Vapaus, November 17, 1921

              vma fIten loyd^äan {^rueteet pyeyifälscjie |a &Aiäa&-
riselle joukkotoimfföialle. jolloin rybmäkuntainen a!j-
Canadan ..omalarenTy^äelinlänTnkanTatta^ ennskkoJuulot vähtyvät ja
tyy Sudburyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai. .haviavat.
H. PURO, J. W . SLUP j .Väille perusteille on mvöskin paraikaa rakentumas-
Vastaava toimittaja. ToimiiusEjbteen., .... , ; i - i - ^ ~ •• ^ -
t' ^ -Tl ta«sakm maassa varsinaisen maankielisen työväestön
V A P A U S jkeskuudessa uusi liike, jonka kanssa me voimme ryh-
(Liberty) ^ _ , Itvä yhteistoimintaan sekä poliittisessa että taloudelli
The cnlyprgan of Finnish Wojker8 m Can^^^^^^^^^^^ sessa toiminnassamme.
Samalla kun tätä periaatteellista tutkimusta bar
joitetaan, jatkettakoon yhteisiä keskustelukokoubia ja
yhteisiä illanviettoja, joissa hiottakoon ja tasotettakoon
tietä suomalaisten työläisten keskinäiselle solidarisuu
delle. Tähän solidarisuuden rakentamiseen velvoittaa
meitä mailman työväenluokan meidänkin osalle anta
mat velvollisuudet, ja sen seikan käsittäminen, että
ainoastaan lujasti yhdistyneenä työväenluokka voi saa
vuttaa voiton ja lopullisen päämääränsä.
{imiflhKKHIUIII
Jisbed in Sudbury, Ont,, cvery Tuesday, Thursday and
Saturday. '
Advertising rates 40c per ccl. jnch. Minimum charge
for 6ing!e insertion 75c. Discount on standing advertise-
Bient. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
IlmotDshinta 40c palstatuumalta, — Alin hinta kerta-iUnotukscsta
75c. — Kuolemanilmotuksct $2.00 (muisto-väreyifltä
60c. kultakin lisäksi). - - Kihlaus- ja avioliitto
jlmot. alin hinta 12.00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
avioHittöilniotusten yhteydessä ^2.00 kerta. — Avioeroil-motnkset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tnksct
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ia osoiteilmotukset
«1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
. Canadaan^igtfii^yk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
YÄySaltoihiJ ja Suomeei;!, yksi vk. $5.50, puoH vk.
$3.00 ja kolme kk.-$1.75. , i«u «««sa»
Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paltai asiamiegten joiHa on takaukset.
\ T. I:n taktiikkaohjeita Amerikan
unionisteille
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
LomeSti Puhelin 1038. — Postiosote: . ^
Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalllsella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Rcgistered at the Post Office Department, Ottawa, as
ft»..ftnd class matter. :
Canadan suomalaisten työläisten
yhtymisestä
'Amerikan suomalaisten työläisryhmien kesken~ on
viime vuoden ajalla monin paikoin'yhä vakavammalla
pyrkimyksellä ryhdytty lähenemään toinen toisiaan ja
etsimään yhtenäisen ja solidaorigentoiniinnan pohjaa
ja
vasemmistolaissosialisteja. Onpa täällä Canadpssakin,
missä ollaan yleensä jälessä aäioista, UBellla paikka­kunnilla
vuosikausia kestävien katkerien riitojen jäl­keen
vallankumouksellisten työläisryhmien kesken he­rännyt
vilpitön halu rakentaa keskinäistä solidarisuut-ta
ja muodostaa suomalaisten työläisten kesken yhte­näinen
rintama. Luonnollisestikaan ensimäiset neuvot­telut
eivät ole voineet johtaa näkyväisiin tuloksiin, se
on, suoranaiseen yhtyn^iseen. Mutta nämä neuvottelut
ovat kuitenkin olleet siirtymistä vanhasta ryhmäkunta-ajattelusta
.ja ryhmäkuntataktiikasta työväenluokan so­lidarisuuden
tielle. Eikä ole hyödyllistäkään, että yh­tyminen
suoriteltaigiin ilman yn)märtämy§tä miten se
tulee suorittaa, sillä ilman toistensa keskinäistä ym-märlämyslä
ja ilman ainakin pääperiaalteelista yksi^
mielisyyttä; yhteisesti hyväksymättä, olisi yhtyminen ko­vin
heikoilla perusteilla.
