Vapaus, July 7, 1953

              Ti:i,\h:r,h. hc-.nak 7 p — Tueviay. Juiy 7, 1953'
— Jadepeodeat L*bor
Oixan of Pbsxl«b Canadiass. Es-
UbKrttfd NoT. e. 1917. Au:horu«d
-«»000Vclaa,:3i»n' by ..the Pos:
Office Deparanent, 0::a»-sv ..Pub-
Tbondax» and SaturdajB by Vapaus i
Pul»li«iJJxi«.Company L«l.. at 100-102 J
Bax: St W.. Sudbury. Ont;. Canada: 1
Sdiy.r.a: Ofixe 4-4265. Manager
E eurjs. Ed:vjr W. Eklund. M»jL'ng
addresc: Boz 69. Sudtmrjr. Ontario.,
Achtsai^ing r a i « upcn, appl3c»;los.
Tran£la:;3n Iree of charye.
TILAUSKINiJAT:
Canadaars*: : l Vt tJ» «kk. 3.75
3 kk. 2.25
yhdys',a!lo'J8«: 1 rk. 8JtW 6 fcat. 4.30
Exyjmtfsa l vk. 8Ä> 6 kJt. 4.75
Mita misiifc sanovat
Varjonyrkkeilyä
RAITHA 3A HVVI.VVOI.VTI
• Sen jälkeen kun rauhan mÄsd'-!--
iuude: Koreassa cn-at tulleet lirri*:-'
semnMikfi on ra.*iÄnr*:e£p:ire»sa
myöskin Uivail.&cen *.iiT..sverr t e s i u - - ;
.•••detäa iLTiennyt ..pelkoa: etia'.'rauhar; •
.' tuJo aiheutiali: talcuden «ukt^-Kuksen'
,^i.c?ppu.-niswRa uha: ev:; u^^^
päinvastoin « J ; £ - ^ hy/invo:mia- ;a ; v:iniealicaistv tajjshtumat kesi-:,-,, salaista impenalismia edustava Anglo- onnisti
taistelu
lan.<d-EtutK)paD suurraltoien R. Palme DuttrLontOO ^ytjTieita bntUla^a miehittäjiä vas-fcTMi.*,
_ jc-:!s:.r.enetia Kenraali Naguib
kaj-ttaa nys-akssen n i ^ n
^frs. Rae Luclfockin asia
on VK:n neuvoston
edessä Genevessä
Genere. — SUaUman naist«n j
. koDsretisii^. canadalatsten . nai»;-" 1
ien edosujiep mDkana. jotka.orat:
rieralJenufisa «ri-Eoroopan maissa^
enntin . kotioluinistaan;" on mrsv
Bae Lutkoct,. Canadan paistenj
liiton kansallinen puheen joilta ja-1 ; Mi^iä en koskaari pt.-ii-Il II
Mrs. Luckcck on-parliaillaan Ge-1 ne;.i::a.'. .-u::-jr. eaeus-
IV SAXOTTl^
n.-n ^apealia kaaulla _
. (. h . .T:ahdo;ön; si.-.-uuuaä •'
IVAN
KESi
KESi
-Vanhal puoluf-cl — ja r.jult-n iir.närje^!;'^ -^nifnrdlthiintfti
»vat .vjjme päivinä kivne^-r kovaa Hana.^.iLai,ifjry]oh
... lausunnon johdosta, et ta valituL^i tiiUuaan hänen puolueensa alenlai.si
-.veroja puolella rniijaa.''fl!!la d^jHarnia.; 'I:o.ryt:Ja heidän Jehtt-ni.a ovat.
. tietoi.sia, että kan.r^ on kylla.'^t>rjyt varujteluohielnian ajheuttamjin:
. yhä ko7Kja'i'iin veroihin ia Äiii;.'-i, he ovat rum.iiuttaneet vaella ja voi­malla
tiitä veroalenni.-mahdolli-UL/tta.
Liberaalit — j a heidän }ie'.ejMrjf>ton.ij aina CCFin oikeistojoh­tajiin
aMi ^ fnat puolellaan -^hiUineel-. etta lJrewn veronhuo-jennusalennuslupau.^^.
ta ei voida eika aiotakaan täyttää. .:
TäÄsä sellaisenaan (m rnainio e-imerkki -v.\a. miten j)ata katti--
. / ' J a ä soinrua"-.va!kka "musta k.sIki on kummal!f'ikin":. :. •
Kan.>anjoukkojen. hartijoita. nyt kumaraan.- painava verotaakka .
• ••.^htuu puoIustu.s!aitok:sen .-uuri.s.ta.' j a yha ka.Sivavi.eia •menoista. . K o - .
; rean solaan </5allijtumiie-sia ja eur^ppaJai.sien liittolaisten avu5tami-
. . aKta. — mihin molemmat vanhat puolueet .ovat lehtineen ja lier/ejär- :
j^stöineen syylli-styneet. Selvaa on; et ta, jos nykyi.^ita ulkopolitiikkaa :
• jatketaan, .^aiheuttaa lir.aa veroja, eika anna mitaan verohuojen-
. -.ijuksia. kuten lib«.-raali[nrol;icen s;irnantckevat-j aivan oikem c'.:er.sti
prewlle .sanovat, ^^hta « r h a a on ,>e. e t u jo.s toryjohtaja iUreAv lo-.
tenkin saisi valtiovallan rthjat ka.siin?,a, han lisalii .vjtavarusteluia ja
:Säh^'ttäi.«i ..siten kan^^.akunnankarinettavaksi tnti.stä .suuremman ve-iolcuorman.
-• * Tämä ei kuiterrkaan tarkoita 5)ta. etteiko mitaanrvoida tehdä.
