Vapaus, January 21, 1969

              sivu 2 Tiistai, taramik. 21 p .— Tuesday, Jan. 21,4969
VAPAUS INDBPBNbBNT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIAN8 ^ ^
f LIBERTY) ^EstQUMOlQd JfQV. 6, iBVf
EDirORi W. EKLUND MANAQVRt B. 8U|ni
pn^Ushed thrlce weeUy: Tuesdays, Thursdayn and Saturdays by Vapaoa
PtiUlsfiiDg Umited. l(X)-ira 6t. »lii^JMr^
a4billng »d<^ress: Box ^ ' , ~
J ^ < a t ^ 3 ^ jfOiv^^ translatioh tree at öiuuirs.
AttthorlBed aa second class maU by tUe I^iat OffJee Dejttrttneirt^^O
-rSoA X«r payflJ^ of Dfostose In eaab. A,
CANADIAN LANGUAGE P R t SS
W
nULlJBBIIfNAT}
Oaaadaasa: 1 Tk: $10i)0, 6k}c«5^5 ^ 1T8A:n:
:. 9kk.8i)b SiKuneen: Ivk. i m 6kk< 0^
UlkominJsteri AIM Karj
SUOMEN-NEU^tlStOLIITON KAUPASTA
Lähi-Idän ratkaisuehdotus
Eri mailden— erikoisesti Uhaaiomn ja Egyptin sain'oiinalieh-difisa
on uutiätiätojen jai kommenttien mujOdossa kesikijsiteltu
jo i i e ^ n aikaa Neiuvcxstoll&tan 'tekemiätä esityksdsltä lähi-idän
tilanteen mtkaisemiseksi. Aasialsta on ibneisesti neuvoteltu j<o
Neljän Suiireft — Yhdy^^ Neuivodtoiliiton, Englannin ja
lUmsfcan — pääifcaiupimgeiasa.
Kosika kysymys on keäkeineräinen aäia on Neuvostoliitto ta­pansa
mtiikaan pidättynyt esityksensä jiilfcaiiseimisesta. Mutta
kiuii Moskc(vGi9ta ei ole annettu asiasta mitään oikaisuija eikä
peruutiBksia, niin se antaa aiheitta uskoa, että tiedot Neuvos-tdliittoin
ehdotuksesta tämän kriisin italtkaisemiseksi pitävät
paikkansa ailna!bin pääJkothdissa;
Viikon loppupuolella saapuneet uutisti<edot viititasivat sii­hen,
että täimä ehdotus sa!a jatlkuvaäti suurempaa Ibuomiota
j a kaomatusta osakseen. Egyptin halliftus Jaa antanitt tietää,
etta se on vainuina toteuittamaian rfeuvostoliitbon eäidotidcsen.
Ranskan haBitua on antanut sdiltä myönteisiä lausuntoj-ai. Vii­me
viifaoiUa päättyneessä Britannian kanaojenyhiteisön konfef-renssissa
hyväksyttiin komanuinkea, missä annetaan myöntei-nien
lausunto asiasta. Vaikka se ei ole sille varsinaista kanna­tusta
luvannut, niin Washi!ngtonin kerrottiin kuittenkäin siih-tautuneen
asiaan myönteisesti siikäli, että se on pyytänytt Neu­vostoliitolta
"lisäselvityksiä" ehdotuksen yksityiskoihdisita.
Lehtemn» laviantaisessa niuanertjssa; jxilkaistun egyptiläi­sen
AI Ahraimin versio Neuivostoliiton esityksestä Kenee eräit­ten
muiden lehtien tietoja luotertitavampi. Sen miikaan esitys
«isältää:
1) Israelin joukkorjen poistumisen miehitetyiltä alueilta, j a
2) sotatilan lopettamisen miiehittäjien poistuttua. Edellis­ten
toteuduttua
3) Jarring ryhtyy neuvottelunaan inerenkulun vapaudes­ta
ja paiestiinapakolaisista. Edelleen kaitsotaan, että,
4) tiurvallisuusneuvodto voi päättää kansainvälisten jouk­kojen
lähettämisestä alueelle ja
5) tarjotaan turvallisuuneuvoston takeita kaikille; lähi-idän
lajoille.
vostoliiton väiiistä 5-vuotiskauppasopi-jioitti
ja Ittonmmtoflsun tuQi^tia käsi?
telleen työryhmän väliraportti ovat tär
yhteistyökamdtean asialistalla Mosko^
vasoa.