Ykymlsneuvoltelujen nopeisiin suosiollisiin tulok­siin
pääsemisen tiellä on mielestämme kolme tekijää:
1) V^nliöt ennakkoluulot toinen toisiaan kohtaan:,
2) Epäselvyys siitä, miten yhtyminen olisi suoritet­tava;
3) Todelliset periaatteelliset erimielisyydet.
Ensimainen. tekijä tarkottaa sitä* että neuvotteluissa
^ sukeltautuu esiin vartha j-yhmäkuntaisuus ja väitteet
siitä, että toinen tai loinen puoli on ollut ehdottomasti
oikeassa, eikä pyritä rehellisessä mielessä hakemaan
tämänpäiväistä vallankumouksellisen työvaenliikke^A
yhtenäistä pohjaa.
Toiseksi eri paikkakunnilta lähetetyistä Uutisista nä­kyy,
että toiseltapuolen vaaditaan yhtyjnisehtoina S,
S. Osaston hävittämistä ja yksipuolisen taloudellisen
toiminnan hyväksymistä, joti^ on kokonaan vastakkai­nen
Punaisen' Tai. Inlernatiohalen ja Kolmannen In-temationalen
kongressin hy\'äksymillfe päätöksille, jois­sa
päätöksissä erikoisesti painostetaan sitä seikkaa, että
:vallanhumouksellisten unionUtien ja heidän järjestö­jensä
on kaikissa maissa toimittava käsikädessä ja soli­daarisesti
työväen vallankumouksellisten poliittisten
järjestöjen kanssa. Joten asia on siten, ettei yhtymistä
voida tällaisilla ehdoilla suorittaa, että työväen poliit-tisluontoiset
järjestät, kuten esim. Canadan suom. sos.
osastot hävitettäisiin. Sekä uniot, että osastot on säi­lytettävä,
mutta on vain hävitettävä kilpaileva ja toi­nen
toisiaan vahingoittava toiminta ja ryhdyttävä kiin­teään
ja solidariseen yhteistoimintaan, siten että työ
Iäiset kuuluvat jäseninä molempiin ja että toimitaan
yhteisissä huoneustoissa, pannaan toimeen yhteisiä ko­kouksia,
yhteisiä juhlia ja illanviettoja. Sos. osastot
ön pidettävä poliittisen ja yleisen yhteiskunnallisen
valituksen ja agitatsionin valistuskehtoina ja osastojen
jäsenten on kuuliittava unioihin kukin teollisuusalal­laan
ja toimittava myöskin niissä. Mitä tulee n. k.
«kannatusrenkaisiin», niin niiden tarpieellisuus silloin
katoaa. •
Punaisen Taloudellisen Internationalen toimeenpa^
nevan komitean taktiikkaohjeissa Amerikan unionistein
le.sanotaan m. m.:
Taantumuksellisen virkavaltaisuuden peruspolitiik­kana
(tarkottaa Amerikan unioita) voidaan pitää kaik­kien
sellaisten järjestettyjen työläisten erottamista, jot­ka
ovat tulleet vallankumouksellisiksi ajattelutavaltaan.
Samaan aikaan pn vallankumouksellisten työläisten
tavaksi tullut ottaa vastaan erottaminen melkein itses­tään
selvänä asiana, jopa erotakin vapaaehtoisesti taan­tumuksellisista
unioista perustaakseen uusia unioita
vallankumouksellisella ohjelmalla ja kaottaa toisia
työläisiä samassa teollisuudessa liittymään heihin. Tä­mä
on omituisessa sopusoinr|ussa taantumuksellisten
toivomusten kanssa, jotka haluavat päästä eroon val­lankumouksellisista
työläisistä Suurissa unioissa. Luon­nollisesti
liittyvät näihin unioihin ainoastaad Vallanku-mouksellisuuteen
taipuvat työläiset, fjoukot jäävät jä-lelle
toivottomammin kuin milloinkaan ennen American
Federation of Laborin taantumuksellisten virkavaltiait-ten
ja rautatieläisten veljeskuntien käsiin, jotavastoin
kapinalliset joutuvat pieniin unioihin, jolla an sangen
vähän taloudellista voimaa ja jotka sen vuoksi ovat
alttiina tukahduttamiselle kapitalistien taholta.
Punaisen Talaudellisen Internationalen politiikka
haluaa pitää vallankumoukselliset suurten järjestöjen
ja taantumuksellisten järjestöjen jäsenyydessä, sellais­ten
järjestöjen, jotka kuuliivat American Federation
of Laboriin tai rautatieläisten veljeskuntiin. Kahden­laiset
uniot täytyy poistaa. Punainen Taloudellihen
Internationale pitää kiinni siitä periaatteesfa,että-missä
suinkin on mahdollista, pitäisi olla olemassa ainoastaan
yksi unio alallaan.
