1951-11-15-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sm
oarkan anu^,^
luonteeltaan
Tsjarjestö'. « t j ^
ta lalnsää^äjg^
«1 hyvaSar.
^ ole saattaaep
^ luonteesta ja
tava, äcuioia
Paa on saatu hari
ätx näin laajassa
ettava, että talti
u.wirasto, jonka
Bntmen sosia^
inedustaja.cinni
tuneen näihin lai
•le kohdistanut
le; tuntemattoa
inhan uetaä, m,
•puolueelle «m viis
annut lännestä
MAL yhdistää 78 milj.
työläistä 56 maasta
ifl pikmk
varten
Trim
ic Siding
Shingles
ass Insulalioa
Francis
jCo. Ltd.
>ial 5-7394
berland St.
Onlar
5NEITA
DTTOREITA
lur, Ontario
ita
meidän
leita.
IPANY
Ontario
jÄlsakuun 3. päivä JM5 oli kansain.
ifil-sen työväexjJiltteen (historiassa
jsltä huocjattavin merJskJpäivä. Sinä
päivänä Pariisissa kokoontunut A m -
Biittiliitiojen toinen maaUmankon-pessi.
Jossa oJi edustettuna €7 TOUJOO-jaa
työtätekevää, toyväksyi Maailman
^^nunatUyhdistysten Liiton (MAL:n)
{äaanöt. Hyväksyttyään tuon asia-jdrjan
kongressi jatkoi toimintaansa
jjaailman Ammattiyhdistysten Liiton
perustavana kongressina.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i t -
" to asettaa tärkeimmäksi tehtäväkseen
taistelun fasismin ilmenemismuotojen
bäyittämiseksi täydejllsestl. taistelun
sotaa j a sitä synnyttäviä syjta
vastaan, pysytän j a pitkäaikaisen r a u -
ban puolesta .taistelun työtätekevien
Uloudelllsten j a sosiaalisten oikeuksien
ja demokraattisten vapauksien
loukkausyrityksla vastaan.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i ton
koko toiminta, jonka järjestämi.
sessä Neuvostoiaton animattiliitoilla^
bn aktiivinen.osuutensa, on suunnattu
1 työväenluokan ijkansainvälisen yhte-
^ näisyjdenlUjittam^een, American ja
^ Englannin uutta maailmansotaa puu-liaavien
imperltallstien agressuvisia
suunnitelmia vastaan,'
MAL'on-usein kehoittanut kapitalistimaiden
"työväenluokkaaasettumaan
fasismia: j a sodanlietsojia suosivia
^^taanttunuksen .voimia vastaan.
IjittO' on asettanut- .Y!h,^
Kansakimtien Järjestön käsiteltäväksi
kysymyksen ^ammattiliittojen oikeuksien
ja vapauksien suojaamisesta, y h täläisestä
palkasta yhtäläisestä-työstä,
taistelusta rotu-diskrlminatiota vas-.
taan ja työläisten olojen parantamisesta
.kapitalistisissa maissa. Liitto
edesautti demokraattisten ammatti,
liittojen perustamista maissa, joissa
niitä ei vielä ollut. Se esitti paatta van
vastalauseensa demokraattisten ammattiliittojen
ja niiden johtajien vainoamista
vastaan.
: Päätöslauselmassaan "Pysyvästä ja
pitkäaikaisesta rauhasta" syyskuussa
1946 Washingtonissa kokoonttmut
MAL:n toimeenpanevan vallokuiman
istunto julisti: '.'Työtätekevät ovat l e vottomia
siltä, etta fasisti valtioiden
haviota ei seurannut päättävä taistelu
fasismin kitkemiseksi kaikkialta,
ilmenipa se nussä tahansa ja missä
muodossa tahansa
Kiinteässä kosketuksessa miljoonien
ihmisten kanssa koko maailmassa
jatkoko edistysmielisen ihmiskunnan
tukemana MÄL on esiintynyt
Ontario
turing
ledia
o
aappeja
pan
JA
IRS
Espanjassa vallitsevaa- fasistikömen-toa
vastaan, monarkisen ja fasistisen
taamumuksep raivoamista vastaan.
Kreikassa. Amerikan ja Englannin
imperialistien ^rjolttamaa Kiinan
kansan vihaaman kuomlntangUais-koplan
tukemista vastaan, Vietnamissa.
I;idoneeslassa, MalaJIsta ja Bur.
massa käytävää ryöstösotaa vastaan.
M A L : n keihitukset ovat saaneet läm-mintä
vastakaikua työtätekevien sy-
<^mlssä ja lujittaneet valppautta tais-telussa
sotaa vastaan.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i t to
lujittaa menestyksellä rivejään
huolimatta kansainvälisen työväenluokan
yhtenäisyyden vihollisten
Greenin ja Murrayn Yhdysvalloissa
sekä Deakin'm ja Tevvsonln Englannissa
ja muiden heidän kalteistensa
petoksellisesta toiminnasta. .Kansainvälisen
ammatillisen liikkeen ha joitta
jäin mitkään ppnnlstukset eivät voi
estää M A L : n vaikutuksen kasvua.
MILANON KONGRESSI 1919
. Maailman Ammattiyhdistysten L i i ton
toiminnan eräänä valoisana sivu,
na on Ammattiliittojen toinen maailmankongressi.
Tämä kongressi oli
koolla kesällä 1949 Milanossa. Kong-
' ressiin mennessä oli federatloon liittynyt
nom 72 miljoonaa jäsentä, huolimatta
Siitä, että hajolttajien johtamat
ammattiliitot erosivat sen riveistä.
Kongressin ihoiomion kohteena oh
työväenluokan kansamvälisen yhtenäisyyden
lujittaminen edelleen, taistelu,
rauhan säilyttämisen puolesta,
taistelu kapitalististen maiden ja erikoisesti
siirtomaiden työtätekevien
etujen puolesta, joiden elintaso jat.
kuvasti laskee, samaan aikaan: kun
Neuvostoliiton ja kansandemokratian
maissa kansan hyvinvointi jatkuvasti
kohoaa. »
Sodanhetsojien ja heidän aslamies-tensa
paljastaminen työväenliikkeessä,
kaikkien työtätekevien vetäminen
taisteluun rauhan j a demokraattisten
joukkojen aktiivisuuden kohottaminen
taistelussa rauhan puolesta muodostamalla
tuotantolaitoksissa ja virastoissa
pysyviä rauhankaimattajlen
komiteoita, kansainvälisen rauhan-puolustamispaivän
säätäminen sekä
fasismin ja sodanvastaisten mielenosoitusten
järjestäminen kaikissa
maissa, työväenluokan jyhtenäisyyden
vihollisten hajoitustoinunnan paljastaminen—
nämä ja muut tärkeimmät
S A U L T STE MARIE, ONT.
SUURTA HUOMIOTA JA VALTAVAN
HENESTYKSEN SAAVUTTANUT
'KIRKASTETTU SYDÄN'
Filmi on SUOMI-FILMIN 25-vuotisjuhlaelokuva. Se on
juhlallisen järkyttävä kuvaus suomalaisen kirkonmiehen
"^lärnästä ja kuolemasta maansa ja kansansa hyväksi.
Pääosissa: Joel Rinne ja Emma Väänänen
Esitys: SAULT STE MARIE, ONT.
CHATEAU PINE HALL/TIISTAINA
Marraskuun 20 päivänä, kello 7 ja 9 ip.
(15-17)
s T E P H E N L E AC O C K :
Neuvostoliiton ammattiliittojen ehdottamat
tehtävät salvoi kongressin y k -
fiimlellsen kannatuksen ja ne byväje-syttiin
M A L :n tulevan toiminnan pohjaksi.
M A L : n laatima «tbjelma työläisten
ja palkannauttijain sosiaalisten j a t a loudellisten
oikeuksien puolustamiseksi
kapitallstlslasa; siirto- j a alusmaissa
sisältääjoukon mitä tärkeimpiä
kysymyksiä taistelussa taantumusta
vastaan.
