Vapaus, April 26, 1923

              Toggteiiia J M i h ^ i i i i i 26 p. — fhiL Apiil 26
fiouin suosimia
i='"^-'antaa haUitukseHc
m ö ^ ^ JSit syntymään tassa
^,"°:„,at totuuksia joi-vakavasti
miet-
IS.
- ?£een puolustuksensa?
mille ehtonsa vähUlä
•'fS" suuri tämänpäiväisen,
r - f ö e e n tehtävä on liittyä
^"^'llSmaan -niin teollisella
'^^'ToHit LllaM^ areenalla. .Te-
^ arkeintä ammattiunioluk-
-^'"""^/ammattiunionismin täy.
ksittain jär-eduksi.
Hajoittavien
aramattiunionistit myon-
. . . että ammattiunionisnnn tay.
jrvtvä teollisuuksittain jar-yS^
eiuksi. Hajoittavien
S n edustajat ammattm
S joutuvat tosiasioiden edessä
suuremman epai-
Ammattiunioiden
menestyksellinen työ
< ifpäStä yhä suuremman epäi.
tiriiittoutumisen tunnusta
1 ^""-i? ammattiuniolssa, ansait-tippaan
ia^ a
t
• o
• i
jokaisen
ammattiunionistin kannatuksen,
tattiunioliikkeen . voimistut anu-s
L teollisen yhdistämisen kautte
l l i t ä än ei vielä riitä va^^l^^^^^
g on ehdottomasti tärkeätä- Tc-
1 L yhdistymisen täydet tulok-fcasdaa.
vasta sitten, kunliittou-
Cvat ammattiuniot muodostuvat ^to-
'leUisen työläisten puolueen pohjak-
I f Työläispuolue seisoo koko Cana-
^aa' icäsittävän työläisten > puolueen
perustamisen puolesta. Mutta mm-kalaisen
t y ö l ä i s t e n puolueen? Am-
M t t i u n i o l i i k k e e s s ä on virkailijoita
jotka haluavat jatkaa vehkeilyä par­lamenttien
etuhuoneissa mieli?um-
Bin kuin toimia itsenäistä poliittis­ta
toimintaa. Me vj/adimme itse­näistä
poliittista toimintaa työläi­siltä
heitä itseään varten. On vir­kailijoita
jotka pitävät työiräen puo-lueesta
niinkauan kuin se voidaan
pitää, lauhkeana vaalimasiinana. Ne
käyttävät sitä vaalien edellä saadak­seen
ftySväenedustajia' lainlaatija-kuntaan
ja sitten nämä edustajat
julistavat itsensä «työväen puoltif:
eeksi». , Työläispuolue vastustaa tä­mänlaista
käsitystä työväen puolu­eesta.
Miten tulevat edustettua ne
joukot jotka äänestävät tätäy työ-,
väen puoluetta? Me puolustamme
koko maata käsittävää joukkotais-telun
työväen puoluetta jolla ön
juuret uudistetussa ammattiunio-
Ijikkeessä ja koneisto joka asettaa
valitut edustajansa, edesvastuuseen
joukoille jotka ovat todellinen työ­väen
puolue.
Työläispuolue puolustaa' sellaista
työväen puoluetta joka kokoaa kaik
ki työläisten voimat todelliseen po-liittiseen
toimintaan —: ei paria
menttaariseen ainoastaan mutta
järjestyneiden joukkojen poliitti
seen ja taloudelliseen toimintaan
luokkaetujensa edistämiseksi ja kan
nattamiseksi..
Yhtykää Työläi«puoIuee«eeii!
ToveJit ja työläiset! jos tämä on
teidän käsityksenne yhteisrintamas­ta;
ammattiunioliikkeen ja työväin
puolueen -tarpeista, ei riitä että
jäämme odottamaan että ^aikki nä
mä uudistukset saadaan alkuunpa
nevieri virkailijain toimesta. Ai
noästaan , voimakkaasti järjestetty
.puolue selvällä ohjelmalla, tietoise
na luokkataistelusta ja päämääras
tä, voi antaa järjestettyä ohjausta
näiden käsitysten läpiajamiseksi
Mitä pikemmin jokainen päämääril­lemme
myötätuntoinen työläinien yh­tyy
TyÖiäispuoIueeseen sen nopeam­min
menee eteenpäin yhteisen rin­taman
ja todellisen työväen puolu­een
rakentaminen.