. . . . . . . . . . . . . s.a .&. "::>>:.&i?- r:d&a£ •piahdollil
ilmeiden kansakuntien kokous kä- < m u : ; i ä - . T j : . ' ; ä p e r a i n r i y . T ^ S i -j
s: on lehtä-.a k a i k i mahdollmfc-. M - .„^j^^^^^ nyt selittää, että silla on "oikeus" järjestettiin ja rahoitettiin, kalpaa
caitcman. paremman maailman ^o<t- , .^^jj^^tij. hiomattavasti kärjistyr.:.t ryöstää Iranin kansalle kuuluvia luon- ^-;elä lisävalaistusta. Joka tapaukses-tstrn.-
setsi.!; ., ,. ... .f, g-jf.rjjaiisen i.'r.per:ali£min.valta-a5err-a •• nonrikka.uksia. .:ja- .vaikka, Er-Sla n ni.n 53. on merkl31epantavaa,.:miten US.\:n
Yndysvaltain 'Furniture Wor£ers ; .hor;'.nnj--S5a seka taloudellise.>. naliitus on taistellut tama.n .A.IÖC n «era •.iralliselta ja puolnirallisilta ta-
Press". i etia finansEimarkkinoilla, mutta "Oikeuden" puolesta seka diplomatian, hoilta riennettiin lausumaan julki
: :' • . . . * . . ' . • .! myöskin poijitt^sella ; ja . strateegiseiia. Painostuksen.-uhka tisten että
JARJETTOMYYDES V.^LAHDYS , johkoUa. jo.:ia kaitiila alueilla ame- avulla. Tulokseksi kuitenkin jai. etta ,a kuinka ylenpalttista huomiota USJ
"Venuäjalla 'ja ulErmailla apr;ko>.j
da''
kun
• e
to.-yon
Bcria
nereesa. Sveitsissä, missä Vhdis-rj: >Se
tvneiden kansakuntien kokous kä­sittelee
bärien kulkunsa estämist.=i
. pIKE.A.V LAAKETT t
o
V K : n kokouksiin Vhd>sri-alloissa.
V K : h lakiasiain tuntijain la asun- ;
non mukaan ,Vl»dysvaIUin viran- [
omaiset laittomasti estivät h ä n e t ' • Mina ^le.i hivaL^^nm. R,:]
csallistumasU talous- ja sosiali- ^s-ma.-. laav^ec;: iar.xaar, '-le-.a.-;j I
euToston sekä naisten komissicninr-' -^^a.-"--n ihm.s^^^^^^ eliiii.|
kokouksiin vume vuoniia. Tämä:J -'''-«ä-^- Onkose :o:-a?
asia Y K : n ja Yhdr^Taltain vählia ' Hchdcskauppias: Kylla asa
•!faineri_:;:;:;Saiiä;.:;t2päyk
|''05::an.^;.-pul]ö:r'^^^^^^^
::hän^!l'^Vcn;kumpiä;k^
Jäsenet vaan..ei -LavTent
. Canadan .Uutiset.
USA on ehkäissyt
läälrlroirlon KiinA^in i P ^ ? ^ ' - * * » ^ * ^ - A I ^ ' ^ ^ " ^ ' ^ ^ ^ ^^yp^^"^ ; on amenkkalamen monopolipaaoma ]
l a a i M I V l U v l l l l l l l l U U l I jtehtnn Englan.v.r. s]:.-.o:r.fta. Vuo;.-, uutiset ovat myös ke.-toneet USA n ,
lähettämisen
on viime aikoma ryhdy::y rahtaa- askel askeleeita tunkea tieltään br::-| maista m:ele.nkii.'^itoa kefjii-Idan >£n-. ;^pj^.^ lehti Vaatii
maan Italiaan e.nslantiiaisen yhiy- ::ia:3:a ja «jeiÄentaa Englannin a.se-' soilta Naicen maiden se>a S..cft:-.;n V J L ' „ „ ,
.-naa. mu:.a sam..ila se j - n t t a ä tukan- ,a ErypTin Taisele. a: kar.sa:::se: «^^€11 provokation
•kansalhsia-
•£esk:-Idan.' maissa:
vapausliikke.ta ! keet osoutavat tuievaisiiuden..;
j keski-Icah ^ k a n s G i l l e i J ' ;
] Viimeisen sanan sanovat
j keski-Idan kansat
: Päinvast<iirv on asia. Veroiaakkaa pilaisi ia
täkin huolimalta \-aikkatitettai.siin tavtanto<3n kan.«^allinen lervevs-
. vakuutu.«laki ja ^uoritettaLsiin erinäisiä muita «^j;«iaalisen huollon pa-
. cannuksia, kuten eiimcrkik.«,i vanhuudenelakkeen ja työttömyysvakuu­tuksen
viikkomak,«jjen korotu.'- jne; vVinoana ehtona .K' että oinak^
: $utaan rauhanomamcn ulkofMjhtiikka ja y.stavallisetiiuhieet k.iikkien
. .. maiden kanicia. jotka ta.«i-arvot.'<uuden f)erusteella haluavat olla ..\-..=ia'
....: <'ä]li5is.sa suhteiss.'] maamme kan.ssa- • - Ottakaamme seuraavat e5impr--
i i t :
Vuonna 1947 lijtlohallituksen p«oiu.';tu.?menot olivat vain ".a-hän
yli 200 miljoonaa dollaria. Jo.'- maamme puolu..«tusmenot vahen-nettäsiiin
nyt --- yhteisesti muiden maiden kanssa tehtyjen sopimus
ien-ja suunnitelmien mukaan: vuoden 1947:n ta.solle .— .siitä saa­taisiin
jo noin 1.700 miljoonan dollarin vuotuinen saistf)-— eli yli
kolme kertaa suurempi verohuojennus, mita toryjohtaja lJre\v dcma-gogisesti
kannattajilleen lupaa.
• Jos- Canada loi>etlaisi erinäisten eurooppalaisten maiden ••.=^ti-
^; laallisen avustuksen'' ja ryhtyisi .«en sij;ian kaupankäyntiin kiiikkien :
maiden kanssa, tämän sotilaafli-^en avu.stuksen Io{>ettamisesta saatai- :
t-im lähes ,150, miljoonan dollarin vuotuinen säästö; 'Kaiken. kai_k-kiaanGanadan
sotilaalli-sia menoja voidaan: vähentäii' noin kahdella
miljardilla dollarilla vu(K]e.ssa. Jos muutetaan maan u]kofx)]itiikan.
^; suimtaa-- Mutta läU eiväl halua .jicn paremmin töryt Ja :libcraaJil
kuin niiden lehdet j a litvejarjc^lotkaan.
. -j:- -..Jjos- ulko{x>Iiitlista, suuntausta muutettaisiin siten, etla^hykyiset
Suunnattoman .<>uuret puolusluslaitok.sen menot alennettaisiin esimer-
4'^''^-uöden 194 7 -tasolle, silloin rvoitaisiin 'kilk^llomasli antaa yksi- :
- naisille miehille -ja naisille SZ,Q06 tulot verovapaiksi j a jjerheellisille
V 4»«ikilöille ^S^^ — ja silti alentaa alle $5:000' vuodessa ansaitsevien '
"veroa, puolella! •. -Jos maan varoja Ja re.<ur.sseja lakattaisiin,: luhlaa-piastavarustelutarkoitukseen.
kuten nyt tehdään liberaalieri;fohdolla
ja tor>'jenmyc)tävaikiJtuk.>ieHa'. voitaisiin veroalennuksi.sta-ijuölimatla
järjestää kansallinen terveysvakuutus, jota kaikki canadaWisetha-
• lliä%"at. korottaa perhe-avustus-. työtti>myysvakuutusr ja vanhuuden-,
cläkemaksuja.sekä ryhtyä toteuttamaan halpahintaisien kotien Jouk^
komittaista rakennusohjelmaa.
