Vapaus, July 11, 1964

              Sivu 2 • Lauantaina, heinäk. 11 p. Saturday, July 11, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR O R G AN
O F FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. S u k s i .
.Telephone: Office 674-4264 — Editoria! 674-4266
Publlshed thrice weekly:. Tuesdays, Thursdays and Saturdays by. Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100rl02 Ehn St. WeBt, Sudbury, Ontario,. Canada.
Mailhig address: Box 69
• Advertislng rates, upon appUcation, translations free of charge. .
Authorized as second class mall by the Post Office I>}paitment, Ottawa.
\ and f o r payment of postagei^
' M f m b e'f b f t h i iCANftDIANIlJANGUAGEiRRESSI
mAUSBENNAiT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk."$4,75 : USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
i vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
Onnittelumme torontQlalsjQe
_ 1 Toronton kaupungin demokraattisia ja oikeudentuntoisia kansa-la
»sia on onniteltava sydämellisesti siitä päättävästä asenteesta minkä
hö ovat julkisesti omaksuneet Alabaman pahamaineisen kuvernöörin
M, Wallacen vierailuun.
Tämä kaupunkinsa ja maansa hyvästä maineesta huolehtivien
toi:ontolaisten protestiliike ei kohdistu sellaisenaan Lion-klubien kan­sainvälistä
edustajakokousta vastaan, vaikka sadattuhannet canadalai-set
eivät voi kerta kaikkia ymmärtää eivätkä hyväksyä sitä, että moi­nen
rotusyrjiä kutsutaan minkään sellaisen järjestön johtavaksi pu­hujaksi,
joka haluaa lukeutua kansanvaltaisuutta puolustaviin järjes­töihin
j a laitoksiin.
. ; Torontolaiset osoittivat muutama viikko sitten samanlaista suuttu­musta
siitä kun maakunnan lainlaatijakunnalle esitettiin ns. Cass:in
lakiehdotus, jonka hyväksyminen olisi tarkoittanut sitä, että Ontarios­ta
olisi tullut poliisien mielivaltaisuudesta riippuva maakunta. To­rontolaiset
näyttivät silloinkin esimerkkiä siitä; miten on poliittisesti
tärkeätä, että kansalaisvapauksia puolustetaan viivyttelemättä ja aina
silloin kun niitä uhataan.
Samalla kertaa torontolaisten nykyinen protestiliike kuvernööri
Wallacen esiintymistä vastaan kohdistuu ennenkaikkea amerikkalais-niallista
McCarthysmia ja sen veriveljeä, rotusyrjintää vastaan. Ja
ilmaistessaan päättävän kantansa kuvernööri Wallacen edustamaa ja
symbolisoimaa rotusyrjintää vastaan, torontolaiset demokraatit saa­vat
meidän muiden canadalaisten jakamattoman kannatuksen ja tuen.
Vaikka me sanoimme, ja olemme ehdottomasti sitä mieltä, että
torontolaisten ja muiden canadalaisten protestiliike kohdistuu tässä
y|iteydessä ennenkaikkea sitä kirottua rotusyrjintäohjelmaa vastaan
jota kuvernööri Wallace edustaa ja symbolisoi, n i i n me yhdymme kui-teoikin
samalla niihin kansanvaltaisiin canadalaisiin jotka katsovat,
että Kansainvälinen Lions-järjestö sai lähtemättömän likatahran siitä
kun se kutsui moiseli puhujan kansainväliseen edustajakokoukseensa!
Asiaa pahentaa vielä se kun mainittu järjestö ei pyynnöistä ja vaati­muksista
huolimatta suostunut virhettään korjaamaan: Toivottavaa
kuitenkin on, että canadalaiset edustajat, yhdessä muiden kansan­valtaisuutta
ja ihmisarvoa kunnioittavien edustajien kanssa ilmaisivat
päättävän tuomionsa moisen kokouspuhujan kutsusta.
Canadan naisten vetoomus .