Työläismiehet ja Naiset yhtykää
TyÖiäispuoIueeseen! Työväenluokan
etujoulckpjen puolueeseen, kommu­nistiseen
puol;ieeseen!
Canadan Työläispuolueenv
Keskus-toimeenpaneva komitea.
• •
teensä ja varsinkin näinä maa-,sa tyvenessä,,saamatta varmaa suun
. . . . . .n . . t * . ! _ l X'— — ' . .*u-k«l; 1nl«j^}n/\nn« { ^ Ö n s f i 1^1 YI YI Imansodan jälkeisinä sfekasortoisinä
ikoina ovat kapitalististen maiden
litnkset olleet verrattain lyhyt-
Ipk&iä. Kuinka asiaintunteva ja
Inja uusi hallitus lie luotukin ön
^ If«e pian alkanut horjua. Turhia
ivat olleet lukuisat konferenssit,
Ipuloksettömiin ovat rauenneet um­pikujasta
• ulospääsyä murtamaan
J Ijrkoitetut sotilaalliset seikkailut jä
f. r; taloiidelliset pakkotoimenpieet. Maa
i i on aina pettänyt jalkain alla ja <lu-
11 ja hallitus> kaatunut — porvarilli-
\ r.;n diplomatia ja talousviisaus teh-r
I nyt entistä avuttomamman: haaksi-
' ^ nkon.
Peräsittöriiän hylyn matkaa muis­tuttaa
nykyistenkin kapitalististen
hallitusten toiminta. Toisia* kyllä
pakkaa, voimakas valtausmyrskyn
puuska eteenpäin, voitetulta naapu-ilta
sen viimeisenkin elämisen pak-
[bverona riistämään. Toisia sen si­laan
ajelehtii rajuilmaa'" ennustavas-
Toosina nakkasi suuret turkkireuh-ianat
päällensä, lähti painautta-
«aan laivalla pohjoista Jäämerta
b h t i ja sitten muutaman ajan pe­rästä
ilmestyy taas ihmisten ilmoil­le
ja julistaa suurella pauhulla,
että hän ön löytänyt Pohjoisnavan.
Julistuksensa painostukseksi tohto­rimme
sitten julkaisi ehta amp-l^
laisella reklaamilla suuren, kuvi­tetun
kirjan naparetkestään ja ame-risakisen
jänkin rinta pullistui vä-hmUin
nenänpään tasalle siitä yl­peydestä
kuinka pohjoisnavankaan
löytämisestä ei olisi tullut mitään,
« itse jänkki lähtenyt matkalle.
« M i n hullua lähteä jonkun vanhan-ttaalaisen
hakemaan pohjoisnapaa.
•»OS ohsivat löytäneetkin, niin eivät
Mitenkään olisi osanneet asettaa
I "^paa bisnespohjalle, kuten Ffeedi
{ «3asi. vaikkei ollut edes napaseudul-
^ «aynytkään,
Mötta meidän ei pitänytkään pii-
2_ '«htori Cookin naparetkestä,
"a_«itä puhuminen ei ole en^n
«saan aikaan herättänyt muuta
säälin tunnetta, vaan oli'tar-
''«tjs Mustaa Tähän Fredin uusis^
« Möistä, joille niinikään on tul-
1^^''^ ^opBu. Tämä'* suuri
n^S "^P^etkeilirätn"hi-i
^ ^ u i vumeiset vuodet työkseea
M^^i^^JfJP kanssa, periistellut
oljyhikkeitä, «löytänyt» rik-
'^^oljyhhteitä, myynyt osatkei-tnS^^
partaansa, ja pUtS-o?
at^^ 'f^^^^^^'^- Canada on
«tohtorin osakekeinottelun lu-
«to maa. c,ohn hanslankaus zä-
^^mnj jjukeaksi,^^^.
