ä t ^
oli ottanut sanomalehden. kadulle s l -
joitetusui laitteesta ciki. pannut viittä
senttiä maksulokeroan.. :^elUe
sano:, että Koska hänellä: e l ollut v i i den
s/^ntvn rahaa, o:* ha r^shrtarkols-jriksensa
panna: seuraavana:.aamuna
10' sehtuä maksulokeroon.
Ison renkaan, jonka pituus 'oniBJi
1 vlometriä ja Jolla on:; 12 asemaa,
iakentanmien'kuluu-.4 valheeseen.
Ison renkaan maanalainen rata k u l kee
pääkaupungin tärkeimpien valtakatujen,
rautatieasemien Ja.kaupungin
aukioiden, alla ja se sitoo' toisi
nsa kaikki aikaisemmin .rakennetut;
'..'^upungin. maanalaiset radat. .
; Tam.mikuun 1 paivana 1950 avattiin
liikcntctlie 'Heijannen valheen
ensimmaiiijcn jakso ••Kulttuurin ja
levon : keskuspuisto" "Kurskaja",
joka on 7.5 ;kilometna pitka ja;jolla
on 6 maanalaista asemaa. Tammikuun:
30 paivana 1952 avattiin liikenteelle
ison renkaan toinen jakso
"Kurskaja" •'Komsomolskaja" ..—
•'Belorusstoja"', jolla on 4 maanalaista
asemaa. Huhtikuun 5 päivänä
1953 avattiin hikentcelle Novo-Arbats-kajan
rata. joka on 4.5 kilometriä
pitka ja jolla; on 3 asemaa: "Arbats-kaa",.
••Smolenskaja" ja •'•Kijevska-j
a " .
Suuruudeltaan; .rakenteeltaan ja
r.iksnnustaiieellisel.ta ulkoasultaan
j\Josko','aii metron asemilla on, buo-
Barbmse — suuri
rauhanpuolustaia
mat-unv , s.ji.nsa yleisessä • tunnelira-
K I R J A U U T U U S
SO
— on Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historiasta kohokohtia, alkaen "Työ-;
mies"-lehden perustamisesta v. 1903 ja siitä lähtien kuvaten y^iherikkaita tapahtumia
aina tähän 1953-vuoteen saakka. Se' on lyhyt historia, joka' kertoo niistä ihmisistä,
heidän taisteluistaan, harrastuksistaan monilla elämän aloilla, saavutuksistaan ja
osuudestaan tämän mahtavan maan rakentamisessa, --ihmisistä, jotka Suomen her-rashistorijoitsijat
ja heidän narrinsa kokonaan unhoittavat Amerikan suomalaisista
kirjoittaessaan.. Tämän historiakirjan toimittaja, Wm, Lahtinen, on saanut kirjasta
miellyttävän omalla joustavalla ja lennokkaalla kirjoitustavallaan.
Tämän 256 sivuinen "arkistoonne" kuuluva kirja on painettu parhaalle kiltopape^
riile ja se on sidottu koviin kansiin. Siinä on 230 valokuvaa lehtemme asiamiehistä
ja kirjaanvaihtajista, kulttuuriryhmistä, lehden työkunnasta, jne.
kenr.usiel.Miikassa. Erikoisesti erotr
tuvatmetroi-'. ison renkaan .neljännen
vaiheen uudet' asemat.
Niinpa neljännen: vaiheen '.'Kurs-knjan"
asemalla cniunpipylväldeh
asemcst^i otettu . käytäntöön teras-pylvasrakenne,
joka avaa silmien e-:
teen koko aseman läpileikkauksen
la antaa, laajat mahdollisuudet: rar ,,
kennustaiteellisclle sommitelmalle
parantaen viela enemmän sen liiken-;
neom!naisuu>.'.?ia ja- matkustajien
mukavuuksia,
• Ison renkaan neljännen vaiheen
: tpisella jaksolla::on valtava ..asemarakennus
'•Konisomolskaja-koltse vaj
a " , jota metron, rakentajat nimittär
jat ylpeydellä metron "maanalaiseksi
helmeksi". Se on kokonaan erikoir
nen. pylväsrakenne, joka antaa ase-'
n;^n kesk;salille 11 .metrin leveyden
ja . 9 metrin, korkeuden. Taman aseman
sisaankaytavasta - kulkevat alas*
7'rullaportaat.: Kaltevana yhdystunne-lirt
läpileikkaus, on 11,5 metriä, jossa
ovat 4 rullaportaat ja aseman perus-.
rakenLöen syvennys,:jossa ovat 4 pienet
rullaportaat.- '•Kgmsomolskaja-
^koltsevajan" asema, kytenee palvele-
. maan 100,000. matkustajaa tunnissa.
' Insinoöriajatukselta, : turmelitöiden
Buunijattomalta "mittasuhteelta, rar
kentcidensa, omituisuudelta seka J i i -
kenne- ja rakennustaiteelliselta ominaisuudeltaan.,,"
Komsomolska ja-kolt-
&evaja" asema; on-neuvostoliitl/olaisen
tunnelirakennusteknllkan sellainen
tuote, jommoista maailman tunneli-rakennushistoria
ei tunne, v
.:Moskwvan metron asemien rfiken-nustaitcellisen
ulkoasun ovat itvatt-neet
Neuvostoliiton parhaimmat arkkitehdit,
kuvanveistäjät ja taiteilijat;
Monenlaisen marmorin ja graniitin,
keramiikan, mosaiikan, värl-lasm
ja "paivavalalsttiksen" taitava
käyttäminen on saUinut poistaa, sen
maanalaisuuden tunnon, joka on tavallista:
kaikille tunnelirkaennuksillc.
Rinnan suurten tunneli- ja ra'?en-nustaiteellisten
töiden kanssa metron
rakentajat ovat: tehnet suunnattoman
paljon sähkö-, saniteetti. • rai
ta- ym. toitä.
Moskovan metron sähkölaitokset
SO ruotia sUtcn. tonkokuim 17
päivänä 1873 syntyi snnri,ranskalainen
kirJaiUJa Henri Barbusae.