"Naisina meitä huolestuttaa erikoisesti Etelä-Vietnamin naisten
kohtalo . . jotka esittävät toistamiseen epätoivoisia avunpyyntöjä . . . "
sanotaan Canadan naisten Kongressin kirjelmässä Yhdysvaltain presi^
dentti Johnsonille, jota pyydetään lopettamaan "epäinhimillinen so­dankäynti
Etelä-Vietnamissa". .
Puhuen epäilemättä Canadan naisten suuren enemmistön puoles­ta,
Canadan Naistenkongressi esittää presidentti Johnsonille lähettä­mässään
kirjeessä huolestuneisuutensa ja 'tyrmistyneisyytensä" siitä
kun Yhdysvaltain hallitus on päättänyt laajentaa sodankäyntiään Viet­namissa
ja muissa Kaakkois-Aasian maissa.
Naistenkongressi kehoittaa presidentti Johnsonia käyttämään kor­keata
virka-asemaansa lopettaakseen sodan mikä loukkaa Kaakkois-
Aasian kansojen perusoikeuksia ja uhkaa sen lisäksi vetää koko maail­man
ydinasesodan liekkeihin.
•'Näyttää uskomattomalta", sanotaan naistenkongressin kirjeessä,
"että sivistysmaa, jonka korkeimpana johtajana Te olette, voi tulla
paljastetuksi niin hirvittävistä teoista..
"Naisina meitä huolestuttaa erikoisesti Etelä-Vietnamin naisten
suunnattoman suuret tuskat ja kärsimykset sekä heidän epätoivoiset
avunpyyntönsä naisille kaikkialla, että vetoaisivat ja toimisivat hei­dän
puolestaan, jotta päättyisivät pitkät kuoleman ja hävityksen sekä
tuskien vuodet.
"Me emme voi uskoa, että Yhdysvaltain kansan enemmistö, aina­kaan
naisten enemmistö, voisi kannattaa teidän hallituksenne laitto­mia
ja epäinhimillisiä suunnitelmia. Me emme voi uskoa, että te
voitte antaa siunauksenne tälle kirotulle rikokselle ihmiskuntaa vas­taan."
Kuten sanottu, mc u.skommc, että ^enemmistö canadalaisista ajat­telee
tästä asiasta Juuri siten, kuin Canadan naistenkongressi asiasta
presidentti John.sonilie kirjoiltaa.
Miltei uskomattomalta sc kuitenkin tuntuu kaikista ajattelevista
ihmi.sistä kun yhdysvaltalaislehdistö keskustelee päivästä toiseen, pi­täisikö
sotatoimia laajentaa Kaakkois-Aasiassa ja kun Yhdysvaltain
johtavat upseerit, kuten amiraali FeU, Yhdysvaltain asevoimien Tyy­nenmeren
alueen ylipäällikkö, julistavat sapelia kalistaen: "Me olem­me
valmiina riskeeraamaan sodan:"
Me myös u.skomme, että enemmi.stö amerikkalaisista ci voi m i ­tenkään
hyväksyä näitä .sodan laajentamissuunitelmia — c i sittenkään;
vaikka hc ovat jatkuvasti kovapaineisen propagandan cli aivopesun
kohteena. •
Mutta jouduttuaan omastii vapaasta tahdostaan kerrassaan kestä­mättömään
a.semaan Kaakkols-AasiassaT mielipuolisuuden rajamailla
l i i k k u v i in solahulluihin lukeutuvat yhdysvaltalaispiirit tekevät ilmeir
sestL valmisteluja likaisen sotansa laajentamiseksi, sen seurauksista
yälittämättä. Puheet sotatoimien laajentamisesta Kaakkois-Aasiassa
edustavat pahinta lajia ".sodan partaalla .seikkailupolitiikkaa", mistä
Edesmennyt John Fostcr Dulles joutui aikoinaan huonoon huutoon
kaikkialla maailma.ssa, mukaanlukien Yhdysvalloissa.
