1925-08-04-02 |
Previous | 2 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
li II -5 < » I 1 •M I . ' h "il EsoiaaMs^a työväestöä asjsen^anattsja, flmss- ^ SBdbarFEsa, O c t , joka tiistai, torstai j a lausntai- T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . ASVO V A A R A. V A P A U S (Liberty) Tha only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-tlshed i n Sudbury, O n t , every Tuesday. Tbursday and Estorday. Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, es g£Cond class niatter. _ General advertising rates 75c per coL incb. M i - nirnum cbarge for single insertion 75c. The Vapana la the best advertising medium among the Finnish .People in Canada. - Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lome Et. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sadbnry, Ont. Jos ette m i l S i n tahansa taa vastausta ensimaiseen kt^eeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.! ^TBOonallisella nin»ellä. J . V. K A N r : 4 S T 0 . Lukkeenhoitaja. Worker-Iehden avustaminen Puolueen toimeenpanevan keskuskomitean ja kieli-järjestöjen toimeenpanevain komiteain kiertokirjeissä, jotka on lähetetty piirien toimeenpaneville komiteoille, ^upunkien keskuskomiteoille ja osastoille, ilmotetaan englanninkielisen äänenkannattajamme olevan perin vaikeassa taloudellisessa asemassa ja kehotetaan jäsenistöä heti ryhtymään toimenpiteisiin rahan kokoamiseksi. M. ra. selitettiin kirjeissä, että, ellei rahaa heti saada, täytyy keskeyttää lehden julkaseminen, koska toimeenpaneva keskuskomitea ei voi enään luovuttaa lehdelle yhtään käytettävissään olevista varoista, jotka o-vat kootut muihin tarkotuksiin. Ja väärin olisikin tehty, jos esim, puolueen edustajakokouskulujen maksamista varten koottuja varoja olisi käytetty lehden avustamiseen, niin tärkeää kuin lehden ilmestyminen'onkin- Englanninkielisen äänenkannattajamme tunnetuksi tekemiseksi ja levittämiseksi canadalaisten työläisten keskuuteen täytyy puolueemme vielä tehdä paljon voimakasta työtä, ennenkuin sen tilaajamäärä saadaan niin suureksi, että se pysyy pystyssä vähällä avustamisella. Ja tässä työssä tar\'itaan jokaista puolueen jäsentä. Muutamat toverit selittävät, että suurimpana syynä siihen, ettei Workerin tilaajamäärää ole tähän ipennes-eä saatu huomattavammin kohoamaan, on siinä, ettei puoluehallinto, ole ottanut kuuleviin korviinsa niitä «neuvoja», joita sille on annettu lehden levitystyön ohjaamisen suhteen. Väitetään, ettei se ole yrittänytkään levittää lehteä niinkutsuttujen tupa-agitaattorien liik-keelläpitämisellä, eikä mobilisoida levitystyöhön puolueen englanninkielistä jäsenistöä, «jolle Workerin levittäminen ja tukeminen kuuluu», kuten he sanovat. Niin valitettavana kuin pidämmekin sitä, ettei puolueemme ole paremmin onnistunut pää-äänenkannattajan-sa levittämisessä canadalaisen työväestön kes'kuuteen, emme kuitenkaan voi, emmekä saakaan, hyväksyä sitä, että puolueemme vieraskielinenkään jäsenistö ottaisi tuollaisen kannan tässji tärkeässä kysymyksessä, jonka oikeasta ratkaisusta suuressa määrin riippuu liikkeemme menestys.. Sillä syytä on.^sysissä, jos on sepissäkin. Eikä se poistu sillä, että vain toista arvostellaan ankarasti ja jäädään odottamaan sen «järkiintymistä». Suurimpina syinä lehden rahapulaan voitanee tällä kertaa pitää'työttömyydestä johtunutta rahattomuutta niiden englanninkielisten työläisten keskuudessa, joiden keskuuteen Workeria nykyään eninmiän leviää. Alber-tassa oh toista vuotta käyty melkein yhtämittaista lak-kotaistelua ja Nova Scotiassa o l i suuri osa kaivosmie-histä vain osan ajasta työssä jo kauan ennen viisi kuukautta sitten alkanutta lakkoa. Tämä ei ole ainoastaan merkinnyt sitä, ettei lehden levittämiselle ole ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia näillä alueilla, vaan vielä sitäkin, että lehteä on täytynyt lähettää ilmaiseksi suurelle osalle tilaajista, puhumattakaan osastoista, jotka eivät ole piticin aikoihin kyenneet maksamaan levitettäviksi lähetetyistä irV)naisnumeroista, joiden entistä suuremmissa määrissä näille alueille lähettäminen on ollut välttämätöntä, niin puolueen edun kuin työläisten taistelun tukemisenkin kannalta. Mainita voisi myös siitä, ettei esim. suomalaiselta jäsenistöltä ole tänä vuonna saatu tavanmukaista avustusta. Päinvastoin, osa viimevuotistakin osuutta on vielä maksamatta, kuten osastojen' kokousreferaateista selviää. \ Mutta kaikkein suurin syy kieltämättä on siinä, ettei läheskään kaikissa puolueen osastoissa, suomalaisista tuskin yhdessäkään, ole' toimjttu viimeisen edustajakokouksen tästä asiasta tekemän päätöksen mukaisesti, vaikka sitä on ylempien orgaanien taholta; tämän tästä painostettu. Ei ole nim. valittu lehdelle asiamiehiä ja järjestetty niiden toimintaa niin, kuin oli puhe. Ryhtykäämme siis jokaisella paikkakunnalla tarmokkaisiin toimenpiteisiin nyt käynnissä olevan avustusryn-täyksen aikana, kootkaamme ja lähettäkäämme lehdelle rahaa ja tilauksia, ja muistakaamme samalla kertaa jokaisessa osastossa huolehtia siitä, ette! lehden levitystyö iopu silloin, kun viimeinen rahaerä lähetetään, vaan et-tä se jatkuu edelleen mahdollisimman tehoisana ja tuloksia tuottavana- Katsaus Canadan ulkomaakauppaan Tämän vuoden maaliskuun 31 päivään päättyneen virkavuoden tilastot Canadan ulkomaakaupasta osotta-yat kapitalisteilla olleen «hyvän ajon». Huolimatta siitä, että vuoden vehnäsato o l i vain kolme viidettäosaa e-dellisen vuoden vdinäsadosta, Canada vain vahvisti a-semaansa kansainvälisillä kauppamarkkinoilla. Viennin lisääntyminen ja tuonnin väheneminen kohotti kaupan aktiivisen balanssin 272,134,816 dollariin^ minkä suu- Tuista balanssia ei ole saavutettu muulloin, paitsi sotavuosina. Vientikaupan arvo o l i : ' 1 9 2 4 . . . . . . . . ^ . . . . : 1,045,351,056 dollaria ja • 1 9 2 5 . . . . . . . . . . . . . .1,069,067,353 dollaria Va£t22T-'£t numerot tuortlikaupsHsa olivat: 1924 893,366,867 dollaria ja 1925 796,932^37 dollaria Kauppabalanssin edullisuus käy ilmi seuraavista numeroista: 1924 151,9ai,189 dollaria ja 1925 272,134,816 dollaria. Yhdysvallat oli Canadan paras liiketuttava. Exlelli-seen vuoteen verraten väheni kaupankäynti Yhdysvaltain kanssa niin, että vienti o l i 13,250,000 ja tuonti y l i 91,000,000 dollaria. Otaksuma että raaka-aineitten tuonti olisi vähentynyt ei ole oikea, sillä tilastot osotta-vat päinvastaista. Tilastot pääasiallisempien raaka-ai neitten tuonnista osottavat Yhdysvalloista tuodun (paunoissa): 1924 1925 Puuvillaa . . . . . . . . . . . . . . . 