Tämä politiikka merkitsee sitä, että taäntumjiksel-lislen
virkavaltiaitten yrityksiä erottaa ryhmiä tai yksi­tyisiä,
tullaan vastustamaan ^kaikilla keinoilla, Val­lankumouksellisten
työläisten erotteleminen suurista
unioista perustaakseen uusia pienempiä unioita taan- punaista armeijaa, joka on kyennyt
fCalui paatit joUtea hsobkifluetta
lävatoon psIkiDto.
Tällä hetkellä ja oikeastaan jo
noin neljän vuoden ajan ovat Le-ninin
ja Trotskin päät olleet por­variston
silmätikkuina, joita he ovat
vihanneet enemmän kuin 'mitään
nykyisen planeettamme kannen al­la.
Tavallinen kuolevainen ei voi
varsin hyvin käsittää mistä moinen
vihamielisyys noiden miesten päitä
kohtaan on kotoisin, sillä ovathan ne
hyvin paljon samallaiset kuin muit­tenkin
miesten päät. Leninin pää
tosin on hyvin paljon kaljn__^ ja
Trotskin taas päinvastoin hyvällä,
sanoisinko oikein taiteilijan kaunill
la tukalla .varustettu, mutta, onhan
niitä samallaisia kaljupäitä kuin Le.
nin monia muitakin ja hyvin paJjon
tiedämme miehiä olevan varustettu­na
kauniilla tuScalla, kuten Trots­killa
on. Vihamielisyys siis ci voi
johtua mistään näiden kahden tove­rimme
päässä olevasta ulkonaisesta
etrilaisuudesta, verrattuna muihin
ihmisiin.
iMutta sittenkin niitä vihataan.
Onpa menty nim pitkälle, että on
luvattu suuri palkinto miehelle, joi
la on kylHksi-rohkeutta astna esiin
ja irroittaa nuo kaksi vaarallista
päätä ja sitten kuljettaa ne kai­ketikin
lautasella, kuten ennen mui­noin
Herodeksen tytär Johannes kas.
tajan pään — herroilleen. Myöntä­käämme
että koko mailman kapita-listiluokalla
todellakin on syytä yrit­tää
saada toverimme päät eteensä,
voidakseen sitten järjestää tanssiai­set
joille ,ei vertoja vedä ennen van­haan
pidetyt Johannes Kastajan
pään ympärillä toimeenpannut tur­najaiset.
Sanoimme jo, että ulkonaisesti
noissa päissä ei ole sanottavampaa
erilaisuutta, mutta sitä enemmän si­sällisesti.
Mutta siinähän se pa­ha
juuri onkin. Niiden päiden si­sälle
' kätkeytyy niin paljon energiaa,
tarmoa ja asiantuntemusta yhteis,
kunnallisista ; kysymyksistä, |'että ma­ilman
viisaimpain .ja etevinipäin val­tiomiesten
bn täytynyt tunnustaa
noloutensa mailmantaloudellisessä
strategiassa heidän , rinnallaan. Näi­den
kahden toverimme päässä oleva
tarmo taistella kaiken mailman ka-pitalisteja
vastaan koko mailman
sorrettujen ja alaspoljettujen luok­kien
puolesta) on saanut heidät, enim­min
vihatuiksi ja toiselta — työ­väenluokan
puolelta — enimmin
rakastetuiksi kuin mitkäain tämän
ipäiväisistä valtiomiehistä. Ei ole ih­me,
että sellaisen tarmon omaava
mies kuin Trotski järjestäessään ja
johtaessaan Venäjän proletaarista
JJJ}|fIIIIIIlS5IIälllUiIiliniHHHSMiniIllJSIIi|JHinil!l|!lim
palkkoja, jopa joissakin tapauksissa s
korkeapimalle kuin yksityiset t^ön- "
antajat. Tuo oli kuitenkin psba
asia ja anteeksiantamatoin rikos, ku­ten
sitä työnantajakapitalistit kut­suivat.
Kaupungin valtuustot siten
ikäänkuin asettivat esimerkin, jota
yksityisten työnantajinkin olisi
seurattava. Teollisuuskriisin alkae-sa
olivat kapitalistit pahemmassa
kuin pulassa, sillä heidän mielensä
mukaan palkkoja olisi pitänyt rU'
veta huomattavasti laskemaan. Las
ka ei kuitenkaan ottanut oikein syn­tyäkseen,
sillä kaupunpn valtuusto­jen
työläisilleen maksamat palkat
olivat tavallaan esteenä.