Kirjailijana Ja sanomaleliUmlciie.
nä Henri Barbusse taisteli Johdonmukaisesti
.sotaa, imperialismia.
yhteiskunnaUista ep&oiketidenmD-kaisuvita
vastaan. Laajimmalle
hänenrjulislava: taiteensa levisi
Clart^ Ja T a l i ^suomennettu) romaaniensa
kautta' Ja, sytyttäväm-mln
kuin kehenkään muun kaikui
Barbussen ääni niissä kongressets-r
sa. JoiUhäii:'järJe8,ti yhdessä muiden
suurten; kirjailijoiden kanssa
20- ja 30-IaVnllä. Näillä kymmenluvuilla'
oli hänen vaikutuksensa
suuri, lähinnä Johtamansa Clarte-liikkeen
ansiosta.
Barbusse kuoh elokuun 30 päivänä
1935 keuhkokuumeeseen Mos-kova.
s.sa Kremlin sairaalassa sillä
Neuvostoliiton matkallaan. Jonka
kestäeti.sä hän keräsi : aineistoa
Leninin elämäntyötä käsittelevään
'teokseensa.' •,
Hcnn Barbusse ilmestyi Ranskan
kirjallisuuteen runokokelmallaan " I t kijänaiset"
21-vuotiaana vuonna 1895,
siis ajankohtana, jolloin Ranskan kirjallisuutta
vanttr pessimismi Ja; dcka-r
denssi. Barbussen runokokoelma, joka
herätti enttam suurta huomiota i l mestyessään,
kantaa myös levottomuuden
ja pessimismin leimaa ja'tolr.
vottonunis vanttaa myös hänen romaninsa
"Anojat", joka ilmestyi 1903.
Yhteiskunnallinen- vääryys Ja kurjuus
saavat jo hauen tassa cnsminn^ise.ssa
luomisvaihees!5aan tuomitsevia ; kan-;
nanottoja, mutta vääryyksien aihcutr
tajicn osoitteet eivat ole viela nuoren
kirjailijan, tiedossa. Vuonna 1908 hän
julkaisi romaaninsa ''Helvetti".; Jo.ssa-pohdilaan
jo yhteiskunnallisia kysy-myk.
sia;: mutta uuden ratkai.scvan
käänteen hänen ,-kirjailljalaadulleen
antoi ensimmäinen niaallmansot.a.
Maailmansodassa Barbusse naki selr
vasu, keta sota palveleeja ketkä hyo^
tyvat rauhankin aikana ihmisten
kurjuudesta. Koko kirjailijain intohimollaan
han haluaa kostaa, syyttää
Ja. tuomita sodan aiheuttajia. Ensimmäisen
maailmansodan:. elämyksistä
syntyi hänen suuri; maailmanmaineen
saavuttanut romaaninsa "TuH" (Le
feu), joka ilmestyi Oeuvrc-lehden
palstoilla. •- .
Barbusse lahti riijtamalle vapaaehtoisena
kuvitellen menevänsä- puolustamaan
Ranskaa ja Ranskan kansaa.
•Rlvimiehena han kuitenkin rintamalla-
ollessaan vapautui" katkeralla tavalla;
harhakuvitelmistaan. ''Tuli" 6n
erääfc'-joulckö-osastön'pUlväkirJa, niln-jalUnen
toiminta alkoinäUiinäikoilUh
yhä kiinteämmin liittyi hkhen pillit-tiseen
toimintaansa. Hän kirjoitti
leimuavan artilckelin ''Me syytttmma'^
Jossa hän kutsui työt&tekeviä Ja edistyksellistä
slvistj-neistAft' ponnistelemaani
yhdessä nuoren spslallstlsen
neuvostovaltion .puolustamiseksi: Häh
kirjoitu artilckelikokodinan^ sivlsty-f
nelstölle. Julkaisi ixdUtUsÄi/a^
kokoelman; ^Iställjah pbttelta" jne:
Vuonna 19:» hän Uittyi/Ranskan
kommunistiseen puolueecsen; ::
Barbusse työskenteli, harvinaisella
intenslteetlUä. Hän kirjoitti Huma-nitcheh;
toimitti omaa lehteään, j u ll
kaisi kokoelmiaan, pamfletteja, artlk-:.
kelelta, matkusteli' ulkomailla. Jarjesf/
teli kongresseja. Hänen, työtarmonisaj
ja intonsa oh harvinainen. ; J a Bar|^
busse kirjoitti; tavalla, joka el jattä--
nyt toivomisen vnrKa taiteclllseSsji,
mielessä; , Klrjoittfi)a; hancn suurijiij
teoksen tai lyhyen artikkelin, "hän;
sat lukijansa rakastamaan kaunista;
ranskankieltä", niinkuin hänestä pn
sanottu.; Armoton ja yksinkertainen
johdonmukaisuus tai värikäs, hehkuva
runollisuus, seikkaperäinen analysointi
tai lavea, suurpiirteinen kuvailu
— kaiken hän, sanan suvereeni tai-:
teilijn. hallitsi loistavasti. Hän kllrtr
nittl erityisen suurta huomiota muo-tokysymykslin
tuomiten kuitenkin
täydellisesti formalismin. Päinvastoin:
han vaati kirjailijalta taitoa, sttf
non käyttäjinä ja rchellLsyytta aja-;
tu.sten Ja aatteiden levittäjinä.
Barbussen 20-luvun tuotannosta on
mainittava: vuonna 1925 Ilmestynyt
romaani '•Kahleita••, Jossa hän kuvaii
Ihmisen vuosisataista sortomlsta, Näihin
aikoihinhan teki matkan Balkanille
ja vuonna 1926 llme.styl teos
••pyövelit',. Joka kertoo kiihkeän pai;
jastiivasti Balkanilla raivonneesta
terrorista. Käytyään Neuvostoliitossa
Ja tutustuttuaan Taka.rKaukanslaan
hiin kertoi reportaashlteoksifisaah
"Tätä on tehty Gruusiassa";< 1929» ja
••'VenaJa" (1930) nuoren ncuvostovalr
tlon sosialistisen rakennustyön saavutuksista;
V. 1929 hän kirjoitti teoksensa
StalinLsta ja hänen tarkoltuk-;
senaan oli julkaista teos myös Leninistä,
mutta ollessaan Neuvostoliitos-;
sa kokoamassa aineistoa tähän teokif
seen.sa hän kuoli lyhyen taudlp mur-j
tama na elokuussa 1936. HcrkcämäU
tömän työsköntelyn ja kroonllUseii
kcuhkövlan. uuvuttamana; r u u m i s e l
jaksanut toipua keuhkokuumeen, rasl^,
luksista. - ' ' '
Hänen kuolemansa jälkeen julkals-;
tlin hänen kirjansa v Leninin klrjeenr»
•; vaihto ;'perheensä kanssa^^;: Niinkuin,?