• .Verojen alentaminen on stkä mahdolli.>ia että toivottavaa. Mut­ta
rehellisiä veroalennuslupauk.sia tulee vain niiltä ehdokkailta. Jotka
-M: vaativat: Vhdysvaltain, sotaisesta ulkoix>litika.sta irtaantumista. Cä-liadan
kansan ja valtion etujen mukaista, itsenäisiä ulkopolitiikkaa
: j j i siihen jjerusiuvaa aseistumiskampanjan romuuttamista. sekä ystä-
A^lisiä suhteita ja:kaupankäyntiä kaikkien maiden kanssa, jotka ta-s&-
ap\-oisuuden i>erusieella haluavat olla tällaisissa suhteissa maam­me
kanssa. _ ^
I Vanhat puolueet käsittävät, luonnollii^esti. että kansa haluaa täl-
; l»i5ta huojennusta- verotaakkaansa., mutta kun ne haluavat jatkaa
. l i a l l e Ja valtiolle turmiol)ista.varu5teIuf>olitiikkaa. ne käyH^ät varjo--.
ipTkkeilä keskenään siinä mieles.sä. että sai.*ivat kan>an vähäksi ai-
::kaia vielä sietämään niitä ':pienemmän pahan!" nimissä^
" ''^'-"^ .-ai-aan" Huomattavan lapiiui.-.usa- ja Libanon joutuivat Ranskan v : . i - , imperialismin sormet pelissä mu- sa sekä bnttiiaisten että amenki
oitaisun huojen(a,'i «li- HDn2.-con2in en;;lant.laiset vi- kutuspar.m <En:!:an:i:aiset tunkeutu:-, ,,3^3. Egr.-ptilais-^n vuoaen !9cl j a l - laisten imperialistien ikeesta
• Pekinj: — Yhdysvaliain hallitus
r:/htyi kesäkuun aluisa toteuttamaan
uhkaustaan, että-se estää käskyval­tansa,
alla o;evia maita to:mitlamai-t
a. laä'.* :a in e J t a . K i m a n . k a nsa ntasa -
valtaan.
ta-man- Höngicongin eng
ranr-maisel -ovat saaneet määräyksen
valvoa, että .«irme lähetetyt laakeai-pc-
et käytetään vain paikalfc-een. k u ­lutukseen
ja etta. m i t ä ä n laHJcealnei-deh
edelleenvientia Kiinaan ei ta­pahdu.
Tama. kyynilli6<;n: ja-, eppnr-
•i-iaaniscn määräyksen ;arkoituk<.enf
m ^a.i.'.•-Jtu^a K i i - i t l o L - t e n vtp.^.-'eh-to^
steii lääkehuoltoa Koreaa rinta^
maila.:
Uudet määräykset koskevat laake-tarpeiia.
• jorka. tulevat Englann'sta,
Raniiosta; Länsi-Saksasta. Japanis­ta,
luhasta. Tanskasta. Hollannista.
Belgiasta, Canadasta :ja Norjasta.
Näiden maiden hallitukset ovat UFr
A:n käskystä myöntyneet tähän j k i r -
ice.^sn Jo epahumaaniic^n toimenpi­teeseen,
"vaikka' :se -aiheuttaa asian­omaisille
maille huomattavia itlou
dellisia tappiolta.
j laisen etta br.ttila.sen i.mperialism.n
j .•».iaananfj-nkeutumista vastaan..-. '• i
! ;.man. .vastalauseista •huolimatta.. ..•^:a
I Keski-Ita on jo kauan ollut lan.=^.. ' g. fcaipaa sen enempää kommentaare- c , j - .^
Euroopan s-jar.-alto.-f-n kilpailuke.-.--| .-a. kun tote:aa. etta rahtsul-iser. aioit-
I tana V 1832 farittila^t sotavoimat j italialaisen oljy-yht.ön takana
Sorto ci voi estää kansallisten
vapausliikkeiden nousua
sata.m.me vaihteessa oritit tunkeutu.-• •j.gj^pj.gnm-lähelfilaan esittäneen Ira-, Haikailem.aJtomimmätkaan sorto- USA ja Iso-B.-::ar.nJa teke-.at .-tc-ski-vat
Iran.ir. ja s«>n öljyestmtymat J o u - ^ ' h a l l i t u k s e l l e , etta US.V tarjou-' toimenpiteet, sen paremmin kum soti- "Idassa manooverer.aa.-: kamppc^ilie.n
tuivat .*ngk)-Pe.'-Eian ^nykyisin An- ^ ostamaan Iranin oljya 1 -.äsdiktatuuri-r. nojautuvien nukkehal vaita-asemasta ja harjoittaen n-.aar
gl.ö-Ir&.*iin> Oli. Companyn ;n!stett8-_I - . -. . fijrust^nkaah pystyttäminen, eivät ole : hantunkeutumistaan aseitt
V i k s i Sa.moihm aikoihin r^^^y^-'^'^ \ Suj^hln V2La.\tpA\is Ef:r9ii%f,i 'kuitenkaan voineet estää keski-Idan om.ensa. tekniikkans.^ ;a pystyttä-myos
Saksan: ja; R.a::s:-:sn.im.penali£rn:^.,-.-j^y5s-EtojT>^^ tapahtumien. •yh-t.ey-:vmaide.":.kariSal!isten. vapaiisliikkeiden :,nue.nsa taantumuksellisten-nu.-ikenai-lunkeutumaan
- keski^.Itaan. •. Edellinen . jjessä ' bn 'ilmennyt selviä merkkejä ' voimistumista. • E n n e n p i t k ä ä ne-epäi-,: litusten avulla., .Mutta, viimeisen .:ä.
sa: jalansijaa Turkissa, kun taas S;.-,- i s-jtä, että sielläkin ovat ameriiikalai-' lematta tulevat vapauttamaan maan- ratkaisevan sanan tulevat sar.cmaan,
• ' • iks-;\kesb-idän-ksnsatV jQtka^kuIkev^
levää '..voiton -päivää - •kohti. ••taisielleri'
U. olla,:;
•S' t'.i-j
i u i ' t ä t ä:
:v:.Vi.^l?--^
••ui--. c-n ;•
:• • • - ; J . Iti."
