Vapaus, April 14, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 14 p. — Tuesday, A p r i l 14, 1964
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 :
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 Editoj-ial 674-4265
Published thrlce \veekly: Tuesdays. Thursdays and SatUrdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbmy, Ontario, Canada.
' • Majlinsr address: Box 69
' Adverlising rafes upon application, traiislations free of charge. .
Authorlzed as second d a s s mail by tho Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in c a s h ^ ^ .
°"Hc CANADIAN LANGUAGE-PRESS
T I L . A I J S H I N N AT
Canadassa: 1 vk. $9.00, G kk. $4:7ft TTSArssa 1 vk. $10.00 6 k k . $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Mihin Kiinan johtajat pyrkivät
•- __.Algerianpääkaupinisissa huhtikuun alkupuolella päät-
_ tynyt afrcaasialaisten kansojen solidaarisuusneuvoston kon­ferenssi,
johon osallistui 71 maata, teki merkittävän työn
äskettäin vapautuneiden ja vielä siirtomaaorjuudessa elä­vien
kansojen vapaustaistelun tehostamiseksi ja samalla
maailmanrauhan lujittamiseksi. Hyväksytyissä päätöslausel­missa
korostetaan nimenomaan Aasian ja A f r i k a n kansojen
vapaustaistelun yhtenäisyyttä, niiden yhteistä esiintymistä
imperialismia vastaan. Helsingissä ilmestyvä Kansan Uutiset
kirjoitti asiasta j o k i n aika sitten:
Maailman taantumuslehdistö sai kuitenkin tästä konfe­renssista
ilonaiheen. K i i n a n johtajat, olivat lähettäneet kon­ferenssiin
valtuuskunnan, joka y r i t t i hajottaa Aasian j a A f ­r
i k a n kansojen solidaarisuusneuvoston yksimielisyyttä.. K i i ­nalainen
puhuja hyökkäsi' karkein sanoin Neuvostoliittoa ja
niitä kommunistisia ja työväenpuolueita vastaan, jotka puo­lustavat
kansainvälisen työväenliikkeen ja kansallisten va-paiisliikkeiden
yhteistoimintaa. K u n Neuvostoliitto ja kan­sainvälinen
kommunistinen l i i k e taistelevat yhteiskuntajär­jestelmiltään
erilaisien valtioiden rauhanomaisen rinnak-
•kainolon puolesta, niin K i i n a n edustaja leimasi tämän poli­tiikan
'•imperialismin avustamiseksi" ja julisti, että .neuvos­tohallituksen
ehdotus rajaselkkausten rauhanomaisesta rat­kaisemisesta
on •peto.sta"" ja että - myös neuvostohallituksen
pyrkimys aseistariisuntaan on " y r i t y s ehkäistä kansoja nii­den
oikeudenmukaisessa taistelussa". ,
Julistaen sodan väistämättömyyttä K i i n a n edustaja pyr­k
i värväämään kannattajia Pekingin johtajien katsantokan­noille
Aasian ja A f r i k a n kansoista \'äittäen, että vain K i i na
taistelee, imperialismia: vastaan.
Aasian j a A f r i k a n kansojen edustajat torjuivat Kiinan
valtuuskunnan esittämät \-äitteet.; Algerian presidentti Ben
Bella- lähetti heti seuraavana päivänä, kun K i i n a n edustaja •
oli puhunut, viestin Neuvostoliiton pääministerille vakuut­taen
siinä, että Algeria antaa täyden kannatuksensa neuvos­tohallituksen
taistelulle aseistariisunnan puolesta ja ehdo­tukselle
rajariitojen, ratkaisemisesta rauhanomaisten neuvot­telujen
avulla: Samalla Ben Bella totesi, että-Neuvostoliitto
on antanut tukensa Algerian ja A f r i k a n muiden kansojen
kaiisälliselle vapaustaistelulle, mikä. kumoaa kiinalaisten
väitteet, ettei Nevostoliitto muka ole tukenut Algeriaa sen
vapaustaistelussa.
Algerian vapausliikkeen äänenkannattaja L e Peuple. puo­lestaan
totesi: eiioi Kiinan edustaja puhunut mitään Rans­kan
diktaattorin muutama viikko sitten tapahtuneesta hyök-käyJisestä
Gaboniin. Tämä oli vihjaus siitä, että raivptessaan •
"imperialismia va-si^aan" K i i n a n johtajat hyväksyvät de. Gauh
Ien- imperialistiset hyökkäykset A f r i k a n kansojen vapautta
vastaan. Algerian kommunistien äänenkannattaja Alger Re-publicain
leimasi K i i n a n edustajan käyttäytymisen skandaa­liksi
j a totesi, että K i i n a n johtajat pyrkivät hajottamaan ja
hei'j<entämään Aasian ja A f r i k a n kansojen yhteistä imperia-lisminvastaista
taistelurintamaa. Myös.Intian edustaja puhui
konferenssi-ssa Kiinan edustajan, hajotuslinjaa vastaan. L u ­kuisat
valtuuskunnat kävivät Neu^-ostoliiton valtuuskunnan,
puheilla tuomiten kiinalaisten h a j o t u s t o i m i n n a n . , K a i k ki
edustajathan eivät saaneet tilaisuutta puhua konferenssissa
ajan niukuuden vuoksi. Päätöslauselmassa hajotustoiminta
tuomittiin selvin sanoin.
