1960-12-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm v'l!eiephohes:I^BusEOffice|0^:'^#4264;«1 :»ääressMBoxti59|fSff^ rÄdyertlslrigiratesluponfaiqjUcaUo^^ mmmmmmmmmmm iYhÄälloIss^läylclSOiDÄ^ <^htseyaa|suli^^ kuutettiih niiden kehittyvän sa- I m a i i ^ u i i l i n l i l l i ^^ Tiedonannossa ilmoitetaan, että Suomenoja NL:n edustajat tule-tämän sovittelulautakunnan ehdotuksen Mutta rautatieyhtiöt, jotka -~ yrittävät joTcopakoittaa työläisensä suostumaan entistä huonompaan palfckafasoon tai painostaa hallitusta myöntymään rahtimaksujen ko- ^rotufaeeh tai pyrkivät molempiin, ovat härkäpäisesti hyljänneet sb-gvitteluläutäkuiitt^^ Tässä tilanteessa luul i s i , e t t ä liittohallitus seisoo oman ssio vittelu-m'i: m f ii i 1 ms i i i i s 'siitä, että ne ovat hyljänneet sovittelulautakunnan ehdotuksen! Oli-sipa asia niin, että yhtiöt olisivat hyväksyneet sovittelulautakunnan ehdotuksen ja työläiset hyljänneet sen, mm kyllä, silloin saataisiin SSS^kffiUlläshäUituspiirieiiä^ huo- . tliglmi^oidä?:" ' Nyt^ensijaan hallitus antaa ymmärtää, että rautatieyhtiöt eivät . inuka voi korottaa palkkoja ja että sen vuoksi rautatietyöläisien täytyisi suostua siihen, että lykkäisivät lakkonsa alkamishetken toukokuun 15 päivään, jolloin saadaan rautateiden asioita tutkivan ku- .ninkaallisen komission työ loppuunsuoritetuksi. Miksi, ei pääministeri Diefenbaker suosittele yhtiöille, että ne 'suostuisivat - sovittelulautakunnan ehdottamaan palkankorotukseen toukokuun 15 päivään asti., kunnes saadaan ko. tutkimusraportti muita, mahdollisia toimenpiteitä varten? Mutta, kuten Globe and Mail lehti tiistaisessa uutistiedossaan kertoi, '•pääministeri näyttää nojaavan - rautatieyhtiöiden väitöksen ' puolelle,', että ne eivät, voi maksaa palkankorotusta". -Minkälaista "piiolueettoniuutta" tämä on! ' Tosiasia kuitenkin on, e t t ä automatisoinnin nopean edistyksen Johdosta^^ :juuri lainkaan,./: ;;;>n vaiklur^ne: täli^ Yleisesti tunnettu " tosiasia; oni^^ •knenv vuoden taikana vähentää tämän alan ityöläist rän.;H9,000:sta 70,0()0:een, eli noin 5 000 hengellä vuodessa. Yhtiöt säästävät/siis automatisomnin avulla miltei sen minkä työläiset voit- - taisivat nyt yhteenlaskien palkankorotuksen avulla! - • Lyhyesti sanoen, rautatietyöläiset ovat oikeassa;-yhtiöt ja hallitus auttamattomasti, väärässä! Suostut^koon siis työläisten oikeutettuihin vaatimuksiin ilman lakkoa! N. •rjvaäU'——— — , — . . . „ ~ - — —— • navan Suomelle / vuokraamiseen tluttyvista-kysymyksistä.. Lisaksi ruvetaan. neuvottelemaan suursahan perustamisesta ' Itä-Suomeen >y Neuvostoliitosta saatavan raaka-aineen 'jalostamiseksi. ^ Tiedonannossa ilmoitetaanT et- Vi m 'M joiden • •', ' . roissat j a .elämässä yleensä. . KunnaUisyääliehialiarvioimih on siis verrattavissa siihen jos . aliaryjoiraine-tai jätämme valvomatta omia tärkeitä" etujamme. Siksi ' k p n a t t a a .kiinnittää huomiota kunnallisasioihin yleensä, tehdä niistä , i^rkiten omat päätöksensä j a käydä'myös äänestämässä. Erji'kaupungeissa'ja kunnissa on tietenkin ,ratkaistavana paljon toisistaan eroavia ongelmia. Mutta niille kaikille on yhteistä koko maamme Jcunnalliselämänperusongelina: Yltäkylläisistä luonnonrik-komaakauppaministeriön- i^^^ Ia valmistellun . ehdotuksen poh- V jaI]a'^konkreettinen:^y^ l i t a y ä s t a ; ,^ toliitbii kauppasuhteisiin vanhas- ;taan s'sältyyää; suosituimmuuspe-;: riaatetta voidaan näiden maiden naapurisuhteet huomioon btta- \en.sqyeltaa'siinä.{^ tä Suomi assfosioituu erillisen :kaupallisen':Sopimuksen 'nojalla EFTÄan.» Virallisessa tiedonannossa' mainitaan myös vuoden 1961 tava-ranvalhtosoplmus, ^ joka allekirjoitettiin Moskovan vierailun .yh-teyde. ssä. Tiedonanto kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:' Käydessään viime syyskuun 2.— 4. päivinä ystävyysvierailulla Suomessa Suomen Tasavallan presidentin ;Urho Kekkosen :60'vuotispäivä*h y h t e y d e s s ä ' e s i t t i Neuvostoliiton mi-nisterineuvoston^ puheenjohtaja N ; 5. Hrushtshey presidentti Kekkoselle kutsun: saapua viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Presidentti otti tyydytyksellä kutsun vastaan j a saapui Moskovaan, jossa hän' vieraili 21.