.-:i.-muut
s f.UU
pikaista tutkimista
Readin
;:Seading::.;AFL:h:
.cD.'-;s-:e5s:a • tutkimaan
,-pa-ä
fiui.a. On 'jjj:,
:.i:;..£en Kcre^n s r . i _ . i i.i^
Teoilisuustuotanfo
vähentifnyt Suom.
7 i l »
Siististi sanottu rumasta asiasta
* Hallituksen, omistama Central .MorttraRe and Housin? Corjx)-
:; ijation on suorittanut turkimi|ksen .a.«iuniojen hintojen ja:niiden omis-tbjain
tulojen keskeisistä suhteista Ja tullut.siistiin asuun puetun laur
rentonsa perusteella siihen lopputulokseen, että "ostajain tulojen li-
: «ääntyminen osoittaa mahdollL«uuksien:lii^
. beh::kirjeen%-aihtaia Harvey-: Hickey sanoi torstai^ssa artikkelissaan
-J-" missä 5i\umennen sanoen hänen omat tilastonsa osoittavat val­lan
toisia.
,, •„' ^lainittu kirjeenvaihtaja sanoo, että :'N'ational Housing-lain per
rusteella vuonna 1952 asunnon, ostaneiden henkilöiden keskinkertai-
• nen viikkoansio oli SS9. Toisinsanoen, sitä vähemmän ansainneet ei-
.•^äl voineet asuntoa itselleen ostaa muuten kuin jjoikkeustapaukscssa.
^utta lainatkaamme häneltä vähän lisää;
' '"Tämä keskinkertainen o.^iaja maksoi asunnostaan 510.934. eli
.'^itsemän prosenttia enemmän kuin V. 1951. .Mutta tämän lain ]>e-
:., rttsteeHaiasuntöja ostavien henkil^^ ansiot lisääntyivät vieläkin
, kuin asuntojen hinnat. : Ne nousivat kolmella-
, toista prosejitilla. eli 54.076 vuo^iansjoista (noin 57S viikossa) 54.61 ö
\^osiansioihin eli 5S9 viikossa V. 1952.••
J Siististi Sanottu: ".Vsuntoja ostaneiden henkilöiden ansiot i>vat
Oousseel vieläkin dramaattijemmin . . . ! '
/I ; Kaiken lisäksi tämä rsiisti'' lausunto on, totta.Asuntojen hin­nat
<n'ät kohonneet niin korkealle, että -keskinkertaista" palkkaaan-
, : M työläinen ei kerta kaikkiaan pysty asuntoa ostamaan Ja sen
lOjiat kohonneet vielä ..'.'sillä.vain parempi- •
..osaiset voivat asiain nykyisellään ollessa asunnon itselleen ostaa,::
; : tosiasia, että c§nadalaistei) työläisten • keskin-
: jirtainen ;pa^
• • palkkatyöläb^
: e| asuntoa nykyoloissa osteta koska hallituksen omien tilastojen mu-viime
vATionna asuntoja itselleen ostaneiden keskinkertainen
f^lkka oli noin $4.500 vuode-ssa eli S89 viikossa.
Tällainen on tilanne maasjvi. missä virallisteiikin tietojen mu-
'* e Suomen vicntitsollisuuden tuota nto
väheni kuluvan vuotien ensimmäisen
neljänneksen aikana nom 12 prosen­tilla
ja kotimarkkinalcollisuus • noin,
5 prosentilla. , todetaan Ksi^allis-
Osake-Pankm vasta ilmestyneessä
täloudelUjessa katsauksessa. Koko
t«)lllsuuäTuctannon aleneminen on
siinä amoitu, 7 prosentiksi.
Pa peri teollisuuden volj-j-mi-indek-
.si on laskenut n. 11 pros.. puutcollir
suuden 12 pros. viime: vuoden er.-im-,
maisen neljänneksen luvuista, mutta
eivät cnaa:riime vuoden viLii.elsen
neljänneksen alentuneesU: tasosta
p.-» peri teollisuuden osalta enempää
kuin prosentin, puuteolluuuden osal-t.
H : vielä 6 . pros. MetalliteolLsuuden
tuotanto on 11 pros; vastaavaa v.jme
\-uoti5ta pienempi.
Kotimarkkina teollisuuden piirissä
on huomatlavnn muutos tapahtunut
knri-. ravi- ja lasiteollisuudessa, jon­ka
tuotanto on peräti-33 pros. pie­nempi
kuin vuctta aikaisemmin. Se-mcnlin
ttiotanto. joka vielä loka-jou­lukuussa
viime vuonna oli 148 .mllj.
kK, oli tämän A-uoden 1 neljännekö
sellä vain 108 milj. kg. Nahka- ja
kumi teollisuuden tuotanto on pienen­tynyt
kolmisen prosenttia, ja vain
kutoma- ja vaatetusteollisuus sekä
voimMtecUisuus ovat merkittävästi
nousseet; . sanotaan' katsaukses»:
Nousu oli n. 11 pros.
Hakkuutoiden suhteen katsaukres-sa
todetaan, etta k*jko- hakkuukau-den-
tulos on: 24 pros. pienempi kuin
viimp' vuonna vastaavana - aikina.
Erityisesti pinotavaran hakkuut oli­vat'
pahasti jäljessä. Myös hakkuu-työvoimaa
o l i paljon vähimmän kum
edellisen \-uodon eiismimäiseila nel­jänneksellä.
vat isännöimään Esyptin ja Iranin
: 1 isä Iisi myös Sudaniin,. KyprokseJ; c.<
/:Mäliane,.. Paleslunaan.: .Irakun ja
: Trans-Jordaniaan. .
