Vapaus, December 22, 1959

              57
4?
PÄ US
(LIBEETT)v-^— Independent Labor
Organ of.^Pinnlsl»,,Canadlans,^.,Es-tabllshdd^^
Ifov.^ e,^ 1917.^\Authorlzed,
as" sec<^d ^^äass - m a i l by^ the" ^ost'
Office ©epartment.'/Ottava..*Pub--
lished :thrioe.'weekly: , Tuesdaysj
Thursda'ys :an'a>:Satiirdays by Vapaus
Publishing Company/^Ltd., at 100-102
H m SCW; Sudbury. Ont~ Canada.
AdvertlslngrTates^uc^n appUcatlon.-
lYapslatlon free^of charge.- '"^^^
mAU? H I N N A t : t
jDanadassa:" / 1 vk. 8.00 6 kk. 4.36
YhdysvaUolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.8p
S u o m e ^ : 1 vk. 6 kk. 5.25^^
Kuten ennenvanhaan yetojuhtiä
Näyttää siltä että vissU suurj'^htiöt-käyttävät työhön ot-
' taessaan samanlaista' mittapuuta, mitä käytettiin ennenvan­haan
vetojuhtien ostossa. Kuten vehreässä nuoruudessamme
saimme'omin silmin nähdä, isoisä mittasi hyvin tarkasti he­vosen
korkgutta, leveyttä, ikää ja muita fyysillisiä ominai­suuksia
enrTeiikuin hän' lopullista konikauppaa teki.\Näin-,
sanotaan vissien suuryhtiöiden menettelevän nykyään työ-voimaii
palkkaamisessa! '
Vaikka asianomainen yhtiö on syytöksen kieltänyt, niin
,autotyöläisten ;u^ (tThited Auto—Workers) suuren Osha-wan
osaston No. 222 (sen jäsenyydessä on 10,000 autotyöläis-tä);
presidentti Malcolm Smith arvostelee julkisesti General
1 Motors of Canadan työhönottomenetelmia.
, Hän sanop, että mainitun yhtiön Oshawan tehtaista,työ­tä
anoneita miehiä on .hyljätty sen vuoksi kun he ovat puoli
tuumaa liian lyhyitä, muutamia paunoja liian keveitä tai
r vuoden eli parin liian vanhoja. ' , '
^ Vaikka yhtiön puhemiehen keiTotaan sanoneen, että työ-.
; jjhön otettaessa ei ole mitaan rajoituksia mitan, painon tai
iän suhteen sniin mr. Smilh sanoo yhtiön "kelpoisuusvaati­muksena"
olevan seuraavaa: Työhön pyrkijän pitää olla
vähintäm 5 jalkaa 8 tuumaa pitkän„ pamaa vähintäin^^l60
paunaa ja oltava iältään alle 35-vuotiaan. Mr. SmitK^anoi
miesten valittaneen, etta heiltä on evätty työ sillä peruneel­la,
että he ovat "ainoastaan" 5 jalkaa 7 t u u m a a pitkiä.^;<'He
(hyljätyt miehet) näyttävät poikkeuksetta terveiltä ja hyvil­tä
miehiltä" .selitti mr. Smith. "Minun mielestäni on varmaa,
„ että he pystyvät tjrohön yhta hyvin kuin nekin jotkavsattu-
. vat olemaan 5 jalkaa ja 8 tuumaa pitkiä. On häpeällistä, että
tällaisilla perusteilla kielletään keneltäkään työ."
V * *
Kuinka naurettavan lapsellisia ovatkaan tällaista taus­taa
vasten katsottuna vatystelyt siita, etta talla mantereella
ei ole muka enää mitaan luokkarajoja, etta työläiset ja työn­antajat
ovat-samanlaisia "kapitalisteja", ja etta sosialistit ja
kommunistit eivat muka tieda missa todella mennään vaa­tiessaan
paranniiksia vähempiosaisten elamaan!
Mutta tämä juttu — missa on kielloista huohmatta i l ­meisesti
vahvasti peraa — vetaa päivänvaloon myös erään
toisenkin seikan: Jos työnantajat saavat loputtomasti kasir
- teliä työnhakijoita ja tyolaisia yleensä kuten ennenvanhaan.
käsiteltiin vetojuhtia, nun silloin joutuvat kaikkien työläis-,
ten oikeudet vaaraan. Siksi on ehdottomasti puolustettava
syrjityksi joutuvia tyolaisia. '..
Ottakaamme pan esimerkkiä: Kuka tietaa, etta nyt "vä­hintäin
160 paunaa painava" työläinen painaa yhta paljon
muutaman vuoden kuluttcra, jollom hän saattaa olla syystä
tai toisesta työn etsijänä? Tai, millä moraaliperusteella
voimme odottaa, että työnantajat kohtelevat tulevaisuudessa
nyt suosimiaan nuorempia tyolaisiaan yhtaan sen paremmin
miten he kohtelevat "liian vanhoiksi" tulleita tyÖläisiäan
tänään? "
Työläisten oma etu — huolimatta sata onko hän tanä.
päivänä fyysillisistä syistä diskriminaatiota harjoittavan
työnantajan kirjoissa etuoikeutetussa asemassa tai eikö ole
^ v a a t i i työläisten keskinäistä solidaarisuutta. Ken ei puo­lusta
nyt esim. vanhempien työläisten työmahdollisuuksia
hän rakentaa itselleen koirankoppia vanhuudenpäiviensä va^
raksi—i sillä mm varmaan kum yö seuraa päivää, me kaikin
vanhenemme aikanamme — ja tällaisten työnantajain, mie­lestä
kaikki vanhemmat työläiset ovat "liian. vanhoja".
