Vapaus, September 25, 1954

              Sivu 2 JLauantaina, syyskuun 25 p, — Saturday, Sept. 25,1954
V A P A U S
dUBCSTII — lodepezuleDt JMbor
Olgaa, «f TSnabb .Canadian*. ' E»-
laUitfied Ifor. m?. ABthortwd
«a «coas4 ciaai mall br tbe <Fvtit cmce Vepaxtmeat» Ottava. Fob-lltfied
tmice weeit<r; .TttuOvi
Iboivdayv and Satordaj» tqr Vapaus
FnUialilng Ccmipan/ Ltä* at lOO-lQSI
A n m. Mf^ SQdbnir* Ost, Canada.
Tdeplumea: Bua. Office OS. 4-426*
EdUoriai Otace OB. Manager
ELSokst EdttorW.EkIond.MalUng
addraMt Box <P, gi«tt«OT> Ontario.
j&dmtiainf i m e a npon ».vp^amSl
Dranaiatloo ftee of cbaive.
TILAVflBINNAT;
S kk. 3 25
Tbdfnanolaia: i «k. «JOO 9 kk. 4 3 0
1 fk, 8JB0 6 kk. 4.75
Oekin levityskampänjaa faik
Kuten tiedetään^ Vapauden ^'nuoremman veljen", Canadan suo­malaisten
ainoan kaunokig^^
' viikon vaihteessa kuukaudenpäivät kestävä levityskampanja, jonka
j tavoitteena on 300 uuden tilauksen hankkiminen Liekille. . .
EJlei muistimme petä — ja ihmisen muisti on äärettömän petol-linen
— niin tämä on vasta toinen erikoiskämpanja Liekin levittämi­seksi.
Xoin neljä vuotta sittin järjestettiin Liekin levittämisen hy­väksi
levityskampanja ja silloin sai "nuorempi veljemme" kaikkiaan
427 uutta tilausta samalla kun kaikkj katkeamassa olleet tilaukset
[ uusittiin. ' , • ^
. , 'Sivumennen sanoen voidaan todeta^ että Liekin levikki on miltei
' pysähtymättä lisääntynyt sen perustamisesta asti ja tämä levikin
Ävlisääntyminen jatkuu edelleen. Tilastot osoittavat^ et
' dnnyt suurempi kuin vuosi sitten .jne. Tästä johtuu, että Liekin
^ levikki on jo muutamia vuosia ollut Vapauden Jevikkiä suurempi —
r j a l i e k k i on siis laajimmin leviävä suomenkielinen lehti Canadassa.
; ,^ «Tämä sellaisenaan ei suinkaan ole mikään sattuma. Liekjn naut-
' timah kansan suosion perustana on se, että' se varaa parasta mahdol-
^ listsi kaunokirjallista lukemista tuhansille tilaajilleen j a lukijoilleen
g^a^antaaainutlaatuisen mahdollisuuden niille maanmi
^pn^taipumusta ja innostusta kirjallisten lahjojensa kehittämiseen.
s^^-Samallä kertaa Liekki on pitänyt kiinni siitä, että se on '•pikkuihmis-ten
toimesta perustettu jäpikkuihmisiä varten ilmestyvä lehti >r- että
sen tehtävänä pn -työläisten, farmarien ja muiden -'pikkuihmisten"
•^ik^uksieri puolustaminen; «Liekki pyrkii varaa
|t^dolluiniman monipuolista ja virkistävää luettavaa samalla huolehtien
"'"siitä, että se antaa oman panoksensa kansainvälisen rauhan puolesta,
^^mitä kaikki ihmiset hj^uavat, ja Canadan kehittyvän kulttuurin hy-
*|jväksi sitä inurha, tappelu- ja sukupuoHturmelusta vastaan, jota rajan
C takffa tulviva gangsterikulttuuri edustaa.
r t . ' Juuri se tosiasia kun Liekki*on "puolueellinen" ihmisten elin-
*jg;öik'cuksicni totuuden ja korkeimpien kulttuuriarvojen puolesta, on tehr
/ ^ y t tästä '''nuoremmasta veljestämme'-' kansan yleistä suosiota nautti­van
lehden. J a hyvää tavaraa on aina helppo myydä! Tämä selittää
'ILiekia levikin jatkuvan lisääntymisen.
V ^ ' Mutta mikään tavara ei ole niin hyvää, ettei sitä tarvitse, asiak-
\ kaille kaupata; Näin on asia inyös-Liekin suhteen. Täkäläisten maan*
/ ' miestcmme keskuudessa on vielä sadottain sellaisia henkilöitä, jotka
! eivät ole koskaan itse Liekkiä lukeneet — jotka ovat muodostaneet
? mielipiteensä Liekin
^ niiltä, jotka Liekkiä panettelevat ryhmäkuntalaisten kätsantokanto-jensa
oikeuttamiseksi. • , ,
Tämän vuoksi on aivan paikallaan, että Liekin levittiimiäeksi jär«
./jfiketään «rikoiskampanja, jonoin pidetään erikois
i että Liekin tilauksia tarjotaan sellaisille maanmiebillemme, jotka eivät'
f ole aikaisemmin Liekkiä tilanneet — eivätkä edes lukeneetkaan.
^ Kokemuksesta tiedämme^ että "Liekin väki" tulee tekemään kai-f
ken voitavansa tämän kampanjan onnistumisen hyväksi - T - että Liekki
; ' luiee saamaan 300 uutta tilausta ja enemmänkin.Mutta samalla'ker-'
f: Ht
] asiamiehiä j a -naisia siinä, että tämä työ saadaan tehdyksi mahdolli­simman
nopeasti. Huolehtikaamme kaikki yhteisesti että Liekki saa
''. tämän levityskampanjan aikana sadottain uusia lukijoita!
Huono oli alku
' Muutama päivä sitten kokoontunut Y K ; n Yleiskokouksen yh­deksäs
istunto sai kovin epäonnistuneen lähdön. Ruten on uutistie-doissa
kerrottu, Yhdysvaltain toimesta ja painostuksesta saatiin vi
estetyksi Kiinan 600-miljoonainen kansa saamasta sille laillisesti kuu^
' luvaa paikkaansa Y K : n jäsenyydessä.
Tämä on sitäkin valitettavampi seikka kun muistetaan esim. C a -
' nadan terveysministeri Paul Martinin .^tlantic^^^^^^
unionkonventionissa antama lau^ tulevai-
'suus riippuu Y K ; n menestyksestä".^
Sivumennen sanoen terveysministeri Martin lausui samassa tilai-
' suudessä, että tässä "toinen toisestaan riippuvaisuussuhteissa ole-
' vassa maailmassa e i yksikään ihminen eikä kansak\inta voi olla yksi-
^•nään'^ Tämä lausunto viittaa siihen, että terveysministeri
^ : syy;ainakin periaatteessa erilaisten yhteiskuntamuotojen rauhanomai­sen
rinnakkaiselon.