Maailman työtätekevien tehtävänä
on luoda voittamaton este sodanlletso-jain
vehkeilylle j a ehkäistä .imperiai
listien salaju(^etV^j^6|aaM|&^^
Jo heinäkuussa 18^d''ife[L kääntyi
vetoomuksella koko maailman työ^är
tekevien puoleen^Kpfea^iJcai^a vastaan
kaynnisi^l^j(}^g^^,|ipessiivi^n
sdilan vuoksi'..vj;£taomuksessä sai^o-taan
« '--]i£AL;thyvatoyy»'ia kannattaa
kaikkia' ammattljiärjeatäjä; jotka te-simtyvät
amerikkalaisten^ Koreafsa
il^.jarJolttamaa asedlista^agressiota vastaan.;!
' I
I^t\okähoittlltaikkia;siihen kuulu-
: via järjestöjä tekemään kaikkedsa
amerikkalaisten sodanlletsojain r^s-vosuunnitelmien
.«ehkl^^Iseksi | ja
veljiensä, Korean^>^)c^^9^ kanssa,
maansa vapauttalulsen^uolesta. Liit-.'
to vaatii Y K : n l ^ a l U s u u s i t t u v^
ta kiireellisiä tolmenpltkltä amerikka.
laisten lentokoneideiitKOrean rauhkl-lista*
väestöä vastaan fharjoittamlen
-pommitusten, ;kaiiptnJiäeh| j a kylien
hävittämisen lop^ttamL^ek^I^ '
M A L : n kasvava* fiHovalta laajojen
työtätekevien joukkojen keskuudd^sa
todistaa vakuuttavasti; että Liitto |on
olkeall^. tiellä ja sto toiminta ilmaisee
kaikkien työtätekevien etuja. V i i meisten
kahden vuoden aikana on ^en
jäsenmäärä kasvanut miltei kuusi
miljoonaa, Nykyään se yhdistää : r i -
veissaän 56 eri maan ammatti järjestöt,
käsittäen yli 78 miljoonaa jäsentä.
Taistelussa rauhan ja työväenluokan
eUnetujferflJUolesta Liitto nojautuu
koko .maailman ' työtätekevien
lujaan tukeen.'^- '
s
WIENIN KONFERENSSI
Heinäkuun 26 päivänä 1931 käsitteli
Wienissä; koolla , ollut M A L : n T o i ,
meenpaneyan valiokunnan sääntömääräinen
Istunto Louis Sailantin selostuksen
"Maailman Ammattiyhdistysten
Liitto taistelussa rauhan p}io-lesta.
Saksan ja.Japanin aseistautumista
vastaan", sekä Herbot Warn-:
ken. ja.JLju-Nln'in/JÄydentävät selostukset
taikelussa jSaksan-^a Japanin
aseistautumista ^vastfifan. istunto ijlal-jasti
amerikkalaisten Impierlalistien
agressUvIset suunnitelmat Saksani ja
Japanin militarismin elvyttämiseksi
j a .totesi köyhyyden ja • kurjuuden' t i ,
lan. johonka marshalloitujen maiden
työtätekevät ovat'joutuneet amerikkalaisten
imperialistien politiikan seurauksena..
[
Istunto totesi, että työtätekevien
taistelu rauhan ja viiden suurvaUan
välisen rauhans^pixnuksen solmimisen
puolesta, taistetusätsan ja Japanin
aseistautumista vastaan saa yhä
suuremmat mittasuhteet. Istunto
kehoitti koko; maailman työtätekeviä
hyväksymään Ja allekirjoittamaan V e toomuksen
rauhansopimuksen solmimisesta
viiden suurvallan ;kesken.\
Maailman Amaateiybdistysten L i i t to
osallistuu aktiivisesti rauhanpuolustajien
llikkeeseeui('. Se taistelee
päättävästi työtätekevien rivien t i i vistämisen
puolesta; i o t t a nämä kyke.
nlsivät torjumaan ;uuden maailmansodan
' lletsojat Ja »puolustamaan elin-oikeukslaan.
K . - .
Sn^m ministeri m nyöflläiiyf
valtipBpua "omalle firaiata
ffm »'III
i i i t
ilelslQki. — liclsmgUi raastuvanoikeudessa
o l i tk:. 10 pnä esillä ensimmäisen
kerran sjTte Salaputkl O y :n
toimitiisjohtajaa msln: E . P , Jantusta
Ja saman yhtiön johtokunnan Jäseniä
majuri K . Lehmusta Ja apteekkari V ,
J . T u r k a m a a vastaan, joille syyttäjä
vaati rangaistusta petoksesta' sekä
korvaamaan valtiolle 2,5 m i l j . markkaa.
Vaatimukseen y^ityi myöskin
maatalousministeriön edustaja. Ku^
ten muiTitettaneen, teki edustaja Vennamo
mainitun yhtiön sotkuista kyselyn
hallitukselle, eittäen silloisen
Fagerholmin hallituksen ; maatalous^
minlsterdin, Jussi, Raatikaisen myöntäneen
konki*rssikypsalle yhtiölle valtion
avustukisena 2,5 milj. markkaa ja
että eräät muut sanotun hallituksen
jäsenistä olisivat olleet tietoisia yh*
tiön heikosta ajemasta. -Nyt esitetty
korvausvaatimus koski juuri mainittua
2,5 milj. Tnarkan avustusta, joka
ministeri Laatikaisen päätöksellä oli
myönnetty yhtiölle, joka sittemmin
joutui suoritustilaan. Syytetyt puolestaan
kiistivät syytteen ja korvausvaatimuksen.
Oikeudenkäynnin yhteydessä syytet.
ty Jantunen selvitti mm. yhtiön perustamisvaiheita,
jolloin mm. silloinen
ministeri Raatikainen yhtiön osakkeenomistajana
oU ollut mukana johtokunnan
puheenjohtajan ominaisuudessa.
Bittemmiirkun yhtiön asiat?al-koivat
mennä ^rf>t^m|inh4l(0Jl^ t o lalle,
ministeri Raatikainen siirtyi y h tiön
johtokunnan asiantuntijajäseneksi".
Tässä ominaisuudessa han o l i
mukana Johtokunnan toukokuussa
1949 pidetyssä kokouksessa, jossa käsiteltiin
nun. yhtiön silloista taloudellis,
ta asemaa, /milöin eräät johtokunnan
jäsenet oUvat olleet sitä mieltä,
että yhtiön toimmta olisi lopetettava,
mutta ''asiantuntija" Raatikainen oli
ollut toista mieltä antaen Johtokunnalle
toh'elta siltä, että yhtiön aseina
voitaisiin pelastaa: anomalla maata-lousminlsteriölta
suoranaista avustusta.
Anomus esitettiin ja jo saman
vuoden heinäkuun alkupäivinä saatiin
2,3 milj. markan avustus,'Joka kiireesti
käytettiin yhtiön paisuneiden velkojen
tukkeeksi, vaikka maatalousministeriön
päätöksessä puhuttiin Jotakin
"salaojltustolm Innan i edistämls-scstä".
Avustus jsaapul sellaisella: k i l .
reellä, että ministeriön virallisen pää-*
töksen sanamuoto' ehti vasta • sitten
kun rahat oli suurimmaksi :0saksi
käytetty/Johtokunnan tietoon. Syytetty
Jantunen vältti edelleen, että
ministeriö oU ollut täysin . tietoinen
yhtiön konkurssikypsästä, asemasta j£
että'syyte petolcsesta s a i virheellisten
tietojen antamisesta anomuksen, y h teydessä
olisi aiheeton.
Katsaus Suomen urheilusaavutuksiin
kuluneen kilpailukauden aikana
''lluriujiii lääkäri"
' fiMtfnymiiin. Bsnoa.—Amer|kkalBtnen
Id#käri Oomon Betngrave, Jolca vlimc^
tffl»wannuiwa tMoniittlin 0 vuodeksi
p^^ktm&a juiplnsUisUtn auttami-s^
stii vapautettiin vii^e maanantaina
ko&ista syytteistä.
> -^Burman läfikärl". MuUtii tri 6ea-gtttvca
kutsutaan, on Scärs^iyt 51 päi-
Viliä tuomiotaan kunnes korkein oikeus
vapauta iiänet kaikista t^^^ök-slstä.