• Kertoessaan K i i n a n johtajien erillispölitiikasta Algerias.
sa -Ranskan kommunistien äänenkannattaja Humanite kiin­nittää
samalla huomion Pekingissä Kansan Päivälehdessä
julkaistuun tuoreimpaan kirjoitukseen, jossa väitetään; —
päinvastoin kuin maailman kommunististen puolueiden .neu-vottelukokouk.
sen julkilausumassa vuodelta 1960 — että "vär
kivaltainen vallankumous on proletaarisen vallankumouK^
sen yleinen laki"' ja hylätään julkilausuman asettamus val­lankumouksen
rauhanomaisesta mahdollisuudesta. Samalla
K i i n a n johtajat solvaavat Neuvostoliiton pääministeriä ja
vaativat tämän syrjäyttämistä. ,
Tämä kaikki osoittaa, että Kiinan, johtajat ovat torjuneet,
esitykset julkisen polemiikin lopettamisesta ja sovintoneu­vottelut,
joita useat kommunistiset työväenpuolueet ovat eh­dottaneet.
'Viimeaikaiset tapahtumat todistavat myös oikeak­si
arvion uuden kansainvälisen neuvottelukokouksen tar- :
peellisuudes-ta-kä-hiatke+fmT-j<^tta marxilaiset työväenpuolueet
voisivat vahvistaa uudelleen yhteisen toimintalinjan,
joka tähtää kommunistisen maailmanliikkeen yhtenäisyyden,
rauhan, demokratian ja sosialismin voiton turvaamiseen
k a i k k i a l l a maailmassa.
Olemme lainanneet ylläolevan toimituskirjoituksen kah­desta
peru.ssyystä: Välittääksemme tositietQJa siitä, mitä. to-,
della tapahtui Airo-Aasian, maiden Algerian neuvotteluissa
ja mitä ne tapahtumat merkitsevät; toiseksi siksi että täkä- .
Iäiset kansalaisemme voisivat paremmin informoituina ve­tää
omat johtopäätöksensä siitä lievästikin sanoen käsittä­mättömästä
asenteesta, minkä kiinalaiset johtajat nykyään
omaksuvat eräistä tärkeistä päivänpolttavista kysymyksistä.
"Hiiteen apu", sanoo Indonesian
Sukarno
D j a k a r t a . — In(lone.sian pre.si-t
l c n l t i Sukarno ilmoitti torstaina
aina sanovan.sa "Viekää hiiteen
apunne" k a i k i l l e n i i l l e v a l t i o i l l e,
j o t k d haluavat liittää ehtoja Inilo-n
c s i a l l e osoittamiinHa avunlar-j
o u k s i i n . '
I l m a v o i m i e n päivän kunniaksi
A a s i a n kisojen stadionilhi pitämäs­sään
puheessa Suk^irno .sanoi ''impe-riallstr&
lcit. v a i U o i d e u " nyt uhkiui-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
V i e Hänninen, L o n g Lake, O n t ,
täyttää k e s k i v i i k k o n a , h u h t i k u u n 15
päivänä 77 v u o l t a .
Mandi H i l l , - V V a t e r s t o v v n s h i p . Ont.
täyttää k e s k i v i i k k o n a h u h t i k u u n 15
päivänä 76 v u o t t ; i .
Oskar Männistö, Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina, h u h t i k u u n 16 pnä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-v
a i n o n n e n t o i v o t u k s i i n.
• i
Teidän ja meidän!
V I E R A I L I MV<iS
S U D B U R Y S S A
E m i l Av^irtii, Ilansley, Ont. —
F o r t VVilliamin lähettyviltä — on
v i e r a i l l u t Sudburyssa viikonpäivät
Hän o l i k o t i m a t k a l l a t a l v i l o m a l l a a n,
j o n k a hän v i e t t i tyttäriensä luona
Torontossa j a K i l c h e n e i i s s a . Toivo­taan,
että l o m a l a i s e n aika kului
rattoi.sasti^ j a että lähestyvä kevät
antaisi lisää p i r i s t y s t ä . — E.
T O R O N T O L A I S V I E R A S
E n t i n e n sudburylainen. Hugo
E l i m e n , Torontosta, saapui v i i k on
alussa '•vanhoille J a i t u m i l l e e n " n i k -
k e l i a U i e e l l e v i e r a i l l e n täällä van­hempiensa
ja ' tuttaviensa luona
muutaman päivän.
Tervetuloa, Hugo.
Mielenkiiinl^ineh haastattelua
BrasiHan vallankaappaukseen johtanutta tilanneita
E n n e n iSrasilian viimeisiä tapahtumia, joissa oikeistolaiset ainekset
pääsivät valtaan j a p r e s i d e n t t i Joao Goulart j o u t u i poistumaan maasta,
j u l k a i s i meksikkolainen p o r v a r i l l i s l i b e r a a l i n e n v i i k k o j u l k a i s u Sienipre
erittäin m i e l e n k i i n t o i s e n B r a s i l i a n oloja valaisevan selostuksen ja haas-t
a t t e l u s a r j a n . L e h t i ennustaa purkauksen olevan väistämättä B r a s i l i an
edessä. On v a i k e a sanoa, m i l l a i n e n purkauksesta tulee, i)iutta " v a r m aa
on yksi asia: lähikuukausina B r a s i l i a s s a sattuu tapahtumia, j o i d e n mer­k
i t y s on o l e v a s u u r i n i i n l a t i n a l a i s e l l e A m e r i k a l l e k u i n koko maailmalle­k
i n " , k i r j o i t t i Siempre. L e h t i perusteli käsitystään B r a s i l i a n taloudelli­s
e l l a kehityksellä v i i m e i s e n vuosikymmenen aikana todeten mm., että
kun B r a s i l i a vuonna 1954 s a i viennistään 1,5 m i l j a r d i a d o l l a r i a ; o l i summa
vuonna 1962 alentunut 1,2 m i l j a r d i i n . V i e n n i n määrä o l i tänä aikana
k u i t e n k i n k a k s i n k e r t a i s t u n u t.
