Vapaus, November 7, 1973

              • \
S i v u 2 Keskiviilkko, maiiraak. 7 p. —:oWed., 'Nav. 7, 1973
P
m
VAPAUS I N D E P E N D E N i V L A B Ö R ORC5AN ,
^ QF FINNISH CANADJANS
(LIBERTY)" Establbhed Nov. 6, 1917
Editor: VV. EKLUND Managrer: V. KENTALA
Telephone: Office and Editoria! 674-4264
Publislied once «eekly: IVednesdays by V^aas PvblishiDg Co. Limited,
102 Elm St. West, Sudbury. O n t ^ o , Canada.
MaiUng addre&s: Box 69. P3E 4N3
. Advertisin; rates upon application. trataslation free of charge.
Second Class Mail registration Number me
GAMADIAN LANGUAGE-PRESS
_ TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. SS.SS lISA:n:
; 3kk.$3.00 Suomeen:
1 vk.J11.00, 6 kk. S5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Eläkeläisten asia esille
Maan poliittisia asioita seuranneille on taipumusta suhtautua
hieman kyynisesti siihen, kun jompi kumpi valtapuolue, tai sen
jnaakuntajärjestö omaksuu visseissä asioissa pikkuihmisiä suosivia
n.senleita. On helppo sanoa, j a kokemukset antavat sille lisäpontta,
että oppositiossa ollessaan valtapuolueet lupaavat valitsijoille yhtä
hyvää ja. kahta kaunista, mutta valituksi tultuaan, ovat yhtä luu­tuneita
suurpääoman puolustajia kuin edeltäjänsäkin^
A s i a ei ole kuitenkaan aivan niin yksiselitteinen. Monta moni­tuista
tärkeätä sosiaalista uudistusta on Canadassa saatu siteh;
c-itä kun yleisen mielipiteen vaatimus on tullut n i in suureksi, ettei
sitä voida enää jättää huomioonottamatta, niin jompi kumpi valta­puolueista
ottaa sen asian valituksi tultuaan toteutettavakseen. .
Tässä mielessä on syytä panna merkille, että vaatimus van-luiudeneläkkeiden
korottamiseksi on jo paisunut n i in voimakkaaksi
että esimerkiksi Ontarion liberaalipuolueen johtajaksi uudelleen
vastikään v a l i t tu Robert Nixon lupaa järjestää, jos valituksi tulee,
$216.09 "taatun kuukausiansion" kaikille 60 vuotta täyttäneille ja
sitä vanhemmille sekä työkyvyttömille. Tämä on tietenkin vallan
jotakin muuta,, mitä liberaalinen liittohallitus on tähän mennessä
luvannut, mutta sittenkin . . . : -
Merkillepantavaa on myös, että tämä Nixonin ehdotus perus­tuu
• köyhänavuatukseen". Vuositulon vissin rajan takaaminen
edellyttää nimittäin varattomuuden perusteella annettavaa avus-
.. tusta.' • ;.
Tosiasiassa Nixon hylkää esim. Canadan eläkeläisten keskus­järjestöjen
vaatimattoman vaatimuksen, että peruseläke korotet­taisiin
150 dollariin kuukaudessa. Hänen mielestään olisi perus­eläke
pidettävä osapuilleen nykyisellään j a sen sijaan lisättävä
"avustuseläkkcen" osuutta niin, että saadaan taattu $216.09 kuu­kausiansio
kaikille 60 vuotta sivuuttaneille j a myös työkyvyttömille
Tämä tarkoittaa muun ohessa syrjimistä niitä kohtaan, jotka ovat
jotenkin saaneet pikkusäästöjä vanhuudenpäivien varalle; Nixonin
liberaalit haluavat "rangaista" niitä, j o i l l a on pikkusäästöjä, pitä­mällä
peruseläkkeen siinä alhaisessa tasossa missä ne n y t ovat ja
myöntämällä avustusta vain aivan varattomille.