},"Trl^agraven Johdolla rakennettiin
^Kkrenln .>eimojen aluille salraafU
Ja>än o^tti burmalaisista tytöistä
saira^oltajattarla.
opiskelijaf 0soit-tivat
Helsinki. — (SS) - - Kovin mono-töonista
lukemista tämä tilastojen
tutkiminen on. Tä-ssa olen ihmetellyt',
niistä päästä rj'htyä kirjoittamaan
•Ensimmäisenä • toteamuksena tu}koon
kuitenkin se tosiseikka, että monissa
lajeissa ovat 10, 20 ja 30 parhaan
•keskiarvotulokset nousseet kalkkien
aikojen parhaimmiksi. Uusi polvi on
noussut ja .sen rynnistys mestarien
luokkaan on ollut vakuuttava! K un
naiden nuorukaisten mielet suorastaan
hehkuvat harjoittelulntoa ja
taistelutahtoa, milflä kesän yleisurheilumaaotteluissa
nahtim, voimme o-lympiakisoihin
asettaa jokaiseen l a jiin
kojme miestä, jotka tulevat y r i t tämään
•parhaansa.
Tuloksiin mennäksemme täytyy kui-'
ten;kin;heti.todeta; etta pikajuoksuis-'
sa olemme pysyneet vanhalla tasolla:'
lCO:mllä on kaksi miestä saavuttanut
ajan 10,8, mikä ei ole kovin kehuttava.
. Ilahduttavana seikkana kuitenk
i n malnittaikoon, että. molemanat —
.Työväen Urheiluliiton M . Saukkonen:
j a V. Hellsten — ovat vielä; nuoria ja
erittäin kehityslkykyislä. Kaikkiaan
7 mlestJä on alittanut l i sekunnin r a jan.
200 m:llä hallitsee ^kärkeä 400
m:n ennätysmiehemme Rolf Back
21,8. Sen jälkeen muut ajat pitääkin
aloittaa- numeroilla 22. 400 m:Uä on
tilanne suurin piirtein samanlainen
Backin SE-aikäa auknunottamatta,
jonka hän saavutti raivokkaassa
kamppailussa Suomi-Ranska maaottelussa.
47.7 t a i muutama kymmenes
siitä allekin ei riitä ehsi kesän
kamppailuissa Amerikan ''varttimai-lereille",
Niinpä taitaa olla parhainta,
että Back pinkoo muitten pitkä-jalkaisten
seurasisa 300 m,, johon suomalaisilla
ei. ilmeisesti ole asettaa
muita 1 o p p ukilpailumahdollisuuksin
varustettuja. Tällä matkalla tilastoa
johtaa Ilmari Taipale vaatimattomalla
1.52,8 tuloksella. To,sin aika osoittaa
Ilmarin nopeutta ja sitä tarvitaan
olympialaisten p u o lellapenikulmalla.
Kaksi nuorukaista on nousemassa
pinnalle puolella maililla: Rainer
Pelkonen ja K. Taimisto,-, mutta kerkiävätkö
he oljTnpialaJäiin, .siinä on
kysymys. 1500 m:llä kaikkien aikojen
keskiarvotulokset ovat nou-sseet
vallan roimasti. Ennätyk.semmekln
sj-ntyi ja parani Taipaleen kintuis.sa
lähes kahdella .sekunnilla. Jyväskylän
nopsakinttuincn poliisi F,?ro Tuomaala
kipaisi myö.skin 3.50; kynnykselle
ja saattaa taLstelutahtoa uhkaavana
tehdä Ihmeitä olymplamaililla.
Kokonaistila.sto tällä matkalla osoittaa
siitä kehittyvän juoksijolttemme
sitten olleet kerrassaan mies- j a t u -
losryntaysten; matkoja. Kukkoina
tunkiolla ovat esiintyneet Tunm K a r vonen
loistavilla maratonsuorituksil-laan,
joLsta jo viime kirjeessä kerrottiin,
ja ääneko-skelalnen tulokas E.'
Puolakka, joka johtaa 25 km:n-tilastoa
ajalla il;21.54.4 ennen Karvosta,
jolla on 2/10 sekuntia huonompi. Puor
lakka nitisti Karvosen myöskin 30
km:n maailmanennätyskokcessa (jossa
ME:tä c i tullut) ;ja, saavutti^uden
SE:n. Karvpsen;ä«öritu!kslstä »nara-tonilla
tulikin jo viimeksi kerrotuksi.
Puolakka on tilastofisä jtplsenayblsta-valla
ajalla 2.30.52',fl.''' Kaikkiaan 6
miestä on suoriutunut |tällä matkalla
min erinomaiseen i aikaan fjcuin ,«alle
2.34, mika osoittaa kovan kysynnän
vallitsevan tulevan olympiamaratonin
edustuspaikoista. Leuhkimatta voinee,
tasoa sanoa, etta kovaa on juostava
sen maratoonarrln. joka mielii voittaa
edustajamme ensi kesänä. Tällä
eh missään tapauksessa. tai-koita, sitä,
että joku suomalaisista sen voittaisi.
(Maratoonla kun ei koskaan tiedä.
IMUPMim
5«07«en/, W. EKLUND /i:fl«w*«z;fl: JAGR HY^IANDER
HINTA $125
Juuri ilmestynyt Vapauden kostannokscUa
Maukkaalla, iloisella huumorilla höystetty, mestarillisen
hieno kuvaus "Mariposan", pienen mutta silti "suuren" kauppalan
elämästä.
Kirja ön esikoinen alallaan. Se on ensimmäinen cahada-laisen
kirjailijan Canadassa suomennettu ja kustannettu
kaunokirjalUnen teos. '.- ,
• Hankkikaa itsellenne tämä Canadan kuuluisim-man
humoristin mestarillinen kuvaus sivistyksen,
rajamaille rakennetun kauppalan ihmisten eläv
:) man vaiheista. r '
SaaUvana Vapauden aslamlehUtä tai moraan pääliikkeestä.
VapaiTs Publishing Company Limited
fiOX69 SUDBURY.ONT.
Kyoto, Japani. - Kun keisari H i - | mielimatkan lähitulevaisuudessa. Sli.s
rohito saapui maanantaina K i o t on
yliopistoon, niin ^ «v^^teaMmlStölalset 0-
^Iskelijat osöitlä^ät^imetiäinleitääxi.
Ky«ton uutistobhli^tö ilmoittaa, että
nohi 3,000 yllopp{Iästa^is{äi6l''Kansa|in-välisen.
feun Hiio}iUfikMa9uL P o l i i sit
kutsuttiin {paikalle palauttamaan
järjestyiksen.
Yliopiston (pr(
r i n yliopisto;
Tämä mielen
nen laatuaan ke)
attoi keisa-
«n. •;; {
on enslmmäl-
'rla vastaan. *
Kaivostyöläiset
saivat voiton
Japanissa
Tokio. —•; Japanin kahdeksan suurinta
;kivDililIyhtHH^^stuIvat vihne
lauantaina työläisten yaatimlhi i i a l -
karikorotuksiin Ja työläiset päättivät
lopettaa laikon. ,,,V*' ' -
Kaikkiaan oU iakösia. .137,000 k i v i -
hlilenkaivajaa j a lie salvat SO pro-senthi
palkanko^otidcsen; •
Maanjäristy*!'^ V/ ;
Guateinalassa^^;
Antlcoa, Gnafemaia. — Voimakas
maanjäristys tuntui täällä maanantaina.
Maanjäris^s^oll voimakkain
inltä; o r i ' {u|iu^tt8fWS^:. vuosina r Ja
se aiheutti rcrp^imlä rakennusten seinissä.
' ); .
aivan sama kehitys kuin Ruotsissa
muutamien viime vuosien aikana, 3C0Ö
m. tuollaisena mailerelden ja 5.000
m:n juoksijain välitalpaleena on ollut
Taipaleen heiniä, vaikka Virolahden
Väinö Koskela onkin uhkaavan lähellä.
Miesten ajat ovat 8.16,0 ja 8.16,2.
Vuoksenniskan Hannu Posti on kolmantena
kovana sekuntia huonommalla
ajalla kuin Taipale.
Keskimatkoihin sUrrytäessä Ihmetyttää
juoksijolttemme heikko menestys
niillä. Kehumisen arvoisia t u loksiakaan
el ole syntynyt. Koskela
j a Posti ovat luonnollisesti tilaston
kärje.ssä tuloksillaan 1451,6 j a 14.22,6..