Kirjeitä
Y K S I T Y I S O.MISTUS
Ihmiselämä nousee j a laskee, .se
y h d i s t y y j a hajoaa aivan kuin sii­hen
vaikuttaisivat m a a i l m a n luulet
mistä m i l l o i n ja k u i n k a voimak- ;
kaasti puhaltaen. Yhdellä hetkellä :
me haluamme, tehdä yhteistyötä ai ;
noastaan sen lähden koska vksilöinä i
olemme heikkoja puolustautumaan j
k a p i t a l i s t i s t a riistoa vastaan. Mutta j
n i i n pian kun olemme yhtei-sin voi- !
min löytäneet, j o n k u n l a i s t a hätäsata- j
maa, emmekä voi yhteistyötämme j
y k s i t y i s o i k e u d e l l a ohjata, niin s i l - ;
l o i n k a p i t a l i s t i n e n omistushalumme |
alkaa r i k k o a sitä mitä olemme vh--.!,
teisin voimia vuosikymmenien ai- i
kana rakentaneet. " •
Tämä omistushalu on a l l e k i r j o i t - :
taneen mielestä jonkinlaista ka-j
teutta Josta ei voi mitkään lää-i
j k e t i e t e e l l i s e t keinot pelastaa. A i n o a i
tie riistojärjestelmää vastaan on •
I yhteistyö, joka takaa m e i l l e nousua i
k a p i t a l i s t i s e s t a pakollisesta yhteis i
työstä vapauttamme rakentamaan: |
-Mitä y k s i t y i s o m i s t u s takaa meille? ;
Silä, eUä meillä tulee olemaan ai-, l
nainen vaara kadottaa k a i k k i mitä I
omistamme. Multa vilpitön yhteis- <
työ. on. ainoa pelastus tuosla vaa- |.
rasta. K u i t e n k i n riveissämme näyt­tää
kasvavan y k s i t y i n e n omistusha­lu
j a onnellisimmat voivat turvata
toimeentulonsa. Multa heille, jot­ka
joutuvat kamppailemaan sai­rauden
tai työttömyyden kanssa, se­kä,
p e r h e e l l i s i l l e toimeentulo antaa
tarpeettoman paljon ajattelemisen
aihetta, Ennen k u i n s i i h e n on saatu
korjausta on moni nuori luisunut
r i k o k s e n tielle. Siis, ajatelkaa tar­k
o i n ennenkuin jätätte esivanhem-pienne
yhteisesti rakentamat aat­teet
paremmasta tulevaisuudesta.
.Meidän työmme on muovailla ne
vastaavan ajan tasolle, että niitä ei
voi mikään k a p i t a l i s t i n en
viedä mukanaan; — .Ju.ssi.
Siempre toteaa taIoudelli.sen kehi­tyksen
johtaneen s i i h e n , että~Bi"asi-l
i a l a i n e n työläinen saa tällä hetkel­lä
3 t u n n i n työstä vähemmän palk­kaa
kuin t u n n i n työstä vuonna 1954.
huolimatta työn tuottavuuden kas­vusta.
Tämän ohella Siempre kertoo
u Ikomaalaisten yhtiöiden laajentu-misesta
B r a s i l i a s s a , jossa Sao Pao­loa
nimitetään ' i m p e r i a l i s m i n pää:
k a u p u n g i k s i "
L e h t i huomauttaa että B r a s i l i an
omistavien l u o k k i e n keskuudes.sa ei
v a l l i t s e täydellinen yksimielisyys,
päin vastoin teollisuuspääoman
edustajien j a toisaalta suurten lati-f
u n d i o i d e n o m i s t a j i e n kesken on sy­viä
erimielisyyksiä. Mutta toisaalta
ei myöskään omistamattomien luok­k
i e n piirissä' ole .syntynyt yhtenäi-
' syyttä.
j Brasilian perustuslain mukaan pi
j t i maassa suorittaa vaalit vuonna
; 196.5. Siempre toteaa b r a s i l i a l a i s t en
suhtautuvan tähän erittäin epäus-
• koisesti j a lehdissä näkee usein
i toistuvan kysymyksen "Tuleeko
1 v u o t t a 1965?". Samaan aikaan on
puhuttu jatkuvasti valtiokeikauk-sesta
k r i i s i n jatkuvasti voimistues-i
s a , hintojen kohotessa j a r a h a n ar-
I von alentuessa. Puhuessaan kään-i
teen väistämättöm.vydestä Siempre
I v i i t t a a uuteen p o l i i t t i s e e n tekijään.
; kansan v o i m i e n m o b i l i s o i n n i n rinta-
! maan. j o k a yhdistää k a i k k i vasem-
Imistolai.sef virtaukset. Lehti toteaa,
• että tämän liittymän voimasta riip-
1 p uu B r a s i l i a n tulevaisuu.s.
