Vapaus, December 10, 1959

              , ' Kaiken tämän johdosta on Canadan jtyöyäe^^
' ~~ vaatimus,vettä: hallituksen pitäisHehdä rjptaii
M-'
tjdsomistäjat .yoi ylehpälttisesti vpittöillst flim
m^ ~
: Tässä''i^^^^^y^ vedotaan iuonhöllisestipon'^^^^^^^
"pysj^äan väitteeseen", että lääkkeiden hinnat övät^';k^^^
k i i n lääkkeitä valmistayat yhtiöt joutuvat kuluttamaan miljponia
dollareita; tieteelliseeh t'utkimustyöl:ön — että jonkun, ihmelääkkeen
kehittäminen on voinut yhtiölle maksaa joitakin, miljoonia "dollareita
; j . -h.' e.,-. • . • •' ,: s O y
tällainen väitös pätee vain nukkuvien ihmisten kohdalta. En
siminäisenä. ristiriitana tämän väitöksen kuultua tulee niielöen seu^
raävanlaisia ajatuksia: M i l c i sitten Euroopan maiäsa, kuten esimer*
kiksi Italiassa, Belgiassa — niin ja myös Suomessa,. myydään miltei
puolta halvemmalla joitakin samoja lääkkeitä mistä me saamm$ tääl­lä
^maksaa 50—60 senttiä pillereistä ja enemmänkin? Jossakin on
ilmeisesti vikaa ja tavallisesta kansalaisesta tuntuu, että\ jossakin on
vikaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että lääkkeitä vai
inistävät yhtiöt käyttävät uusien lääkkeiden kehittämiseen meidän
kaikkien yhteisiä varoja. Kaikki ne varat, mitä yhtiöt käyttävät
uusien lääkkeiden kehittämiseen, tulevat yhtiöiden voitoista, jotk^
jäävät: täten verovapaiksi. Tämä verorapaa osa muodostaa reilusti
toisen puolen kaikesta siitä rahasta, minkä yhtiöt uusien lääkkeiden
kehittämiseen käyttävät. Toisin sanoen, jos vissin lääkkeen kehittä
minen on tullut maksamaan-pari miljoonaa dollaria — y l i miljöön.')
siitä on tullut yhteiskunnalta yleensä, siis meiltä kaikilta yhteisesti
Ja missä määrin nämä suuret ja rikkaat lääkeyhtiöt sitten k is
kovat ylimääräisiä voittoja ihmisten sairaudesta ja kärsimyksestä?
Joulukuun 7 pnä Washingtonistä tul!ees:a AP.n uutistiedossa
kerrottiin, että eräs sikäläinen suuryhtiö — Schering Corp. kiskoo
$8.40 lääkkeestä, joka tulee yhtiölle maksamaan 11.7 senttiä — seri
voitto on siis 7,079 prosenttinen.
Yhdysvaltain senaatin trustivastaisen tiitkijakomitean. istunnos'
sa todettiin, että mainittu yhtiö saa valmistetuksi eräitä lääkkeitä
1.6 senttiä pilleriltä; se myy niitä tukkuliikkeille 17.9 senttiä kappale
j a suosittelee vähittäismyyjille niiden hinnaksiJ29|^' senttiä kappalei!
Me siis maksanime noin 30 senttiä pilleristä,'minkä'valmistamisesta
yhtiö maksaa kaiken kaikkiaan vain noin puolitoista senttiä.
Mainitun yhtiön presidentti; Francis C. Bl-o\Vn yVitti oikeuttaa
näiden huimien hintojen kiskomisen sillä, että häneri yhtiönsä saa
voitoksi "vain 16 senttiä" jokaisesta myyntidollarista; Meillä ei olo
tietoa mainitun'yhtiön pääomasijoituksesta, mutta tuo lausunto .pa*
lauttaa^mieleemme. täkäläisten ketjuliikkeiden tekopyhät väitteet, että
niiden voitto' ruokatavaran myynnistä on ainoastaan kaksi senttiä
myyntidollarista — vaikka niiden voitto liikkeeseen Sijoitetusta pää­omasta
on peräti 17 prosenttia!
Mr. Brovrain-väitös ei ilmeisestikaan tyydyttänyt'USAn senaatin
tutkijakomiteankaan jäseniä, koska hänen lausuntonsa k u m o ^ i s e k si
ocoitettiin, että hänen yhtiönsä kiskoo naisten epähairioissä käytettä
västä EstinyMääkkeestä 2,757-prosenttisen voiton ja eräästä Progynin
nimisestä toisesta lääkkeestä 7.079 prosenttisen voiton.
Viimeksimainittua lääkettä yhtiö valmistaa 11.7 sentin hinnalla
p i l l e r i josta kuluttajat joutuvat maksamaan 60 senttiä.
