Vapaus, December 1, 1960

              mmm
v'l!eiephohes:I^BusEOffice|0^:'^#4264;«1
:»ääressMBoxti59|fSff^
rÄdyertlslrigiratesluponfaiqjUcaUo^^ mmmmmmmmmmm
iYhÄälloIss^läylclSOiDÄ^
<^htseyaa|suli^^
kuutettiih niiden kehittyvän sa-
I m a i i ^ u i i l i n l i l l i ^^
Tiedonannossa ilmoitetaan, että
Suomenoja NL:n edustajat tule-tämän
sovittelulautakunnan ehdotuksen Mutta rautatieyhtiöt, jotka
-~ yrittävät joTcopakoittaa työläisensä suostumaan entistä huonompaan
palfckafasoon tai painostaa hallitusta myöntymään rahtimaksujen ko-
^rotufaeeh tai pyrkivät molempiin, ovat härkäpäisesti hyljänneet sb-gvitteluläutäkuiitt^^
Tässä tilanteessa luul i s i , e t t ä liittohallitus seisoo oman ssio vittelu-m'i:
m
f
ii
i
1 ms
i
i i
i s
'siitä, että ne ovat hyljänneet sovittelulautakunnan ehdotuksen! Oli-sipa
asia niin, että yhtiöt olisivat hyväksyneet sovittelulautakunnan
ehdotuksen ja työläiset hyljänneet sen, mm kyllä, silloin saataisiin
SSS^kffiUlläshäUituspiirieiiä^ huo- .
tliglmi^oidä?:"
' Nyt^ensijaan hallitus antaa ymmärtää, että rautatieyhtiöt eivät
. inuka voi korottaa palkkoja ja että sen vuoksi rautatietyöläisien
täytyisi suostua siihen, että lykkäisivät lakkonsa alkamishetken tou­kokuun
15 päivään, jolloin saadaan rautateiden asioita tutkivan ku-
.ninkaallisen komission työ loppuunsuoritetuksi.
Miksi, ei pääministeri Diefenbaker suosittele yhtiöille, että ne
'suostuisivat - sovittelulautakunnan ehdottamaan palkankorotukseen
toukokuun 15 päivään asti., kunnes saadaan ko. tutkimusraportti
muita, mahdollisia toimenpiteitä varten?
Mutta, kuten Globe and Mail lehti tiistaisessa uutistiedossaan
kertoi, '•pääministeri näyttää nojaavan - rautatieyhtiöiden väitöksen
' puolelle,', että ne eivät, voi maksaa palkankorotusta". -Minkälaista
"piiolueettoniuutta" tämä on!
' Tosiasia kuitenkin on, e t t ä automatisoinnin nopean edistyksen
Johdosta^^ :juuri lainkaan,./:
;;;>n vaiklur^ne: täli^ Yleisesti tunnettu
" tosiasia; oni^^
•knenv vuoden taikana vähentää tämän alan ityöläist
rän.;H9,000:sta 70,0()0:een, eli noin 5 000 hengellä vuodessa. Yhtiöt
säästävät/siis automatisomnin avulla miltei sen minkä työläiset voit-
- taisivat nyt yhteenlaskien palkankorotuksen avulla! -
• Lyhyesti sanoen, rautatietyöläiset ovat oikeassa;-yhtiöt ja halli­tus
auttamattomasti, väärässä! Suostut^koon siis työläisten oikeu­tettuihin
vaatimuksiin ilman lakkoa! N.
•rjvaäU'——— — , — . . . „ ~ - — ——
• navan Suomelle / vuokraamiseen
tluttyvista-kysymyksistä.. Lisaksi
ruvetaan. neuvottelemaan suursa­han
perustamisesta ' Itä-Suomeen
>y Neuvostoliitosta saatavan raaka-aineen
'jalostamiseksi. ^
Tiedonannossa ilmoitetaanT et-
Vi
m
'M
joiden
• •', '
. roissat j a .elämässä yleensä.
. KunnaUisyääliehialiarvioimih on siis verrattavissa siihen jos
. aliaryjoiraine-tai jätämme valvomatta omia tärkeitä" etujamme. Siksi
' k p n a t t a a .kiinnittää huomiota kunnallisasioihin yleensä, tehdä niistä
, i^rkiten omat päätöksensä j a käydä'myös äänestämässä.