' G O U L A R T I N O H J E L MA
Siempre on. tässä yhteydessä
haastatellut useita b r a s i l i a l a i s ia
: johtomiehiä, ensimmäisenä maan
i nyt v a l l a s t a syöstyä presidenttiä
I Joao G o u l a r t i a . L e h t i toteaa Gou-
1 l a r t i n m i e h e k s i , j o k a o n h a r j o i t t a ­nut
s o v i t t c l u p o l i t i i k k a a j a h o r j u - >
nut suurpääoman etujen j a työ­läisten
e t u j e n vällilä. Hän k u u l uu
itse ensinmainittuun ryhmään,
mutta presidenttinä häntä tukee
työväenluokka. Puolet maan am­m
a t t i l i i t o i s t a on G o u i a r t i n vaiku­t
u s v a l l a n a l a i s i a , t o i n e n puoli seu­raa
kommunistista puoluetta.
Ijchti toteaa, että G o u i a r t i n suh­teet
maan kommunistiseen puolu­eeseen
ovat hyvät^ mutta huo­mauttaa
s o v i t t e l u p o l i t i i k a n hei­kentäneen
G o u i a r t i n asemaa.
komaalaisen pääqpian. j o k j i o n val­mis
yhtymään taisteluun maan ke­hityksen
puolesta.' Mutta ulkomai­nen
pääoma oi kyk(Mio pchi.suimiKin
maata ihmeeiv v o i m a l l a infhiaiia.sia
joka. on seurausta maan jälkccrijiih-
.neisyydeslä ja tyypillisiä koko lali
n a l a i s e l l e A m e r i k a l l e . ' M e j;elviy-dymme
inflaatiosta j a turvaanime
nopean kehitysvauhdin, jos uiidi.s-tamme
maan sosiaalisen ja talou­d
e l l i s e n kokonaiskuvan, joka ei va.s-taa
. n y k y i s i n kansamme toiveita",
sanoo presidentti Goulart, joka to­teaa,
että syvällisten ja r a d i k a a l i en
uudistusten toteuttaminen ei^ ole
vain l a i n l a a t i j a n j u r i i d i n c i i tohtävii.
E i vain hallitu.s. vaan koko kaii.sa
vaatii yhteiskunnan feivelvdytliimi.s-tä
eikä. tätä uudistusprosessia enää
voida pysäyttää
K O M M U V L S T I E . N S L I I DE
G O U L A R T I I N
S i e m p r e n seuraava haastatella- '
va o l i L u i z Carlos F r c s l o s , U r a s i -
l i a n kommunistisen puolueen tun­nettu
johtaja. P r e s i d e n t t i (Joular-tin
hallituksesta hän esittää seu­raavan
y l e i s a r v i o n : "Hänen h a l l i ­tuksensa
on tehnyt myönnytyksiä
n i i n o i k e i s t o l a i s i l l e kuin vasem-m
i . s t o l a i s i l l e k in v o i m i l l e . Sen im­p
e r i a l i s m i vaa.staan suorittamat
toimenpiteet ovat olleet t i e t e n k in
riittämättömiä. - K u i t e n k i n Goular-t
i l l a on m y i u i l e i n e n asenne ulko­p
o l i t i i k a s s a , erikoisesti kysymyk­sistä
ra^uhasta, aseistariisunnasta
ja puuttumattomuudesta Kuuban
a s i o i h i n " .
Selvitellessään B r a s i l i a n kommu­n
i s t i s en puolueen suhdetta Gouiar­tin
hallitukseen Prestes toteaa puo­lueen
taistelevan .sovitlelupolitiik-kaa
vastaan j a s e l l a i s e n h a l l i t u k s en
puolesta, joka toteuttaisi perusuu­distukset,
ennen kaikkea a g r a a r i u u -
d i s l u k s e n . T ä m ä u ohella puolue on
tukenut G o u i a r t i n p o l i t i i k a n myön.
leisiii puolia. Puolue p y r k i i yhdis-liiiiiiiän
k a i k k i demokraattiset voi-aial
Iässä miele.ssä.
Prestes toteaa lausunnos.saan, että
oikeiston haluama vallankaappaus
' a a M aa johtaa kansalai.ssotaan. Hän
on sitämieltä, että osa armeijasta
l i i t t y y kansan p u o l e l l e ja että kansa
loppujen lopuksi perii voiton. K y -
! svmyksoen sosialistisesta- v a l l a n k u -
i mouksesta, mikä on B r a s i l i a n kom-i
numi.slicn ohjelma.ssa, Prestes to-
: te;ia, eltii 'Iällä hetkellä ei maas.sa
i ole olemassa edellytyksiä kansan
; k u l s u m i s e k s i vallankumoukseen".
M i i n huonvaultaa, että suuret voitot
tekevät P.rasilian p o r v a r i s t o l l e mah-
; 'iolllsok.'-;! rhyönnytyslen tekemisen
! t;.i.ssä vaiheessa, .
! ! . r i / ( ) L L A N KXNr. S T US
! Viimeisiä haastateltavaansa, R io
! C i a t i d o (io S u l i n osavaltion kuver-i
ncöiiä Lconol Prizollaa Siempre-
I lehti kuvaa: erääksi B r a s i l i a n näky-
I vimmislä kansanjohlajif^ta joka on
I vasemmislovoimia yhdistävän rinta-l
' i K i P . tuiinusUMIu johtaja. .
i . -— Ivaikkein näkyvin ilmiö, josta
I t i i i l c n .i)uhutaan nykyise.ssä Brasi- {
; liass.-i, on i n l l a a t i o , .sanoo hän. — !