Torontossa • esim.j joka on yksi
CanadanL^uurimpia teollisnuskanpun
keja olviät kaupilngin työläisten
palkat 60 senttiä tunnilta ja työn­antajain
maksamat palkat siitä huo­mattavan
joukon alle. Olisi siis
saatava kaupunginvaltuusto otta­maan
osaa palkkojen alennukseen
I Nyt on aika lähettää jonlurafaat omaisHleen ja tottaviHeeo g ^
i Vanhassa- synnyinmaassamme on taas t u l l u t ^ ' ^ ^'
s, monen omaiset, isä ja äiti, veli ja s i s ^ Ä sanSS^J"^ «-«i
Viattomat lapset ovat puutteessa. He k a i k i ^ S S v « ? t ? ^ vSm s-puolen
meren ja odottavat pientä apua. "^«'^^^'at katenji a
Parhain apu on pieni rahalahja.
Sei^ voi lähettää meidän kauttamme.
Canadan f
«^Ilarista I
tumuksellisen union alueelle täytyy loppua. Punaisen
Tqloudellisen Internationalen politiikka on koota eikä
hajottaa. Tunnussanana tulee olemaan; «Ei hajaan
nuksia työväenliikkeesäj«.
. '•*
VallaJi|{umouk8ellisten ryhmien työtä ammattiuni-ölHeft
sisällä ei tulla ohjaamaan näitteri-unioitteri murs­kaamiseen
eikä hajaantumiseen, vaan pysyttäytymään
joukkojen ja jäsenistön kanssa niin läheisessä koske­tuksessa
kuin suinkin, samal la kuin pyritään eroon vir
kavaltaisesta ylirakenteesta. Kysymys vallankumouk
selHsten ryhmien agitatsioonista taantumiiksellisissa
unioissa tulee olemaan jokapäiväinen taistelukysymys
ja.vallankumouksellisia ratkaisutapoja sovitetaan kaik­kiin
kysymyksiin käytännöllisellä tavalla — ei mil­loinkaan
epäkäytännöllisesti ja abstragtisesti. Vallan
Jcuniouksellisten täytyy olla käytännöllisempiä kuin hei
dän vastustajansa, tarmokkaampia ja toimiaampia
uhion jokapäiväisien asiain' käsittelyssä. Samaan ai­kaan
täytyy heidän työskennellä niin nopeasti kuin
mahdollista saadakseen uiiionsa edistyneitten unioitten
unioitten rintamaan köyhälistön vallankumousta var­ten.
Todellisia periaatteelli^a-erimielisyyksiä on ole­massa
myöskin vielä yhtymisen ja yhteistoiminnan
tiellä. Toiseltapuolen ei unionistiselle toiminnalle an­neta
tarpeellista huomiota;. toiseltapuolen taas se pi­detään
kaikkena kaikessa ja kielletään kpkonaan po­liittisen
toiminnan tarpeellisuus. Kumpikin kanta on
vanhentunut ja väärä. Periaatteellinen^ yhtymäkohta
voidaan löytää ainoastaan Kolmannen Internationalen
ja Punaisen Tai. Internationalen periaatteet hyväksy­mällä
ja niiden taktiikka sovellutettuna kunkin,maan
oloihin.
Kehoitamme näin ollen suomalaisia .työväen ryh­miä
tutkimaan tarkoin vallankumouksellisen työväen­liikkeen
sekä poliittisen että taloudellisen toiminnan
periaatteita sekä menettelytapaohjeita. Niissä ei pi­täisi
olla mitään, mitä eivät todella kumoiiksellisel
voi hyväksyä. Ja kun nämä periaatteet hjTäksytään
yhtymisen ja yhteistoiminnan pobiaksi, niin siten, ja
Punaisen Taloudellisen Internationalen edustaja
(Amerikassa) tulee (Internationalen) toimeenpanevan
komitean hänelle antamien ohjeitten mukaan laatimaan
ohjelmia yksityisille sekä ryhmille, jotka saattavat tul­la
erotetuksi taantumuksellisista unioista. Missä suin­kin
on mahdollista, koetetaan löytää ratkaisu, mikä on
vapaa vanhoista kaksoisunionismin erehdyksistä.