^ P ^ e e n , ja pisti tohtorin
tokwB S-^ syytettynä postilai-
\
taa enenipää läheisessä idässä kuin
toisten ryöstämistä koskevissa kysy­myksissäkään.
Jä toisissa on heitet­ty
jo kaikki demokraattisen lailli­suuden
jä porvarillisen ideologian
painolasti pereen ja taantumuksel­liset
koettavat verisellä miekallaan
pitää perää. liiallisesta kansilastista
kallistelevassa laivassansa,
Miitta mikä näiri horjuttaa noiden
esimerkiksi .mahtavien Voittaja mai­den
hallituksia? Onhan niillä tuke­nansa
paitsi rautaiset divisioonansa
ja vedenalaiset ja ilmalaivastonsa,
vielä erikoiset hampaisiin asti aseis­tetut;
luokkakaartinsa. Ja pitäähän
valkoinen terrori ohranolnensa ja
kidutuskammioineen ja huolen siitä,
ettei kotoisei} tyytymättömyyden ky­tö,
kiusattiijen työläisjoukkojen va-pauskaipuu,
pääse ilimitulena sisäis­tä
porvarillista järjestystä uhkaa­maan.
-
Syy kapitalististen valtojen hor-
Tohtorinensimäinen suurempi öl­jy-
yritys oli Texas Kotka Producing
yhtiö, sitten Texas Kotka Oil and
Refining yhtiö ja sitten Texas K'ot-ka
Oil yhtiö. Nämä kotkan pojat
kasvoivat häikäilemättömän keinot-teluelämän
keskellä niin, että vii­meksi
mainitun pääomat laskettiin
jo viidessä miljoonassa dollarissa.
Mutta kun kotkat olivat aikansa
hautoneet dollareita, antoi tohtori
niille viimeisen medesiininsä ja pe­rusti
öitten Petroleum Producers
nimisen öljy-yhtiön, jonka nimessä
Cook haali miljoonia ja miljoonia
herkkäuskoisilta ihmisiltä Ihmiset,
jotka tavallisista jokapäiväisistä asi­oista
eivät tiedä enempää kuin
piikkisika kemiasta, olivat olevinaan
Viisaita liikemiehiä tehdessään sijo-tuksia
amerikaiaiseh naparetkeili-jän
olemattomiin öljylähteisiin, kun­nes
viimein osottautui, että he ovat
olleet yhtä fyperiä kuin ovat sel­laiset
työläiset, jotka kuvittelevat
olevansa kuusalla koko maailman
menosta, eivätkä omaa järkeä edes
niin paljon, että olisivat ymmärtä­neet
tulla järjestyneiden työläisten
mukaan.
Ganadölaisia liikemiehiä näkyy
kismittävän kun jänkkitohtori sai.
näin puljuttaa dollareita tä^tä, sil­lä
mukavemmaltahan se olisi tun­tunut
töytätä räijat canadalaisille
keinottelijoiUe, vaikkapa nyt suu­rena
puheenaineena oleviin, ennen­kuulumattoman
rikkaisiin kultakai-vosyri^
ksiin. Ja itse asiassa sama­han
se olisi ollut. Ja eikä tarvitaa
odottaa, että puijaur olisi nyt jou-tonut
kaakinpuubbn Cookin tohto­rin
' mokana. Kyllä pui jotta jia aina
Suli hanget jo pois
kevät kerkeä soi, ,
sini-ilmoissa lauluja helkkää
Työnsunnuntai
nyt on tullut — jaken
sit' ei riemulla juhli niin
X sielussa sen , ...
on ainehen orjuutta pelkkää/
Kaks' suurinta kun
käy voittohon^päin
niin syytä on riemuhun jaloon.
Maa luontokin näin
el,onparmaille vie,
.proletaareilla myöskin pn
elämän tie, *
yön usvista leimuavaan valoon.
