Vapaus, January 5, 1971

              Sivu 2 Tiistai, tammiSk. 5 p .— Tuesday, Jan;; 5,1971
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANAOIANd
( LIBERTY) BMObiMie» m>v. 6,1017
Bdltor: W. KKZiUMD Mtamegear: B. S D S f i !
Piä>iMied tvrtoe irteiiäy: Tueodayo and Thuradaor» by Vapsm PUblUhing
Co. UmMied. 100^102 Bb^- St. Wie«l. Siutbu^^ OtOxaitf, Oantida.
' A4veiiMng rotes Upon appiUcatloa,
8BM8U1 ClctSB i«Kista»bton l i ^ ^ , ^
- CANADIAN LAMGUAGtPHtSS^'^^'
TILAUSHINNAT:
Oaaiadasaa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00; « k k . $5.75
Vietnamin asioista
Canadalaisissä päivälehdissä j u l k a i s t i i n jouIukuun\ 28 päivänä
eräissä tapauksissa koko sivun leVyisitt otsikoin A P : t i uutiötieto,
missä todettiin, että ' ' Y h d y s v a l l a t aloittaa toisen- vuosikymnrtenen
Indokiinassa". MainitusSa-uut^iötiedoSSÄ Ker^^bttiin, että Yhdyfevftl-t
a in "välitön" ^ k a a n t u m i n e n Vietnamin asioihin alkoi tammikuun
i pnä 1961 j a että tämän kymmenen vuoden aikana on Vietnamiapa
kaatunut 53,000 amerikkalaista, haavoittuneista j a omaisuusmene-tyksistä
puhumattakaan.
Tämän r i n n a l l a t a i lisäksi esim. C B C - T V : n "vuosikatsauksessa'*
joulukuun 29 p n i l t a n a esitettiin yksimielinen "ennustus", että Y h ­dysvaltain
hyökkäyssotaEtelä-Vietnamin kansaa vastaan tulee jatr
kumaan vielä vuoden kuluttua j o u l u k u u n päättyessä. Tosiasiassa
on "ennusteltu", j a Yhdysvalloissa luotu p o l i i t t i s t a maaperääkin
sille, että sotatoimia voläaan edelleen laajentaa sekä Vietnamissa
että Indokiinan muissa maissa. Toisaalta on syytä muistaa, että
rauhaa vaativat voimat ovat jatkuvasti kasvamassa kautta maail­man,
U S A mukaanluettuna.
M I T E N S E O N T A P A H T U N U T?
Tässä tilanteessa on uudelle vuodelle lähdettäessä syytä t u ­tustua
Etelä-Vietnamin tasavallan tiedotustoimiston Helsingissä
syyskuun 2 pnä 1970 julkaisemaan lausuntoon, missä Vietnamin
t i l a n n e t t a selostetaan (lyhennettynä) seuraavasti:
Syyskuun 2 pnä 1945 j u l i s t i presidentti H o T s h i M i n h Vietna­min
Demokraattisen Tasavallan perustetuksi . . .Äärimmäisen ta­kapajuisesta
siirtomaasta, missä ihmiset kuolivat nälkään j a missä
enemmän kuin 95% o l i l u k u - j a kirjoitustaidottomia, nousi Viet­namin
kansa yhtenä miehenä syyskuussa 1945 taistelemaan Japa­n
i n fasismia vastaan, puolustamaan itsenäisyyttään. M u t t a ranska­laiset
kolonistit, j o t k a olivat luopuneet vallasta japanilaisten hy­väksi,
lähettivät uudelleen joukkonsa Vietnamiin palauttaakseen
entiselleen herruutensa. Vietnamilaiset tekivät s a n k a r i l l i s t a vasta­r
i n t a a . Sota kesti y l i kahdeksan vuotta j a päättyi ranskalaisjouk-kojen
tappioon Dien B i e n P h u s s a.
Geneven Indokiinaa käsittelevä konferenssi kutsuttiin koolle.
Sopimukset allekirjoittivat kaikki päävaltuuskunnat Yhdysvaltoja
lukuunottamatta. M u t t a miksi Y h d y s v a l l a t ei a l l e k i r j o i t t a n u t ? . . .
Y h d y s v a l t a i n silloinen ulkoministeri John F. Dulles i l m o i t t i : " Y h -
d y s v a l t a iu edut kaukoidässä, strategiselta kannalta katsoen l i i t t y ­vät
läheisesti n i i n kutsuttuun 'rannikkosaarekkeiden ketjuun'. Tä­mä
ketju sisältää kaksi mantereella olevaa tukikohtaa: Korea' poh­joisessa
j a , jos on mahdollista, Indokiina etelässä." Edustajahuo­neelle
antamassaan raportissa Y h d y s v a l t a i n Indokiinan avun ko­mission
tutkimuskomitea paljastaa heinäkuussa 1953: "Oletta­kaamme
nyt, että menettäisimme Indokiinan. Jos näin kävisi, niin
menettäisimme tuolta alueelta saamamme tinan j a v o l f r a m in joita
n i i n kipeästi tarvitsemme , . ."