Estinylista yhtiö joutuu maksamaan 28 senttiä sadasta pilleristä
Yhtiö vaatii tukkuhinnaksi niista S8.00 sadalta ja suuri yleisö joutuu
maksamaan $13.35. /
Mainittakoon, että nämä tiedot tulivat päivänvaloon Yhdysvaltain
senaatin trustivastaisen tutkimuselimen istunnossa. Meidän käytet­tävissä
olisi paljon muutakin asiaa koskevaa ainehistoa, mikä osoittaa
kumoamattomasti. että lääkeyhtiöt keinottelevat ja kiskovat suoras
taan hävyttömästi ihmisten sairauden hinnalla. Jos hallitusviran
: omaiset eivät tee jotakin tämän tilanteen korjaamiseksi, rtiin tavalli­set,
kadun ihiehet Ja naiset saavat pian sellaisen Chaplin-maisen ajit
tuksen* että "rikos e i kannata — pienessä mittakaavassa."
m UH
Miksi ne "vaikenevat'
Torontolainen tunnettu juutalaispappi. rabbi Abraham L. Fein-
' berg, joka vieraili äskettäin Länsi-Saksassa, sanoi sunnuntaina Win-
\- nebegissa Canadan juutalaisten eräässä 200-vuotisjuhlassa-pitämänsä
: puheen yhteydessä; että saksalaiset opettajat j a vanhemmat vaikene­vat
kuin salahankkeen perusteella Hitlerin aikakaudesta.
CP:nvuutistiedon mukaan hän selitti, että jos Länsi-Saksan nuori-
: S^^
v; tatuurikomennolle." Ja hän sanoi. edelleen: '.'Nykyhetken saksalais-nuoriso
ei tiedä mitään Hitlerin tekosista. Vanhemmat tuntuvat
~ lapsilleen niitä kauheita rikoksia." y
Kaikki käytettävissä Olevat tiedot viittaavat siihen, että rabbi
Feinberg-puhuu totta Länsi-Saksasta. Valitettavasti hän e i selittä­nyt
mikäli mainitussa uutistiedossa .rehellisesti'asiaa kuvattiin,'sitä
tosiasiaa^^että Itä-Saksassa ei pelätä paljastaa Hitlerin rikoksia ja
raakuuksia. " — _ r
Mutta kysyä sopii, miksi Länsi-Saksan opettajat ja vanhemmät--
^ vaikenevat Hitlerin väärinpeluusta ja_ rikoksista? Luonnollisesti
pitää osittaiq paikkansa^se, että_lasten_vanhempien omaatuntoa voi
kolkuttaa heidän nuoruusvuosinaan "tehdyt hirveät,rikokset jä ehkä
sekin, että he ovat ikäänkuin osasyyllisinä niistä mieluimnvin vaiti.
Mutta tämä jättää kuitenkin selittämättä sen miksi Itä-Saksassa —
Saksan demokraattisessa tasavallassa selostetaan avoimesti Hitleriä
kauden rötöksiä ja rikoksia sekä kouluissa että kotona.
Todelliset ja ratkaisevat syyt ovatkin\pintaa syvemmällä. Länsi" "
- Saksan "demokratia" ja "rauhanrakkaus" — verrattuna-> H i t l e r in
kauden diktatuurjkomentoon ja sotapolitiikkaan — ovat melko ont­toja.
Aivan samoin kuin Hitler alkuaikoinaan, Länsi-Saksan'vanha
kansleri Adenauer on julistuttanut oikeuslaitoksensa välityksellä
' k o m m u n i s t i s e n puolueen laittomaksi. Hänenkään "denriokratiansa'
ei siedä mitään oppositiota peruskysymyksissä! Ja kuten Hitlerinkin
päivinä,, tämä poliittisen opposition vainoaminen ei pysähdy "ainoas-
' t a a n f •kommunistien demokraattisten oikeuksien kieltämiseen. Juuri
n y t ' o n Länsi Saksassa käynnissä pahamainen oikeuskuulustölu niilä
> ' "ihmisiä j a järjestöjä vastaan, joiden "rikoksena" Sanotaan olevan se.
neuvostovastaiseUes-mielenosoituk-fseiiefSjbka^
Söl^ai^
|||csg||Kanp|sä^
linnoitustöille; Elokuussa kotiutettu
ikäluokka kutsuttiin aseisiin ja jo
»^^^kuussaQl^^^
läisjcutsuntoja.. Neuvostoliiton neu-yöttelukut^^^
lokaKuun 6. pnä suojajoukot' —
vakinainen väkiV rajavartiostot ja
rajaseudun, suojeiuskurinat—^ ko­konaisuudessaan
liikekannalle ja
lähetettiin laadittujen suunnitel­mien
; miikaisesti Neuvostoliiton
:yastaisellie rajailö, kuteii Heyersti-juuthantti
Halsti Icertoo. Saman
kuun 11 pnä määrättiin koko reser­vi
kertausharjoituksiin, "inikä Vas­tasi
yiieistä liikekänhaliepanoa','.
Neiiyottäiut Moskovassa eivät oHeet
vielä alkaneetkaan. Kehttäärmeijari
kokoontuminen alkoi lokakuun 14
pnä, joilöin neuvottelut olivat sen­tään
jo käynnissä. "Aluiejärjestel-män
mukainen liikekannallepano
oli toiminut nopeasti, äänettömästi
ja täsmällisesti", toteaa puolustus­ministeri
Niukkanen ylpeänä. Vaik-ningradiin
. . . (Henri Queuflle, 1940.)' > ^ ' 'f, '
— Suomen-kaikki puolustussuiinnttelmat lähUvät sUtä . . . ettei
Suoini joutuisi (koskaan yksin Jotiridnsnii^
jouduttaisiin,:olisi armeijamme tehtäväni hyökkääjän pysäyttäminen &ii-
:;hen;;MaIA
(Juho Niukkanen: Talvisodan puolustusministeri'kertoo.) ^
— En vpinut uskoa, etteiko Suomi tulisi vedetyksi - miikaan sdai^
sotaan joka tapauksessa. (Sama.) \ ' ' '
•^Logiikan tulee liallita ulkopolitiikkaa, ja sen johtajien tulee olla
selvillä syyn ja seurauksen laista omalla alallaan. Hallituksen toiminta
ennen Talvisodan puhkeamista merkitsi valtakunnan johtamista suoraan
sellaiseen: tiianteesee .. pärisSa viikossa toisi mnkaniBan tithbn.