—24./ päivinä marraskuuta. Vierailun aikana Suomen ; l ' a s a v a l l än presidentti 1). Kekkosell a ; pii- :Mpskw ^ten vaihtoon Neuvostoliiton - Korkeimman Neuvoston.'puhemiehistön puheenjohtajan L. Brezhnevin, Neuvostoliiton ; ministerineuvoston puheenjohtajan N . S'; Hrushtshevin ja ensimmäisen, sijaisen A. J . M i - kojanin kanssa. Näihin •keskusteluihin osallistuivat Suomen puolelta :tasa vallan presidentin seurueeseen kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalainen, kulkulaitosministeri Arvo Korsi-moiv Suomen Neuvostoliiton suurläh e t t i l ä s , : Eero : A . Wuori,. e nan% •: e n s i m m ä i n e n ^ : : varapuhemies ;Paavo Aitio, kansanedustaja Rafael. Paasio, professon.Veli ^M k i , kansanedustaja Päiviö Hetemäk i , ^kansanedustaja Sven 'Högström, johtaja Hannes Tiainen, ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen 'osas-nEtalSuömeen ilo^ääUUcSÄ® ^ , _ 'SMÄöiiii^äiiik^^ ; ; H a l l a m a ä S e k d | |^ leita ulkoasiainniinisteri A . A. Gro-myko, INeuvostoliiton^ ulkomaan- Jkäuppmirt 0eiiyostöiiit6h1?ui Suomen-suurlähettiläs A. ^ N: Zaha-i- öy ja:^^^^^N -riön Skandinaviaa 'maiden osaston nettayaksi.. Tilannetta on viimevuosina pahentanut suuresti vielä se - kun liittovältiöihäaskääs miltd^^^^ t — 1.6 tii-hattatmilioonaa,. dollaria.vuodessa mielettnmään variicfniiiififnoiiiinn m Sk. sosiaaliseen palveluun ja huoltoon — j a kunnallishal- Ifimot joutuyat yhä vaikeampaan taloustilanteeseen. Seurauksena on, -«W|.cv^!?Pi"i°'stöjen^erikoisesti juuri asuintalojen verotus.on',lisään-^ . "tynytivuosi vuödeltä^ja siitä huolimatta kunnallishallinnot eivät pysty lf:«:^-fsäljhiiiöt>oilribiilrciiin mm: . ' yarten.,on yleensä tuomittava menetelmä siksi, kun siinä ei huomioida sS&Ai-''i^iS^'*-'''*5SS»^ ' :l^iloksenaVtäst jatkuva kohoaminen ja koulu- ]Mnme|takapajuisutis;|Milteiäkaikissafk hutaani^ iiu.<«ienä: kniiliiipn «^rakAnfairiispni&vhtpvHpccä Kaikilla kunnille on yhlcibta myös se, etta vaikka kotienomis-lajain;; vuokralaisten^ v( j a pikkuliikemiesten: verotaakka on jo niin suuri, että' se uhkaa katkaista s''viarsan ' s e l ä n " , , n i i n kunnat eivät. ;voi 'rahavaikeuksiensa, takia aiuttäa Sesinierkiksi; jurhfeil^ rakentamista; ja ; kunnossapitoa; ei luistinratojen rakentamista n i i n ; että kaikilla lapsilla olisi tilaisuus käydä luistelemassa silloin kun heillä on vapaa-aikaa,' eikä lähes-muitakaan:: ajan-; johtaisivat teryeeseeii ajanvietetoimintaanv'ja;:.siten:kehitr/ taisivat heitä. Kaikille kunnille on miltei poikkeuksetta , yhteistä vielä se, että nykyinen miltei kestämätön tilan-ne on "saavutettu" porvarillisen maailmankatsomuksen omaavien kunnanhallintojen työn ja .toiminnan tuloksena! Kunnanhallintojen avaiasemat ovat liikemiesten, laki-miesetn ja -. muiden porvarillisen maailmankatsomuksen omaavien miesten käsLssä — ja he ovat käyt-lancet naita avainascmiaan siten, että n.s. "pikkuihmiset"' joutuvat jatkuvasti . yhä huonompaan ase-maan. • ^ ^ - -.' Jos ' missään, niin kunnallishal-edut etualalle, ja taistelevat ajan Ayl a/ näö tf iImt V lii liiSe f tAertrj-t^M-^f t y y d«yir4t'4töWämini«ii>sil^e(*kri^si^i-*'^«^» J J W e t t ä , kunnallishalMnnot voivat va-jratJiltarpeeJlisörilkunhällispalveluii a^jtetiSj^ttaW^^ Tällaisia, , veronmaksajain / etuja It^MlpJ. tolaa 1,ns.tayl tä varmuutta. - N ä i s s ä keskusteluissa, jotka käy- ' tiin ystävällisen ja avöfiliclisen ii- -mapiirinTaJlitessa: voitua; JällM ; yhteiseksi ;t>Td että Suomen j a ' Neuvostoljiton välillä vallitsevat hyvät, ja luotta- •imukselllset naapuruussuhteetvjotr^^^^ ka on yhteisvoimin aikaansaatu ja jotka nojautuvat' ystävyydestä,^ yhteistoiminnasta: ja .keskinäisestä avunannosta'vuonna 1948 solmitussa 'sopimuksessa- mainittuihin perlaatteiisiin suvereenisuuden ja riippumattomuuden mo- Icnunlnpuöltsesta ' kunnioittamisesta .ja'' toisen valtion sisäisien asioihin 'puuttumattomuudesta. Molemmat'; osapuolet '.blivat' yhtä mieltä siitä, että näitä' ystäviU-lisiä naapuruussuhteita .tullaan ^Xbdeiieen|i^^ ta huolellisesti' vaalimaan Suo-men ja 'NeuyosttOlilton kansojen mblemminpubUseksi; hyödyksi' -Ja' g h t ^ i l e k ^ l f e ä ä^ mättömällä pohjalla, joka sodanjälkeisten ;:'^ vuosien työllä on luotu; Näiden suhteident ylläpitämisen todettiin kaikissa olosuhteissa'^ \astaavan kummankin maan kansallisia perusetuja. Edelleen/tuotiin julki-rvakaumus siitä, e t t ä 1 Suomen ja Neuvostoliiton välisissä '^siihteissa 'on esimerkillisellä tavalla käytännössä;'töte rauhanomaisen rinnakkaiselon peri aatteet jotka.:v muodostavat hyvän p e l l i s t ä n i valtioidenvälisten;:suhtei-. den yieiselle kehitykselle sekä rauhan; j a turvallisuuden lujittamiselle maailmassa. Molemmin puolin yhdyttiin siihen syvään huolestumiseen kan-sainvl" listen jännitystilojen lisääntymisestä, jonka Y K n yleiskokous on lausunut julki 17. päivänä lo- : kuuta 1960: yksimielisesti' hyväksy-massään ';pä^ aloitteentekijöihin mmv Suomi kuuluin -Osapuolet totesivat,; e t t ä tämä päätöslauselma vastaa sekä Suomen ikäsity&iälmfm:^ l i S f ^ f p P a S e v M^MMnf lä^saädäfkänsäinvälistei^uhteiden ^tällainen|gkehil^ | a ^ | i ^ j | ^ i p t ö ^ i ^ t M | ^ ^ man yhteisymmärryksen aikaansaamiseen valtioiden-välillä riippumatta niiden valtiollisen' j a .taloudellisen "järjestelipänr eroavaisuuksista; gÖsaj^ÖiellA^ komuksensa pyrkiä vilpittömästi rpälauttamiseeuMsSkansainväUsissa suhteissa»'sekax antaa f järkkymätön tukensa kaikille pyrkimyksille, jotka :tähtäävät kansainväliseni r äu ja turvallisuuden' ylläpitämiseen ^ Y l i i > s t | n e W e n ^^ määrien j a periaatteiden'.mukaises-t l Molemmin puolin todettiin . uudelleen, e