95,596,606 100,879,251 Villaa 10,375,9^1 14,362,890 Kumia 28,877,244 34,386,858 Sokeria 839,^20,000 838,742,661 Vuotia ja nahkoja 46,157,990 50,258,815 Suurbritannia o l i "Midysvaltain jälkeen toiseksi pa ras Canadan tuotteiden ostaja, ollen vienti 395,850,000 dollaria ja osottaen 35,793,200 dollarin Ibäystä edelliseen vuoteen verraten. Canadan tuonti -emämaasta väheni noin 2,500,00 dollarilla, tehden 151,000,082 dollaria. Kaupassa Suurbritannian kanssa jäi Canadaile siis 244,750,000 dollarin suotuinen balanssi Yhdysvaltain kanssa käydyn kaupan synnyttämän 77,750,000 dollarin suuruisen epäsuotuisan balanssin peittämiseksi. Tämä suotuinen kauppabalanssi Suurbritannian kanssa on vaikuttanut, että Canadan dollari on kyennyt saavuttamaan suunnilleen soman arvon kuin Yhdysvaltain dollari, jo ennen kuliapohjalle palaamista. Ja brittiläiset markkinat eivät ole ainoastaan auttaneet rahamme arvon palautumista, mutta ne myös vetävät puoleensa suurimman osan vietäväksi riittävästä maanviljelyksen ja karjatalouden tuotannosta. Jos käsittelemme brittiläistä valtakuntaa yhtenä kokonaisuutena, niin nousi vuoden kuluessa viennin arvo 475,140,259 ja tuonnin 194,991,- 066 dollariin. Canadan kauppa brittiläisen valtakunnan kanssa, Suurbritaniaa lukuunottamatta, esitetään seuraavassa taulukossa: Austraalia Bermuda Intia Guinea Etelä-Afrikka Länsi-Afrkka Länsi-Intia Honkong' ^ , Newfoundland Muut maat Vienti \ ?12,037,203 1,733,606 6,155,522 2,422,524 9,276,502 394,911 10,848,487 1,707,560 .12,701,428 6,931,864^ Tuonti $2,634,712 74,839 12,929,744 6,938,760 ^,144 195,785 14,882,098 1,861,793 1,611,238 1,485,32^ ^äitä. brittiläisen vali^akunn^a markkinoita pyrkivät ca-nadalaiset liikemiehet kdbittämään erikois-sopimuksilla, jotka asettaisivat valtakuntaan kuuluvat maat' edullisempaan asemaan kuin muut. Vaikka melkein puolet vientikaupastamme tapahtuu brittiläisen valtakunnan ja Yhdysvaltojen kanssa, on Canada laajoissa liikesuhteissa muittenkin maitten kanssa. Niitten laajuus ilmenee seuraavasta taulukosta: Vienti Tuonli Saksa $24,234,685 $ 6,772i590 Ranska. 10,290,063 18,436,361 Belgio ^ 16,633,411 5,061,912 Argentina 10,322,373' 6,262,738 Japani 22,011,088 7,005,056 Italia 14,139,375 1,926,138 Cuba 7,142,406 7,798,128 Alankomaat 12,644,245 5,007,323 Ruotsi 3,906,572 1,191,054 Kiina 7,838,187 2,521,874 Brasilia 3,417,249 1,818,213 Kreikka 5,369,933 423,810 Meksikko 2,856,409 2,550,815 Norja 2,091,195 741,135 Sveitsi 745,174 7,801,575 Rumania 32,882 3,662 Muut maat 32,794,676 16,545,813 Enemmistö näistä on ruokatarpeita tarvitsevia maita, jotka tulevat yhä suuremmassa määrin 'kääntymään Canadan puoleen, kun Yhdysvallat vuosi vuodelta voi lähettää yhä pienenevän määrän ruokatarpeita, pääasiassa viljaa. Viljan lähettäminen itään on viime vuosina suuresti nousut, eniten kuitenkin Saksaan, joka ermen sotaa tuotti viljansa suurimmaksi osaksi Venäjältä. Mutta Venäjän vähinerin noustessa tuotantokykyisemmäksi, tulee Canadan ja sen välille tiukka kilpailu Europan ruokatarpeitten markkinoista. Canadan moanviljelys-ja kasvistuotteittfen koko vienti nousi 433,298,877 ja karjataloustuotteitten 163,031,415 dollariin. Puu- ja paperiteollisuustuotteitten vienti nousi 253,610,024 dollariin. Muita tuotteita vietiin maasta seuraavasti: Kutoma-ja kehruu Rautaa ja valmisteita Muita metalleja Mineraaleja Kemiallisia valmisteita muita valmisteita $9,711,720 57,405,940 90,370,788 ) 20,728,986 16,209,820 ja 14,699,783 arvosta i Uutta Seelantia lukuunottamatta on Canadasta tullut maailman suurin vientimaa maan kutakin asukasta kohden laskettuna. JKapitalisteilla oli «hyvä aika», mutta työläisillä o li «huono aika». KaiMUe niille Ontarion osastoille, joiden jäsenistöä työskentelee puutavarateollisuudessa, on lähetetty kiertokirje, jossa kehotetaan ryhtymään kiireellisiin ja tarmokkaisiin toimiin, saadaksenune. tuloksia tuottavan järjestämistyön alulle metsätyöläisten keskuudessa. Osastoissamme on totuttu tekemään päätöksiä j a esityksiä oikeastaan vain siksi, että siten tyydytetään omaa kolkuttavaa omaatuntoa, hyvin tuntiessarame, että emme ole tehneet läheskään kaikkea sitä m i tä olisimme olleet tilaisuudessa tekemään työväenliikkeen hyväksL Me olemme puhuneet kauhean palj o n metsämiesten järjestämisestä näinä viimeisinä vuosina, mutta, kuten usea muukin kysymys, on se jäänyt vain pelkäksi puheeksi suuremmalta osalta. Näitä kiertoku-- jeitä ei ole lähetettty vain siksi, että osastot laatisivat pöytäkirjoihinsa jonkunlaisen pykälän j a v a litsisivat nimellisen toimikunnan, jolla ei edes alkuunkaan olisi mitään tarkotusta ryhtyä mihinkään vakavampaan toimintaan. ^ Nämä tällaiset sunniintaipäätök-set täytyvät ainakin tähän kysymykseen nähden jäädä tekemättä. Jokaisen piiritoimikunnan on katsottava, että alueensa osastot tulevat tekemään asiasta totta, sillä järjestömme keskusvirasto tulee a r motta paljastamaan jokaisen osaston, joka ei näe velvollisuudekseen ryhtyä tehokkaisiin j a asianmukaisiin toimenpiteisiin ainakin jäsenistönsä järjestämiseksi. Tämä tulee näyttämään kieltämättömillä todisteilla, josko osastomme ovat vain huvittelu- j a tanssiyhdistyksiä, jotr ka heti tutisevat j a vapisevat silloin, kun tulee kysymys työläisten järjestämisestä. Ja jos todellakin löytyy sellaisia osastoja, jotka e i vät omaa mitään vakavampaa, niin sellaisen osaston perustamisessa on ehdottomasti tapahtunut- suuri e-rehdys. Kommunistiosastot eivät saa olla vain nimipäiväväkestejä varten järjestettyjä yhdistyksiä. Niiden- pitää olla työväen keskuksia, joissa jokainen uusi taistelu-suunnitelma keksitään ja pannaan käytäntöön heti ensimäisessä tilaisuudessa, jos se osoittautuu tuloksia tuottavaksi. Voiidiaan ehkä kysellä, että miksi sitä nyt tällaista meteliä pidetään,^ kun kerran jo tähänkin mennessä on tehty, mitä oikeastaan on kyetty tekemään. Katsotaanpa, onko asia sentääi} tuolla tavalla. Onko todellakin tehty kaikki, mihin olisi kyetty j a edes sekään mikä olisi ollut velvollisuutemme. Muistaako kukaan, kuinka kauan aikaa on kulunut siitä, kun lähdettiin järjestämään metsätyöläisiä t'äällä Ontariossa. Sekin on j o taidettu u-nohtaa. Ja tietääkö kukaan, kuinka monta järjestömme jäsentä, jotka työskentelevät puutavarateollisuudessa, kuuluu metsämiesten u-nioon? Sitä ön todellakin vaikea sanoa, sillä aniharva osastoistamme on välittänyt pöyk^ösen pölyä, kuuluivatpa heidän jäsenensä järjestettyihin työläisiintahi ei. Mainitkaapa yksikään osasto Ontariossa, jossa olisi tämä asia otettu vakavasti huomioon. Kaikille muille nauku-jaisille ja protestipäätökisille on kylläkin lainattu jakamaton huomio, mutta työläistep j a omien jäsenten järjestämiskysymys on kylmäverisesti sivuutettu, kuten j ou tava asia ainakin. Osastojemme jäsenet eivät tuotantolaitoksen palveluksessa ole olleet sanottavastikaan muita kummempia, vaikka kylläkin ollaan toisissa tilanteissa valmiit kerskumaan järjestäytymisestä ja valveutuneisuudesta, täyttä päätä. Allekirjoittaneella ei ole pienintäkään halua puhua solvaavaa kieltä järjestömme jäsenistä, mutta tässä tapauksessa puhuukin entinen eletty elämämme lahjomattomilla