Kukaan ei o l l u t hämmästynyt k u n presidentti Eisenhower hei­näkuun
21 päivänä 1954 j u l i s t i , sivumennen samana päivänä, jol­l
o in a l l e k i r j o i t e t t i in rauhan Indokiinaan tuoneen Geneven sopimuk­set,
että " Y h d y s v a l l a t ei ole tyytyväinen Genevessä tehtyihin sopi­muksiin
eikä katso olevansa sidottu n i i h i n ."
Siitä lähtien on Y h d y s v a l l a t lisännyt vakutusvaltaansa Etelä-
Vietnamissa sotilaallisesti, poliittisesti j a taloudellisesti. Ensimmäi­nen
amerikkalaisten johtama nukkepresidentti, Ngo D i n h Diem,
lähetettiin Yhdysvalloista takaisin Vietnamiin kesäkuussa 1954,
ennen Geneven konferenssin avaamista. Vuonna 1956 D i em kiel­täytyi
järjestämästä yleisiä vaaleja, joiden tarkoituksena olisi ollut
yhdistää maa Geneven sopimusten hengessä. Tämä petturi jopa
s e l i t t i : " Y h d y s v a l t a i n rajat ulottuvat a i n a seitsemännelletoista le­v
e y s p i i r i l l e asti." (17. leveyspiiri on Vietnamin Demokraattisen
Tasavallan j a Etelä-Vietnamin välinen demarkaatiolinja.) Diem
nujersi silmiinpistävän julmasti jokaisen, joka ^ a a t i maan yhdis­tämistä.
Hän h a j o i t t i raa-asti aiemmin ranskalaisia vastaan luodiin
rintaman vastoin lähes koko väestön mielipidettä. Diem kuoli omien
upseeriensa suorittamassa vallanka^pauksessä marraskuussa
1963. Häntä seurasi joukko nukkehallitsijoita, joiden aikana kova
painostus rauhaa haluavia j a isänmaan yhdistämisen puolesta tais­televia
vastaan jatkui. Tässä tilanteessa etelä-vietnamilaisilla ei
ollut muuta mahdollisuutta k u i n ryhtyä itse vapauttamaan itseään.
Joulukuussa 1960 muodostettiin Etelä-Vietnamin .Kansallineh V a ­pautusrintama
( F N L ) , joka ryhtyi .johtamaan kansan taistelua;
T a r k o i t u k s e l l a murskata kansallinen vapautusliike* Yhdysvallat
a l o i t t i kesäkuussa 1964 " e r i t y i s s o d a n " Etelä-Vietnamissa. Amerik­kalaisten
upseerien lukumäärä nukkearmeijassa lisääntyi huomat­tavasti
j a he ryhtyivät suunnittelemaan operaatioitaan . . . M u t ta
" e r i k o i s s o t a " epäonnistui. ,
Pelastaakseen nukkehallituksen välittömältä romahdukselta,
Johnson lähetti Vietnamiin yhä suurempja määriä amerikkalaisia
sotilaita, jotka ottivat suoranaisesti osaa s o t i l a a l l i s i in toimenpi­t
e i s i i n . Tämä oli " p a i k a l l i s t a sotaa". Toukokuussa 1969 Yhdyaval-*
t a in Etelä-Vietnamissa olevien joukkojen vahvuus y l i t t i puoli mil­joonaa
miestä, lukuun eivät sisälly «ieh l i i t t o l a i s t en joukot (austra­lialaiset,
uusseelantilaiset, etelä-korealaiset, thaimaalaiset j a f i l i p ­piiniläiset).