Itsenäisyysmiehiä kaikki
. Suomlaiset yleensä ovat reilua väkeä — ja se pätee myös
meihin suomalaisperuisiin, jotka olemme joutuneet leipäsyisr
tä jättämään hyvästit tuhatjarvien Suomi-neidolle.
' T o t t a tietysti on, etta suomalaistenkin keskuudessa*, ku­ten
kaikkien, muidenkin kansallisuuksien riveissä,' on aina
joitakin hylkiöitä, joilla on taipumusta joko välittömään r i -
.; killisuuteen tai heikompiensa s toisten kustan-
: nuksella etuilemiseeni Mutta näita epänormaalisia mätär-munia
on suomalaisten; keskuudessa- kovin ;pieniltdcuinen
niäärä — ja se on oikein mukava juttu.
Yksi sellainen hyvä asia, mistä me suomalaiset olemme
n r - H i i l t e i sataprosenttisesti yk.simielisia, on pikkukansojen itse­näisyys-
ja itsemääräämisoikeus. Me olemme sitä mieltä,
että kaikkien pikkukansojenkin-pitäisi saada elää omaa itse­näistä
elämäänsä, kuten sitä elavat suuret ja voimakkaat.
Tosin suomalaistenkin keskuudessa on joitakin sellaisia­kin,
jotka ovat itsenäisyysmiehiä J a -naisia vain "hyvän
sään" aikana — silloin kuin se heidän kuppikuntalaistensa
riäköyinkkelista on edullista. Nama muutamat muumiot ovat
esimferkiksi sitä mieltä, että suuren Kiinan tunnustaminen
on itse pahasta sen vuoksi kun kiinalaiset ovat järjestäneet
sisäiset asiansa naita ulkomaalaisia, tässä tapauksessa ^Suo­mala
isia_intoilijoita kuulematta! —
Valtavan suun enemmistö suomalaisista on tietenkin
sita mieltä, että kiinalaisten sisäiset asiat eivät kuulu kenel­lekään
ulkopuohsille ja niin Suomi on tunnustanut Kiinan.
Mutta joitakin jääräpäitä on vieläkin. Heille ei arvattavasti
tule r/iTBleenkään ajatus, että mitä oliii tapahtunut, jos esi­merkiksi
sosialismin tielle lähtenyt Neuvostoliitto olisi 42
vuotta sitten kieltäytynyt tunnustamasta Suomen itsenäi;
syyttä sillä perusteella, että Suomessa ei ollut Neuvostolii­tolle
mieluista sosialistista hallitusta — vaan porvarillinen
hallitus?
Juuri sen vuoksi kun_suomalaiset pitävät arvossa reilua
peliä ja kannattavat kaikkien kansojen itsemääräämisoikeut­ta
niin hyvän kuin huononkin sään aikana, täkäläiset maan-miehemme-
yhtyvat-varauk^ettomasti_Tiiihin hy.vää„tahtoviin _
muihin canadalaisiin, jotka vaativat Kiinan tunnustamista
ja Kiinalle laillisten oikeuksiensa myöntämistä YK:ssa.
. ' Näiden samojen vakaumusten perusteella me Canadan
suomalaiset' tervehdimme suurella ilolla sitä, äärettömän
nopeata ja voimakasta itsenäistymisliikettä, mikä on kehitty-nyf-
toisen maailmansodan jälkeen Afrikassa. Meillä on itse
)cullakin omat käsityksemme siitä, rjninkälaisen yhteiskunta-
^^muodon puitteissa nyt itsenäistyvät valtiot voivat takapajui-i
J . ; Saikkonen, Wliitefish,^ Ont.,
täyttää .jouluna, joulukuun 25 päi­vänä
75 vuotta." . '
Oscar Hauta, Dinsmore, Sask.,
täyttää sunnuntaina, joulukuun 27
pnä 68 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kysyih^iäja
vastauiaia
Kysymys: Tuleeko Ganadaarttu^
tettu kahvi suoraan.. Braziliasta vai
tuotetaanko sitä jostain muistakin
maista? — tiedosta ^^kiitollinen.
Vastaus: Kahvin tuonti Canadaan
on siksi vaikea asia meidän penkoa
ettemme voi ainakaan tällä kertaa
sitä tehdä. Mutta oletamme että
suurin osa kahvista tulee Brazilias-ta
Yhdy::valtain välittäjien kautta.
Pienempi osa kahvista siitä huoli­matta
voi tulla lukuisista muista
kahvin tuottaj amaista •.