Kaikkien teollisuusunioitten ja ammattiunioitten si­sällä
tulee Punaisen Taloudellisen Internationalen Ame­rikan
edustaja tekemään laajaa järjestämistyötä ja edis
lämään vallankumouksellisten ryhmien toimintaa, sekä
auttamaan sellaisten ryhmien ympärille kokontumaan
laajoja ryhmiä myötätuntoisia > työläisiä. Amerikan
edustaja tulee hankkimaan vallankumouksellisille ryh­mille
kirjallisuutta, tietoja, ohjeita meneltel)1avoista
sekä edistämään yhteyttä ja vuorovaikutusta unioitten
välillä, jotta koko vasemmistoliike toimii sopusoin­nussa
kansallisessa mittakaavassa eroitumatta Vanhasia
ammatliunionistisesta liikkeestä.
— «Riistetyn luokan on välttämättömäsli vaattava
poliittinen yliherruus vbidakseen täydellisesti hävittää
riislon kansan suuren enemmistön hyödyksi ja nyky­ajan
pienen orjain-oniislajaväliemmistön — maanomis-tajain
ja kapitalistien fcluja vastaan.» — Lenin.
— «Uskonto on ooppiumia, jota käytetään kansan
liuuniaaniiseksi ja pysyttämiseksi tlelämältöniyyden
unessa.» — Marx.
kukistamaan kaikki proletaarivaltio-ta
vastaan tehdyt niin sisäiset kuin
ulkonisetkin hyökkäykset kiukuttaa
kapitalisteja. Ei myöskään ole ih.
me, että Lenin, joka niin hyvätuuli-sesti
osaa hymyillU silloinkin kun
hänen edessään on vaikkapa suurka­pitalistein
edustaja, mutta siitä
huolimatta niin taitavasti osaa rat­kaista
- pulmaliisimmankin kysymyk­sen,
on joutunut vihatuksi ja vielä­pä
siinä määrin, että hänen päänsä
on aina vaarassa jonkun taantu-inuksellisen
salamurhaajan edessä.
Mutta kapitalistiluokka tulisi vain
siinäkin .tapauksessa erehtymään.
Se että näiden tovereitten päät voi­taisiin
tehdä kykenemättömäksi tais­telemaan
kapitalistista järjestelmää
vastaan ei paljoakaan voisi muut­taa
tilannetta ja kapitalismi sellai.
sena kuin se muissa maissa ilmenee,
ei tulisi palautumaa^ Venäjälle. Siel­lähän
ei enään ole Lenin ja Trots­ki
yksin. Siellä on jo paljon mui
takin Trotskeja, jotka osaavat aja­tella
ja toimia siihen suuntaan, että
yhteiskunnallinen vallankumous en­nemmin
^taikka myöhemmin on var
ma asia. Luvatkoot vain porvarit
palkintoja työväenluokan suurimpi
en johtajain päistä, se vain osottaa.
että kapitalistiluokka'ei ketään vihaa
niin paljon kuin juuri niitä, jotka
asettavat vaaranalaiseksi kapitalisti
sen järjestelmän, selostamalla mail­man
proletariaatille tuon järjestel-män
mädännäisyyttä.
Tiukalla oleva, kaupanginhallitna.
Tässä joitakin aikoja takaperin,
eli niinä aikoina, kun meillä sanot­tiin
olevan hyvän ajan, olivat työn­antajakapitalistit
pakotettuja elin­kustannusten
yhä kohotessa ylentä­mään
myöskin työläisten palkkoja.
Ja vaikkakaan palkat eivät kohonneet
isamassa suhteessa elinkustannusten
kanssa,'sanottiin työläisten olojen
olevan paratiisimaisia. Tätä työläis­ten
p8"ratiisiaikaa, jos sitä nyt sillä
nimellä kutsuisimme ei kuitenkaan
kestänyt kauan, silla olihan kapita­listeilla
keinot käsissään alkamaan
työläisten elintason alentamisen. Tu­li
mailmanlaajuinen teollisuuspula,
kriisikausi. Teollisuuslaitos toisen,
sa perään seisahtui ja työläiset pot­kittiin
tuntemaan tuon äskeisen hy­vän
ajan vakavia seurauksia. ,
Tuona hyA'änä aikana'erehtyivät
myöskin canadalaisten kaupunkien
valtuustot kohottamaan työläistensä
samassa määrässä kuin yksityiset ka­pitalistitkin,
sillä muutoinhan ei voi­taisi
laskea' miielinmäärin entistään
alhaalla olevia palkkoja vieläkin
alemmaksi. Ja mikä tässä oli vielä­kin
pulmaliisempi juttu, oli se että
Toronton kaupun^nvaltuusto teki
päätöksen, joka edellytti, että kau­pungin
urakoita ei anneta kenelle­kään
yksityiselle urakoitsijalle, el.
lei urakoitsija sitoudu maksamaan
työssä käytettäville työläisille val­tuuston
hyväksymää 60 sentin tun-tipalkkaa.