Mutta ''käytännön politiikassa"', johtuen se siitä kun liittohal-
; H t u k s e n johtajat kuuntelevat enemmän VVashingtonista tulevia mää-r
räjrksi toivomuksia, Canadan edustajisto
.'.'äänesti kuitenkin Xeuvostoliiton ehdotusta vastaan, että Kiinan kan-
• ' S a l l e myönnellä sille laillisesti kuuluvat paikat Y K : n jäesnyydes-
• sä, ja että Formosan saarella ulkomaisten pistinten varjossa elävän
G^^ edustajat karkoitetlaisiin Y K : s i a . Tässä !U
. ' m e n e e suuriristiriita sen välillä kun terveysministeri Martin sanoo,
; että "tulevaisuutemme riippuu Y K ; n menestyksestä" mutta samalla
r Canadankin edustajisto äänestää niin, ettei Y K : n toiminta voi miten-
; kään menestyä!
' Kysymys Kiinan edustuksesta on YK:ssa kehittynyt sellaiseksi,
) vettä ilman tämän ongelman myönteistä ratkaisua ei Y K voi menestyk-
' sdiisesti toimia peruskirjansa säädösten ja korkeitten ihanteiden mu-
;ikäisellä tavalla. Ottakaamme yksi ajatuskoe: Y K s n Turvallisuusneu-
;i vosto on se pääasiallisin elin, jonka tehtävänä on kansainvälisen rau­han
säilyttäminen—^ ja Turvallisuusneuvoston toiminta liittyy sau-mttomasti
sen vakituisten jäsenmaiden — viiden suurvallan —r pää­töksiin
j a suunnitelmiin. 3Iutta yksi näistä ratkaisevan tärkeistä suur­maista
V — Kiina — on keinotekoi^sti "häädetty" Tur\'allisuusneuvos-ton
jäsenpaikalta'ja sen tilalla on ChiangKai-shekin edustajat, jotka
eivät missään mielessä voi puhua sen paremmin Kiinan kansan puo­lesta
kuin omaksua mitään tehtäviäkään Kiinan suhteen.
Eikä tässä kaikki. Kontrolloidessaan noin 2^) latinalais-amerikka-laisen
maan ja eräiden muiden ''avustamiensa" maiden äänet, Yhdys-'
valloilla on miltei 100-prosenttinen diktatuuriasema YK:ssa. Kokemus
on osoittanut (viimeksi Indo-Kiinassa)että Yhdysvallat ei halua mi­tään
rauhanomaista ratkaisua kansainvälisessä politiikassa eikä kan-
; sainvälisen jännitystilan huojentamista. Tämä on myös varmanlaisjna
merkkinä siitä, että Yhdysvallat tulee YK:ssa käyttämään "äänestys-koneistoaan''
niin^ ettei mitään rauhanemäistä ratkaisua saada toteu-
/ijtetuksi,tämän istunnon aikana. McCarthy-maan sotaiset edustajat tu­levat
tässä, epäilemättä onnistumaankin, sillä siihen viittaa se nöyrä-
Canadan j a eräitten muiden maiden edustajat suhtau-
' { u i v a t jänkkien vaatimukseen, että Kiinan edustuksen uudelleen jär-jestäminen
on lykättävä tuonnemmaksi.
, Kaiken tämän perusteella meistä tuntuu, kuten sanottu, että
Yleiskokouksen yhdeksäs istunto sai kovin huonon lähdön.
SYI^JTVAAÄ-
PÄIVIÄ
K a t f i Bikmtn^ 6 : i n t u i a B . C. täyt­tää
75 vuotta «ttrt maanantaina, syys­k
u u n 27. pnä. >
V i l h o VOua*. ixmg Lakelta, S u d b u -
x y n ' läheisyydessä,^'^^^ ensi
m a a n a n t a i n a tk, 27 pnä 60 vucden
Iän. '
Y h d y m m e sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin >
Mitä muut sanovat
SASitSEDXS LAMUA
P U r i t y s t U a — laftja. mikä o n v e r r a t ­tavissa
s o t a l a k i i n muissa' maissa —
Joka on i u l i s t e t t u crhilessä voimaan,
nousi välittömästi yhdysvaltalaisten
omistamain kuparikaivosten l a k k o t i ­l
a s t a . Tämä lakko puolestaan, noUsi
v a l l o i l l e en päässeestä Inflatiosta, Jon­k
a johdosta elinkustannukset kohosir
vafc 60 prosentilla vUmeksikuluneen
vuoden a i k a n a . J a i n f l a a t i o puolestaan
a l l i e u t u i V. 1953; siitä k u n y h d y s v a l l at
kieltäytyi ostamasta e h i l e n kuparia
t a r j o t u i l l a h i n n o i l l a . . . — G l s b e and
M a l i toimituspalstallaan.
Suömen-Neuvöstoliiton
ittamisesta 10 vuotta
Juutalaiset tulivat
tälle mantereelle
300 vuotta sitten
K u n portugalllaisefc valloittivat v.
IS54 oarasilian r a n n i k o l l a sijainneen
h o l l a n t i l a i s e n Reclfen ; sUrtokunnan,
antoivat' he .$inne siirtyneille J u u t a -
.laisille uudisasukkaille samat ehdot
k u i n protestanttisille h o l l a n t i l a i s i l l e ­k
i n : Heidän o n cmaksuttava k a t o l i ­n
e n uskonto t a i lähdettävä pois.
Monet Juutalaiset paättiyät tämän
pakon edessä lähteä pois. Erään t i e ­d
o n mukaan joutuivat eräät poisläh-t
e n e e t f t e c l f e n Juutalaiset merirosvo­j
e n käsiin. Vähän myöhemmin he
j o u t u l v a t t c i s e e n , ranskalaiseen meri­rosvojen;
l a i v a a n ; j o s t a heidät s i i r r e t ­t
i i n sitten lähimpään hollantilaiseen
s i i r t o k u n t a a n — New Amsterdamiin,
nykyiseen N e w Y o r k i i n . Tässä joukos­sa
oli k a i k k i a a n 23 henkeä, miehiä,
n a i s i a Ja lapsia. Tämä Joukko muo­d
i s t i ensimmäisen juutalaisten asu­tuksen
Y h d y s v a l t a i n alueelle. -
Ennen vuotta 1848 o l i Y h d y s v a l l o i s ­sa
ainoastaan n o i n 20,000 juutalaista,
käsittäen etupäässä Espanjassa, P o r -
tugall£sa Ja 'Hollannissa eläneitä J u u ­t
a l a i s i a . Seuraavien 20 .vuoden a i k a na
s i i r t y i Y h d y s v a l t o i h i n y l i 200,000 J u u .
t a l a i s t a , j o t k a olivat etupäässä _saksaa
puhuvia, 1880'-luvulla Venäjällä a l k a ­neet
juutalalspogroinit ajqlvat Y h d y s ­v
a l t o i h i n ' y l i - k a k s i miljoonaa: juuta­l
a i s t a , etupäässä Venäjältä J a P u o ­l
a s t a . ' ' , ' .