Englanti painostaa
Suomea seitsikkoon
Lontoo 8. 12 (Suomi-Seura) —
Lontoon Anglo-Finnish Society jär­jesti
7. 12. perinteellisen vuosi j u h ­lapäivällisensä
West Endissä sijait­sevassa
Mayfari hotellissa. Tassa
itsenäisyyspäivän merkeiscä järjes­tetyssä
tilaisuudessa pidetyistä pu­heista
merkittävin o l i illan kunniv
vieraisiin kuuluvan, Englannm
kauppaministerin Reginald Maud-lingin
puhe, jossa ministeri toi sel­västi
julki Englannin hallituksen
cuhtautumisen Suomen ulkoseitsik-koon
liittymistä koskeviin suunni-telmun.
Englannin hallitus toivoo hänen
mukaansa, etta Suomi liittyisi pian
tahan ryhmään. Missä muodossa
tämä tapahtuu, se on suomalaisten
oma asia. Mainittuaan Suomen ja
Englannin välisistä vanhoista kaup­pasuhteista
ministeri huomautti, et­tä
tieto Suomen mahdollisesta liit­tymisestä
R F T A : n herätti Englan­nissa
yleistä mielihyvää. Ministeri
uskoi edustavansa kaikkien puolu­eiden
ja etupiirien mielipiteitä sa­noessaan,
että Englanti o l i ihastu­nut
naista Suomen aikeista kuul­tuaan.
(US)
16. karja sai
tappotuomion
Helsinki. — 16. suu- j a sorkkatau­din
saanut karja sai v i i k k o sitten
tiistaina tappotuomion. Kysymyk­sessä
oh Harry Stenbergin 10 nau­taa,
2 sikaa ja 20 kaniinia käsittävä
karja Loviisan Valkossa. Tähän
mennessä on Suomesca suu- j a sorK-katautiepidemia
vaatinut 80 nau­taa,
82 sikaa, 6 lammasta, 20 kanii­nia
ja noin 260 kanaa. Y h 2?,6G0
eläintä on rokotettu.
tikkelin, on--h^yin'tunnetta'cana^
dalainen taloibalojen^tuifcija;-Hän
toimi jbitakin vupsia sitten YK:n [
canadalaisen val|uuskunnan ta-'
rloudellisteniSrasioidentineuvojanai'
^Tässa kaikille rcanadalaisillenue-'
lenkiii^toisessa yartikkelbsaan hän^ ^
valoittaa nikkelituotann<on noDsun
ja myynnin suhteita sekä siitä
johtuvia ongelmia ja osoittaa u-'
lospääsyn näistä ongelmlstaMnI-'
kaisemmeoheellisena' tämän' ar­tikkelin
'kokonaisuudessaan: :
Incon kapasiteetti tuottaa nikke­liä
lisääntyy. Yhtiö tekee myöskin
yrityksiä lisätä nikkelin myyntiä.
Incon nikkehtuotanto tänä vuonna
nousee noin 300 m i i j . paunaan~tai
niille maille j a se kaikki -tullaan
myymään. V. 1960 tuotanto tulee
edelleenkin kohoamaan. Tulevat­ko
myynnit vastaavassa määrässä
n o u s t a a n ? V
Vuonna 1961Jnco voi tuottaa 385
milj. paunaa nikkeliä. 310 milj.
paunaa tästä saadaan Sudburysta ja
Port Colbornesta. Seitsemänkym-mentäviisimiljoonaa
paunaa saa­daan
Pohjois-Manitobassa olevalta
Thompsonin alueelta, jossa tuotanco
aloitetaan ensi vuonna. Thompso­nissa
tulee olemaan kaivoksia, su-lattimo
ja rikastuslaitos. Siellä tu­lee
olemaan mahdollisimman uu­denaikaiset
ja tehokkaat nikkelin-tuotantovälineet.
75 m i l j . paunan
tuotanto tulee olemaan vain alussa.
Thompsonin tuotanto ja siitä saa­dut
voitot tulevat olemaan verova­paita
kolmen vuoden ajan. Inco
tulee varmaankin valvomaan, että
nämä veroista vapaat voitot tulevat
olemaan mahdollisimman suuret.
385 milj. paunaa nikkeliä vuodeG-sa
on lähes yksi kolmasosa enem­män
kuin mitä Inco on tähän saak­ka
vomut ramalla aikaa myydä. Se
vartan lähes kaksi kertaa sitä mää­rää
kuin mita myytiin 1958. Ääret­tömän
suun nikkelin kysyntä ja k u ­lutus
on tarpeellista JOS kaikki tuo­tanto
voidaan m^yda. EUeivut
markkinat laajene tarpeellisessa
määrässä, tuotantoa voidaan vähen­tää
joko Incon tai jonkun muun yh­tiön
toimesta.
Incon Canadan myyntipäällikkö
mr
että_,^^,^,.^_.
niäiijmafpkäslttäv^
l c ö t ö t t|^^gp|fut^^
man." " , t
/-Hän myöskin sanoi, että "Inoon
kehitys-'ja tutkimustyöt sekä mei­dän
myynti- j a mai'kkinasuunnitel-ma^
pejrustuvat siihen varmaan; us-kooh;
etta nikkeliä tulee jatkuvasti
olemaani ru^^^^
sitä tulee.ä olemaan.
i n c o i n t f
antaa sellaisen käsityksen^ ;että > k i l -
pailu Sudburyh j a Port Colborhbn 1
tuotannolle aiheutuursiitä^kunL nik­keliä^
tuotetaan ns. "alipalkkaisilta
alueilta" Kuubasta j a muualta. A s ia
ei kuitenkaan ole siten;" V . l J M l se
ylittää oletettujen kilpailijoiden
tuotannon koska se tidiee; tuotta­maan
50 prosenttia enemmän kuin
mitä ne kaikki tuottavat yhteensä.