1 Tä.ssä lil;inIoessa inflaatio on r a l -|
i kai.semalou onuelma. sillä sen j u u - \
1 ' i . l johtavat maan rajojen ulkopuo j
i Iclle. sitä valvotaan u l k o m a i l t a kä- i
sin ja se on i m p e r i a l i s t i s e n r i i s t o n {
• tuote. . • • • i
Hän «elo.s!:ia i n f l a a t i o n nopoutu-!
niisl;r IO(leleii,(!tlä.elinkustannus- •
1(1)1 k a k s i n k e r t a i s U i m i n e n vaati en­sin
kalifleksan vuotia — 19415—19.52
s i l l c n kuusi vuolta. 19.')3-—ig.^S. sit-
IIIIIIIRIIIjlllllllllllllllliilllllllllllliil
Mitä muut sanovat • ' f
-1!'
S U O M E N — N L I I T O N YSTÄVYYSSOPIMUKSEN VUOSIPÄIVÄNÄ V
Päiväii Sanomat:
"Suomen j a N - l i i t o n välisiä suhteita voidaan perusteellisesti luon-'
n e h t l a ystävällisiksi, a v o i m i k s i ja Imattaftiuksellisiksi. täitiS tosiasia on
e r i k o i s e n ilahduttava panna m e r k i l l e tänääh vietettäessä Suomen ja
N e u v o s t o l i i t o n välisen ysävyys-, yhteistyö- j a keskinäisen avunantosopi­muksen
16-vuotispäivää. K u l u n e e t vuodet ovat osoittaneet, että s o p i m u s .,
on m u o d o s t u n u t ' m o l e m m i l l e osapuolille hedelmälliseksi j a hyödylliseksi.
M o n i l l a a l o i l l a on v o i t u nähdä k a u n i i t a t u l o k s i a käytännön t o i m i n n a s t a'
vilpittömän naapuriystävyyden j a yhteistyön hengessä."
o ,
K e s k i s u o m a l a i n e n : '
M o l e m m i n p u o l i s t e n etujen y h t e i s e l l e pohjalle, keskinäiselle k u n n i o i ­t
u k s e l l e , l u o t t a m u k s e l l e j a yhteistyölle rakennetut Suomen j a Neuvostb;"
l i i t o n suhteet ovat e s i m e r k k i rauhanomaisesta r i n n a k k a i s e l o s t a p i e n e n j a~
.suuren, yhteiskuntajärjestelmiltään e r i l a i s e n v a l t i o n välillä; M a i d e n vä­l
i s t en suhteiden pohja ja periaatteet ovat osoittautuneet näin onnistu-n
e i k s i e d e l l y t y k s i k s i u l k o p o l i t i i k k a m m e h o i d o l l e ."
Kansan Tahto:
" N y t ystävyys- j a avunantosopimuksen vuosipäivän a i k o i h i n on syytä
myös muistaa että maamme s u u r i n kansalaisjärjestö, Suomi—Neuvosto­l
i i t t o - S e u r a , on tehnyt suuren työn sopimuk.sen selostamiseksi kansalai­s
i l l e j a k a i k i n p u o l i s e n Suomen j a N e u v o s t o l i i t o n välisen kanssakäymisen'
edistämiseksi." . • F o l k l i d n i n g e n - N y T i d :
'Suome.ssa voidaan olla tyytyväisiä 16 v u o t t a sitten s o l m i t u n sopi-;
muksen jälkeiseen kehitykseen. Pitemmällekin o l i s i meillä v o i t u päästä,
mutta lähtökohdat huomioon ottaen ovat tulokset olleet hyvät. J a mikä
merkittävintä, on ystävyyssopimuk.sen mukainen yhteistyö ystävyyden r a ­kentamista
kahden suvereenisen valtion välillä. Ystävyys-, yhteistyö- ja
avunanto.sopimus on maamme itsenäisyyden k i v i j a l k a ."
Maailman turuilta
B A S S O T T E N O R E I K SI
A V A R U U S O L O I S S A
makehässä.
Neuvostotiedemieht ovat ensi y l ­lätyksestään
toivuttuaan sanoneet;
että koehenkilön terveys ei äänen
I muutoksesta huolimatta o l e vaaras-
' .sa, mutta että asia aiheuttaa uusia
vaikeuksia. K o k e i t a jatketaan, jotta
s a a t a i s i i n s e l v i l l e , m i l l a i n e n hapen
j a h e l i u m i n seos on paras m a h d o l l i ­nen,
kertoi T A S S .
ten kolme vuotta. !9.ö9-^1961 j a v i h -
van lopettaa taloudellisen apunsa
Indonesialle, koska tämä vastustaa
' uu.skolonialistista M a l e s i a a ".
Sukarno .sanoi Indonesian olevan
aina valmis n e u v o t t e l u i h i n Malesian
k i i s t a n rauhanomaiseksi ratkaisemi-
.scksi, mutta T u n k u on äskettäin i l ­moittanut,
ettei hän enää tule neu­vottelemaan
Indonesian kanssa.
' O l e m m e v a l m i i t kohtaamaan hänet
millä t a v o i n tahansa, myös . s o t i l a a l l i ­s
e s t i " , jatkoi Sukarno.
Johnson jatkaa
Kennedyn linjaa
Moskova, r— N e u v o s t o l i i t o n hal­l
i t u k s e n äänenkannattaja Izvestija
kommentoi äskettäin Yhdysval­t
a i n p r e s i d e n t i n Lyndon Johnso­n
i n p o l i t i i k k a a sanoen, että vaik­ka
hän on erkaantunut eräistä
edesmenneen pre.sidentti Kenne­dyn
läheisistä avustajista, "hän
on jatkanut samaa p o l i t i i k k a a ".