Erji'kaupungeissa'ja kunnissa on tietenkin ,ratkaistavana paljon
toisistaan eroavia ongelmia. Mutta niille kaikille on yhteistä koko
maamme Jcunnalliselämänperusongelina: Yltäkylläisistä luonnonrik-komaakauppaministeriön-
i^^^
Ia valmistellun . ehdotuksen poh-
V jaI]a'^konkreettinen:^y^
l i t a y ä s t a ; ,^
toliitbii kauppasuhteisiin vanhas-
;taan s'sältyyää; suosituimmuuspe-;:
riaatetta voidaan näiden maiden
naapurisuhteet huomioon btta-
\en.sqyeltaa'siinä.{^
tä Suomi assfosioituu erillisen
:kaupallisen':Sopimuksen 'nojalla
EFTÄan.»
Virallisessa tiedonannossa' mai­nitaan
myös vuoden 1961 tava-ranvalhtosoplmus,
^ joka allekir­joitettiin
Moskovan vierailun .yh-teyde.
ssä.
Tiedonanto kuuluu kokonaisuu­dessaan
seuraavasti:'
Käydessään viime syyskuun 2.—
4. päivinä ystävyysvierailulla Suo­messa
Suomen Tasavallan presiden­tin
;Urho Kekkosen :60'vuotispäivä*h
y h t e y d e s s ä ' e s i t t i Neuvostoliiton mi-nisterineuvoston^
puheenjohtaja N ;
5. Hrushtshey presidentti Kekko­selle
kutsun: saapua viralliselle vie­railulle
Neuvostoliittoon. Presi­dentti
otti tyydytyksellä kutsun vas­taan
j a saapui Moskovaan, jossa hän'
vieraili 21.—24./ päivinä marras­kuuta.
Vierailun aikana Suomen
; l ' a s a v a l l än presidentti 1). Kekkosel­l
a ; pii- :Mpskw
^ten vaihtoon Neuvostoliiton - Kor­keimman
Neuvoston.'puhemiehistön
puheenjohtajan L. Brezhnevin,
Neuvostoliiton ; ministerineuvoston
puheenjohtajan N . S'; Hrushtshevin
ja ensimmäisen, sijaisen A. J . M i -
kojanin kanssa. Näihin •keskuste­luihin
osallistuivat Suomen puolel­ta
:tasa vallan presidentin seuruee­seen
kuuluvat kauppa- ja teolli­suusministeri
Ahti Karjalainen,
kulkulaitosministeri Arvo Korsi-moiv
Suomen Neuvostoliiton suurlä­h
e t t i l ä s , : Eero : A . Wuori,. e
nan% •: e n s i m m ä i n e n ^ : : varapuhemies
;Paavo Aitio, kansanedustaja Rafa­el.
Paasio, professon.Veli ^M
k i , kansanedustaja Päiviö Hetemä­k
i , ^kansanedustaja Sven 'Högström,
johtaja Hannes Tiainen, ulkoasiain­ministeriön
kauppapoliittisen 'osas-nEtalSuömeen
ilo^ääUUcSÄ® ^ , _
'SMÄöiiii^äiiik^^
; ; H a l l a m a ä S e k d | |^
leita ulkoasiainniinisteri A . A. Gro-myko,
INeuvostoliiton^ ulkomaan-
Jkäuppmirt
0eiiyostöiiit6h1?ui
Suomen-suurlähettiläs A. ^ N: Zaha-i-
öy ja:^^^^^N
-riön Skandinaviaa 'maiden osaston
nettayaksi.. Tilannetta on viimevuosina pahentanut suuresti vielä se
- kun liittovältiöihäaskääs miltd^^^^ t — 1.6 tii-hattatmilioonaa,.