Ja sen rinnalle kun
— näky suurta on tuo! —
Punajättiläs nyrkkinsä nostaa,
niin ulvonnan vuo -
pelonhyrskehinen
rivit täyttävi maailman
porvarien; — '
joka sorrettu sortonsa kostaa! .7.
T y ö n kunniaksi
suurVjuhla on tää;
siitä laineetkin lauluja kantaa.
Nyt ei kylmäksi jää
sydän ainoakaan,,
kun nouseyi purppura
hulmuamaan
joka kolkalle maailman rantaa.
Veren, porvariston
näky jäätävi tää.,.
Ah,, valta on häilyvä hiekka.
On vaarassa pää.
Mikä auttaisi, di?...
Pian jouhi jo onneton
katketa voi
ja pudota Damoklen miekka!
Työn-Simsonhan on
taas mahtavillaan, \
sen on siln]issä tulta ja uhkaa.
Siir on harteissaan
täki sellainen
että kerran kun saa sen
liikkeheilen
jää temppeleistä ruhkaa ja
• tuhkaa.
Työn kunniaksi
punajuhla tää on,
siitä laineetkin lauluja kantaa.
Kas taistelohon
yhä ankarampaan ,
taas kiirivi kutsu niin tenhoinaan
rinnasta maailman raptaan,
jumiseen ja ^nifden päivä päivältä
lähestyvään lopulliseen kukistumi­seen
on juiiri tuossa niiden vallan
perustan negatiivisuudessa. Niillä
ei ole luovan työn ja työtätekevien
joukkojen tukea takanaan. Ja vaik­ka
kapitalistiset maat sanovat teke-.
vänsä 'kaikkensa taloudellisen elä­mänsä
vakiinnuttamiseksi ja keske-näisten
suhteittensa saattamiseksi
rauhan kannalle, normaalisen ra­kentavan
elämän elitoja vastaaviksi,
niin siltä Varustautuvat ne kuumei­sesti
sotaan ja syöksyvät kilvan kes-keisiä
suhteitansa yhäkin kiristä­viin
taloudellisiin valtauksiin ja so-.
tilas-seikk^iluihin. Porvarilliset val­taherrat
eivät näe, ja mikäli näke­vät,
eivät voi suostua siihen, mikä
jokaiselle tietoiselle työläiselle on,
jo-käynyt selväksi, aihoaksi pelas-uksen.
ehdoksi, nimittäin» että mail^
mänpulaa ei ratkaista kapitalistien
pakkotoimenpiteillä,; vaan vaaditaan
Sen selvittämiseen kansojen ja ni­menomaan
niiden työtätekevien
luokkien vapaata osiinöttoa,
'Muuta tietä pelastukseen ei ole.
Mutta sille tielle siirtyminen edel­lyttää
luopumista imperialistisesta
ryöstöpolitiikasta, työ väenluokan
tahdon mäferäävaksi tulemista, sa­nalla
sanoen kapitalistisen järjestel­män
kukistumista. Mutta siihen e!
kapitalismi ^suostu muuten kuin pa­kosta,
voitettuna jä maahan lyöty­nä.
Ja miten ankaran ja raudan­lujan
tuon pakon pitää olla, siitä on
meillä historiallisena ja opettavana
todistuksella Venäjän, voittoisa vaU
lankumous. Tämä silmien edessä
oleva esimerkki ajaakin kapitalisti­sia
hallituksia metsäpalon haavoit­taman
pedon tavoin ryntämään päin
tieltä, sitä vastaan, mistä tuntee
tuhonsa tulevan.
Tällaisen haavoitetun pedon psy-kologiaji
valossa meidän on katselta­va
hojfjuvien. kapitalistiValtojen sil
mittömiä seikkailuja ja niiden luok­kavihan
raivoa. Sillä samoin kuin
proletaarijoukkoihin nojaava Venä­jä
on tällä haavaa ainut horjumaton
ja rakentavaa työtä tekevä valtio
mahti maailmassa, samoin on siihen
nojaava eri maiden työläisten kan­sainvälinen
vallankumousliike se ai­nut
voima maailmassa, joka voi teh­dä
lopun imperialististen hallitusten
seikkailupolitiikasta ja pelastaa ko­ko
maailman kurjuutta tiiovan kapi­talismin
kiroista.