Jos se haluaa h i i n se voi myydä
tuotteensa halvemmalla.
Jos mikään lätkaa Sudburyh ja
Port Colbomen tuotantoa, niin se
tulee Thompsonista, Pohjois-Moni-tobasta.
Northern Miner viime hei­näkuun
16 päivän numerossa sanoi
seuraavaa:
"Maailman nikkelltilanteellä on
yksi piirre, jota-ei voi ylikorostaa
ja se on missä määrn Thompsonin
kaivanto lujittaa International
Nickelin ylivaltaa nikkelialaila. Tä­mä
kaivos aluksi alkaa tuottaa 73
milj. f a u n a a nikkeliä vuodessa v.
1960 puolivälistä lähtien. Huomat­tava
määrä rikasta malmia j a sellai-ret
mahdollisuudet, että tuotantoa
voidaan suuresti lisätä antaa aihetta
uskoa, että Manitobasta voi tulla se
napa jonka ympärillä Incon tuotan­to
rupeaa pyörimään. Manitoban
tuotanto voidaan nopeasti laajentaa
koska suunnitellut kaivos- j a sulat-tölaitoksJBt
ovat paljon suurempaa
tuotantoa varten kuin mikä on
suunniteltu alkavaksi tuotanto­määräksi."
On selvääkin, että n i i n pian kuin
Thompsonin laitokset pannaan
käyntiin, £en tuotanto pannaan etu­alalle
ennen muita tuotantolaitok
sia. Malmi on rikasta. Tuotanto­menetelmät
tulevat olemaan vii­meistä
sanaa ja tehokkaat. Ja l i - .
\' Tästä syystä jOs Incon myynnit
v.a96r taikka milloui hyvänsä sett
jälkeen eivät vastaa 375,mii. pau­naan-
vuodessa,, niin, sen, johdosta
tuotantoa vähennetään Sudburysta
Incon voitot v., 195Ö' vastaavat
^sen. korkeaa tuotantoa j a myyntejä.
Ne tulevat käksikertaistumaän^^^^^^^^
me .vuoteen verrattuna e l i 'noin ($80
" 1960 b d o t e^
hyyä
noiisevätV' On myirty, jon-k
m verran^niklMsUä; T^^
kiaan: N^vostoHittO-^^
kin nikkeUä, i ^
kelistä mj^dääh sinne. Euroopan a-siamiOsteh
käutti^^ niWA-niile
sbsi£distisiin maihih ei ole es­teitä;
lukuunottamatta kiinaa, jo­hon
Yhdysvallat oh kieltänyt myyn­nit.
Kuitenkin tiedetään, että K i i ­na
haluaa ostaa paljon nikkeliä. A -
luminum, Company of Canada on asr
kettäin päättänyt, myydä alumiinia
Kiinaan huolimatta Yhdysvaltain
kieltoa. Jolloinkin nie voimme oUä
mielissämme jos saisimme Kiinasta
markkinapaikan nikkelille.
Meidän päämarkkinat ovat edel­leenkin
Yhdysvalloissa. Se ottaa
puolet Canadan nikkelituotannosta.
Myynnit sinne riippuvat siitä miten
koko talous menestyy. Viralliset
ennustelut nyt kun terästyöläisten
lakko on tilapäisesti sivuutettu, 0-
vat hyvin optimistisia. Mine-Millin
konvcntionin raportissa sanotaan,
että "Eräät niistä kuulostavat ikääii-kuin
me olisimme pääsemässä luvat­tuun
maahan".
Muitta ylituotannon ongelma jon­ka
johdosta terästyöläisten lakko
kesti niin kauan, ei ole ratkaista.
Yhdysvallat ei ole vielä löytänyt
avainta "liike-elämän vilkastumisen
ja romahduksen" ongelmaan. Jos
nykyinen housu kestää yli 1960,
niin jonkinlainen "pysähdys", "ua-delleenjärjesteiy
'taikka "lamakau­s
i " voi hyvinkin tulla v. 1961. Tämä
on vuo:i jolloin Inson nikkelituu-tanto
saavuttaa korkeimmap tason
eli 375 milj. paunaa.
Kaikkein toivotuin pitkän ajnn
tetty sotilastarkoituksiiJD> noin 40
prbsVhftia; , Sivihibstajat-estettiin
sääihadtä;riittävästi sitä
kääh'tibhnbetvsäisivatkd herehem:-
koska bWn:W
t3fÄön*-Vriiiw" ••lion
jat' kehittävät kaikenlaisia nikkelin
uusia i käyttö
myynnit eivät voi.kasvaä yksistään
Yhdysvallöissai jossa 'nikkelin' kes-kimääräinenSkä^
ker^
taa suiirempi kilin missään muiussä
maassa vaaui myöskin Euroopan
sellaisissa k^hittäiöiattö^^ maäit
manosien kiiten Aasian, Afrikan jä
Etelä-Amerikan maissa joissa nik­kelin
kitliitus henkilöä kohiti on.mel'
kein olematon. Niiden taloiideUinen
edistys bii äärettömän tärkeä meille
ottamalla huomioon millaiset mark­kinat
ne tarjoaisivat.