dollaria.vuodessa mielettnmään variicfniiiififnoiiiinn
m Sk. sosiaaliseen palveluun ja huoltoon — j a kunnallishal-
Ifimot joutuyat yhä vaikeampaan taloustilanteeseen. Seurauksena on,
-«W|.cv^!?Pi"i°'stöjen^erikoisesti juuri asuintalojen verotus.on',lisään-^
. "tynytivuosi vuödeltä^ja siitä huolimatta kunnallishallinnot eivät pysty
lf:«:^-fsäljhiiiöt>oilribiilrciiin
mm:
. ' yarten.,on yleensä tuomittava menetelmä siksi, kun siinä ei huomioida
sS&Ai-''i^iS^'*-'''*5SS»^
' :l^iloksenaVtäst jatkuva kohoaminen ja koulu-
]Mnme|takapajuisutis;|Milteiäkaikissafk
hutaani^ iiu.<«ienä: kniiliiipn «^rakAnfairiispni&vhtpvHpccä
Kaikilla kunnille on yhlcibta myös se, etta vaikka kotienomis-lajain;;
vuokralaisten^ v(
j a pikkuliikemiesten: verotaakka on
jo niin suuri, että' se uhkaa kat­kaista
s''viarsan ' s e l ä n " , , n i i n kunnat
eivät. ;voi 'rahavaikeuksiensa, takia
aiuttäa Sesinierkiksi; jurhfeil^
rakentamista; ja ; kunnossapitoa; ei
luistinratojen rakentamista n i i n ; et­tä
kaikilla lapsilla olisi tilaisuus
käydä luistelemassa silloin kun
heillä on vapaa-aikaa,' eikä lähes-muitakaan::
ajan-;
johtaisivat
teryeeseeii
ajanvietetoimintaanv'ja;:.siten:kehitr/
taisivat heitä.
Kaikille kunnille on miltei poik­keuksetta
, yhteistä vielä se, että
nykyinen miltei kestämätön tilan-ne
on "saavutettu" porvarillisen
maailmankatsomuksen omaavien
kunnanhallintojen työn ja .toimin­nan
tuloksena! Kunnanhallintojen
avaiasemat ovat liikemiesten, laki-miesetn
ja -. muiden porvarillisen
maailmankatsomuksen omaavien
miesten käsLssä — ja he ovat käyt-lancet
naita avainascmiaan siten,
että n.s. "pikkuihmiset"' joutuvat
jatkuvasti . yhä huonompaan ase-maan.
• ^ ^ - -.'
Jos ' missään, niin kunnallishal-edut
etualalle, ja taistelevat ajan
Ayl a/ näö tf iImt V lii liiSe f tAertrj-t^M-^f t y y d«yir4t'4töWämini«ii>sil^e(*kri^si^i-*'^«^» J J W
e t t ä , kunnallishalMnnot voivat va-jratJiltarpeeJlisörilkunhällispalveluii
a^jtetiSj^ttaW^^
Tällaisia, , veronmaksajain / etuja
It^MlpJ. tolaa 1,ns.tayl
tä varmuutta.
- N ä i s s ä keskusteluissa, jotka käy-
' tiin ystävällisen ja avöfiliclisen ii-
-mapiirinTaJlitessa: voitua; JällM
; yhteiseksi ;t>Td
että Suomen j a ' Neuvostoljiton
välillä vallitsevat hyvät, ja luotta-
•imukselllset naapuruussuhteetvjotr^^^^
ka on yhteisvoimin aikaansaatu ja
jotka nojautuvat' ystävyydestä,^
yhteistoiminnasta: ja .keskinäises­tä
avunannosta'vuonna 1948 sol­mitussa
'sopimuksessa- mainittui­hin
perlaatteiisiin suvereenisuu­den
ja riippumattomuuden mo-
Icnunlnpuöltsesta ' kunnioittami­sesta
.ja'' toisen valtion sisäisien
asioihin 'puuttumattomuudesta.
Molemmat'; osapuolet '.blivat' yh­tä
mieltä siitä, että näitä' ystäviU-lisiä
naapuruussuhteita .tullaan
^Xbdeiieen|i^^
ta huolellisesti' vaalimaan Suo-men
ja 'NeuyosttOlilton kansojen
mblemminpubUseksi; hyödyksi' -Ja'
g h t ^ i l e k ^ l f e ä ä^
mättömällä pohjalla, joka sodan­jälkeisten
;:'^ vuosien
työllä on luotu; Näiden suhteident
ylläpitämisen todettiin kaikissa
olosuhteissa'^ \astaavan kumman­kin
maan kansallisia perusetuja.
Edelleen/tuotiin julki-rvakaumus
siitä, e t t ä 1 Suomen ja Neuvostoliiton
välisissä '^siihteissa 'on esimerkilli­sellä
tavalla käytännössä;'töte
rauhanomaisen rinnakkaiselon pe­ri
aatteet jotka.:v muodostavat hyvän
p e l l i s t ä n i valtioidenvälisten;:suhtei-.
den yieiselle kehitykselle sekä rau­han;
j a turvallisuuden lujittamiselle
maailmassa.