L e h t i k i r j o i t t i : ".Johnson kaLsoo
olevansa .John K e n n e d y n manttelin­perijä
ainakin vaaleihin saakka,
joLssa hän toivoo tulcvan.sa v a l i t u k ­s
i , j a hän uskoo, että on hänen e t u -
jen.sa mukaista toimia näin. John-
.son on u.seamman k e r r a n tähdentä­nyt,
että maailman.sota o n mahdot-tomuu.
s ydinaikakautena ja että
Y h d y s v a l t a i n kansa odottaa johta­j
i l l a a n j o t a k i n muuta k u i n voiman-niiytettä".
"Nämä .sanat eivät kuitenkaan
o l e sovellettavis.sa Yhdy-svaltain toi­mintaan
Etelä-Vietnami-ssa", k i r j o i t ­taa
lehti ja lisäsi että ne hcija.stavat
Y h d y s v a l t a i n kansan enemmistön
t u n t e i t a sillä useille n m e r i k k a l a i -
s i l l e on rauhanomainen r i n n a k k a i s ­e
l o s o s i a l i s t i l e i r i n kansa muodoj;lu-u
i i l p o l i i t t i s e k s i selviöksi.
S i e m p r e n haastattelukysymykset
G o u l a r l i l l e koskivat pääasiassa pre­s
i d e n t i n suhdetta USAn aloitta­maan
t a l o u d e l l i s e e n " E d i s t y k s e n l i i ­t
o n " ohjelmaan. Goulart vakuutti,
että B r a s i l i a n tarkoituksena ei o le
o l l u t horiultaa tätä taloudellista
suunnitelmaa, vaan maa on halun­nut
antaa panoksen.sa ohjelman uu­distamiseen
siten, että .se yastai.si
r e a a l i s i a j a o b j e k t i i v i s i a olosuhteita.
Y K n kauppa- j a kehityskonferens
sista. jonka eräs aloitteentekijä
B r a s i l i a o l i . G o u l a r t sanoi, että
"maailma.ssa o l i s i paljon,vähemmän
i epäoikeudenmukaisuutta jos talou-
|dellisessa suhteessa kehittyneem­mät
maat antaisivat ei-toivotun ja
riittämättömän avun sijasta heikom­m
i l l e maille mahdollisuuden har­j
o i t t a a tervettä, finanssien suhteen
vakaata ja taloudelli-sesti edullista
v i r t a u s i kaupankäyntiä".
Puhuttae.ssa B r a s i l i a n taloudelli­sesta
kehityksestä Goulart i l m o i t t aa
maan ottavan i l o m i e l i n vastaan u l -
N e u v o s t o tiedemiehet kokivat
i taannoin järkytyksen toimeenpan-
I ne.ssaan avaruuskokeiden jäljittelyä
j maan päälle rakennettuun avaruus-
I alukseen sulkeutunut mies; jolla I
: kammioon mennessään oli syvä
i basso, puhui, ulostuilessaan kirk-i
k a a l i a tenoriäänellä.
i Kokeiluis.sa ava; uuslentäjäehdok
! kaita totutettiin avaruu.solosuhtei-i
s i i n pitämällä heitä keinotekoisessa
; ilmakehässä, jossa typpi o l i korvat-
! tu h e l i u m i l l a . K u k i n koehenkilö |Guseinov, ja sen a v u l l a on saatu
i v i e t t i 25 päivää k e r r a l l a a n tässä i l - 1 eräiden v i l j a l a j i e n satoisuus merkit-
.„ .-.^^^ ____——; tävästi nousemaan.
N U O R U U D E N E L I K S I I RI
Moskova. — Huomattavaa elimis­tön
nuorentumista tapahtui u s e i l la
henkilöillä jotka - n a u t t i v a t öljy­mäistä
kasvua edistävää ainetta
NRVitä. Tämän aineen keksi azer­b
a i d z h a n i l a i n e n tiedemies Dzhebrail
Mielenosoitus päiittyi kuolemana. Kauhistunut nainen
kääntää Ivat.scensa poi.s. paikalta, missä makaa, valko­ihoisen
pastori Bruce VVilliam Kiunclerin.ruumis. Pas­tori
osalHstui mielenosoitukseen siviilioikeuksien puo­lesta
koulunrakennustyömaalla Clevelandissa; Hän
heittäytyi makaamaan maahan työntötraktorin taakse
estääkseen koneenkäyttäjän .siirtumä.stä konetta, iTiut-t
a koneejikäylläjä ei huomannut hiintä toisten häiriöi­den
vuoksi ja ajoi hänen .päälleen sillä seurauksella,
että hiin murskairtui kuoliaaksi. — T N S - k u v a .
doin enää puolitoista vuolta, vuo-
(iGSta 1962 vuoden 1963 puoliväliin.
Tällä hetkellä elinkustannusten
k a k s i n k e r t a i s t u m i n e n tapahtuu 8—9 '
kuukaudessa;
— Tällainen tilanne muuttuu
kestämättömäksi. I m p e r i a l i s m in
tukemat hallitsevat luokat yhdis­tyvät
suorittaakseen kaappauksen,
luodakseen voimahallituksen, luo­dakseen
avoimen tai naamioidun
d i k t a t u u i i n , vaikka tämä onkin
vaikea toteuttaa, sillä meidän kan­saamme
ei o l e n i i n helppoa pet­tää,
sanoo B r i z o l l a , j o k a haastatte­lussaan
ilmaisee syvän luottamuk-
: sensa kansan t a i s t e l l u i n j a armei­jan
r i v i m i e s t c n a.scttumiseen sen
r i n n a l l e Rio Grandc do S u l i n val­tion
kuvernööri sanoo, että " i l m an
k a n s a l l i s t a vapautumista ei v o i
tapahtua mitään p e r u s t e e l l i s i a uu­d
i s t u k s i a ; sillä k u r j u u d e n oloissa
: uudistukset ovat yhtä tyhjän kans­sa".