; Ensimmäisessä maailmansodassa
Saksa joutui tappiolle ja: .senimperia-
Hsmi.- menetti jalansijansa.-, kesk>-
i idässä.. .Ranskankin imperialismihci-kent\
i.' ja.: brittiläinen ; imperialismi
valmistautui kaappaamaan vaikutus-.1
piirikseen myös S.vyrian ja Libanonin, j
Sen valta-asema koko keski-Idässa oli
kiistaton äina tx)i&een maailmansotasn
saakka, jonka-, jälkeen, sille ilmestyi
uusi ja kaikkia a.kaisempia ycimak-kaampi
kilpailija, amerikkalainen mo-nopolikapitalismi,
•: ,.: ' ,
.amerikkalaisen monopoli-kapitalismin
byökkä.rsretki
Amerikkalaiset- rjht.nvat nopeasti
ja taitavasti suorittamaan tunkeutu­mistaan
keski-Idän markkinoille. Jo
ennen toista maailmansotaa olivat
amerikkalaiset hankkineet .itselleen!
taloudellisia - t u k i k o h t i a : . ; -Arabiassa
käyttäen välikappaleenaan kunmeas
Ibn Saudia englantilaisten tukemaa
Hashimllttien hallitsijasukua ^ ypsr
taan.' Siten ArabianrAmerican Oil' Co
önnistur'nopeasti saamaan omistuk­seensa
' suuria oljyesilhtj-miä . sekä
Iraicissa etta :Arabiassa.- .Varsinkin
^toisen maailmansodan- jälkeen US.A :n
imperialismi.,- voimakkaasti - laa jensi
vaikutusalaansa. Tämä näkyy seh-äs-ti
kauppa- ja tuotantonumeroista; V .
1938 tuotti keski-Itä 16 milj. tonnia
ölj5-ä. josta, amerikkalaisen yhtymän
osuus Oli 2 'milj. tonnia. -'V. 1950 ko-kipuoliskoUa:
käymä kansallinen- va- . Iranin Tudeh-puolueen sekä .Irakin, .kansall-^sen -riippumaitomuutetjSf.
paustaistelu Suezille ja-Sudaniin: pe- ! Trans-Jordanian: Sy>"nan, Libanonin vapa-atensa puolesta. ,
Kuinka Itä-Saksa torjui
fasistien hyökkäysen
:, s a a n i i s e e n ' : "Amer:ka-:n : i ansa os, i 1
keu;,et;.u:.tistä'mä^:;--, sana:-'.,The .Sa|
• r;r.a:'-.;.i,uleekö'.S
• .'.If .'^^'"^'^"^^^
.-v.o;.;a.tk.3 ,:rne,;d-än,.- sd:--;-iaSio.-i;e-
.^an^;-ne: •;a^minlyqae=V
.su-ut.er.sft--.-' •,-•',:.'.,'.,' •••.:..'..-•'.•••-.
; ,•;,?:£;'.s.ien;-.frienr.else.En., -kckfrriuiiael
•-s;;t A v3.rfkic:,hme,Ila.koi:nt5e-.s,tÄ 'Kir^ 1
;'s3-\; j;ano';..tä.nta: Jj^itti:: |-s;»a;.et2a;a-:i:>^]
• g-,.-:r.s,e:st r.; nc-s''aa.-:k,ysy;n
: Y h d vs kansa tii: •:s?tap
•nias^a..•;•-: , V; '•::::';::-.; -: •:'./'•.'•.':
•T;ämä;;.':5stiii-'^cn-.:.?:t.ä^^
väm ] : ' : k u h • • k-atsoiaan !presic^.-ittif
•5 e r : : c.-;ve.^i n. .sö t iJa.allise ^
hä ner., va aiiitaisteliih • a|k.a.na ,-'ar!t5aii j
•f j-ytö'is:;'n-.' ,T-/uman--.-\ch25,3n;n\'',.hsn--|
i • Fasistihulikaanit-.ja. ..-agentit, joita-: sekaannusta:-, uusien:-Saksa n . yhdiEtä--.;.--"^;_^?'-' ^?,-r-^
' samaan aikaan saapui Berlimiin-kaik-.lmiseeen tähtäävien pyrkimysten.suhT.j.-2. -:
Koska kapitalistiset päivälehdet V lua teitä^ myöten; ryhtyivät tilannetta ; teen ovat ep • •. • ~
ja niiden mokana pienet suomalai-i hyväkseen käyttäen järjestämään h ä i - v ^Saksan Demokraattisen Tasaysl-, U5A:n esitys hylätty
set kapitalisteja " ' - - -
Melidet ovat viime aikoina
/ t l julkaisseet •'uutisia" Itä-Saksan.! . Lopuksi, kun kansanpoliisia ja: Neu-itakseen ankarasti kaikkia epajarjesr
rauhattomuuksista . ja "kapinoisT ; vostoHiton miehitysjoukkojen sotilai- tysten. järjestäjiä. Provokaattont ei-
:'ta'', julkaisemme seuraavassa Sak-.'.ta vastaan tehtiin lukuisia hyökkäyk:-; vat tule välttämään rangaistusta.
: san Demokraattisen .Tasavallan ! siä. julisti neuvx)stoj:ukkojen komen-•
: uutistoimiston raporttsrin John i dantti Itä-Berliinin hätäitlanteen
K i r j . John Peet
LÄH
S
-.1
hännystelevät I riöitä ja onnistuivat /aikaansaamaan lan hallitus; tulee kayttäm.aän.kaik-iYKrn-vhteiskurinalliseB
oina jatknvas- useita yhteenottoja. j kia tarpeellisia toimenpiteitä rangais- l-HeuVOSton kokoukseSSa
Pectin selostuksen siitä, mitä to­della
on Ita-Saksassa tapahtunut.
BeriiinL
alaiseksi k e U o . l i p . kesäkuun 17 pnä.
Ttä-Saksan häiUtukseh :%^
tielonannossa kesäkuun 18 pnä sanot-
Suiu-isuuntainen fasis- I ^jjjj'.
tien liyökkays Saksan E>emokraattista
tasavaltaa vastaan ön; epäonnistunut.
Ulk0maailaisj«n palkkaamien..fasisti-ägenttien
— joita avoimesti tuki U S :n
radioasema Länsi-Berliinissä- jär­jestämät
levottomuudet Itä-Berliinis-
'sä: ja . ,niuutamissä muissa paikoissa
Itä^Saksassaov^t romahtaneet, koska
väestön. valtava enfenunistö pys>-i h a l ­litukseni
takana:
Seuraavassa kuvaus tilanteesta ke-sakuim
19 päivänä.
: Länsi-Berliinistä lähetetyt asiamie­het
aikaansaivat' epäjärjestyksiä
konaistuotantö nousi 87 m i l j . tonniin, useissa paikoissa ItärBerliinissä kesä-
— Siellä Venäjänä ei huudeu ä ä ­nekkäästi
Jimfialasu, mutta toimi­taan'kuten
Jtmiala otisi todella ole­massa.
— T n H . -TO-ard.
josta: USA ;n hallinnassa oh 40 milj.
toimia, eli lähes puolet.: Kaupan: nu­merot
ovat yhtä havainnolliset. Esim.