Tuolla päätöksellä ker- =
ta kaikkiaan pakotettiin urakoitsi­ja,
jos nimittäin mieli kaupungin
urakoita saada, sitojutumaan piak-samaan
valtuuston hyväksymä palk­ka.
,
Karvas pala yksityisetua ' tavoitte­leville
työantajille, eikö-totta? Mut­ta
osaavat ne toimiakin "etujensa
mukaisesti. Yksi ja tpinen urakoit­sija
lausui protesteja valtuuston
päätöksen johdosta. Protestien.!? vai­kutus
kuivui kuitenkin pieniin. Niil­lä
ei ollut paljoakaan vaikutusta ja
kun yksilöinä toimiminen ei autta­nut
oli pyrittävä toimimaan joiikko-na,
järjestyneenä. Niinpä pitivät­kin
Toronton työnantajat, urakoitsi­jat
ja liikemiehet yhteisen kokoiik-sen,
jossa mitä voimakkaimmin pa­heksuttiin
moista kaupunginvaltuus­ton
päätöstä, päätöstä joka taval­laan
sitoo heidätkin. Valittiinpa
suuri edustajistokin, joka meni kau-piingin
valtuuston kokoukseen esit­tämään,
että tuollainen yksityisten
keinottelijain vapauksia sitova pää­tös
olisi hetimiten puriettava. Pää­töksen
purkamisella sanoi edustajis­to
olevan sen vaikutuksen, että ylet-.
tömän korkeaksi kohonneita kaupun-ginveroja,
voitaisiin äl,entaa. Kapi­talistit
"tahtoivat väittää, että juuri
kaupungin työläisille maksettu palk­ka
on syynä kopkeisiiii veroihin. Sa­moin
painostivat ; työnantajain ja
liikemiesten edustajat; että teolli-suuslaitos
toisensa perään korkeain
verojen rasittamana on pakotettu
siirtymään jonnekin mliualle, jossa
on alemmat verot. Samoin selittivät
he, että työttömyyspulmaa voitaisiin
huomattavasti lieventää, siten että
kaupungin palyeliiksessa olevain työ­läisten
palkat lasketaan.
Edellä oleva todistaa, että , jos
kaupunkien tai kuntain hallinnot
tekevät jotain päätöksiä, jotka vä­himmässäkään
määrässä rajoittavat
yksityisten kapitalistien ristoetuja
tai heidän pyrkimystään määrätä
asioissaan, ovat kapitalistit heti
sotajalalla sellaista hallintoa vas
taan. Itseasiassa Torontonkaan ka­pitalisteilta
tai liikemiehiltä ei ole
peritty; läheskään sitä määrää veroi­na,
joita, heiltä voitaisiin periä, jos
vähänkään toimittaisiin puolueetto
masti ja katsottaisiin että kaikkia
verotettaisiin suhteellisesti. Mutta
kaupunginvaltuuston päätös maksaa
60 sentin tuntipalkkaa -työläisilleen
on rajamuuri, joka ainakin osittain
sitoo heidät maksamaan edes kohta­laista
palkkaa, Kaupunginvaltuus
ton taholta selostettiin, mitä tuol­laisella
palkalla työläisperheessä voi-daan
saada, mutta sehän on yhden
tekevä- mitä työnantajakapitalisteil-le
selostaa. Heidän päämääränään
on mahdollisimman suuri liikevoitto
ja vain yksin se kannustaa kapita.
listeja toimimaan, .vähääkään välit­tömättä
mitö se vaikuttaa työläisiin.
Onhan työläisiä tarpeettoman pai
jon ja osa heistä joutaiä vaiKca näl
kääokin kuolemaan, kunhan vain ka
pitalisteille tarjoutuu mahdollisim­man
hyvät tilaisuudet riistoon.
Vielä eivät kapitalistit ole onnis
tunet Torontossa, mutta ei ole epäi.
lemistäkään, etteikö valtuusto en­nemmin
taikka myöhemmin noudat­taisi
päämiestensa kapitalistien vaa­timusta
ja aleptaisi työläisten palk­koja.