Johnson a l o i t t i "hävityssodan" itsenäistä j a riippuma­tonta
Vietnamin Demokraattista TasfTvaltaa vastaan. Mutta jou­tuessaan
vastatusten pohjoisvietnämiläisteh järkkymättömäri vas- v
t a r i n n a n kanssa o l i JohnBohin Ippetettfi^ya Pöhjois-Vietnamin to­t
a a l i n en pommittaminen. Tämä tapahtui presidenttivaalien aattona
. Maa^liskuussa 1968 Etelä-Vietnamin K a n s ^ l i n e n vapautusrin­tama
j u l i s t i olevansa valniis osallistumaan P a r i i s i n Vietnamia kos-keviirt
neljän osajpuoien välisiin neuvotteluihin; Toukokuussa 1969
neljä valtuuskuntaa, p i t i ensimmäisen täyshätuntonsa.Toukokuuasa
1969 Kansallinen vapautusrintama esitti 10 kohdaii rauhanohjel-mansa
Vietnamin kyaymykäen ratkaisemiseksi . . . m u t t a minkään­l
a i s t a edistystä ei ole t a p a l i t i i n u t . M i k a i ? Koska N i x o n i n hallitus
kahlitsee rauhan toiveet uudella p o l i t i i k a l l a an —- sodan viotnami-laistuttamiseila
. . . Vietnamilaiatuttamitien merkitsee yksinkertai-
Resti amcrikkalaieten ruumiiden k o r v a a m i s t a vietnemilaisilhi ruu­m
i i l l a , kuten U S A : n Saigonin lähettlläfl Bunker jcerran sanoi . . .
iVirheelliiien tieto
'ICysymyksiä ja
V . ' ' osastossamme
Lehtemme jgulukuun 31 päi­vän
liumefossa^liysymyksiä ja
vastaulisik" osastossa julkaistu
selostus eläkeläisten kalastus-iupamaksuista
oli laadittu alku­peräisten
säädösten mukaises­ti.
Nyt voimaan astuneiden uu­distusten
perusteella se oli kui­tenkin
virheellinen. Pyydämme
kysyjää — ja samalla kaikkia
eläkeläisiä huomioimaan tä­män
j^orjauksen. Julkaisemme
alkdperäisen kysymyksen uu­delleen:
Kysymys: Haluaisin tietää ot­taako
hallitus 71 vuotta täyttä-
F N L K Y M M E N E N V U O T TA
Joulukuussa tuli kuluneeksi Etelä-Vietnatnin Kansallisen
Vapautusrintaman (FNL) perustamisesta 10 vuotta. Rinta­maan
kuuluu poliittisia puolueita, uskonnollisia yhteisöjä,
sorJaa!is!a ja kansalaisjärjestöjä sekä useiden muiden mieil-
':idcsi:::ntien edustajia. FNL:n tarkoituksena on taistella ame­rikkalaisia
hyökkääjiä ja heidän: lakeijoitaan vastaan itse­näisyyden,
demokratian, rauhan,, puolueettomuuden ja hyvin­voinnin
puolesta. Rintama on vapauttanut ^neljä viidesosaa
Etelä-Vietnamin alueesta. '
neiltä kalastuslupamaksun $3.00,
j a toiseksi . . ."
Kysymyksen loppuosaan anneta
tu vaatauo o l i oikeässarMutta y l ­läesitetyn
alkuosan johdosta
saimme Maiden j a Metsien minis­teriön
täkäläisten viraston erääl­tä
riistanvartijalta tänä aamuna
uudenlaisen selostuksen. Kaikki
65 vuotta täyttäneet (siis perus­eläkettä
nauttivat) miehet saavat
nyt harjoittaa "sunnuntaikalas-tUflta"
ilman tätä $3.00 hintaista
lupaa. Se ei ole kuitenkaan auto­maattinen
oikeus, ^enkjlön on
esim. täällä Sudburyn alueella
(eikä yksinomaan vain kaupun­gissa)
mentävä henkilökohtaises­t
i maiden j a metsien ministeriön
Sudburyn toimistoon mistä hän
saa tämän luvan esitettyään to­distuksen
iästään (että hän on
täyttänyt 65 vuotta). Todistus­kappaleeksi
riittää syntymätodis­tus,
auton ajokortti jne. Eläkeläi­nen
vapautuu siis tästä $3.00 k a ­lastusluvan
ostosta vasta sitten
kun hän hankkii itselleen tämän
vapautustodistukoen.
Sotilaalliselia, poliittisella ja
diplomaattisella alalla saavu-'
tettujen suurten voittojen li­säksi
viime kymmenen vuotta
ov^ merkinnen mittavaa edis­tystä
Etelä-Vietnamin vapaute-tuilla
alueilla.
Vuoden 1960 menestyksellisen
joukkojen järjestäytymisen jäl-
\keen perustettiin vapautetuille
alueille Kansan Itsehalintoko-miteoita,
jotka olivat ensim­mäisiä
ilmeentymiä kansan har
joiftamasta vallasta. Tuohon
aikaan vihollisen hallintoko- :
neisto oli murskattu ja hajo­tettu
lähes koko maassa:
^ Kansan Itsehalintokomiteat
huolehtivat julkisista tehtävistä,
ja järjestyksestä, puolustukses­ta,
talouselämästä, koulutukses
ta, terveydenhoidosta - ja yh­teiskunnallisista
palveluksista.