• — Vi ime yönä näin sitten JÄMM.;^^^^^^^^ ^1
unta. ; O l i n järvellä uistelemassa
äli
kiirehtii huippukokousta
SUOMEN TAISTELEE
Helsinki. — (KU) — Eduskun­nan
oikeistoryhmien ja maalaislii-r
ton eduskuntaryhmän enemmistön
aanin suoritettu tyottömyysvakuu-tuslain
äänestys lepäämään y l i vaa­lien
on näiden päivien puheenaihe
numero yksi. Millaisia ajatuksia
menettely on herättänyt ammatti­yhdistysliikkeen
piirissä?
RAKENNUSTYÖLÄISTEN
LIITON P U H E E N J O H T A JA
A A R N E S A A R I N E N:
Eduskunnan porvarillisen äärioi-
AMERIKKALAISTA ELÄMÄNTAPAA:
' m i T T Y Ä Ä N " 300-YUOTISEM
VANKILATUOMION, MIES MURHAHHN
Chicago. — Roger (The Terrible
— eli Julma) Touhy joutui keskin
viikkoiltana väijytysmurhan uhrik­si;
Kaksi poliisiksi naamioitua
miestä ampui häntä viis kertaa hau­likolla.
Touhyn kumppani, eläkkeellä ole­va:
entinen poliisikersaontti Walter
Miller; joka oli Touhyn oikeuskuu-lusstelussa
tärkeimpänä puolustusto-distajana,
haavoittui myös hengen­vaarallisesti.
Chicagon salapoliisien päämies
John Ascher sanoo uskovansa, että
murhatyö • on ammattitaidottomien
pyssymiesten käsialaa.
; Yhdysvaltain prokuraattori Ro­bert
Tieken julkaisi lausunnon misr
sä vihjataan, että murhaan syylliset
kuuluvat kilpailevaan alamaailma-ryhmään
ja sanoi murhan "sopivan
Mafian (yksi rikollisliiga) menette:
kei^ton ja-maalaisliiton hallitusryh- oh käynyt. Työttömyysvakuutuslain
suudestaan pikemmin ja edul­lisemmin
selviytyä. Mutta ky­symys
niiden diallitusmuodoisT:
ta on naiden maiden ja kanso­jen
oma sisäinen asia. Me siis
tervehdimme vilpittömästi niin
Arabimaiden itsenäistymistä
porvarillisen komennon alai­suudessa
kuin Kiinankin va­pautumista
sosialismille pyhit
tyneen suunnan alaisuudessa
j.n.e^
Ja ne, jotka poikkeavat
tästä peruskysymyksestä jon­kun
ryhmä- tai luokkakiihkoi-lun
perusteella, ovat hypän­neet
kauaksi; suomalaisesta oi-^
keustajusta ja suomalaisten
käsitykse.stä siitä, mitä'reilut
polisääiviöt vaativat.
lymuotoihin huolehtiessaan siitä, et­tä
sen jäsenet pitävät suunsa kiin­ni."
Mafian murhia pidetään perin­teellisesti
ammattitoidottomien
miesten työnä.
"Touhyn on täytynyt joskus pu­hua"
sanoi Tieken. "He tappoivat
hänet antaakseen toisten jäsenten
ymmärtää, että huolimatta siitä
kuinka kauan aikaa menee, puhujan
huulet suljetaan ikuisesti."
61-vuotias Touhy, kieltolainaikai-nen
karski gangsteri, joka sai laa­jaa
huomiota sensatiomaisesta jaos­taan
Statevillen pakkotyölaitoksel­ta
V. 1942, pääsi ^^ehdonalaiseen va­pauteen
(parole); 23 päivää sitten,
palveltuaan 26 vuotta John (Jake
the Barber) Factorin ryöstöstä.
Vankilasta vapauduttuaan Touhy
on käyttänyt suurimman osan ajas­taan
äskettäin julkaistun oman xelä-mäkertakirjansa
"The Stolen Years"
(Varastetut vuodet) hyväksi.
Touhy _oli sairaalaan vietäessä
puolittain tainnoksissafmutta .hän
kuoli leikkauspöydällä verenvuo­toon.
Touhy tuomittiin 99 vuodeksi
vankilaan . F a c t o r in ryöstöstä^ (kid-napping)..
Sen lisäksi hän sai 1
vuoden .tuomionedellämainitusta
vankilakarkaudesta, mikä antoi hä
nelle lyhyen vapauden. Hän väitti
•koko- ajan, ettei: hän ryöstänyt Pac-toria
ja että syyte oli tekaistu. K u
vernööri W i l l i am G: Strattonin:^ar-mahdus
vapautti hänet ehdollises­ti.
Touhy oli erään chicagolaisen po­liisin
yksi kuudesta pojasta. Hän
johti Toohy "gängiä", mikä taisteli
kieltolain aikana voimakkaampaa
Caponen^^alamaailman syndikaattia
vastaan.^
ToUhyn kolme veljeä ammuttiin
kuoliaaksi ja yksi hänen veljensä
ou kuollut luonnollisella tavalla.
mät ovat jälleen osoittaneet häikäi­lemättömän
kylmäkiskoisen asen­teensa
: heikommassa asemsasa ole­via
väestökerroksia,. joukkotyöttö­myyden
j o vuosikausia ahdistamaa
työväestöä ja pienviljelijöitä koh­taan.