Yhdysvalloissa on nykyään y l i v i i si
miljoonaa juutalaista. New Yorkissa
on heitä k a i k k i a a n 2,250 000 eU enem.
män k u i n Israeliss^i Ja enemmän k u in
on d l u t milloinkaan missään kau­pungissa.
Täihän '300-vuotismulston Johdosta
o n tähän mennessä Julkaistu kaksi
h i s t o r i a teosta. iNe ova t Oscar H a n d l i -
n i n k i r j o i t t a m a "Adventure i n Pree^
d o m " j a « u f u s L e a r s i n «The Jews in
A m e r i c a . "
Canadalaisten
keskimääräinen
elinkausi
Ottawa. — Nykyään syntyvät l a p ­set
elävät keskimäärin paljon van­hemmiksi
k u m o l i a s i a n l a i t a 20 vuot­t
a sitten, todetaan tilastolliijsn t o i ­m
i s t o n julkaisemissa tiedoissa. :
Täällä j u l k a i s t u uusi taulukko c a ­nadalaisten
eliniän keskimääräisestä
pituudesta osoittaa, että sitten vuo­den
1931 on canadalaisten naisten
keskimääräiseen elinkauteen lisätty
8 % vuotta j a m i e h i i n näden 6 1/3
vuotta.
Tämän uuden taulukon mukaan on
canadalaisten mieapuolisten keski-;
määräinen elinkausi a p i o i t u olevan
66.3 vuotta j a n a i s i i n nähden .70.8
vuotta. Laskelmat perustuvat vuon­n
a 1951 suoritetussa väenlaskussake-rättyihm
t i e t o i h i n.
Vuosien 1941-1951 väenlaskujen vä­lisenä
a i k a n a lisääntyi canadalaisten
miesten elinikä 3.3 vuodella j a nais­t
e n 4.a vuodella.
Keskimääräisen elinkauden j a t k u ­misen
vaikuttavat tekijät ovat olleet
enkqisen huomattavat nuoremman
väestön keskuudessa,; erlkoisestlkin
varhaises:a lapsuudessa koska e n t i s ­tä
vähemmän lapsia j a nuorisoa kuo­lee
varhaisten vuosien aikana.
Suiiria sillisaaliita
ovat saneet N-Iiiton
kalastajat T-merellä
Moskova. — N ^ v o s t o l i i t o n k a l a s t a ­j
a t ovat saaneet suuria s i l l i s a a l i i ta
Otshotsk&n merellä -Tyynen meren
pohjoiosassa; i l m o i t t a a uutistoimisto
Tassi Troolarien miehistö Ilmoittaa,
että siellä o n kolmen kuukauden k u -
luenm saatu yhtä paljon siUlg k u in
kokonaisen ' vuoden; xdkana Pohjois-
A t l a n t i l l a .
Kauko-Idän kalastajat saavat apua
Itämeren k a l a s t a j i l t a , j o t k a Tassin
a n t a m a n tiedon mukaan ovat h y v in
perehtyneet s i l l i n p y y n t l i n Pohjois-
A t l a n t l l l a . ' '
( V i ^ — Syyskono * pfA im
. tykli vaJkeaiv»l Suomm' rtnU'
mUU aselepoioplnutt' oU M-
«luiot^irfattaa. Saunan lniini{ 19.
ailefcirjoftettiiii MosfcovasK^, Soo-men
|a Nevmcfaäifton Soo-men
j a ThdJstynelden
kontain (jEnglanti) välinen «äif.
raohasopfmiu — . neljättä vuotta
; fcesfänyt/ rikollinen ^; V
~ tos oli päättynyt. Taosta-ajasta
on nyt fcolnnat 10 vuotta.-'
^Itsenäisen.; Siiomen vlitofor^uaa
tao luosi on Uistämsttä m
Ja likaisin. Sen tilinpäätds jRMdtti
52,609 , : fcaatonntta r sooinaibUits
miestä Ja naina;'50/H>0;80t3inva^
iiidia/ 4r;,M0 jMtaotpoay^^ v
fatesfceä, 421,000 siirtolaista; llO;-
000 koditonta pelkästään PohioiS^;
: Suomessa Ja 550 miiJardiinmai^T
l u a n (silloista vrakaa)y kohoavia
aineellisia tappioita. Se oli a i -
kaa, jolloin . perustaslain . pykär
l i ä : iKihoinpideltiin arvelematta,
: Jolloin ; maa. ohi edoskonnan^Ja
kansan kytkettiin Hitler^Saksan
sotavanfcknreiden' eteen. Jolloin
ennennäkemätön pimitys Ja:tuinr
sallinen pnllistela nonsivat tragi-*:
koomillisiin mittasuhteisiin; Jol­loin
Jokainen; joka nslcalsl lansna:
sanan - o h i pakkoyksimlelisyyden
karistavien rajaviivojen. Joko saf.;
koalan kalloonsa tai j o n t a l ^ v^
maan keskitysleireille.
S o d a n kohtalokkaina vuoqina ^johti
maatamme k a k s i h a l l i t u s t a , R a n g e l l in
j a maaliskuussa 1943 muodostettu
L i n k o m i e h e n h a l l i t u s , j o i s sa kummas­s
a k i n y d i n o l i k o o t t u samoista miehis­tä:
pääministerien lisäke^ Ramsay,
Tanner, W i t t l n g , K u k k o n e n , R e i n i k k a ,
j a joiden lisäksi keulakuvina -olivat
s i l l o i n e n presidentti R y t i . ^ a ' s o t a v o i ­mien
ylipäällikkö Mannerheim.' K u m ­p
i k a a n näistä h a l l i t u k s i s t a e l k u u n ­n
e l l u t rauhanääntä,; v a i k k a niiltä'' ei
s u i n k a a n tilaisuuksia p u u t t i m u t . . Y h ­teensä
ne p a n i v a t kyymlllsesti pape­r
i k o r i i n .kahdekran rauhantarjousta.
Näiden rauhantarjousten h i s t o r i i k ki
puhuu omaa kolkon lahjomatonta
kieltään.