t t ä Suomen harjoittama rauhantahtoinen, ja'pbolueetori u l kopolitiikka, sen pysyminen suur- ^valtojen:-eturistiriitojen! ulkopuolella ja sen ylläpitämät ystävälliset, keskinäiseen arvonantoon perustuvat'suli teet kaikkiin/valtibihinimyö-. t^yaikuttayat arvokkaalla ^ tavalla 'kansainvälisen : yhteisymmärryksen kehittämiseen : s e k ä ^sitcri osaltaan maailmanrauhan ' asian 'edistämi-seen. , • ; l i ^ t f i i i t a i i l t l G e n ^ ^ sa, olevat kolmen vallanneuvottelut 5 ydinasekokeiden t vai vonnanalai-- päätökseen. ^ ' " ' Keskustelussa korostettiin rauhan Viitaten YKn yleiskkouksen edellämainittuun päätöslauselmaan, jossa kalkkia valtioita ke- - boitetaan'ryhtymään välittömiin j;^ ''rakentaviin toimenpi^teisiin maailmanrauhaa koskevissa kil- .;reellisl»5ä;^:ky keskusteluissa, etta aseistariisun-takyisymyson^ näistä,kaikkein tär^ kein ja kiireellisin.' Samalla todettiin, että' aseriisunnan pää- ' niäärään voidaan päästä toteuttamalla, YKn yleiskokouksen viime vuoden' marraskuun 20. päivänä teh'okkaan kansainvälisen valvonnan- alaisesta, yleisestä aseriisunnasta yksimielisesti hyväksymä ::päätöslauselma. 'Suomen; puolelta - viitattiin tässä yhteydessä sen .valtuuskunnan: YKn 'käynnissä o-levassa" yleiskokouksessa .esittä-, mään lausuntoon, jonka mukaan tällä päätöslauselmalla on kaikkia selvästi velvoittava luonne. Osapuolet ilmoittivat pitävänsä merkityksellisenä - aseriisuntakysy-myksen käsittelyä; Y K n 15.;yleiskokouksessa ja sen j ä l k e e n k i n . Kumpaakin maata todejftiin elähdyttävän: pyrkimyksen - m y ö t ä v a i k u t t aa m Ystä ja naapuruus valtiovierailua , ^ Helsinki. — (KU) — Matka oli kot Neuvostoliiton pääkaupungin .pnnistunut, totesi:lehtemme edustajalle ensi sanoikseen' perjantaina Helsingin' asemalla edus- .kunnan, ensithniäisen varapuhemies Paavo A i t i o . Hän osallistui presidentin.' neuvotteluvaltuus-itkuntaan kansandemokraattien CT dustajana. / '— Oikeastaan on hyvin valkeata kuvailla vierailua: näin tuoreet- > taan. sillä neuvottelut ja vierailut Moskovassa antoivat siinä määrin vaikutelmia, että on vaikeata suoralta kädeltä sanoa, niit- ' k ä : niistä / jäävät päällimmäisiksi.:' — Sen voin kuitenkin heti sanoa, että koko valtiovierailu sujui e r i t t ä i n ! sydämellisissä-merkeissä V heti .ensi hetkistä-alkaen. Saavuttuamme Moskovaan saimme havaita, että kadut, joita ajoimme Moskäovan; Leningradin; asemalta Kremliin oli liputettu Suomen ja Neuvostoliiton lipuin. Sankat jou-isiastaieiilahempia n Helsinki. — Suomen ja Neuvos-toliitonTensi vuoden kauppasopimusta koskevan tiedoitustiiaisuu-deri yhteydessä Uedusteltiin kauppaministeri Karjalaiselta, minkä _vuoksi hallitus ei ole antanut tarkempia tietoja» Neuvostoliitossa käydystä nk. suosituinimuusrieuyot-teluista. , , . .. - Ministeri Karjalainen totesi, että yksityiskohtaisia tietoja ei ole annettu myöskään EFTA-maiden kanssa käydyistä neuvotteluista; Hän, totesi l i s ä k s i , - e t t ä - h y v ä n - t a v a n ' mu-tyiskohtaisia selvityksiä vielä kes- ^. tiedustelta«SsilmiI|fbinli!W Munkki yVmatkusta:. Tukholmaan ^ ^ A - a s i o i s s a , ^ m i n ^ l o S r M a a n maan ^ yhteys. E F T A sopimuksen maihin. ' ^ , asukkaita^ oli niinikään: kokoontua nut näille katuvierille ja;he terveh tivät tasavallan presidenttiä j a suomalaista'( Valtuuskuntaa erittäin:: vä l i t t ö m ä s t i m o l e m p e i n ; maiden; ;pie ohislippuja huiskuttaen. Välitöntä ystäyyyltä saimme osaksemme myös sitten jälkeenkin päin kaikkialla ; missä vierailimme; Moskovassa. " • Neuvostoliiton korkein johto osoitti koko ajan erittäin suurta huomiota Suomen presidentillä ja valtuuskunnalle. Epäilemättä tämä sydämellinen ja välitön^: ystävyyden j a naapuruuden' henki oli :omiaan myös edistämään asioiden käsittelyä; neuvottor lupöytien -; ääressä^' totesi ensimmäi-i itj^täSiEurööpässaC ^ TJUdeileettivaö* vistettim, etta molemmilla osapuo-lilla-^ ori^tarkoitukseria: teiiidä'kaikW soitavansa, vjottarPohjois-Europpan alue!: jäisi:-kansainvälisen J^jännityk-seniafHätffiitbje^ Koska neuvottelut', siitä,^ mjten Saimaan järvialueen: ja Suomenlahden koskevan -^käyttöoikeuiren järjestely olisi toteutettva neuvosto-iiittolais- suomalaisessa. tiedonannos-: sa' 30; 5; 1958 esitetyn suunnitelman mukaisesti, eivät olleet vielä" johtaneet ^tulokseen, otettiin": asia Suo-men taholta tehdystä aloitteesta ko- '• ko; laajuudessaan uudeileehkä lyn alaiseksi. \ . - • :;. Neuvostoliiton taholta Jlmoitet-- |Uih|fbtt4| : : j^ seieini SUomeh taibuselämää;'ja;^ sä: tapauksessa erityisesti: Hä-Suo-'. men talouselämän nousua sekä: huomioonottaen: Neuvostoliiton: ja : Suomen; välillä ^vallitsevat^.'kestävään <rmolemminpuollseen: ^luotta-, mukseen -i^;: rakentuvat hyvät; naa-i purisuhteet^;^ on .valmis :luovutta- - maan Saimaan kanavan neuvostor liittolaisen osan Suomen' valtion käyttöön vuokran, perusteella, enintään 50 vuoden ajaksi. siihen l i i t t y v i n e , ' k a n a v a n molemmilla pubiHla'olevine :,rantaralueiiieen, jotka ovat tarpeellisia, kanavan korjaustöitä ja ' liikennöimistä, varten: i Mahdollisimman planTäle^ taan neuvottelut mainitun:':alueen: leveydestä sekä muista kysymyksistä,; jotka Iiittyvät; Saimaan kanavan neuvostoliittolaisen:: osan: Suomelle vuokraamiseen. Samall a .sovitaan myös . jälleenlastaus-r. j a :; varastoalueiden- vuokrauksesi :ta Suomelle.