\
Työläiset, pitäkää silmillä maailman tapahtunain iculkua!
Eri maissa on paraikaa menossa asioita, jotka voivat olla hirvit­tävästä
merkityksestä työläisille. Työläisten tätä pahaistakin elinmuotoa
uhataan, meidän onnemme ja elämämme ovat taas juohikkaidea laskel­mien
kohteena.
Ja suuri osa työläisistä ei tiedä siitä mitään. TyÖväenkenrokset lus-kin
uneksivatkaan, että niillä asioilla, joita paraikaa pohditaan suur­valtain
diplomaattisissa piireissä, sillä niitä tapahtuu RuHrin alueella,
voi olla mitä hirvittävimmät seuraukset koko työväenluokan elinehtoihin
nähden. Näissä voidaan kutoa meidän kohtaloamme hirvittävän milita­rismin
veriseen .vyyhtiin, joka ennustaa kuolemaa ja hävitystä, taas mil­joonille
ihmisille.
Sitä eivät monet ajattelekaan, eivät aavista, eivätkä välitä, j a kuiten­kin
kaikitenkin... '
Sotamahdit hautovat suunnitelmiaan kaikessa salasiuudessa. Tuhoa en­nustava,
maailmanlaajuinen uhkapeli on' täydessä käynnissä kansanjouk­kojen
selän takana, sulettujen ovien suojassa, eri maiden aseslelut voi­mat
turvanaan.
Eikö tämäkään vielä liikuta?
«Seuraavaa solaa» ennustetaan pöyristyttävällä avomielisyydellä.
Meille kerrotaan, että.se tulee kamaluudessaan viemään; voitpn kaikista
muista. Se tulee levittämään ympärilleen kärsimyksiä, kidutusta, hävitys­tä
ja kuolemaa hirvitlävimpien helvetinvoimien hillittömällä raivolla.
Tällainen kohtalo odottaa maailman työläisjoukkoja ellei heistä ole
kohtalonsa vartijoiksi.
Sen tähden työläiset, pitäkää silmällä maailman asioiden menoa ja
kehittymistä.
Vain sillä keinoin oppii työtätekevä kansa löytämään itsensä impe­rialististen
suurvalttain sekavista ongelmista. Vain sellaisella pohjalla-voivat
maailman raatajat ryhtyä rakentamaan suojamuuria militaristien
hirvittäviä voimia vastaan.
Aika vaatii jokaista työläistä avaamaan silmänsä ja astumaan valis­tuneiden
työläisten riveihin.
Opin ja tiedon tie.
Politiikkaa on opiskeltava aivan erikoisena aineena^ Mutta koko työ­väenliikehän
on politiikkaa! Totta. Mutta siitä huolimatta on sitä erikoi­sesti
opiskeltava, jos mieli olla selvillä kulloinkin ratkaistavaksemme
joutuvien kysyjiiyslen sekä teoreettisesta että taktillisesta puolesta.
Tiedonala, joka palvelee luokkamme nousevan polven taiteellisten ja
kirjallisien kykyjen kehittämistä', on kirjallisuuden, varsinkin kaunokir­jallisuuden
tunteminen. Heti alussa sanottakoon, että se on kaikkeia
arkaluontoisin ala, ala, jolla luokkaliotoiauuden lieräämisasteella olevjf.^ ;
joutuu helposti imemään ilsecn»ll kalkktfa porvarillista roskaa, siten vä'^,,,
hingoiltaen itscäp enemmän kuin hyödyttäen, sillä varsinaista työväen
aunokirjallisuutta ei vielä ole olemansa. Tarkan seulomisen/jälkeen '
ja pätevän ohjauksen alaisena voidaan sitä lukea, 6illä kielelliselle ke­hitykselle
on siitä suurta hyötyä, mutta luettavaan kirjallisuuteen nähden
oltakoon varovaisia. Jack Londonin «Rautakorko», eräät Anatole Fran­cen
ja Henry Barbyssen teokset ovat luettaviksi sopivia.