Kovissa maiaotteluissakln kesklmat-kurimme
Joutuivat antamaan periksi.
Toivotaan kuitenkin, että miesten
kunnot kohenttivat ensi kehäksi. Sitten
Viljo Heinon .päivien ei^suömalal:
slssa listoissa* ole esiintynyt 10 k:llä
alle puolen tunnin alkaa. Tälläkin
kertaa'esiintyy: parhaimpana Koskela
ajalla 30.10,0, Jo(hon hänet suorastaan
rusennettijp R^iotsl-Siioml maaotte-lUEsa.
Tosin aika on maailman kärkituloksia,
mutta mitalitoiveita se el
edellytä. jNuorten Juoksijain nousu
tälläkin matkaa osoittaa harrastuksen
ajentimiista Ja tulevaisuuttakin, n i i n kuin
yleeasä kalkilla a£. yllpltklllä
matkoilla,
lladcat 25 km-.utä ylöspäin ovatkin
• Aitajuo:<sut ovat tänä vuonna menneet
hiin heikosti, että ne oyat suorastaan
"murheen lapsia" urheilussamme.
Lajeissa>l ole oikein toivon!
pilkahdiistakaan. Lyhyissä aidoissa
Kurt Mickos ja pitkissä Lennart
Lindberg ovat tekijöitä, jotka volyat
ivielä kehittyä, mutta tuleeko helstä-
Mcään nimiä' kaikkien aikojen Ulasto-jemme
kärkeen, i Tllasfoajat näissä
lajeissa ovat 15,0 Ja 54,1. Jos .3000
m|n estejuoksun laskisi vielä kuuiu-van^
aitaJuoCcsulhin. n i i n siinä aitojen
ylittäjät, ovat kerrassaan nostattaneet
uuden renesanssin. Keskiarvotulokset
ovat parantuneet roimasti Ja e r i -
Icoiscstl Erik Blomster on loistanut
erinomaisilla suorituksillaan maaotr
teluis.sa. Hänen paroa- aikansa on
9.07,<> Ja tilastossa seuraavana on
'Tampereen V. Kiiskinen kaksi sekuntia,
huonommalla. Kiiskinen vasta
aloitti tänä kesänä!
"Tietysti 'juttua tilastojen valossa
saattaisi Jkehltellä luettelomaiseksi
vaikka 4tulnka pitkälle. Tuloksia k y l lä
riittäisi. ^Jätettäköön varsinaisten
kenttälajien tulokset ja lähempi tarkkailu
seumyasn, kirjeeseen.
Vaikka ipiluudessa e i vuoden kärkituloksemme
»olekaan, kuin 732, niin kulteinkin s e n tekijä Helslnsli\ Iskun
(TUL) ^ nuori Jorma Valkama on eräs
kamppailukylqyisimmlstä nuorista u r heilijoistamme.
Molemmissa . kesän
suurmaaotteluissa hän taisteli.:viimeiseen
saokka voitosta j a piti palkkansa
Ranskan maaottelussa juuri
tuolla kärkituloksella. Kaikkiaan yksitoista
7 metrm ylittäjää löytyy tilastoista..
Lähhinä Valkamaa on hänen
kaimansa - Valtonen 725 tuloksellaan;
Korkeudessa kipusi parhaimmaksem-me
195:llä Turun Pekka Halme. Per
i n nuorimies, joka aikoinaan lasten
khjolssa: ylitti .190, Tänä vuonna
hän varmistui lajissaan ja mahdoIU'-
sestl pääsee 2 metriä olympiakesänä:
Korkeudessakin on l i hyppääjää "suoriutunut
190:stä, mutta kärkituloksemme
on heikompi kuln.vuoslkauslini
iEntinen hyppiyvaltalajlmme korkeui
on muuttunut seiväshypyksi. Siinä
ovat suomalaiset tänäkin vuonna teh*
neet tuloksia, jotka esiintyvät E u |
roopan tilaston kärkipäässä. Amc.«
rikkalalsllle cl kylläkään pärjätä^
mutta mistä .sen tletäd, vaikka ensi
kesänä jälleen mahdottomasti tulee
mahdollinen. Jukka Piironen, Valto
Olenlus ja Eelc LandstrÖm ovat ylittäneet
420,. mutta kilpailuissa '|ah"f
iielitlneet^ illtä ylöspäin sellaisia; kor*
keuksla, että uusi ennätys on tältä
vuodelta jäänyt syntymättä. "Hopea|
mies" Lontoosta -r- E r k k i likataja -4
on ; vUme :ke.sänä, saanut hiljalleen
luovuttaa mäntteliaan huoremmille;
Minä matkustan Greyhoundilla,
koska se kohtelee ystävällisesti
matkustajia!
Kuka
Minä*
kö?
Miltä f/iaiLii.tan
mukataa!
r,t-T.
•e on
Kuka
Minä'
kö?
Minä nulk<»l«n i',t'y.
buunditlji. luutui m'-rM
htiutn mitoulu* en-iutium
mukMtmxui tau-nutia!,
»
^ Kuka
Minä-kö?
Mini maikuXjn C/ejr.
Iiountlillii. koilm Ki>
b l f i f u l mut !hmrl'ltä«in
halem! ' '
Kuka
Minäkö?
Mia» nulkiiaMn Cftf
bound tla. kinkj tittii
titilrV.» nikr- Ameriik-
Näytteitä Uppuhlnnoista SudtHirysta:
TORONTO i . . . . . . . 1 . . , ; . , .V. , f 8.30
OTTAIVA : . . . . 7 . 9 5
MONTREAL . . , ^ . . . , . , . 10.70
SAULT STE. MARIE . . , : / . , , , 5Ä»
l\t firiii. laiitfijftUiiikaitUui (Ijiuiim.
UNION BUS DEPOT
ISl,Elm St. E.
I ^ U n 5-5071
Sudbury, Önt.
G R E Y H O U N D
joista jo mainittu; LandstrÖm 19-vuotiaana
omaa parhalnunat nialidoill?
suudet. -rr:;Jos aikalsemnilsta h^^^^
lajeista el olekaan mitään kohurnista>
n i i n kolmen loikan hyppäämi-sestil sl^
tä paremmin. Viime kesä toi y a r i
muuden niihin toiveisiin, joita on
asetettu Etelä-Pohjanmaari "heinät
sirkoille", Vaasan R. Hiltunen Ja S e i -
joen P. Uusihauta ylittivät kesällä 15
m; n rajan useampaankin ottecseen.
Hcldän tuloksensa tllastoss^.; ovati
Hiltunen^ 15.2^;ja y u s l ^
heldkn Whaveäessääni on joukko niio-'
ria tulokkaita, jotka voivat crlkpi>
'harjoltteflulia' .pidentää ä-skeiiaan vaikka
kulniia pitkälle. • • ,
Heittäneihin shrryttäessätoUe^a-kooh
alkuun.' että: kuuiasfä 011 "täanr
tumas" (^käeniteh vallalla. Nuoria
tulokkaita'"tosin sielläkin keulämle-henä
vakansseja hoitamassa, mutta
riittävätkö heidän vpi.-nansa parantamaan
tuloksia vastaisuudessa. ^ F,'
ole oikein amerikkalaismallisia mörs-säreitä.
Ihme j a kUmmä mihin suu*-
ret miehet ovatkin kadonneet urhei-lustamme?
Vanhoina hy.vinä aikoina
olivat .Taipaleet j a Nlklanderlt ja
sitten Jälkeen Järvis-veljekset, Suolo
Bärlund jne. Eiväthän he toki kalkki
ole lähteneet "Länteenkään". K u u lan
parasta tulosta 15.47 h a l t i i kaksi
miestä, y. Puntti ja R, Koivisto^,
.Edellämainittu aiheutti Euroopassa'
kovan kohun erbolslaatuLsella tyyll-kekslnnöllään.