-Uuraan:( satamassa. Osapuolten v ä l i l l ä ' j a t k e t t i in syyskuun -alussa ; l l e ] s i n g i s s ä : aloitettua mielipiteiden vaihtoa Euroopan kauppapoliittiscsla--kehityksestä. • i ; Osapuolten, kesken saavutettiin ; Suomen:ja 'Neuvostoliiton ulko- : maankauppammi.steriön -: johd,olla ; valmistellun'ehdotuksen pohjalla.' konkreettinen ^yksimielisyys; ta-:. 'vasta,:'jolla Suomen; ja Neuvosto-; liiton kauppasuhteisiin vanhastaan sisältyvää suosituimmuuspe-riaatetta voidaan näiden maiden : naapurisuhteet : huomioonottaen^:: soveltaa siinä tapauksessa, että' Suomi' ansioituu erillisen kaupallisen -sopimuksen nojalla :EF-;- -^TAan. Osapuolet ovat keskustelujen aikana', käsitelleet kysymystä ;moleih-- mille osapuolille hyödyllisten ta- 4oudellisten suhteiden jatkuvasta 67-vuotias; nainen ampui miehensä ikimppuiinihyoKanneen Memphis, Tenn. — Eras' 67-vuo-tias nainen, ampui yhden miehen k u o l i a a k s i j a haavoitti toista:viime tiistaina kun nämä miehet tunkeutuivat/ naisen asuntoon ja rupesivat ; mukiloimaan: pistooiilIä;naisen: aviomiestä. Mrs. H , V . "VVindorf. sanoi ottaneensa', "luptettavan . vanhan pyssynsä',', 38 kaliberisen. revolverin. ' Hän ampui osittain' avatusta makuuhuoneen ovesta ja surmasi paikalla 20-vuotiaan Billy Leen. Sen j ä l k e e n hän ..ampui myös toista tungettelijaa. »1 ;iN aisen:ixyo: onKin a m a i s t a p y ö ' '' -.Vä'-.. naan kus. öisinkin, varsinkin sairastapa-''- '-^X/ uksien aikana. - ... _ . . . . . . Minun ' piti kuitenkin kertoa V siitä,' että Aikamme:; naiset; - ovat 3 pnä pidettävissä lahjavoitto; tansseissa. Nämä tanssit pidetään ' sanatoriumissa olevien suomalaisten sairaiden joulujuhlarahas-, ton hyväksi. Toivotaan, että jo-.,. , ' . r. kainen avustaisi vointinsa mu-, kaan tätä hyvää asiaa,' j a ostaisi. . lippujamme. Niiden hinta on , vain 23 s e n t t i ä kappale tai viisi ^ \ kappaletta dollarilla. Sisäänpää-M. n>,u-, sykbi tansseihin tarvitaan kuitenkin kaksi lippua. Tanssi alkaa > - kello 9 i l l a l l a . Huugo j a kumppanit pitävät/huolen :tanssimusii< <• » -»^-.i i # ' 1 ' ' %-t ~ kista. • » 1 < »<"- Toronto. — HoUingerin kaivoslu- , , , histumasta pelastunut, mutta väike- Viimeksipidetyssä kokouksessam-asti loukkaantunut/Alan Rose, joka me kiinnitettiin huomiotamme Pe- • t tuli vasta muutama vukko sitten ie> JJ A l i n Heinon surulliseen elä- Englannista tänne Canadaan, on mäntarinaan Seattlessa,, Wash.; " ,\ -' edelleen-vaikeasti sairaana. Tosiasi- USA Afkamme Naiset lähetti assa hänen tilanteensa paheni tiis- heille lahjaksi vuosikerran Liekkiä Taina jyrkästi. Lääkärit sanoivat, Ja samalla sai L i e k k i yhden tilauk- , , bttä . sisäinen verenvuoto oli "..•--«^«".si-u^-.i-i ' hut:;uudelleen./ Edellisenä; pai oli potilas toipunut melkoisesti. Hänelle'oli j ä l l e e n annettava keino-: tekoisen tnunuaiskoneen apua. Toivomme ja u s k o m m e / e t t ä nämä Aikaisemmin tiedoitettiin että tä- lehdet antavat asianomaisille 'joita-' ' mä" 26-vuotias siirtolaiskaivosmies kin onnen hetkiä jokapäiväisen • < kehittämisestä. ..Tällöin todettiin Suomen ja : Neuvostoliiton: välisen kaupan volyymin jatkuva noiisu toisen . pitkäaikaisen tavaranvaihtoso-pimuksen; voimassaoloaikana;, vuosina 1956—60, mikä muodosti hyvän pohjan kolmannen pitkäaikaisen sopimuksen -solmimiselle vuosiksi 1961—5. , ;, 'C/; ;-;/•-::;:; i:4;; :>:3:/:t'i:;:i:-:-:J^ Tämän sopimuksen puitteissa a l lekirjoitettiin Suomen Tasavallan: da kuitenkaan suorittaa ennen kuin hänen ;;munuaisvikansa :• on saatu kontrolliin. • " . - ^ 4 loukkaantui tapaturmassa niin pa- harmauden keskellä. ' hoin, että hänen oikea jalkansa on Seuraava naisten kokous pide-' ^ leikattava. Tätä leikkausta ei voi-, tään joulukuun 1 pnä. Tämä huo- . / . . : . i - : . ^ i . : ; . _ : - ^ . . - . . : / i - - ; L ; ' - - ; : _ ; _ ^ : - ; i . . - : _ . :n^a„jj;i||^j,||hka|^ ta tabta lahtien pidetään kokouk- <; set jälleen joka kahden; viiktUi ku-^ " ' -\ luttua. Ottakaa siis naiset tämä . ^ ;• huomioon. Kokous on aina, kuten nen varapuhemies Paavo Aitio. lekirjoitcttiin Tasavallan PÄIVÄN PAKINA : presidehtin'Moskovassaolon: aika- .na: pöytäkirja :keskinäisistä:tava;/ ratoimituksista vuodeksi 1961, mikä edellyttää huomattavaa m,o< lempien maiden / v ä l i s e n kaupan kasvua.' , Vieraillessaan Neuvostoliitossa ovat; Suomen Tasavallan:presidentti, Urho Kekkonen jä hänen .seui-ueen-sa tutustuneet neuvostoihmisten elämään j a rau ha noina iseen työhön, muutamiin: teollisuuslaitoksiiin :a-suntoalueisiin, kulttuurilaitoksiin j a Moskovan: korkeakouluihin; Suomen ; Tasavallan presidentille; ja-hä-nen. iseurueelleen järjesteltiin' sydämellinen :ja.:ystävällinen: vastaanotto. Suomen Tasavallan presidentti esitti vierailun aikana Neuvostoliiton Korkeimnian;; Neuvoston puhemiehistön puheenjohtajalle L. I. Brezhneville kutsun tehdä viralli- ;nen.