tosiasioilla, ja = olisipa hauska tavata toveria, joka kykenisi näyttämään, että asia ei olisi edellämainituUa tavalla. Samaa täytyy sanoa puutavara-työläisten teollisuusunion alueviras-toistakin, sillä nekään eivät ole o l leet tehtäviensä tasalla. Mutta tällaista huolimattomuutta ei enään saa jatkua, ellemme halua, että kommunistisesta liikkeestä meidän käsissämme tulee vain tyhjä lauseparsi, jolla ei ole mitään käytännöllistä merkitystä. Puolueemme osastojen j a piiri-virastojen täytyy katsoa, että asiasta tulee tosi j a että jokainen tekee velvollisuutensa j a että kiertokirjeissä mainitut toiminnan komiteat perustetaan jokaiseen osastoon aivan ensi tilassa. Näihin k o miteoihin on. saatava' sellaida tovereita, jotka ymmärtävät järjes-täytymisen arvon j a tarpeellisun-den j a joiden tinkimättömänä tehtävänä tulee olla katsoa, että jokainen osastojemme jäsen, joka tämän syksyn j a tulevan talven a i kana siirtyy metsiin eli sahatöihin yhtyy teoBisuusuniEosa jäseneksi j amaksaa jäsenmaksunsa säännöllisesti, sekä ainakin kerran kuukaudessa lähettää idrjeellisen seloste-l u n työoloistaan toiminnan komitealle. Eikö siinä olisi jo kylliksi, että jäsenemme kuuluvat unioon j a maksavat osaston j a union maksunsa? Pitääkö heidän vielä kaiken muun lisäksi tehdä tili osastoille yksityisestä elämästään jokaisena kuukautena? Sitä ei vaaditakaan. Mutta kommunistipuolueen jäsen ei saa unohtaa puoluettaan j a liikkeemme läheisempiä tarkoitusperiä' työmaalla ollessaan. Kaikkein vähiten juur i siellä, sillä työmaan täytyy tästä-lähtien olla se paikka, jossa laajin j a rakentavin työ liikkeemme hyväksi tullaan tekemään. Tässä ei riitä vain se, että keskustellaan työmaatoiminnan tarpeellisuudesta, sillä ilmian käytännöllistä kokemusta me emme voi toivoa mitään varmaa j a asiallista mistään asiasta. Se ei saa riittää, että henkilö menee metsään j a yleisestä painostuksesta ottaa union jäsenkortin ' j a kerran kuukaudessa kirjottaa muodollisen kirjelapun o-sastonsa toiminnan komitealle. Jos tämä suunnitelma jää vain tähän, niin silloin ei olla paljoakaan voitettu. Tämän komitean tulee valvoa, että jokainen osastonsa jäsen toimii parhaansa jokaisella työpaikalla järjestämistyöskentelyn hyväksi. Sen ei tarvitse merkitä aivan s i tä, että jokaisesta jäsenestä tehtäisiin union telikeitti j a järjestäjä. Siihen eivät kaikki jäsenemme olisi kyllin kyvykkäitäkään. Mutta jokainen jäsen voi kirjottaa. osastonsa valvontakomitealle työpaikkansa oloista ja niistä mahdollisuuksista, mitä siellä järjestämiseen nähden on olemassa, sekä keinot millä tälle työmaalle voidaan parhaiten päästä, j a jos joukossa sattuisi olemaan joku, joka olisi valmis ottamaan delikeitin tehtävät tällä kämpällä. Samalla kertaa.voivat ja täytyykin osastojen jäsenien tehdä parhaansa auttaakseen u - nion järjestäjiä, muodostamalla keskusteluryhmiä kämppämiesten keskuuteen,- joissa ryhmissä heidän täytyy yhdessä toisten samanmielisten kanssa olla alkuunpanevana voimana. Näin saadaan kiinteä yhdysside y l i kok^ laajan j a asumattoman metsäalueen, j a kun osastojen toiminnan komiteat vuorostaan kerran kuukaudessa tekevät seikkaperäisen selostuksen puutavaratyöläis-ten .uniovirastoon, niin sieltäpäin voidaan paljoa helpommin j a tarmokkaammin ryhtyä järjestämistyö-hön ajan j a paikan vaatimuksien mukaisesti. Joku voinee arvella, että jos työ-maatoiminta järjestetään tälle pohjalle jokaisessa osastossa, niin silloin ei oikeastaan ole molempien järjestöjen tarpeellisuutta. «Tähän täytyy vastata seuraavaa. Suuri enemmistö työläisistä voi yhtyä u-nioon ja toimiakin uniossa, mutta vain' valveutunut vähemm«tö voi ymmärtää luokkataistelunf^a vallankumousliikkeen vaatimuksia. U - nioiden jäsenet j a itse uniotkin voivat kulkeutua harhaan j a omaksua porvarillisia näkökantoja. Kommunisteille, ei sellainen ole sallittua, eikä se ole mahdollistakaan, jos he todella ovat kommunisteja. Niin tyynellä kuin myrskyssäälläkin on kommunistien airia ohjattava j a o-sattava oikeaan ja oltava ensimäi-senä menossa kaikissa työväen pyrkimyksissä. Vain sillä tavalla voidaan saada suure^ joukot myötätuntoisiksi asiallemme j a toimimaan suuren päämäärämme hyväksi. Jokaisen osaston, jonka jäseniä työskentelee metsätöissä, on aikaUe-matta perustettava tällainen komitea j a katsottava^ että yhtähyvin jäsenet kuin tämä komiteakin täyttävät tehtävänsä kaikkien kykyjensä l i . mukaisesti, sillä ^ m ä yritys ei ole mikään ttirhanaikainen seikkailu, vaan siitä täytyy muodostua se y h distävä side, joka liittää osastot j a työmaan toinen toisiinsa. Tämä toimenpide vie meidät käytännön kouluun, jossa työmaatoiminnan eri puolet tulevat kokeilun .alaisiksi. Laajoilla j a asumattomill a metsäperukoilla työskentelevien työläisten keskuudessa voi suora so-lupohjalle kulkeutuminen, ilman vastaavia kokemuksia käydä liian seikkailevaksi j a mahdollisestti liikkeellemme vaaralliseksikin. Tätä menetelmää käyttäen, eivät osastomme, eikä järjestönune joudu vaaran alaiseksi j a kuitenkin olem-toiminnan edut, joiMn allekirjotta- Dutkia vakavasti uskoo. Ja sen lisäksi on tämä tällä kertaa lähin käsillä oleva keino metsä- j a sekatyöläisten järjestämiseen, jossa me emme todellakaan saa enää viivytellä. Samalla on ryhdyttävä ripeään toimintaan varojen hankkimista varten metsätyöläisten' järjestämiseksL Jokainen käsittää, että varojen puutteessa ei pystytä mihinkään ja että varojen hankinnassa ovat o-sastomme ainakin näin alussa palj on kyvykkäämpiä kuin pieni ja alotteleva metsämiesten nnio. K u ten kiertokurjeessä mainitaan, ovat kerätyt varat lähetettävä selvyyden vuoksi järjestömme keskusviraston välityksellä union päämajaan. Kiertokirjettä ei ole lähetetty muille kuin Ontarion osastoille ja Ontariossakin vain niille, joissa o-taksntaan olevan metsissä työskenteleviä työläisiä. Mutta mikäli toiminnan komiteoiden perustaminen on kyseessä, niin ei olisi vahingoksi, vaikka kaikissa osastoissa, joissa on kulku- j a metsätyöläisiä, ryhdyttäisiin samoihin toimenpiteisiin kuin Ontariossakin. Hyvät toverit. AUekirjottanut tietää ja tuntee, että osastomme muodostuvat rehellisistä j a asiaan innostuneista työläisistä, jotka voivat saada tavattoman paljon valmista j a siksi uskaltaakin hän toivoa, että tästä työstä tehdään täl-läkertaa 'täysi tosi ja että tuleva talvi uhkaavasta työnpuutteesta huolimatta tulee olemaan suurten toimien j a rakentavan työskentelyn talvi. Voidaan kylläkin sanoa, että vieraskielisinä j a muukalaisina me emme kykene saamaan suurtakaan aikaan, mutta samalla tavall a me olemme sanoneet jo pitkän aikaa j a kärsineet jokaisen pikku-japparin kynimistä j a suurten urakoitsijoiden nylkemistä monta vuotta, eikä apua ole tullut, enempää oikealta kuin vasemmaltjfliaan. O l kaa varmoja, että nämä Ontarion tukkiherrat e|vät järjestä