Mutta se seikka kun Ontarion liberaalien johtaja pitää tarpeel­lisena
järjestää ,$216.09 taatun kuukausiansion kaikille 60 vuotta
täyttäneille j a sitä vanhemmille sekä työkyvyttömille, on tunnus­tus
kahdesta seikasta: 1) että eläkkeet ovat aivan liian pienet j a
2.) että jotakin on tehtävä jos liberaalit mielivät saada eläkeläis­ten
äänet j a kannatuksen tulevissa vaaleissa.
: . Samalla kertaa tämä osoittaa, että jatkamalla painostusta
peruseläkkeiden korottamiseksi j a säädyllisen toimeentulon varaa­miseksi
lisäeläkkeiden avulla kaikille 60 vuotta sivuuttaneille, saa­daan
mr Nixon hyväksymään' nykyistä realisemman- asenteen ja
valtapuolueet yleensä suostumaan eläkkeiden korottamiseen nyky­tilannetta
vastaavalla tavalla. Yhteisesti toimien se on saavutetta­vissa.
USAn «hälytystila"
Kirjoittaen New Y o r k Times-lehdessä Yhdysvaltain asevoimien
maailmanlaajuisesta hälytystilasta, tunnettu j a arvossapidetty
amerikkalainen kommentaattori James Reston ilmaisi lokakuun 26
pnä ajatuksen, että Valkoinen talo "tarvitsee kriisin päivässä suo­jatakseen
itsensä kotimaiselta arvostelulta" - — s i i s Watergaten
skandaalista j a monista muista samantapaisista hämärätapauksis-ta
. . . Toisin sanoen mr Reston ilmaisi käsityskannan, että koko
hälytystilan julistaminen tapahtui mieluimminkin sisäpoliittisista,
syistä kuin kansainvälisten tapahtumien johdosta.
Tähän viittasi myös U S A : n ulkoministeri Henry Kissingerin
"hälytyspäivänä" antamat lausunnot, ettei Yhdysvallat katso ole­vansa
kriisitilassa Neuvostoliiton kanssa, vaikka Yhdysvaltain'
joukot oli varatoimina määrätty hälytystilaan lähi-idän tilanteen
• vuoksi. •. .
Helsingin Sanomat puolestaan totesi mm. seuraavaa: "Tore-tainen
(USA;n) iiälytystila tuntuukin olevan vain.mahtipontinen
ele, jolla presidentti Richard ;Nixon halusi vaikuttaa amerikkalai­s
i i n . Presidenttihän on skandaalien takia vaikeassa asemassa . . .
Ilmeisestikin Nixon leskelmoi-, että yleinen mielipide voi muuttua,
kun hän esiintyy jämärästi tilanteessa, joka on lavastettu vaka­vimmaksi
maailmanpoliittiseksi kriisiksi sitten Kuuban ohjuskriisin'.
K u n keskitason amerikkalainen-tietää muusta maailmasta hyvin
vähän.ja kun hänellä on väkeviä ennakkoluuloja, Nixonin laskel­mat
eivät ole perusteettomia."
. Toisaalta on kuitenkin aiheetonta sulkea silmämme siltä, että
hälytystilan julistamisen avulla Valkoinen talo yritti', vaikuttaa j a
ohkäpeloitellakin Neuvostoliittoa. Tähän viittaa mm. T A S S i n lau­sunto,
että Washingtonin neuvostoliittovastaiset perustelut häly-'
tystilan julistamiselle olivat kokonaan aiheettomia, sillä Neuvosto­liiton
toiminnan tarkoituksena on yksinomniin myötävaikuttaa tur­vallisuusneuvoston-
tulenlopettamlpi^opimusta^ja-. lähi-idän rauhan
aikaansaamista koskevien päätöstejCf toteuttamista.
Minkälaisista"' perusteluista'.'; oli sitten kysymys? Hälytys-.
iciiiiiiiiiiiiiDtiiiiiiiiiiiDiiiiiiiiiiiiciitiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiin iiiiittJiiiiniiiincauiuimMnniitlHmaiiininniibiiiiiiiiiii^
^ MITÄ M U U T - S A N O V AT
NAIJHAPÄÄTÖS S U U K I N a/^EAAltflSYRITYS
Washington. —• Senaatin oikeu.sasiatt komitealle sanottiin 8 pnä,
että se k u n presidentti Richard Nixon kiellUytyy antamasta Wjiter-gate-
tapauksen asiatietoja voi .olla " s u u r i n salaamisyritys".