-vierailu:Suomeen; .hänelle: sopivana , ajankohtana. ' Kutsu otettiin mielihyvin vastaan. Presidentti Urho Kekkonen matkusti ;seurueineensmarraskuun::24. päivänä 1960 i l l a l l a Moskovasta Hel-sinkun. , , :i-:;-:.iim-"v'm:.-fim^ •: Ä::?Söat-fvi iSöÄs-^i^^ ;t&lS':i«3ä;/ ennenkin, kello 1.30 päivällä. ; ;V;.';''';;:^;r"-':;f;w:,t"-"-?y^ '01 mujstaikös liian' i iiii!ilillilii iBlliilliiiF^ * . ' ! joulukuun-2 pnä ja N i p i g p n i n E l k s ; \ ; haalilla torstaina-joulukpun 8 pnä.- . Kummassakin paikassa esitys alka¥ ' ; kello 8 ip. , Tämä elokuva on e r i t t ä in hauska kansanelämän kuvaus, joten saapu--' - kaa katsomaan nuoret ja vanhat. S i s ä ä n p ä ä s y l i p u t ' 75 ' s e n t t i ä ja lapsilta 25 senttiä. • — Kaikkein varhain viittaus tu- • berkuloosista saatiin; Intiasta, j ^ ilmoitettiin, että elefantteja kuolee I?:|^ siiherittälitiin^ :^# f^::!SWA ,ia<:Ä;ä;:ft;i:ssä;i^.5l.-w^ Himpun verran heikolla jäällä Näyttää siltä — mikäli porvarien nia hymy'muuttuu myöhemmin — / : ;v./i.»Ä:^/^:/ir-ii^^^ kutien :;saamme:nähdä:-^Äkubleman irvistelyksi: Me luonnollisesti myönnämme, että NL:n esittämä päätöslauselma-tiKA niitc 'c 1 i >•'• n m -ii i A ori nn i l f f n fri U-lehdistö voi asioita päätellä — k y l män sodan sankarit oavt monessa suhteessa himpun. verran heikolla jäällä — j a heikkoja jäitä sietää varoa,' kuten .on: meille kaikille, aikanaan opetettu. Ottakaamme esimerkiksi Y K :h lostetaan juurta jaksain, että 46:n Afro Aasian maan päätöslauselmaehdotus siirtömaakomennon lopet-s;? 5;'?!/-;,2iMi&:2:Mf VlsS;:!iriii'iiÄi'SvPi;-;;: i» R |gS|iinä||piau^^ leen .Neuvostoliiton -pääministeri lopfettiainiseksiI"hetipijäfjatke ' " . . . ^ 4 6 : n , Afro-Aasian maan ryh-het, ^ittavat,fhymyillä^ biusteij hai kbmisen :^ayulla, vaikka kohlpkin^ta vempi, kuin -Afro-Aasian maiden päätöslauselma — mutta turha on y r i t t ä ä yiiineksimaihitusta. tehdä Mutta hukkuva tarttuu .vaikka ol-jenkorteen, kuten sanotaan j a niin Yhdysvaltain imperialistiset piirit töslauselmasta„saataisiin^kuohitse:; niallakCmuutpksia^äPjoistojafiallis säyksiä / t e k e m ä l l ä ) Washingtonille : k ä y t t ö k e l p o i r i e r t ^ k a l u ; | g i |^ uutisiorinan lopussa näes sanotaan v a l t o j ^ ä ä M i l » kolmanneksen v aanimaaräniisaavut-sian maidenkin päätöslauselmaehdotusta niin, ettei siirtomaiden vapauttamisesta tulisi lopulta mitään muuta kuin puhetta, e l i kuumaa i l maa;;? Aikaansa seuraavat lukijat ovat rice Lumumba; Joka oh ollut mr: HänimärsKjö myö-tävaikutuksella kotiarestissa useita y|klwja||og|Mtän|t; tajaisiin — mikä saattaa johtaa hä- -Myös tiedetään, että armeijan "voimamies" Joseph Mobutu, jolla ijökiniaikagisji pääministerin toimesta, t ililitttä Uieidbiltäessaan JlAimu ! » I i n nct a "if Tifi tt 11 h I tl o n ' £ i 111 f i c t n im I sf n T » JjMl^^enltoun^^ kpn, ovpis^^^oseph^Mobuton van gitsemibta vastaan . " fi£:/^.:jl,-='.^--i':''.-'^l^--'-'^™'**** ' Ci 1 toomusoikeus on kumonnut v. 1957 ^, pidetyn" Apalachin* konferenssin ' - i ejpäilläfsikäläisterifpoliisienl^^^ .kumbaiim^^ karkoituspäätöstä, v >.vaikka 5kbka J ihi|n|jblplciWiäläainSÄ^ ikaidenr^jkonferenssUnmosallistuml?^^ isestaiisyytetytksaayatlsentUän' « p i ^ ^ f f i l f Ä i k o l l a ^ jaälla, ^t|Uaa|^J[||tS^^^ oi-1 kcusvaltio' - - Kansakouia s 4, »-^/rft^r, -,'J.V!)»«'«.^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 1, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-12-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus601201 |
Description
Title | 1960-12-01-02 |
OCR text |
mmm
v'l!eiephohes:I^BusEOffice|0^:'^#4264;«1
:»ääressMBoxti59|fSff^
rÄdyertlslrigiratesluponfaiqjUcaUo^^ mmmmmmmmmmm
iYhÄälloIss^läylclSOiDÄ^
<^htseyaa|suli^^
kuutettiih niiden kehittyvän sa-
I m a i i ^ u i i l i n l i l l i ^^
Tiedonannossa ilmoitetaan, että
Suomenoja NL:n edustajat tule-tämän
sovittelulautakunnan ehdotuksen Mutta rautatieyhtiöt, jotka
-~ yrittävät joTcopakoittaa työläisensä suostumaan entistä huonompaan
palfckafasoon tai painostaa hallitusta myöntymään rahtimaksujen ko-
^rotufaeeh tai pyrkivät molempiin, ovat härkäpäisesti hyljänneet sb-gvitteluläutäkuiitt^^
Tässä tilanteessa luul i s i , e t t ä liittohallitus seisoo oman ssio vittelu-m'i:
m
f
ii
i
1 ms
i
i i
i s
'siitä, että ne ovat hyljänneet sovittelulautakunnan ehdotuksen! Oli-sipa
asia niin, että yhtiöt olisivat hyväksyneet sovittelulautakunnan
ehdotuksen ja työläiset hyljänneet sen, mm kyllä, silloin saataisiin
SSS^kffiUlläshäUituspiirieiiä^ huo- .