;(W.:il;^flästir;Taiyisflta^).-;"^ ."^C; • ^ v •• j ' - ^ : ' ^ ^ ; V -
n» g 0 fl 0"° o"0"yyg B B o o 0'0TnrB
o SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
j j j j j p oj) o o o o p 9 fl fl ft p o o o o Q >^
Joonas Leppikangas Hearst, Ont.
täytti keskiviikkona joulukuun 9
pnä 69 \'uotta.
Jaakko Isoniemi, Sudbury, Ont.,
täyttää perjantaina, joulukuun 11
pnä 70 vuotta.
Lauri Koski, R. R. 1, Whitefish.
Ont., täyttää lauantaina, joulukuun
12 pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin:
ka Moskovan heuypttelijoille el
"osattukaan" .antaa valtuuksia eikä
muita ohjeitakaan kuin " e i " , ösat-r
tiin sentään saattaa koko armeija
liikekannalle suorastaan ihmeelli­sellä
ennakkonäkemyksellä jä no­peudella,
miitta tuskinpa sentään
niin "äänettömästi", ettei toinenkin
neuvottelukumppani olisi sitä huo­mannut:
j a osannut vetää siitä joh­topäätöksiään.
Tohtori Frietsch, joka eduskun­nan
ulkoasiainvaliokunnan jäsene­nä
oli mukana tarkastusmatkalla
Kannaksella Moskovdri neuvottelu­jen,
alettua katsomassa "miten pit­källe
oli ehditty niiden kahden vii­kon
aikana, jotka olivat kuluneet
siitä, kun Molotov pii kutsunut .Er­kon;
Moskovaan", kertoo mm:
"Siellä oli rakenteeltaan kaikkein
uudenaikaisimpia tulikorsuja, jois­sa
oli panssaritornit tulenjohtoa
varten, ilma ja vesipumput, kaasu-tiiviit
ovet ja aukot, pomminkestä-vät
panssariholvit . . Näimme jal­kaväen
ja konekivääriampujien
taisteluhautojn .sekä siellä täällä
maastossa niin kevyen kuin ras­kaankin
tykistön asemia . . . Syys-pimeä
saapuu. Nyt övaj armeijan
kuljetuskolohnat liikkeellä. Ta
paamme uuden loppumattoman jo­non
. . . Vastaamme tulee sotilaita
Y L E I S Ö N KIRJE
SOSIALISMI TEORIANA JA KÄYTÄNNÖSSÄ
Port Arthur. — Myönnän heti tä Venäjä oli s i l l o in ioo vuotta jäl-alkuun,
etten pysty näin suurta! jellä kaikista teollisuusmaista. Us
yhteiskunnallista kysymystä koko
naän selvittämään,, mutta uskon, et­tä
vähempikin tuntenius on apuna
tämän suurkysymyksen ymmärtä­miseksi,
Sosialismi ja kommunismi on
ihanne aatteena eli teoriana mutta
kon sita aletaan käytännössä toteut­tamaan
asettuu sen eteen jättiläis­mäisiä
vastuksia.
Niinpä tuon aatteen alkuaikoina
olfiirikin sitä mieltä, että se voi­daan
toteuttaa vain jo s i l l o in korke­alle
kehittyneissä teollisuusmaissa.
Mutta sosialistinen vqillankumous
tapahtui ensimmäiseksi takapajui-sesra
Neuvostoliitossa.
Ollessani Neuvostoliitossa tulin
omin silmin näkemään ja kokemaan
ne sisäiset vastukset, joita siellä
kohdattiin oman kansakunnan ta­holta;
Ensinnäkin vanhan valta-luokan
jätteet, jonka apuna toimi
uskonto kirkkoineen ja satavuotui-set
tavat, mitkä oli kansan keskuu­dessa
kulkeneet sukupolvesta toi­seen;
Ja kun vielä huomioidaan,
ettär koko ulkopuolinen maailma
käytti kaikki voimansa heikentääk-seen
uuftta valtiota sen tuhoamisek-
•si.
Mutta nyt k u n ; katselen noita
saavutuksia mitä Neuvostoliitossa
on saavutettu niin lyhkäisen ajan
sisällä, ei ole epäilystäkään, etteikö
sosialistinen järjestelmä ole "parem­pi
kuin mikään toinen tähän asti
tunnettu järjestelmä. Koko ihmis­kunnan
» historiasta ei löydy mitään,
jota voisi, verrata noihin saavutuk
siin.
•:. K u n englantilainen historian k i r
joittaja Wells kävi Venäjällä vuon­na
1917, niin hän .oli sitä mieltä ,et-että
he ovat osallistuneet toimin^
taaii >4rauhan säilyttämisen ja v-a-kiinnuttamisen
puolesta? Jos nämä
'ihmisetitulevat nyt tuomituksi, niin
se: tarkoitt9g,::että rauhasta puhumi­nen
tulee virallisesti taas -"rikok­seksi"
Läiisi-Saksassa!