Iranin tuonti USArsta oh V; 1949 yh-,
deksäntoifftakertainen.: vuoteen. 1938
verrattuna, . Egyptin nelinkertainen,
Irakin: lähes 3.6-kertainen. Israelm
seitsemäntoista ja SjTrian sekä Liba­nonin
30 kertaa min suuri kuin v. 1938.
"Trumanln olijelma"
"Trumanin ohjelma" sisälsi myös
'määrätieto:sen::poliittisen ja strateegi-sen
tunkeutumisen : keski-Itään;
Kreikassa britit kävivät julmaa sotaa
demokratiaa vastaan, mutta joutuivat
sitten itse väistymään . amerikkalais­ten
tieltä. Myös Turkki joutui US.Mn
holhoukseen. : Palestiinassa USAtn
imperialismi otti siipiensä suojaan
sionismin, joka on aina v-almi siirty­mään
voimakkamman - palvelukseen.
Brittiläiset:- ynttivat.. käyttää hyväk­seen
Arabi-liittoa ja asettaa sen ame­rikkalaisten
invasion vastavoimaksi,
aseistaen ja rahoittaen sen ja anta­malla
sen käyttöön englantilaista upr
seeristoa. Amerikkalaiset monopolis-tit
puolestaan tukivat samalla tavoin
Israelin haUitusta; Tapaukset johti­vat
avoimeen aseelliseen selkkaukseen,
jossa Ison-Britannian tukemat, .\rabi-luttoon
kuuluvat nukkevaltiot karsi­vat
karvaan h ä n ö n . Tuo häviö antoi
USAin imperialismille yhä suurem­man
mahdin keski-Idässä.
Iranin tapahtumat
-Tata taustaa vasten selittj-vät i r a -
mn viune aikaiset tapahtumat.: B r i t -
"Ulkomaiden: ja niiden kanssa yh­teistoiminnassa
olevien saksalaisten
suurkapitalistien palkattujen ag:ept-tien-:
toimenpiteiden ta rkoi tuksena on
Saksan: Demokraattisen Tasavallan
työläisten elintason: parantamiseksi
suuniuttelemien uusien määrittelyjen:
käytäntöön saVeUukaniisen: häiritse­minen.
"On käynyt, selväksi, että useissa
työpaikoissa tapahtuneet työn pysäh­dykset
eilen.^ ja samoin provokaatto-nset
fasistiagenttien:järjestiin'ät mel­lakat-
Berliinin de.mokraatti.5t s.'m osas­sa,
on toteutettu Länsi-Berliinissä
valmistettujen suunnitelrmen', mukai-.
sesti.
.'."Nämä yntykset ovat ktutenkm täy­dellisesti:
epaonnistimeet siksi, koska
MELLAKOITSUAT FASISTEJA
. Ensimmäinen vangittujen luettelo
;,..; Vhdyskänsat:.,'-:-X-.\y,'—/-^,h^
-.asettui .-eri', pubiellie kuiii- Britannia;jij
•i?ansia j a . j o u i : . u i--(>dbttämatt3;itKiiJ
mattomästi .• .häviölle v-Ynäyskansmj
osoittaa, etta me.„l la,k.o itsijat- • ovat me,l--/T. aIouäe]liseh''.-, j'a-'.. ,• •yhte-i^sik- ^u^ un- ihiäi Kliiiiisjaaii
kein kaikki 13—19 vuodj en va,bl„l a o-i e- '- N. eu-.c £;on koioukssssa Genetessil
via « u o n a ja etta he ovat Lan&-Ber-; ""^"^^^ '"'^^ ^"'^ P"*"'^"-^
hinistä. missa he ovat saaneet fasisti-i Yhd,,s.-alta-n edustaja: vTttiaj
koulutu-ksen sellaisissa järjestöissä r.euvÖEtcssa saada keSKustelsI
kutm 16 ja 17 pnä, tarkoituksella es­tää
neljän vallan neuvottelut rauhas­ta.
Epäjärjestykset alkoivat, kun raken­nustyöläiset
.osaksi oikeutetusti, pro- j ne ovat kohdanneet väestön enemmis-testeerasivat
mielivaltaisestimääritel- = tön ja järjestyksen valvojain vasta-tyjä
työnormeja vastaan. Länsi-Ber-t rinnan/
l i i n in agitaattorit käyttivät nopeasti "Normaalinen työtilanne on palau­tunut
tehtaisiin ja. järjestys palautuu
kadiiillaV Älinkäählaisia provbk
rieri, j a : rikollisten .ainesten ; j ä r j ^ t ä - .
niiämeUakpita ei; tuUa: sallimaani'!;
"inkoinäiden,; agenttien häpeälliset
tilannetta hyväkseen ja ;yrittivät
muuttaa rakennustyöläisten kokouk­sen
poliittiseksi rinielencsoitukseksi. V
: Hallitus; ilmoitti, että työnjohdon
määräämä työnormien lisäys poiste­taan
j a poisti siten nojjeasti työläisten
valituksen syj-n.
kum "Federation of German Youth"'
ja- "Fightmg: Group Against; Inhuma-nity".
' • ' - , '
:Huomioitsijat.ovat panneet myöskin
merkille.: etta- melkein kaikki.rauhat-tomuudiet
ovat; tapahtuneet-.' muuta­mien
satojen^ -metrien päässä • Lansi-
Berhinin rajalta. ' " '
Saksan - Sosialistisen Yhtenäisyys-puolueen',
pää-äanenkanttaja- "Neues
Deutschland" sanoi johtavassa artik­kelissaan
kesäkuun-13 pnä: ; •
• "Kaikkien . niiden; ihmisten, - jotka
ovat vielä hämmästj-neitä ja eivat ole
käsittäneet provoseerattujen rauhat­tomuuksien
^ syytä . tulee huomioita!
tämä:.;Saksan demokraattmen: tasa­valta
on rj-htynyt sovelluttamaan toi-'
menpiteiia. joita Lansi-Saksan halli-!
tuksen herrasmiehet ovat aina väittä­neet
kannattavansa: Hallitus on hel­pottanut
rajan ylikulkua, on antanut'
tukeaan yksityisteoUisuudelle ja yksi-,
tyiskaupalle,; palauttanut maan talon- I
. aja .syuiesn ., Ka-isauivalisen -.. Työta-I
mistm-Taportin,' jossa • väitetään,^ *(
t a \ 'Neuvöstoliitassä -.-ja v.ikolm^
muussa-.'sosialistisessa -maassa.:valK-l
;;s;sl;;. tyojaiikQ. . Neuvosto -päätti- Hl
•aanella 6 :'>as:aa-n-,,]ykatä- tästä kysj-l
-Välyksestä- keskustelun .ensi'., vuoteai
•Rans';ta ja Britannia: aanestivätijtl
kayksen puolesta. f
! ••• Ha-!:ainn'citsijat.:' paneva'! ' ni'eriift,l
etta -tähän mennessä ovat Yhdysral-j
lat tottuneet saamaan suuren'enei-j
mistön- katsomuksiensa .p-aoielle, m-j-j
ta Mianne ,on n y f muutt-jnut. • -1
ei ! -hyyi
(,J.-;n;iif':t!!li
'.. ci.iii un
• BEST
Hinta
•J Ib-, rli
;'/':4. Vos., ya
:. • 1 .Ib: m s
! Uj l ut
--; •] Itj.. KUi
• .jJ;-: ii)i;;;i'a..
o BEST
Hinta.