Samalla tavalla presidentin suunnitelma oman erikoissyyltji-jibiää
njnrittämiseksi Archibald Coxin tilalle, jonka hän erotti toi­mestaan
11 päivää sitten, voi oUa pahempi .kuin se, ettei ole lain­kaan
fjyyttäjää, sanoi senaattori Robert B y r d (D-VV.Va.). — Reuter
Special-UPI uutistieto.
N I X O N I N VAALIKOMrrKALTANATSIPUOLlIKKLI.E $1.200
Wa«iliingt«n. — Presidentti Richard Nixonin vaalikampanjan
yhteydes.sä kulutettiin ainakin !?110,000 — mukaan lukien USA :n
nn';sipuolueene Kaliforniassa annettu $1,200 summa — vastustajien
vaalikampanjan vakoiluun ja häiritsemiseen, selittivät senaatin tut-kijaviranoinaiset
eilen.
M l ' I : n uutistieto lokak. 31 pnä, 1!)X<1.
iuiiiiiiiiiiiiaiiiii!iiiinniiiiiii!iiii»iiiiiiiiiiiic]iiiiiitiiiii[]iiiiiiiiiiii[]iiiiit!iiiiiniiiiiitiiiiiuiii^
VAIKEASTI SAIRAS CORVAUN ^
El SAA TAVATA LÄÄKÄRIÄ
MBiiiildiiiiiiN
Kööpenhamina. — Chilen kom­munistisen
puolueen pääsihtee-
KIRJEITÄ
"KEINUTUOLIELÄJÄN"
MIETTEITÄ
Ajatukseni on liikkunut tämän
saavutetun "keinutuoliajan'.' hil­jaisuuden
elosta. Ajasta, josta ei
ollut aavistustakaan pari-kolmc;;
kymmentä vuotta sitten, joten
eteenpäin sitä vaan olltvan menty,
sanoi muuan savolaistultavani
työläisten elintason paranemises­ta
puheenollen.
Myöntää täytyy, etteivät aivan
hukkaan ole menneet ne jo kolme­kymmenluvulla
esitetyt vaatimuk­set,
joita koko maata käsittävien
joukkomielenosoitusten Icanssa
esitettiin. Motto — työtä avustuk­sen
asemasta, sairausvaliuutus,
työttömyysvakuutus j a vanhuus-,
eläketui-va.
Tämä kaikki on nyt saavutettu
osittain. Mutta koska elinkustan­nukset
jatkuvasti kohoavat, on
jatkuvasti toimittava, jotta saa­taisiin
vakuutukset ja. eläkkeet
vähänkään elinkustannuksia vas­taaviksi.
Vanhuuseläke on kerras­saan
riittämätön. Se on lehtitieto­jen
mukaan tunnustettu hallitus-portaissakin;
-
Kuitenkin, nykyinenkin eläke­maksu
tuo helpotusta vanhusten
elämään. Ehkä jotkut eri ammat­tialojen
työläiset, jotka unioihin
kuuluvina ovat ansainneet kohta­laisesti,
ovat voineet vähän saas­taakin
vanhuuden varalle. Nyky-,
tilanne on . kuitenkin sellainen,
että pienet säästöt menevät aivan
huomaamatta läpi käsien.
Toimintaa on jatkuvasti pidet­tävä
yllä, jotta saataisiin elintar­vikkeiden
hintojen nousu pysäh­dytetyksi
j a jonkinlainen katto-raja
niille.
A. J . , Toronto.
I SYNTYMÄ-ri
Luis Corvalanin ei ole annet­tu
tavata liiäkäreitä, vaikka
hän sairastaa vaikeaa munuais­tautia
maanalaisessa sellissään
Santiagon sotilasakatemiassa.
Corvalan on aiemmin saanut
kuolemantuomion.
Näin kertoo Chilen kielletyn
nuorisoliiton sihteeri Rafael Car-rera,
joka keskiviikkona saapui
Kööpenhaminaan Moskovan rau-hankongressista.
Carrera sanoi sotilasjuntan toi­vovan;
että Corvalan kuolisi sai­rauteen
vankifassa. Tämän vuoksi
häntä ei ole kidutettu kuten mui­ta
vankeina olevia Chilen kansan­rintaman
johtajia. Hän ei ole s-ia-nut
tavata edes vaimoaan. Cor-vahinin
tuomion täytäntöönpano
on toistaiseksi lykätty useiden
k a n s a i n välisten vetoomusten
vuoksi.
Carrera sanoi, että Chilessä
Huumattavassa asemassa ole­va
arabi>dipJemaattt antoi YKssa
viime keskiviikkona ymmitrtää.
että illjyn saannin mahdnllisuu-^
det vähenevät Cunndan kohdalta
jos 0(tawa ei ota " p o s i t i i v i s ia as­keleita"
poliittisen asenteensa
muuttamiseksi lähi-idän asioihin
Saman diplomaatin aelustoksen
mukaan Ciiinadan öljynsaannin
väheneminen lähi-idästä o n viilit-
4ömästi yhteydessä Canadan hal­lituksen
Israelia puoltavaan kan­taan
viholli.suuksien aikana^
Ulkoministeri Mitchell Sharp
kiisti Ottavvassa tiedot kiistojen
kehittymisestä Canadan j a arabi­maiden
välillä. Hän väitti myös,
ettei arabimaat ole vielä selosta­neet
miksi Canadan öljyn saanti­mahdollisuuksia
on vähennetty.
Libanonissa j a Syyriassa oleva
Canadan suurlähettiläs Jacques
Gignac on Saudi Arabiassa o t t i -
massa selvää miksi sieltä on vä-liennetty
öljyn lähettämistä Ca-nadaan,
selitti mr Sharp.
(Canada saa 25 prosenttia ulko­mailta
tuotettavasta öljystä lähi-idästä.
Ulkomailta Canadaan tuo­tettava
öljy kulutetaan Ottavaa-laakson
itäpuolella. Sinne tuote­taan
päivittäin 900,000 tynnyriä
ulkomaalaista öljyä. Länsi-Cann-.
dasta lähetetään päivittäin Yh­dysvaltoihin
1,100,000 tonnia öl­jyä
joka voitaisiin käyttää Ilä-
Canadassa jos olisi aikoinaan ra­kennettu
tarvittavat putkijohdot
lännestä itään, kuten on työväen-piireissä
vaadittu. Nyt arvellaan,
että tällaisen putkijohdon täy-toinen
Egyptin oppositioasentees-ta
mutta hän väitti, ettei Gana-dalle
ole selitetty miksi. Ncuvosr
toliitto vastusti myös, hän lisäsi.
Egyptin kielteinen asenne Ca­nadaan
tässä suhteessa on kaksi­osainen.
Egypti tuntee vielä kat­keruutta
siitä kun canadalaiset
poistuivat Gazasta 196T. Arabit
sanovat, että canadalaisjoukot tu­hosivat
kasarminsa jota vastoin
toisten maiden joukot jättivät ne
käyttökuntoisiksi.
Arabit katsovat myös, että Ca-nadalla
ei ollut^itään oikeutta
saattaa kyseenalaiseksi edesmenr
neen presidentti . Gamal Abdel
Nasserin poisvetäytymis-pyyntöä.
sillä rauhanturvajoukot olivat
Kairon suostumuksella vain Egyp
tin alueella, jota . vastoin Israel
kieltäytyi: ottamasta . Y K : n rau­hanturvajoukkoja
omille alueil­leen
vuoden 1956 sodan jälkeen.
Egyptiläiset sanovat edelleen,
että Canada ei ole omaksunut l u ­j
a a asennetta Y K : n peruskirjan
puolesta mikä kieltää väkivaltai­set
alucmiehitykset
"Me jouduimme ottamaan käy->
täntöön öljy-embargon omien etu­jemme
vuoksi", sanoi mr Meguid..
Hän piti tärkeänä sitä, että C a ­nada
omaksuu "asianmukaisen j
kannan'" omien etujensa vupksi,,.
"Käsityksemme on, että Canadan 1
tulee onnen etujensa vuoksi.niin .
toimia." •
Kysyttäessä, että mitä arabit
pitävät "asianmukaisena kannan^
määrittelynä" mr Meguid sanoi^
odottavansa, että Canadan tulisi |
esittää päättävän kannan turval­lisuusneuvoston
hyväksymän pää­töslauselman
puolesta missä mää­ritellään,
että Israelin joukkojen j
on vetäydyttävä asemiin missä ne ^
olivat välirauhasopimuksen voi­maan
astuessa lokakuun 22 pnä.'I
• • •.
Mr Sharp on selittänyt, että *
hänen lausuntonsa Y K : n t u r v a l -^
lisuusneuvoston päätöslauselmien
puolesta sisältää myös ajatuksen
että Israel vetäytyy entisiin ase- ^
miinsa. '
VAATII NATSITOHTORIA
OIKEUDEN ETEEN
toimii vastarintaliike, jolla kui- dentäminen vaatisi 2 vuoden ajan i
tenkaan ei ole "toivottua voimaa ja toisaalta, että Yhdysvallat nou-ja
rakenneta". Viitaten ranskalai­sen
lehden Le Monden äskettäi­siin
uutisiin Chilen vastarinta-neuvostosta
hän sanoi, että neu­vostoon
kuuluu paitsi kansanrin­taman
jäseniä myös kristillisde­mokraatteja.
Vastarintaliikkees.sä
on mm. mukana kristillisdemo­kraattien
presidenttiehdokas vuo­delta
1970, Radomiro Tomac.
Carrera osallistui Moskovas.sa
rauhankongressiin, j o l la o l i e r i t y i ­nen
Chileä käsittelevä^työryhmä.
Chilen 12 hengen valtuuskuntaa
PÄIVIÄ I
Alex Manninen, Sudbury, Out.
täyttää tiistaina, marraskuun 13
pnä 77 vuotta.
Mandy Siivcl; Toronto, Ont.
täyttää tiistaina, marraskuun 13
pnä 81 vuotta.
Sam Rautanen, R. R. 1, Red-bridge,
Ont. täyttää sunnuntaina,
marraskuun'18' pnä 84f vuotta.
Yhdymme^ sukulaisten j a . tutta­vien
onnehtbivotuksiin."
johti surmatun presidentin Sai-vador
Allenden leski Hortensia
Bussi de Allende. Rouva Allende
matkusti tiistaina Moskovasta
Roomaan osallistuakseen Chilen
solidaarisuuskokouksen valmiste­luihin.
Kokous pidetään Torinos­sa.
16-^17. marraskuuta j a siihen
osallistuu useita eurooppalaisia
nuorisojärjestöjä.'
Roomaan saavuttuaan rouva
Allende syytti Yhdysvaltoja ja
Chilen kristillisdemokraatteja vai
lankaappauksesta, jossa hänen
miehensä sai surmansa. Hän sa­noi
Chilen kristillisdemokraattien
olleen suurten; amerikkalaisten
yhtymien kuten I T T :n työväline.
Koko vallankaappaushankkeen
hän sanoi olevan lähtöisin Wash-ingtonista.
see takajaloilleen, jos Länsi-Ca-nadan
öljyä ei enää lähetetä rajan
eteläpuolelle, vaan Itä-Canadaan
oman maan : käyttöön.)
A R A B E I L T A KIRPEÄTÄ
C A N A D A N A R V O S T E L UA
Egyptin Y K : n suurlähettiläs
Abdel Meguid sanoi edellämaini­tun
lausunnon yhteydessä, että
arabimaat ovat omaksuneet ny­kyisen
kannan Canadaan nähden
sekä öljyn myynnistä, että osal­listumisesta
Y K : n rauhanturva-perustuu
siksi,, kun
1 Canadan asenne lähi-idän tapah­tumiin
"ei. ole neutraalinen".
Mr Meguid sanoi, että Egyptin
kanta on tiedotettu Canadalle. M r
Sharp väittää puolestaan, ettei
Egyptin suurlähettiläs ole asiaan
Icajonnut äskettäisten keskuste­lujen
yhteydessä Ottawassa.