Vain neljä miestä on
15 m:n paremmalla puolella! ;,;
Kiekonheitossa sentään on pitkästä
aikaa ylitetty 50:n rajai. Veikko Nyg-vist
sivalsi Ranskan maaottelus.sa
50.97 j a toinenkin vanhus A. Huiito-rilemi
49.01. "Lahjakkaat tulokkaat?'
ovat toistaiseksi lahjakkaita tulokkaita,
- - Valtalajljnme keihäänheitto
onkin jo saanut aikaisemmissa repor-teissä
maininnan^ mutta tulkoon vicr
lä kerrotuksi toistamiseen.
Vuoksenniskan Soini Nikkinen johr
taa tilastoa tuloksella 75.92 j a toisena
on Euroopanmestairlmmc Toivo l i y y -
tiainen 7 3 J a siihen ne "seltsenV
kymppiset" sitten ioppuvatklri. Vall-tettayastl
tällä kertaa näin, sillä taso
el keihäässä ole kehuttava. "Nousukkaita"
on, icun katsotaan y l i kuusikymmentä
heittäneiden lukumäärää!
— Moukarissa ^pullahti" pinnalle ja
tilaston käikeen erlhomalslllä lahjoill
a irarustettu O. Halmetoja tuolta S a von
puolasta. Hän kiskaisi kesän
viimeisissä kilpailuissa 93.64 Ja oh
melkoisen varma, että hänen tavoillaan
Ja harjoittulialulllaan ykerltääri
pitkälle ennen olympialaisia; Vanhat
"pörssiläiset" (Eelsineissä kutsutaan
suurta moukarolt«ljolden" har-
JoItusjoUkicoä tuolla nimellä) Tamminen
jä kuivamäki joutuivat lupvutr
tamaan johtoasemansa uudelle; tulok-^
Tpr^t3mp..nifij.Ta.sku^n 15 p, Thwrsday,,J^<?\r*4l>»,t951 •
kaH^j^ 'mvgf,im ^'&i}^v^ fajjiasa on
harj-ttstajlen luHutnftÄrä^jrtouÄsut en-i\
ea^^'i)Mi^^tllip^\io'm siitäkin
jouli;6,sta'joskus kblioaa Jäbcsn-m
d ^ l Ayutjtakjinm^tji .ipetriä.
Siinä on kesän viljat slften puitu.
Parasta •'puuroa" sodan Jälkeen on
numerohulluillc tarjottavissa; mutta
sattuuhan siellä kovakuoritien' kanak
i n Jostakin kielcnpäiihän. Tsm ovat
poikamme ja heidän holjoojansateh*
neet hartiavoimin ja harvinaisen l y h
y e s i ajassa uudesta »polvesta oii
kasvatettu'isku-, edustus- Ja taistelu»
kykyinen joukko. Jotka, todellisen a-matöörlurtiellun
kyseessä ollen 'pysty-j
vät voittoihin. -Sitten vasta tulee
mutta eteen, kun vastustajiksi ilmenee
valtionjohtoisten maiden ammat-tima^
esti. iu»rJoittelevla' tai >koulUn7
käyntiäänurheillen • suorittavia . k i l paveikkoja.
NIIIIC eivät suomalaiset
urheilijat paljoakaan mahda;: silld
heidän tehtävänään on ensin hankkia
leipä j a sitten vasta huvi - i - urtiellu;
Ehkäpä meilläkin saadaan joskus
se systeemi aikaari, että valtion kukkaron
turvin urheillaan j a mikäpäs
silloin on "mällätä"w Kyllä'tuloksia
tuleejmtslifeJn kuln^voivlstä »vUäntäen;
onhan täällä : pejitää, vanhiu^:,pohjaa
j a laajaa harrastajajoukkoa. Jollia-.
kln"uudestlsyrttynelllä" mrfUla sitä e i
ole oUuty mutta Jopa.sliij'pitään n i i n kin
vaiihan urheilumaan kuin; Suomen
nenälle, rvalkka urheilua on harr
rastettu Järjestelmällisesti vasta toisen
mnaIlman.sodan.jälkeinen aika; I
Uolevi Kemppainen.
T I L A T K A A . V f A . p / k J U r B r
kuollut Italiassa;
fC^ina, yjJoje viikoJIa.i
den myrskyjen 4» eateitten
on Italian pohjoisosassa «jumut.>uir.'
mansa ainakin 35 lienkUöä. i
Alustavien arvioiden ajuks^n flbyr«.f
kyn Ja sateitten aibeuttamaQ teiptt^^v.^
delliset vahingot nousevat S^fiOOfiOOl-^rlsA
pap Ihraan.;; < / ' y "r 1'* vj^^^
Mateet aiheuttivat.suuria^iulvia &et^C^
puolella Italian pohjoisosaa.' ^ •' ^' '
S sutta ammuttu .'
Goderichin lähellä
Gotlcrich. — Ashfleld Urspäaip Ju-Vvi,
listi äskettäin sodaxi suala v,ästaan;Ja,:i J
lokakuun 1 p n ja marraskuun Q Vt^':%
välisenä aikana on anvnuttu 8 sntta^'''?
Cortisonin hinta laskee , J ;
Minneapolis. —* Mayo Klinikan lää*'; 'i'
kärl Philip S. Hench sanM'täällä
maanantaina, että > reumatisnita' aai»'';^^
ra.stavat ihmiset voivat )(allden «äiJ^^ci
kolmen ivuoden kuluttua' ostaa'cortt-'lC',^,
sonea, jolla ön lievittävä' *äam^usy«|s
rcumatlsmlsärkyyn,, samalla hinnalla?
kun.ny^kyään pentsllllniä.
Fbot&dGjDringttfi;.
. ^ Vakuutuksia - JUIntelmJi^Jä ^
' KlintelmlstöIainoia«i^
PUHELIN 4-4092' ^
52 Elm St. E. Sudbtiqr» Ont<' m
i l
|ÄJÄCKSrö;N;|&.fBÄ:5 N A R D /^
HAUTAUKSIA ALHAlSlJLlk HINNOILtA
HUOLELLINEN PALVELUS
Ottakaa osaa LIONS KLUBliST itsenne ja ;|
; rperheenne suojeluskampanjaan
mm mm ms
I ' O Jo.s teidät^on tässä piirissä jollain tavoin^' ,i -j
sivuutettu niin köhoitamme^teitä hetimiten '* J
, . .. tekemään tilauksenne Röntgensädekuvälle ^ ' v
• ' allaolevassa paikassa. ^ ^r-^
ON TÄHDEiySTÄ TEItLE
VAPÄÄX-RÄY
9 CEDAR ST. SUDBURY
.Sudburyn Lions Klubin yritys, jonka on tehnyt.- > ' 1
mahdolliseksi ostamdiiTne jöuhisinetit. i
toi
m l i i
m.
7v^''7-!::,^
m. mmmk
m,
5HUR-GAIN
. , v . . . . . . . . . . . r;,..,. I \ ^ ^^^^ /^-^
C SIKOJEN
•;-KUTEN-.JVlÖlJTKIN:SHU^
ÖN TARKKUUDELLA VALMISTETTU ^'
• JAUHOJA
m
sm.
im
-'1-;;
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 15, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-11-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus511115 |
Description
| Title | 1951-11-15-05 |
| OCR text |
sm
oarkan anu^,^
luonteeltaan
Tsjarjestö'. « t j ^
ta lalnsää^äjg^
«1 hyvaSar.
^ ole saattaaep
^ luonteesta ja
tava, äcuioia
Paa on saatu hari
ätx näin laajassa
ettava, että talti
u.wirasto, jonka
Bntmen sosia^
inedustaja.cinni
tuneen näihin lai
•le kohdistanut
le; tuntemattoa
inhan uetaä, m,
•puolueelle «m viis
annut lännestä
MAL yhdistää 78 milj.
työläistä 56 maasta
ifl pikmk
varten
Trim
ic Siding
Shingles
ass Insulalioa
Francis
jCo. Ltd.
>ial 5-7394
berland St.
Onlar
5NEITA
DTTOREITA
lur, Ontario
ita
meidän
leita.
IPANY
Ontario
jÄlsakuun 3. päivä JM5 oli kansain.
ifil-sen työväexjJiltteen (historiassa
jsltä huocjattavin merJskJpäivä. Sinä
päivänä Pariisissa kokoontunut A m -
Biittiliitiojen toinen maaUmankon-pessi.