englannin- tahi ranskankielisiä työläisiä meidän unioihimme, vaikka odottaisimme sitä tuomiopäivään saakka. Se on meille itsellemme kuuluvaa työtä, j a meidän on siihen ainakin joskus ryhtyminen, jos sen tällä kertaa sivuuttaisimmekin j a jokainen kulutettu päivä vain lisää kär-simyksiämme, jotka jo muutenkin ovat kylUn suuret. Tämän tähden täytyy meidän, työläisinä j a ennenkaikkea kommunisteina ottaa ensi-mainen askel j a käyttää työskentelymme avuksi osastojemme j a puolueemme voimaa. Meillä on jäseniä, jotka ymmärtävät järjestämisen arvon j a voivat. tehdä paljon tämän työn hyväksi, kun työskentely vain saadaan 'käytännölliselle pohjalle. Jos osastot valitsevat tällaisen komitean j a velvottavat jäseniään yhtymään unioon ja olemaan suorassa yhteydessä osastonsa kanssa tämän komitean välityksellä, niin jokaisen täytyy käsittää, että silloin on meillä käytettävänämme sellainen ase, jonka avulla voimme saada paljon aikaan. Meillä tällä tavalla on mahdollisuus tunkeutua jokaiseen korvenloukkoon, mitä O n tariossa löytyy ja missä metsämies hikoilee sietämättömien olojen keskellä. Ja ^ k u n tämä koneisto annetaan metsämiesten järjestön käytettäväksi, niin sittehän on kumma, ellei järjestämistyöstä jotain tule jo ensimäisenä talvena, joka on edessämme.. Epäröimisen ja velttouden -täytyy kadota. Jokaisen metsissä työskentelevän jäsenen pitää kuulua u - nioonsa toimivana j^enenä j a e n nenkaikkea kommunistina, josta vastuu lankeaa tälle toiminnan komitealle j a ennenkaikkea osastoille, joiden alatoimikuntia sanotut komiteat tulevat olemaan. Ontarion metsissä on maaperää, jossa kylläkin kasvaa vallankumouksen siemen, kun vain on kyntäjiä j a kylväjiä. Olisimmepa rae huonoja kommunisteja, jos ei joukoistamme löytjnsi työskentelijöitä luokkataistelun vainiolle heti ensi kutsun kuullessa. A l f . Hautamäki. joitten p^ras trUc. c ' i t . , M j ^ J c i n u i m L ^ ^ - Vounan poik^^et ^JIlj^ Kolmen mailin hol^^^T"^ tiaiseksi P. J a j ^ , ^ " ^ ^ ^ kutea tavanktaT s?^ ^ juoksijamme Ke^ .''-^ sa pitemmillä matkooi^ ^ saavutti hän. radan enät,. • — ta -huolimatta ja i l a T T f ^ - "kflpaaua". t u I c k s e T t g ^ ^ l ' on olosuhteisiin nähden JSL^'"^ paljon parempi, ja uusi e a c S ^ mestaroimasHa Kisan "tv^T-- PerälampL K u ^ t ! j ^ tiin. olivat aUe 18 v ^ ? sekä miehille 17 p. P a i k i l ? ^ , ettiin kirjalliBuutta, j ^ .S.^""" I saa vahta Vapaudesta n i ^ ' - ^ ^ ^ ^ von edestä. Uinnissa ^^^Z' poikain kilpailuissa jaettiin "S" tannoUisia arvoesineitä. ^* tulokset saavutettiin:. Poikain alle 12 v. kolmiottd- (60^ m.^ juoksu, korkeus ;VpS: piittä";- '^-^^ 2. E. Hendrikson, Voima, ISQ 83 pistettä. ^ 3. A. Hendrikson, Voima 128 50 pistettä. ' 4. U. Penttinen, Voima, ii» 13 pistettä. ^ Poikain alle 18 v. kolmiottdj. (kuula, korkeushyppy ja kofe loikka): 1. Aaro W. Kivinen, Voija 201.88 pistettä. 2. O. Seppälä, Yritys, Creijii. ton Mine, 192.75 pist. Tulokset kussakin lajissa olivat: Kuulantyöntö, Aaro W. Kivinä 9.62 m Korkeushyppy, Aaro W. Kivinen, 150_ cm. Kolmiloikka O. Seppälä 10.8J a, 3:men mailin juoksu: 1. P. Jansson, Kisa, Sndbaiy 18.02.5. 2. Aaro Kivinen, Voima, Vem. River, 19.32.5. Miesten kolmiottelussa (kunlj, korkeushyppy ja kolmiloikka): 1. M. Perälampi, Kisa, Sndb:- ry, 206.32 pist. 2. O. Rautio, Yritys, Creightoa Mine, 198.88 pist. 3. J . Seppälä, Kisa, Sudbiir;, 191.32 pist. 4. P. Ruohonen, Yritys, Creigh-ton Mine, 189 pist. 6. V. Vihuri, Kisa, Sudbniy, 187.69 pist. 6. Eino Hill, Voima, Verm. E-ver, 184.56 piet ^ Tulokset kussakin lajissa olivat: me tilaisoadessa oppimaan työmaa- Vermilion Riverin osaston kesäjuMain yhteydessä toimeenpani v.- j a u . - seura Voima urheilukilpailut, jotka onnistuivat kaiMnpuplin hyvin. Osanottajia oli Creightosta, Sndhu-rysta sekä toimeenpanevasta seurasta, yhteensä 22. V . - jä n.-seu-r a Voima on vasta nuori, mutta hyv i n edistyvä urheiluseura. Siihen pääasiallisesti kuuluukin "nousevaa polvea." Edistystä osottaa esim korkeushyppy: 1. M. Perälampi 147 cm. 2. P. Ruohonen ja 0. Rsutij 144 cm. Kuulantyöntö: 1. M. Perälampi 10.71 m. 2. A. Vaara 9.91 cm Kolmiloikka: 1. O. Rautio 11.40 m 2. M. Perälampi 10.71 m. 50 m. uinnissa (vapaa tapa); 1. Aaro W. Kivinen," 'Voinia, 41.2 sek. 2. Veikko Kannakko, Voinu, 80 cm. jälessä. 3. Udo Korpinen, Kisa, 2 metriä jälessä voittajasta. Ensikerran Vermilion Riverin hJ-"- toriassa oli urheiluun osanotto niii vilkas. Tämä antoi iijnostusta Vov man nuorille jäsenille, jotka afa huomasivat, että on sitä kuntoa j» voimaa "Voimankin" takana, to siinä yksimielisesti toimitaan. V.- j a u.-seura Voiman seuraavat B-pailut tulevat olemaan elok. 23 h joUoin se on saanut järjestääksea Liiton mestaruuskilpailut naisille K-kä pojille alle 18 v. Samana pa-vänä järjestetään myös miehille joitain otteluita.. Siellä sitten tavataan satoi eli paistoi, onpahan^Dj-vä katos. V. F t Wmiamm uutisia N e naytelmiUenran ke.BJBUf»J* vät nyt jo aivan tuossa tuofao^ varustautukaapa jo jokainen « f moista hamppua niiden varalto^ silmäilkää ilmotusta tässä sä, niin näette että juhlat on ^ maan sitä sorttia, ettei niistä TO olla kukaan poissa, vaikka olisi P*- ni estekin. se, että poikain kilpailnissa alle 12 V. E. Hendrikson hyppäsi korkeutta 117 cm, sekä poikain alle ^18 v. Aaro Ehdnen hyppäsi 150 cm., hypäten siis paremmin koin miehet. Lauantai-iltana ne alkavat ja laisella näytelmäUä, jonkamoista olekaan monta. • Nyt taasen pitkästä aikaa on sollä tOaisuus nähdä Lj sön suosima näyttelijätär L e ^ Korpi, joka esiintyy Leenan o s ^ jota hän on aikaisemminbnj» tellyt suurenmoisella nienesty»^ Kaikki muutkin osat ovat -rariB^ j a tottuneissa käsissä, jflt^ tulee varmaan tyydyttäne^ E i siis miuta kun iebä!^ sa tys käistä. searai Nyrkl Työvi Vap&i Sauva R a t a - UrheiJ Komei P a i n i * Läpsii T ten l ii CJ3 El] L. 40e läl 50c läl asti, 71 --$99.9 $100.00 miltä Ii malähet Toroi tyksiä V 957 Bro Sudbi asuvat ^ konttori koiskure L a i v a i l i e d ca Box 69. vaan ostam lä se on hv ostettuna. Esitys ai Jokainen on InterciJ vaan sunni Ohjelman i kello 1 j . mennä aika tola siellä < sä kello 11 Sunnunti "Pirtillä" « 9. Ostettu] kin, joka nu taa se meri "PirtiUe.". Nyt jos ] suuB saada paljo, ensiks ja sitten vit vokkaan ja joka tilaisut Lähiympäi nämä juhlat kaa juhlima henkistä kui: toa kyllikse; Lopuksi V taina j a sun elokuuta, ta] lilla. _ Vili O*a*tomm( heinäkuun 1! Iittiin uudet mintakautta ' livat seuraav tajaksi sekä pöytäkirjurikt Juriksi T. P T. NiemL i I- Lehtinen, Tomi Hyyrylä jallisuuskomit Pelto j a A . J opettajina toi tähänkin asti a i , Mrs. L L tinen.. Näyt tiin Mrs. H Ida Lehtinen, Nurmi Tai vaihtelee miel Taloudellisc van osaston ian tflit tarka koko pitkälti kennusajalia, yhtäpitäviksi kanssa.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 4, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-08-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250804 |