'j los ka
j \bi va
- . i : ! ; : ; : luii
Ib ki
.': l'.ijak!ett
... . ] : p t i n N
:• BEST
Hinta
2 Ibs ka
2 Ibs, va
-,• .' 1 IbMuu
2—4 oz
1'aketit M
j.i Clias-pakettien
.- .antakaa i
VAPi
Box 69
masta;. naita suunnitelmia..: ..
• "He ovat kavttaneet palkatun pro-^
vokaattonhyo.kriäyksen jarjestamiscf
hy-vaksi sitä. etta Ita-.ja Länsi-Berlii-n.
n valista yhdysliikennettä :on-hel?c-f
tettu. että. - saoojentuhansien ,rauh2l-1
listen.. asukka iden keskmainen yhttj-denpito
on saatettu vapaammaiä -1
...^ >, , . . ,. "Provokattontoimenpiteet :ovat »•[
pojille, jotka ovat nulta ennemmm j mahtaneet, koska rauhanvoimat eiTi:
poistuneet. Ja juun tällä hetkellä 5^111 kansan syöksemistä sodan k.o-fasistiset
agenttuurit lähettävät sato-yritykset
hallituksen suunnitelmien j ja tuhansia, provokaattoreita. estääk-toteuttamisen
estämiseksi ovat sm-|seen hinnalla milla tahansa Saksan j mutta suun enemmistö toriui provt-keasti
romahtaneet. Y-ntykset tuottaa ' Demokraattisen tasavallan toteutta- ; kaattonen yntykset.
huihm. .; Lännen- agenttien onnistuj
i harhaannuttaa: osa väestöstä: hetkels.1
PÄIVÄN PAKINA
Kauan ei ole siitä, kun Pekka pai­natti
..edellamamitussa: lehdessä uuti­sen
siltä kuinka Italian kommunisti-
Hassahtaneita toimittajaveljiä
Sellainen' ihminen joka väfiäiikin j ta, mutta asian
ajatellen Ja järkeä käyttäen lukee
esim. sellaista lehteä kuin torontolai-nen
sota-aviisi -Vapaa; Sana. joutuu
väkisinkin ajattelemaan. . e t tä sen
w., aaiau perinpchjaista tutki­mista,
joka inhimillisten oikeuskäsit-teiden
mukaan pitäisi antaa jokaisel­le.
kaan vallit.<«e huutavan kova_asuntopula samalla kun_esimerkiksi
BC;n puuteoUisuudessa on 'tkysynn^n puutteen" vtioksi lamakausi
r,'ja. tuhansia ammattitaitoisia rakennustyöläisiä kävelee joutilaana
maan eri puolilla! ' - _ ——
.\suntoja pitäisi Ja voidaan rakentaa halvemmalla: ^Joshalliius
lakkaa, rakennuttamasta kalliita sotilaskasarmeja ja muita; joiden
avujia yhdessä korkeiden verojen kanssa, erinäisten rakennustarpei­den
hinnat on pidetty niin. korkealla, ettei lavallinen työläinen voi
jasuntoa itselleen hankkia.
vSiistiin'' asuun pantujen selitysten asemasta tulevissa liittov-aa-leissa
on vaadittava sellaista muutosta, että keskinkertaista palkkaa,
naUtlK-at ihmiset voivat ostaa itselleen asunnon — tai ainakin vuok-
; rata itselleen säädyllisen paikani On toimittava sellaisten ehdokkaiden
; A-alitsemisen hy>-äksi, jotka lupaavat tykkien ja kasarmien 'asemesta
halpahintaisia asuntoja — ja mitä enenmiän ääniä annetaan asuntoja
:>-aativiUeehdokkaillev sitä hyödyllisiihmin nämä
tyksi .siinäkin tapauksessa, vaikka tällaiset ehdokkaat eivät kaikissa
tapauksissa tulisikaan \-alituksL
Sitä ei kuitenkaan annettu, sillä
toimittajat ovat lievemmin sanoen] tuomitsijam taholla pelättiin totuu-hassahtaneita.
j j e n ilmituloa ja viimeiseen asti. s i i -
Asia näet on niin, että he vatkaa- [ ben asti kuin Ethel Rosenberg vlvää-
-vat lehtensä: siv-niila omaa vatkaa­mistaan
'Välittämättä vähääkään sii­tä,
vaikka kaikiUe selvät t o s l a ä a t pu­huvat
aivan ^päinvastaista.
Täytyykin, siis alkaa vähitellen: us^
komaan..että ne jotka s i t ä lehteä vne-lä
lukevat vakinaisesti ja siihen iae-mankin
1 uskovat; cvat ottaneet •jär-;
jen vangiksi'*, kuten ennen tapasivat
uskovaiset sanoa. ^ ''
OttakaammepaTffyt-esim.;--vaikka
Rosenbergien murha.
Maailman yleinen mielipide asettui
valtavalta enemmistöltään sille kan-
. nalle, e t t ä Rosenbergeille. tulee antaa
uusi kuulustelu, koska heidät on tuo­mittu
vakoilijaksi ja kavaltajaksi i t ­sensä
tuxmustaneen ; kurjimuksen
h y t i n hatarien todistusten penisteel-la.'
T ä h ä n , vaatimukseen yhtyrräi
kautta maailman odceamieliset i h m i ­set
kaikissa yfateisktmtapiireissäd' kon-
« r v a t i i y e i s t ä kommunisteihin saak-ka-i.;
Kukaan ei (vaatinut .Rosenbergien
hetikohcaista: siy>-ttömäksi jiilistamis-.
nä astui sähkötuoliin murhattavaksi-pidettiin
puhelinlinjaa presidentin is­tuimelta
sähkötuohn viereen:asti:au­ki
toivossa, että h ä n elämänsä pelas-
; tamiseksi ryhtyisi syyttäjien tahdon
mukaisesti maksetuksi ilmiantajaksi.