RAUHA TARJOTAAN VSA:n
KAUTTA, .
R a u h a n t a r j o u k s i a t e h t i i n Suomelle
j o heti Saksan hyökkä.vksen alettua
juhannuksena 1941, j o l l o i n H i t l e r päi-väkaskys^
än oli nimenomaan mai­ninnut
myös suomen: osuudesta tipls^-
ristiretkeen. Elokuussa U S A : n alit
valtiosihteeri Sumner WeUes Jätti
Washingtoni£sa.' Suomen sxkälälH&lf
"llähettiläälle ihnoI^uksen,'el!ä"iJeuW-t
o l i i t o n halhtus :oh: h a l u k a s :ke5kus^
telemaan uudesta rauhanfppimuks4sr
ta. .Turhaan!' Tarjous haudattiin"
hiljaisuudessa, eikä USA: U e v a i v a u ­d
u t t u toimittamaan edes; vastausta.
trSA: n h a l l i t u s palasi t a l l o i n itse u u ­delleen
asiaan huomauttaen, etta m i ­tään
vastausta ei öle kuulunut. J^eri
jälkeen. Suomen h a l l i t u s . vastaukses­saan
11. I L i l m a i s i kielteisen kantan-^
s a j a sanoi "jäävänsä: odottamaan
tapahtumien kehitystä". Asiaan k u u ­luut
että eduskunta kansasta p u ­humattakaan
— p i m i t e t t i i n.
V u o t t a myöhemmin t e h t i i n erään
ruotsalaisen lehtimiehen välityksellä
Suomelle taas rauhantarjouksia ja
Jälleen'turhaan. :F4kä kestänyt k a u ­an,
k u n taas t u l i uusi (rauhantarjous:
R u o t s i n ulkoasiainministeriö tiedoitti
että Neuvostoliiton käsityksen m u ­kaan
ei enää o l l u t : a i h e t t a j a t k a a so«
taa Ja että Suomen tuli ilmoittaa,;
millä pohjalla se o l i : halukaä solmi-;
maan rauhan. Tämä tapahtui h e l m i ­k
u u n 8. pnä 1943, a i k a n a , j o l l o i n S t a -
l i n g r a d i n t a i s t e lu o l i r a t k a i s t u j a Sak-:
s a n tappion p i t i näkyä k a i k i l l e , m u t ta
Suomen hallitus jätti kylmästi asiaxx;
lepäämään.' Sota s a i j a t k u a .
H i e m a n toista kuukautta myöhem-<
m i n uusiutui sama näytelmä. i U S A : n ;
taholta esitettiin Suomen h a l l i t u k s e l -'
le muistio, jossa t a r j o t t i i n ''hyviä p a l ­veluksia
rauhanneuvotteliden aikaan-:
saamiseksi" j a korostettiin, että mikä-:
l i tarjous nyt hylätään', sellaista ei
enää tuUa tekemään. Ja mitä teki
nyt Suomen hallitus, mitä :< tekivät
herrat R y t i . Linkomies, Tanner. Rei-i
n i k k a , K u k k o n e n . Jotka sodan jälkeen
sotasyyllisoikeudenkäynnissä Jatku-;
v a s t i ' k i r j a v i n . värein maalailevat
"oauhantahtoaan'? Ensinfiäkin ^ a - -
s l a s ! a m e n t i i n — "korrektisuus-syis-;
tä", kuten Tanner puolustuskirjas-;
saan "Suomen tie r a u h a a n ' n i i n läm­pimästi
huomauttaa — i l m o i t t a m a an
Saksalle, mikä suoralta kädeltä mer­k
i t s i s i l t o j e n polttamista rauhaahgvja
toiseksi vastausta i 10.4. ilmoitettua
l o p u l t a että '^neuvotteluihin ei voida
ryhtyä', sen :;jälkeen kun tynkäedun^
k u n t a oli painostettu asettumaan: tä­män
k a n n a n taakse. , t
J ® : « : Sopimus aUeldfjoitettiiii vihne hetkellä, kun
j^ta ennen oli torjuttu ksrjrnillisesti Isoko-naihenr
luettelo esitettyl^ rauhantarjouksia
befg. U n o h t a a ,ei « o v i myöskään e t ^ i
R u o t a ' a j a USA:nltiulistössä a l k o i e -
siintyä yhä jyrkempiä S u o m e n v a s t a i k f a n t a n i a t t a V Suomen hallituspurien
sotaisen härkäpäisyyden masentaa
IfefJäan '— pitää Jatkuvasti yllä r a u -
h a n k o s k e l u s i a . - T u s k i n oU L i n k o m i e ­hen
h a l l i t u s ehUnyt antaa epäävän
v a s t a u k s e n s a ; , k i m ^ i c s k o v a s t a saapui
:USi¥äjiii^
;inäan'yk8i^ia^^
s i a lausuntoja joissa ihmeteltiin
maamme b a l l l t i u p l r l e n intiimiä ^rolk-;
k u m i s t a Saksassa J a . v a r o i t e t t i i n J a t ­kamasta
siUä tiellä. ,
Suomen h a l l i t u k s e n t p l i aös .tehdä
j o t a k i n ->-iedes' siTniftnlumeekslV Em­pimisen
> j a vparranharomisen Jälkeen
lähetettiin loiniltavPaäslUvi h e l m i ­k
u u n 12 pnä T u k h o l m a a n , jossa h ä ­n
e n p i t i ; ottaa; yhteys Neuvostoliiton
sikäläiseen suurlähettilääseen kol-l
o n t a y h i n j a ? tiedustella: Neuvoa:»lii.
t o l t a Suomen rauhanehtoja; :Että k y -
seessä;:oIi:pelkkä e l e ilmenee mm. siir
tä, että tavanmukaan. I l m o i t e t t i i n asla
pienimpiä y k s i t y i s k o h t i a myöten H i t ^
l e r - S a k s a l l e jotapaitsi P a a s i k i v i l ä ­h
e t e t t i i n m a t k a a n v a i l l a ; minkäänlai­s
i a v a l t u u k s i a , / ; K u i t e n k i n P a a s i k i v en
m a t k a o l i i d k ^ menestyknslllneQ, etri
tä; hän palasi t a k a i s i n ennakkbehdot
mukanaan.: Niissä v a a d i t t i i n s u h t e i ­den
välitöntä katkaisemista Saksaan;
j a Neuvostoliitto tarjosi .apuaan S u o ­messa
olevien saksalaisien'.Joiikkojen
Intemolmlseksir suomalaisten ::J<fuk-kojen
p i t i vetäytyä vuoden 1940 r a - ;
Jan taakse ^Ja: sotavangit t u l i p a l a u t ­t
a a , isen Jälkeen o l i s i t u l l u t neuvo­t
e l l a Suomen: a r m e i j a n demobilisoin-n
i s t a , sotakorvauksesta j a Petsamon
kysymyksestä.