Kaiken tämän takana ovat Län-sirSaksan:
monopolistit j a : m i l i t a r i s -
(it, joiden tavoitteena on "kosFoso-dan"
aloittaminen — sosialistisen
kehityssuunnan:?vkatkaiseminen Itä-
Saksassa siten, että se .vallataan yhr
dcssä eräitten Puolan ja muiden
maiden: alueiden;kanssa. Länsi-Sakr:
san militarismin käytettäväksi.
Tällainen, on todella tilanne Län­si
Saksassa. Emme epäile lainkaan
etteikö rabbi Feinberg ole näistä
asioista tietoinen. Mutta hän, ku­ten
niinmonet muutkin ''liberaalit";
kieltäytyy katsomasta" totuutta suo­raan
iSllrtiih'ia vetämästä asianmu-
'^aisia -johtopäätöksiä vallitsevasta
tilanteesta, '
kon että hänen lausuntonsa oli oi
kea.
Ensimmäisessä maailmansodassa
Venäjä menetti 12 miljoonaa mies­tä
valtakunnan parhainta työvoi-'
maa. Sitten 14 maailman valtaa lä­hetti
sotilaansa kukistamaan tuon
uuden hallituksen, joka joutui tais-tijl?
maan koko laajan maan alueella.
Taistelujen seurauksena siellä hävi-tettiirtkin
melkein kaikki maan ta:^
salle. Englanti oli siihen aikaan'
merien herra j a y r i t t i lannistaa nä­lällä.
Mutta kun kaikissa näissä
epäonnistuttiin, n i i n alettiin suun­nitella
uutta sotaa, jonka tarkoituk­sena
oh tuhota sosialismi. Mutta
koska Venäjän vaki käsitti tämän
vaaran, min he myöskin varustivat
Itsensä.
Sota kylläkin saatiin niinkuin o l i
tarkoitus, mutta nyt meni suunni­telmat
sekaisin, joten yhteisrinta­ma
rupesi rakoilemaan heti alusta
lähtien.
Venäjä kuitenkin joutui kärsi­mään
hirmuisesta hävityksestä sillä
sen teollisuuslaitokset tuhottiin.
Miesten menetys myöskin nousi milr
Jooniin.
Haluan edelleen mitata noita saa^
vutuksia. Kuten tiedämme Neu­vostoliiton
kansa oli lukutaidoton
ja teknillisesti kehittymätön. Sen
teollisuus oli suurin piirtein käsite-ollisuiutta.
Sen kansa oli kieroon
kasvatettua, siellä vallitsi varkaus,
prostituutio ja kaikenlainen r i k o l la
suos. ;Se o l i perintö;minkä itseval­tias
Nikolai jätti jälkeensä.
Nyt tällä kertaa näistä alkuolois^
ta''huolimatta NeuvostoliittOion; toi­sella
tilalla maailman tuotannossa
ja: sitä edellä on ainoastaan Yhdys::
vallat; Vieläpä viime vuosien ai­kana
on tullut selvästi esille; :että
Neuvostoliitto johtaa -Yhdysvaltoja
varsinkin tieteellisellä' a l a l l a ; : . J a
tässä lyhkäisessä ajassa se on kai-vanuftenemmäni^
kanavia kuin koko
muu; maailman: yhteensä..: Jos Neu^
vostoliitonkaifSäh elintaso on vielä­k
in jonkun verran jäljessä, johtuu
se siitä kun koko muu maailma
on taistellut:sitä vastaan ja sen on
täytynyt jonkun verran kiristää
omanlkansansa suolivyötä,
Mutta, vaikka sen kansalla on
vielä eräitä piiutteita,niin'siitähuor
limatta e i ole huomisen päivän huo-.
l i a . Työttömyyttä siellä ei ole eikä
myöskään kodista häätöjä. Lääkin­tä
ja sairaalahoito ovat vapaita ja
vieläpä ,;:sairaat.;:.:nauttivat:täydellis;
tä palkkaa. Ja vanhuuden eläkkeis­tä
kaikki nauttivat. Jospa päästäi­s
i in sodista, niin olisi vain lyhye.n
ajan ^asia kun se olisi 200 vuotta
meitä edessä.
Tulisi toleeksi raamatun sanat,
että miekat auroiksi taotaan. . J a
ihminen luo uuden taivaan ja uu­den
maan, jossa veljeys säilyy,kaik­kien
kansojen kesken Oli ne sitten
mustia tai valkoisia. — IS •
jailah, autoissa^.ja; hevosilla. Tuulee
tykkejä j a joukoittain kuljetusvau­nuja
: . . . Olemme -tosin saaneet
kuulla yhtä j a toista teknillisen
valiiiiuden puutteista . . . m i i t ta
kokonaisvaikutelma oh hyvä, suo­rastaan
kunnioitusta herättävä.
Suomi ori valmis sotaan."
Tuskinpa Frietsch liioitteli tai
puhiii asiantuntemattomuuttaan.
Hänellä oli oppaanaan kenraalima­j
u r i , useita yleisesikuntaupseereita
sekä insinöörejä ja hän kertoo teh­neensä
tarkastusmatkaa y l i kolme­sataa
kilometriä. Talvisodan tappon
jälkeen korostettii;i, kuinka Suo­men
armeija oli valmistautumaton
sotaan, kuinka Kannaksen linnoit­taminen
oli jäänyt kesken — siitä
puuttui puolustukseen välttäuiätön
porrastus — j a kuinka osa linnake-ketjusta
oli vain ta\'allisia maah.in
kaivattuja ampumahautoja; Vali­tetun
aseiden, ampumatarvikkeiden
ja varusteiden puutetta: Miksi täU
lainen muutos mielipiteissä?