Hän k u t s u u vallankumouk­seen
k a i k k i a isänmaallisia v o i m ia
ja sanoo että " v a l l a n k u m o u s vaa­tii
s o s i a l i s t i s i a u u d i s t u k s i a " , kos­ka
vain ne voivat s u o j e l l a kansan
i m p e r i a l i s m i l t a . •
K u t e n äskettäiset tapahtumat
osoittavat, olivat haastateltavat o i -
kea.ssa ennustaessaan oikeiston val­lankaappausta
B r a s i l i a s s a : H e ereh­tyivät
a r m e i j a n osuudesta ratkaise-vi.
ssa taisteluissa, sillä tässä vaihees-
1 sa o n n i s t u i - ylemmän upseeriston
I kääntää eri a r m e i j a k u n n a t oikeisto-
} kaappauksen puolelle. Tässä tilan-tee.
ssa on kuvernööri Jjeonel B r i z o l -
lan ennustus B r a s i l i a n tulevasta ke-hitvksestä
crilläin m i e l e n k i i n t o i n e n.
Käytämällä tätä v a l m i s t e t t a a lääk­keenä
potilas L . pääsi kokonaan
ihottumasta, jota hän o l i potenut 16
vuoden ajan. P o t i l a s L . o t t i 23 päi­vän
ajan kylpyjä N R V liuoksessa,
ja nyt hänen käsiensä i h o muistut­taa
vastasyntyneen ihoa se o n vaa­leanpunainen;
sileä, s o r m i s t a on k a ­donnut
jäykkyys j a kynnet kasvoi­vat
täysin uusina.
P o t i l a s S., j o k a täytti 65 vuotta,
sai hoidon jälkeen h a r m a i d e n hius­tensa
t i l a l l e tummat, j a k a l j u kätD~
si. Hänen yleiskuntonsa ja työky­kynsä
kohosi huomattavasti entises­tään
76-vuotias lääkäri Z. o t t i NRV:tä
sisällisesti. Hänen h e n k i n e n j a fyy­s
i n e n toimintansa j a elimistön.sä pa­lautuivat
25 vuotia aikaisempaan
l i l a a n .
N R V : n toiminnan luonnetta ei
vielä tunneta tarpeeksi, mutta tiede­miehet
ovat aloittaneet ensimmäiset
kokeensa 1 ä ä k i n tätarkoituksessa.
Mm. päästiin s e l v i l l e , että NRV:tä
käyttämällä tapahtuu elimistössä
uudistumista siitä h u o l i m a t t a , ' että
kyseessä oli vaikea sädesairaus.
Näitä k o k e i t a t e h t i i n eläimille.
B A R B A R A N 7:s O N
V I E T N A M I L A I N E N
Mexico. — W o o l w o r t h - m i l j o o n i en
perijätär B a r b a r a H u t t o n meni nai­m
i s i i n vietnamilaisen ruhtinaan
Doan V i n h i n kanssa itämaiseen tyy­l
i i n kalustetussa asunnossaan J i u t e -
peeissa Meksikossa viikko sitten
t i i s t a l - i l t a n a .
Vihkiäistilaisuudessa oli läsnä
Barbara H u t t o n i n läheisiä ystäviä.
PÄIVÄN PAKINA
ENTINEN URKKIJA "TYÖNHAUSSA
. L i m a i n e n " e t a n a , n i l j a k k a sisili.s-ko,
ja pöyristyttävä m y r k y l l i n en
käärme, puhumattakaan nyt täisiä
l u t e i s t a -ja muista sen s o r t i n eliöisi
tä, eivät ole kehuttava.ssa huudos-
.sa t a v a l l i s e n kan.s1uikeskuude.ssa.
Mutta suuria ihmisten suosik­k
e j a ne ovat sittenkin, jos niitä
iverralaan kaiken häpynsä, ihniis-tuntpnsa
ja kunniakäsityksensä
menettäneisiin k a k s i j a l k a i s i in
o l i o i h i n , jotka ovat kurjan nah-kan.
sa ja mustan sielun.sa myy­neet
muutamasta hopeapenningis-tä
j a suostuneet j o k o r i k k u r e i k si
tai työväenliikkeen u r k k i j o i k s i.
Mikään selkärangaton nilviäinen
tai matelija ei v o i o l l a punastu­matta
j a ^ s u u t t u m a l t a siitä, jos
näitä k a k s i j a l k a i s i a k u r j i a verra­taan
n i i h i n.
Sattuvan, j a ehdottomasti oikeu­denmukaisen'
selostuksen u r k k i j an
ja r i k k u r i n olemuksesta antoi maa­i
l m a n k u u l u k i r j a i l i j a Jack Lon­don
kuvatessaan r i k k u r i a , eli fin-l
i s k a k s i "skääppiä" seuraavasti:
" S e n jälkeen kun ^ J u m a l a sai
v a l m i i k s i kalkkarokäärmeet, sam­makot
ja verenimijät, hänelle jäi
j ä l e l l c jotakin kauheata ainetta,
mistä hän t e k i skääpin. Skääppi
on k a k s i j a l k a i n e n eläin (antakaa
eläimet V a k k a a t anteeksi J a c k i l l e,
sillä hän on varmaan vahingos.sa
käyttänyt tuota vertausta. — K . ) ,
j o l l a on k o r k k i r u u v i s l e l u , v e s i t y h -
mät aivot sekä h.vytelö- j a riimase-kotuksesta
valmistettu selkäranka.