Nämä ovat ne tärkeimmät aineet, joita lueskellaan. Niiden lisäkst
[Jerehdytään tietenkin käytännöllisiin puoluetehtäviin ja jokapäiväisessä
puoluetyössä esiintyviin toimiin. '
Multa se ei riitä, ellä me vain kartutamme omaa tietoisuuttamme.
Ei, vaan meidän on opittava käytiämään tietojamme työväenluokan va-pautumistaistelun
hyväksi, ja jakam.aan niitä toisillekin. Siihen kouluun-numme
osastoloimmnan yhteydessä ja mikäli mahdollista erikoisen har-*
ottelun kauttai
Canadan maissi .tato oli viiihe
vuonna 13,798,000 bu, verrattuna
vuoden 1921 satoon joka oli 14,-
904,000 bu. ja v. 1920 14,835,000
bu. Keskimääräinen sato vuosina
1909—1913 oli 17,297,000 bushelia.
löytyy niinkaodh kun vaan on ne­nästä
vedettäviä.
«
Kyllä kai kaikki tietävät' jö, että
meillä työläisilläkin on ainakin yksi
päivä vuoden mittaan, joka on
pyhitetty yksinomaan meitä varten.
Tätä päivää. Vappujuhlaa, tulee
meidän nyt sonnus^utua vastaan
ottamaan. Kaikki muut pyhät ^ ja
uhlat joiden läpi me vuoden mit­taan
vaellamme, oVat muiden ka-enteriin
merkkaamia ja muita ih­misiä
paitsi ei työläisiä varten,
paitsi että meillekin nyt sentään
parhaimpina juhlapäivinä^ näytetään
vähän loman syrjää sillä välin kun
muut ihmiset juhlivat. Mutta Vap­pu
ob merkitty kalenteriin aivan
meitä varten Ja vieläpä,meidän jär­jestyneiden
työläisten omasta toi­mesta.
Paha vaan, että kaikki työ­läiset
eivät ole vielä päässeet sel­vyyteen
tästä juhlasta ja luulevat,
että on arki, vaikka onkin työn
raskaan raatajien suuri sunnuntai.
Mutta vuosi vuodelta me opimme
vähitellen tätäkin läksyä Järjesty­neiden
työläisten suurta juhlaa vie­tetään
vuösi:vuodelta entistä san-kemmih
joukoin, entistä ehommin
rivein ja innostuneimmin, rinnoin.
Punalipun valtakunta laajenee ym­päri
vuotta keväisellä voimalla. Ne­kin
raatajat, jotka vielä viime vuon­na
katselivat syrjästä vappujuhliam­me,
ovat nyt vuoden kuluessa as­tuneet
askeleen lähemmäksi rlve-gamme,
tuntevat omituista, kutsu­musta
itsessään, taikka sitten ovat
jo ottaneet koi:o askeleen järjes­tyneen
raatajarahvaan leiriin. Sen­pä
vuoksi yhä sankemmat työläia-jookot
rientävät taas tänäkin Vap­puna
proletaari^ kansainväliseen
rivien kattankseen.
£1 siis monta koin Tipat lieho-naaa
ja iokainen johlapaikalle ken
vaan tuntee proletaarista verta suo­nissaan.
,
UutisetN kertovat, että tätä ny­kyä
virtaa paljon canadalaisia työ­läisiä
Amerikan puolelle, jossa hei­tä
kerrotaan odottavan paremmat
palkat ja muutenkin siedettävämmät
olosuhteet. Ennen kaikkea on Ca­nadan
ranskalaisten keskuudessa ko­va
sirtolaisuuskuume. Mieli halaa
paremmille laitumille.