tliglmi^oidä?:"
' Nyt^ensijaan hallitus antaa ymmärtää, että rautatieyhtiöt eivät
. inuka voi korottaa palkkoja ja että sen vuoksi rautatietyöläisien
täytyisi suostua siihen, että lykkäisivät lakkonsa alkamishetken toukokuun
15 päivään, jolloin saadaan rautateiden asioita tutkivan ku-
.ninkaallisen komission työ loppuunsuoritetuksi.
Miksi, ei pääministeri Diefenbaker suosittele yhtiöille, että ne
'suostuisivat - sovittelulautakunnan ehdottamaan palkankorotukseen
toukokuun 15 päivään asti., kunnes saadaan ko. tutkimusraportti
muita, mahdollisia toimenpiteitä varten?
Mutta, kuten Globe and Mail lehti tiistaisessa uutistiedossaan
kertoi, '•pääministeri näyttää nojaavan - rautatieyhtiöiden väitöksen
' puolelle,', että ne eivät, voi maksaa palkankorotusta". -Minkälaista
"piiolueettoniuutta" tämä on!
' Tosiasia kuitenkin on, e t t ä automatisoinnin nopean edistyksen
Johdosta^^ :juuri lainkaan,./:
;;;>n vaiklur^ne: täli^ Yleisesti tunnettu
" tosiasia; oni^^
•knenv vuoden taikana vähentää tämän alan ityöläist
rän.;H9,000:sta 70,0()0:een, eli noin 5 000 hengellä vuodessa. Yhtiöt
säästävät/siis automatisomnin avulla miltei sen minkä työläiset voit-
- taisivat nyt yhteenlaskien palkankorotuksen avulla! -
• Lyhyesti sanoen, rautatietyöläiset ovat oikeassa;-yhtiöt ja hallitus
auttamattomasti, väärässä! Suostut^koon siis työläisten oikeutettuihin
vaatimuksiin ilman lakkoa! N.
•rjvaäU'——— — , — . . . „ ~ - — ——
• navan Suomelle / vuokraamiseen
tluttyvista-kysymyksistä.. Lisaksi
ruvetaan. neuvottelemaan suursahan
perustamisesta ' Itä-Suomeen
>y Neuvostoliitosta saatavan raaka-aineen
'jalostamiseksi. ^
Tiedonannossa ilmoitetaanT et-
Vi
m
'M
joiden
• •', '
. roissat j a .elämässä yleensä.
. KunnaUisyääliehialiarvioimih on siis verrattavissa siihen jos
. aliaryjoiraine-tai jätämme valvomatta omia tärkeitä" etujamme. Siksi
' k p n a t t a a .kiinnittää huomiota kunnallisasioihin yleensä, tehdä niistä
, i^rkiten omat päätöksensä j a käydä'myös äänestämässä.
Erji'kaupungeissa'ja kunnissa on tietenkin ,ratkaistavana paljon
toisistaan eroavia ongelmia. Mutta niille kaikille on yhteistä koko
maamme Jcunnalliselämänperusongelina: Yltäkylläisistä luonnonrik-komaakauppaministeriön-
i^^^
Ia valmistellun . ehdotuksen poh-
V jaI]a'^konkreettinen:^y^
l i t a y ä s t a ; ,^
toliitbii kauppasuhteisiin vanhas-
;taan s'sältyyää; suosituimmuuspe-;:
riaatetta voidaan näiden maiden
naapurisuhteet huomioon btta-
\en.sqyeltaa'siinä.{^
tä Suomi assfosioituu erillisen
:kaupallisen':Sopimuksen 'nojalla
EFTÄan.»
Virallisessa tiedonannossa' mainitaan
myös vuoden 1961 tava-ranvalhtosoplmus,
^ joka allekirjoitettiin
Moskovan vierailun .yh-teyde.
ssä.
Tiedonanto kuuluu kokonaisuudessaan
seuraavasti:'
Käydessään viime syyskuun 2.—
4. päivinä ystävyysvierailulla Suomessa
Suomen Tasavallan presidentin
;Urho Kekkosen :60'vuotispäivä*h
y h t e y d e s s ä ' e s i t t i Neuvostoliiton mi-nisterineuvoston^
puheenjohtaja N ;
5. Hrushtshey presidentti Kekkoselle
kutsun: saapua viralliselle vierailulle
Neuvostoliittoon. Presidentti
otti tyydytyksellä kutsun vastaan
j a saapui Moskovaan, jossa hän'
vieraili 21.—24./ päivinä marraskuuta.
Vierailun aikana Suomen
; l ' a s a v a l l än presidentti 1). Kekkosell
a ; pii- :Mpskw
^ten vaihtoon Neuvostoliiton - Korkeimman
Neuvoston.'puhemiehistön
puheenjohtajan L. Brezhnevin,
Neuvostoliiton ; ministerineuvoston
puheenjohtajan N . S'; Hrushtshevin
ja ensimmäisen, sijaisen A. J . M i -
kojanin kanssa. Näihin •keskusteluihin
osallistuivat Suomen puolelta
:tasa vallan presidentin seurueeseen
kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeri
Ahti Karjalainen,
kulkulaitosministeri Arvo Korsi-moiv
Suomen Neuvostoliiton suurläh
e t t i l ä s , : Eero : A . Wuori,. e
nan% •: e n s i m m ä i n e n ^ : : varapuhemies
;Paavo Aitio, kansanedustaja Rafael.