' vLoppuJen. l o p u k e kuten tiedetään,
hyväksyttiin p a l j o n tiukemma*, ehdot,
jM^utta::'tässä vaiheessa s o d a n k y n t i : Ja
verenvuodatus ' k i e h t o i v a t enemmän
kitln:,räuha.. . A s i a l e i v o t t i i h lävits:
eduskunnassa Ja m a a l i s k u u n 17. pnä
i l m o i t e t t i i n ^ N e u v o s t o l i i t o l l e ' ; k u i v a s t i ,
että ehtoja ei voida hyväksyä, koska
ne ovat "epäselvät".
NEUyOSTOUrrro EHDOTTAA.
Neavostollitto y r i t t i - k u i t e n k in
e h d o i s t a ' J a - p y y d e t t i in Suomea lähet­tämään
tätä y a r t e n edustajansa Ttlos-.
kovaan; Olisi o l l u t l i i a n törkeätä nos­t
a a näin selvän tarjouksen edessä käsi
pystyyn. - M a a l i s k u u n ;26. pnä lähtivät
Suomen edustajina Paar«iivi j a E n c ­k
e l l Tukholmaan^ jossa h e välittömäs­t
i siirtyivät Moskovaan lähtevään kor;
neeseen. Mutta mitään valtuuksia
heUlä e i o l l » t tälläkään kertaa, j o t a ­p
a i t s i — tarvinneekko sitä enää s a -
noalcaan? — asia päästettiin taas
B e r l i i n i n k o r v i i n.
Moskcvasja^ käyneet neuvottelijat
palasivat t a k a i s i n h u h t i k u u n 1.1 pnä
mukanaan yksitjöskohtaiset ehdot,
j o i s s a s e l v e n n e t y i n ; helmikuussa esi­tettyjä
ehtoja. Ahtinen toistui taas:
h a l l i t u s käsitteli asian j a , asettui h y lr
käävälle kannalle, Tanner painosti
sosialidemokraattisen' eduskuntaryh­män
sodan j a t k a m i s e n taakse, voir
Imatta k u i t e n k a a n n u i j i a täysin hen­giltä
: ryhmässä esiintyvää r a u h a n s i i -
peä f m m . K i l v e t . Pelkkalä j a Keto),
eduskunta.nyökkäru koneellisesti ja
Neuvostoliitolle lähetettiin h u h t i k u un
15. pnä vastaus. Jossa i l m a i s t i i n , »etta
sucstuminen ehtoihin ei käy päinsä
"edes teknilliseltä k a n n a l t a " (?), jo­tapaitsi
e i ovea jätetty raolleen j a t k u ­ville
neuvotteluille.
A i v a n tallan ei asia k u i t e n k a a n v i e ­lä
jäänyt. Huhtikuun 22. pnä Neu­vostoliiton
varaulkoministeri Andrej
V y s h l n s k i p i t i Moskovassa lehdistöti-
Jaisuuden. jofsa Suomen kanssa käy­d
y t neuvottelut j a Suomen hylkäävä
k a h t a vedettiin päivänvaloon. Täl­löin
hän lausui m m . seuraavaa:
"Suomen hallitus välttää, että n e u -
vo;«-ohallituksen ehdotusten hyväk­syminen
muka vaarantaa vSuomcn
olemassaolon itsenäisenä valtiona.
Tä.iiä c n t i e t e n k i n väärin. Nykyisellä
Suomella ei ole v a l t i o l l i s t a itsenäi­syyttä.
Se menetti sen sillä hetkellä,
j o l l o i n fis päästi saksalaiset: joukot
alueeUeen. Nyt o n kya/mys ipenete-t
y n itsenäisyyden i palauttamisesta;
k a r k o i t t a m a l l a saksalaiset sotajoukot
Sucmesta Ja l o p e t t a m a l l a sotatoimet.
K u t e n tunnettua, S u o m e n v h ^ t u k s en
ipäästettyä alueilleen saksalaisia sotar
j o u k k o j a yhteL'i:a hyökkäystä varten
;Neuvostolliton: kimppuun, koko :Sup-men
pohjoisosa j o u t u i , saksalaisten,
käsiin, saksalaisten j o t k a ovat s i e l -;
lä todellisina isäntinä j a ovat tehneet
Suomesta p u o l i t t a i n m i e h i t e t jm maan
M u t t a Suomen eteläosassakaan Suo­men
hallitulssella e i ole t a y t t a valtaa.
Todellisuudessa Suomen hallitus l a k ­kasi
olemasta isäntänä omassa talos­s
a a n luovutettuaan vapaaehtoisesti
Siksalaisille v a l l a n Pohjois-Suomes-sa."
Tieto rauhanneuvotteluista kantau­t
u i n y t p a k o s t a k i n myös Suomen k a n ­s
a n k o r v i i n ; k a n s a n , j o l t a k a i k k i r a u -
hansanomat o l i tähän mennessä huo-leilisesti
pimitety j a j o n k a osuudeksi
o n :;ätetty vain verenvuodattaminen,
nälkäpalkkaraataminen j a : k u p o n k i -
annosten s/öminen. . Suomen hallitus
j o u t u i antamaan asiasta v i r a l l i s en t l e -
doituksen. Joka 23 4. ilmakti asian
Linkomiehen; m i n i s t e r i t u o l l l t a katso­en
kaikin fraasiisänmaallisin ko-.
r i s t e i n j a puolitotuuksin varustettuna.
A s i a oli n y t l o p u l t a k i n pois päiväjar-j
estyksestä. H a l l i t u s saattoi jatkaa
m i e l u i s t a rotaansa j o k a oli tämän täs­tä
k u r i s t u a n i i n kiusallisen r a u h a n -
mahdollisuuden silmukoihin. J a t k uu
mmasD; voi-baottpsä j a *U.
n i lääkärin tarkaaiettavaksi, Tutja.
t u a a n p o t i l a a n , j o k a ikäänsä Tähdep
o h h y v i n säilynyt, s a n o i lääkäri:
— L a i t a n n e e i o l e pahasti. Teilläio
hyvä mahdolllsuadet elää 75 suoden
ikäiseksi. ' ^
— Jassoo, tuumi Säkkinen, nrntta
sittenhän minä olöikin jo eläa^
kymmenisen v u o t t a r l i i k a a,
• • •
, — Häneltä ei siis jäänyt lahoja»
— E L H ä n m e n e t t i terveyteni
yrlttäesäsän r i k a s t u a Ja rikkauten»
yrittäessään i a a d a t e r v e e n s ä takai-s
i n . . , ,
Neuvostoliiton Jonsaläisten
poliittisista vapauksista
NedTostoliiton kaikilla kansa--^
lai^liai pn. y h t ä l ö t oikeädet^ y^h-^ |
teiskonmillis-poliittisen,' valtioili-sen,
taloudellsen Ja • kuitfonrielä-,
inäa [kaikiila .doilia" sltapaltd^
: neavostoyhtelskannan erikoispiir-
.teenä pnse^ ettei näitä vapaoksla^L
: vain: Julisteta, vaan; ne ^myöskin
varmistetaan Nenvöstoliiton' "pe-"::
.,<;,rastnslaelssa i J a torvataan: niiden ,
^ 'käytännössä. toteattaminen: koko :
' V ;ffaM» yhtelÄnnnallisen. ja: talpn-:
ddlisen elämän muodolla.