Mr Sharp ei ole kuitenkaan ker­tonut
alahuoneen istunnolle, että
Egypti vastusti jyrkästi canada-laisten
hyväksymistä Y K : n rau­hanturvajoukkoihin
lähi-itään.
Egypti ei suostunut siihen, että
Canadan joukkoja siirretään
Kyproksesta lähi-itään, kuten me­neteltiin
suomalaisten, ruotsalais­ten
j a itävaltalaisten sotilaiden
kohdalta.
Mr Sharp myönsi olevansa tie-
Varsova, -r- Puolan yleistä
mielipidettä on viime viikkoi­na
kuohuttanut Saksan liitto­tasavallan
viranomaisten vä­linpitämättömyys
kuuluisan
natsitohtorin Mengelen saat­tamisesta
oikeuden eteen. •
Tri Mengel tuli kuuluisaksi toi­minnastaan
Auschwitzin j a Buc-henwaldin
keskitysleireillä suorit­tamistaan
ihmiskokeiluista, joi­den
seurauksina monet vangit
menehtyivät.
Mengelin oleskelu Paraguayssa
vahvistui äskettäin. Jo kauan ai­kaa
sitten puolalaiset ovat lähet­täneet
laajan j a pitävän todistus­aineiston
Mengelin rikoksista
Länsi-Saksan syyttäjä-viranomai­sille.
..
• Mengelin nimi on kansainväli­sessä
natsirikollisten listassa.
Puolalaisten mielestä ei pitäisi
sisäisiin asioihin".
. Eräs puolalainen kommentaat­tori
totesi äskettäin, että jos Län­si-
Saksan hallitus olisi; noudatlii-nut
Niirnbergin oikeudenkäynnin
henkeä sekä Y K : n sopimusta so­ta-
j i i natsirikosten vanhenemat-tomuudesta,
olisi Mengel tuomittu
jo ajat sitten. Viranomaiset tiesi­vät
myös Mengelin käynnistä
maassa isänsä hautajaisissa.
VasiarJnfa
Chilessä
Lontoo/ — Daily TelegrapKlii
kirjeenvaihtaja kertoo Santiagos­ta,
että Chilessä on lisääntymässä
isänmaallisten voimien vastarin­ta
sotilasjunttaa vastaan. Taiste-^'
olla mitään ongelmaa hänen ran- \ lu on syttymässä kaupunginosissa '
kaisemisekseen. Kaikki länsisak-j j a maaseudulla. Sissiosastot toi- .
salaiset oikeusviranomaiset eiviltj mivat menestyksekkäästi Andien -j
näytä jakavan tätä käsitystä. I liepeillä järjestäen väijytyksiä j a (
Länsisaksalainen Die Welt-lehti! surmaten sotilaita.
julka i s i äskettäin erään korkea­Uutisessa
kerrotaan sisäminisr '
tasoisen syyttäjä-viranomaisen
lausunnon, jonka mukaan Länsi-
Saksan viranomaiset ovat tien­neet
murhaaja-tohtorin olinpai­kan
jo vuodesta 1962 mutta eivät
ole vaatineet häntä Paraguaysta
oikeuden eteen. ,
Puolalaiset lähettivät Länsi-
Saksan viranomaisille todistusai­neistoa
ensimmäisen kerran jo v,
1959 j a sen jälkeen lisää vuosina
1965—73. Länsisaksalaiset ovat
kieltäytyneet kajoamasta natsiri-teri
Bonillan lausunnosta, jossa 1
hän joutui myöntämään sissiosas- |
tojen toimivan aktiivisesti eri ;
puolilla Chileä. !
Kirjeenvaihtajan mukaan maan- •
alainen' oppositio on nyt järjes- |
täytynyt paremmin. Maassa toi- i
mii maanalainen uutistoimisto, i
joka julkaisee uutiskatsausta. Tä« •
tä katsausta on ilmestynyt jo 7 j
numeroa. Sitä levitetään maan-alaisesti
Santiagossa j a muualla..,.^
Kommunistipuolueen äänenkan-kolliseen
selittäen syyksi halunsa nattaja Siglo on alkanut ilmestyä
o l la sekaantumatta "Paraguayn maanantaisena.