Paasio, professon.Veli ^M
k i , kansanedustaja Päiviö Hetemäk
i , ^kansanedustaja Sven 'Högström,
johtaja Hannes Tiainen, ulkoasiainministeriön
kauppapoliittisen 'osas-nEtalSuömeen
ilo^ääUUcSÄ® ^ , _
'SMÄöiiii^äiiik^^
; ; H a l l a m a ä S e k d | |^
leita ulkoasiainniinisteri A . A. Gro-myko,
INeuvostoliiton^ ulkomaan-
Jkäuppmirt
0eiiyostöiiit6h1?ui
Suomen-suurlähettiläs A. ^ N: Zaha-i-
öy ja:^^^^^N
-riön Skandinaviaa 'maiden osaston
nettayaksi.. Tilannetta on viimevuosina pahentanut suuresti vielä se
- kun liittovältiöihäaskääs miltd^^^^ t — 1.6 tii-hattatmilioonaa,.
dollaria.vuodessa mielettnmään variicfniiiififnoiiiinn
m Sk. sosiaaliseen palveluun ja huoltoon — j a kunnallishal-
Ifimot joutuyat yhä vaikeampaan taloustilanteeseen. Seurauksena on,
-«W|.cv^!?Pi"i°'stöjen^erikoisesti juuri asuintalojen verotus.on',lisään-^
. "tynytivuosi vuödeltä^ja siitä huolimatta kunnallishallinnot eivät pysty
lf:«:^-fsäljhiiiöt>oilribiilrciiin
mm:
. ' yarten.,on yleensä tuomittava menetelmä siksi, kun siinä ei huomioida
sS&Ai-''i^iS^'*-'''*5SS»^
' :l^iloksenaVtäst jatkuva kohoaminen ja koulu-
]Mnme|takapajuisutis;|Milteiäkaikissafk
hutaani^ iiu.<«ienä: kniiliiipn «^rakAnfairiispni&vhtpvHpccä
Kaikilla kunnille on yhlcibta myös se, etta vaikka kotienomis-lajain;;
vuokralaisten^ v(
j a pikkuliikemiesten: verotaakka on
jo niin suuri, että' se uhkaa katkaista
s''viarsan ' s e l ä n " , , n i i n kunnat
eivät. ;voi 'rahavaikeuksiensa, takia
aiuttäa Sesinierkiksi; jurhfeil^
rakentamista; ja ; kunnossapitoa; ei
luistinratojen rakentamista n i i n ; että
kaikilla lapsilla olisi tilaisuus
käydä luistelemassa silloin kun
heillä on vapaa-aikaa,' eikä lähes-muitakaan::
ajan-;
johtaisivat
teryeeseeii
ajanvietetoimintaanv'ja;:.siten:kehitr/
taisivat heitä.
Kaikille kunnille on miltei poikkeuksetta
, yhteistä vielä se, että
nykyinen miltei kestämätön tilan-ne
on "saavutettu" porvarillisen
maailmankatsomuksen omaavien
kunnanhallintojen työn ja .toiminnan
tuloksena! Kunnanhallintojen
avaiasemat ovat liikemiesten, laki-miesetn
ja -. muiden porvarillisen
maailmankatsomuksen omaavien
miesten käsLssä — ja he ovat käyt-lancet
naita avainascmiaan siten,
että n.s. "pikkuihmiset"' joutuvat
jatkuvasti . yhä huonompaan ase-maan.
• ^ ^ - -.'
Jos ' missään, niin kunnallishal-edut
etualalle, ja taistelevat ajan
Ayl a/ näö tf iImt V lii liiSe f tAertrj-t^M-^f t y y d«yir4t'4töWämini«ii>sil^e(*kri^si^i-*'^«^» J J W
e t t ä , kunnallishalMnnot voivat va-jratJiltarpeeJlisörilkunhällispalveluii
a^jtetiSj^ttaW^^
Tällaisia, , veronmaksajain / etuja
It^MlpJ. tolaa 1,ns.tayl
tä varmuutta.
- N ä i s s ä keskusteluissa, jotka käy-
' tiin ystävällisen ja avöfiliclisen ii-
-mapiirinTaJlitessa: voitua; JällM
; yhteiseksi ;t>Td
että Suomen j a ' Neuvostoljiton
välillä vallitsevat hyvät, ja luotta-
•imukselllset naapuruussuhteetvjotr^^^^
ka on yhteisvoimin aikaansaatu ja
jotka nojautuvat' ystävyydestä,^
yhteistoiminnasta: ja .keskinäisestä
avunannosta'vuonna 1948 solmitussa
'sopimuksessa- mainittuihin
perlaatteiisiin suvereenisuuden
ja riippumattomuuden mo-
Icnunlnpuöltsesta ' kunnioittamisesta
.ja'' toisen valtion sisäisien
asioihin 'puuttumattomuudesta.
Molemmat'; osapuolet '.blivat' yhtä
mieltä siitä, että näitä' ystäviU-lisiä
naapuruussuhteita .tullaan
^Xbdeiieen|i^^
ta huolellisesti' vaalimaan Suo-men
ja 'NeuyosttOlilton kansojen
mblemminpubUseksi; hyödyksi' -Ja'
g h t ^ i l e k ^ l f e ä ä^
mättömällä pohjalla, joka sodanjälkeisten
;:'^ vuosien
työllä on luotu; Näiden suhteident
ylläpitämisen todettiin kaikissa
olosuhteissa'^ \astaavan kummankin
maan kansallisia perusetuja.
Edelleen/tuotiin julki-rvakaumus
siitä, e t t ä 1 Suomen ja Neuvostoliiton
välisissä '^siihteissa 'on esimerkillisellä
tavalla käytännössä;'töte
rauhanomaisen rinnakkaiselon peri
aatteet jotka.:v muodostavat hyvän
p e l l i s t ä n i valtioidenvälisten;:suhtei-.
den yieiselle kehitykselle sekä rauhan;
j a turvallisuuden lujittamiselle
maailmassa.
Molemmin puolin yhdyttiin siihen
syvään huolestumiseen kan-sainvl"
listen jännitystilojen lisääntymisestä,
jonka Y K n yleiskokous
on lausunut julki 17. päivänä lo-
: kuuta 1960: yksimielisesti' hyväksy-massään
';pä^
aloitteentekijöihin mmv Suomi kuuluin
-Osapuolet totesivat,; e t t ä tämä
päätöslauselma vastaa sekä Suomen
ikäsity&iälmfm:^
l i S f ^ f p P a S e v M^MMnf
lä^saädäfkänsäinvälistei^uhteiden
^tällainen|gkehil^
| a ^ | i ^ j | ^ i p t ö ^ i ^ t M | ^ ^
man yhteisymmärryksen aikaansaamiseen
valtioiden-välillä riippumatta
niiden valtiollisen' j a .taloudellisen
"järjestelipänr eroavaisuuksista;
gÖsaj^ÖiellA^
komuksensa pyrkiä vilpittömästi
rpälauttamiseeuMsSkansainväUsissa
suhteissa»'sekax antaa f järkkymätön
tukensa kaikille pyrkimyksille, jotka
:tähtäävät kansainväliseni r äu
ja turvallisuuden' ylläpitämiseen
^ Y l i i > s t | n e W e n ^^
määrien j a periaatteiden'.mukaises-t
l
Molemmin puolin todettiin . uudelleen,
e t t ä Suomen harjoittama
rauhantahtoinen, ja'pbolueetori u l kopolitiikka,
sen pysyminen suur-
^valtojen:-eturistiriitojen! ulkopuolella
ja sen ylläpitämät ystävälliset,
keskinäiseen arvonantoon perustuvat'suli
teet kaikkiin/valtibihinimyö-.
t^yaikuttayat arvokkaalla ^ tavalla
'kansainvälisen : yhteisymmärryksen
kehittämiseen : s e k ä ^sitcri osaltaan
maailmanrauhan ' asian 'edistämi-seen.