Tärkeimpiä kysymyksiä ovat
maanvuokran alentaminen,
maan jakaminen^ inhimillisten
ja aineellisten voimavarojen or­ganisointi
ja hyväksikäyttö
vastarintatoiminnan hyväksi.
TOISTA OLI ENNEN,
MUTTA ENTÄS NYT
Vancouver. — N y t kun katse­len
j a vertailen tässä tapahtumia
40 vuotta s i t t en sattuneihin asioi­hin,
piin tulee siihen johtopää­tökseen,
että Canadan taisteleva
työväenliike oli s i l l o in paljon a k ­tiivisempi
mitä se on tänä päi­vänä.
N y t on työttömiä melkein yhtä
paljon k u i n oli"Nälkä-Bennettin-k
i n " aikakaudella, mutta tämän
päivän työttömillä ei näytä ole­van
suurtakaan innostusta tai ha­l
u a tehdä parannusta oloihinsa,:^
Näyttää siltä, että täällä ^ r i -
t i sh Columbiassa on "hyvä ail/a".
Sanotaan, että yksinäiset mii^het
ryyppäävät rahansa j a käyvät sit­ten
syömässä hyväntekeväisyy.s-keittiöiden
soppajonoissa? Mene
j a tiedä. Tämä on .sitä hyvää
aikaa. B a y Rommia, eli partavet­tä
on heidän juomanaan kun pa­rempaakaan
ei avustusrahoilla
voi hankkia.
Y k s i koiranleuka sanoi tässä
muutama aika. sitten, että B r i ­t
i sh Columbian " P r e m i e r " oli m u ­ka
sanonut, j o t t a hän ostaa näil­le
alkoholisteille jouluksi 1,000
gallonaa partavettä, että pääse­vät
yhdellä kertaa .janostaan.
Keino sekin, v a i mitä?
Puheet ne v a in ovatkin suuria
canadalaisten työläisten hyvin­voinnista,
sillä loppujen lopuksi
kyllä se elämä on .suurimmalta
osalta "piinaamista" kun men­nään
työläisperheeseen.
Mutta valttia on, sillä onhan
tavallaan vanhanaikaista tehdä
työtä kun kerran muutenkin pär­jää,
sillä-eihän tämä meidän B r i ­t
i sh Columbian pääministerimme
pelaa napeilla, onhan hänellä t a ­kanaan
veronmaksajat.
: . Justiina.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
K a n s a l l a on v i i l t a asevoimissa,
p o l i i t t i s i s sa järjestöissä - j a h a l l i n ­nollisissa,
elimissä. Vuoden 1968
Tet-hyökkäyksen jälkeen kansa
valitsi vapaasti ja demökräatti-
Kcsti VfilTankumoukselliset komi-'
Vapautettujen alueiden asuk-kaiUe
vaalipäivä on suuri j u h l a;
Monissa kylissä kovaääniset a n ­tavat
vaa3itietoutta rummunpäris-
.tyksen säestyksellä j a vaalipai­k
o i l l a lauletaan j a tanssitaan kan-s
a l l i s i a tansseja. Asukkaat pu­keutuvat
"parhaimpiinsa" men­nessään
vaaliuurnille. Kannetta­vat
vaaliuurnat viedään sairai­den,
synnyttävien naisten sekä
palveluksessa olevien sissien l u o .
Tähän mennessä vallankumouk­sellinen
halintokorieisto on luotu
1,500 kylään, 182 piirikuntaan,
6 kaupunkiin j a 44 maakuntaan.
VÄLIAIKAINEN
VALLANKUMOUSHALLITUS
Vuonna 1969 Botilaaliinen, po­l
i i t t i n en j a diplomaattinen tilan­ne
kehittyi yhä suotuisammin.
T a r v i t t i i n keskitetty elin huoleh­timaan
kaikista sisä- j a ulkopo­l
i t i i k an asioista. Kansan edusta­j
i en kongressi .kokoontui 6. kesä­kuuta
1969 j a mukana olivat mm
Vietnamin Kansalisten, Demo­kraattisten
j a Rauhaarakastavien
Voimien Liitto, muita järjestöjä
sekä eri uskonnollisia ja isän­maallisia
mielipidesuuntia edusta
via: yksityishenkilöitä.
Kongressi valitsi Väliaikaisen
Vallankumoushallituksen ( V V H )
j a F^NL s i i r s i valtiollisen, toi­min
l"an.sa:va.staperustetulle -halli---tTT^h^ehtaaria kohti tuotti 4—5
Oikaisu: Paul Isännäincn, Kirk-land
Lake, Ont., täytti perjantaina,
tammikuun ensimmäisenä päivänä
69 vuotta, eikä 70^ kuten aikaisem­min
ilmoitettiin.