Jossa oJi edustettuna €7 TOUJOO-jaa
työtätekevää, toyväksyi Maailman
^^nunatUyhdistysten Liiton (MAL:n)
{äaanöt. Hyväksyttyään tuon asia-jdrjan
kongressi jatkoi toimintaansa
jjaailman Ammattiyhdistysten Liiton
perustavana kongressina.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i t -
" to asettaa tärkeimmäksi tehtäväkseen
taistelun fasismin ilmenemismuotojen
bäyittämiseksi täydejllsestl. taistelun
sotaa j a sitä synnyttäviä syjta
vastaan, pysytän j a pitkäaikaisen r a u -
ban puolesta .taistelun työtätekevien
Uloudelllsten j a sosiaalisten oikeuksien
ja demokraattisten vapauksien
loukkausyrityksla vastaan.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i ton
koko toiminta, jonka järjestämi.
sessä Neuvostoiaton animattiliitoilla^
bn aktiivinen.osuutensa, on suunnattu
1 työväenluokan ijkansainvälisen yhte-
^ näisyjdenlUjittam^een, American ja
^ Englannin uutta maailmansotaa puu-liaavien
imperltallstien agressuvisia
suunnitelmia vastaan,'
MAL'on-usein kehoittanut kapitalistimaiden
"työväenluokkaaasettumaan
fasismia: j a sodanlietsojia suosivia
^^taanttunuksen .voimia vastaan.
IjittO' on asettanut- .Y!h,^
Kansakimtien Järjestön käsiteltäväksi
kysymyksen ^ammattiliittojen oikeuksien
ja vapauksien suojaamisesta, y h täläisestä
palkasta yhtäläisestä-työstä,
taistelusta rotu-diskrlminatiota vas-.
taan ja työläisten olojen parantamisesta
.kapitalistisissa maissa. Liitto
edesautti demokraattisten ammatti,
liittojen perustamista maissa, joissa
niitä ei vielä ollut. Se esitti paatta van
vastalauseensa demokraattisten ammattiliittojen
ja niiden johtajien vainoamista
vastaan.
: Päätöslauselmassaan "Pysyvästä ja
pitkäaikaisesta rauhasta" syyskuussa
1946 Washingtonissa kokoonttmut
MAL:n toimeenpanevan vallokuiman
istunto julisti: '.'Työtätekevät ovat l e vottomia
siltä, etta fasisti valtioiden
haviota ei seurannut päättävä taistelu
fasismin kitkemiseksi kaikkialta,
ilmenipa se nussä tahansa ja missä
muodossa tahansa
Kiinteässä kosketuksessa miljoonien
ihmisten kanssa koko maailmassa
jatkoko edistysmielisen ihmiskunnan
tukemana MÄL on esiintynyt
Ontario
turing
ledia
o
aappeja
pan
JA
IRS
Espanjassa vallitsevaa- fasistikömen-toa
vastaan, monarkisen ja fasistisen
taamumuksep raivoamista vastaan.
Kreikassa. Amerikan ja Englannin
imperialistien ^rjolttamaa Kiinan
kansan vihaaman kuomlntangUais-koplan
tukemista vastaan, Vietnamissa.
I;idoneeslassa, MalaJIsta ja Bur.
massa käytävää ryöstösotaa vastaan.
M A L : n keihitukset ovat saaneet läm-mintä
vastakaikua työtätekevien sy-
<^mlssä ja lujittaneet valppautta tais-telussa
sotaa vastaan.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i t to
lujittaa menestyksellä rivejään
huolimatta kansainvälisen työväenluokan
yhtenäisyyden vihollisten
Greenin ja Murrayn Yhdysvalloissa
sekä Deakin'm ja Tevvsonln Englannissa
ja muiden heidän kalteistensa
petoksellisesta toiminnasta. .Kansainvälisen
ammatillisen liikkeen ha joitta
jäin mitkään ppnnlstukset eivät voi
estää M A L : n vaikutuksen kasvua.
MILANON KONGRESSI 1919
. Maailman Ammattiyhdistysten L i i ton
toiminnan eräänä valoisana sivu,
na on Ammattiliittojen toinen maailmankongressi.
Tämä kongressi oli
koolla kesällä 1949 Milanossa. Kong-
' ressiin mennessä oli federatloon liittynyt
nom 72 miljoonaa jäsentä, huolimatta
Siitä, että hajolttajien johtamat
ammattiliitot erosivat sen riveistä.
Kongressin ihoiomion kohteena oh
työväenluokan kansamvälisen yhtenäisyyden
lujittaminen edelleen, taistelu,
rauhan säilyttämisen puolesta,
taistelu kapitalististen maiden ja erikoisesti
siirtomaiden työtätekevien
etujen puolesta, joiden elintaso jat.
kuvasti laskee, samaan aikaan: kun
Neuvostoliiton ja kansandemokratian
maissa kansan hyvinvointi jatkuvasti
kohoaa. »
Sodanhetsojien ja heidän aslamies-tensa
paljastaminen työväenliikkeessä,
kaikkien työtätekevien vetäminen
taisteluun rauhan j a demokraattisten
joukkojen aktiivisuuden kohottaminen
taistelussa rauhan puolesta muodostamalla
tuotantolaitoksissa ja virastoissa
pysyviä rauhankaimattajlen
komiteoita, kansainvälisen rauhan-puolustamispaivän
säätäminen sekä
fasismin ja sodanvastaisten mielenosoitusten
järjestäminen kaikissa
maissa, työväenluokan jyhtenäisyyden
vihollisten hajoitustoinunnan paljastaminen—
nämä ja muut tärkeimmät
S A U L T STE MARIE, ONT.
SUURTA HUOMIOTA JA VALTAVAN
HENESTYKSEN SAAVUTTANUT
'KIRKASTETTU SYDÄN'
Filmi on SUOMI-FILMIN 25-vuotisjuhlaelokuva. Se on
juhlallisen järkyttävä kuvaus suomalaisen kirkonmiehen
"^lärnästä ja kuolemasta maansa ja kansansa hyväksi.
Pääosissa: Joel Rinne ja Emma Väänänen
Esitys: SAULT STE MARIE, ONT.
CHATEAU PINE HALL/TIISTAINA
Marraskuun 20 päivänä, kello 7 ja 9 ip.
(15-17)
s T E P H E N L E AC O C K :
Neuvostoliiton ammattiliittojen ehdottamat
tehtävät salvoi kongressin y k -
fiimlellsen kannatuksen ja ne byväje-syttiin
M A L :n tulevan toiminnan pohjaksi.
M A L : n laatima «tbjelma työläisten
ja palkannauttijain sosiaalisten j a t a loudellisten
oikeuksien puolustamiseksi
kapitallstlslasa; siirto- j a alusmaissa
sisältääjoukon mitä tärkeimpiä
kysymyksiä taistelussa taantumusta
vastaan.
Maailman työtätekevien tehtävänä
on luoda voittamaton este sodanlletso-jain
vehkeilylle j a ehkäistä .imperiai
listien salaju(^etV^j^6|aaM|&^^
Jo heinäkuussa 18^d''ife[L kääntyi
vetoomuksella koko maailman työ^är
tekevien puoleen^Kpfea^iJcai^a vastaan
kaynnisi^l^j(}^g^^,|ipessiivi^n
sdilan vuoksi'..vj;£taomuksessä sai^o-taan
« '--]i£AL;thyvatoyy»'ia kannattaa
kaikkia' ammattljiärjeatäjä; jotka te-simtyvät
amerikkalaisten^ Koreafsa
il^.jarJolttamaa asedlista^agressiota vastaan.;!