PÄIVÄN PAKINA
YKSIH El OLE HYVÄ OLLA
Kun Helsingin Sanoma^.toteaa,
että tällaisella tempauksella voi­daan.;
vaikuttaa^ amerikkalaisiini
jotka, tietävät muusta "maailmasi
ta hyvin vähän'^ j a j o i l la
t i l an syyksi selitettiin huhut, joiden mukaan Neuvostoliitto "saat- keviä ennakkoluuloja", nifn tämä
taisi; lähettää" joukkojaan valvomaan aselepoa lähi-idäsiBä.. Häly- määritelmä pätee'aivan Hiahsuu^^^^
t y s t i l a lopetettiin kuitenkin melko nopeasti, sillä Neuyostoiiitoti
j o i i k k o j a ei ollut n^atkalla lähi-itään j a NeiuvostoUitto muiden
'0^^- \^ .maiden mukana hyvjiksymässä Y K :n-turvallisuusneuvoston pää-relta
osalta myös Canadan koh­dalta.
Canadan koko lehdistö, suurem­masta
pienimpääh piskiin asti - - i
pieniä' työvaenlehtiä lukuiinotta-mattÄ
- r 'eekÄ televisio- j a radio-ve^
kostöt' levittivät jatkjivalla
i',;*vWÄ?älemaan aselepoa, kuten uutiaU^tojen mukaan myös Vhdyft-, syötöll^.ybdypyalloista monistet-
. _ , . , . _ . M . - . > s V - l - t„« «Vopapandajuttuä "vakavasta
&V ;5a^fkomentoivät niitä
jotenliin todistaa;''eä*jÖ3A 'päättävöJöjrj^ 0 j l f i t o>^'S^|^M
llUtöa aikeet joukk«^öa?JUUii4tääa läliel!tämis?«ltlLAT?<ÄM^ ii^aids^' fotuu%ig-^^^^
Ita 08fiI^ ja kutciL mt Pjcston saÄoo, ;tefkc|i^J^f> <<U< , i n t i i ^ ^ t ;i^i§|j|p-:
C. "H.tJL^^JL^x ' ieii&.a tarpeelllBta osaa työväen
Kuten jo luomistarusta ja: vä­hän
kokemuksestakin tiedämme,
"yksin ei ole hyvä ölla".
Tähän viittasi.inyba Israelin S O .
täinen pääministeriinamselli Gol-lakaan.
Lähi-idän sota aiheutti NATO-maiden
riveissä todella syvälle-käyvän-
kiistan mikä tuntuu mil­tei
yhtä hyvin Ottavassa kuin,
vcnin satamassa ottamassa lastik-scen
yhdysvaltalaisia tankkeja,
panssarivaunuja j a tykkejä. Näi­den
materiaalien lähetystä ei
Länsi-Saksan hallitus hyväksynyt
eHkä sallinut.
V a i k k a Canadan ulkoministeri
Mitchell'iSharp kiurehti lähi-idän
sodan uudelleen puhjettua anta­maan
alahuoneen istunnossa Is­raelin
sotaidta ohjelmaa' puolusta-moituna.
- |
I^aheksumista aiheuttaa täällä |
U S A :n presidentti Richard Nixo- \
nin viime viikolla järjestämä |
maailmanlaajuinen sotavoimiensa t
hälytystilan julistaminen j a su- i
per-'valtojen salainen diplomatia,' ;
mikä johti alustavaan arabien j a |
Israelin välirauhaan lokakuun 22 i
p n ä . ;
• Huonoa - asiaa ajettaessa on -J
'M 1%W amerikkalaisten Moittio>^P^id selläi^i/sta iliävUita/.afll:,, Iteäta.jat
U S A i n kannaUainaaa': tulituksen
lopettami8päät<Jks^Jl;ä^ilä "lä^
raelilla ei ole liiafl,''paQon ystä­viä".