Kalle Kauppinen, Nairn Centre,
Ont,täyttää lauantaina, tammikuun
9 päivänä 78 vuotta. ^
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
t u k s c l l e . V V H : n syntyminen on
huippukohta siinä pro.sessissa, jo­ka
vallankumouksellisen hallin­non
luomiseksi alkoi vuon|nal9Q0
Kansan Itsemääräämiskomiteoina
j a jatkui sitten Komiteoiden va-litscman-
s;» kaikille hallinnon t a ­soille.
TAISTELU MAASTA
Ktelä-Vietnamissa, joka on päär
asiallisesti maatalousmaa, muo­dostivat
talonpojat ennen sotaa
95 pros. väestöstä. Vietnamin
vallankumous . on ennenkaikkea
vallankumous talonpoikaiston va­pauttamiseksi.
Vallankumouksen
alusta lähtien F N L on vaatinut:
" M a a talonpojille." Tähän men-nc.
ssä talonpojille jaetun maan
pinta-ala on kohonnut yli 2 mil^
Joonaan hehtaariin (Etelä-Viet­namin
koko v i l j e l l yn maan pinta-alna
olle.ssa 3.2 miljoonaa heh­taaria
). Talonpojista ^ on tullut
maansa herroja. He' kehittävät
innolla tuotantoa parantaen .siten
elinolosuhteitaan. Nykyisin 70
pros. talonpoikaistosta, joka en­nen
oli köyhää ja maatonta, on
saavuttaTiht keskivarakkaan ta­lonpojan
elintason.
SAIGONIN
MAAREFORMI PETOS
Saigonin nk. maareformi on it­seasiassa
suunnitelma maan otta­miseksi
talonpojilta. Suunnitelma
on pantu alulle Washingtonissa
j a sitä varten on v a r a t tu 40 m i l ­joonan
dollarin määräraha Saigo
nin maanomistajien lahjomiseksi.
Tämän myönsi Yhdysvaltain a-vun
apulaisjohtaja Joseph A . Mer
denhall Edustajainhuoneen määrä
rahakomiteaaBa kesäkuun; 27.
1969. Tämä suunnitelma on n i in
kyyninen, että Edustajainhuoneen
ulkomaanasiain alakomitean pu­heen
joht^aja Otto E . P a s s m a n to­t
e s i : "Tuntuu oudolta, että Y h ­dysvaltain
määräraha myönnet­t
i i n ennen kuin maareformin toi­menpiteistä
oi i päätetty Saigon is-sa
"
Thieun-Kyn-Khiemin .ohjelman
petos sisältyy siihen tosiasiaan,
että heillä ei käytännöllisesti kat­soen
ole maata jaettavana va­pautettujen
alueiden laajentumi­sen
johdosta. Talonpojat eivät
saa mitään, maanomistajien saa-des.
sa kuitenkin korvauksen.
Korvaussumma tulee kohoa­maan
amerikkalaisten viranomais
ten suunnitelmien mukaan 40 mii
Joonaan dollariin. . '
OMA VARAINEN TALOUS
Vapautetuilla alueilla on kaksi
tunnuslausetta: "Tuottaminen on
t a i s t e l u a " j a "Tuotanto on voiton
hyväksi". Talonpojilla on isku­lause:
"Kehittäkää tuotantoa lä­pi
vuoden." .
Vuonna 1963 v i l j e l t y maa l i ­sääntyi
kolme kertaa enemmän
kuin vuonna 1960. • Vuodesta
1965 lähtien Yhdysvallat on suo­r
i t t a n u t yhä laajemmassa mitta­kaavassa
pommituksia j a kemial­l
i s t a sodankäyntiä maataloustuo­tantoa
vastaan. Siitä huolimatta
riisituotanto on lisääntynyt kah­deksasta
prosentista yhteentoista
vuosittain. Viime vuoden alussa
kohosi viljellyn maan pinta^ala
Phu Yenin maakunnassa (Saigo­n
i n . pohjoispuolella) 31 pros. ja
Mekongin suistossa 15 pros.
Vuonna 1969 keskimääräinen sa-tonnia
riisiä. Eräillä seuduilla
k o r j a t t i in jopa 6—7 tonnin r i i s i ­satoja
hehtaaria kohti. Huolimat­t
a vihollisen jatkuvista; pommi­t
u k s i s t a (jopa 5,000 pommia yh­dessä
yössä) saatiin Tan H o in
kylässä valtatie 4 :n v a r r e l l a v i i ­si
tonnia riisiä hehtaarilta.