^ ' K a i k i l l a •• N e u v o s t o l i i t o n k a n s a l a i s i l ­l
a ; : rodusta; : k a n s a l l i s u u d e s t a , / s u k u ­puolesta,
uskontunnustuksesta,. si-vis-tystasosta,
asuinpaikan: v a k i n a i s u u -
desta, yhteiskuimallisesta syntyperäs­tä,
;;omalsuusasemasta Ja aikaisem­masta
toiminnasta . r i i p p u m a t t a : on
oikeus v a l i t a j a t u l l a vaUtuiksi k a i k ­k
i i n v a l t a e l i m i i n Neuvostoliiton: K o r ­keimmasta
'Neuvostosta — Neuvosto­l
i i t o n parlamentista ' a l k a e n p a i k a l l i ­s
i i n neuvostoihin — p a i k a l l i s i i n val-^
t a e l i m i i n asti. V a a l e i h i n eivät vo'i
\ Kirj. V. Kiritshenko
osallistua" -eivätkä voi t u l l a v a l i t u i k si
ainoastaan -mielisairaat j a henkilöt,
j o t k a oikeus on ' t u o m i n n u t jnenet^ä^-
mään äänioikeutensa.
- V a a l i t t o i m i t e t a a n yleisen, yhtäläir
sen ja välittömän äänioikeuden pe-rur
«':eella :salaisessa äänestyksessä.
Niissä v a l l i t s e e v a l i t s i j a i n suuri po­l
i i t t i n e n a k t i i v i s u u s . E s i m e r k i k s i Neu­vostoliiton
: K o r k e i m m a n : Neuvoston
v a a l e i h i n vuonna 1954 osallistui y li
99 prosenttia :käikista valitsijoista.
Neuvostoliiton K o r k e i m p a a n Neuvos­toon
v a l i t t i i n 318 työläistä j a 220 ta^
lonpoikaa, jotka ovat välittömästi
työssä' tuotannossa j a maataloudessa.
Työläisten j a talonpoikain kymme­niä
tuhansia, edustajia korkeimmissa
J a : p a i k a l l i s i s s a v a l t a e l i m i s s i osallis­tuu,
kansanedustajina välittömästi
tärkeiden valtiollisten kysymysten
ratkaisemiseen.
Neuvostoliiton : kansalaisille on
myönnetty sanavapaus, painovapaus,
kokoontumisvapaus sekä katukulkue-j
a mielenosöitusvapaus. Näitä oikeuk­s
i a ei ole vain myönnetty Neiivosto-l
i i t o n kansalaisille, vaan turvataan
myöiklrt n l i l i e n r e a a l i n e n toteuttami­n
e n myöntämällä • työtätekevien Ja
heidän järjestöjensä käytettäviksi
k i r j a p a i n o t , paperivarastot.; julkiset
rakennukset, yhteysvälineet. J a muut
välttämättömät aineelliset edellytyk-
^set näiden oikeuksien toteuttamista
varten. Neuvostoliitossa ilmestyy t u ­hansia
päivälehtiä j a a i k a k a u s j u l k a i ­suja,
j o i t a -julkaisevat työtätekevien
puolue- 'Ja yhteiskunnalliset' järjes­töt
Ja yhdistykset sekä työtätekevien
edustajain neuvostot. N i i d e n : painoa-määrä
kasvaa vuosi vuodelta.
Neuvostoliiton kansalaiset. osallis­tuvat'
aktiivisesti kansainväliseen l i i k ­keeseen
rauhan puolesta, kansainvä­liseen
ammatilhseen liikkeeseen, k a n -
s a i n v a l i s i i n nuorisojärjestöihin ym.
K a i k k i tämä osoittaa Neuvostoliiton
kansalaisten millään rajoittamatonta
p o l i i t t i s t a a k t i i v i s u u t t a j a vapautta.
Neuvostoliiton kansalaisilla on
oikeus : yhtyä yhteiskonnaUisiksi
järJzstöiksi: ammattililtofai|
osoastoiminfajärjestöiksi, nnbti.
sojärjfstoiksi, nrheUa ja kalttaa-riyhdlstyfcsiksi
sekä teknillisJkgi.
ja tieteellisiksi seuroiksL
Neuvostoliiton kansalaisille turvaa
t a a n tienkilölUnen koskemattomiius.
Ketään k > o i d a . v a n g i t a muuten kMn
oikeuden päätöksellä t a i prokuiaattt
r i n saostiimuksella. Kansalaisten
asunnon koskemattomuus jä kirjeen;
-vaihdon : salaisuus ovat l a i n suojäei
mia. Valtaelimet ^voivat vangita Neni
v o s t o l i i t on kansalaisen v a i n siinä ta­pauksessa,
jos hän on tehnyt rikok­sen,
varokeinona kuulustelun Ja oi-keudenkaynnin
karttamisen estämi­seksi;
Pitemipaikaista- pidätystä^ väri
:ten vaaditaan prokuraattorin siiosid^
mus.
Uskovaisille :. neuvostokansalaisille
o n myöimetty uskonnollisten menojen
harjoittamlsvapaus. Tämä vapaus on
myönnetty yhtäläisesti kaikille uskö-v
a i s l l l e : oikeauskoisille, katolilaisillei
protestanteille, muhamettilaisilla
budhalalsille ym. Uskovaisille kassa-l
a i s i l l e on annettu oikeus ylläpitää
k i r k k o j a , rukoushuoneita jne. uskon­n
o l l i s t e n menojen suorittamista var­t
e n sekä j u l k a i s t a kirjallisuutta us­k
o n n o l l i s i s t a kysymyksistä ym:
R i n n a n ; tämän kanssa on kaikilla
k a n s a l a i s i l l a uskomionvastaisen pro­pagandan
vapaus.