Maalaisliiton asenne osoittaa
jälleen selvästi, että sillä taholla
heitetään säälimätä syrjään kau­punkien
ja maaseudun työtäteke­vien
aikeellisimmatkin edut suur­kapitalistien
vaatimuksen edessä.
Porvarit j a heidän hallitukserisa
eivät tule tässä asiassa saavutta­maan
rauhaia ennen kuih työttö­myysvakuutus
on toteutettu. Jos
sillä tahoilta kuvitellääh, että rat­kaisu
voidaan saada myöhemmin
työläisille ja pienviljelijöille epä­edullisemmaksi,
niin siinä erehdy­tään.
Valitsijoille on jälleen annet­tu
kouraan tuntuva esmierkki mit­kä
voimat asettuvat p^oikkiteloin tä­män
välttämättömän sosiaalisen
uudistuksen tielle".
MAASEUTUTYÖVÄEN LIITON
P U H E E N J O H T A JA
NIILO HÄMÄLÄINEN:
"On valittaen todettava, että näin
aikaansaaminen bn, hyvin tärkeätä
juuri maa- ja metsatyöläisille. Nyt
tapahtunut lain äänestäminen y li
vaalien koskee kipeästi alamme
työntekijöihin. Toivoa sopii, että
kaikesta jarrutuksesta huolimatta
l a k i mahdollisimman pian aikaan­saadaan."
METALLITYÖVÄEN LIITON _
SIHTEERI E D W I N S A L O N E N:
" E n usko, että eduskunnan oi­keiston
edesvastuuton teko tulee
saamaan metallityöläisteh keskuu­dessa
"päänsilityksiä'*. Äskettäin
päättynyt metallityöväenliiton liit^
tokökus lausui kantanaan, että
työttömyysvakuutus on saatava p i ­kaisesti
aikaan S A K : n esittämässä
muodossa. Metallityöläiset eivät ole
vielä unohtaneet tätä päätöstä."
S A K n P U H E E N J O H T A JA
HEINO HEINONEN:
" E n lähde nyt tästä mitään lau­suntoa
antamaan. Asia tullaan kä­sittelemään
SAKn työjaostossa.
Viittaan vain siihen . lausuntoon,
jonka olemme Sukselaiselle SAKn
toimesta jättäneet."
V i i k o n vaihteessa Ruotsissa
Kungölvissä päättynyt jnaisten
kansähiValinen konfeireiissi aseisl-tariisuhnan
pooleista päätti 3^1-
mielisesti lähettää neljän saorval-iän
päänu(^Uie kiib'e^^ jbssa
esitetään toivomus huipputason
konfeireh^jh mahdjollisinm^^ pi­kaisesta
kbkoohtumise^ jotta
saataisiin .aikaan sopimns ydin­asekokeiden
kertakaikkiseista lo­pettamisesta,
kansainvälisten kiis­takysymysten
ja selkkausten rat­kaisemisesta
neuvotteluteitse jä
yleisestä j a täydellisestä aseista­riisunnasta.
Lisäksi kokous hyväksyi vetoo­muksen
maailman kaikille naisjär­jestöille
ja naisille laajan yhteisen
toiminnan kehittämisesi aseilta-riisunann
puolesta sekä .'lähetti
tervehdyksen Genevessä koolla
olevalle asiantuntijakonferenssil-le,
Joka käsittelee ydinasekpkei- ^
den lopettamien ohg^ toi­voen
m^hes^stS j a pikaisia t u ­loksia
konferenssin työstä.
Kungöivin kokoukseen oli- "saapu­nut
eri piirejä j a maailmankatso­muksia
edustavia huomattayia nai
sia 26 maasta, Euroopasta Aasias
ta, Afrikasta j a Amerikan Yhdys­valloitta.
Kokouksen avasi t r i A n ­drea
Andreen Ruotsista. Ranskalai­nen
professori Isabellie P&ritheil,
Naisten Kansainvälisen Rauhan ja
Vapauden Liiton johtohenkilöltä a-lusti
kysymyksen aseistariisunta-neuvottelujen
viimeaikaisista vai­heista.
Japanin Naisjärjestöjen
Keskusliiton varapuheenjohtaja Da­dako
pgasewa esitti selostuksen a-tomiasekokeiden
jo aiheuttamasta
tuhosta: Tunnettu sveitsiläinen tie­denainen
Bernin Yliopiston pröfies
sori Gertrud Woker alusti kysymyk­sen
ydinaseräjäytysten aihbuttamis-ta
geneettisistä (perinnöllisistä)
vaaroista ja italialainen parlamen­taarikko
Line Berlin aseistariisun^
nan ihmiskmnalle avaamista näkö­aloista.