Jatkuu
Shvernik kuoHuit
Moskova. — Neuvostoliiton en-r
tinen presidentti Nikolai Shver­nik
kuoli jouluaattona Moskovas­sa
pitkällisen sairauden jälkeen.
Hän oli kuollessaan 82-vuotias.
Shvernik toimi Neuvostoliiton
valtionpäämiehenä vuodesta 1946
S t a l i n in kauden loppuun. S t a l i n in
kuoltua vuonna 1953 hän s i i r t y i
takaisin entiseen virkaansa a m ­mattiliittojen
johtoon. Hän vetäy
t y i puolue- j a valtioelämästä syr^
jään vuonna 1966.
Neuvostojohdon virallisessa l au
sunnossa sanottiin, että Shvernik
oli "päättäväinen kommunisti,
työväenluokan j a kommunismin
väsymätön esitaistelija, joka o-misti
koko elämänsä puolueen ja
kansan palvelemiselle". Muisto­kirjoituksen
olivat allekirjoitta-
Angela Davisia
vastaan alkanut
New York. -4. Käsiraudoin k ah
lehdittuna, yhdentoista poliisi-agentin
saattamana kuljetettiin
Angela Davis sotilaqlentokonieel-l
a New Y o r k i s t a San Rafaelin
vankilaan Kaliforniassa, missä
oikeudenkäynti häntä vastaan a l ­koi
jouluaattona, ; e l i jouluk. 23
pnä. ;i '
Angela Davisia uhkaa i i y t kuo­lemantuomio.
:New Y o r k i n viran­omaiset
luQvuttivat hänet ijtalifor
nialaisen taantuinU-ksen . k a s i i n .
Angela Davis vangittiin New
Y o r k i s s a tekaistun syytteen pe­rusteella
"osallisuudesta mur­haan".
Hänen nimensä™"liitettiin
7. elokuuta San Rafaelissa tapah­tuneeseen
laukausten vaihtoon oi­keussalissa
j a amerikkalaisen l eh
distön tiedot kertovat nyt, että :
huolimatta Davisin ilmeisestä
syyttömyydestä mainittuun tapah
tumaan, aikovat Kalifornian v i ­ranomaiset
langettaa hänelle kuo­lemantuomion
tai vähintään elin­kautisen
vankeusrangaistuksen.
Luonteenomaista tapahtumille
on ollut myös se, että vastoin
Y h d y s v a l t a i n lainsäädäntöä eivät
New Y o r k i n oikeuselimet sen pa-£>
iremmin kuin korkein oikeuskaan
ole vaivautuneet tutkimaan Davi­s
i a vastaan esitettyjä syytteitä
perusteellisesti, hylkäsivät hänen
asianajajiensa vedot j a mekaani-.
sesti hyväksyivät kuvernööri Nel­son
Rockefellerin täysin väärän;
päätöksen luovuttaa Angela D a ­v
i s Kaliforniaan. On ilmeistä, et­tä
kalifornialainen taantumus
p y r k i i selvittämään välinsä kom­munistien
kanssa lavastamalla,
tällaisen oikeudenkäynnin. - -
Tumma kuva
työttömyydestä
Toronto, Maupower Business
Services-yhtiö (yksityisliike) ön
maalannut tänä talvena Torontos­sa
j a Canadan m u i l l a k i n alueilla
vallitsevasta työttömyydestä hy­v
in mustan tulevaisuudenkuvan.
Tämän väliaikaisia työpaikkoja
välittävän yksityi.«!liikkeen suorit-.
tamassa tutkimuksessa h a v a i t t i in
vuoden vaihteessa, että ainoas­taan
4.2 prosenttia torontolai-sista
yhtiöistä ennusti tarvitse­vansa
ylimäärp.iscä apua vuoden
1971: ensimmäisen neljänneksen
aikaan. Suur-Torontoa koskenut
tutkimus suorite'aiin 70 l i i k k e e n.
j a tehtaan keskuudessa.
Koko Canadaa koskeneessa tut­kimuksessa,
mikä käsitti kaikki­aan
1,300 liikett?,, ainoastaan 7.7
prosenttia liikkeistä i l m o i t t i mah­dollisesti,
tarvitsevansa ylimää­räistä
työvoimaa kuluvan vuoden
ensimmäisen neljänneksen aika­na.
Samassa tutkimuksessa saa­t
i i n selville, että 14 prosenttia
tutkimuksen alaisina olleista fir­moista
joutuvat vähentämään
työvoimaansa tämän talen aika­na.-
.,,
neet pääsihteeri Leonid Brezh-nev,
pääministeri Aleksei Kosy-g
i n j a presidentti Nikolai P o d -
gornyi..