Neuvostoliiton kansalaisten po­liittisten
'' vapauksien rikkömintn
taildca .loukkaaminen . katsotaan ;
rikokseksi, joka sen raskandesfa;
ja luonteesta riippuen voi johtaa;
rikoslailliseen, .hallinnolliseen
taikka.: karinpidolllseen rangals<:
tukseen.
;; Käsiteltäessä kysymystä NeuvosttS
: l i i t o n - . k a n s a l a j f t e n :poliittisista 78*
pauksistä:^On kiliinitettavä'huofcloti
:-vielä erääseen sangen tärkeään seik*
kaan. Vuoden 1917'lokakuun vallan^
kumouksen voiton tuloksena Neuvo^
.tolliton;? kansalaiset vapautuivat alt
tniaakiur riistosta; talouspulien, tyit-tdmyyden..
^Ja .. kurjuuden, vaarasta.
Heillä o n mahdollisuus kykyjensä ]t
.taipumustensa mukaisesti valita va­paasti'
työtoimintansa. Sosiailstäsep
yhteiskuntajärjestelmän periaatteitt
vastaavasti jokainen kykyjensä JQO!'
k a a n ; työasentelevä ^ Neuvostollita
kansalainen ; s a a työstään aineeUisa
korvauksen -työn 'määrän ja laadm
mukaan. K a i k k i tämä turvaa Neuvoi
t o l i i t o n kansalaisten aineellisen Ji
taloudellisenfvapauden ja riippumat.
tomuuden. j a muodostaa vissiniaisoi
perustuksen :: n i i l l e poliittisine
p a u k s i l l e , u J o t k a on > myönnetty: Nei^
vo4«:oliiton kansalaisille.
Näinollen Neuvostoliiton kansalSr
set n a u t t i v a t todellisesta vapaudei
j o n k a heille koko; Neuvostoliiton
siaUsthien yhteiskuntajarjestelfflä ji
yhteiskuntaelämä turvaa. .
PAiym PAKINA
Kuka hyökkää ja missä?
KOLME VIHJjBTTX IHAAN!
K u l u i kesä 1943 J a t uU syksy. Hit^;
l e r - S a k s a n sotllaalinen tuho - k A v i '
kiertämättömäksi Jä sen o l i s i l u u l i at
tuUeen päivänselväksi myös h a l U t u k -
eelle m u t t a e i : syksyn kuluessa otetut
rachankosketukset romutettiin ykst
toisensa Jälkeen. Kunnes s i t t en tam-<
miktmn 30. pnä 1 9M U S A : n tahdita
e s i t e t t i in Suomelle muistio, jossaike-^-:
hoitettUn etsimään kosketusta Neur^
vcstoliittoon r a u h a n a i k a a n s u i m i s e k sl
Tämän lisäksi R u o t s i n Suomessa ole-^!;
v a lähettiläs JBeck-Frilis t e k i sanua«
laisen kehoituksen j a samoin t u n n e^
^tu r u o t s a l a i n e n s u u x p a n k k i i r i W a U n 0^
V i i m e v i i k o n vaihteessa sanottiin;
että Y K : n yleiskokouksen, kokoontu­essa:
o n m a a i l m a ensimmäisen kerran:
pitkään.aikaan sellaisessa tilanteessa,
että missään ei ole käynnissä k u u - ;
maa sotaa. Se lausunto e i k u i t e n k a an
pitänyt täsmälleen paikkaansa sillä
kuumaa sotaa: käydään B r i t a n n i an
i m p e r i a l i s m i n . toimesta- parhaillaan
a i n a k i n K e n i a s s a j a M a l a i j i l l a . . T o t - :
t a k y l l ä on, että mitään s a u r i s u i m -;
taisempaa:^ sotaa - e i ole tällä kertaa
käynnissä missään m a a i l m a n k o l k a l ­l
a .
; M u t t a u u t t a sotaa v a r t e n v a r u s t a u ­d
u t a a n varsin suiurisuuntaisestl W a l l:
S t r e e t i n : t a h o l t a • m a a i l m a n k a i k i l l a;
k o l k i l l a . ' v a r s i n k i n LNeuvostoliitonfja
s o s i a l l n n i n ; tiellä olevien maiden r a ­j
o j e n läheisyydessä.
•: V i i m e v i i k o n vaihteessa ' k e r r o t t i in
n u t s t l c d o i s s a - m y f l ^ n , icttä^ C h i a n g!
K a l - s h e k i n ; päämajasta ^; Formosan
s a a r e l t a Umoltetaan,;' että: m a i n i t u l l a
s a a r e l l a ; Y h d y s v a l t a i n iQ3itsemännen
laivaston'selän t a k a n a turvassia olleet
K U n a n ^ taantumukselliston llmavoir:
mat ovat , 1 5 peräkkäisenä päivänä
hyökänneet K i i n a n : mannennaalle: Ja;
s a m a l l a todettiin, että näitä-hyök­käyksiä
t u l l a a n " J a t k a m a a n Ja l a a ­j
e n t a m a a n . "
;i>-Kutenj v a r s i n h y v i n tlAdetään h y y ­sää
;WaU S t r e e t i n i m p e r l a l i s x ^ F o r ­mosan
saarella zurulUsen kuuluissa
XSiiangvKlal-ahekln^jrosvoJoukkoaiSli-nä-
toivossa, että se pääsisi vielä r i l s -
tfimSän. ryöstämään Ja raiskaamaan'
Bainaa^ j a -sen k a n s a a — luonnollises-
:tlkin WiEai / Streetin rabarnhtinaiden
m
•m
fkvustaniana;«- Asia <' on i nälikääs.-' si­ten,
että Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s e i o le
n i i n "ihmisystävällinen'^; muiden
maiden k a p i t a l i s t e j a j a r a h a r u h t i n a i ­t
a kohtaan^ että se aiinistaisi K i i n an
taantumukselli^4'-a pelkästään "aat^
teellisistä syistä" j a "meidän elämän­tapamme"
merkeissä. Eipä tietenkään.
W a l l S t r e e t i n h e r r a i n tarkoituksena
on t i e t e n k i n päästä saaliinjaolle s i i ­nä
"tapauksessa, että K i i n a n kansan­tasavalta
k u k i s t e t t a i s i i n : — ; ; J a saada
m o n i n k e r r o i n t a k a i s i n ne r l i s t o s a a l i i t.
J o t k a : . Y h d y s v a l t a i n : r a h a r u h t i n a a t
menettivät s i l l o i n k tm K i i n a n kansa
a j o i Y h d y s v a l t a i n hallituksen tuke-:
•mat rosvot Ja varkaat Formosan
saarelle.
K u t e n tiedetään on Y h d y s v a l t a in
h a l i t u s s i t t e n Kore'an sodan päivien
Pitänjrt: sMtsemätta, laivastoaan For-^'
mosan salmen vesillä suojelemassa
sitä maasta pois a j e t t u a rosvojen Ja
v a r k a i d e n s a k k i a ' mikä on m a j a i l l ut
Formosan saarella. K a i k e n lisäksi on
Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s ; r a h o i t t a n u t jä
aseistanut tämän C h i a n g <Kai-shekin
k o p l a n i m m . : n y k y a i k a i s i l l a lentc^o-neiUa
siinä nimenomaisessa tarkoi­tuksessa,
että se i hyökkää m a n n e r -
nmalle J a / N a p a u t t a a " . K i i n a n kansan
uudelleen C h i a n g K a l - s h e k i n J a W a l l
S t r e e t i n rosvojen-käsiin. Siinä mie­lessä
ovat C h i a n g K a l - s h e k l n ilma-r
voimat a l i n o m a a hyökkäilleet K i i n an
noannermaalle - m u t t a : v i i m e . päivinä
oyat nämä hyökkäykset muodostuneet
Jokapäiväisiksi. On muuten varsin
kiinnostavaa todeta; että näitä hyök-h
käyksiärayettiin tekemään entistään
jenemmto : jar;:UheämpSän heti - k un
Y h d y s v a l t a i n valtiosihteeri Jä sota-;
{•suunnitteluijen a r k k i t e h t i J o h n . PoSter
Dulles oli viimeksi vierailut Pormo-
; s a n saarella.
I Tlanne on nyt sellainen, että Kli-=
n a n kansan ratkaisevaUa^avalla h y l ­käämä
surullisen kuuluisa Chiang
K a i - s h e k o n erikoisessa W a l l Streetin;
i m p e r i a l i s t i e n suojeluksessa. Yhtäällä^
c n tarkoituksena ehkäistä K i i n n k a n -^
santasavallan h a l l i t u s saamasta l i a l -i
tuunsa s i l l s k u u l u v a a Formosan saax- i
t a j a toisaalla on tilaisuus harjoittaa^
kaikenlaatuktta provokatiota uudeni
sodan aikaansaamiseksi. Ajatelkaa-h
a n , että Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s j a sen:
seitsemäs laivasto sallivat C h i a ng
K a i - s h e k m lentokoneiden hyökkäile­vän
mannermaalle mutta kamalla eh-:
käisevät K i i n a n hallituksen jryhtyi'
mästä johdonmukaisiin vastatoimäi-p
i t e i s i i n tämän tihutöitä tekevän vas­tavallankumouksellisten
pesäkkeen
tuhoamiseksi j a Kiinaan^ liittämiseksi;
Se merkitsee käytännöllisesti katsoen
sitä, että W a l l S t r e e t i n i m p e r i a l i s t it
ehkäisevät m a a n l a i l l i s : n "hallitukscih
sille kuuluvista tehtävistä, mikä on
mitä törkeintä toisen mpan sisäisiin
a ä o i h i n puuttuniybsta;: V^^
pää o n t i e t e n k i n se, että TVashlngto^f
n i n halUtus v a r u s t a a , yUjttää'ja ra­h
o i t t a a tämän vastavallankiunouksel-lL'i3n^:
kppilan toimintaa Ja tihutöitä
maan l a i l l i s t a J a r a u h a a rakastavaa
h a l l i t u s t a vastaan. Nämä tosisieikat
osoittavat varsin selvästi k u k a hyök­kää
Ja missä J a k u k a tekee kaikkensa-uuden
sodan aikaansaamista varten.'
Nyt Y K : n ^leis'tokouksen' ollessa
k o o l l a olisi syytä toivoa, että tämä
v a a r a l l i n e n tilanne r a t k a i s t a i s i i n s i ­ten,
että; K i i n a n kansantasavallan
h a l l i t u s t u n n u s t e t t a i s i i n maansa lail>,
llseksi h a l l i t u k s e k s i k u t e n monet maat
ovat J o tehneet. Suomi muiden' ohes-
. ' I I ; O n kerrassaan järjetöntä;' että
m a a i l m a n :>väkhHckatn m a a pidetäSii
k a i k i n itnahdolllsin k e i n o i n erossa a l -
*?i.T^JSa'.,että.Wan Streetin x a h * -
ruhtinaillä o l i s i sen kautta
lisuudet j a : toiveet uuden sodan
kaansaamistä varten.
Y h d y s v a l t a i n hälUtus on viime i
k o i n a ' poikkeuksellisen .i
muodostunut: s ^ n l i e t s o j a k si
man Joka k o l k a l l a j a samalla s
myöskta: t u l l u t maailman sant
Missä t a h a n s a eri maiden kansat i
ryhtyneet . Jtipinoimaan kot
tai ulkomaista sortoa vastaan
3vat a i n a ilmaantimeet Wall
santarmit;^ ijotka ovat ryhtyneet
i i n - m a h d o l l i s i n keinoin tuke
laantumuk£»3lllsten vallassarfi-r
l l s t o - j a sortoaseman lujittamlsts,
pitkittämistä. K u t e n muistetaan.
p a h t U i - s i t e n viimeksi Guate
Jonka m a a n jossakin määrin
mieUneh halUtus o l i kukistettava;
n o i l l a millä tahansa koska se olii
vennut parantamaan kansan
asemaa. U S A : n hallituksen Ja UD
ftuit^Corn toimesta sekaaim
k u i t e n k i n v a r s i n Julkealla tavaDa •
män pienen itsenäisen maan
a s i o i h i n k o s k a ne eivät oUert
Poster;,Dnlieshi Ja Wan.strceto^
h a r i i h t i n a l d e n h a l u a m a l l a , ' ' ""
M o i n e n itsenäisten maiden
a s i o i h i n ' sekaantuminen
ennen vanhaan porvaristonkin •
kuudessa hyvhi .selvällä tart»,
n i i n ' tapälittil jossakin määrin f^'"
m a l a n £äpauksessakln.
M u t ^ mikäli K i i n a n siaäisila ^
h l n ' sekaantuminen; on.
on se toistaiseksi saanut "XKai;
nauksenldn koska se ei ole tuju^
n u t K i i n a n kansantasavaltaa o » •:
tehnyt ,kerrassaa mitään
t i l a n t e e n johdosta, jossa Y I
h a U i t n k t e n taholta esiinnyt»»»"
k i e n kansainvälisten tapojen,*!-
aena^tÄvalla — J» ennenkaiU»-
4 ^ Ä l n a a i I m a j a i i h a n vaai»»*
s e k s i . , — » » I l e Terä.'