YLLÄTTÄVÄ TILANTEEN
MUUTOS
Varmaankin tilanne kehittyi ai­van
toiseksi sodan aikana kuin mik­si
hallituksen sisärengas kuvitteli
sen kelnttyvän. Neuvostoliiton puo­lelta
eiV varmaankaan voitu tosis­saan
odottaa Suomeen pi-ovosoima-tonta
hyökkäystä eikä ainakaan pit­käaikaiseen
puolustukseen oltu to­denteolla
valmistauduttukaan. —
Suunnitelmissa ei varmaan voinut­kaan
olla sotaa, jossa Suomi tais­telisi
yksinään Neuvostoliittoa vas­taan.
Ei odotettu pitempiaikaista
puolustUssotaa ja perääntymistä,
mutta varmaan odotettiin — ehkä
jotkut tpivoivatkin — kyllä sodan
syttymistä tavalla täi toisella, ly-^
hytaikaista valmistautumista Kan­naksen
betonibunkkereista käsin ja
sitten riatsi-Saksan ja länsi-imperiä-listien
yhteistä suurta ristiretkeä,
jössa yhden \nerkittävimmän pon­nahduslaudan
osaa saisi näytellä
Suomi ja valmiusasemissa oleva
Kannaksen raja vastapäätä vihattua
Leningradia. On totta, että monia
muita johtoherroja kylmäverisempi
Mannerheim oli ehdottanut Neu­vostoliiton
vaatimuksiin suostumis­ta
ja odottamista, koska aika ci
hänen mielestään ollut vielä kyp­sä,
mutta edes hallitus ei innois­saan
halunnut kuunnella häntä.
Toisaalta, tälläkö tavalla valmis­tautui
pienen rauhaarakastavan
Suomen hallitus ystävällisessä hen­gessä
alkaneisiin neuvotteluihin ja
näinkö annettiin parhaalla tavalla
Neuvostoliitolle neuvottelujen aika­na
todistuksia siitä, ettei Suomen
rajan takaa 32 k m n päästä voinut
mikään uhata Leningradia? Ja mi­tä
tarkoitti ulkoministeri Erkko, to-
MAINILAN-NOOTTI
, : Marraskuun 26. - pnä kärjistyi. t i ­kanne
J: toisellakin s tavalla. i-|tUlko'^
nisteriMoItov jätti'SubmenvM
van . :lähettilääIIe;^,nootin,: jossa^
moitti, että Suomen puolelta'oli
ammuttu Mainilan kylään 7 kra­naattia-
ja surmattu neuvostosotilai­ta.
' Neuvostojoukoille oli^ annettu
•käskyt pidättay^ä; y asta-amm^ :
nitsematta parista lasi^ta.joiden: pir
/ Ensiksi toivotan onnea Aino^. Pirs­ta,
: tödettiiri; -e^ neuvostohalli- j^aseUe kansalalspaperien^' saannin
vaadittiin, ettei tällaisia tekoja
vistedesfia^
tä :"Suönieh hallitus;''M^
mättä joukkonsa 20—25 kmn pää­hän
rajasta j a estäisi uudistuvien
provokaatioiden mahdollisuudet..
On selvää, että Suomen hallitus
kielsi Mainilan laukausten tulleen
Suomen puolielta. Tuskin koskaan
enää pystytään todistamaan niiden
alkuperää. " M a i n i l a n tapauksen yk­sityiskohdat
jäänevät ainiaaksi sel­vittämättä",
kirjoittaa Paasikivi.
Mutta on eräitä kysymyksiä, jotka
antavat 'ajattelemisen aihetta. Por­varillinen
historiankirjoitus yrittää
yleensä tehdä Mainilan jutusta jon­kinlaista
myyttiä, jpnka epäilemi­nenkin
leimataan suorastaan majes­teettirikokseksi.
Provokaatiot eivät
kuitenkaan ole olleet tuntematto­mia
Suomenkaan taantumukselle.
Mitä oli tekeillä itärajalla lapuan-liikkeen
kauten Stahlbergin kyydi­tyksen
yhteydessä, jota olivat jäl­jestämässä
armeiijan yleisesikun-nap
ja sen operatiivisen osaston
.päälliköt j a miten olikaan välirau-hanajan
pinonpolttojuttujen laita?
Toisaalta Paasikivi mainitsee muis­telmissaan
tukholmalaisessa Ny
Dag-lehdessä olleen vangiksi joutu­neen
suomalaisen sotilaan kerto­muksen,
jonka mukaan jotkut etu­linjassa
olleet kiihkoilijat päättivät
lähettää "tervehdyksen" bolshevi­keille
ja ampuivat. Näinkin yksin­kertainen
saattaa olla Mainilan ta­pauksen
tausta.
LISÄÄ EPÄILYKSEN AIHETTA
Ajatuksia herättää itse neuvosto-nootin
sävy. Se o l i erittäin rauhalli­nen
ja sovinnonhaluinen, kun ot­taa
huomioon tapahtuman ja tilan­teen.
Teoksessaan 'Diplomaattien
talvisota' kiinnittää tähän huomiota
myös Max Jakobson. Jopa hänkin
asettaa ainakin osittain epäilyksen­alaiseksi
Suomen taantumuksen
väitteet, että neuvostohallitus piisi
muka suunnitellut Mainilan tapauk­sen
jonkinlaiseksi sodan alkusyyk­si.