Molemmin puolin yhdyttiin sii­hen
syvään huolestumiseen kan-sainvl"
listen jännitystilojen lisään­tymisestä,
jonka Y K n yleiskokous
on lausunut julki 17. päivänä lo-
: kuuta 1960: yksimielisesti' hyväksy-massään
';pä^
aloitteentekijöihin mmv Suomi kuu­luin
-Osapuolet totesivat,; e t t ä tämä
päätöslauselma vastaa sekä Suomen
ikäsity&iälmfm:^
l i S f ^ f p P a S e v M^MMnf
lä^saädäfkänsäinvälistei^uhteiden
^tällainen|gkehil^
| a ^ | i ^ j | ^ i p t ö ^ i ^ t M | ^ ^
man yhteisymmärryksen aikaansaa­miseen
valtioiden-välillä riippumat­ta
niiden valtiollisen' j a .taloudelli­sen
"järjestelipänr eroavaisuuksista;
gÖsaj^ÖiellA^
komuksensa pyrkiä vilpittömästi
rpälauttamiseeuMsSkansainväUsissa
suhteissa»'sekax antaa f järkkymätön
tukensa kaikille pyrkimyksille, jot­ka
:tähtäävät kansainväliseni r äu
ja turvallisuuden' ylläpitämiseen
^ Y l i i > s t | n e W e n ^^
määrien j a periaatteiden'.mukaises-t
l
Molemmin puolin todettiin . uu­delleen,
e t t ä Suomen harjoittama
rauhantahtoinen, ja'pbolueetori u l ­kopolitiikka,
sen pysyminen suur-
^valtojen:-eturistiriitojen! ulkopuolel­la
ja sen ylläpitämät ystävälliset,
keskinäiseen arvonantoon perustu­vat'suli
teet kaikkiin/valtibihinimyö-.
t^yaikuttayat arvokkaalla ^ tavalla
'kansainvälisen : yhteisymmärryksen
kehittämiseen : s e k ä ^sitcri osaltaan
maailmanrauhan ' asian 'edistämi-seen.
, • ;
l i ^ t f i i i t a i i l t l G e n ^ ^
sa, olevat kolmen vallanneuvotte­lut
5 ydinasekokeiden t vai vonnanalai--
päätökseen. ^ ' " '
Keskustelussa korostettiin rauhan
Viitaten YKn yleiskkouksen
edellämainittuun päätöslausel­maan,
jossa kalkkia valtioita ke-
- boitetaan'ryhtymään välittömiin
j;^ ''rakentaviin toimenpi^teisiin
maailmanrauhaa koskevissa kil-
.;reellisl»5ä;^:ky
keskusteluissa, etta aseistariisun-takyisymyson^
näistä,kaikkein tär^
kein ja kiireellisin.' Samalla to­dettiin,
että' aseriisunnan pää-
' niäärään voidaan päästä toteutta­malla,
YKn yleiskokouksen viime
vuoden' marraskuun 20. päivänä
teh'okkaan kansainvälisen valvon­nan-
alaisesta, yleisestä aseriisun­nasta
yksimielisesti hyväksymä
::päätöslauselma. 'Suomen; puolelta -
viitattiin tässä yhteydessä sen
.valtuuskunnan: YKn 'käynnissä o-levassa"
yleiskokouksessa .esittä-,
mään lausuntoon, jonka mukaan
tällä päätöslauselmalla on kaik­kia
selvästi velvoittava luonne.
Osapuolet ilmoittivat pitävänsä
merkityksellisenä - aseriisuntakysy-myksen
käsittelyä; Y K n 15.;yleisko­kouksessa
ja sen j ä l k e e n k i n . Kum­paakin
maata todejftiin elähdyttä­vän:
pyrkimyksen - m y ö t ä v a i k u t t aa
m
Ystä ja naapuruus
valtiovierailua , ^
Helsinki. — (KU) — Matka oli kot Neuvostoliiton pääkaupungin
.pnnistunut, totesi:lehtemme edus­tajalle
ensi sanoikseen' perjan­taina
Helsingin' asemalla edus-
.kunnan, ensithniäisen varapuhe­mies
Paavo A i t i o . Hän osallistui
presidentin.' neuvotteluvaltuus-itkuntaan
kansandemokraattien CT
dustajana. /
'— Oikeastaan on hyvin valkea­ta
kuvailla vierailua: näin tuoreet- >
taan. sillä neuvottelut ja vierai­lut
Moskovassa antoivat siinä
määrin vaikutelmia, että on vai­keata
suoralta kädeltä sanoa, niit-
' k ä : niistä / jäävät päällimmäisiksi.:'
— Sen voin kuitenkin heti sa­noa,
että koko valtiovierailu sujui
e r i t t ä i n ! sydämellisissä-merkeissä V
heti .ensi hetkistä-alkaen.