, • ;
l i ^ t f i i i t a i i l t l G e n ^ ^
sa, olevat kolmen vallanneuvottelut
5 ydinasekokeiden t vai vonnanalai--
päätökseen. ^ ' " '
Keskustelussa korostettiin rauhan
Viitaten YKn yleiskkouksen
edellämainittuun päätöslauselmaan,
jossa kalkkia valtioita ke-
- boitetaan'ryhtymään välittömiin
j;^ ''rakentaviin toimenpi^teisiin
maailmanrauhaa koskevissa kil-
.;reellisl»5ä;^:ky
keskusteluissa, etta aseistariisun-takyisymyson^
näistä,kaikkein tär^
kein ja kiireellisin.' Samalla todettiin,
että' aseriisunnan pää-
' niäärään voidaan päästä toteuttamalla,
YKn yleiskokouksen viime
vuoden' marraskuun 20. päivänä
teh'okkaan kansainvälisen valvonnan-
alaisesta, yleisestä aseriisunnasta
yksimielisesti hyväksymä
::päätöslauselma. 'Suomen; puolelta -
viitattiin tässä yhteydessä sen
.valtuuskunnan: YKn 'käynnissä o-levassa"
yleiskokouksessa .esittä-,
mään lausuntoon, jonka mukaan
tällä päätöslauselmalla on kaikkia
selvästi velvoittava luonne.
Osapuolet ilmoittivat pitävänsä
merkityksellisenä - aseriisuntakysy-myksen
käsittelyä; Y K n 15.;yleiskokouksessa
ja sen j ä l k e e n k i n . Kumpaakin
maata todejftiin elähdyttävän:
pyrkimyksen - m y ö t ä v a i k u t t aa
m
Ystä ja naapuruus
valtiovierailua , ^
Helsinki. — (KU) — Matka oli kot Neuvostoliiton pääkaupungin
.pnnistunut, totesi:lehtemme edustajalle
ensi sanoikseen' perjantaina
Helsingin' asemalla edus-
.kunnan, ensithniäisen varapuhemies
Paavo A i t i o . Hän osallistui
presidentin.' neuvotteluvaltuus-itkuntaan
kansandemokraattien CT
dustajana. /
'— Oikeastaan on hyvin valkeata
kuvailla vierailua: näin tuoreet- >
taan. sillä neuvottelut ja vierailut
Moskovassa antoivat siinä
määrin vaikutelmia, että on vaikeata
suoralta kädeltä sanoa, niit-
' k ä : niistä / jäävät päällimmäisiksi.:'
— Sen voin kuitenkin heti sanoa,
että koko valtiovierailu sujui
e r i t t ä i n ! sydämellisissä-merkeissä V
heti .ensi hetkistä-alkaen.
Saavuttuamme Moskovaan saimme
havaita, että kadut, joita ajoimme
Moskäovan; Leningradin; asemalta
Kremliin oli liputettu Suomen ja
Neuvostoliiton lipuin. Sankat jou-isiastaieiilahempia
n
Helsinki. — Suomen ja Neuvos-toliitonTensi
vuoden kauppasopimusta
koskevan tiedoitustiiaisuu-deri
yhteydessä Uedusteltiin kauppaministeri
Karjalaiselta, minkä
_vuoksi hallitus ei ole antanut tarkempia
tietoja» Neuvostoliitossa
käydystä nk. suosituinimuusrieuyot-teluista.
, , . .. -
Ministeri Karjalainen totesi, että
yksityiskohtaisia tietoja ei ole annettu
myöskään EFTA-maiden kanssa
käydyistä neuvotteluista; Hän, totesi
l i s ä k s i , - e t t ä - h y v ä n - t a v a n ' mu-tyiskohtaisia
selvityksiä vielä kes-
^. tiedustelta«SsilmiI|fbinli!W
Munkki yVmatkusta:. Tukholmaan
^ ^ A - a s i o i s s a , ^ m i n ^
l o S r M a a n
maan ^ yhteys. E F T A sopimuksen
maihin. ' ^ ,
asukkaita^ oli niinikään: kokoontua
nut näille katuvierille ja;he terveh
tivät tasavallan presidenttiä j a suomalaista'(
Valtuuskuntaa erittäin:: vä
l i t t ö m ä s t i m o l e m p e i n ; maiden; ;pie
ohislippuja huiskuttaen.
Välitöntä ystäyyyltä saimme osaksemme
myös sitten jälkeenkin päin
kaikkialla ; missä vierailimme; Moskovassa.
" •
Neuvostoliiton korkein johto
osoitti koko ajan erittäin suurta
huomiota Suomen presidentillä ja
valtuuskunnalle.
Epäilemättä tämä sydämellinen
ja välitön^: ystävyyden j a naapuruuden'
henki oli :omiaan myös edistämään
asioiden käsittelyä; neuvottor
lupöytien -; ääressä^' totesi ensimmäi-i
itj^täSiEurööpässaC ^ TJUdeileettivaö*
vistettim, etta molemmilla osapuo-lilla-^
ori^tarkoitukseria: teiiidä'kaikW
soitavansa, vjottarPohjois-Europpan
alue!: jäisi:-kansainvälisen J^jännityk-seniafHätffiitbje^
Koska neuvottelut', siitä,^ mjten
Saimaan järvialueen: ja Suomenlahden
koskevan -^käyttöoikeuiren järjestely
olisi toteutettva neuvosto-iiittolais-
suomalaisessa. tiedonannos-:
sa' 30; 5; 1958 esitetyn suunnitelman
mukaisesti, eivät olleet vielä" johtaneet
^tulokseen, otettiin": asia Suo-men
taholta tehdystä aloitteesta ko-
'• ko; laajuudessaan uudeileehkä
lyn alaiseksi. \ . - •
:;. Neuvostoliiton taholta Jlmoitet--
|Uih|fbtt4| : : j^
seieini SUomeh taibuselämää;'ja;^
sä: tapauksessa erityisesti: Hä-Suo-'.
men talouselämän nousua sekä:
huomioonottaen: Neuvostoliiton: ja :
Suomen; välillä ^vallitsevat^.'kestävään
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-12-01-02