Shvernikistä tuli kommunisti­sen
puolueen keskuskomitean jä­sen
vuonna 1925, j a politbyroon
ehdokasjäsenöksi hänet nimitet­t
i i n vuonna 1939.
Miljoonat ihmi.set ympäri maail­man
. . . tuomitsevat siihen sisäl­tyvän
moraalittomuuden, panna
aasialaiset tappamaan aasialaisia.
Presidentti Nixon on toiminut
vallan päinvastoin mitä hän s a ­noo
puhuessaan rauhasta. Viime
vuoden huhtikuun 30 pnä koko
maailma tyrmistyi Amerikan ja
Saigonin joukkojen hyökätessä
Kambodzhaan, puolueettomaan
budhalaisvaltioon. Kaakkois-Aa-sian
rauha oli mennyttä. Maail­man
rauha oli vakavasti uhattuna
. . . . Etelä-Vietnamin Tasavallan
Väliaikainen vallankumoushalli-tus
vaatii Y h d y s v a l t a i n j a sen
l i i t t o l a i s t en joukkojen välitöntä,
täydellistä, j a ehdotonta poistu­mista.
Se v a a t i i , että Yhdysvallat
luopuu tukemasta Saigonin ny­kyistä
hallitusta, j p k a ei edusta
ketään, mutta joka estää kaikki-
Vietnamin ongelman poliittiset
ratkaisut. Väliaikainen yallanku-moushallitus
tiikee väliaikaisen
kokoomushallituksen muodosta­mista.
Tämän hallituksen tehtä­vänä
piisi järjestää yleiset vaalit
koko Etelä-Vietnami.ssa. Näiden
vaalien kautta etelävietnamilaiset
voisivat päättää tulevasta poliit­tisesta
hallituksestaan: Etelä-
Vietnamin Väliaikainen vallanku-mouflhallitus
vaatii itsenäisyyttä,
demokratiaa, rauhaa j a puolueet­tomuutta
Etelä-Vietnamille;
Ainoastaan siten, että Yhdys­v
a l l a t kunnioittaa näitä vaati­muksia,
voidaan rauha saada a i ­kaan
Indokiinaan . . , Eteläviet­namilaiset
ovat varmoja voitos­t
a a n ."
PÄIVÄN PAKINA
Canadan työväenliikkeen yksi
huomatuin merkkihenkilö, T im
Buck, joka timnetaan j a nauttii
arvonantoa varsinkin kansain-väli.
sesti paljon laajemmissa p i i -
reiR.sä kuin yksikään toinen ca-nadalainen.
julkisuushenkilö,
viettää huomenna, tammikuun 6
päivänä 80-vuotispäiväänsä.
Tuhannet canadalai.set, hänen
puolueeseen.sa kuuluvat j a sen
ulkopuolella olevat, esittävät tä­nä
merkkipäivänä "Onnellista
.syntymäpäivää, T i m " tervehdyk­sen
päivän .sankarille. Allekir­joittanut
liittyy persoonallisesti
kaikessa vaatimattomuudea.sa
näihin onnentoivottajiin,
-£=r.Cänada on siitä onnellinen
maa, että täällä on k e h i t t y n y t ja
vaikuttanut suuri määrä kan­sallisesti
ja! kansainvälisesti ar-vo.
ssapidcttyjä jä kunnioitettiija
henkilöitä.
Meillä on Insulinin keksijä t r i
Banting, Kiinassa kuollut t ri
Bel.hune,kan.sainväli.stä mainet­t
a satineita taiteilijoita, histo­r
i a n eri vaiheissa tunnetuksi t u l ­l
e i t a poliitikkoija, kuten liitto­v
a l t i on perustajat, sekä sellaiset
denriokratian puolustajat, kuin
R i c l , Papineau, W i l l i am Lyon
Mackchzic j a j . S. Wopdsworth
v a in muutamia heistä ulkomuis­tista
luetellen.
Yrittämättä vertailla häntä
t o i s i in " s u u r i i n " ja huomioon-ottamattu
luinkaan , sitä mitä
T im Buckista nyt sanotaan tai
sanomatta jätetään, tosiasia k u i -
. l e n k in on, että hän on j a tulee
olemaan yhä lisääntyvässä mää-räs.
sä merkkimijs Canadan työ­väenliikkeen
hiotoriassa.
On todella ihailtavaa tutustua
T im B u c k i n , entisen mekaanikon
monitahoiseen elämäntyöhön ja
kaukonäköisyyteen.
Hän on erinomaisen hyvä pu­huja,
j a luennoitsija. Hän tuntee
j a muistaa Canadan työväenliik­keen
historiaa ilfailtavan yksi^
tyiskohtaisesti j a laajasti.