Tiistaina, fafeinäk. 7 p. — Tuesday, July 7, 1953 Sivu9
PiOkaiiiHinitiis ja
40 tmnm viikko
Monlicsi. ^.International Tobacco
UTorken UiUon (AFL) allekirjoitti
viikon lopuUa^kahden vuoden työeri-toscp:
mu|sen^$'W. C. Macdonald Tobacco;
Oa'n>kanssa. Sopimukseen: isi-aältyy
palkkain k'3X>ttamlnenlkah'
deksalla prosentilla ja työviikon lyhentäminen
40 tuntlhv,: entisen 42
tunniif asemesta.
Sudbury Footwear
:, Enalluokkaine^^ kenkien :
' korjaamo
BIItL GBODECK
21 Lareh'^; i,Kliis Edward raken.
TukUtuttakaa silm&nn*
Frank R. Block R.O.
Optomctrlstnik
KOHTUULLISET MAKSUT
HUONE 410 -
PUIL «-4014
Mackey rakennus
DURIIAM N.
MANHATTAN
Hi
m
ts Dorban 81. N. 8 a « » y ; a p i
LAAKARI JA KIRUROI
DR. L. H O Ö E Y
Pub. 7-7355 Kotiin « - « n »'
Medical Arts rakennnkseMiv!
260 Cedar S t . Sndboiy
SUDBURY CLINIC
Lääkärit ja kirurgit
DR. S. S. POLACK
DR. R. M. THOMSON
DR. I. W. DAVIDSON
DR. K. P. TURNER
DR. D. K . M U R P H Y '
DR. W, R. WARDILL
Dlt. P. B . F Y F E
Hanunaslääkärit
DR. I. G. POLACK
DR. L. N. HOBBS
Suomalainen tulkki
130 Elm St. E „ puh. 3r718I, Budbnry
kuin; alaotsikko ilmaisee, ja se kuvaa ynäolevasta' selviää. Hehri Barbusse'
caäHm!Sttrtm<i^j i h m i K t P n Hämää RO- öll Neuvöstollltoh ystävä. Hän oil eräs''
HrNTA $3.00
Saatavana -asiamiehiltämjTie, tai tilatkaa suoraan kirjakaupastamme: V A P A U S
PUBLISHING CO. LTD.. BOX 69, SUDBURY, ONTARIO.
MAINIO LAHJA SUOMEEN
Kirja "50. Vuoden Varrelta" 'on• arvokkain;kirjalahja mitä voittekaan
sukulaisille ja tuttaville Suomeen lähettää
Kirjan hintaan lisätkää 30c postitusta varten, lähettäkää vastaanottajan nimi ja
osoite Suomessa, niin huolehdimme kirjan lähetyksestä. Täyttäkää allaoleva kaavake:
VAPAUS PUBLISHING C C . LTD.
BOX 69,
SUDBURY. ONTARIO
Lähettäkää kpl. kirjaa "50. Vuodett^Varrelta'' Suomeen
-allaolevilla osoitteilla. Mukaan liitän $
^ NIMI -
OSOITE SUOMESSA -
Lähettäjän nimi ja osoite:
kaupungin maanalaisen rautatien varusteina
ttirvaavat keskeytymättör
man ja luotettavan monimutkaisen
koneiston Ja laitosten käytön, joista
riippuu; junien k<dlkU,'vrullaportaiden
kayttänjinen, ilmanvaihtovälinelden
toiminta ja valaistus. Metron varusteiden
ja rakenteiden valmistamiseen
osalistuu satoja tehtaita.
Moskovan .metron rakentamisesssa
opitut työtavat, mahtava; tunnelitekniikka;
ja meTrön rakentajain rikas
työkokemus on suureksi hyödyksi
muiden maanalaisten rautai^iden r a kentamiselle.
'Metron insinöörit ja työläiset levittävät
työkokemustaan kansandemokraattisiin
maihin. Neuvostoliitto
antaa vilpitäntä veljellistä apua Varsovan;
Budapestin Ja Bukarestin
maanalaisten rautateiden suunltte-lussa
ja rakentamisessa.
säällmättömästi ihmisten elämää; so
dantulessa, sotaa likaisena, raakana
ja epätoivoisena. Se on koko Ihmiskunnan
:Ya.stalause- tarkoituksetonta
hävittämistä -ja • julmuutta vastaan;
Samalla Barbusse osoittaa tässä teok-;
Sessaan, että mielettömyytensä Ja
raakuutensa johdosta sota pakottaa
sen pyörteisiin joutuneet Ihmiset ajattelemaan,
syyttämään sodan alheut-.:
tajia. Sota merkitsee siis, päinvas-tiin
kuin sotien valmistelijat toivovat,
vallankumouk.sellisuuden kasvua.
' , " ' • • ,' • ' » •:'••
. , .j • •• - ••,•••.'... ' '. '
• "Vallankumous;, se on järjestystä",
huudahtaa; Barbusse romaanissaan
Clart<5 (Kirkkaus), Joka Ilmestyi v.
1919. Tämä teos merkitsee käännekohtaa
hänen kirjallisessa tuotannossaan.
Barbusse el tyydy cnäa syyttä-
:maan ja tuomitsemaan. ;. Hän vaatii,
että ne syyt, jotka aiheuttavat maall-ma.
sfia sotia ja hävitystä, jotka pitävät
y'.!ä yhteiskunnallista Ja "taloudellista
oikeudettomuutta, hävitetään perusteellisesti;
Hän päättyy sosialismiin,
Glart^-teoksen pohjalta syntyi kansainvälisesti
: laajalle levinnyt iCIartc-liike,
Vajatuksen Internationale", Joka
.saimnokkalta kannattajia: Amerikkaa
lukuunottamatta kaikkien;.maiden
ylioppilaista Ja, varttuneemmasta älymystöstä.