VujösJa 1971—79 koskevan Suomen ja
Neuvostol jifon v ä l i s i kauppasppjmufc-sen
valml$tölua oai siiontettu m d t i l a
täValia, kertoi kcsrfuviikköna Neuvos-'
toljittoön matkustanut ulkominisreri
Ahti Karjalainen. Yhtelstyökomisision
työryhmä, jonka suomalaisena piAeen
johtajana ön toimmut ministeri:tank-mar'
Horn, on esittänyt melko peitis-teellisen
katsauksen marttemme vä­lisen
kaupan muuttumisesta. Selvityk-
.selia on ^pyritty kartofft«naan myös
\aupan tulevaa keJiHystS ja' tSftä poh­jalta
on taHtastellu seuraavan 5-vuo-tissopkniAsen
mahdollisuuksia. Konei­den
ja laitteiden tuonnin lisäys tulee
mm. esille.
Maakaäsukysymyksestä tulee esille
välfraportti, varshtainen raportti on
vielä kesken. Myöhemitim keväällä toi
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Sandra Heinonen, Whitefish, Ont.
täjyttää suinnuintaina. tammikuun 26
päivänä Säävuotta.
Kalle Palo, White£ish; O n t , täyt.
tää maanantaina, tammllniun 27
päivänä 7&-vuotta.
Mandi Kautto, Nipigon, Ont.,
täyttää sunAuntadna. tammikuun 26
päivänä 82-vuotta.
A l i n a Jackson, Fort William, Ont.
täyttää tiistaina, tammikuun 21 päi­vänä
Tftjvuotta.
Paavo Seppänen-Toronto, Ont.,
täyttää lauantaina, tammikuun 25
päivänä 77-vuotta.
Elias Kaartinen, Port Arthur,
Ont., täyttää sunnuntaina, tammi­kuun
26 päivänä 7fr-vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
votaan saatavan yleisluontojnen^ selvi­tys
maakaasusta SuomÖÄfehergiahuol-lon
kokonaiskuvassa, sanoi ministeri
Karjalainen, i Ylijolitaia Pekka Reko­lan
johdoHa työskeimellyi; suomalai
itejK asiaa sejviiellyt työryhmä on k e^
kittiynyt lähinnä maakaasun tuottami­sen
kustannustekijöihin.
Yhteistyökomissiossa tulevat esille
Neuvostoliiton Suomelle viime syksy­nä
esittämät työkohteet Enson vo'ma-laitboksilla
ja .Päälcjärvellä suomalai­sella
työvoimalla. Työkohteissa cn kui­tenkin
lähinnä kysymys Suompn vien­nistä
joka liittyy kauppamme balans-sjkysjmiykseen
,ja tuontfinmie Neuvas-toliitosta,
sahöt-^KarjalainettT—Esille
tulevat i i s p s i roaantieliikennssopir
muksett» täytäntöör^no . ja Helsingin
—Tallinnan lauttakysj^ykset.
Keskusteluja maitten välisen kau
pan maksutasevaikeuksien ratkaiscimi-sesta
makfiujSrjestelmän muutoksella
cm käyty epäviraHisesti, mutta varsi­naisesti
asia kuuluu lopullisiin rurfco-sopimusneuvotteluihin,
totesi ulkomi­nisteri.
Epävirallisissa keskusteluissa
on oltu yhtä mieltä siitä, että olosuh­teitten
muuttuessa, voidaan harteita ^
muutoksia myös maksujärjestelmässä,
eshn. bilateraalisen kaupan korvaa­mista
vapaan valuutan maksujärjes­telmällä.
On kuitenkin sovittu, että
kysymys on penisteellisesti selvitettä­vä,
ennen kuin edetään asiassa pidem­mälle.
Ulkoministeri luonnehti runkosopi-mustyöryhlmän
raporttia mielenkiin­toiseksi,
mutta korosti kuitenkin, että
se ei sisällä mitään mullistavia uus»
ehdotuksia kaupan kehittämiseksi. Tu­leva,
vuoima 1971 voimaan astuva,
viisivuotissopimus on ensimmäinen
komission puitteissa valmisteltu. Työ­ryhmäraportti,
jonka pääasiallisena
arkkitehtinä Suomen osalta on olhit
ulkcmintsteriön kauppapoliittisen osas­ton
päällikkö Tankmar Horn, on u i :
koministerin mukaan perusteellinen
yleistaloudellinen katsaus Suomen ja
Neuvostoliiton kaupan kehitykseen ja
siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Ra­portissa
on myös pyritty kartoitta­maan
molempien maiden tulevaa ta­loudellista
kehitystä, jotta jo ennak­koon
voitaisiin tehdä j(rf)tq)äätöksiä
siitä, mihin suuntaan maiden välistä
kauppaa on kehitettävä.
— Vaikka uusia mullistavia keinoja
kaupan 1 isäämiseksi onkin vaikea kek­siä,
sisältyy raporttiin kuitenkin jouk­ko
suosituksen luontobia ehdotuksia.
Raportti käsittelee paitsi kauppavaih­toa
yleisesti myös rajakaiqjpaa ja sii­nä
on myös selonteko palvehistten osuu
destamaittm taloudellisessa kanssa­käymisessä,
totesi Karjalainen.
Kokous saa myös väliraportin Suo­men
ja Neuvostoliiton välisistä maa-kaasukeskusteluista.
Roportti on en-sjmpiäjpen
laatuaan. Ulkominist^
toivoi, että maakaasukeskustelujep
edistymisötä kevään kuluessa saatai­siin
myös julkisuuteen enshnmäinen
yleisluontoinen sek)n«eko, jossp selvi­tettäisiin
mikä maakaasukysymys Suo­men
energiahuollon kodionai^vas^a
näyttää ja milloin maakaasun toimi­tus
mahdollisesti astuu päiväjärjestjyk-seen.
-^7 Komission maakaasuryhmän
suomalaisten selvitettävänähän «Tpää
asiassa ollut maakaasun taloudellinen
edullisuus muihin vohnanlähteisiin ver
rattuna,
— Yhteistyökomission kokouksessa
ovat esillä myös Enson tehtaitten ja
Pääkjärven • metsäteollisuuskeskuksen
työkohteet, joiden rakentamisesta suo-imahisin
voimin Neuvostoliitto viime
vuoden puolella teki ehdotuksen. Näis­tä
tarvitaan tarkempia selvityksiä,
koska kyse on suomalaisesta viennis­tä,
mikä puolestaan liittyy maksutase^
tasapainoon ja on siis kiinni meklän
tuontimahdollisuuksistamme, ' kertoi
ulkoministeri.
Karjalaisen mukaan tulevat epävi­rallisesti
esille myös tällä hetkellä
firmatasolle siirretyt kysymykset ku­ten
Tallinnan hotellihanke, maantiet'
liikennesopimus ja lauttaliikenne.
(S S, SM)
SUOMEN UUTISIA
Maailman tuniOta
AI Ahramin mukaan Yhdysvaltain hallitus on tultkinut
hyvin tarkkaan tältä suunnitelmaa.
Neuvostoliiton cfhdotus nojaa itse osiassa joka Boohdassa
turvailisuusneuvoston yksimieliseen päätökseen vuoden 1967
marraskuun 22. päivältä. Uutta siinä on lähinnä turvallisuus­neuvoston
takeet. Ehdotus on siis toisin sanoen j a hyväksytyn
päärtöksen toimeenpanoa, eräänlainen minimiöhjelma. mikä
merkitsisi kixeinmiän tilanteen laukaisen^ Se jättää-asialr
lisesti vaikeimimatt pulmat— mierertkuhm vapauden ja pako­laiset
— Jarringin ijatkaneuvottehijen varaan. Ratkaisu ei siis
ulottuisi pohjannutiin saakka, muillta toiseksi avoimeksi jäävät
kysymyfkset tasapainoittadsivat (toisiaan.
On olemassa merkkejä, jotka viittaavat tämän tien maäh-dollisuuksiin
suurvaltatasollk Israelin Beiriiitin suorittamaa
hyökkäystä voitaisiin näin cdlen pitää voimattomuuden ja
kiukun purkatiksena.
Joitakin kiihkomielisiä piirejä lukutmiottamatta maailman
yleinen mielipide on kääntymässä Israelin hyökkäysohjebnaa
vastaan. Yhä yleisemmäksi hyväksytään ajatus, että Israel
akäiti kesäkuun 6. päivän sodan 1967 j a toimi alusta loppuun
asltzliyökkääjänä. Samoin taomitatan ne 'Ikosto" ja muutt hyök-käyfeet,
mitä Israel j-ärjestää jatkuvasti «rabimaita vastaan.
Samalla on keliittymässä käsitys, että Israel kieltäytyy Tur­vallisuusneuvoston
1967 mjaonraslkuiussö tekemäin päältöksefn hy­väksymisestä
nimenonvaan siksi kun siBä on aniastuspyyteitä
niitä aOiueita kdhtaan, mitä se arabimailta kaappasi vuonna
1967.
Selvää on ihnan muuta, effctä Israelissa on myös edistys­mielisiä
Voimia jotka taistelevat oman maansa hyökkäyspoli-tiiäfan
muuttamisefcsi rauihan dhjebnaksi siinä mielessä, että
läihi-idän pulmat voitaisiin ratkaista raiihanldmaisin keinioin.
Toisin kuön v. 1967 sodan voitosta huimaltuneöt haliltuspiiiHt,
Istaelin edistysmieliset voiniat oivait täysin t i ^ ^ että
lSM--idän ikriisin pftkittyminen ja fcäigistyniini^ ulhfcaa koko Is­raelin
olemassaloloa'. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että nä-.
ma edi^ysmieliset voimat ovat Israelissa v4i!hemmi^töinä kiih-koikansallistea
» öodanJietsojain ollessa vaita-aäemdasa.
linkeistä siis, cn, että lä(hi-id^
soida ilman YK:n välitystä. YK:n peruskirjan 25. artikla
määrittelee", että Yhdistyneeit Kansaifcimnat järjeötön jäsen­maat
hyväksyvät sen, että ne tulevat toteuttamaan tuirvalli-suusneuvoäjton
päätökset nykyisen peruihirjan pohjalla."
Kun huottnioidaian, että Neuvostoliiton ehdlcitus lälhi-idän
kriisin laukaisetniseksi peinMuu nimenoniaan YKrn tmrvalli-suusneuvoston
V . 1967 mairraskuiun 22 pnä yksimielisesti hy­väksymän
päiäitöksen, niin säiliöin olisi toivottavaa, että nteljä
SBiiuarta ryihityisivät yhteisvoitnin 'toimimaan tämän päältöksen
toteuttamiseksi, missä mielessä NL:n ehdotus on ilmeisesti
Canadan tulisi osaltana myöitäivanlkuttaa .tällaista kehitystä
lälM-ldän vaaraManteen piirkamiseltsi antafirnalla suurvaltojen
tietää, että Cai>ada selissoo horjulmialirta turvallisuulsneuvoston
V. 1967 mirraskuussa hyväksymän päätöslauselman itakaina ja
tukena Saanalla pitäisi Ottanvan tlönoittaa laraeMe, että sen
M i i ^ maMlniain r a t i ^ ^ ja jnlaap^u«iE^^ selkä ettniedcaiMceä
c t t r a e s t kan^stisetuij^nsa vuo^^ kaikista yalloiitusaiikeista
]ä rylityä pitenvmfttä/ viivytyksittä' toteirttaimaan tutValUauu-s-nouvofltonmiaimttua
päätöstä.
KALEVALA,
USKOlVrO,
KANSAJSTTARU
Kalevalan Eeposta on aina pidetty
yksinkertaisesti kansantaruna. Sen
tulkitsijat ovat kuvanneet sen taika­uskoon
perustuvaksi kansansaduksi.
Kuilerkin tutkiessamme Kalevalaa,
meidän. tulee muistaa, että Kalevan
kansa ei ollut silloistenkaan tapahtu­mien
aikana "jumalaton" raakalais-kansa.
Ylijumalana oli "Ukko", Ahti
vesien ja Tapio metsien jumalana.
Vasta Ruotsin valloitettua Suomen
nk. ristiretkien aikana pakoitettiin K a ­levan
kansa aseiden avulla luopumaan
kansallisesta uskostaan ja liittymään
itämiltä tuotuun "puu-risti-uskontoon".
Valtiokirkon alaiset historijoitsijat
ovat täysin väärässä väittäessään ris­tiretkeä
edeltänyttä aikaa "jumalatto^
maksi" ja sen aikaisia ihmisiä raakaa,
labtksi. Ristiretkien miltei ainoa seu­raus
olt se, että Kalevan kansa alis-tettim
kirkon loiseläjien riistettäväksi.
Tämä diktatuuri kehittyi intippunsa
keskiajalla, jolloin hirttämiset, poltot
ja myrkjrtykset pysähdytti ihmiskun­nan
kehitj^sen sadoiksi vuosiksi.
Kalevala kuvaa aikaistaan ihmistä I
"ruumiin nopeudessa ja pian hoksaa­van
mielen maltissa" Kalevalan san­karit,
Väinämöisestä alkaen, olivat
syvästi uskovaisia. Kalevalan kansan
sairastaessa "tavatonta tautia"^ rukoi­li
Väinämöinen:
Oi ukko yli jjumala,
mies on vanHa taivahinen.
Iätä iästä pilvi
nosta lonka luotehesta
länkä lännestä lähetä
sa'a mettä sa'a vettä,
kipehille voiteheksi,
vamtooiJle val^teheksi.
Silloista oHteus tajua kuvaa seuraa­va
lainaus: >
Oi ukko yli jumala,
tuo mulle tulinen miekka,
aäkehincn säilä kanna.
Jolla mä pahat pitelen.
Ilkeät iki asetam
Kalevalan kjelen kauneutta ja koti­maan
rakkautta kuvaa ehkä parhai­ten
seuraava:
Soispa ukko jumala, ;
A n t a i s i arnioluoja:
Pääsisin omille maille,
ejomaillen entisillen
Parempr omalla maalla, >
Vetonenkin virsun alta,
kuin on maalla vieroihalla,
kulta maljasta metonen.
Tiedämme kuinka eräät kristityt an­toivat
siunauksensa Suomen Lapin
pettäneelle Hitlerille ja tiedämme
myös kuinka kristityt veivät Lännen
intiaaneilta heidän jumalinisa "Suuren
Hengen" jä buffalön lihan,' siunaten
heidät nlilällä ja kurjuudella. Tiedäm­me
myöskin, että "Ukko" jumala,
"joka pilviä pitävi, poutapilvessä asu^
vi, hattaroissa hallitsevi,'' ei tarvin­nut
miljoonia maksavia kirkkoja. Ah­ti
vesien jumala söi kaloja; eikä tar­vinnut
"Ukko" jumala köyhän Kale­van
kansan verotuloja, enempää kuin
tuhatpäistä pappilaumaakaan todista­maan
olemassaoloansa.