"Jos se o l i alun perin suunnitel­lut
Mainilan tapauksen käyttämistä
sodan verukkeena, on kummallista,
että se ehdotti vam joukkojen pe­räännyttämistä
rajalla. Sillä jos
Suomen hallitus olisi tähän heti
suostunut, rajavälikohtaus olisi täs­sä
suhteessa menettänyt arvonsa."
Nootin saatuaan olisi rauhanha-luisen
hallituksen kai ollut viipy­mättä
ryhtdyttävä neuvotteluihin
ja tehtävä edes se myönnytys, mitä
neuvostohallitus ehdotti. Mutta
Mainilan nootti ei häirinnyt jostain
syystä vähääkään hallituksen sie­lunrauhaa,
kuten Frietsch kertoo.
Vastausnootissaan Suomen hallitus
sanoi onnettomuuden olevan neu­vostoliittolaisten
omaa syylä, kielsi,
että rajalla olisi muita kuin pää-
.. (Jatkuu 4:11a sivulla)
sitkeäUä; uskomuksellaan J(oikeuden
ypittMml^
kein: ajatteieyieitiij
: tuksen. • 7 Toivönv liäM edöllPeiK
k i n menestystä häyitäijättären i i -
r a l l a ; ' . ' ' '\--\ •/•'/ry''?^'}}f^}i'^^^^
J a - sitten toinen ounittelemisen
aihe. (^anadan suomalaisia: naisvoir
mistelijoita oii: pyydetty qsaliistu-maan
Erigiähnissa siipritettäviin ja
koko inaailmaä käsittäyiinvivoinus-!
telu juhliin, kuinka monasti nä­mä
nuoret voimistelijat ^ ovatkaan
ilahduttaneet suomalaisia^ kauniilla
liikkeillään ja nyt heille tarjoutui
kunniakas tilaisuus edustaa C ^ a -
daa juhlissa, joihin tulee nuorisoa
kaikilta maailman kulmilta. Nämä
* • •
;bi^t|sub!M^
;st|fpiKim^
^tä^HeÖIep?^
Iniilbisiltaifettei^ m^^ haaleilläm- ' ^ i i
Näinrsuuren maan kuin Canadan '
me opeteta, mitään valonarkaa;-
Älkää hyvät ystävät
Älkää hyvät ystävät ostako joulu­lahjoja
eikä muitakaan' lahjoja ve­laksi
eli vähittäismaksulla! Sellai­nenkin
tapa tulee monelle' mieleen
kun melkein mitä hyvänsä tärviket*
ta kaupataan vähittäismaksulla. On
myös tullut tavaksi vuosi vuodelti
hankkia yhä k a l l i i m p i a joululahjo­ja
tai antaa ainakin hieman arvok­kaampaa
kuin itse o l i edellisellä
kerralla saanut. Ja n i in .tiiiee jou­lusta
oikeat tavaramarkkinat, jotlca
monelle kukkarolle aiheuttavat pit­käaikaista;^
'i^kireätä ^ahatilaniiettä|*
ja kukkaron omistajalle huolta ja
hermo:tumista. Eikä se suinkaan
ole joulun tarkoitus. Päinvastoin
on pienillälahjoilla tahdottu aiheut­taa
iloa ja hy\'ää mieltä.
Palataksemme vielä alussa mä-i
nittuun vähittäisinaksukauppaan
täytyy tpdeta se kaikista epäyar-mimmaksi
kauppamuodoksi ostajan
kannalta katsoen. Eihän tarvita
kuin sairaus tai j o k in muu rahaa
viepä pdottamaton tapaus, niin jo­pa
tuottaa vaikeuksia väiiittäismak-suerän
suorittaminen. Ja jätäpä se
suorittamatta, silloin menee sekä
tavara että siitä maksetut rahat. J a
jos näin käy j o n k in lahjaksi anne­tun
erineen suhteen, niin mitä sit­ten
tehdäänkään? Kaiken varalta
olisi parasta jo p i t k in vuotta sääs­tää
hieman rahaa joulua varten ja
sitten ostaa la^hjoja selvällä käteis­maksulla.
Silloin tuntee itse anta­misen
iloa ja valmistaa iloa myös
lahjan saajalle.
Isoäiti oli päättänyt yllättää tyttä­rensä
perheen tarpeellisella mutta
sangen kalliita yllätyslahjalla. Jou­luaattona
kantoi kaksi miestä nuo­ren
perheen asuntoon painavan pak­kauksen,
j o k a sisälsi . . .pesuko­neen.
Sehän o l i oikea toivelahja ko­t
i i n , jossa oli pieniä lapsia j a äiti i t­se
hoiti talouden. Ilo o l i siis suuri
ja kun isoäiti illansuussa ilmestyi
edustus on:kunniatehtävä j a me k i i - v,|?