Saavuttuamme Moskovaan saim­me
havaita, että kadut, joita ajoim­me
Moskäovan; Leningradin; asemal­ta
Kremliin oli liputettu Suomen ja
Neuvostoliiton lipuin. Sankat jou-isiastaieiilahempia
n
Helsinki. — Suomen ja Neuvos-toliitonTensi
vuoden kauppasopi­musta
koskevan tiedoitustiiaisuu-deri
yhteydessä Uedusteltiin kaup­paministeri
Karjalaiselta, minkä
_vuoksi hallitus ei ole antanut tar­kempia
tietoja» Neuvostoliitossa
käydystä nk. suosituinimuusrieuyot-teluista.
, , . .. -
Ministeri Karjalainen totesi, että
yksityiskohtaisia tietoja ei ole an­nettu
myöskään EFTA-maiden kans­sa
käydyistä neuvotteluista; Hän, to­tesi
l i s ä k s i , - e t t ä - h y v ä n - t a v a n ' mu-tyiskohtaisia
selvityksiä vielä kes-
^. tiedustelta«SsilmiI|fbinli!W
Munkki yVmatkusta:. Tukholmaan
^ ^ A - a s i o i s s a , ^ m i n ^
l o S r M a a n
maan ^ yhteys. E F T A sopimuksen
maihin. ' ^ ,
asukkaita^ oli niinikään: kokoontua
nut näille katuvierille ja;he terveh
tivät tasavallan presidenttiä j a suo­malaista'(
Valtuuskuntaa erittäin:: vä
l i t t ö m ä s t i m o l e m p e i n ; maiden; ;pie
ohislippuja huiskuttaen.
Välitöntä ystäyyyltä saimme osak­semme
myös sitten jälkeenkin päin
kaikkialla ; missä vierailimme; Mos­kovassa.
" •
Neuvostoliiton korkein johto
osoitti koko ajan erittäin suurta
huomiota Suomen presidentillä ja
valtuuskunnalle.
Epäilemättä tämä sydämellinen
ja välitön^: ystävyyden j a naapuruu­den'
henki oli :omiaan myös edistä­mään
asioiden käsittelyä; neuvottor
lupöytien -; ääressä^' totesi ensimmäi-i
itj^täSiEurööpässaC ^ TJUdeileettivaö*
vistettim, etta molemmilla osapuo-lilla-^
ori^tarkoitukseria: teiiidä'kaikW
soitavansa, vjottarPohjois-Europpan
alue!: jäisi:-kansainvälisen J^jännityk-seniafHätffiitbje^
Koska neuvottelut', siitä,^ mjten
Saimaan järvialueen: ja Suomenlah­den
koskevan -^käyttöoikeuiren jär­jestely
olisi toteutettva neuvosto-iiittolais-
suomalaisessa. tiedonannos-:
sa' 30; 5; 1958 esitetyn suunnitelman
mukaisesti, eivät olleet vielä" joh­taneet
^tulokseen, otettiin": asia Suo-men
taholta tehdystä aloitteesta ko-
'• ko; laajuudessaan uudeileehkä
lyn alaiseksi. \ . - •
:;. Neuvostoliiton taholta Jlmoitet--
|Uih|fbtt4| : : j^
seieini SUomeh taibuselämää;'ja;^
sä: tapauksessa erityisesti: Hä-Suo-'.
men talouselämän nousua sekä:
huomioonottaen: Neuvostoliiton: ja :
Suomen; välillä ^vallitsevat^.'kestä­vään
<rmolemminpuollseen: ^luotta-,
mukseen -i^;: rakentuvat hyvät; naa-i
purisuhteet^;^ on .valmis :luovutta- -
maan Saimaan kanavan neuvostor
liittolaisen osan Suomen' valtion
käyttöön vuokran, perusteella,
enintään 50 vuoden ajaksi. siihen
l i i t t y v i n e , ' k a n a v a n molemmilla
pubiHla'olevine :,rantaralueiiieen,
jotka ovat tarpeellisia, kanavan
korjaustöitä ja ' liikennöimistä,
varten: i Mahdollisimman planTäle^
taan neuvottelut mainitun:':alueen:
leveydestä sekä muista kysymyk­sistä,;
jotka Iiittyvät; Saimaan ka­navan
neuvostoliittolaisen:: osan:
Suomelle vuokraamiseen. Samal­l
a .sovitaan myös . jälleenlastaus-r.
j a :; varastoalueiden- vuokrauksesi
:ta Suomelle.-Uuraan:(
satamassa.