Ja Joka kutsui myös työläiset
taistelemaan taloudellisen, riiston,
sotien ja Imperialismin lopettamiseksi
ja kansainvälisen ystävyyden, kulttuurin
ja Ihmiskunnan hyvinvoinnin
puolesta. Clart^n kansainvälisessä
komiteassa olivat Jäseninä mm. Georg
Brandes; Bernard Shaw Ja luonnolll-sesii
Romain Bolland, Barbussen läheinen
ystävä.
Lokakuuin vallankumous antoi Bar-busselle
suurta rohkeutta taistelussa
yleistä taantumusta . vastaan. ^ Lokakuun
vallankumous avarsi näköaloja
Ja tarjosr jo konkreettisen pohjan
tai.sielun jatkamiselle, Barbussen k l r -
v. 1928 .pidetyn Neuvostoliiton ystär f
vien kongressin järje8täJlä;Ja l^än pu.i
hui väÄymättä; Neuvöstoliltori.puölcs-f
tä. nähden neuvostojärjestelmässä ai-j
noän oikean tien pois yht6IskunnallI4
sesta epäoikeudenmukaisuudesta ja
Imperialismista. Barbusse näki myös
nousevan fasismin vaaran kaikessa
laajuudessaan. Hän organisoi yhdessä
muiden edistyksellisten kirjailijoiden
kanssa vuonna 1932 Amsterdamin
sodanva.staIscn . kongressin, johon
osallistui eri maiden työläisiä ja slvls-tyheistöä;
Niinikään hän, yhdessä
HALUATTEKO
MEIDÄN
. JÄRJESTÄÄ
KESÄLOMANNE?
• Jos haluatte; JarJcstumme kc-sulomannc
vieton jollakin k.ui-nlllla,
- luonnonihanalla iiesalo-mapalkalla
Ontariossa. Meillä
on yhteyksiä moniin tunneitul-hin
Ja kunnollLslln lo.manvletto- ,
paikkoihin Ontarion k.iunc'm-mllla
seuduilla, kuten Wa3.ii>.a
Beachilla, Muskokan seuduilla
y.m. r
Tiedustelkaa maksuista v m .
Järjestämme lomanviettonne i l man
,tnltä^u vaivaa leillo.
, V A P A U S
TRÄVEi:'WGkNCY' '
• Box 09
.1 f»^» Sudbury, Ont.
i i i i i m i i i i i i i H i i i i i i n i i m i i m i i i i i i i i f i i iH
Dr. John W. Hadiad
LAAKARI JA KIRURGI-
-PulielimGt: Konttori 4-4303
Koliin 3-1232
Huone 201, — 67 Elnm St. E.
RogentThoatre Building
i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i
McLEOV
MOTORS & EQUIPMENT
65 Larch St, ; Sudbtury
Puhelin 8-8344
PALVELLUT SUOMALAI-SIA
YLI 35 VUOTTA ,
i i i i i M M i i i m i i i i i m i i i i i i t i i i i i i M i i m i i i i ' .
• F O R D & M O N A R C U henkiia-autoja.
• FORD KUORMA-AIJTÖJA Js
traktoreita.
Suomalainen" myyjä .
QU^LfTy FUEL JAMESH.DAVEY
KOKSIA ^ K O L I A \,V]aiXK^ '
Parhaimpaa bliitttk
i i [ f !»trokerI.l«d&^ *
F U D E L I N S^SHl, %
177 KktUecn Sf. W. fifodburjr '
Romain Rollandln kanssa, oH; järjes-;
tämässä Pariisin klrjallljakongresslai
"kongrcroln kulttuurin puolustamiseksi",
jonka merkitys faslsmlnvastal-^
sen mielialan leviämiseen kautta
maaliman oli erittäin suuri.
•Enemmän kuin kahden vuosikymmenen
ajan kaikui Henri Barbussen
ääni hellittämättä rauhan. puolesta
sotaa vastaan, Järjestyksen puolesta
kaaosta vastaan ja ihmisen puolesta
pyöveleltä vastaan.; Hän oli - Itse
kommunisti - niinkuin yleensäkin
Ranskan parhaat kirjailijat päätyvät
kommunismiin — mutta hän kutsui
fasismin-- ja sodanvastaiseen talstcr
luun kaikki hyvän tahdon Ihmiset ja
toimi hedän kanssaan: hyvässävyhteisymmärryksessä,
K o m munlstlna
hän oli lahjomaton ja Johdonmukal-^
nennen viehättymättä milloinkaan
reformistiseen ajattelutapaan^ Hän
puhui väsymättä työväen yhtenälsyyrr
den puoleste.-^slllä hän oli nähnyt,
että mm. suuntataistelut Glart^-lilk-;
keen loppuvaiheessa ja eri malssu työläisten
sijoittumiset eri timnusten;
alle hajoittavat edistyksellisen kulttuurin
ja työväenliikkeen voimaa..
Barbusse näki liman harhakuvia'
kalkki ne keinot; joiden avulla. Ihmiset
Jaetaan eri karsinoihin, ja sen
vuoksi hän ;;taisteli ankarasti myös
kirkkoa ja Isänmaa-aatetta vastaan.
Hän ymmärsi ja antoi arvon ihmisten'
:uskonnollisuudentarpeelle ja hän kunnioitti
isänmaanrakkautta kauniina
hyveenä/mutta hän tuomitsi sen, että
nämä inhimilliset tunteet varustettiin
nimikkeillä ja; muutettiin kiihkokansallisiksi
aätte&si; joiden avulU voidaan
pitää yllä pimeyttä j a syöstä
toinen~kansaJoista vastaan; Barbusse
tuomitsr ; ankarasti aikutsa eläneen'
kapitalismin ja kaikkine keinot, joilla
se pitää, Ihmistä vankina. Barbusse
rakasti ihmisiä. J a Henri Barbussea
rakastetaan; Hänen- nimensä: elää;
aina, ^
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA ^
FERGUSON TRAKTOREITA
AUTO SERVICE LIMITED
833'LC^RNE STREET SUDBURY
JKon •odsnUeisoJain tuli alkaa Munmiu.
ParilsL — Ranskan teollisuuden
kokonaistuotanto laski viime huhti-
Ja toukokuun aikana niin; että se oli
5: pros; alhaisempi kuin: Arastaavanatl
aikana viime «vuonna, Kaikieein suu*'
rin lasku, 10 pros,, tapahtui koneteollisuudessa.
VIERAILLA SUOMESSA
KESÄLLÄ 1954?