Description
Title | 1925-08-04-02 |
OCR text | li II -5 < » I 1 •M I . ' h "il EsoiaaMs^a työväestöä asjsen^anattsja, flmss- ^ SBdbarFEsa, O c t , joka tiistai, torstai j a lausntai- T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . ASVO V A A R A. V A P A U S (Liberty) Tha only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-tlshed i n Sudbury, O n t , every Tuesday. Tbursday and Estorday. Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, es g£Cond class niatter. _ General advertising rates 75c per coL incb. M i - nirnum cbarge for single insertion 75c. The Vapana la the best advertising medium among the Finnish .People in Canada. - Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lome Et. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sadbnry, Ont. Jos ette m i l S i n tahansa taa vastausta ensimaiseen kt^eeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.! ^TBOonallisella nin»ellä. J . V. K A N r : 4 S T 0 . Lukkeenhoitaja. Worker-Iehden avustaminen Puolueen toimeenpanevan keskuskomitean ja kieli-järjestöjen toimeenpanevain komiteain kiertokirjeissä, jotka on lähetetty piirien toimeenpaneville komiteoille, ^upunkien keskuskomiteoille ja osastoille, ilmotetaan englanninkielisen äänenkannattajamme olevan perin vaikeassa taloudellisessa asemassa ja kehotetaan jäsenistöä heti ryhtymään toimenpiteisiin rahan kokoamiseksi. M. ra. selitettiin kirjeissä, että, ellei rahaa heti saada, täytyy keskeyttää lehden julkaseminen, koska toimeenpaneva keskuskomitea ei voi enään luovuttaa lehdelle yhtään käytettävissään olevista varoista, jotka o-vat kootut muihin tarkotuksiin. Ja väärin olisikin tehty, jos esim, puolueen edustajakokouskulujen maksamista varten koottuja varoja olisi käytetty lehden avustamiseen, niin tärkeää kuin lehden ilmestyminen'onkin- Englanninkielisen äänenkannattajamme tunnetuksi tekemiseksi ja levittämiseksi canadalaisten työläisten keskuuteen täytyy puolueemme vielä tehdä paljon voimakasta työtä, ennenkuin sen tilaajamäärä saadaan niin suureksi, että se pysyy pystyssä vähällä avustamisella. Ja tässä työssä tar\'itaan jokaista puolueen jäsentä. Muutamat toverit selittävät, että suurimpana syynä siihen, ettei Workerin tilaajamäärää ole tähän ipennes-eä saatu huomattavammin kohoamaan, on siinä, ettei puoluehallinto, ole ottanut kuuleviin korviinsa niitä «neuvoja», joita sille on annettu lehden levitystyön ohjaamisen suhteen. Väitetään, ettei se ole yrittänytkään levittää lehteä niinkutsuttujen tupa-agitaattorien liik-keelläpitämisellä, eikä mobilisoida levitystyöhön puolueen englanninkielistä jäsenistöä, «jolle Workerin levittäminen ja tukeminen kuuluu», kuten he sanovat. Niin valitettavana kuin pidämmekin sitä, ettei puolueemme ole paremmin onnistunut pää-äänenkannattajan-sa levittämisessä canadalaisen työväestön kes'kuuteen, emme kuitenkaan voi, emmekä saakaan, hyväksyä sitä, että puolueemme vieraskielinenkään jäsenistö ottaisi tuollaisen kannan tässji tärkeässä kysymyksessä, jonka oikeasta ratkaisusta suuressa määrin riippuu liikkeemme menestys.. Sillä syytä on.^sysissä, jos on sepissäkin. Eikä se poistu sillä, että vain toista arvostellaan ankarasti ja jäädään odottamaan sen «järkiintymistä». Suurimpina syinä lehden rahapulaan voitanee tällä kertaa pitää'työttömyydestä johtunutta rahattomuutta niiden englanninkielisten työläisten keskuudessa, joiden keskuuteen Workeria nykyään eninmiän leviää. Alber-tassa oh toista vuotta käyty melkein yhtämittaista lak-kotaistelua ja Nova Scotiassa o l i suuri osa kaivosmie-histä vain osan ajasta työssä jo kauan ennen viisi kuukautta sitten alkanutta lakkoa. Tämä ei ole ainoastaan merkinnyt sitä, ettei lehden levittämiselle ole ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia näillä alueilla, vaan vielä sitäkin, että lehteä on täytynyt lähettää ilmaiseksi suurelle osalle tilaajista, puhumattakaan osastoista, jotka eivät ole piticin aikoihin kyenneet maksamaan levitettäviksi lähetetyistä irV)naisnumeroista, joiden entistä suuremmissa määrissä näille alueille lähettäminen on ollut välttämätöntä, niin puolueen edun kuin työläisten taistelun tukemisenkin kannalta. Mainita voisi myös siitä, ettei esim. suomalaiselta jäsenistöltä ole tänä vuonna saatu tavanmukaista avustusta. Päinvastoin, osa viimevuotistakin osuutta on vielä maksamatta, kuten osastojen' kokousreferaateista selviää. \ Mutta kaikkein suurin syy kieltämättä on siinä, ettei läheskään kaikissa puolueen osastoissa, suomalaisista tuskin yhdessäkään, ole' toimjttu viimeisen edustajakokouksen tästä asiasta tekemän päätöksen mukaisesti, vaikka sitä on ylempien orgaanien taholta; tämän tästä painostettu. Ei ole nim. valittu lehdelle asiamiehiä ja järjestetty niiden toimintaa niin, kuin oli puhe. Ryhtykäämme siis jokaisella paikkakunnalla tarmokkaisiin toimenpiteisiin nyt käynnissä olevan avustusryn-täyksen aikana, kootkaamme ja lähettäkäämme lehdelle rahaa ja tilauksia, ja muistakaamme samalla kertaa jokaisessa osastossa huolehtia siitä, ette! lehden levitystyö iopu silloin, kun viimeinen rahaerä lähetetään, vaan et-tä se jatkuu edelleen mahdollisimman tehoisana ja tuloksia tuottavana- Katsaus Canadan ulkomaakauppaan Tämän vuoden maaliskuun 31 päivään päättyneen virkavuoden tilastot Canadan ulkomaakaupasta osotta-yat kapitalisteilla olleen «hyvän ajon». Huolimatta siitä, että vuoden vehnäsato o l i vain kolme viidettäosaa e-dellisen vuoden vdinäsadosta, Canada vain vahvisti a-semaansa kansainvälisillä kauppamarkkinoilla. Viennin lisääntyminen ja tuonnin väheneminen kohotti kaupan aktiivisen balanssin 272,134,816 dollariin^ minkä suu- Tuista balanssia ei ole saavutettu muulloin, paitsi sotavuosina. Vientikaupan arvo o l i : ' 1 9 2 4 . . . . . . . . ^ . . . . : 1,045,351,056 dollaria ja • 1 9 2 5 . . . . . . . . . . . . . .1,069,067,353 dollaria Va£t22T-'£t numerot tuortlikaupsHsa olivat: 1924 893,366,867 dollaria ja 1925 796,932^37 dollaria Kauppabalanssin edullisuus käy ilmi seuraavista numeroista: 1924 151,9ai,189 dollaria ja 1925 272,134,816 dollaria. Yhdysvallat oli Canadan paras liiketuttava. Exlelli-seen vuoteen verraten väheni kaupankäynti Yhdysvaltain kanssa niin, että vienti o l i 13,250,000 ja tuonti y l i 91,000,000 dollaria. Otaksuma että raaka-aineitten tuonti olisi vähentynyt ei ole oikea, sillä tilastot osotta-vat päinvastaista. Tilastot pääasiallisempien raaka-ai neitten tuonnista osottavat Yhdysvalloista tuodun (paunoissa): 1924 1925 Puuvillaa . . . . . . . . . . . . . . . 