Osapuolten v ä l i l l ä ' j a t k e t t i in syys­kuun
-alussa ; l l e ] s i n g i s s ä : aloitettua
mielipiteiden vaihtoa Euroopan
kauppapoliittiscsla--kehityksestä. • i
; Osapuolten, kesken saavutettiin
; Suomen:ja 'Neuvostoliiton ulko-
: maankauppammi.steriön -: johd,olla
; valmistellun'ehdotuksen pohjalla.'
konkreettinen ^yksimielisyys; ta-:.
'vasta,:'jolla Suomen; ja Neuvosto-;
liiton kauppasuhteisiin vanhas­taan
sisältyvää suosituimmuuspe-riaatetta
voidaan näiden maiden
: naapurisuhteet : huomioonottaen^::
soveltaa siinä tapauksessa, että'
Suomi' ansioituu erillisen kau­pallisen
-sopimuksen nojalla :EF-;-
-^TAan.
Osapuolet ovat keskustelujen ai­kana',
käsitelleet kysymystä ;moleih--
mille osapuolille hyödyllisten ta-
4oudellisten suhteiden jatkuvasta
67-vuotias; nainen
ampui miehensä
ikimppuiinihyoKanneen
Memphis, Tenn. — Eras' 67-vuo-tias
nainen, ampui yhden miehen
k u o l i a a k s i j a haavoitti toista:viime
tiistaina kun nämä miehet tunkeu­tuivat/
naisen asuntoon ja rupesivat
; mukiloimaan: pistooiilIä;naisen: avio­miestä.
Mrs. H , V . "VVindorf. sanoi
ottaneensa', "luptettavan . vanhan
pyssynsä',', 38 kaliberisen. revolve­rin.
' Hän ampui osittain' avatusta
makuuhuoneen ovesta ja surmasi
paikalla 20-vuotiaan Billy Leen.
Sen j ä l k e e n hän ..ampui myös toista
tungettelijaa.
»1
;iN aisen:ixyo: onKin a m a i s t a p y ö ' '' -.Vä'-..
naan
kus. öisinkin, varsinkin sairastapa-''- '-^X/
uksien aikana. -
... _ . . . . . .
Minun ' piti kuitenkin kertoa
V siitä,' että Aikamme:; naiset; - ovat
3 pnä pidettävissä lahjavoitto;
tansseissa. Nämä tanssit pidetään '
sanatoriumissa olevien suoma­laisten
sairaiden joulujuhlarahas-,
ton hyväksi. Toivotaan, että jo-.,. , ' . r.
kainen avustaisi vointinsa mu-,
kaan tätä hyvää asiaa,' j a ostaisi. .
lippujamme. Niiden hinta on ,
vain 23 s e n t t i ä kappale tai viisi ^ \
kappaletta dollarilla. Sisäänpää-M. n>,u-,
sykbi tansseihin tarvitaan kuiten­kin
kaksi lippua. Tanssi alkaa > -
kello 9 i l l a l l a . Huugo j a kump­panit
pitävät/huolen :tanssimusii<
<• » -»^-.i i # ' 1 ' ' %-t ~ kista. • » 1 < »<"-
Toronto. — HoUingerin kaivoslu- , , ,
histumasta pelastunut, mutta väike- Viimeksipidetyssä kokouksessam-asti
loukkaantunut/Alan Rose, joka me kiinnitettiin huomiotamme Pe- • t
tuli vasta muutama vukko sitten ie> JJ A l i n Heinon surulliseen elä-
Englannista tänne Canadaan, on mäntarinaan Seattlessa,, Wash.; " ,\ -'
edelleen-vaikeasti sairaana. Tosiasi- USA Afkamme Naiset lähetti
assa hänen tilanteensa paheni tiis- heille lahjaksi vuosikerran Liekkiä
Taina jyrkästi. Lääkärit sanoivat, Ja samalla sai L i e k k i yhden tilauk- , ,
bttä . sisäinen verenvuoto oli "..•--«^«".si-u^-.i-i '
hut:;uudelleen./ Edellisenä; pai
oli potilas toipunut melkoisesti.