TILATKAA HYTTIPAIKKANNE
NYT TÄTÄ MATKAA VARTEN
Suunnittelun alai.sena on erikoinen CANADAN SUOMALAISTEN
SEURAMATKA SUOMEEN toukokuun lopulla
vuonna 1954.
Ei ole enää liian aikai.sta tilata laivapaikkanne ensi
vuotta varten. Nyt kun ,«>en teette, voitte; saada päikari
juuri ,ffiUQiri kun haluatte.
Käyttäkää allaolevaa lomaketta laivapaikkaa tilates-sanne:
. ^ -
VAPAUS TRAVEL AGENCY,
P. O* Box j69,
Sudbury, Ontario >
Olkaa hyvä ja varatkaa allekirjoittaneelle
La,iVfip^ikat Suomimatkaa varten.,
"Mehomatka .— kuussa 1954.*
Takaisin tulomatka .,,;,;.;.;
Nimi
Osoite
! : J^inkä maan kansalainen? .liTtr,;^^^^^^
... J-; ; -y^-r" - r - r/.r -r^-- :;''r-r- .c --.;•.-•'; : _ : , /^..••'•^••.}'•::^'l.^\J•:^.•r\^^
Vielä on turistiluokan, hyltipaikkoja saatavana ensi
heinär ja elokuun kulkuvuoroihin.
PALVELUKSEMME ULOTTUU RANNASTA
RANTAANI
VA^pAUS TRAVEi-
P. O. pox 69 .
iii-'»:'
;)ii;lf
•;'•"•';(.: i
Sudbury;'Ontario 4;
i'-f-"S%?«S
'•-.-•ji'.':'':'t?:;-.Cl5*
;:V*-;i:v''--:'te;.\:,v^v:,'':;;-;'i;^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 7, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1953-07-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus530707 |
Description
| Title | 1953-07-07-05 |
| OCR text |
A^nON Or FXHLlid
rBbciio«.22n
rnes
— 3 K A U P P A A -
Ste. M a r i e - ^
JA Victor Radioit
Nyal-lääkkeitä
lelUnen varasto lämtyi 1
ostitUauks^t täytma
huolellisesti.
miSH STEAM BAlHS
B6-58 Widjner Street^
Toronto, Ontario '
MIEHET:
ikkona ja torstaina S-u
Äina 1-12 l.p.
aina 1 r.p.-2 a.p.
itaina 8 a.p.-l i.p.
NAISET:
Ikkona ja: torstaina S-ij'
aina,ja lauantaina l-uill
PUHELIN EL. 2571
C.A. Urheiluliilon
cailijoiden osoitteeb
njohtaja: Ake Hunnaffi I
10 NevUle.. Park B l v d ^
Puhelin H.O: 6195
• Onä
hteeri: Paavo Väiiriö
fatha Rd.i Toronto 8, M |
Puhelin Hi A . 8815
inhoitaja: Allan
:k Ave. .. • Toronto,'c
Puhelin,LL..1054.'^ ^
iralhto, sihteerille. E
sihteerin uusi osoite.
FER A. VESA
B. A.. L L . B. I
ter, Solicitor, Notaijf
UOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
anforth Ave., Toronlj
JK TALON
HÄISSÄ ASIOISSA
^INEN
,DIN JÄSEN •
l , Toronto 12, Ont
L A S S A
rkesterin .soitolla,
la, lauantaina ja
lomanne.
äan ' Ruoism
VUODELLE 1934
B järjestämme, matkan-^
aeen tai Englannin
-S390.00 edestakaisin
- $430.00 edestaluian^
lUokassa
— S576.70 edesUkaisiii
— $€45.40 edesUkiisHj
! .Canadaan, me järja-l
eilisten paperien saan-l
K S I A mitä tarvitsetttj
ittakaa. tai kirjolttakuj
AI. Nummiselle.
CO. LTD.
IMISTO
EM. 8-3168, EM. S-liSl
jakaupasta 0
ajan 0
kahdentoista
a näihin levyi-esoninko^
ser-
. Canadanja
kokuun 18päi-
International
Sraelter Wor-
LTD •
Sodbitry, Ontario .
maailman parhain metro
LLMcsitovan metro on. saanut axisai-f
i i i : : .TiäailmanipjtfÖsQmman metroa
lna:.^esn. Sen rakentamisessa on
bldeity Silmällä matkustajien muka-
XirS^ien ^^^^
krydyrtaniistä r— kulkunopeutta ja
ItiiieiL^ä' Sitäpaitsi:MosLvvan met-ori
mainio rakennustaiteellinen:
aitos 'maanalaisine loisiopalatfiei-eh".
kuten ihmiset tumittävat met-on
aiemia.
Moskovan metron .suunnittelemi-'
en ja rakentamiseen on.osallistunut.
huomaiuimpia ' neuvostoliittolaisia
oppineiu. insinöörejä, axitUtebteJ^
ja taiteilijoita. ' '
Metron Takentajat ovat oppineet
käyttämään taitavasti sangen monimutkaista
kotimaista teknittkaa; luoneet
useita kokonaan uusia rakentein
ta ja välineitä sekä kohottaneet tun-nclu^
ennusteknilkan ennrakuulu-mattomaUe
tasolle.
Metron rakentamisessa täytyi voit-
;taa suuria geologisia ja hydrogeolö-gisia
vaikeuksia, jolta lisäsi vielä
Kaipauksella ilmoilan, että mieheni
TEODOR TANNERIN
pitkä elämäntie päättyi kesäkuun 16 pnä 1953, Alert Bayn
sairaalassa. Hän oli syntynyt Suomessa Pielavedellä,
Kuopion läänissä kesäkuun .24 pnä 1866. Häxitä kaipaamaan
j äin minä hänen vaimonsa; kolme tytärtä Ja kolme
poikaa perheineen ja yksi veli, Vancouverissa. Hänet
peitettiin saaremme Kotiniemeen kesäkuun 19 päivänä.
Kevät ir.ulldt /laudallesi.
Amanda Tanner ja lapset
Sointula, B. C. ^ '
' : Surumielin ilmoitan, että rakas elämäntoTCrinl
THOMAS MAJANDER
nukkui viimeiseen uneensa kotonaan 24 p. toukokuuta 1953.^ Hän
oli syntj-nyt Suomessa Sippolassa. Mämmälän kylässä taiiiunikuun 1
p. 1883 ollen kuollessaan 70 v. 4 kk. ja 23 p. ikäinen.. Lähinnä häntä
jai suremaan minä hänen elamäntoverinsa..2 veljeä, Antton Ja Kalle
Suomessa sekä laaja ystävä- ja toveripiiri täällä ja Suomessa.