Selvemmin kuin kukaan aika-lai.
sen.sa, T im Buck o s a l l i s t u i v i i -
mcksikuluneen 50 vuoden aika­na
Canadan kommunistisen puo­lueen
johtajana Canadan työ­läisten,
farmarien ja keskiluqk-kalaisten
suuriin taisteluihin
vähäväkisen kansanosan elämän
: parantamiseksi ja sitä iietä
maan yhtenäisyyden j a vpimak-kiiuden
lisaämiseksiv
A l l e k i r j o i t t a n u t tuli henkilö­kohtaisesti'tuntcfmaan
T im /Buc­kin
"suurina, pulavuosina", jol­loin
hän työskenteli väsymättö­mällä
tarmollaan _ työmahdoUi- •
.suuksien ja/tai työttömyysva-kuutukaen
saamiseksi työttö­mille,
lapsilisien j a vanhiiiiden-eläkkciden
voittamiseksi, .sekä
kansanvallan j a r a u h a n säilyttä-mlselcfli.
* '
T im Buck näki s i l l o in .selvem­min
kuin kukaan muu,' että työ­väen
järjestyminen j a yhdisty­minen
on avain taloudelliselle,
p o l i i t t i s e l l e p a yhteiskunnallisel­le
kehitykselle Canadassa.
Hänen poliittiset vastustajan­sa
ovat tietenkin eri mieltä ja
olivat aikanaan jopa siinä mää­r
i n , että T im Buck joutui poliit­tisten
syiden perusteella tutus­tumaan
myös vankilaelämään
K i n g s t o n i n pakkotyölaitoksella,
missä häntä vastaan tehtiin kai­ken
lisäksi hyvin järjestetty ja
pöyristyttävän katala murha­y
r i t y s . .
- Mutta tosiasiat murtautuvat
k i v i m u u r i e n k i n läpi j a tosiasia­na
pysyy, että T im B u c k i n koti­maisen
toiminnan alkuna j a lop­puna,
koko sen sisältönä, on o l ­lut
Canadan kansallinen hyvin­vointi,
minkä Saavuttamisen eh­tona
hänen vakaumustensa mu­kaan
on sosialistiseen yhteiskun­taan
s i i r t y m i n e n •— rauhanomai­s
in keinoin, kuten hän a i n a i l ­maisi
toivomuksensa. Se on h i s ­t
o r i a l l i n en välttämättömyys, hän
tapaa selittää.
Ylläesitetty ön k u i t e n k i n y a in
toinen puoli T im B u c k i n elämän­työtä
kuvaavasta mitalista. Hän
on samalla myös horjumaton i n ­ternationalisti,
joka uskoo ja
luottaa sanan varsinaisessa mie­lessä
Karl Marxin opetukseen
k a i k k i e n maiden työläisten y h -
tenjlisyydcstä. Sen johdosta hän
on saanut n i i n suurta arvonan­toa
j a kunnioitusta kymmenissä
eri maissa, ettei sellaista ole to-,
dellakaan tullut yhdenkään toi­sen
canadalaisen osaksi. T im
Buck tunnetaan j a tunnustetaan
nimenomaan etevänä j a lahjak­kaana
Canadan marxilaisjohta-jana.
. Rajoitetusta tilasta huolimat­t
a on syytä mainita vielä siitä,
että T im B u c k näki aikaisemmin
k u i n ehkä kukaan muu canada-lainen,
että Quebecin tilanne on
kehittymässä siihen, missä se
nyt on, j a ehkä pahemmaksikin,
ellei oteta huomioon maan " k a k -
sikansaisuutta ja tunnusteta
uuden perusj^uslain puitteissa
ranskalaisen ja englantilaisen
Canadan ehdotonta tasa-arvoi-suutta
yhteisen, l i i t t o v a l t i on c a -
nadalaiskodissa. - '
Tämä on o l l u t kansallisuusky­symyksessä
hänen koko toimin­takautensa
johtolankana. M u t ta
siitä huolimatta tai ehkä sen
yuöksi hän ei ole koskaan u n ­hoittanut
eikä a l i a r v i o i n u t Cana­dan
muita kansallisuusryhmiä j a
hiiden ongelmien ratkaisun tär­keyttä,
Päinvastoin' T i m Buck
on piihein j a teoin pitänyt eri
• kansallisuusryhmiin kuuluvia
canadalaisia tasa-arvoisina k a n -
sahiisina toisten canadalaisten
r i n n a l l a .
Ylläesitetyt ovat eräitä perus­syitä
siitä miksi allekirjoittanut
yhtyy henkilökohtaisesti niihin,
j p t k a .toivottavat päivän sanka­rille
hyvää onnea, terveyden
edelleen piiiranemista j a jpitkää
ikää. — Känsäkoura. .