Ja vaikkapa kaupunginvaltuus­tot
olisivat -sosialistisiakin, ei asema
olisi paljoakaan parempi, sillä por-varistoiia
ollessa vallan pääasialli-simpana
käyttäjänä on aina keinot
saada vaatimuksensa läpi. Tilanne
selviää vain muuttamalla järjestelmä
kokonaisuudessaan, ^
9
. ^ ' ^ ^ f .
LXHETYSKUSTANNUKSET!
Postissa 15c kaikilla summilta. Sähkösanomana- $3:50 kaikUta
Kysykää erikoiskursia suurille summille
Toiminta nopeaa jä perillemeno varma. ' =
i n i 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla S"
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä t ä l S v u S vi- e-A
Bahaa välitetään myöskin kaikkiin SuSTaSfhin! I
Pankkimme ilmottaa että kaikki rahavälitvk««,„ I'
messa maksetut rahojen vastaanot^aieXmSre:? °'f' ^
TAPAUS, v..^ I
Sudbury, Ont 1
^ . ^ t o s s a ottaa rahaväHtyksiä vastaan A. T. Hill. 177 B , ! , , |
«iiiiiiiiriiiiiinHiiiiiiiiiiiii,,,,,,,,,,,,,,m •
|IIHHIHIIIIUIIIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIIII||||||,,|,,,,,,,,„,,,,,„,,„,,,^
i Box 69,.
^ I
Tähän mennessa~övat seuravat ntsauf^t -i . 5
levänsä toimenpanemaan kirjailtamit Tap^Jd^ h'^^^^^^^ =
BEAVER LAKE, ONT. " =
COBALT, ONT; S
FORT WILLrAM, ONT, =
Kuka on seiiraava? 5
; TOV. VAPAUDEN KONTTORI f
-«iiiiniiiiiiiiniiiiniiiiimiHiiiiiiiiimin
Miimiiiiiniiiiiniimiiimii,,,,.,,,,,,,,,,,, iminmiiiiiii.,,,,,,,,,,,,„;"2^
I VAPAUDEN KIRJAILTAMAT i j
= päättäneet milloin iltamat pidetään. Cobak k n , l nn n • ^ ^ ^^
E sarjaan.ja Fort.Wi|liam toi?en! MuttT S i t ^ ^^^f^^^^^^^^^^ 1
= kaasti snhen että Fort William menee^ t u E i s L ? edellf cS ' =
= A nakin he ovat vottoja tilanneet enemmän k i m r n h ! iti ? :
^ K S f J^^™'^^, ^^^^^^^^^^ = i^.i^rf^^te^J?»?^^'^ l^Vdalta järjestään ensilJokSseS i
IS Tähän mennessä ovat vasta Port W i l l i a n i i n in rr.\.^n- 5
imäiseen.s;
voiffiak- S-,
Cobaltia.
toverit,
ttä ctäl- :
S osastot.. Tulokset nähdään" k u Ä l t a S T v ^ t pTdeSf^lS 1
i i . i u i ? ^ ^ ^ ^ ' ' , ^ ' ' ^ " °" lykännyt iltamiensa pidon kevättaiveen S
I :JoIloin paikkakunnalla on enemmän iltamissa kavioita. ' E
S Ketkä osastot ovat seuraavia? 5
I ^ Cprnersin S. S. Osasto \
s S^^l^^^rr^^^-^^^fr^ kirjailtamien toimeenpanijain luet- i
= f osta. _Tuskin, o isinime asiaa ollenkaan huomannee muuten m - E
B tjifi^^ '"^^^ H'°!r^<^ velvollisuudekseen -siitä meille il- =
= Sh ,T""nustukseks} siitä että sikäläiset .toVerit asiasta meil e =
= osastojen kanssa kilpailemaan, To. E
= kfrrS'«*'vP'''"!"^ a,sett^neet Websters Cornersin osaston ai- = - S. y*"^^^^^^^^ sillä paikkakunta ei ole aivan =
= ^^."2 M^" . " ' ' » ^ " ^ tipahti si- E
S toverit heti näyttivät olevansa hommissa mukana nii. h-l =
E S p s r a ä i s e n k ensimäisen palkinnon, johon heillä on -
- kylla tilaisuutta sittenkin vaikka toisessa luokassa toimivat.
S Tov. VAPAUDEN KONTTORI. S
7iiiiiiiiiii|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiniiiiiiiii|iiiiiMiin
Kun «Kaniainliittooti'» pjrrltaän.