. . Y h d y s v a l t a i n hallitus on taktillisesti jo myöntänyt että sen omat
Jiittolaisetkin, Canada ja Britannia mukaanlukien, suhtautuvat hyvin
kylmäkiskoisesti Pentagonin suunnitelmiin sotatoimiensa laajentami­seksi
Kaakkois-Aasiassa. Washington on jo, tosin vastahakoisesti,
mutta kuitenkin a.siallisesti puhuen myöntänyt ettei se odota liittolai­siltaan
suurtakaan tukea sotatoimiensa laajentamissuunnitelmissa.
Mutta mielipuolisuuden rajamailla liikkuvat sotahullut laskelmoivat
epäilemättä, että jos maailma .saatetaan "tapahtuneen tosia.sian eteen"
jos ".sotatoimia kaikesta huolimatta laajennetaan, silloin voidaan liit­tolaiset
pakottaa sen kannattajiksi sillä perusteella, että muutakaan
niahdollisuutta ei enää ole?
Juuri tässä piileekin vaara, että Pentagonin sotahullut voivat ve-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ulla Pursiainen, Port Arthur, Ont.
täyttää sunnuntaina, heinäkuun 12
pnä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ETSm^A AURINKO/^ S
(VAR0E«)8 '
Neuvoja järkevää ouringonottoo
. vorten.
3 ? ^
' alkoÄiiÄlnq
verran ounnkOQ.
«^Geneves^^.gAatilip JbjiplIai,f;Uä Ga^trll^
pan uudessa rakennuksessa aina tärkeä paikka, ehkä lielttiössä. Mikä aor-jvon
alennus. Mikä a^stuminen! Sillä matka keittiöstä romuhuoneeseen
^i ole enää kovin pitkä."
Näin koromentollänsisaksalainen Die Weltlehti YK:n kauppa- ja
ikebityskpufeirenssissa tehtyä päätöstä uuden kansainvälisen kauppajärjes­tön
perustamisesta. Ruotsalainen Dagens Nyheter puolestaan totesi,^etta
länsimaat karsivat Geneven konferenssissa ylimääräisen arvovallan me­netyksen.
Tämän aiheutti Kennedyn kierroksen alun (joka pidettiin Ge-jievessä
samaan aikaan kuin YK:n kauppafconferenssi) kirkas epäonnistu-ominen.,
Tämä alensi edelleen rikkaitten klubin, Gatt-järjestön, mainetta
I kehitysmaiden silmissä, lOrjoltti lehti.
Auringossa iojuirMi olisi viit«ttavS,on
poljon parempi liil<l(uo, ounngossa.
Canadan suurlähettiläs
Suomessa
Harry Havilland Carter, Cana
dan ulkoasiainministeriön Yhdys­valtain
osaston päällikkö, nimi­tettiin
viikko sitten virallisesti
Canadan Suomen suurlähetti­lääksi.
Ulkoministeri Paul Martinin
erityisavustaja Malcolm Norman
Bow nimitettiin Canadan Tsbek<
koslovakian suurlähettilääksi^
, Y K : n . kauppa- ja kehityskonfe­renssin
organisoituminen pysyyäk-si
järjestöksi; vaikka se odottaakin
vielä muotojenpa; täydentämistä, o li
kaikkein a r i n kohta Genevessä. Län^
nen teollisuusmaat olivat vain yh­dessä
asiassa täysin yksimiehisiä.
Sitä ei olisi koryattavä—jhajpttami-sesta
piihumattakaan -r-r millään uu­della
maailmankauppajärjestöUä jo­ka
puuttuisi ohjaavalla tavalla "voi­mien
vapaaseen peliin markkinoil­l
a " , kuten Die Welt totesi.