' I
I^t\okähoittlltaikkia;siihen kuulu-
: via järjestöjä tekemään kaikkedsa
amerikkalaisten sodanlletsojain r^s-vosuunnitelmien
.«ehkl^^Iseksi | ja
veljiensä, Korean^>^)c^^9^ kanssa,
maansa vapauttalulsen^uolesta. Liit-.'
to vaatii Y K : n l ^ a l U s u u s i t t u v^
ta kiireellisiä tolmenpltkltä amerikka.
laisten lentokoneideiitKOrean rauhkl-lista*
väestöä vastaan fharjoittamlen
-pommitusten, ;kaiiptnJiäeh| j a kylien
hävittämisen lop^ttamL^ek^I^ '
M A L : n kasvava* fiHovalta laajojen
työtätekevien joukkojen keskuudd^sa
todistaa vakuuttavasti; että Liitto |on
olkeall^. tiellä ja sto toiminta ilmaisee
kaikkien työtätekevien etuja. V i i meisten
kahden vuoden aikana on ^en
jäsenmäärä kasvanut miltei kuusi
miljoonaa, Nykyään se yhdistää : r i -
veissaän 56 eri maan ammatti järjestöt,
käsittäen yli 78 miljoonaa jäsentä.
Taistelussa rauhan ja työväenluokan
eUnetujferflJUolesta Liitto nojautuu
koko .maailman ' työtätekevien
lujaan tukeen.'^- '
s
WIENIN KONFERENSSI
Heinäkuun 26 päivänä 1931 käsitteli
Wienissä; koolla , ollut M A L : n T o i ,
meenpaneyan valiokunnan sääntömääräinen
Istunto Louis Sailantin selostuksen
"Maailman Ammattiyhdistysten
Liitto taistelussa rauhan p}io-lesta.
Saksan ja.Japanin aseistautumista
vastaan", sekä Herbot Warn-:
ken. ja.JLju-Nln'in/JÄydentävät selostukset
taikelussa jSaksan-^a Japanin
aseistautumista ^vastfifan. istunto ijlal-jasti
amerikkalaisten Impierlalistien
agressUvIset suunnitelmat Saksani ja
Japanin militarismin elvyttämiseksi
j a .totesi köyhyyden ja • kurjuuden' t i ,
lan. johonka marshalloitujen maiden
työtätekevät ovat'joutuneet amerikkalaisten
imperialistien politiikan seurauksena..
[
Istunto totesi, että työtätekevien
taistelu rauhan ja viiden suurvaUan
välisen rauhans^pixnuksen solmimisen
puolesta, taistetusätsan ja Japanin
aseistautumista vastaan saa yhä
suuremmat mittasuhteet. Istunto
kehoitti koko; maailman työtätekeviä
hyväksymään Ja allekirjoittamaan V e toomuksen
rauhansopimuksen solmimisesta
viiden suurvallan ;kesken.\
Maailman Amaateiybdistysten L i i t to
osallistuu aktiivisesti rauhanpuolustajien
llikkeeseeui('. Se taistelee
päättävästi työtätekevien rivien t i i vistämisen
puolesta; i o t t a nämä kyke.
nlsivät torjumaan ;uuden maailmansodan
' lletsojat Ja »puolustamaan elin-oikeukslaan.
K . - .
Sn^m ministeri m nyöflläiiyf
valtipBpua "omalle firaiata
ffm »'III
i i i t
ilelslQki. — liclsmgUi raastuvanoikeudessa
o l i tk:. 10 pnä esillä ensimmäisen
kerran sjTte Salaputkl O y :n
toimitiisjohtajaa msln: E . P , Jantusta
Ja saman yhtiön johtokunnan Jäseniä
majuri K . Lehmusta Ja apteekkari V ,
J . T u r k a m a a vastaan, joille syyttäjä
vaati rangaistusta petoksesta' sekä
korvaamaan valtiolle 2,5 m i l j . markkaa.
Vaatimukseen y^ityi myöskin
maatalousministeriön edustaja. Ku^
ten muiTitettaneen, teki edustaja Vennamo
mainitun yhtiön sotkuista kyselyn
hallitukselle, eittäen silloisen
Fagerholmin hallituksen ; maatalous^
minlsterdin, Jussi, Raatikaisen myöntäneen
konki*rssikypsalle yhtiölle valtion
avustukisena 2,5 milj. markkaa ja
että eräät muut sanotun hallituksen
jäsenistä olisivat olleet tietoisia yh*
tiön heikosta ajemasta. -Nyt esitetty
korvausvaatimus koski juuri mainittua
2,5 milj. Tnarkan avustusta, joka
ministeri Laatikaisen päätöksellä oli
myönnetty yhtiölle, joka sittemmin
joutui suoritustilaan. Syytetyt puolestaan
kiistivät syytteen ja korvausvaatimuksen.
Oikeudenkäynnin yhteydessä syytet.
ty Jantunen selvitti mm. yhtiön perustamisvaiheita,
jolloin mm. silloinen
ministeri Raatikainen yhtiön osakkeenomistajana
oU ollut mukana johtokunnan
puheenjohtajan ominaisuudessa.
Bittemmiirkun yhtiön asiat?al-koivat
mennä ^rf>t^m|inh4l(0Jl^ t o lalle,
ministeri Raatikainen siirtyi y h tiön
johtokunnan asiantuntijajäseneksi".
Tässä ominaisuudessa han o l i
mukana Johtokunnan toukokuussa
1949 pidetyssä kokouksessa, jossa käsiteltiin
nun. yhtiön silloista taloudellis,
ta asemaa, /milöin eräät johtokunnan
jäsenet oUvat olleet sitä mieltä,
että yhtiön toimmta olisi lopetettava,
mutta ''asiantuntija" Raatikainen oli
ollut toista mieltä antaen Johtokunnalle
toh'elta siltä, että yhtiön aseina
voitaisiin pelastaa: anomalla maata-lousminlsteriölta
suoranaista avustusta.
Anomus esitettiin ja jo saman
vuoden heinäkuun alkupäivinä saatiin
2,3 milj. markan avustus,'Joka kiireesti
käytettiin yhtiön paisuneiden velkojen
tukkeeksi, vaikka maatalousministeriön
päätöksessä puhuttiin Jotakin
"salaojltustolm Innan i edistämls-scstä".
Avustus jsaapul sellaisella: k i l .
reellä, että ministeriön virallisen pää-*
töksen sanamuoto' ehti vasta • sitten
kun rahat oli suurimmaksi :0saksi
käytetty/Johtokunnan tietoon. Syytetty
Jantunen vältti edelleen, että
ministeriö oU ollut täysin . tietoinen
yhtiön konkurssikypsästä, asemasta j£
että'syyte petolcsesta s a i virheellisten
tietojen antamisesta anomuksen, y h teydessä
olisi aiheeton.
Katsaus Suomen urheilusaavutuksiin
kuluneen kilpailukauden aikana
''lluriujiii lääkäri"
' fiMtfnymiiin. Bsnoa.—Amer|kkalBtnen
Id#käri Oomon Betngrave, Jolca vlimc^
tffl»wannuiwa tMoniittlin 0 vuodeksi
p^^ktm&a juiplnsUisUtn auttami-s^
stii vapautettiin vii^e maanantaina
ko&ista syytteistä.
> -^Burman läfikärl". MuUtii tri 6ea-gtttvca
kutsutaan, on Scärs^iyt 51 päi-
Viliä tuomiotaan kunnes korkein oikeus
vapauta iiänet kaikista t^^^ök-slstä.
},"Trl^agraven Johdolla rakennettiin
^Kkrenln .>eimojen aluille salraafU
Ja>än o^tti burmalaisista tytöistä
saira^oltajattarla.
opiskelijaf 0soit-tivat
Helsinki. — (SS) - - Kovin mono-töonista
lukemista tämä tilastojen
tutkiminen on. Tä-ssa olen ihmetellyt',
niistä päästä rj'htyä kirjoittamaan
•Ensimmäisenä • toteamuksena tu}koon
kuitenkin se tosiseikka, että monissa
lajeissa ovat 10, 20 ja 30 parhaan
•keskiarvotulokset nousseet kalkkien
aikojen parhaimmiksi. Uusi polvi on
noussut ja .sen rynnistys mestarien
luokkaan on ollut vakuuttava! K un
naiden nuorukaisten mielet suorastaan
hehkuvat harjoittelulntoa ja
taistelutahtoa, milflä kesän yleisurheilumaaotteluissa
nahtim, voimme o-lympiakisoihin
asettaa jokaiseen l a jiin
kojme miestä, jotka tulevat y r i t tämään
•parhaansa.