Kun tässä siis ollaan eronhetkel-lä,
niin lausunpa teille Canadan-rahskalaiset
vaikkapa nyt vaan näin
kahden kesken ikäänkuin jäähyväi­siksi
muutaman sanan.
Siis hyvät kärsimystoverit.
Teitä haluttaa lähteä paremmille
työmarkkinoille kuin mitä Montrea­lin
perukat tai Quebecin maakunta
voi teille nykyään tarjota. Se on
luonnollinen ja hyvä ajatus. On
luonnonlaki, tai sanokaamme sitä
selvemmin elämän laiksi, -että ihmi­nen
aina pyrkii 'sinne, missä hän
luulee paremman saavansa. Mut­ta
mistä se paremmuus sitten tu­lee.
Suokaa anteeksi, mutta minä
olen arvoisat Canadan ranskalaiset,
seurannut teidän vaellustanne vä­hän
erikoisemmalla mielellä ja tuol­laisella
hienoisen ennakkoluulon sil­mällä
ja mun täytyy' sanoa, että
teidän retkissänne olisi aina sil­loin
tällöin ollut hyvinkin paljon
muistuttamisen Varaa. Nyt teidät
valtaa kova innostus päästä esi­merkiksi
Uuden Englannin kuto-mokeskuksJin,
jossa juuri on ylen­netty
palkkoja ja tehty korjauksia
työoloissa. Tiedättekös te arvoi­sat
frahskojen miehet ja naiset,
mikä teille Amerikan; kotoniokes-koksissa
on nyt taas parempia palk­koja
siunannut. Tietäkää, että siel-
•lä käytiin melkein koko viime vuo­den
ankaraa lakkotaistelua, kym­menien
ja kymmenien tuhansien
järjestyneiden kankurien voimalla.
Tämä lakko päättyi lakkolaisten voi­tolla,
siitäkin huolimatta, että ca-nadalais-
ranskaiainen veri alkoi va­pista'
alkoi vaaleta ja raukkamai­sesti
nöyrtyä myllyparonien röyh-keän
valtikan alle. Mikähän siinä
on, te hienojen parii-sitarten veri-heimolaiset,
kun te ette tahdo in­nostua
taistelemaan hyvien palkko-jlen
"puolesta, vaikka paremmilla
palkoilla on teihin siksi suuri ve­tovoima,
että te lähdette oman
isänmaanne' ulkopuolelta niitä ha­kemaan.
Pankaapa käsi sydämel­lenne
ja tehkää tiliä itsenne kanssa
kuinka paljon palkkataistelujen voi­toissa
on teidän ansioitanne. .
Tietysti teissä on poikkeuksia.
Teissä on hyviä taistelijoita ja työ-väenmiehiä,
jotka ovat valmiit ryn­täämään
kuin leijona työväen »oike­uksien
puolesta, mutta kokonaisuu­teen
katsottuna historian lehdillä
loistavan Ranskan jälkeläisten ja
ranskalaisen heimon tyvipuol^n kan
tajilta täytyy odottaa suurempia
palveluksia työtätekevän kansan
elinehtojen korjaamiseksi kuin; mi­tä
te tähän asti tässä suhteessa olet­te
tehneet.
Olen puhunut.
Kaappoo.
Nyrkin isku ön voimakkaampi
kuin hajasormisen käden läimäh-dys.
Sellainen on eroavaisuus myös­kin
teollisuusunionismin ja vanhan
ammattiujiionismin välillä. Ammat­tiuniot
pitävät työläisiä hajalla, äs-tävät
heidät käyttämästä yhteistä
luokkavoimaansa, kun sen sijaan te-öllisuusunionismi
lähtee siitä tosi­asiasta,
että työläisten on ennen
kaikkea järjestyttävä luokkapohjal­la.
Jos muodollisesti kuulutaankih
eri työalojen järjestöihin, niin aina
käytännöllisessä toiminnassa täytyy
olla elimellisessä yhteydessä toisten
sa kanssa.