Syksy toi. ilon. kevät surun
: loppui vaivasi Tomi suita.
. Toivoit paljon, vähän sait ^ '
menit pois, et koskaan palaa.
Pyysit viimeisen pesän laittamaan
""- tein sen sulle Tomi kulta
nuku rauhassa Iki unta.
K I I T O S
MAIJU.
Sydämellinen kiitos kaikille tovereille.kaikcsta avunannosta Tomia
saattaessani viimeiseen lepoonsa. :; : " :
MAIJU
kaupunkirakennusten painama kova
maa. 1 • iupungin maanalaisen talou*
den toheä .rerkko ja vjlkas katuliikenne.
Tehtävänä, oh löytää uusia
työtapoja jäärakenteita, jotka salll>
vat suorittaa työn suuralla noaeudel-ia
häritsemättä juuri lainkaan päai^
Kaupungi. asukkaiden: elämää.
Moskovan • m e t r o n ensimmäinen
vaihe. raker.netUiiv hiRtoriassa ••un-temattomalla
nopeudella. Vuonna
1934, Itseasiassa yhdessä vuodessa,
tehtiin 85 prosenttia kalkista perus--
töistä ,ts. viittä. b.Ttaa nopeäinmin
ku h ulkomaiden ;maanalaisten rautateiden
rakentamisessa, ja toukokuun
15 päivänä 1935 metron ensim-:
mainen; vaihe avattiin liskcnteclif.
Metron toisen vaiheen rakentain;-
sellc oli luonteenomaista tunnelitekniikan
edelleen kehittymmen.
Laajassa mitassa käytettiin mah-
Uivia . hikkuvia . metailisuojustimia;
joiden suojassa suoritettiin maatyö'
ja asennettiin paikoilleen ratojen ja
asemien tunnelien rautarenkaat; jot-
1M vulmistettnn standarttmiaisesti
tehtaissa ja sijoitettiin valmiina paikoilleen.
Teknillisen ajatuksen huippusaavutukseksi
muuttui toisessa, vaiheessa
rakennettu Majakovskm asema, jossa
teraspylvaiden ja rakenteiden avulla
on . yhdistetty keski-1 ja sivutunnelit
yhdeksi yleiseksi saliksi.. Siellä . ar
vautuu silmien eteen: aseman. yhtenäinen
r3k»3nnusiaiteellinen soinini-telnia.
l,evea asemasilta .antaa v:ela
suurempia mukavuuksia matkuf ta-jillc
Metron kolmas vaihe saatiin valmiiksi
Suuren , Isänmaallisen sodan
aikana. : Suunnttehjoiden ja rakentajain
tavoitteena oli nopea työnsuoritus,,
jotia saatiin metron tama:vaihe,
avatuksi nopeammin liikenteille.
;Kolmannessa., vaiheessa rakennettiin
Stalmin asema, -jolle ovat ominaisia
uudet- rakennemuodot. : Jykevien ja
paksujen pylväiden asemesta on sirf-ne
asjie.tu: paripylvaar koko kv\«ki-aseman
niluudelta, joten on saatu
yhdistctyksrkeski- ja sivulaituri' yhdeksi-
22,5. metrin levyiseksi'asema-saliksi.
Ottamalla . huomioon odotettavan
suuren matkustajavirran. Izmailovon
kulttuuri- ja lepopuiston seka Neuvostoliiton
tulevan suiu-imman stadionin
suuntaan suunniteltiin ja rakennettiin
vgltava Izmailovon aseman
.akennemuoto. - -
Vij4fiijsentiii prfos
Johti ,|1A «aldioon [
ttsauuoo. Otti. ^ Wjlliam ^J.
SneUie tvomittliu-viikon lopulla tnak-samaan
kymmenen dollarin sakene Ja
.kustannukset. sen'joiu^«ta. e U ä t ^
oli ottanut sanomalehden. kadulle s l -
joitetusui laitteesta ciki. pannut viittä
senttiä maksulokeroan.. :^elUe
sano:, että Koska hänellä: e l ollut v i i den
s/^ntvn rahaa, o:* ha r^shrtarkols-jriksensa
panna: seuraavana:.aamuna
10' sehtuä maksulokeroon.
Ison renkaan, jonka pituus 'oniBJi
1 vlometriä ja Jolla on:; 12 asemaa,
iakentanmien'kuluu-.4 valheeseen.
Ison renkaan maanalainen rata k u l kee
pääkaupungin tärkeimpien valtakatujen,
rautatieasemien Ja.kaupungin
aukioiden, alla ja se sitoo' toisi
nsa kaikki aikaisemmin .rakennetut;
'..'^upungin. maanalaiset radat. .
; Tam.mikuun 1 paivana 1950 avattiin
liikcntctlie 'Heijannen valheen
ensimmaiiijcn jakso ••Kulttuurin ja
levon : keskuspuisto" "Kurskaja",
joka on 7.5 ;kilometna pitka ja;jolla
on 6 maanalaista asemaa. Tammikuun:
30 paivana 1952 avattiin liikenteelle
ison renkaan toinen jakso
"Kurskaja" •'Komsomolskaja" ..—
•'Belorusstoja"', jolla on 4 maanalaista
asemaa. Huhtikuun 5 päivänä
1953 avattiin hikentcelle Novo-Arbats-kajan
rata. joka on 4.5 kilometriä
pitka ja jolla; on 3 asemaa: "Arbats-kaa",.
••Smolenskaja" ja •'•Kijevska-j
a " .
Suuruudeltaan; .rakenteeltaan ja
r.iksnnustaiieellisel.ta ulkoasultaan
j\Josko','aii metron asemilla on, buo-
Barbmse — suuri
rauhanpuolustaia
mat-unv , s.ji.nsa yleisessä • tunnelira-
K I R J A U U T U U S
SO
— on Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historiasta kohokohtia, alkaen "Työ-;
mies"-lehden perustamisesta v. 1903 ja siitä lähtien kuvaten y^iherikkaita tapahtumia
aina tähän 1953-vuoteen saakka. Se' on lyhyt historia, joka' kertoo niistä ihmisistä,
heidän taisteluistaan, harrastuksistaan monilla elämän aloilla, saavutuksistaan ja
osuudestaan tämän mahtavan maan rakentamisessa, --ihmisistä, jotka Suomen her-rashistorijoitsijat
ja heidän narrinsa kokonaan unhoittavat Amerikan suomalaisista
kirjoittaessaan.. Tämän historiakirjan toimittaja, Wm, Lahtinen, on saanut kirjasta
miellyttävän omalla joustavalla ja lennokkaalla kirjoitustavallaan.