k i n ymmwTänime ettäparhaat väiif^l^l
taan; Samalla kun iloitsemme edus- ^
tustehtävään valittujen j a heiäSnpl^'
vanhempiensav ;kanssa, toivomme^ V>
mitä parhainta menestystä ja onnel- ; p i
l i s t a matkaa joka avartaa näköaloja ,
j a lisää taitoja jä joista taas inekiii
saamme aikanaan nauttia o h j e l m i i n i ' ; - ; ^|
yhteydessä. Onneksi olkoon! ' h l l m
. - ' - ^
••• ••;--:^^t#l
pikkukptiin joulua viettämään, vy&- !'Sf\
ryivät hänen ylitseen korkeat kii?^|Ä|
töllisuiideh aallot. "Miitta taiai^iJil
nen kpnehaii m tavättoniän kalli^i^^^
puheli vävy, "isoäidin on varmaan ' M
kdkp vuoden täytynyt
suurta ostosta varten
kaari", selitti isoäiti. "Ettekö tie- ;' •
dä, että täUaisia saa nyt vähittäis- ^ j i
maksulla ja n i i n minä olen sen os-.,
taiiut. Ja huolehdin myös siitä, x
että se ensi vuoden kuluessa tulee > '-o
maksetuksi"; rr- Joulutunnelmaan .
t u l i jbtakin^ämäräa,%^^ oli -^1
nimittäin sitä rinueltiCettM heidän! ;;^|^^
kotimsä' hänkita:>^tään '.^äiaksi;^lj:^!v _
Joiflii^' m e a i ' mutta' pesukorien ||g
vaiheilla leijaili huolten pilviä:
Kuukausittaih ilriiestyi m.m- isoäi- X
d in pyykki tyttären, p^täväksl.^ .5
"Sillä koneellahan se menee n i i i i ' , f'\
mukavasti j a kun_ minulla on nyt^ J
niitä ylimääräisiä menojakin siitÄ||^
koneesta"^ ifiuheli isoäiti Vain. N i i t a ^ '^^
yliriiääräisiä menoja kesti isPäldillis ^ " ^ i
• • • koko yubderi eikä hän niistä kPitu-via
huolia pitänyt Öniina tietoinaan. ::
Paljonkin oli valittamista. Olisi pi^
tänyt ostaa uudet jalkineet, mutta :
eihän sjtä voinut kun lankeaa taas r
se maksu. Kevät täytyi ottaa yas-.
taan ikivanhalla hatulla eikä tiödn'
hankkimista voinut ajatellakaan^
aina vaan oli maksettava sitä konet^^
ta. Puuttui vain että isoäiti o l i s ii
sairastunut. Silloin ei o l i s i riittä-^*':
nyt rahaa lääkäriin eikä rohtoihin..«
Nuorelle parille oli p e s u k o n e |g
k u i n l>ainajainen. Jos heidän lomri:» ;V
pakkonsa olisi antanut myöten o l i - l siir­sivät
he maksaneet koko jutun. Mut-»
ta siitä ei tullut? mitään, kun "per­heessä
odotettiin uutta vauvaakia--
keväällä. Oli vain .kestettävä ja f
nieltävä j a ;näyteltävä iloista pesii-i^
koneenomistajaa. Ja loppuihan ;se<>
vuosikin sitten vihdoin: j a pesuko-S'
neen vaiheilta häipyivät huolten^:
pilvet.
ml
sm
ali
i l
i
m.
mii
m m
m
Mistähän tulevat raliat?
Maanantaiaamuna saimme ns.
"Moraalisen varustautumisen tuki­säätiön"
(MR A:n) julkaiseman kir­jasen
''Jdeology and Co-Existence"
(ideologia j a :rinkkaiselo). Tiedus-tellessamme:
asiaa naapureiltamme
j a ' kanssaihmisiltämme saimme
kuulla; että hekin olivatsaaneet sa­maa:
(Sielunravintoa: pyytämättä
aivan^^ilmaiseksi.
K i i r e kun o l i , n i in emme siinä
vaiheessa i kiinnittäneet huomiota
kOkq^kirjaseeri.
Mutta sitten tulHltapäivällä eräi­tä;
Suonnen : työväenlehtiä j a niistä
saimme^' nähdä;: että: näitä samoja
painotuotteita 1 levitetään toistamilr
j o p n ^ ikappaletta visuomennettuna
Suomessa: j a : samassa::;suhteessa
Skandinavian maissa — tietysti
myös niiden omalla kielellä.
Suomalaiset ovat tunnetusti ta-lousmiehiä
j a n i i n : saimmekin nähr
dä, että siellä ihmetellään, jotta
mistä tulee rahat: tällaisen sielun-ruoan
rahoittamiseksi — sillä esi­merkiksi
Suomessa sen kirjasen pai­nattaminen
ja levittäminen tulee
maksamaan ainakin 50 miljoonaa
markkaa.
Samaa voisi kysyä täälläkin, että
mistä ja kenen hyväksi tulee rahat
j o i l l a tätä sielunruokaa kylmän j a
kuuotian sodan hyväksi levitetään
täällä Canadassa .ja ilmeisesti
kautta kapitalistisen maailman.
I l l a l l i s en :syötyämmepä!itimme
lukea jälkiruoaksi seuj. mitä on"mor
raalisen varustautumisen" herroilr
la meille toljottavana.
Ja totta puhuen, vain harvoin löy­tää
yhdestä pikkukirjasesta niin
paljon valheita;^ puolitotuuksia: j a
vääristelyjä, mitä tässä uskontoa
verhona käyttävässä "Moraalisen va:
rustautumisen" propagandatekeleesT
sä on.
Siinä vääristellään Leninin, Mo-lotovin
ja Hrushtsheviri lisäksi ker­rassaan
häpeämättömällä tavalla
esimerkiksi—myös Suomen asioita.