Hänelle'oli j ä l l e e n annettava keino-:
tekoisen tnunuaiskoneen apua. Toivomme ja u s k o m m e / e t t ä nämä
Aikaisemmin tiedoitettiin että tä- lehdet antavat asianomaisille 'joita-' '
mä" 26-vuotias siirtolaiskaivosmies kin onnen hetkiä jokapäiväisen • <
kehittämisestä. ..Tällöin todettiin
Suomen ja : Neuvostoliiton: välisen
kaupan volyymin jatkuva noiisu toi­sen
. pitkäaikaisen tavaranvaihtoso-pimuksen;
voimassaoloaikana;, vuosi­na
1956—60, mikä muodosti hyvän
pohjan kolmannen pitkäaikaisen
sopimuksen -solmimiselle vuosiksi
1961—5. , ;,
'C/; ;-;/•-::;:; i:4;; :>:3:/:t'i:;:i:-:-:J^
Tämän sopimuksen puitteissa a l ­lekirjoitettiin
Suomen Tasavallan:
da kuitenkaan suorittaa ennen kuin
hänen ;;munuaisvikansa :• on saatu
kontrolliin. • " . -
^ 4
loukkaantui tapaturmassa niin pa- harmauden keskellä. '
hoin, että hänen oikea jalkansa on Seuraava naisten kokous pide-' ^
leikattava. Tätä leikkausta ei voi-, tään joulukuun 1 pnä. Tämä huo-
. / . . : . i - : . ^ i . : ; . _ : - ^ . . - . . : / i - - ; L ; ' - - ; : _ ; _ ^ : - ; i . . - : _ . :n^a„jj;i||^j,||hka|^
ta tabta lahtien pidetään kokouk- <;
set jälleen joka kahden; viiktUi ku-^ " ' -\
luttua. Ottakaa siis naiset tämä . ^ ;•
huomioon. Kokous on aina, kuten
nen varapuhemies Paavo Aitio. lekirjoitcttiin Tasavallan
PÄIVÄN PAKINA
: presidehtin'Moskovassaolon: aika-
.na: pöytäkirja :keskinäisistä:tava;/
ratoimituksista vuodeksi 1961,
mikä edellyttää huomattavaa m,o<
lempien maiden / v ä l i s e n kaupan
kasvua.' ,
Vieraillessaan Neuvostoliitossa
ovat; Suomen Tasavallan:presidentti,
Urho Kekkonen jä hänen .seui-ueen-sa
tutustuneet neuvostoihmisten
elämään j a rau ha noina iseen työhön,
muutamiin: teollisuuslaitoksiiin :a-suntoalueisiin,
kulttuurilaitoksiin
j a Moskovan: korkeakouluihin; Suo­men
; Tasavallan presidentille; ja-hä-nen.
iseurueelleen järjesteltiin' sydä­mellinen
:ja.:ystävällinen: vastaanot­to.
Suomen Tasavallan presidentti
esitti vierailun aikana Neuvostolii­ton
Korkeimnian;; Neuvoston puhe­miehistön
puheenjohtajalle L. I.
Brezhneville kutsun tehdä viralli-
;nen.-vierailu:Suomeen; .hänelle: sopi­vana
, ajankohtana. ' Kutsu otettiin
mielihyvin vastaan.
Presidentti Urho Kekkonen mat­kusti
;seurueineensmarraskuun::24.
päivänä 1960 i l l a l l a Moskovasta Hel-sinkun.
, ,
:i-:;-:.iim-"v'm:.-fim^ •: Ä::?Söat-fvi iSöÄs-^i^^
;t&lS':i«3ä;/
ennenkin, kello 1.30 päivällä. ;
;V;.';''';;:^;r"-':;f;w:,t"-"-?y^
'01 mujstaikös liian' i
iiii!ilillilii
iBlliilliiiF^ * . ' !
joulukuun-2 pnä ja N i p i g p n i n E l k s ; \ ;
haalilla torstaina-joulukpun 8 pnä.- .