UUSI KAUPPAJÄRJESTÖ:
YKSI VALTIO — YKSI ÄÄNI
Tuloksena oli kuitenkin,, pttä- Ge­neven
konferenssin kaltainen tilai
suus pilliltään Joka kolmas vuosi
ensimmäisen kerran 1966. Konfe­renssin
pysyväksi elimeksi perustet­tiin
— yirallisesti tämä.tapahtuu en­s
i syksynä Y K : n yleiskokouksessa
— 55-h?nkinen kauppa- j a kehitys-neuvosto
(Board of Trade ja De-veploment),
)ossa kehitysmailla on
ehdoton enemmistö j a sosialististen
maiden tuki. Lännen teollisuus­maille
tämä merkitsi katkeraa pe­rääntymistä
erikoisesti sen vuoksi,
että uudessa järjestössä niillä ei ole
määrävähemn)istöä eikä mitään ve­to-
oikeutta. Päätökset tehdään yk­sinkertaisella
enemmistöllä "yksi
valtio yksi ääni"periaatetta noudat­taen.
Poikkeustapauksessa, kun on
kysymys asiasta, joka koskee jonkin
yksityisen maan erikoisia etuja, rat­kaisu
alistetaan sovitteluelimen kä­siteltäväksi.
Jos lännen teollisuusmaat esiinty­vät
Geneven konferenssissa kaikis­sa
kysymyksissä. Gatt-järjestöä l u -
Icuun ottamatta, hajanaisina ja avut­t
o m i n a / n i i n tämä ristiriitaisuus on
lyönyt leimansa myös länsilehtien
kommentteihin konferenssin tulok­sista
ja merkityksestä.
LÄNNEN MAKSETTAVA
LASKUJA — UHRATTAVA
TALOUS JÄRJESTYS
Die Welt-lehti kirjoitti etusivunsa
pääkirjoituksessa mm:~Aikammc ei
näytä, olevan kypsä maailmanlaajui­selle
talouskonferenssille. Geneven
käuppakoqferenssista on tuskin pa­rempia
tuloksia, pikemminkin h u ^
nompia kuin sen edeltäjistä 1927/
1933 ja 1947. Konferenssissa tosin
esiintyi yhtenäinen af ro aasialainen
rintama, jota kommunistimaat tuki­vat,
mutta on epäiltävää, voiko pe­rusteltu
elin saada pitkään aijcaan
parempaa tulosta. Taloudelliset s i ­vunsa
}ehti aloitti kuitenkin prikois-katsauksella
jossa todettiin että ke­hitysmaat
keräsivät nyt sen häm­mästyttävän
yksimielisyytensä sa­toa,
jota ne olivat osoittaneet kon­ferenssin
aikana. Teollisuusmaiden
keskuudessa elätelty toive, ,että ke­hitysmaiden
erikoisedut aiheuttaisi­vat
hajaannusta niiden kesken pet­ti
täysin. Uusi vaarallinen, tyyli,
kirjoitti lehti edelleen, tulee, lyö­mään
leimansa kaikkiin kauppakes-kusteluihin
koko maailmassa. Länsi
saa nyt katkerasti maksaa, ettei se
mennyt yhteisellä linjalla Geneveen.
Sitä ei huudeta nyt ainoastaan kas­salle
maksamaan yhä suurempia
summia, vaan sen on uhrattava käy­tännössä
hyvin toimiva ja kaikin
puolin hyödyllinen talousjärjestys
{?!). Länsi-Saksalle on laihana loh-dutjijteetif,
ejtej se^Qle; Y K p jäsen
.jäHMPjkonfe^nssiin^i.sif!D^ituks
yM ote. ^[\ä oikeudeOises^i sitov|^',-
jdrjbhti lehti.
;9Um^l^TE|^TAi«ous
DTAAiLRIAN TASOLLA
Dagens Nyheter aloitti kauppar
konferenssiartikkelinsa mainitse­malla,
että jos katsotaan käytännön
•tuloksia, niin on helppo todeta, et­tä
epäilijät ovat olleet oikeassa.
Lännen sodanjälkeisiin pyrkimyk­siin
kaupan liberalisoimiseksi, kir­joitti
lehti, kehitysmaat suhtautui­vat
välinpitämättömyydellä tai ival­la.