Industrialistinen unionismi ei ota
huomioon ainoastaan sitä seikkaa,
että tuotanto keskittyy päivä päi
vältä samojen pääomamahtien kä­siin
ja niiden kontrollin alaiseksi,
vaan se myöskin samalla käsittää,
että tämän kautta ^ri työväehker-rokset
ja eri alpjen työläiset su­lautuvat
yhdeksi j a samaksi prole­tariaatiksi,
samaksi työväenluokak­si.
Keskittynyttä ja hyvin järjesty­nyttä
työnantajaluokkaa täytyy
työläisten kohdata järjestyneellä
luokkavoimalla, t e o 1 lisuusunionis-miin
perustuvalla luokkataistelulla.
Jokaisen edistysmielisen unionis­tin
ja työläisen sotahuutona täytyy
nykyään olla: Vanhoista ammatti-unioista
on otettava askel teoiJisuus-unionismiin.
Reformistisen uniopo-litiikan
polulta on astuttava luok­kataistelun
suurelle valtatielle.
Essenin työläisteu-rastus
Kanialliien rotkanuoriton provos,pin-tta.
— Työväen johtajat tekivät
kaikkensa rauhoittaakseen
joukkoa, — Johtava koin>
munisti teurastettujen
joukossa.
Eerlini 2-4. — Rote Fahnen kir­jeenvaihtaja
ilmoittaa Esäenistä, et­tä
verinen mellakka siellä johtui
saksalaisten yltiöisänmaallisten kii-hoituksesta
ja provokatsiqonista se­kä
ranskalaisten upseerien raaka­laismaisesta
esiintymisestä. Työ­läiset
eivät koettaneet saada aikaan
mitään kiistaa ranskalaisten miehi­tysjoukkojen
kanssa, vaan ainoas­taan
protesteerasivat tehtaiden mie­hittämistä
vastaan ja vaativat jouk­kojen
poisvetämistä.
Niiden lukuisten henkilöiden jou-,
kossa, jotka tehtaiden hälytyssiree­nien
kutsumina saapuivat tehdaslai­tosten
edustalle osoittamaan miel­tään
havaittiin jookko saksalaisia
ylioppilaita ja muuta yltioisänmaal-lista
roskaväkeä, jotka haokkoma
sanoilla ja lopuksi viskelemälla eri'
naisia esineitä ärsyttivät ranskalain
sia Botilaita, Laitoksen tySmaa-neuvostojen
jäsenet tekivät kaik­kensa
rauhoittaakseen joukkoa ja
hajoittaakseen sen, mutta kansalli­set
herrasretkut jatkoivat edel­leen
kiihoitustaan, jolloin ei hyödyt­tänyt
sekään, että neuvostojen jä­senet
koettivat suostutella paikalla
olevain ranskalaisten päällikköä.
Kun joukko siten ryhtyi viskele-mään
kiviä ja hiilenkappaleita ja
muutenkin- osoitti kouraantuntuvas-ti
tyytymättömyyttään, . antoivat
ranskalaiset päälliköt käskyn am­pua
tuloksella, että kymmenkunta
työläistä kuoli ja useita kymmeniä
haavoittui. Ensimmäisten kuolinoh-rien
joukossa oli työmaaneuvoston
jäsen Josef Zandter, joka kaatui
ranskalaisesta > kuulasta koettaes­saan
saada joukkoa vetäytymään
syrjäänf^
Pariisista ilmoitetaan, että koko
porvarillinen lehdistö raivoo sen
johdosta, ettei ole ryhdytty vielä­kin
cankarimpiin» toimenpiteisiin»
ja-^ärsyttää Uusin väkivaltaisuuk­siin
Saksan kansaa kohtaan.
Pariisilainen toverilehti sen si­jaan
kirjoittaa, että niin kauan
koin tätä sotilaspolitiikkaa Kahris­sa^
harjoitetaan, tulevat tällaiset
tapahtonmt ilman moota olemaaa
pUväjSijestykses^
i » -tr, ,f, y
1 1 .
?' ' f f , ' '"
r M r , <
f ^ s AO.
'M
11*