Kolme päivää kestäneessä
kokouksessa käytettiin lukuisia va­laisevia
puheenvuoroja. Mainitta­koon
erityisesti neuvostoliittolaisen
tiiedenaisen Radiologisen Tutkimus­laitoksen
johtajan professori Irina
Lagunovan runsaasti asiatietoja si-nemmät
bikmit yllään ja-häh istui- •
polvellani. I < Kiedbin; käsivarteni häv^^
nen ympärilleen. _
• ^ — Aiä^iÄmeesäsi:^^
yä i i n i ! Mitä sUte^ tapahtui^? ; l ;
-r- 'Ihania asioital Äjätteles;.-f-minua
lykästi ja isäin kähdekss^
lon.häuenr
-'y • •••• •• - ' :':
'•.'•••nBJx^
sältäiiyt puhe, Itävallan T e r v e y d ^ - v/
hoitökomitean häisjaoston johtaj|in''"'';,';||f
Hilde iSroaärSchaiiflerih j a englanti- '^^lij
laisen kirjaiiijah Dora R u s s e l l U a ' ; ^ il
puheet ja erilaiset yleisteemaan l i i t^
tyvät elokuva-ja rainaesitykset: ' ' \ ?:\
Suomesta puhuivat kokoiricses^ä" *
kotitalouskonsulentti Kaarmajfö^
linen j a rouva Toini Ive^sen^Mäa^
man Raiihanneuvoctpn tervelidyk--", ;|
sen kbkoukseile esitti Suomen Rau-' "' , ^
hahpuolustajain sihteeri maistett
Mirjam Vire Tuommen. iH'
' • • ' ::•
• •„•: . W
- " • « I l
Mk
(
il. . - '; • '•• J .•,(.^'7'
London,' Ont. — UskonnpUmea, £1^^
tJiUstämusiikki, mitä katipmssa sbir '
tetaan joikun aikana, lähentelee hä- v||^|
väistystä, sanoo Huronmr?mglikaMi^5^^^^
piispa Rt. Riev. George liuxtbii. '"^«^^^I
' Hiipitäkiihhah lehdessä : j u l k a ^ | i |^
tussa kirjoituksessa- piispa iiöil«|||si^gj
sanoo, että jouluostoksia taksn3L'^>;:-^i^^
siakkaita palvelevien k a u p p c g e ^ ^
täisi esittää sesonkunusiikkia e i k i " * * ^
jbululauluja. ,
"Mmua ärsyttää aina kaupanteko ;
^Adeste; Fideiism' musiikin tahdis-: - A ' ' 1
sa" selittää piispa. "Tuntuu m i l t e i \: \
häväistykseltä kun tauifeinmsijkki|
na on kuorolaulua 'Oh, Come L e t U s : , ^ :A
Adore Hirn' samalla kun k a i k k i l i i k - .rrr» I
k e e i T ^ a l a l l a suorittavat tavallisia C f
liiketbimia ja keskittyvät siinä esiin- -•>'•": f^,
tuleviin vaikeiiksiih", sanoo piispa . .,
Kuron Church News lehdessä. «^^^
Lisäksi piispa vsiipsi^elee,^^^^^
kauppojen Omistajain s pitäisi tehdä' -^'^4
joulupukista suojeluspyhimyksensär"^ I
ja jättää Kristuksen pois rkaupam-v.-'"?l
sesta joulusta.
Hän ei tuominnut ns. k a u p a l l i s t a / : ,
joulua, eikä sesonkimusiikin esity^S?---'
tä kaupoissa mutta;selitti, että"iie-"^"'
eivät muodosta joulua. - Hän suosit­t
e l i uskonnollismlelistä perhejoulua:
asianmukaisen adventi-sesongin vie;,
tolia valmistauduttaessa-joulun viet-v
t i i n .
PÄIVÄN PÄKINÄ
Onko muida i^laneetoilla elämää?
Näinä joulunaluspäivinä kiintyi niillä tavatut, mahdolliset^-l^
huomiomme erinäisiin; uutistietoi-hinjp^
ssa kerrottiin, yhdysvaltalais­ten
• jä v^euvostol iittolaisten tiede­miesten
;|<asvavasta^vakaumuksesta^
että •• vaikka^ esimerkiksi. Kuussa? ei
ehkä olekaan elämää, niin joissa-kin^'-
muissa- planeetoissa sitä on.
Viimeaikaiset avaruustutkimukset
ovatfosöittaneeti^näm kerrotaan
cdeljämainituissa uutistiedoissa, et'
tä; esimerkiksi Marissa'_ j a Venuk­sessa;
vallitsee; sellaiset'olosuhteet,
että' siellä on eläviä "vastaanotta­jia","
jahka tulee se päivä, että i h ­minen
voi sinne matkustaa.
Näitä -avaruusongelmia mietties-:
säme ja tutkiessamme' "pisti sil­miimme"
myös eräästä suomalai­sesta
työväenlehdestä jokin aika
sitten;:saksimamme leikkele* missä
"Tutka"; nimimerkkiä käyttävä pa­kinoitsija
pohtii^näitä;isyntyjä^ sy?
viä seuraavasti;,
"Tämän .tarinan alkuvaiheet on
kerrottu muutamin sanoin. Nom
sata vuotta sitten innokas tahtien-tutkija,
' jesuiittapater Secchi tuli
ajatelleeksi ei ainoastaan, että
muillakin planeetoilla; saattaa esiin­tyä
elämää, vaan myös, olivatko
tapaiset, oliot pelastettavissa kir­kon
helmaan. -
Asialla ei kuitenkaan ollut
suurempaa jumaluustietellistä: mer­kitystä,
ennen kuin äskettäin muu­an
toinen' jesuiittaisä,; pater Busso-l
i n i ' Argentiinassa, seurasi silmä
okulaarissa L u n i k ' l l : n tömähtämis­tä
Kuun pintaan. Tällöin Vatikaa­nissa
herättiin hätkähtäen muista­maan
isä Secchin satavuotiaat poh­diskelut
synnin: mahdollisesta ilme-liiemisestä
avaruudessa; Ja sitten
pantiinkin toimeksi.