Tämän 256 sivuinen "arkistoonne" kuuluva kirja on painettu parhaalle kiltopape^
riile ja se on sidottu koviin kansiin. Siinä on 230 valokuvaa lehtemme asiamiehistä
ja kirjaanvaihtajista, kulttuuriryhmistä, lehden työkunnasta, jne.
kenr.usiel.Miikassa. Erikoisesti erotr
tuvatmetroi-'. ison renkaan .neljännen
vaiheen uudet' asemat.
Niinpa neljännen: vaiheen '.'Kurs-knjan"
asemalla cniunpipylväldeh
asemcst^i otettu . käytäntöön teras-pylvasrakenne,
joka avaa silmien e-:
teen koko aseman läpileikkauksen
la antaa, laajat mahdollisuudet: rar ,,
kennustaiteellisclle sommitelmalle
parantaen viela enemmän sen liiken-;
neom!naisuu>.'.?ia ja- matkustajien
mukavuuksia,
• Ison renkaan neljännen vaiheen
: tpisella jaksolla::on valtava ..asemarakennus
'•Konisomolskaja-koltse vaj
a " , jota metron, rakentajat nimittär
jat ylpeydellä metron "maanalaiseksi
helmeksi". Se on kokonaan erikoir
nen. pylväsrakenne, joka antaa ase-'
n;^n kesk;salille 11 .metrin leveyden
ja . 9 metrin, korkeuden. Taman aseman
sisaankaytavasta - kulkevat alas*
7'rullaportaat.: Kaltevana yhdystunne-lirt
läpileikkaus, on 11,5 metriä, jossa
ovat 4 rullaportaat ja aseman perus-.
rakenLöen syvennys,:jossa ovat 4 pienet
rullaportaat.- '•Kgmsomolskaja-
^koltsevajan" asema, kytenee palvele-
. maan 100,000. matkustajaa tunnissa.
' Insinoöriajatukselta, : turmelitöiden
Buunijattomalta "mittasuhteelta, rar
kentcidensa, omituisuudelta seka J i i -
kenne- ja rakennustaiteelliselta ominaisuudeltaan.,,"
Komsomolska ja-kolt-
&evaja" asema; on-neuvostoliitl/olaisen
tunnelirakennusteknllkan sellainen
tuote, jommoista maailman tunneli-rakennushistoria
ei tunne, v
.:Moskwvan metron asemien rfiken-nustaitcellisen
ulkoasun ovat itvatt-neet
Neuvostoliiton parhaimmat arkkitehdit,
kuvanveistäjät ja taiteilijat;
Monenlaisen marmorin ja graniitin,
keramiikan, mosaiikan, värl-lasm
ja "paivavalalsttiksen" taitava
käyttäminen on saUinut poistaa, sen
maanalaisuuden tunnon, joka on tavallista:
kaikille tunnelirkaennuksillc.
Rinnan suurten tunneli- ja ra'?en-nustaiteellisten
töiden kanssa metron
rakentajat ovat: tehnet suunnattoman
paljon sähkö-, saniteetti. • rai
ta- ym. toitä.
Moskovan metron sähkölaitokset
SO ruotia sUtcn. tonkokuim 17
päivänä 1873 syntyi snnri,ranskalainen
kirJaiUJa Henri Barbusae.
Kirjailijana Ja sanomaleliUmlciie.
nä Henri Barbusse taisteli Johdonmukaisesti
.sotaa, imperialismia.
yhteiskunnaUista ep&oiketidenmD-kaisuvita
vastaan. Laajimmalle
hänenrjulislava: taiteensa levisi
Clart^ Ja T a l i ^suomennettu) romaaniensa
kautta' Ja, sytyttäväm-mln
kuin kehenkään muun kaikui
Barbussen ääni niissä kongressets-r
sa. JoiUhäii:'järJe8,ti yhdessä muiden
suurten; kirjailijoiden kanssa
20- ja 30-IaVnllä. Näillä kymmenluvuilla'
oli hänen vaikutuksensa
suuri, lähinnä Johtamansa Clarte-liikkeen
ansiosta.
Barbusse kuoh elokuun 30 päivänä
1935 keuhkokuumeeseen Mos-kova.
s.sa Kremlin sairaalassa sillä
Neuvostoliiton matkallaan. Jonka
kestäeti.sä hän keräsi : aineistoa
Leninin elämäntyötä käsittelevään
'teokseensa.' •,
Hcnn Barbusse ilmestyi Ranskan
kirjallisuuteen runokokelmallaan " I t kijänaiset"
21-vuotiaana vuonna 1895,
siis ajankohtana, jolloin Ranskan kirjallisuutta
vanttr pessimismi Ja; dcka-r
denssi. Barbussen runokokoelma, joka
herätti enttam suurta huomiota i l mestyessään,
kantaa myös levottomuuden
ja pessimismin leimaa ja'tolr.
vottonunis vanttaa myös hänen romaninsa
"Anojat", joka ilmestyi 1903.
Yhteiskunnallinen- vääryys Ja kurjuus
saavat jo hauen tassa cnsminn^ise.ssa
luomisvaihees!5aan tuomitsevia ; kan-;
nanottoja, mutta vääryyksien aihcutr
tajicn osoitteet eivat ole viela nuoren
kirjailijan, tiedossa. Vuonna 1908 hän
julkaisi romaaninsa ''Helvetti".; Jo.ssa-pohdilaan
jo yhteiskunnallisia kysy-myk.
sia;: mutta uuden ratkai.scvan
käänteen hänen ,-kirjailljalaadulleen
antoi ensimmäinen niaallmansot.a.