Jokainen>käi tietää mitä on sana
«Kansainliitto». Siitähän on puhut­tu
äärettömän paljon. Sen tehtä­väksi
sanottiin tulevan mäilmahrau-han
ylläpitäminen. Onko se siksi
tullut, siitä on olemassa vain yksi
mielipide ja se on se, että ei. Yksin
kansainliiton nokan alla tapahtuu
kahinoita tuhkatiheään ja näyttääpä
merkit viittaavan siihen, että kahinat
tulee jatkumaan. Balkanilla tapella
nahistelevat pienet kansat ja kan
sainliiton johtavat; taputtavat nahi-noitsijoita
olalle;''yksi yhtä, ja toi
nen toista, sillä eihän kansainliitos­sakaan
sovi olla siinä merkitykses
sä, että yhden tai toisen maan kapi'
talistit sen kustannuksena joutuisi­vat
kärsimään. Jokaisenhan on
päästävä osalliseksi heikompien riis­tosta
ja sorrosta. Tässä osalliseksi
pyrkimisessä voivat eri maitten edut
törmätä vastakkain, mutta sittenhän
pistäännytään «Kansainliiton» suo
jiin ja sovitaan riidat näennäisesti
ollakseen valmiit paremmalla mie
lellä uusiin nahinoihin.
«Kansainliiton», työ ei ota luis-taakseen
muussa kuin siinä, että
saadaan yhteinen pohja ja luodaan
yhteiset toimintamuodot taistelussa
työväenluokkaa vastaan, sillä siinä
tehtävässä liitto on onnistuniät ja se
kai alkujaan lienee oHut «Kansain­liiton
» perostamisen tarkoituskin.
Vielä eivät kuiten^an kaikki maat.
joissa kapitalistista järjestelmää on
olemassa ole tuon rosvoliiton jäseni^.
Oltaisiin taipuvaisia antamaan Sak­sallekin
tilaisuus, nyt Icun on huo­mattu,
että Saksasta ei tullutkaan
proletaarista valtiota, jota niin pel-jättiin
ja jonka ehkäisemiseksi pal­jon
toimittiin — liittyä «Kansainlii-ton
jäseneksi. Saksankin jäseneksi
pääsemisessä on joitain pulmallisia
kysymyksiä ratkaisematta. Muistam­mehan
varsin hyvin miten Saksalle
saneltiin minkä verran aseissa ole­via
miehiä saa olla.
Kansainliittoon pääsyehtoina ni­mittäin
on eräskin pykälä, jolla tah­dotaan
määritellä, että valtio, joka
liittoon pääsee täytyy, olla aseeilinpn
järjestö. Liittymisehtojen toinen
kohta nimittäin määrää «että val­tioilla
täytyy olla aseellinen jär­jestö,
jonka apuun kansainliitto
hyökkäyksen sattuessa saattaa ve­dota.
» Siinä sen nyt kuulette. Eh­doissa
ei luonnollisestikaan sanota
mitä varten ja kenen hyökkäyksen
varalta valtiolla,. joka kansainliit­toon
pääsee täytyy olla aseellinen
järjestö. Saksaa on alettu kaikes­ta
huolimatta kosimaan tuohon liit­toon,
saa sitten nähdä tuleeko aja­tus
läpäsemään. ,
Mutta onhan Neuvcsto-Venäjäö
aseellisen, voiman omaava valtio.
tä ei lasketa kansainliiton jäsenea
vaikka saman pykälän mukaan
aseellisena valtiona olisi samani»»
mahdollisuudet kuin siinä jo f .
villa'valtioilla. Mutta eroa
sittenkin on ja vieläpä suurta.
vosto-Venäjän aseellinen joukko o»
proletariaatin asian puolella ja £^
sainliiton kierouksia vastaan.
han luonnotonta, että kapri
järjestelmää tukevan kansamb^n
jäseneksi laskettaisiin junn srta_^^
vittävää voimaa., Sunapa se -
onkin koko- kansainliiton pen^^
teellinen tarkoitus. Sitä e. ole P*^
tettu rauhaa ylläpitämään
on perustettu mailman prolete?^^^
hyökkäyksen saralta, jota P
, pe^J
ta se hyökkää sittenkm. V J-to
niin sanomattomasti pdj; ^,
.hyökkää sittenkin.
vat mailman riistäjäkapjtah^^^-.
rustaa toisenkin kansambton,^^,^^
työväcMuokan Järjest.";"
kavaa päivä päivältä yoa -
njaksi.jä.valtavammaicn.
Nee^E"-