95,596,606 100,879,251 Villaa 10,375,9^1 14,362,890 Kumia 28,877,244 34,386,858 Sokeria 839,^20,000 838,742,661 Vuotia ja nahkoja 46,157,990 50,258,815 Suurbritannia o l i "Midysvaltain jälkeen toiseksi pa ras Canadan tuotteiden ostaja, ollen vienti 395,850,000 dollaria ja osottaen 35,793,200 dollarin Ibäystä edelliseen vuoteen verraten. Canadan tuonti -emämaasta väheni noin 2,500,00 dollarilla, tehden 151,000,082 dollaria. Kaupassa Suurbritannian kanssa jäi Canadaile siis 244,750,000 dollarin suotuinen balanssi Yhdysvaltain kanssa käydyn kaupan synnyttämän 77,750,000 dollarin suuruisen epäsuotuisan balanssin peittämiseksi. Tämä suotuinen kauppabalanssi Suurbritannian kanssa on vaikuttanut, että Canadan dollari on kyennyt saavuttamaan suunnilleen soman arvon kuin Yhdysvaltain dollari, jo ennen kuliapohjalle palaamista. Ja brittiläiset markkinat eivät ole ainoastaan auttaneet rahamme arvon palautumista, mutta ne myös vetävät puoleensa suurimman osan vietäväksi riittävästä maanviljelyksen ja karjatalouden tuotannosta. Jos käsittelemme brittiläistä valtakuntaa yhtenä kokonaisuutena, niin nousi vuoden kuluessa viennin arvo 475,140,259 ja tuonnin 194,991,- 066 dollariin. Canadan kauppa brittiläisen valtakunnan kanssa, Suurbritaniaa lukuunottamatta, esitetään seuraavassa taulukossa: Austraalia Bermuda Intia Guinea Etelä-Afrikka Länsi-Afrkka Länsi-Intia Honkong' ^ , Newfoundland Muut maat Vienti \ ?12,037,203 1,733,606 6,155,522 2,422,524 9,276,502 394,911 10,848,487 1,707,560 .12,701,428 6,931,864^ Tuonti $2,634,712 74,839 12,929,744 6,938,760 ^,144 195,785 14,882,098 1,861,793 1,611,238 1,485,32^ ^äitä. brittiläisen vali^akunn^a markkinoita pyrkivät ca-nadalaiset liikemiehet kdbittämään erikois-sopimuksilla, jotka asettaisivat valtakuntaan kuuluvat maat' edullisempaan asemaan kuin muut. Vaikka melkein puolet vientikaupastamme tapahtuu brittiläisen valtakunnan ja Yhdysvaltojen kanssa, on Canada laajoissa liikesuhteissa muittenkin maitten kanssa. Niitten laajuus ilmenee seuraavasta taulukosta: Vienti Tuonli Saksa $24,234,685 $ 6,772i590 Ranska. 10,290,063 18,436,361 Belgio ^ 16,633,411 5,061,912 Argentina 10,322,373' 6,262,738 Japani 22,011,088 7,005,056 Italia 14,139,375 1,926,138 Cuba 7,142,406 7,798,128 Alankomaat 12,644,245 5,007,323 Ruotsi 3,906,572 1,191,054 Kiina 7,838,187 2,521,874 Brasilia 3,417,249 1,818,213 Kreikka 5,369,933 423,810 Meksikko 2,856,409 2,550,815 Norja 2,091,195 741,135 Sveitsi 745,174 7,801,575 Rumania 32,882 3,662 Muut maat 32,794,676 16,545,813 Enemmistö näistä on ruokatarpeita tarvitsevia maita, jotka tulevat yhä suuremmassa määrin 'kääntymään Canadan puoleen, kun Yhdysvallat vuosi vuodelta voi lähettää yhä pienenevän määrän ruokatarpeita, pääasiassa viljaa. Viljan lähettäminen itään on viime vuosina suuresti nousut, eniten kuitenkin Saksaan, joka ermen sotaa tuotti viljansa suurimmaksi osaksi Venäjältä. Mutta Venäjän vähinerin noustessa tuotantokykyisemmäksi, tulee Canadan ja sen välille tiukka kilpailu Europan ruokatarpeitten markkinoista. Canadan moanviljelys-ja kasvistuotteittfen koko vienti nousi 433,298,877 ja karjataloustuotteitten 163,031,415 dollariin. Puu- ja paperiteollisuustuotteitten vienti nousi 253,610,024 dollariin. Muita tuotteita vietiin maasta seuraavasti: Kutoma-ja kehruu Rautaa ja valmisteita Muita metalleja Mineraaleja Kemiallisia valmisteita muita valmisteita $9,711,720 57,405,940 90,370,788 ) 20,728,986 16,209,820 ja 14,699,783 arvosta i Uutta Seelantia lukuunottamatta on Canadasta tullut maailman suurin vientimaa maan kutakin asukasta kohden laskettuna. JKapitalisteilla oli «hyvä aika», mutta työläisillä o li «huono aika». KaiMUe niille Ontarion osastoille, joiden jäsenistöä työskentelee puutavarateollisuudessa, on lähetetty kiertokirje, jossa kehotetaan ryhtymään kiireellisiin ja tarmokkaisiin toimiin, saadaksenune. tuloksia tuottavan järjestämistyön alulle metsätyöläisten keskuudessa. Osastoissamme on totuttu tekemään päätöksiä j a esityksiä oikeastaan vain siksi, että siten tyydytetään omaa kolkuttavaa omaatuntoa, hyvin tuntiessarame, että emme ole tehneet läheskään kaikkea sitä m i tä olisimme olleet tilaisuudessa tekemään työväenliikkeen hyväksL Me olemme puhuneet kauhean palj o n metsämiesten järjestämisestä näinä viimeisinä vuosina, mutta, kuten usea muukin kysymys, on se jäänyt vain pelkäksi puheeksi suuremmalta osalta. Näitä kiertoku-- jeitä ei ole lähetettty vain siksi, että osastot laatisivat pöytäkirjoihinsa jonkunlaisen pykälän j a v a litsisivat nimellisen toimikunnan, jolla ei edes alkuunkaan olisi mitään tarkotusta ryhtyä mihinkään vakavampaan toimintaan. ^ Nämä tällaiset sunniintaipäätök-set täytyvät ainakin tähän kysymykseen nähden jäädä tekemättä. Jokaisen piiritoimikunnan on katsottava, että alueensa osastot tulevat tekemään asiasta totta, sillä järjestömme keskusvirasto tulee a r motta paljastamaan jokaisen osaston, joka ei näe velvollisuudekseen ryhtyä tehokkaisiin j a asianmukaisiin toimenpiteisiin ainakin jäsenistönsä järjestämiseksi. Tämä tulee näyttämään kieltämättömillä todisteilla, josko osastomme ovat vain huvittelu- j a tanssiyhdistyksiä, jotr ka heti tutisevat j a vapisevat silloin, kun tulee kysymys työläisten järjestämisestä. Ja jos todellakin löytyy sellaisia osastoja, jotka e i vät omaa mitään vakavampaa, niin sellaisen osaston perustamisessa on ehdottomasti tapahtunut- suuri e-rehdys. Kommunistiosastot eivät saa olla vain nimipäiväväkestejä varten järjestettyjä yhdistyksiä. Niiden- pitää olla työväen keskuksia, joissa jokainen uusi taistelu-suunnitelma keksitään ja pannaan käytäntöön heti ensimäisessä tilaisuudessa, jos se osoittautuu tuloksia tuottavaksi. Voiidiaan ehkä kysellä, että miksi sitä nyt tällaista meteliä pidetään,^ kun kerran jo tähänkin mennessä on tehty, mitä oikeastaan on kyetty tekemään. Katsotaanpa, onko asia sentääi} tuolla tavalla. Onko todellakin tehty kaikki, mihin olisi kyetty j a edes sekään mikä olisi ollut velvollisuutemme. Muistaako kukaan, kuinka kauan aikaa on kulunut siitä, kun lähdettiin järjestämään metsätyöläisiä t'äällä Ontariossa. Sekin on j o taidettu u-nohtaa. Ja tietääkö kukaan, kuinka monta järjestömme jäsentä, jotka työskentelevät puutavarateollisuudessa, kuuluu metsämiesten u-nioon? Sitä ön todellakin vaikea sanoa, sillä aniharva osastoistamme on välittänyt pöyk^ösen pölyä, kuuluivatpa heidän jäsenensä järjestettyihin työläisiintahi ei. Mainitkaapa yksikään osasto Ontariossa, jossa olisi tämä asia otettu vakavasti huomioon. Kaikille muille nauku-jaisille ja protestipäätökisille on kylläkin lainattu jakamaton huomio, mutta työläistep j a omien jäsenten järjestämiskysymys on kylmäverisesti sivuutettu, kuten j ou tava asia ainakin. Osastojemme jäsenet eivät tuotantolaitoksen palveluksessa ole olleet sanottavastikaan muita kummempia, vaikka kylläkin ollaan toisissa tilanteissa valmiit kerskumaan järjestäytymisestä ja valveutuneisuudesta, täyttä päätä. Allekirjoittaneella ei ole pienintäkään halua puhua solvaavaa kieltä järjestömme jäsenistä, mutta tässä tapauksessa