Maailmansodassa Barbusse naki selr
vasu, keta sota palveleeja ketkä hyo^
tyvat rauhankin aikana ihmisten
kurjuudesta. Koko kirjailijain intohimollaan
han haluaa kostaa, syyttää
Ja. tuomita sodan aiheuttajia. Ensimmäisen
maailmansodan:. elämyksistä
syntyi hänen suuri; maailmanmaineen
saavuttanut romaaninsa "TuH" (Le
feu), joka ilmestyi Oeuvrc-lehden
palstoilla. •- .
Barbusse lahti riijtamalle vapaaehtoisena
kuvitellen menevänsä- puolustamaan
Ranskaa ja Ranskan kansaa.
•Rlvimiehena han kuitenkin rintamalla-
ollessaan vapautui" katkeralla tavalla;
harhakuvitelmistaan. ''Tuli" 6n
erääfc'-joulckö-osastön'pUlväkirJa, niln-jalUnen
toiminta alkoinäUiinäikoilUh
yhä kiinteämmin liittyi hkhen pillit-tiseen
toimintaansa. Hän kirjoitti
leimuavan artilckelin ''Me syytttmma'^
Jossa hän kutsui työt&tekeviä Ja edistyksellistä
slvistj-neistAft' ponnistelemaani
yhdessä nuoren spslallstlsen
neuvostovaltion .puolustamiseksi: Häh
kirjoitu artilckelikokodinan^ sivlsty-f
nelstölle. Julkaisi ixdUtUsÄi/a^
kokoelman; ^Iställjah pbttelta" jne:
Vuonna 19:» hän Uittyi/Ranskan
kommunistiseen puolueecsen; ::
Barbusse työskenteli, harvinaisella
intenslteetlUä. Hän kirjoitti Huma-nitcheh;
toimitti omaa lehteään, j u ll
kaisi kokoelmiaan, pamfletteja, artlk-:.
kelelta, matkusteli' ulkomailla. Jarjesf/
teli kongresseja. Hänen, työtarmonisaj
ja intonsa oh harvinainen. ; J a Bar|^
busse kirjoitti; tavalla, joka el jattä--
nyt toivomisen vnrKa taiteclllseSsji,
mielessä; , Klrjoittfi)a; hancn suurijiij
teoksen tai lyhyen artikkelin, "hän;
sat lukijansa rakastamaan kaunista;
ranskankieltä", niinkuin hänestä pn
sanottu.; Armoton ja yksinkertainen
johdonmukaisuus tai värikäs, hehkuva
runollisuus, seikkaperäinen analysointi
tai lavea, suurpiirteinen kuvailu
— kaiken hän, sanan suvereeni tai-:
teilijn. hallitsi loistavasti. Hän kllrtr
nittl erityisen suurta huomiota muo-tokysymykslin
tuomiten kuitenkin
täydellisesti formalismin. Päinvastoin:
han vaati kirjailijalta taitoa, sttf
non käyttäjinä ja rchellLsyytta aja-;
tu.sten Ja aatteiden levittäjinä.
Barbussen 20-luvun tuotannosta on
mainittava: vuonna 1925 Ilmestynyt
romaani '•Kahleita••, Jossa hän kuvaii
Ihmisen vuosisataista sortomlsta, Näihin
aikoihinhan teki matkan Balkanille
ja vuonna 1926 llme.styl teos
••pyövelit',. Joka kertoo kiihkeän pai;
jastiivasti Balkanilla raivonneesta
terrorista. Käytyään Neuvostoliitossa
Ja tutustuttuaan Taka.rKaukanslaan
hiin kertoi reportaashlteoksifisaah
"Tätä on tehty Gruusiassa";< 1929» ja
••'VenaJa" (1930) nuoren ncuvostovalr
tlon sosialistisen rakennustyön saavutuksista;
V. 1929 hän kirjoitti teoksensa
StalinLsta ja hänen tarkoltuk-;
senaan oli julkaista teos myös Leninistä,
mutta ollessaan Neuvostoliitos-;
sa kokoamassa aineistoa tähän teokif
seen.sa hän kuoli lyhyen taudlp mur-j
tama na elokuussa 1936. HcrkcämäU
tömän työsköntelyn ja kroonllUseii
kcuhkövlan. uuvuttamana; r u u m i s e l
jaksanut toipua keuhkokuumeen, rasl^,
luksista. - ' ' '
Hänen kuolemansa jälkeen julkals-;
tlin hänen kirjansa v Leninin klrjeenr»
•; vaihto ;'perheensä kanssa^^;: Niinkuin,?
Tiistaina, fafeinäk. 7 p. — Tuesday, July 7, 1953 Sivu9
PiOkaiiiHinitiis ja
40 tmnm viikko
Monlicsi. ^.International Tobacco
UTorken UiUon (AFL) allekirjoitti
viikon lopuUa^kahden vuoden työeri-toscp:
mu|sen^$'W. C. Macdonald Tobacco;
Oa'n>kanssa. Sopimukseen: isi-aältyy
palkkain k'3X>ttamlnenlkah'
deksalla prosentilla ja työviikon lyhentäminen
40 tuntlhv,: entisen 42
tunniif asemesta.
Sudbury Footwear
:, Enalluokkaine^^ kenkien :
' korjaamo
BIItL GBODECK
21 Lareh'^; i,Kliis Edward raken.
TukUtuttakaa silm&nn*
Frank R. Block R.O.
Optomctrlstnik
KOHTUULLISET MAKSUT
HUONE 410 -
PUIL «-4014
Mackey rakennus
DURIIAM N.
MANHATTAN
Hi
m
ts Dorban 81. N. 8 a « » y ; a p i
LAAKARI JA KIRUROI
DR. L. H O Ö E Y
Pub. 7-7355 Kotiin « - « n »'
Medical Arts rakennnkseMiv!
260 Cedar S t . Sndboiy
SUDBURY CLINIC
Lääkärit ja kirurgit
DR. S. S. POLACK
DR. R. M. THOMSON
DR. I. W. DAVIDSON
DR. K. P. TURNER
DR. D. K . M U R P H Y '
DR. W, R. WARDILL
Dlt. P. B . F Y F E
Hanunaslääkärit
DR. I. G. POLACK
DR. L. N. HOBBS
Suomalainen tulkki
130 Elm St. E „ puh. 3r718I, Budbnry
kuin; alaotsikko ilmaisee, ja se kuvaa ynäolevasta' selviää. Hehri Barbusse'
caäHm!Sttrtm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-07-07-05