. V
Päälministeri-rouyan korvissa
taisi silloin vielä soida ne raiku­vat
suosionosoitukset, joilla Y K :n
tun^allisuusnaivoston kokoukses­sa
tervehdittiin- < Neuvostoliiton
suurlähettilään Mialikin lausun­toa
Israelin edustajanvpuheen ai­kana,
että hJta ei,|*faalua kuulla
murhamiesten «edusta;^ kaunis­teluja
tekoJBi^aan;.^ käveli pois
istuntosalista. T^l\'jWlnep mieles­sään
voi;o_lla,s9, etÖl'kahdeksan
afrikkal^n!ia$d:a(dn)^^^ vii- kelta'
meiavaoA sÖAjn ^ ^ ^ « j tai sen elk" I
jälkeen l^tkaöstifnm^Tomaattl-suhteensa
IsicaeHin.
Toisaalta tuntuu,' että helppoa
,ei olo' eiiää. l Ä l i a tobtavoltnir-yollisuuttaan
NATO-Uitossa.
.Ennen tätä. oli U S A : n ulkomi­nisteriö
arvostellut kirpein sanoin
N A T O :n eurooppalaisia jäsen­maita
siitä, etteivät ne olleet t u ­keneet
;.Ylidysvaltoja lähi-idän
kriisiBsSi.
I Ainoa NATO-maa, joka suh­tautui
varauksitta UäA:n, sota-tarviketoimituksiin
Israelille, oli
(Portugali, on diplomaattipiireissä
tödettii — j a se on melko paljon, i
Erikoisen mielenkiintoista' on
todeta, että Länsi-Saksa — Sak­san
liittotasavalta — esitti U S A :
He, ettei Yhdysvaltain sötatarvlk-saa
lähettää Länsi-Saksasta
Mnsi-Sakaan alueitten kaut^
t a Israeliin;
lAnai-Saksan hallitus sanoi saa- v
neentui selville, että" Israelin l a i -
yöja on saksalaiseaa» BivnMrti»»' -
ta siitä saako Ottawa lähi-idän
asioista'sen parempia tietoja mitä
lehdistön välityksellä syötetään
pahaa 'aavistamattomille lukijoil­le.
Vihne keskiviikkona Ottawasta
tulleessa John Beatia k a t s a u k s^
s a selitetään tätä asiaa mm. seur
raavasti:
— Canadan viranomaiset ovat
pahoillaaitf slHä kun U S A ei ollut
konsultaatiossa erinäisistä siir-iroistaan
— poliittisista j a soti­laallisista
tOimenpiteiBtä —- lähi-idän
ampiimisen lopettEoniapää-töstä
koskevissa asioisaa.
Vaikka he välttävät Wa8hing-tönin
avointa tuoniitaemista;, Ot-tavan^
virahomaiset antavat sei--;
.väf^i tfetfiä, jotta heidän mlcfles-t
p i n Washingtonin olisi tullut p i -
| M liittolaismaat parelQ|niniiIlfo^ /.
/Tämä kaikki viittaa siihen, että- j
~j9rcsidentti'Nixonin lupaama " E u ­roopan
vuosi" saattaa^löppua jo
ennen sen alkamista. Yhdysval­tain
ulkopolitiikan tavoitteena on
ollut tuleiyan vuoden aikana kes-
; kittyä erikoisesti suhteiden pa­rantamiseen
Euroopan maiden
kanssa.
Mutta kuten sanottu, useimmat
NATO-maat eivät ole suostuneet
yhteistyöhön Yhdysvaltahikana--
sa amerikkalaiskoneiden toimit­taessa
sotatarvikkeita Israelibi.
Erikoisesti Valkoiats taloa tuntuu
närkästyttäneen IiUi3i-Sak8an
yMämamittu tiedonanto;.että äme-"!
rikkalaJskoneet eivät saa enää
lennättää sotakahotpa Jbtaeliin
Ulnsl-Saksasta t a i sen kautta.
" Y k s i n ei ole hyvä o l l a ."
Känsäkoura.'
j',;;,V;V<;^iV;j;,UA,;s/'rv,
'a''A-fS^ mv m i9't mmm