Tuloksiin mennäksemme täytyy kui-'
ten;kin;heti.todeta; etta pikajuoksuis-'
sa olemme pysyneet vanhalla tasolla:'
lCO:mllä on kaksi miestä saavuttanut
ajan 10,8, mikä ei ole kovin kehuttava.
. Ilahduttavana seikkana kuitenk
i n malnittaikoon, että. molemanat —
.Työväen Urheiluliiton M . Saukkonen:
j a V. Hellsten — ovat vielä; nuoria ja
erittäin kehityslkykyislä. Kaikkiaan
7 mlestJä on alittanut l i sekunnin r a jan.
200 m:llä hallitsee ^kärkeä 400
m:n ennätysmiehemme Rolf Back
21,8. Sen jälkeen muut ajat pitääkin
aloittaa- numeroilla 22. 400 m:Uä on
tilanne suurin piirtein samanlainen
Backin SE-aikäa auknunottamatta,
jonka hän saavutti raivokkaassa
kamppailussa Suomi-Ranska maaottelussa.
47.7 t a i muutama kymmenes
siitä allekin ei riitä ehsi kesän
kamppailuissa Amerikan ''varttimai-lereille",
Niinpä taitaa olla parhainta,
että Back pinkoo muitten pitkä-jalkaisten
seurasisa 300 m,, johon suomalaisilla
ei. ilmeisesti ole asettaa
muita 1 o p p ukilpailumahdollisuuksin
varustettuja. Tällä matkalla tilastoa
johtaa Ilmari Taipale vaatimattomalla
1.52,8 tuloksella. To,sin aika osoittaa
Ilmarin nopeutta ja sitä tarvitaan
olympialaisten p u o lellapenikulmalla.
Kaksi nuorukaista on nousemassa
pinnalle puolella maililla: Rainer
Pelkonen ja K. Taimisto,-, mutta kerkiävätkö
he oljTnpialaJäiin, .siinä on
kysymys. 1500 m:llä kaikkien aikojen
keskiarvotulokset ovat nou-sseet
vallan roimasti. Ennätyk.semmekln
sj-ntyi ja parani Taipaleen kintuis.sa
lähes kahdella .sekunnilla. Jyväskylän
nopsakinttuincn poliisi F,?ro Tuomaala
kipaisi myö.skin 3.50; kynnykselle
ja saattaa taLstelutahtoa uhkaavana
tehdä Ihmeitä olymplamaililla.
Kokonaistila.sto tällä matkalla osoittaa
siitä kehittyvän juoksijolttemme
sitten olleet kerrassaan mies- j a t u -
losryntaysten; matkoja. Kukkoina
tunkiolla ovat esiintyneet Tunm K a r vonen
loistavilla maratonsuorituksil-laan,
joLsta jo viime kirjeessä kerrottiin,
ja ääneko-skelalnen tulokas E.'
Puolakka, joka johtaa 25 km:n-tilastoa
ajalla il;21.54.4 ennen Karvosta,
jolla on 2/10 sekuntia huonompi. Puor
lakka nitisti Karvosen myöskin 30
km:n maailmanennätyskokcessa (jossa
ME:tä c i tullut) ;ja, saavutti^uden
SE:n. Karvpsen;ä«öritu!kslstä »nara-tonilla
tulikin jo viimeksi kerrotuksi.
Puolakka on tilastofisä jtplsenayblsta-valla
ajalla 2.30.52',fl.''' Kaikkiaan 6
miestä on suoriutunut |tällä matkalla
min erinomaiseen i aikaan fjcuin ,«alle
2.34, mika osoittaa kovan kysynnän
vallitsevan tulevan olympiamaratonin
edustuspaikoista. Leuhkimatta voinee,
tasoa sanoa, etta kovaa on juostava
sen maratoonarrln. joka mielii voittaa
edustajamme ensi kesänä. Tällä
eh missään tapauksessa. tai-koita, sitä,
että joku suomalaisista sen voittaisi.
(Maratoonla kun ei koskaan tiedä.
IMUPMim
5«07«en/, W. EKLUND /i:fl«w*«z;fl: JAGR HY^IANDER
HINTA $125
Juuri ilmestynyt Vapauden kostannokscUa
Maukkaalla, iloisella huumorilla höystetty, mestarillisen
hieno kuvaus "Mariposan", pienen mutta silti "suuren" kauppalan
elämästä.
Kirja ön esikoinen alallaan. Se on ensimmäinen cahada-laisen
kirjailijan Canadassa suomennettu ja kustannettu
kaunokirjalUnen teos. '.- ,
• Hankkikaa itsellenne tämä Canadan kuuluisim-man
humoristin mestarillinen kuvaus sivistyksen,
rajamaille rakennetun kauppalan ihmisten eläv
:) man vaiheista. r '
SaaUvana Vapauden aslamlehUtä tai moraan pääliikkeestä.
VapaiTs Publishing Company Limited
fiOX69 SUDBURY.ONT.
Kyoto, Japani. - Kun keisari H i - | mielimatkan lähitulevaisuudessa. Sli.s
rohito saapui maanantaina K i o t on
yliopistoon, niin ^ «v^^teaMmlStölalset 0-
^Iskelijat osöitlä^ät^imetiäinleitääxi.
Ky«ton uutistobhli^tö ilmoittaa, että
nohi 3,000 yllopp{Iästa^is{äi6l''Kansa|in-välisen.
feun Hiio}iUfikMa9uL P o l i i sit
kutsuttiin {paikalle palauttamaan
järjestyiksen.
Yliopiston (pr(
r i n yliopisto;
Tämä mielen
nen laatuaan ke)
attoi keisa-
«n. •;; {
on enslmmäl-
'rla vastaan. *
Kaivostyöläiset
saivat voiton
Japanissa
Tokio. —•; Japanin kahdeksan suurinta
;kivDililIyhtHH^^stuIvat vihne
lauantaina työläisten yaatimlhi i i a l -
karikorotuksiin Ja työläiset päättivät
lopettaa laikon. ,,,V*' ' -
Kaikkiaan oU iakösia. .137,000 k i v i -
hlilenkaivajaa j a lie salvat SO pro-senthi
palkanko^otidcsen; •
Maanjäristy*!'^ V/ ;
Guateinalassa^^;
Antlcoa, Gnafemaia. — Voimakas
maanjäristys tuntui täällä maanantaina.
Maanjäris^s^oll voimakkain
inltä; o r i ' {u|iu^tt8fWS^:. vuosina r Ja
se aiheutti rcrp^imlä rakennusten seinissä.
' ); .
aivan sama kehitys kuin Ruotsissa
muutamien viime vuosien aikana, 3C0Ö
m. tuollaisena mailerelden ja 5.000
m:n juoksijain välitalpaleena on ollut
Taipaleen heiniä, vaikka Virolahden
Väinö Koskela onkin uhkaavan lähellä.
Miesten ajat ovat 8.16,0 ja 8.16,2.
Vuoksenniskan Hannu Posti on kolmantena
kovana sekuntia huonommalla
ajalla kuin Taipale.
Keskimatkoihin sUrrytäessä Ihmetyttää
juoksijolttemme heikko menestys
niillä. Kehumisen arvoisia t u loksiakaan
el ole syntynyt. Koskela
j a Posti ovat luonnollisesti tilaston
kärje.ssä tuloksillaan 1451,6 j a 14.22,6..
Kovissa maiaotteluissakln kesklmat-kurimme
Joutuivat antamaan periksi.
Toivotaan kuitenkin, että miesten
kunnot kohenttivat ensi kehäksi. Sitten
Viljo Heinon .päivien ei^suömalal:
slssa listoissa* ole esiintynyt 10 k:llä
alle puolen tunnin alkaa. Tälläkin
kertaa'esiintyy: parhaimpana Koskela
ajalla 30.10,0, Jo(hon hänet suorastaan
rusennettijp R^iotsl-Siioml maaotte-lUEsa.
Tosin aika on maailman kärkituloksia,
mutta mitalitoiveita se el
edellytä. jNuorten Juoksijain nousu
tälläkin matkaa osoittaa harrastuksen
ajentimiista Ja tulevaisuuttakin, n i i n kuin
yleeasä kalkilla a£. yllpltklllä
matkoilla,
lladcat 25 km-.utä ylöspäin ovatkin
• Aitajuo: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-15-05