Rosenbergien miu-han jälkeen .on,
sekä kolmen U S A : n korkeimman b i -
,keuden*_tuomarin että: eräiden •vaiku­tusvaltaisten
lehtien taholta Yhdys­valloissakin-
todettu: kuinka; korkein
oikeus ei koskaan: todella tutkinut
'tpreiksi, ';.;köul,uuttamia! ;• n u o i -^
j.biU,:'ra
. , , ..tettu,:a.helpotuksia.:tev.Väksi;käytös
nen puclue ja yleensä rauhaa kan-j lähetettiin sadoin jopa tuhansin ji-naitavat
puohieet Italiassa ovat ha- j jestamaan "kapmaa" Itä-Saksaaa
joamassa ja kuinka kymmenet t u - : Se ei kerr: mjöskaan sita ettäri-hannet
kommunistit siirtyvät puolu-^ saksan - kanina" oli amerikkalaisti
eestaan amerikkalaismieliseen De ' ja Saksan "fasististen sodarJiet»^
Gaspenn puolueeseen. -; ' '
.; Puhuttiimpa oikein nimien Julkai­semisen
- mahdollisuudesta; '
Kun; sitten - vaalit osoittivat, että ei
vain kymmenettuhannet-mutta yli;
2, miljoonaa äänestäjää Oli j ä t t ä n y t
De Gasperin ja siirtynyt, pääasiassa
kommunistien ja vasemmistos:s;älis-cien-
leiriin,- niin tuohon älyttömään
selittelyyn sj-yllistyneet toimittajat 1
vaikenivat; kum hauta.:.:
. .Tiedä mitä ihmettä ;siiiä' lukijat
s.-tten ajattelivat.
V -Viimeksi on; mainittu.-lehti j a sen
tomaittajat- ryhtyneet •: sekumoLmaan;
- I t ä - S a k s a n kapinajutuma" olkelii.
amerikkalaiseen elämäntapään^kiiu-luvaHa
tavalla.
.. Viime. •:lauantain numerossa • * Paa-
Tali7 repostelee asiaa mielenviiaistea
Rosenbergien jutun - asiakirjoja, vaan hoitolan tyylhn ja kertoo kuinka
e t t ä sen enemmi s tö toimi "määräys-ien"
mukaan. —
: Torontolainen Vapaa Sana: — sen
j > ^ t . Santerit Ja paavalit, jotka jo
ennen Rosenbergien teloitusta ilmai­sivat,
suuren verenhimonsa— on n y t
vielä murhan tapahduttuakin, JoUoin
viisaimmat j o ymmärtävät: Vaieta ja
:yrittävät, .saada jutun; unohtumaan,
ilakoi , siitä, kuten "Paavaili" -viime
lauantaina.
Se on ktn-ja osoitus ihmisyyden
puutttimisesta, ja hassahtaneisuudes-ta.
- •
työ^
Iäiset; ncuievat ; konimunistisiä val­lanpitäjiä
vastaan.
Tavanmukaisesti:, Pekani :'Santefih
ja Paavalin lehti ei kerro sanallakaan
.toäasio-lsta, ei -julkaise virallisia -tis-'
donanioja.; vaan: hekumoitsee provo­kaattorien,
.sodanlletsojainjä fasis­tien
tiedonannoilla.
, S e , ei mainitse puolellakaan sanalla
siitä, että melkeimpä joka ainoa I t ä -
Berliinissä vangittu : hulinoitsija oli
Länsi-Berliinistä saapunut. He o l i ­vat
pääasiassa - amerikkalaisten ja
,Saksan taänlumusvoimien provokaat-,
ainesten : epätoivoinen • jTltj-s ;Oi«'
raulian voimien eteneminen-"ja sM*
da sodan uhka-ilmeiseksi EuroopaS-ellei
Rheen onnistu; ehkäistä rau^
tul: a Koreassa.
V-Vapaan Sanan pekat.- santerU >i
p a a V i i , e i v ä t - myöskään .'kerro, «ii
Ita-Saksanv-äestö, jonka elämän pa­rantamiseksi
-Saksan Demokraatise
Tasavallan, hallitus juuri oli;iz\mtx>
panemassa-erinäisiä : uudistuksia, .»•
settui suurelta enemmistöltään..
vokattcrien kapinaklihoitusta; .T**".
taan. Vain pieni osa ihmisistä saass
aluks. hämätyksL
Se päinvastoin.kertoo tosiasiana3
venäläisen -s; tilaan ampumisesta,
ta uutisesta esim: tämänkin maan
ralliset:: uutistoimistot varoen saM);^!
ettei s.llä ole -mitään vahvistusta :^
joka onkin v-ain töriceää vallieprc»»::
gandaa. _
Voiciaan oUä: aivan rauhallisia X
•vakuutettuja,-:että amerikkalaisten!.*
m. sodanlletsojain provokatsia*
surkea;; epäonnistuminen. I : ä - ^ ^ :
nissä ja ' muualla Itä-Saksassa;
se kun; siellä nyt joutui kiinni
mattava joukko rajan takaa laliet*'
tyjä gangstereita.: tulee.'edelleen
jittamaan: rauhan puolustajam ass**:
•. Tulee käymään ; päinvastom - kB*
sota-ävlisin pekatilSanterit ja paaT»^
litfeimustavat, kuten on .aina.*»''*
nyt. — K u l k u r i .
. T a h d on
seni teille
ta yllatyksi
•je.stitte .on
johdosta. :
. Enkoisesi
•mun homm
: sfka avusti
ottivat oss
s,'i;i;;ua. s.
Paljon k
iahja-sta.
.Sus loill
EI
Ke
.• IMiiin
I r'n.«i<lill.Mlililiriilirilllll(l
;-. Täten 1;
•Sudburyn
,!u!{emisist
-trjlas.sa.
. -Kiitos n
tamalla m
-seni ottak
nirs. Kais:
Lockerby
f . i i i i " i t t » t i t i l i i i i i i i i i t n i ii
syr
Ellen j
Tvyne
Tilda .
- S u n jf
.Aini j£
Aune J
Sirkka
Alli ja
: Sydän
• jcstitte I
• . pois mu'
.Kiitos-
.:;':';;. leivät!:''ja
• Iv-Famoille
::;:::,::.työtä?aä:
?:''^':,';" ;!';:;i:,'';Oi:
EfeinäkD
.'•••.••'•••.•'•;•••
Mi: