Vapaus, December 15, 1956

              iiiiiiiiiii
Sdltoiria] Office 4-420». ffaiuger
RSukgy. sauor w. mm4- mmng M^eftiOpg SMtf» Jippo Bpj>lk»iioa.
samoaa»: $9k,^J00 6Uk. S3S
3 kk. 9SS
namaHoiaa: 1 «k. SJOO 4 kk. 4 3 0
^uoBwasa: i «k. 4 kk. 4.75
CHynyiakigojeni j ä l b ^ «
/ ^ ^^r-r:Kafcsi rviildkoa fc^stsmeet^ kisat^ nyky-
: ajan^^?^^ I^ttyneet/ Yleensä puubuen; voivat
: sa saavut^ttiib
ivrbeilijain keskuudessa' vallitsi todellinen urheiluhenki sekä' pa-rapsut
juomista ennustava ystävyys.
l ' Kovat kilpailut on nyt suoritettu ja voittajiksi ovat selviytyneet
j e m m a t . Mutta missään tapauksessa ei sovi aliarvioida hävinnei­täkään,'
sillä olympialsusten päätavoitteena ei ole sittenkään voiton
saavuttaminen, vään fcilj>;uluihin osallistuminen. ,
i* Tässä mielessä'voimme me cänadalaiset olla täysin tyytyväisiä-y^
uiaM^laisten^^ u^^
i^^^jenkymnienen ;^it3e^
- tKuluissa on varsin kunnioitettava sijoitus. Tämä, sijoittautuminen
3 on sitäkui arvokkaampien kuii muistetaan; että
me otemme kansakuntana äliarvomeet amatiiöriurheilua yleensä ja
: : ^ i oman onnensa
Avaraan.. \ ' ' . t , '
- 'Me uskomme, että, olympialaiskisoihin osallistuneen yleisurbeilu-j'pukkueemme
valmentaja Fred Foot oH tuhannesti oikeassa kun bäni
V^cäuvei|in saz^vuttuian lausui' viime maanantaina sanomalehtien
«lustajine,, että Caijadan täytyy ruveta kehittämään joukkourheilua/
- jos/ mielimme pääs^ minnekään kansainvälisissä urheilukilpailubsa.
Elilfoton tosiasia onkin, että edustus- eli tähtiurheiKjoita kehittyy
^^in sitä mukaa ja siinä määrin, kuinka laajassa-mittakaavassa kehi-t^
t^n'joukkourheilua nuorison keskuudessa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
tää sunountajoa, joulukuun 19 pnä
75 vuotta.
Ytaymsoe soJaiJaisten ia tutta'
vain «onentoivotukslin.
Unkarin työläiset vaativat
lujia otteita terroristeista
muut Miu»väl
i Meillä on tästä lukemattomia esimerkkejä juuri paattynj^iden
olyro)9iialaistenkin tiimoilta.|< Vaikka esimerk'ksi Suomenl^tarbeilijat
Cjivät ehkä saaneet-niin paljoa kultaa ja kunniaa kuin jot^^t: meistä
vqlisivat to
, t^eammin, niin siitäkin huolimatta pienen Suomeh urhel:jat pys-
Ayiväi valt^maan kansojeii välisessä kovassa pistekilvassa'kahden-nent<
rfsta' tilan! < Tämä oli mahdollista vain siksi, että Suomessa on
keUtetty todella jodkkourheilutöimintaa, joka on .pystynyt Icehittä-mään
'suhteellisen pienestä kansakunnasta todella hyviä edustusur-
Iteilljoita; o Jos Canadassa^ toimisi vastaavanlaisia joukkoil^heilujärjes- ^
^ tojä ja joä ne saisivat.valtiovallan apua ja myötätuntoa vastaavassa
määrässä, Cänadalla olisi aivan varmasti vieläkin parempia edustus-
•urheiliJQita, sillä loppujen lopuksi Canada,on väkilukunsakin puolesti
iftonta^kertaa suurempi maa kuin Suomi. Että asia näin on, se nä­kyy
myös siitä voimakkaasta' kehityksestä, mikä on joukkourheilun-kehittämisen
perusteella "lAustraliassa viimevuosina tapafit^unut.
Mutta vielä selvemmin tämä näkyy kahden urheilujätin, Yhdys-
.valtaiti ja Neuvostoliiton välisestä pistekilvasta mitä seurattiin jän­nityksellä
kaikkialla. Neuvostoliitto psoltti Melbournen kisoissa kiis­tattoman
paremmuutensa USA:n rinnalla. Huolimatta siitä mitä pis-.
:^bskumenetelmää käytetään, 5ii
'^^jsiy^>ättäL Neuvostoliiton voitto perustuu siihen tosiasiaan, että neu-
~tourheilijat olivat etupään miehiä ja naisia vähän joka aloilla.
'Yhdysvalloilla oUhisto/iansa kovin yleisurheiluedustus; ja ^^^^^^^
dysvaltain urheilijat .olivatkin vaUtiaolymp
hiissajvyleisurheilun alalla, mutta muissa urheilulajeissa he osoittautui-
,^ vat suhteellisen heikoiksi. Sitäpaitsi, vaikka Yhdysvaltain rata- ja
kenttäurheilijain edustus oli monilla aloilla kerrassaan ylivoimaista,
• l^mä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltain urheili­jain
terävä kärkijoukko on suhteellisen kapea, jotavastoin Neuvosto­liiton
kärki on paljon laajempi. Yhdysvalloissa on pantu päähuomio
tdhtiurheilun kehittämiseen, mutta Neuvostoliitossa on pyritty vetä-
, ihään miljoonia nuoria, tervettä elämäntapaa edistävään urheilutoi.»
ijjiintaan, minkä perusteella on kehittynyt edustusurheilijain leveä
- Ijärkijoukko.
l Tämä ei tietenkään ^tarkoita sitä, että Neuvostoliitto iulee tästä
lähtien olemaan olympialaisissa ja muissa kansainvälisissä kilpailuis-
^yhtä ehdoton ykkönen, kuin on Yhdysvallat tähän asti ollut monta
monituista vuotta. PäinvastoiUi jos Yhdysvalloissa laajennetaan ama-tpöriurheilun
pohjaa esimi? Suomen \ malliin; Yhdysvaltain urWilfjoilla
on seuraavissa olympialaisissa yhtä hyvä voiton mahdollisuus f kuin
Neuvostoliitollakin. ' Tässä yhteydessä me haluaisimmekin erikoisesti
korostaa: urheilulliset:voitot ovat tärkeitä jaVsydäntä
Mutta urheilu bn sittenkin vain kehittävää leikkiä, joka «yhdistää eri ^
kansakuntien nuorisoa toisiinsa. Jos missään, niin urlieilun 'alalla
,j|n pidettävä kiinni ajatuksesta, että "mies se on hävinnytkin.^^^'
; Kaikki merkit viittaavat siihen, että neljän vuoden,perästä p i ­dettävistä
Rooman olympialaisista- tulee, jos kansainvä
'Säilyy, vieläkin onnistuneimmat kuin nyt Melbournessa pidetyt.
Aika näihin olympialaisiin valmistautumista varten on nyt —
jfinämä valmistelut olisi meilläCanadassa aloitettava mr.Footin neu­lojenmukaisesti,
eUijouk^^
tarkoittaa muun ohella sitä, että valtioq apua ja myötätuntoa on an­nettava
.kaikille todellisille urheilujärjestöille-k
sitä, ovatko sen tai tuon järjestön jäsenet äänestäneet kulloinkin val­lassa
olevan puolueen puolesta tai sitä vastaan.
TULOS OLI K E P U U .
"Jos Suezin selkkausta tarkastel­laan
puolu^tomasta näkökulmasta,
siitä ei pääse yli eikä ympäri, että
sotatoimi kaiken kaikkiaan oli en­glantilaisten
ja : ranskalaisten kan­nalta
epäonnistunut ^Nasserin va­paata-
merenkulkua vastaan kohdis­tuva'
uhka oli sittenkin vain piile­vä,
eikä toistaiseksi ole mitään ta­keita
sfitä, että tämä Uhka lakkai­si.
Englanti on-sitävastoin-menettä-:
nyt ratkaisevasti arvovaltaansa, kes-ki'ldässä,
se. on jputunut ainakin ti­lapäisiin
taloudellisiin vaikeuksiin
ja sen suhteet Yhdysvaltoihin ovat
tuntuvasti huonontuneet Jos Syy­riaa
koskevat tiedot pitävät paik­kansa,
Neuvostoliiton sotilaallinen
ja poliittinenvasema!^arabimaissa ei
ole: suinkaan heikentynyt vaan pi­kemminkin
päinvastoin. Näin ollen
Sue3dn;^lkkauksen ainoaksi valopil­kuksi
jää. että YK:n päätökseUe an­nettiin
se arvo, mikä sillekuuluukin
ja, että maltillisuus ja järki lopulta
estivät' leimahdusta riistäytymästä
suurpaloksi." — Helsingin Sanomat,
Helsmki.
iio loiilak, 7 --VUmk päivfoä
BnOapegtiaaa vaUiojuit Jäon%s,
Jota eräät pMt wai nmtmm-sesti
iiets«>HW<v pobkcci, to
joissakfo palkansa avoimiksi ha­ilakoiksi;
firfloin vastavaUankiubo-ukselliset
unekset^ kSifUiVäi asei­takin
•Tauballisiailuoisiä Ja Jär-jestysvoimla
vastaan. Läntisen a-
«eman loona be ampuivat etaän
30-vnotiaan. työläisnaisen ja kak­si
upseeria;' Kaupungin M keskus­tassa
ammuttiin eräältä katolta
ohikulkijoita, joista yksi knolL
IJnkarilaisefc Jarjestysvoimat pyir
tyivät kuitenkin palauttamaan jär­jestyksen
neuvostojoukkojen lar-vitsematta'
Juuri lainkaan puuttua
asiaan. Tänään kaupungissa on oi-:
lut rauhallista.
Tprstaina vallitsi kaupungissa aar
musta lähtien jännittynyt tunnelma
eräiden - levitettyjen lentolehtisten
ansiosta, joissa uhattiin uudella^.a-seellisdlla
kapinalla. Eräässä leh­tisessä
kehoitettiin kaikkia poistu-maanx;
kaduUta klo 14^15 välisenä
aikana' mielenosoitukseksi hallitus­ta
vastaan;- '.Välittömästipuolen­päivän.'
jälkeen . alkoi eri puolille
kaupunkia >: kuitenkin: v kokoontua
työläisiä vastalausekokouksiin. /.
Kokouksista lähetettiin lähetys-töjä
.hallituksen ' puheille vaati­maan
nopeita ja päättäviä: toi­menpiteitä
vastayallankumouksel-;
UNKARIN
URHEILUN
PAPP TEKI
HISTORIAA
Tiikholma. — Veljesmaallamme
Unkarilla on pittiät Ja kunnlai^;
kaaty perinteet ämatöörinyrkkei-:
lyssä. Ksiksi kertaa ;peräkkäin,
V. 1928 ja 1932. olympiakisoissa,
kärpässarjanv kultamitali meni
Unkariin; Berliinin kisoissa vii
1936 Unkarin nimi komeili jäl-l
Ie|n nyrkkeilyn palkintoluettelos-/:
sa komeimmalla paikalla.'silloin
voitti- kultaa: kevyessä > sarjassa
Harangi-niminen n y r k k e l Ii jä.
kalkki nämä kolme unkarilaista
ollvai siis Laszlo Papp'in^: e
kävijöitä, miehen, joka ikuisiksi^
ajoiksi: onc'kirjoittanut nimensä -
ölympianyrkkeilyn historiaan - koi-;
mella; perättäisellä sarjavoitol­laan.
LYUVrkiKTlNEN JA' -VARTA- ^
LOINEN TYRMAAJAKUMN6AS
Kun Laszlo' Papp nousi - Lontoon
kisoissa .V. d948 kehään,siU
keskisarjassa 22-vuotiaana nuoru­kaisena,
niin tuli miltei sääliksi
miestä. Hänen vastustajansa olivat
häntä : tuntuvasti. pitempikasvuisia
ja ulottuvaisuudeltaan kokonaan
toista luokkaa kuin lyhytkätinen ja
-vartaloinen Pustan poika. Alku­merkin
jälkeen kuitenkin tuli sur­ku
hänen vastustajiaan: Hänen
nyrkeissään oli ruutia. Iskuja sate­l
i ^ hänen nyrkeistään kuin rakeita
taivaaltat Ja vastapelureilla ei^ollut
vähäisintäkään mahdollisuutta. Mm,
suomalainen^ Resko putosi ^ armot-tomasti
pari kertaa lattiaan ennen­kuin
hän tajusi tilanteen toivotto­maksi;
Ensimmäisen kultamitalin-sa
Papp voittikin Lontoosta selvää­kin
selvemmällä marginaalilla.
KAKSI TYRM;^YS. JA
KOLME 3—0 VOITTOA
Sarjajaop .muututtua Lontoon jä
Helsingin kisojen välivuosien aika
na Papp otteli Helsingissä kevyessä
keskisarjassa. Hän oH ilman muuta
etukäteisuosikki: eikä hän pettänyt
lenempää kannattajiaan kuin asian­tuntijoitakaan.
Hänen toinen tien­sä
sarjassa valtaistuimelle kävi seu-raavaan
tapaan: Webb, USA, tyi-mäys
2. erässä; Ghase, Canada, nii­nikään
tyrmäys 2. erässä; Spasoff
Bulgaria 3 — 0. Herrera, Aigentii
Itsepetos ei meitä auta
Vaikka Unkarista tänne tulevilta pakolaisilta odotetaankin hie­man
yksipuoUsiar ja .väritetty jä^^ kotimaansa
asioistairniin sittenkään: eL^ voida olla hymyilemättä niille "sankari­teoille''
mistä eräät pakolaiset nyt kerskuvat
" M e i d ä n i mielessämme' on erikoisesti. Sud|)uryn' alueelle ensim­mäiseksi
t^llut unkarilainen: pakolainen; ,33-viiotiäs insinööri Frank
Morlcz joka' paikalliselle päivälehdelle antamansa haastattelun y h ­teydessä
syytti^ että Kansainvälinen Punainen Risti osallistui sitten-ldn:.
Unkarin;iuillitusvaItaa vastaan' kohdistuneesee toimintaan; mis­tä
tJnkari on Punaista Ristiä syyttänyt! Selitettyään
silla oli käytettävissään radioasema jonka välityksellä tiedoitettiin,
että/Itävalta ottaa avosylin vastaan pakolaisia,'Moricz sanoi: ."^
päätin lähteä. Inutta kysymys oli miten päästä rajan ^ i i . juuri sil­loin
tuli itävaltalainen Punaisen Ristin ambulanssi, joka oli .menossa
itävaltaan.'/ Minä panin.modttoripyörärii ojaan.:kapusii^ ambulans­siin
ja menin. loukkaantuneena miehenä rajan yli / kenenkään esittä-:
mätUi kysymyksiä."' — (S. D! Star jouluk. 10 p.)
Mutta vielä mojovampi oli mr. Moriczin selpstus Unkarin
•^uraanikaivoksesta". Paikallisen päivälehden mukaan on "Venäjän
yetypommituotanto häiriintynyt Unkarin kapinan johdosta. 'Kuluu
vähintäin 12 kuukautta ennenkuin ryöstävät venäläiset saavat enem­pää
malmia > Unkarin ainoasta uraanikaivoksesta' sanoi Frank Moricz
.r, .*^^.vVapaustaistelijat räjäyttivät
kapinan alkuvaiheessa tämän kai-voskuilun',
sanoi hän . .
Tämä saattoi olla hauskaa kuul­tavaa
niille, joiden mielestä itsepe^
tpkseen perustuva propaganda on
tärkeämpää kuin tositiedot. Mutta
totuus ön tässäkin' ilmeisesti tarua
kummempi. Sekä Jlmre Nagyn et­tä
nykyisen hallituksen selostusten
mukaan Unkarissa: ei ole yhtään
ainoata uraanikaivosta eikä niin­muodoin
ole voitu uraanimalmin
tuotantoa "keskeyttää". Näiden
kummankin hallituksen selostuksen
mukaan on Unkarista löydetty joku
aika sitten uraaniesiintymiä/ jotka
saattavat olla hyvinkin rikkaita.
Koekaivaukset oli jo aloitettu, mut­ta
mitään malmin louhintaa suu-jemmassa
määrin ei vielä oltu saatu
edes käyntiin.
Kuten sanottu, pakolaisilta voi­daan
odottaa yhtä ja toista vähem­män
paikkansapitävää — mutta
kansakuntana meillä on vain pelk­kää
vahinkoa. . jos. antaudumme
heidän tarujensa mukaan itsepe­toksen
hurmaan.
na 3- — , 0 ja :loppuottelumies Van
Scbalkvvyk, Etelä-Afrikkai 3 — 0.
^ Helsingin kisojen aikana muuta­mat
suomalaiset lehtimiehet pitivät
jopa pahennusta herättävänä Papp'-
in ottelutapaa,. joka pyrki yksin­omaan
voimaratkaisuun. Lyhyen
ulottuvaisuuden omaavana hänellä
ei kuitenkaan ole varaa -leikkiä kau;
nista»; mutta tehotonta englantilai­sta
-tyyliä • eikä • sitä leiki kukaan
muukaan,, joka aikoo menestyäl.ny-kyaikana:
suurkilpailuissa.
KAKSI HÄVIÖTÄ
KAHDEKSASSA VUODESSA! ,
Itsestään on selvää, että yliluon-"
nollisillakaan :. lahjoilla varustettu
jrheilija eivoi pitää;itseään vuodep;
ta toiseeaJiuippukunnossa. Näin,;pn
asianlaita myöskin tummapintaisen
viiksiniekan, :Papp'iri kohdalla. Kah^
deksan vuoden aikana. hän on kui­tenkin:
kärsinyt vain kaksi häviötä,
vaikka hänellä on takanaan suunnil­leen
250 ottelua. >
Ensimmäinen .vastoinkäyminen
hänelle tapahtui V. 1933 Varsovassa
EM-kilpailuissa. Yrittäessään koi-;
matta EM-titteliä neiivostoliittolai-'
n e n t i c h i n asetti hänen tielleen
sulun. Toisenkin häviönsä ~ Papp
kärsi samassa Varsovan kehässä ja
tapahtuma-aika oli tämän vuoden
syyskuussa.. Puolan mestari Pietrz\
kowsky löi hänen lattiaan kolme
kertaa j a tämän jälkeen kehätuo-mari
keskeytti ottelun; Tästä otte­lusta
on sanottava lisäksi, että Papp
nyrkkeili tavallista sarjaansa ylem­pänä,
kuten hän on usein tehnyt
maaotteluissa.
Vuoden 1949 EM-kilpailuissa Os­lossa
Papp oli tiukalla ruotsalaisen
Sjölinin kanssa. Sjölin löi hänet
kahdesti > ottamaan :• lukuay; mutta
Papp lopultakin voitti, vaikkakin
vain tuomariäänin 2 — 1.
PAPP SUVEREENII^EN MYÖS­K
IN MELBOURNEN KEHÄSSÄ
Ennen Melbournen kilpailujen al­kua
amerikkalainen Nat Fleischer
tippasi Papp'ille kolmatta Olympia
laista kultamitalia. Eikä hän erehty­nyt
lainkaan. Ensimmäiseksi Papp
kohtasi argentiinalaisen; Saenzin j a
kehätuomari keskeytti: sen 3; erässä
julistaen kertomuksemme sankari*'
voittajaksi. Välieräottelussa Papp
kohtasi edellämainitun puolalaisen
Pietrzykowskyn ja maksoi nyt potut
pottuina ja voitti pisteillä: Loppuot­telussa
hän kohtasi USA :nTorresin
ja voitti tämänkin selvästi pisteillä/
Näin ollen kolmas kultamitali olyihi
pianyrkkeilyissä oli. tullut hänen ti­liinsä,
saavutus, jonkalaista toista
olympiakisojen historia ei tunne.- .
Yrittääkö Papp lisätä mitaliensa
tiliä vielä yhdellä Roomassa nel­jän
• vuoden kuluttua? Se on kysy­mys,
johon on vaikea vastata, mutta
kaikki edellytykset siihen hänellä
on olemassa . — Tofnivahti
tkim, «oimionao ItilUtseniseksi
iaivpeUaoAsiOuL
Myö9 CeepeUsta mU työläisten
kulkueJkaupuflkijoJfantaen punaisia
lippuja. Matkalla kuitenkin vasta­vallankumoukselliset
^nekset ryn-tyivät
häiritsemään kulkuetta ja y-rittivätm.
m. riistää punaisen lipun
eräältä lipimkantajalta siinä kui­tenkaan
onnistumatta. Myös. kau­pungissa
näihin työläisten rauhalli­siin
kokouksiin lyöttäytyi vastayalr
lankumouksellisia, jotka yrittivät
estää kokouksenpidon huutaen pro-vokatoorisia
tunnuksia j a : ryhtyen
myöhemmin aseinpelottelemaan
työläisiä.
Läntisellä asemalla pidetyssä ko­kouksessa
nämä rähinöitsijät surma­sivat
työläisnaisen Janka Szakacsin
Kun paikalle kiiruhti kaksi järjes-tysvoiroiin
kuuluvaa upseeria he
ampuivat-toisen j a haavoittivat tois­ta
kuolettavasti. Myöhemmin polii­sin:
onnistui kuitenkin pidättää syyl­liset.
.
.: Klo 14 jälkeen jolloin katujen pi-.
ti. vastavallankumouksellisten.'jaka­mien
lentolehtisten mukaan tyhjen-tyävastalauseeksi
Kadarin halli­tukselle^)
liikenne jatkui kuitenkin
tavalliseen tapaan, .vaikka useat
liikkeet:sulkivatkin :<:ovensa: ; Kes­kustan
eräällä pääkadulla :terroristit
ryhtyivät' tulittamaan talojen ka­toilta
kadulla käveleviä ihmisiä,
jotka eivät olleet noudattaneet hei­dän
< kieltoaan. Täällä surmattiin
eräs rauhallinen ohikulkija.
V Olin tällöin^melko:lähellä tapah­tumapaikkaa.
Kävelin Körutia, kun
edestäpäin - alkoi :yhtälc]dä kuulua
laukauksia; .Ihmiset-juoksivat talo­jen
rappukäytäviin.^ Tämä o l i epäi­lemättä
tehokas keino, saada kadut
tyhjiksi ja ihmiset äänestämään si
ten Kadarin-hallitusta vastaan, mut­ta
."vaalitoimituksen" vapaaehtoinen
luonne sai siinä epäilemättä pienen
särön.
Näillä vastavallankumouksellisil';
la ,on epäilemättä' jonkin, varran
joukkoja takanaan, mutta, heidän
vaikutuksensa on kuitenkin perin
suppea. Näin sen kävellessäni iaa-sallisteatterij):
luona^ jonne «U kO'
koontuput noin 200 Henkeä käsitiä
vä tyhrää- He lähtivät kulkemaan
Lajos Kossutb-kadulle päin huutaen'
tunnusta "Venäläiset kotiin". Mat­kalla
be ohittivat erään venäläisen
tankin, jonka päällä sotilas tarkas­teli
heitä rauhallisesti.
Joukko marssi eteenpäin^ mut­ta
en nähnyt yhtään ihmistä Uitr
tyvän siihen kadunvieriltä. Valta­osa
ihmisistä subtautunkln ainek-siin.
Jotka estävät normaalin elä'
män. palautumista, jo. > vlhamieli-sestL
Vastavallankumouksellisten : tar­koituksena
on yrittää osoittaa kan­sainvälisille
. tarkkailijoille, :että he
edustavat Unkarin kansaa ja että
,YKlla on niinollen, syytä puuttua
Unkarin asioihin. 'Näin nämä pie­net
terroristiryhmät yrittävät tukea
YKssa olevia apulaisiaan j a onnistu-
.vatkin epäilemättä I aiheuttamaan
paljon; sekasortoa j a menetyksiä
Unkarin kansantaloudelle, mutta' ei­vät
voi välttyä ^Unkarin kansan tuo­miolta.
TÄRKEÄ TIEDONANTO TÄNÄÄN
. Budapest {joulidcr 7., Sakari Se­lin).
^ Budapestin poliittisissa pii-reissä^
odotetaan suurella mielen­kiinnolla
todennäköisesti lauantaina
julkisuuteen-> saatettavaa Unkarin
sosialistisen:- työväenpuolueenV tie­donantoa,
jonka uskotaan selvittä­vän
monia'tärkeitä kysymyksiä:.Tie­donannossa
tultaneen käsittelemään
myös hallituksen laajentamista, jon­ka
nykyinen Kadarin hallitus aselti
tehtäväkseen jo perustamislausun-nossaan
jättäessään hallituksen ovet
avoimilcsi muillekin demokraatUsil-le
voimille.. Kuten tunnettua myö­hemmin
hallituksen laajentamista
lykättiin siltsi, kunnes järjestys on
palautettu maahan; : Tiedonannossa
tultaneen käsittelemään myös usei^
tä mielenkiintoisia sosialismin ra­kentamisen
unkarilailta tietä koske­via
kysymyksiä.'
uiMiu" peflSä
knMiifuläia
pialaiskamitea antm keskiviikkona
HoUannin urbeijujäilestöille oh­jeen,
että niiden tulee väittää kos­ketusta
Neuvostoliiton urheilijain
kanssa^ Unkarin tapahtumain joh­dosta.
Hollcnti jäi poliittisista syistä
pois Melbournen olympialaisista.
Olympialaiskomitea sanoi saa­neensa
maan urheilujärjestöiltä tie­dusteluja
ensi vuoden kansainvä­listen
kilpailujen suhteen.^- ;;
Ensimmäiset hollantilaiset urbei
Iljat jolka tulevat tämän "epä­poliittisen"
neuvon alaisiksi, ovat
Euroopanmestaruuskilpailuja yae
ten Ruotsissa harjoittelemassa ole­vat
hollantilaiset pikaluistelijat.
Hollannin urheilujärjestöjen ei
ole pakko noudattaa mörköjä pel­käävän
olympiakomiteansa neuvoja^
mutta yleisesti kuitenkin otaksu­taan,
että urheilujärjestöt noudatta­vat
tätä käskyä.
SITÄ
TÄ
KÄSISSÄ
— Byöväii o l i tunkeutunut
sisään eilen illaUa «iJlä ajk
minä vielä «Iin klubilla.
— Niinkö, j a saiko hän o^
mitään?
— Varmasti, vaimoni lui
nun sieltä tulevan j a nyt on
sairaalassa!
KOHTELIAS KYSYMY
Eräässä tilaisuudessa kysj
yhtäkkiä vierustoveriltaan:
.—- Tekö varastitte lompal
— IJitä ihmettä- ;
* -—No, älkäänyt kiivastuk
teliaaseen kysymykseen on
tava kohteliaasti.*
* -* -*
.;SE KUULUIISÄLLE
— Kumman velvQllisuukst
luu lasten V kurittaminen, is
äidin?
— Isän-
— Miksi?
— Koska minun isäni or
mailla.
JULISTETAÄNKO YPOMMI PANNAA
TAI TUQTfTAANKO RUUMtSARKKUJ
UNKARIN
TERRORIN
VALKOISEN
IHANUUKSIA
Britit pystyttävät
15 a-voimalaitosta
.Lontoo. -— Isoon-Britanniaan vuo­teen
1965 mennessä rakennettavien
atomivoima-asemien luku 'lisääntyy
ainakin viiteentoistai kirjottaa F i ­nancial
Times lauantaina. Lehti ar­velee,
-että polttoaine-; ja voimart-buoltoministeri
Aubre Jones antaa
asiasta lausunnon piakkoin^. ./
Odotetaan,. että parannettua tyyp­piä
olevia voima-asemia, joiden pe­rustamiskustannukset
ovat pienem­piä
j a : tuotantokyky suurempi, vol-^^
daan rakentaa ^ aikaisemmassa ^vai­heessa:
kuin tähän'asti. on luultu^'.'-
; Unkarin vastavallankumouksellis­ten:
raakuudet ovat herättäneet: in­hoa-
-koko sivistyneessä maailniassa;
.kirjoitti -Moskovan Pravda siihen air
kaan jolloin *"kommunistijahti-'i oli
' korkeimmillaan < Budapestin kaduil^
la.
Lehti lainaa 'Saksan . spsialisti&en
yhtenäisyyspuolueen äälnenkanr.at-,
tajah >Neues Deutschlandin juLkai-
.seman valokuvan, jossa nähdään pe-tomäisesti
kidutetun kommunistin
ruumis :!. eräässä Unkarini työväen-
:puolueen- huoneistossa. Samantapai­sia
valokuvia julkaisee TrudvPravr
da'viittaa belgialaiseen Drapeau
Rouge-lehteen: ja:, kertoo seuraavan
tapat^ksen: Lokakuun 30: päivänä
joukko Unkarin); työväenpuolueen
erääseehjtoimistoon: rynnänneitä fa­sisteja
kaappasi ^sieltä 130 kommu­nistia
ja turvallisuuspoliisia ja hirt­ti
heidät jaloista. .'He.kaikki kuoli­vat
kammottaviin tuskiin. : S. Vish-nevski;
selostaa - kirj oituksessaan
Pravdassa eräiden- amerikkalaisten
kirjeenvaihtajien, m.m. NewYork
Timesin j a : New York Herald Tri­bunen
kirjeenvaihtajien: kuvauksia
horthylaisten TikoUisten- riehunnas-.
ta; Totuus^ on valhetta voimakkaam­pi,
sanoo Vishnevski. Eräät amerilc-kalaiset
lehtimiehet joutuvat tah­tomattaankin
; kertomaan (/valkoisen
terrorin riehunnasta, jonka avulla
f asistiryhmät uskoivat lokakuun lo­pulla
ja marxaskuun alussa voivan­sa
. kumota kansandemokraattisen
järjestelmän Unkarissa. Unkarilais­ten
isänmaanystävien, työläisten
joukkomurhia, väkivaltaa,: rosvous^:
ta ja- hävitystä—-sellaisia ovat a-mcrikkalaistenkin
lehtimiesten to
distuksen mukaan vastavallanku
. moukselllsteh "uroteot". Kansain­välisen
taantumuksen ohjaamien
villiintyneiden: bandiittien e i onnis­tunut
riistää Unkarin kansalta sen
sosialistisia saavutuksia: Unkarin
isänmaalliset ^ nousivat puolusta­maan
kansandemokraattista järjeis-telmää.
ja sosialismia. Sosialismi
on voittamaton!.: Kansan Unkari
elää! — SIB.
"Joululahjojakin"
on monen aisia
: Sault Ste. Marie. ~ . Lasten joulu­juhlaa
vietetään täällä Soossa Steel-ton.
haalilla joulukuun 22 pnä ai­koen
kello 8 illalla.
Tilaisuudessa on paljon lasten
esittämiä ohjelmanumeroita, var­sinkin
leikkejä, voimistelua ja mitä
kaikkea lieneekään, lyiyös on näy­telmä,
jonka yhteydessä nähdään:
taas uusia näyttelijöitäkin; ainakin
miesten osilla. Sopii tulla teke­mään
tuttavuutta uusien tulokkai­den
kanssa.
En tiedä mitä kaikkea haalilla on,
vaan ainaläri lapsia varten on han­kittu
jonkinlaisia lahjoja j a makei^
sia. Sisäänpääsy on vapaa.
Emännät järjestävät ravintolaan
jotakin suiihuii pantavaa,i kuten voi­leipiä
puuroa ja^muuta vatsan täy­tettä,
joten:: kenenkään.'ei tarvitse
nälkäisenä olla. Siitä peritään kai-keti^
pieni- maksu.: Katsokaa pälitai
lisistä ilmoituksista.
Joitak-n viikkoja sitten Detroit
Times-lehdessä> julkaistiin r Otta­vasta
päivätty uutinen; jossa ker­rottiin
-siviilisuojeln järjestön ' va-rastoivän
kokoon ; meneviä ruu­misarkkuja.
Pari ^ viikkoa sitten:
UAW Local 444 News-lehti myös
julkaisi mainitun uutisen j a sen
lisäksi omat huomionsa asian joh­dosta.
Oheelliseha Detroit Times­in
julkaisema uutinen.
* * *
: Ottawa. — Canadan siviilisuoje-lujäKJestön
toimesta on varastoidu
yli 200,000 kokoon menevää ruumis­arkkua
siltä varalta: jos: maassa ta­pahtuu
: jokin . suurempi onnetto-.
muus, kuten atomipommihyökkäys^
saat.in tietää täällä tänään. -
- Eräs : viranomainen terveys- ja
hyvinvointidepartmentissa, • joka
johtaa siviilisuojelutoimenpiteitä i l ­moitti,
että varastoimista on ollut
käynnissä jo y l i kahden vuoden
ajan.
Kokoon meneviä ruumisarkkuja,;
jotka on rakennettu puusta j a varus­tettu
saranoilla helppoa varastoi­mista
silmälläpitäen, on varastoissa
erinäisissä määrissä suuremmissa
keskulcsissa Canadassa. >: Sellaisis
sa suuremmin ' teollistuneissa ja
väkirikkaimmissa, keskuksissa^ kuin
Montreal, Toronto, Hamilton, :Win
dsor,'Winnipeg j a Vancouver sano­taan
olevan' varastoissa, huomatta
via määriä näitä ruumisarkkuja vai
miina hetikohtaista käyttöä varten.
. .'Uutinen tuli julki tänään, kun
tarkastettiin viimeaikaisia puolus-tustuotantodepartmentin
antamia t i
lauksia: Mainittu departmentti
suorittaa liittohallituksen kaikki OS
tot ^.
Samassa yhteydessä paljastui; et­tä
oli annettu joitakin suuria ti­lauksia
useimmille ruumisarkkuteh-
' Pitäkääpäs mielessänne ."Lokaiin
morsianta". Se on nähtävyys,, jota
ei sovi sivuuttaa. Esitys tapahtuu
tammikuulla.
* * *
Algoman .terästehtaalta on taas
'tässä -tuonnottain vähennetty mie­hiä,
vaan vähennyksen määrää en
ole saanut tietooni. : A i n a joka
syksy^ näin joulun edellä,- yhtiö on
vähentänyt miehiä huomattavasti
laivaliikenteen: loputtua. Vanhem­mat
miehet sijoitetaan muihin töi­hin
mutta uudemmat miehet joutu
vat pois. Keväällä taas . otetaitn
uudelleen'työhön, ken niin kauan
jaksaa odottaa.
Joululahjoja : on niin monenlai-.
sia, vaan lahja kuiii:lahja ja sitä on
vaikea hyljätä.
Toivorikasta vuoden; : vaihdetta
kaikille yhteisesti. — H.
taille erinäisissä; osissa d
Tarkoitukseen käytettyjen r
määrä: osoittautui paljon s
maksi .'kuin-: tarvittaisiin
huollossa olevien sotilaiden j
den valtion haudattavien hai
seen.
Terveysviranomainen sano
siviilisuoj eluviranomaiset oli
maksuneet- käytännöllisen 1
varastoidessaan^ ruumisarkku
naisissa - keskuksissa - kautta
dan. : Hän sanoi, että kuk;
tiedä jos atomisota joskus
mutta' siitä huolimatta Can
kuitenkin ollaan- valmiina tai
sin hautausvälihein-^ jos se
sattuu.
Samalla ilmaistiin, • että \
antamaan lisää tilauksia koko
nevistä ruumisarkuista sikäl
tulee varastoimistilaa.
* * *
Ja seuraavassa union.,lehde
miot Timesin uutisen johdost
Joitakin aikoja sitten täms
julkaisi: uutisen, . minkä ir
Canadalle o l i tarjottu suunnii
ruumisarkkujen valmistan
kansalaisilleen;' joukkotuotai
siten;' että ne tulisivat maksi
$5 kappale. Se seikka, että sie
ryhdytty niin suureen tuotant(
tullut ilmi ennenkun eräs d<
lainen sanomalehtimies tuli
aaksi. - '
Eikö olisi parempi, julistaa s
pannaan, lopettaa pommikokä
ryhtyä ongelman ^ratkaisuun
lisiä teitä? Tai tulisiko hallit
jatkaa ruumisarkkujen ^tuo
meidän: rahoillamme siksi k
niitä^on yksi jokaiselle, muk
kien yksi pääministerillekin?
onkin ajattelemisen aihetta!
Karvpstä muistettiin
Helsinki.—-Melbournen
tonjuoksun pronssimies Veikk(
vonen on saanut vastaanottaa,
ja lennätinhallitukselta arvo
postimerkkikokoelman, = johon
mistuskirjoituksena tekstattu
ratoniii mahtavalle^ , juok:
joutuisalle, postin potralle pi
Karvoselle kiitokseksi — Pos
lennätinhallitus.
Istanbulissa paiinitaan
Vapaapainin j a kr.-roomal
painin seuraavat maailmani
ruuskilpailut ^ pidetään Istanb
ensi kesäkuun loppupuolella,
hin kisoihin odotetaan ennäty
rää osanottajia;' Jo tässä vaiti
voidaan sanoa, että Suomi tul
hettämään kisoihin täyden ra
tönsä.
Suomalaiset työläiset ja "i)ä$sin|»ät"
' J o i l l a k i n sisäisesti elikkä henki­sesti
mustilla "pässinpäillä" on vai-
•keampi«ymmärtää; suomalaista tyoy
tätekevääkuin on kamelin mennä
neulansilmän läpi. -
Ottakaamme pari .^ajankohtaista
esimerkkiä. . . - .
Ensiksi Suomesta: Veijeskansam^
.merC^nkarin ::traagillinen: kohtalo
on aiheuttanut järkiajattelun lisäk-
SL^i^»yös• tunteiden., ailahtelua; kaik-^
kien ihmisten: j a varsinkin meidän
.suomalaisten rkeskuudessa. *
, Muttai-porvarit,-,v
sötovat siitä tunnettuja, että he ha­luavat
käyttää tunneseikkojakin
.hyväkseen, sillä heidän mielestään
on kaikkein V korkeimman ^ "patrioot-lisuudenäja
kaikkein korkeimman
:V'lähimmäisenraukkauden":v: mittana
se,:kuinka: paijon he saavat sen hin­nalla
kahmituksi itselleen lisävoitto-:
ja. ,
Ja kouliintuneina 'iiikemiehinä"
herrat -porvarit eiyätr päästä rmitään
.tjljsjl^utta ohi suun.- ~t>
:'Niinpä sitten tuhatjäi-visen isiem­me
maan :: suurpääoman edustajat
keksivät oivan keinon: Ollaan ^esi­merkillisiä
lähimmäisen ystäviä; sa­noivat
he. Pidetään' tehtaat ja lai­tokset
käynnissä itsenäisyyspäivänä;
joka olisi muuten laillinen juhTa-jä
lepopäivä :ja. sanotaan työläisille,
että'lahjoittakaa sitten unkarilaisil-:
le pakolaisille lähetettäväksi se l i ­säpalkka,
minkä /itsenäisyyspäivän:
työstä'saatte.
Pinnallisesti katsoen tämä näyt-
-ti oikein' söpöltä esitykseltä; mutta
kun asiaa ruvettiin tutkimaan: suo­malaisen
.työmiehen perinpoh jaisuu-
'dellaj^niin silloin tuUkin vastaan
koiran raato. ' .
-Vaikka Suomen ammattiyhdistyk­sen
oikeistojohto. (vasemmiston esit­täessä
-virallisen vastalauseen ), saa­tiin
narratuksi 'mukaan; tähän oma­laatuiseen
heimokansan- -"avustus-puuhaan'!;:
Suomen työläiset sanoi-:
vat;,että kiitos ei,: ja;he perustelivat
asiaansa tähän tapaan:
Kaikki hyvää tarkoittavat ih-
.miset ovat valmiina avustamaan
hätätilaan joutuneita/ ihmisiä, j a
varsinkin omia sukulaisiaan. Mut­kia
työläisinä — j a .aikaisemmista
kokemuksista^ oppineina — me
: haluanune/että mitä;tahansa:apua.
ammattiyhdistysliikkeen: toimesta
'heimokansalle. IsUhetetään, se - tn- v
lee lähettää suoraan Unkariin j a
nimenomaan -Unkarin ammatti-•:
yhdistysliikkeen kautta jaettavak->
- si sit^n, että avustus: menee j u u r i
niille ihmisille, :;]otka:. kipeim- :>
min sitä tarvitsevat, . \ '
:: k u n työnantajapiirien heimokan­san
"avustussuunnltelmaan-' ei: sisäl-tynj^
tällaisia: säädöksiä, niin suo-;
malaiset työtätekevät: eivätv liioin
voineet ymmärtää eikä .hyväksyä
ammattiyhdistysliikkeensa :> johdon
omaksumaa kantaa.
Ja kun asiaa edelleen tutkittaessa
todettiin, ;että;:itsenäisyyspäivänä
työhön menemisestä hyötyisivät pää-^
asiassa herrat työnantajat, jotka
työn tuloksista voitot korjaavat niin
Suomen Vtyöläiset sanoivat "pässin:
päille" koko hommasta "kiitos e i " .
Työnantajainyritykset pitää työt
käyimissä itsenäisyyspäivänä vUnka-:
rin pakolaisten avustamisencvarjol-la
epäonnistuivat siis: täydellisesU.
Suomalaiset työmiehet viettivät it-senäisyy.
späivää palkallisena v
päivänä kaikkialla. Heisin
Tampereelta, Turusta, Porista,
kasta ja Oulusta tulieefuutisl
kertoivat että työt olivat täj
sesti, pysähdyksissä.
Suomalaiset työläiset ovat
miina antamaan inhimillistä a
-tusta Unkarin kansalle. Mutta
kolaisten kustannuksella p4
koimine^n' ja ihmistnnteiden £
la keinottelu ei s vetele valistui
työväestön keskuudessa.
' Toisena esimerkkinä suomal
työmiehen selvänäköisyydestä'
me esittää: erään: naapurimme,
ka nimi:-jääköön nyt'mainitsen
' K u n tilli ipuhe Suezin tapahti
ta jäisiltä, kuka nyt maksaa '
poliisivoimat^' ja , Suezin kac
puhdistamisiaskut niin tämä n.
rimme sanoi: , - ,
^Eihän Y K ole mikään vai
tnslaitos, joka maksaa pahant
jäin-kolttoset!"
: Toishi sanoen hän ilmaisi
tuksen,_ ettätehköön kukin
toisille kolttosia siinä mielenä,
tästä lähtien on niiden itse ma
tava rötkensä =^ jnihin! allekirjf
nut lämpimästi yhtyy. — Kansi
;rä£ls;|-i?Mi^;^