Kummassakin paikassa esitys alka¥ ' ;
kello 8 ip. ,
Tämä elokuva on e r i t t ä in hauska
kansanelämän kuvaus, joten saapu--' -
kaa katsomaan nuoret ja vanhat.
S i s ä ä n p ä ä s y l i p u t ' 75 ' s e n t t i ä ja
lapsilta 25 senttiä.
•
— Kaikkein varhain viittaus tu- •
berkuloosista saatiin; Intiasta, j ^
ilmoitettiin, että elefantteja kuolee I?:|^
siiherittälitiin^ :^#
f^::!SWA
,ia<:Ä;ä;:ft;i:ssä;i^.5l.-w^
Himpun verran heikolla jäällä
Näyttää siltä — mikäli porvarien nia hymy'muuttuu myöhemmin —
/ : ;v./i.»Ä:^/^:/ir-ii^^^ kutien :;saamme:nähdä:-^Äkubleman
irvistelyksi:
Me luonnollisesti myönnämme,
että NL:n esittämä päätöslauselma-tiKA
niitc 'c 1 i >•'• n m -ii i A ori nn i l f f n fri U-lehdistö
voi asioita päätellä — k y l ­män
sodan sankarit oavt monessa
suhteessa himpun. verran heikolla
jäällä — j a heikkoja jäitä sietää va­roa,'
kuten .on: meille kaikille, aika­naan
opetettu.
Ottakaamme esimerkiksi Y K :h
lostetaan juurta jaksain, että 46:n
Afro Aasian maan päätöslauselma­ehdotus
siirtömaakomennon lopet-s;?
5;'?!/-;,2iMi&:2:Mf VlsS;:!iriii'iiÄi'SvPi;-;;: i» R
|gS|iinä||piau^^
leen .Neuvostoliiton -pääministeri
lopfettiainiseksiI"hetipijäfjatke
' " . . . ^ 4 6 : n , Afro-Aasian maan ryh-het,
^ittavat,fhymyillä^ biusteij hai
kbmisen :^ayulla, vaikka kohlpkin^ta
vempi, kuin -Afro-Aasian maiden
päätöslauselma — mutta turha on
y r i t t ä ä yiiineksimaihitusta. tehdä
Mutta hukkuva tarttuu .vaikka ol-jenkorteen,
kuten sanotaan j a niin
Yhdysvaltain imperialistiset piirit
töslauselmasta„saataisiin^kuohitse:;
niallakCmuutpksia^äPjoistojafiallis
säyksiä / t e k e m ä l l ä ) Washingtonille
: k ä y t t ö k e l p o i r i e r t ^ k a l u ; | g i |^
uutisiorinan lopussa näes sanotaan
v a l t o j ^ ä ä M i l »
kolmanneksen v aanimaaräniisaavut-sian
maidenkin päätöslauselmaeh­dotusta
niin, ettei siirtomaiden va­pauttamisesta
tulisi lopulta mitään
muuta kuin puhetta, e l i kuumaa i l ­maa;;?
Aikaansa seuraavat lukijat ovat
rice Lumumba; Joka oh ollut mr:
HänimärsKjö myö-tävaikutuksella
kotiarestissa useita
y|klwja||og|Mtän|t;
tajaisiin — mikä saattaa johtaa hä-
-Myös tiedetään, että armeijan
"voimamies" Joseph Mobutu, jolla
ijökiniaikagisji
pääministerin toimesta,
t ililitttä Uieidbiltäessaan JlAimu
! » I i n nct a "if Tifi tt 11 h I tl o n ' £ i 111 f i c t n im I sf n
T »
JjMl^^enltoun^^
kpn, ovpis^^^oseph^Mobuton van
gitsemibta vastaan . "
fi£:/^.:jl,-='.^--i':''.-'^l^--'-'^™'**** ' Ci
1
toomusoikeus on kumonnut v. 1957 ^,
pidetyn" Apalachin* konferenssin ' -
i
ejpäilläfsikäläisterifpoliisienl^^^
.kumbaiim^^
karkoituspäätöstä, v >.vaikka 5kbka J
ihi|n|jblplciWiäläainSÄ^
ikaidenr^jkonferenssUnmosallistuml?^^
isestaiisyytetytksaayatlsentUän' «
p i ^ ^ f f i l f Ä i k o l l a ^
jaälla, ^t|Uaa|^J[||tS^^^ oi-1
kcusvaltio' - - Kansakouia
s 4, »-^/rft^r, -,'J.V!)»«'«.^