Suomi tekee kujulenu / kuolema n
syntiä moraalisen varustautumisen
herroja vastaani tehdessään-: kaup­paa
Neuvostoliiton: kanssa —ja-tä-:
män väitöksen toteamiseksi maini­tussa
.Vjulkaisussa - vääristellään : su-meilematta
Suomen erään kansan­edustajan
j a vallan pääministerin­kin
lausuntoa!
::; J a niissäkin-tapauksissa; missä on
totuutta siteeksi, annetaan puolito­tuuden
tekniikkaa hyväksikäyttäe.i
täysin valhecllinenkuva tilanteesta.
Vai mitävsanotaan: esimerkiksi:;siltä
kun/mainitussa vihkosessa "todistel­laan"
Trotskin sanoilla, että Nett-vostoliitto
omaksuu muka hänen
"jatkuvani maailmanvallankumous-teoriansa",
. vaikka poliittiset .sylK
vauvatkin tielävätj että .Neuvpslo-.
liitto hylkäsi ehdoitta Trotskäin oh­jelman
V. 1928. '
Mainitussa tekeleessä pauhataan
tietenkin ennenkaikkea "kommunis­teja"
vastaan; mutia vissein :';sana-kääntein
tehdään "kommunisteik­s
i ' ' taikka: "kommunistien : kanssa­matkustajiksi"
kajkki; jotka halua
vat nykyisen kylmän sodan lopetta­mista
Näytteeksi tästä lainaanune
kirjasesta osan siitä, mitä "moraali­sen
varustautumisen" sielunpaime­n
i l l a on. sanottavana Yhdysvaltain
prcsidentistäj mrv ; Eisenhowerista:
"Kommunistien kanssa yhteis­työssä:
olevat pelaavat-heidän puo­lellaan
unohtaen^ että tässä sodassa
on kysymys elämästäjakuolemasta.
Miksi Yhdysvaltain presidentti kes­keyttää
::ohjelmansa ja'käy :Neuvos-tpliiton
näyttelyssä New Yorkissa jä
antaa ottaa itsestään valokuvia kiT
si kädessä-Kozlovin.kanssa?' Kuka
saa hänen tekemään tämän?^'
Jatkossa annetaan ymmärtää, et­tä
j uuri kommunistit pitävät presi-^
dentti:;:'Eisenhoweria2; pelinappula­naan.
"Ideologia j a rinnakkaiselo" vih­kosessa
yritetään todistaa, että "Me
olemme jo sodassa", kuten sen en­simmäinen
lause ^ kuuluu, j a että
kaikki sodan vastustajat' j a kaikki
poliittisoh^ suojasään ' puolustajat
ovat paholaisen asiamiehiä, sillä mi­tä
kovemmin soditaan, sen kome­ammalta
kuuluu iskulause "moraa­lisesta
varustautumisesta". ^' *
Kaiken tämän katteeksi esitetään
mahtipontisestif väite,'ettfi; kysymys
nykyajan politiikassa ei ole taistelu
rauhallisen rinnakkaiselon j a totaa*
lisen tuhon välillä — vaan' "ideolo­gisesta'
'taistelusta "moraalisen va-m
'MM
I li
i - 'm
rustautiamisen" herrojen j a kommu­nismin
välillä?
. - ' M u t t a sitten kun tätä puolta asias­ta
ruvetaan "selvittämään", herrati
MR A :n miehet sekaantuvat omiin|
housuihinsa. Vihkosen 9:nnellä si-^
v u l l a sanotaan:
" V . 1947 demokratiat (tarkoittaa?
kapitalistjmaita — K ) olivat perika-"^
don partaalla. Varsinkin Italiassa;
j a Ranskassa o l i syvälleulqttuvia:Ie-k
vottomuuksia .*. . Neuvostot luib-'
iivat, että, nyt o l i niiden hetki lyö-^
nyt. „,>Kolme seikkaa esti s e n : , B
"7. Kesäkuun 5 pnä 1947 tiedbi- M
tettiin Marshallin suunnitelmasta.' > '\
,"2. Marraskuun 24 pnä 1947 miio- . ||
dostettiin Ranskassa' päättävSottei-f -1|
neh Schumanin hallitus.^ ' ~ . i .
" 3 . Moraalisen Varustautumisen^! ^
aatteellinen aloitteisuus . . . (tekt^
jä) mikä-Marshallin suunnitelman,j|i
ja Schumanin ^ hallituksen alaisuu=J
dessa voi toiriiia tehokkaasti j a saat-^ '||
taa tappiolle kommunistisuunnitel-'' -7/
m a n . . . " , \ ' ", ^ t
Siis Suomeksi, suurkapitalistit ja.';>..|
kapitalistinen järjestelmä yleensäv '"ji^
käytti sodan jälkeen "moraalisen v&-!l
rustautumisen" liikettä sosialismin^ j'A
läpimurroh^ehkäisenuseksi Ranskas-|a?£^f
sa ja Italiassa samalla tavalla' kuin] i M
murtovarkaat käyttävät' käsineitä^
mi n i i n , ettei jää soremnjälkimerkkejC
viranomaisten johtolangaksi. '/ 4 v||
. No, löytyi siitäkin vihkosesta sen-^, ,||
tään yksi totuutta lähentelevä lau-;'', f
sunto. E i siis mennyt hukkaan'seri->-'|
kään lukeminen, n i i n toivottomalta' Vfe
kuin se vaikuttikin. ' ' ' '
Mutta Itaikenlaise^n lokaan sitä''T
Jumalakin tai'.oikeammin Jumalan' '^1
nimi vedetään? Känsäkoura.,-^-^