Ensin oli asia tietenkin pohjus­tettava
tieteellisesti. Uraauurtavan
työn suoritti isä Raimondo Spiazzi
"Osservatore della Domenica"-ni-misessä,"
Vatikaanissa, ilmestyvässä
lehdessä: Hänen kysymyksenasette-;
lima on terävyydessään häikäisevä:
1) Jos Kuussa on«ihmisolentoja,
koskeeko perisynti heitä ja tunte­vatko
he Kristuksen; sekä
2) Jos ihmisen onnistuu matkus­taa
Kuuhun, joka on oman maail­mamme
ulkopuolella, onko hän syn­nin,
lunastuksen, moraalin ja maal-liscn^
ikeuden alainen?
Isä Spiazzi käsittelee ensin ensim­mäistä
kysymystä tieteellisen kiih- kerran laskeudumme Kuun pinnal-l
i
Mm
-•."••,i-:!^v^-i-|
I
kottomasti: Kuun ihmiset joko 1)
pölveu tuvat samasta .kantaisästä
kuin ihmisetkin, jolloin he ovat
"todennäköisesti" päässeet ; osalli­seksi
lunastuksen armosta. Tai sit­ten
2) ^heillä on oma kantaisänsä.
Tällöin on neljä eri mahdollisuutta.
1) Kuuihmiset elävät "eläimellis-l
u o n n o l l i s e s s a " ; olotilassa, jolloin
he eivät pääse osallisiksi^armosta;
2) He elävät; armon; tilassa ilman,
että ovat langenneet perisyntiinjS)
He^.ovat luonnostaan syntisiä ja
kaipaavat 'Jlunastuksen;:: armoa; 4)
He elävät lunastetussa tilassa.
Tämä kuu-ukkojen sieluntilan
analyysi; on 'herättänyt i paavia lä-'
hellä 'olevissa piireissä—^vilkasta
mielipiteiden .vaihtoa.-Yleispiirteit-
4äinen yksimielisyys on vallinnut
siitä, että oh fnitä, pikimmin ryh­dyttävä;
koulTittamaanv avaruuslähe-tyssaarnaajia.
Olisi nimittäin koh-;
talokastä", todetaan Vatikaanissa,
jos-Kuussa tai .muilla planeetoilla
mahdollisesti elävät ihmisenkaltai­set
olennot ''kohtaisiYat" ensimmäi­seksi
jumalankieltäjän".
Täytyy myöntää, että roomalais­katolinen
kirkko on tuntenut ajois­sa
palaneen käryä, ja että se k i i ­tettävällä
innolla on paneutunut
piruntorjunnan suunnitteluun jo
asian ollessa vielä näin alkuvai­heessa.
.
Pater Spiazzi päättää pohdiske­lunsa
seuraavasti:' ^J'" >.
"Sitäpaitsi kun me ensimmäisen
le . j a tapaamme .sieltä ihmisiä,
voimmehan tiedustella heiltä; mil­laisissa
oloissa he elävät."'
vi Olettakaamme, että ensimmäinen
jesuiitta pääsisi Kuuhun j a todel­lakin
tapaisi siellä pari veikkoa; ;ija\
kysyisi,: "millaisissa oloissa' he - elär
vät?" Entäpä, jos vastaus olisi: "
" K i i t o s kysymästä, mmä elän o i ­kein
mukavissa oloissa. Uusi huo­neisto
Frunzen rantakadun varrella
Moskovassa < . '
J o l l o i n ~ katolinen 'kirkko voisi
kuitenkin lohduttautua:' "Sitähäh'. '
me^epäilimmekm, - että Kuussa
paisimme perisyntiä!" ^'
l i
IS)
1
ma
Mitä tähän lisätään se on o i k q ^ -
taäiT pahasta, siilä kaikessa' l e i k i l -
lisyydessäMikin tässä' "Tutkan^'
analyysissa ilmaistan; voimakkaasti
ajatus, että kysymys mahdollisesta
muiden planeettojen elSmä&tS
kiinnostaa tiedemiesten lisäksi
myös tavalliäia kansalaisia j a kor­keita
katolisia pappejakin.'
l i i
mm
Tämä sellaisenaan on ikivanha
kysymys mutta 'nykyinen: sukupol­vi
elää siinä onnellisessa asemassa^
että se saa vielä tietää, mmkälaista
elämää . on erinäisillä ^planeetoilla
j a missä sitä on. Jokatapauksessa
voidaan jo pitää varman^ että/elä<>
mää on'muillakin planeetoilla kuin
"matoisessa" Maassa. , ,
— Känsäkoura.^' . S
III
m
M
i
i 1 i •