puhuukin entinen eletty elämämme lahjomattomilla tosiasioilla, ja = olisipa hauska tavata toveria, joka kykenisi näyttämään, että asia ei olisi edellämainituUa tavalla. Samaa täytyy sanoa puutavara-työläisten teollisuusunion alueviras-toistakin, sillä nekään eivät ole o l leet tehtäviensä tasalla. Mutta tällaista huolimattomuutta ei enään saa jatkua, ellemme halua, että kommunistisesta liikkeestä meidän käsissämme tulee vain tyhjä lauseparsi, jolla ei ole mitään käytännöllistä merkitystä. Puolueemme osastojen j a piiri-virastojen täytyy katsoa, että asiasta tulee tosi j a että jokainen tekee velvollisuutensa j a että kiertokirjeissä mainitut toiminnan komiteat perustetaan jokaiseen osastoon aivan ensi tilassa. Näihin k o miteoihin on. saatava' sellaida tovereita, jotka ymmärtävät järjes-täytymisen arvon j a tarpeellisun-den j a joiden tinkimättömänä tehtävänä tulee olla katsoa, että jokainen osastojemme jäsen, joka tämän syksyn j a tulevan talven a i kana siirtyy metsiin eli sahatöihin yhtyy teoBisuusuniEosa jäseneksi j amaksaa jäsenmaksunsa säännöllisesti, sekä ainakin kerran kuukaudessa lähettää idrjeellisen seloste-l u n työoloistaan toiminnan komitealle. Eikö siinä olisi jo kylliksi, että jäsenemme kuuluvat unioon j a maksavat osaston j a union maksunsa? Pitääkö heidän vielä kaiken muun lisäksi tehdä tili osastoille yksityisestä elämästään jokaisena kuukautena? Sitä ei vaaditakaan. Mutta kommunistipuolueen jäsen ei saa unohtaa puoluettaan j a liikkeemme läheisempiä tarkoitusperiä' työmaalla ollessaan. Kaikkein vähiten juur i siellä, sillä työmaan täytyy tästä-lähtien olla se paikka, jossa laajin j a rakentavin työ liikkeemme hyväksi tullaan tekemään. Tässä ei riitä vain se, että keskustellaan työmaatoiminnan tarpeellisuudesta, sillä ilmian käytännöllistä kokemusta me emme voi toivoa mitään varmaa j a asiallista mistään asiasta. Se ei saa riittää, että henkilö menee metsään j a yleisestä painostuksesta ottaa union jäsenkortin ' j a kerran kuukaudessa kirjottaa muodollisen kirjelapun o-sastonsa toiminnan komitealle. Jos tämä suunnitelma jää vain tähän, niin silloin ei olla paljoakaan voitettu. Tämän komitean tulee valvoa, että jokainen osastonsa jäsen toimii parhaansa jokaisella työpaikalla järjestämistyöskentelyn hyväksi. Sen ei tarvitse merkitä aivan s i tä, että jokaisesta jäsenestä tehtäisiin union telikeitti j a järjestäjä. Siihen eivät kaikki jäsenemme olisi kyllin kyvykkäitäkään. Mutta jokainen jäsen voi kirjottaa. osastonsa valvontakomitealle työpaikkansa oloista ja niistä mahdollisuuksista, mitä siellä järjestämiseen nähden on olemassa, sekä keinot millä tälle työmaalle voidaan parhaiten päästä, j a jos joukossa sattuisi olemaan joku, joka olisi valmis ottamaan delikeitin tehtävät tällä kämpällä. Samalla kertaa.voivat ja täytyykin osastojen jäsenien tehdä parhaansa auttaakseen u - nion järjestäjiä, muodostamalla keskusteluryhmiä kämppämiesten keskuuteen,- joissa ryhmissä heidän täytyy yhdessä toisten samanmielisten kanssa olla alkuunpanevana voimana. Näin saadaan kiinteä yhdysside y l i kok^ laajan j a asumattoman metsäalueen, j a kun osastojen toiminnan komiteat vuorostaan kerran kuukaudessa tekevät seikkaperäisen selostuksen puutavaratyöläis-ten .uniovirastoon, niin sieltäpäin voidaan paljoa helpommin j a tarmokkaammin ryhtyä järjestämistyö-hön ajan j a paikan vaatimuksien mukaisesti. Joku voinee arvella, että jos työ-maatoiminta järjestetään tälle pohjalle jokaisessa osastossa, niin silloin ei oikeastaan ole molempien järjestöjen tarpeellisuutta. «Tähän täytyy vastata seuraavaa. Suuri enemmistö työläisistä voi yhtyä u-nioon ja toimiakin uniossa, mutta vain' valveutunut vähemm«tö voi ymmärtää luokkataistelunf^a vallankumousliikkeen vaatimuksia. U - nioiden jäsenet j a itse uniotkin voivat kulkeutua harhaan j a omaksua porvarillisia näkökantoja. Kommunisteille, ei sellainen ole sallittua, eikä se ole mahdollistakaan, jos he todella ovat kommunisteja. Niin tyynellä kuin myrskyssäälläkin on kommunistien airia ohjattava j a o-sattava oikeaan ja oltava ensimäi-senä menossa kaikissa työväen pyrkimyksissä. Vain sillä tavalla voidaan saada suure^ joukot myötätuntoisiksi asiallemme j a toimimaan suuren päämäärämme hyväksi. Jokaisen osaston, jonka jäseniä työskentelee metsätöissä, on aikaUe-matta perustettava tällainen komitea j a katsottava^ että yhtähyvin jäsenet kuin tämä komiteakin täyttävät tehtävänsä kaikkien kykyjensä l i . mukaisesti, sillä ^ m ä yritys ei ole mikään ttirhanaikainen seikkailu, vaan siitä täytyy muodostua se y h distävä side, joka liittää osastot j a työmaan toinen toisiinsa. Tämä toimenpide vie meidät käytännön kouluun, jossa työmaatoiminnan eri puolet tulevat kokeilun .alaisiksi. Laajoilla j a asumattomill a metsäperukoilla työskentelevien työläisten keskuudessa voi suora so-lupohjalle kulkeutuminen, ilman vastaavia kokemuksia käydä liian seikkailevaksi j a mahdollisestti liikkeellemme vaaralliseksikin. Tätä menetelmää käyttäen, eivät osastomme, eikä järjestönune joudu vaaran alaiseksi j a kuitenkin olem-toiminnan edut, joiMn allekirjotta- Dutkia vakavasti uskoo. Ja sen lisäksi on tämä tällä kertaa lähin käsillä oleva keino metsä- j a sekatyöläisten järjestämiseen, jossa me emme todellakaan saa enää viivytellä. Samalla on ryhdyttävä ripeään toimintaan varojen hankkimista varten metsätyöläisten' järjestämiseksL Jokainen käsittää, että varojen puutteessa ei pystytä mihinkään ja että varojen hankinnassa ovat o-sastomme ainakin näin alussa palj on kyvykkäämpiä kuin pieni ja alotteleva metsämiesten nnio. K u ten kiertokurjeessä mainitaan, ovat kerätyt varat lähetettävä selvyyden vuoksi järjestömme keskusviraston välityksellä union päämajaan. Kiertokirjettä ei ole lähetetty muille kuin Ontarion osastoille ja Ontariossakin vain niille, joissa o-taksntaan olevan metsissä työskenteleviä työläisiä. Mutta mikäli toiminnan komiteoiden perustaminen on kyseessä, niin ei olisi vahingoksi, vaikka kaikissa osastoissa, joissa on kulku- j a metsätyöläisiä, ryhdyttäisiin samoihin toimenpiteisiin kuin Ontariossakin. Hyvät toverit. AUekirjottanut tietää ja tuntee, että osastomme muodostuvat rehellisistä j a asiaan innostuneista työläisistä, jotka voivat saada tavattoman paljon valmista j a siksi uskaltaakin hän toivoa, että tästä työstä tehdään täl-läkertaa 'täysi tosi ja että tuleva talvi uhkaavasta työnpuutteesta huolimatta tulee olemaan suurten toimien j a rakentavan työskentelyn talvi. Voidaan kylläkin sanoa, että vieraskielisinä j a muukalaisina me emme kykene saamaan suurtakaan aikaan, mutta samalla tavall a me olemme sanoneet jo pitkän aikaa j a kärsineet jokaisen pikku-japparin kynimistä j a suurten urakoitsijoiden nylkemistä monta vuotta, eikä apua ole tullut, enempää oikealta kuin vasemmaltjfliaan. O l kaa varmoja, että nämä