'•'Ei yhdelläkään ihmisellä ole
o i k e u t t a - skääppimiseen- (rikku-r
o i n t i i n ) n i i n kauan kuin on r i i t ­tävän
syvä lammikko vettä ruu­m
i i n s a hukuttamista v a r t e n tai r i i t ­tävän
pitkiä köydenpaloja hänen
raatonsa hirttämistä varten."
K a i k e s t a huolimatta on k u i t e n ­k
i n työläistenkin jouko.ssa j o l l a k in
aniharvoja sellaisia raukkoja, j o i -,
ka ovat. v a l m i i n a m.vymiiän vaikka
oman äilinsii pahoIai;^elU>. jos hui-levat:
tiiilä j o n k u n sentin s;iav;insa
ii
k u r i a u r u umi i n s a ja s i e luns a y h -
(le.ssii pitämiseksi.
K o m m u n i s l i n e n manifesti on
t i e l y sU oikea.ssa siinäkin kun so
s.inoo: V .
" K a i k i s t a luoki.sta, jotka porva-l
i s l o n kan.ssa ovat tälä nykyä' vas­takkain,
on köyhälistö yksin l o -
rlella kunioiik.sellinen luokka. T o i -
set luokat rappeutuvat ja l o p u l ta
häviiiviii n.vkyaikaisen todellisuu­den
edestä .
Työväenluokalle, mikä edustaa
uutta ja kehittyvää, kuuluu var­masti
tulevaisuus.. Tämä selittää
miksi nyk.vaikainen rappeutunei-
SIIIKUMI mälä pursuaa l a h j u k s i n a,
o s a k e s k a n d a a l e i n a ja muina kolt­tosina
esiin toisten l u o k k i e n k a i -
k i s l a liilok.sista. .
M u l t a aivaii kokonaan vapaa, c i
ole lyöviienluokkakaan siitä, siliä
y h t e i s k u n n a l l i n e n mätä saastuttaa
j o i t a k i n iikkiä rikastumaan p y r k i ­viä
lyöliiisiiikiii, joista sitten tulee
r i k k i i r e i t j i , u r k k i j o i l a tai v a i n ta­v
a l l i s i a r i k o l l i s i a , joista v i i m e k s i -
m a i n i t u i s t a on sentään toivoa, että
heistä v o i s i t t e n k i n joskus lulla
_ k u n n o n miehiä tai n a i s i a .
^ T o i s a a l t a on totta, että v a i k ka
r i k k u r e i t a j a u r k k i j o i l a halutaan
isoisten palvelukseen ja vaikka
h e i l l e maksetaan hopeapenningit
a l h a i s i s t a tekosistaan, kuten mak-;
.settiin aikoinaan heidän esi-isäl-leen
Juudas I s k a r i o t i l l e , n i i n työn-
.sä tehtyä he k u r j a t jäävät tyhjää
säkin suuta pitämään. Työnantajat
j a vallanpiliijät eivät loppujen l o ­puksi
halveksu mitään niin pe­r
u s t e e l l i s e s t i , k u i n he halveksuvat
selkärangatonta mateiemisla ja
s e l l a i s i a " o l i o i t a " , j o t k a ovat val­m
i i n a muutamasta sentistä myy­mään
oman työtoverinsa, naapu­r
i n s a tai s u k u l a i s e n s a k i a
S i t t e n k u n u r k k i j a t ovat tulleet
paljastetuksi tai r i k k u r i e n tarve
on loppunut, h e i l l e sanotaan: Kat­sokaa
itse eteenne; nyt ei o l e teis­tä
enää mitään hyötyä. T e o l e i le
työnne tehneet j a s i k s i .saatto l u ­van
mennä.
K u i n k a moni u r k k i j a j a "skääp­p
i " onkaan saanut "työnsä lehty-äiin"
omissa luis.saan tuntea, että
t a v a l l i s e t lyöläisel inhoavat heitä
— j a entiset työnantajat osoittavat
y l e n k a t s e e l l i s t a välinpitämättö­myyttä.
Me voisimme esittää u s e i t a esi­merkkejä
ylläolevasta melko tun­netuista
tapahtumista.
Mutta ylläolevat ajatukset t u l i ­vat
k u i t e n k i n tällä kertaa mieleen
Toronto Telegram lehden huhtia
kuun 8 päivänä "Työtä halutaan"
osastossa j u l k a i s t u s t a ilmoitukses­ta,
mistä saamme l u k e a:
" E n t i n e n R C M P : n maanalainen
asiamies (suomeksi sanoen p o l i i t t i ­nen
u r k k i j a — K ) haluaa apua
saadakseen sopivan työn . , ."
Jos Jack London ei o l i s i kuol­lut,
me voisimme antaa ilmaisen
neuvon siitä, kenen puoleen " e n t i ­nen
maanalainen asiamies" voisi
kääntyä, mutta k u n J a c k o n k u o l ­lut,
niin e h k ä " t y ö n h a k i j a " — m i ­käli
hän l u k e a osaa — v o i s i löytää
L o n i l o n i n j o i s t a k i n k i r j a l l i s i s ta
tuotteista vastauksen tieduste­l
u u n s a ? — Känsäkoura.
J . K . —- S u i ^ r k i i t o s torontolaisel-l
e : ystävällemme, joka mainitun
"työtä h a l u t a a n " i l m o i t u k s e n m e i l ­le
iähetti. — Sama.
m m
rl