Ehkä olisi Kelevan kansan edun
mukaista jos voLsimme laulaa Väinä­möisen
tavoin kaikki papit suohon...
hyödylliseen työhön... kaivamaan
ojaa.
' Silloin meillä olisi kaksi aitosuoma­laista
keksintöä, "Ukko" jumala ja
pettuleipä. Kalevala ei ole ainoastaan
taru, vaan se qn myös osa Suomen
kansan varhaishistoriasta. Kalevala
on kirjar jonka pitäisi olla jokaisen
suomalaisen kodissa, se on kirja,- jon­ka
lukeminen on jokaiselle suomalai-seelle
nautinto, se on kirja, joka pulp­puaa
aitoa suomalaista elämän, luon­non
ja kielen kauneutta. Brother,
GINSENGISTA VILLITYS?
Unelma ikuisesta nuoruudesta on
yhtä vanha kuin ihminen itse. Mo­net
konstit On ihmiskunta kokeillut
tä9!»ä asiassa ia kai )b)>ulta usk | ut,
että nuoruus on haihtuva juttu. V i i ­meisin
villitys kunnon ylläpitäjänä
Helsingin horisontista katsoen on
Ginsengjuuri, 100% pihdasta jau­hettua
aasialaista tuotetta. Tällä
kuulemma eräät 'menevät ihmiset',
julkisuudein henkilöt, shovvtähdet
jne kohentavat päivittäin kuntoaan.
Ginsengiä saadaan terveyskaupoista
hävyttömän kalliilla hinnalla 15 g
maksaa 8:90. Tosin jauhettta ote­taan
vain veitsenkärjellinen pari
kertaa päivässä. Pitäisi vahvistaa
kesikitys^ ja aloitekykyä, kaunistaa,
tuottaa elämäniloa.
Ginseng-jauheen .pakkauksessa ja
suomenkielisessä selosteessa ei löy­dy
minkäänlaista maahantuottajan
tai valmistajan nimeä.
POSTIMERKKIEN
MAAILMANNÄYTTELY
Kolme suurta «läyttelysalia Sofi^
assa tulee toukaik. 31. ^ kesäk. 8.
tänä vuonna olemaan postimerkkien
nnaaihnannäyttelyu sijoituspaikka­na.
46 filatelistiyhdistystä ympäri
maailmaa on tähän mennessä hy-v
^ s y n y t kutsun -tähän näyttelyyn.
Tähän mennessä ilmoitettujen ko­koelmien
yhteinen arvo on noin 100
miljoonaa dollaria, kertovat. Sofian
ilehdet. Maailmannäyttelyjen liittyy
Filatelistien liiton 38:s kongressi
sekä filatelia-journalistien kansain­välisen
yhdistyksen kokous.
K U L T A A
— Itäsiperialaisen vuoristojoen
"Srednjarja Borzjan" rannikolla aloi­tettiin
torstaina kullan louhinta.
Esiintymä on tunnettu jo kauan,
mutta sopivien teknisten laitteiden
puuttumisen takia louhintaa ei olo
voitu aikaisemmin aloittaa. Joki si­jaitsee
ikuisen roudan alueella.
Louhinta suoritetaan kahden eri-koisruoppaajan
avulla. •
Helsinki — (Suomi-Seura) —
Piispa Aarre Lauha kuoron mukana
Yhdysvaltoihin
Helslrtgin Nuaorten Mköten Kris^
tiilinen, YhdSstorksen (YMCA) Irties
•kuoron niokana sen konserttimat-ikalle
Yhdysvaltoihin v hulhtikuussa
tuSiee Helsingin hiippaSaiTinan piis-;
pa Aasrre Laulha. Hätn on HiNiMKY:n
pulheenijolitaija. Kuoron' esiuvtymis.
ten yhteiydesisia hän esittää terveb
dykset Spcone^t».
Piispa Lauha on scptjyjään savon-linnalainen,
muitta vieittänyt osan
lapsmiudösi!^ ^Poris­sa.
Oppiarvoiltaan Ihän on filosofian
ipajfiteri Ja teol. M. Yäfl^irjansa
hän teki aiheesta "Israelin profeet­tain
hiatoriankäsitiys".' Hän on j u l -
kaiasiit useita iteologisen aUm teok­sia
j a on Suomen tiedeaikatemian jä­sen.
Ennen piispaksi nimitystä hän
toimi Helsingin Yliopiston Vanhan
Testamentin professdrina, ,
Puihirjana hän on kaikikialla suo­sittu,
samateai kanssaiihmisenä. Piis­pan
mutkana seuraa matkailla myös
hänen vainionsa Aune Lauha.
Kekkonen kutsui Senegalin '
presidentin Snoaneen
Presidentti Urho Kekikonen kut-s
u i Senegalin presidentin Leopold
Senghorin valtiovierailulle . Suo­meen.
Kekkonen esitti vierailukut­sun
13. tammikuuta kun hän tapasi
Senghorin tämän virka-asunnossaan
Dakarissa.
Senghor sanoi, että hän vierailee
Neuvostoliitossa todennäköisesti en­si
vuonna ja voi ehkä tämän matkan
yhteydessä vierailla Suomessa. Seng
hor toivoi, että presidentti Kekko­nen
voisi tehdä viraillisen vierailun
Senegaliin lähitulevaisuudessa.
Presidentti Kekkonen lensi Sene­galista
P a r i i s i in peiTJantaina'(17. 1.)
Hän tapasi siellä Ranskan presiden­tin
Charles de Gaullen. Kekkonen
viipyi Pariisissa 2—:3 päivää ja pa­lasi
kotimaahan viikon vaihteessa.
fHS).
Työllhyysfilatine
paranee Suomessa
Helsinki. —' Työvoiman kysyn­tä
on edelleen noususuunnassa,
ilmenee työnvälitystoimistoilta
kerätyistä Jouluknon 30. päivän
tilannetiedoista. Marraskuun pao>
livälistä olivat työntarjoukset 11-
sääntyueet lähes 700 paikalla.
: Katsauspäivänä oli työnvälitys­toimistoissa
tarjolla 5155 avointa
työpaikkaa. Määrä on 1900 suu­rempi
kuin vuotta aiemmin.
Välitystoimistoihin oli laskenta-päivänä
j a sitä edeltäneen kahden
viikon aikana ilmoittautunut 62,513
työtöntä ;työnhakrjaa eli runsaat
tuhat viinievuotista; vähemmän.
Vuodenvaihteessa oli paflckolomal.
la 2024 työntekijää enemmän kuin
vastaavana ajankohtana vuotta ai­emmin.
Pafckolomautettujen määrän
voimakas kasvu aiheutti työttönjjen
nriäärän kohoamisen 71,101 työnha­kijaan.
Luku on siten 957 viimevuo­tista
suurempi.
Talonrakennusalan työttömien
työnhakijoiden määi-ä alitti joulu­kuun
puolivälissä ensimmäisen ker-
]'an viime vuoden aikana_edellisvuo-den
työhaikijamäärän. Vuodenvaih­teen
katsauspäivSnä o l i alan työttö­miä
ilmoittautunut 21,293 eli 2899
työnhakijaa vähemmän kuin vuosi
sitten.
Katsauspäivänä oli työvälitystoi-mistoissa
talonrakennusalan työ­paikkoja
401 e l i 310 paikkaa enem­män
kuin vuosi sitten.
(US)
Suomalaiset varustamot eivät
liikennöi Tallinnaan ^
Laivamatkoja Heilsingistä Tallin-jyian
ei ole ensi jcesän (^eSmissa
sen efnemipää Finnlinestllä kiiin
SuiOimeh Höyrylaiva OsaifceiylitiöiHfii
käiän. Molemmat laivayhtiöt .pitävät
maitikiOoakustannukBiltaan l i i a n Jcal-l
i i na ja epätailoudeiUisjna.
"Tallinnan ma*lkat päivät ainakin
ensi kesiänä P u m l b e s i n osalta tel^
mättä. Alunperin oU suumniteltif,
että Ikesikikesällä tehtäisiin pairi kol­me
matkaa Ta*llinnaan, muitta näis-täOdn
ÄUiunniteilmistaion luovuMii?^
kertoi Finnlinesin toimitusjolhtajä
Mauri Piironen. - . ,
"Tähän päätökseen on monta syy­tä.
Tallinnan satama-allas on «nsin-nälkinFinnhansan
kokoiselle laival­le
liian pieni j a sinne ipääsee vain
erittäin suotuisissa sääolopulbteissa.
Tallinnan sataonamaksuit oivat kor­keat,
moninkertaxset verralttuina
Itämeren muiden satamien malksul-hin.
Esimerkiksi Finnhansasta täy­tyisi
maksaa j o k a kerta 10,006 marik
kaa, Icun saman kokoisesta Jaivststa
on maksu esi nterkiksi HtibsingissS
2,000 markikaa.AutoIauttamatkat ei-vsit
kannata senka&n takii; öttei
Taillinnasta pääse' autolla> Leningra­dia
kauemimaksi, sainoi Piironen.
- ( H S ) .
Sähköjunaliikenne alkaa
tammikuun lopulla
Siirtyminen säihköjunakauteen ta­pahtui
pääikaupungin osalta 13. tanu
mikuuta, j o l l o in kotimainen kaksi-vaunuinen
juna näyttäytyi.yleisölle
päärautatieasemalla. Rataosalla Hel^
sinki-Kirkkonumml ovat säMcöistys-työt
valmistuneet j a lyhyen koeajo^
vaiheen jälkeen liikenne päästään
aloittamaan sunnuntaina, tammi­kuun
26. päivänä.
Ensivisiitti Helsingissä liittyi f a-laosan
laitteiden mittauksiin ja sää­töön.
Itse juna on koeajettu jo v i i ­me
vuoden puolella. Ra^vtaradalle
rsetetaan ensi vaiheessa 19 edesta­kaista
sähiköjunavuoroa. Uusi sah-köjunakanta
käsittää tässä vaiheeSr
sa ainoastaan viisi junairunkoa a 180
istumapaikkaa, eikä sillä näin ollen:
kyetä hoitamaan kuin osa liikenne­tarpeesta.
Viimeinen eli viides käy­tettävissä
olevista sähköjunarun-goista
kuljetetaan perille kuluvalla
v i i k o l l a Tampereen Valmetilta.
F i n n a i r i l l e 80 lentoemäntää
USA:n linjalle
Kaikkiaan 80 kielitaitoista lento­emäntää
koulutetaan ensi touko-kuussa
aloitettavalle Finnairin Ien-toreitille:
Helsinki - Kööpenhamina
- Amsterdam - New Yortc.
Koulutukseen valitut lentoemän­nät
puhuvat neljää kieltä ja mel­kein
puolet heistä ikyfeenee palvele-..
maan matkustajaa myös viidennel­lä
kielellä. Lentoemäntien kielitai­toa
edistetään Finnairin omassa
kielilaboa-atoriossa. (SS)
• • • •••.«• •,, •••.•«•••.
Saimaan hylkeitä uhkaa
sukupuuttoon kuoleminen
Kriisivaiheensa on saavuttanut
Saimaan hyljekanfta, joka nykyisin
arviodaan enää alle 1500 yksilöksi. .
Välillisesti uhkaa hylkeitä suku­puuttoon
kuoteminen Saimaan ve­sien
saastumisen vuoksi. (Kauppa­lehti)
• • • • « ••••.* • , » • . .•. •
Suomalainen kirjolohi
Juinnostaa ruotsalaisia. Kiinnostus
on herännyt muutamien koe-erien
perusteella. Ruotsalaiset ovat lopet.
taneet eläivän kirjolohen it^ionnin
Tanskasta' siellä esiintyvien kalasau
rauksien vuoksi. Mikäli elävän kir­jolohen
vienti Ruotsiin pääsee a l ­kamaan,
tapahtuu se säiliöautoilla.
(Kauppalehti)
PÄIVÄN PAKINA
O P I K S I JÄ H E R R A N N U H T E E K SI
Useat canadalaislehdet ovat viime-päivinä
pohdiskelleet sitä, että "epä­onnistuiko
pääministeri Pierre Elliot
Trudeau" Lontoon konferenssi-mat­kalla.
•Yleisesti puhuen ne ovat huomioi­neet,
että sanomalehdistö tervehti
kansojenyhteisön kokouksen aatto­päivänä
pääniinisteri Trudeauta suu­rena
messiaana.
Hänen ympärillään oli laumottain
kuvaajia ja haastattelijoita; Tru-.
deausta kirjoitettiin pitkästi ja ylis­tävää
tekstiä.
Hän oli silloin 'Trendy Trudeau"
hyvittelynimen ansainnut/ -
Mutta sitten muuttui äkkiä ääni
kellossa. Tosiasiassa hänen ylistys­laulunsa
loppuivat lyhyeen. Näyttää
siis siltäi että kauniit laulut eivät
ole koskaan pitkiä. Ja niin sai pää-mimsterimme
"Trendy prig'.' nimi­tyksen
ja paljon muuta.
Belvää on, kuten eräs päivälehti
aprikoi, että Trudoausta tehtiin aluk­si
".suurten toiveiden" mies j a kun
nämä suuret toiveet eivät toteutu­neetkaan
— hän cl saanut esim. Rh(v
desian kysymyksessä tummia pää-ministeriveljiään
Wilsonin puolelle,
kuten oli dillä suunnalla odotettu, ei­kä
WilsDnla tummien Ifansojen puo­lelle,
kuten oli toisaalla odotettu - r ja
niini tuli suuri "pettynriys'.*.
Mutta päfiministerimme ei ole iir
mcisistikään tottunut kääntämään
"toista poskea" lyöljille.
Niinpä meille kerrotaan hänen an­taneen
kokouksen päätyttyä tulista
koirannuuskaa ei vain canadalaisil-le
lehtimiehille vaan lehtien edusta­jille
yleensä.
Näyttää siltä; että pääministeri
Trudeau oli niistä "heila-asioista"
erittäin myrkkyyntynyt.
Sanomalehtien erään tiedoitustilai-suuden
päättymisvaiheessa, jolloin
laisista fievan tyttäristä kuin Eva
Rittinghausen j a näyttelijätär Jenni-fier
Hales. joiden katnssa pääminis­terin
kerrottiin käyneen illatsuissa.
Mrs Rittingihousen sai aiemmin pää­ministeriltä
julkisia nuhteita ja "ero-kirtjeen"
siitä kun hän oli lehtien
edustajille sanonut, _että kysymys
oli "rakkaus ensinäkelmältä" jne.
Miss Hales ei suostunut mitään haas­tattelulausuntoa
antamaan, mutta
kirjeenvaihtajat olivat jo poislähdös- pääministeri antoi ymmärtää, että
sä, oli pääministeri heittänyt tais­teluhaasteen
sanomalla:
"Voin lisätä, että jotkut teistä ovat
imielesläni käyttäytyneet Lontoossa
melko kehnosti. Oletan, että joillakin
teistä on erilainen katsantokanta pää
ministerin elämästä kuin on minulla,
mutta minä haluan tehdä täysin sel­väksi,
että vaikka olen julkisuus-mies,
minä en ole yhteisomaisuutta."
Hän sanoi myös: "Tiedän, että
jotkut teistä esiintyvät yleisen mo-iraalisuudenvariijoima,
mutta minun
mielestäni se on ehkä hyvin vaaral­linen
ennakkotapaus, sillä jos teillä
on oikeus nuuskia minim gicsityis-asioitani,
minä en näe, miksi minä
ert VOI nuuskia teidän asioitanne."
"'Ehkä olisi parempi jos meillä oli­si
teistä joitakin kansioissa ja ehkä
se olisi hyödyksi jos poliisit meni­sivät
puhuttelemaan joilÄkb naisia
joihin teillä on ollut yhteyksiä..."
Scivuä oli, cttU kenkä puristi scl-tämä
-neitonen joutui haastattehija
haluavien lehtimiesten vaivattavaksi.
Uutistiedoissa on kerrottu, että
pääministeri Trudeau ei arvostellut
srtä, mitä on sanottu tai kh-joitettu,
vaan sitä kun lehtien edustaljat oli-va
hankkineet ja yrittäneet saada
haastattelulausuntoja yksityituontoi-sista
asioita. .
Hänen sanotaan olleen vihoissaan
siitäkin kun canadalaiset sanomaleh­tien
edustajat (jotka sivumennen sa­noen
matkustivat pääministerin seu­rueen
mukana (Kanadasta Lontoo­seen)
matkustivat samalla lentoko­neella
hänen mukanaan myös Roo-maah.
Pääministerin. kerrotaan sa­noneen,
että hän aikoi '(Viivyttää pa­rilla
päivällä Roomassa oloaan paa-vm
puheilla käynnin jälkeen, mutta
oli peruuttanut tämän loma-aijan kos-
' lään: , . ' '
Puhuen "pelisäännöistä" mr Tru-deaun
kerrotaan sanoneen: "Minä
en ole teklän isänne enkä päätoimit­tajanne
ja minä oletan, että joiden­kin
teistä täytyy toimia määräysten
mukaan. Mutta kysymys on siitä,
onko tehtävä täytettävä i l l o i n kun
se ei ole kunniallinen."
Yleisesti puhuen uskonune, että mr
Trudeaulla oli näiltä tiimoilta todd-lista
valittamisen aihetta. Kokonaan
aiheeton ja tuomittava oli kuitenkin
viittaus siihen, että hallitus voi tar-'"
peen tullen käyttää poliiseja sanoma­lehtimiesten
aisoissa pitämiseesi.
Asia erikseen on, missä määrin
pääministeri Trudeau onnistui tai
epäonnistui Lontoon kokouksessa.
Kaikkien kansojeniyhteisän k<Aoidc-seen
osallistuneiden, siis myös i hr
Trudeaun hyväksi on laskettava lau­sunnot
Vietnamin sodan j a lähi-idän
kriisin lopettamisen hyväksi.
Mutta kovin joutui pääminisberi-polonen
soutamaan ja huopaoimaan
kansojenyhteisön yhdessä tärkeim­mässä
asiassa, Rhodesian kysymyk­sen
käsittelyssä — ja loppuvaikutel-maksi
mr Trudeaun puheesta jäi,
että hän kannattaa "periaatteessa"
etiemmistövaltaa Rhodesiassa "jos
se on mahdollista", mutta on muiis-sa
tapauksessa valmis tuketmaan Ha­rold
Wilsontn ehdotusta, mifcä taft-koittaa
valkoisen vähenunistövallan
jatkamista, joista vaäitoehdolsta jäi
viimeksimainittu . päällinfunäiseksi
f
ka. Lontoon kokemusten perustella "y tässä kokouksessa. Ainakao»Biitfi
oli luultavaa että kirjeenvaihtajat tu- ei kunnian kukko ketieUekään laula,
l o v a l iXiuraamaan hänen kintcrcil- •—Känsäkoura