Ontarion tukkiherrat e|vät järjestä englannin- tahi ranskankielisiä työläisiä meidän unioihimme, vaikka odottaisimme sitä tuomiopäivään saakka. Se on meille itsellemme kuuluvaa työtä, j a meidän on siihen ainakin joskus ryhtyminen, jos sen tällä kertaa sivuuttaisimmekin j a jokainen kulutettu päivä vain lisää kär-simyksiämme, jotka jo muutenkin ovat kylUn suuret. Tämän tähden täytyy meidän, työläisinä j a ennenkaikkea kommunisteina ottaa ensi-mainen askel j a käyttää työskentelymme avuksi osastojemme j a puolueemme voimaa. Meillä on jäseniä, jotka ymmärtävät järjestämisen arvon j a voivat. tehdä paljon tämän työn hyväksi, kun työskentely vain saadaan 'käytännölliselle pohjalle. Jos osastot valitsevat tällaisen komitean j a velvottavat jäseniään yhtymään unioon ja olemaan suorassa yhteydessä osastonsa kanssa tämän komitean välityksellä, niin jokaisen täytyy käsittää, että silloin on meillä käytettävänämme sellainen ase, jonka avulla voimme saada paljon aikaan. Meillä tällä tavalla on mahdollisuus tunkeutua jokaiseen korvenloukkoon, mitä O n tariossa löytyy ja missä metsämies hikoilee sietämättömien olojen keskellä. Ja ^ k u n tämä koneisto annetaan metsämiesten järjestön käytettäväksi, niin sittehän on kumma, ellei järjestämistyöstä jotain tule jo ensimäisenä talvena, joka on edessämme.. Epäröimisen ja velttouden -täytyy kadota. Jokaisen metsissä työskentelevän jäsenen pitää kuulua u - nioonsa toimivana j^enenä j a e n nenkaikkea kommunistina, josta vastuu lankeaa tälle toiminnan komitealle j a ennenkaikkea osastoille, joiden alatoimikuntia sanotut komiteat tulevat olemaan. Ontarion metsissä on maaperää, jossa kylläkin kasvaa vallankumouksen siemen, kun vain on kyntäjiä j a kylväjiä. Olisimmepa rae huonoja kommunisteja, jos ei joukoistamme löytjnsi työskentelijöitä luokkataistelun vainiolle heti ensi kutsun kuullessa. A l f . Hautamäki. joitten p^ras trUc. c ' i t . , M j ^ J c i n u i m L ^ ^ - Vounan poik^^et ^JIlj^ Kolmen mailin hol^^^T"^ tiaiseksi P. J a j ^ , ^ " ^ ^ ^ kutea tavanktaT s?^ ^ juoksijamme Ke^ .''-^ sa pitemmillä matkooi^ ^ saavutti hän. radan enät,. • — ta -huolimatta ja i l a T T f ^ - "kflpaaua". t u I c k s e T t g ^ ^ l ' on olosuhteisiin nähden JSL^'"^ paljon parempi, ja uusi e a c S ^ mestaroimasHa Kisan "tv^T-- PerälampL K u ^ t ! j ^ tiin. olivat aUe 18 v ^ ? sekä miehille 17 p. P a i k i l ? ^ , ettiin kirjalliBuutta, j ^ .S.^""" I saa vahta Vapaudesta n i ^ ' - ^ ^ ^ ^ von edestä. Uinnissa ^^^Z' poikain kilpailuissa jaettiin "S" tannoUisia arvoesineitä. ^* tulokset saavutettiin:. Poikain alle 12 v. kolmiottd- (60^ m.^ juoksu, korkeus ;VpS: piittä";- '^-^^ 2. E. Hendrikson, Voima, ISQ 83 pistettä. ^ 3. A. Hendrikson, Voima 128 50 pistettä. ' 4. U. Penttinen, Voima, ii» 13 pistettä. ^ Poikain alle 18 v. kolmiottdj. (kuula, korkeushyppy ja kofe loikka): 1. Aaro W. Kivinen, Voija 201.88 pistettä. 2. O. Seppälä, Yritys, Creijii. ton Mine, 192.75 pist. Tulokset kussakin lajissa olivat: Kuulantyöntö, Aaro W. Kivinä 9.62 m Korkeushyppy, Aaro W. Kivinen, 150_ cm. Kolmiloikka O. Seppälä 10.8J a, 3:men mailin juoksu: 1. P. Jansson, Kisa, Sndbaiy 18.02.5. 2. Aaro Kivinen, Voima, Vem. River, 19.32.5. Miesten kolmiottelussa (kunlj, korkeushyppy ja kolmiloikka): 1. M. Perälampi, Kisa, Sndb:- ry, 206.32 pist. 2. O. Rautio, Yritys, Creightoa Mine, 198.88 pist. 3. J . Seppälä, Kisa, Sudbiir;, 191.32 pist. 4. P. Ruohonen, Yritys, Creigh-ton Mine, 189 pist. 6. V. Vihuri, Kisa, Sudbniy, 187.69 pist. 6. Eino Hill, Voima, Verm. E-ver, 184.56 piet ^ Tulokset kussakin lajissa olivat: me tilaisoadessa oppimaan työmaa- Vermilion Riverin osaston kesäjuMain yhteydessä toimeenpani v.- j a u . - seura Voima urheilukilpailut, jotka onnistuivat kaiMnpuplin hyvin. Osanottajia oli Creightosta, Sndhu-rysta sekä toimeenpanevasta seurasta, yhteensä 22. V . - jä n.-seu-r a Voima on vasta nuori, mutta hyv i n edistyvä urheiluseura. Siihen pääasiallisesti kuuluukin "nousevaa polvea." Edistystä osottaa esim korkeushyppy: 1. M. Perälampi 147 cm. 2. P. Ruohonen ja 0. Rsutij 144 cm. Kuulantyöntö: 1. M. Perälampi 10.71 m. 2. A. Vaara 9.91 cm Kolmiloikka: 1. O. Rautio 11.40 m 2. M. Perälampi 10.71 m. 50 m. uinnissa (vapaa tapa); 1. Aaro W. Kivinen," 'Voinia, 41.2 sek. 2. Veikko Kannakko, Voinu, 80 cm. jälessä. 3. Udo Korpinen, Kisa, 2 metriä jälessä voittajasta. Ensikerran Vermilion Riverin hJ-"- toriassa oli urheiluun osanotto niii vilkas. Tämä antoi iijnostusta Vov man nuorille jäsenille, jotka afa huomasivat, että on sitä kuntoa j» voimaa "Voimankin" takana, to siinä yksimielisesti toimitaan. V.- j a u.-seura Voiman seuraavat B-pailut tulevat olemaan elok. 23 h joUoin se on saanut järjestääksea Liiton mestaruuskilpailut naisille K-kä pojille alle 18 v. Samana pa-vänä järjestetään myös miehille joitain otteluita.. Siellä sitten tavataan satoi eli paistoi, onpahan^Dj-vä katos. V. F t Wmiamm uutisia N e naytelmiUenran ke.BJBUf»J* vät nyt jo aivan tuossa tuofao^ varustautukaapa jo jokainen « f moista hamppua niiden varalto^ silmäilkää ilmotusta tässä sä, niin näette että juhlat on ^ maan sitä sorttia, ettei niistä TO olla kukaan poissa, vaikka olisi P*- ni estekin. se, että poikain kilpailnissa alle 12 V. E. Hendrikson hyppäsi korkeutta 117 cm, sekä poikain alle ^18 v. Aaro Ehdnen hyppäsi 150 cm., hypäten siis paremmin koin miehet. Lauantai-iltana ne alkavat ja laisella näytelmäUä, jonkamoista olekaan monta. • Nyt taasen pitkästä aikaa on sollä tOaisuus nähdä Lj sön suosima näyttelijätär L e ^ Korpi, joka esiintyy Leenan o s ^ jota hän on aikaisemminbnj» tellyt suurenmoisella nienesty»^ Kaikki muutkin osat ovat -rariB^ j a tottuneissa käsissä, jflt^ tulee varmaan tyydyttäne^ E i siis miuta kun iebä!^ sa tys käistä. searai Nyrkl Työvi Vap&i Sauva R a t a - UrheiJ Komei P a i n i * Läpsii T ten l ii CJ3 El] L. 40e läl 50c läl asti, 71 --$99.9 $100.00 miltä Ii malähet Toroi tyksiä V 957 Bro Sudbi asuvat ^ konttori koiskure L a i v a i l i e d ca Box 69. vaan ostam lä se on hv ostettuna. Esitys ai Jokainen on InterciJ vaan sunni Ohjelman i kello 1 j . mennä aika tola siellä < sä kello 11 Sunnunti "Pirtillä" « 9. Ostettu] kin, joka nu taa se meri "PirtiUe.". Nyt jos ] suuB saada paljo, ensiks ja sitten vit vokkaan ja joka tilaisut Lähiympäi nämä juhlat kaa juhlima henkistä kui: toa kyllikse; Lopuksi V taina j a sun elokuuta, ta] lilla. _ Vili O*a*tomm( heinäkuun 1! Iittiin uudet mintakautta ' livat seuraav tajaksi sekä pöytäkirjurikt Juriksi T. P T. NiemL i I- Lehtinen, Tomi Hyyrylä jallisuuskomit Pelto j a A . J opettajina toi tähänkin asti a i , Mrs. L L tinen.. Näyt tiin Mrs. H Ida Lehtinen, Nurmi Tai vaihtelee miel Taloudellisc van osaston ian tflit tarka koko pitkälti kennusajalia, yhtäpitäviksi kanssa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-08-04-02