Se sopii ehkä rikkaiden j a köy­hien
kesken. Tämän vastineeksi
kehitysmaat vaativat suunnitelma­taloutta
maailman tasolla, ts. hinto-.
jen, rahtien, koron, sijoitusten j a '
pääomaliikkeiden ohjausta kansain­välisen
elimpn päätäntävallan kaut­ta.
Kun länsi y r i t t i saarnata vapaan
talouden j a kilpailun^evankeliumia,
n i in , kehitysmaat vastasivat tähän
numeroiden j a perusteellisten selvi­tysten
^vyöryllä. Tämä saattoi teolr
lisuusmaat epäilyttävään asemaan.
Lopuksi lehti joka nimitti Kehitys­maiden
ryhmää "lujasti yhteenhitsa-tuksi
75-ryhmäksi", myönsi, että
konferenssi voi.merkitä sen aikakau­den
loppua, jolloin maailmankaup­pa
on ollut vain, rikkaitten, teolli­suusmaiden
keskeisten sopimusten
USA .HALUAA ; l f SE
klRJOlTTAA SHEKKINSÄ
Amerikkalaisen News.wcckin
kommentin mukaan, konferenssissa
kehitysmaat muodostivat d9minoi-
: van meluisan j a epärealistisen voi­man.,
ffe eliyät unelmien vallassa
eivätkä kyenneet astumaan alas pil­vistä.
Kehity/smaat eivät tyytyneet
jättämään taloudellisia ongelmiaan
vain rikkaiden ovbn eteen, vaan har­joittivat
itsepäisesti.ankaraa painos­tusta.
Tähän NewsweekiIIä o l i tyy­pillinen
amerikkalainen vastaveto.
Kehitysmailla ei o l e varoja ja me
haluamme varmistaa, että kirjoi­tamme
itse shekkimme. Lehti
myönsi uuden kauppajärjestön
Gatt järjestölle aiheuttaman vaa-
I (Jatk. 4. Siv.)
Mitä muut sanoVl^t
'$0k^ SAISI mö8'^i^KäsENl 7. . ^
,. jtfannoverista SM^ i in ftiedoti, inukaan Uit^r jä^^lcfin^nn voisivat
i^ä!^a|Länsi Saksas^;^Ween, joä^he olisivat vl^lä^;^|^1fn^kirjoissa. Bl^^^^
, mirrin. jDjsavaltionl^^^ herrPttpiBennemann-Bdairt;^
lamentm kokouksessa, etta tama on yksi puoli Lansi-Saksan liittovaltion -
eläkelaissa, joka hyväksyttiin siitäkin huolimatta että Bremenin .sosiali­demokraattinen
hallitus ehdotti, että natsi-sotarikollisille ei pitäisi eläket- >
tä antaa. — Uutistieto. • \ '* t'r
VARAUS YSTÄVYYDELLE
Juuri itsenäistyneen Malawih (entisen Njassaman) pääministeri Has
tings Banda lupasi eilen maan ystävyyden Britannialle, mutta sanoi Ma-lawin
pysyvän puolueettomana kylmään sotaan nähden, — *'
XTutestieto tiistaina. '
YSTÄVYYSPÄIVÄT
.n,.(
"PITKIEN MATKOJENYö"
30 VUOTTA SITTEN
Kesäkuun 30 ja heinäkuun: 1
päivän välisenä yönä 30 vuotta
sitten kukisti Adolf Hitler .veri­sesti
oman yksityisarmeijansa
SA:n, jonka avulla hän itse o l i
noussut valtaan puolitoista vuotta
.aikaisemmin. SA' ja sen johtaja
Ernst Röhm olivat natsismin nou­sukaudella
asettuneet mm. armei­jaa
vastaan, jonka kanssa Hitler
nyt sotaa silmälläpitäen halusi
tehdä sovinnon. Röhm sekä muut
SA:n johtajat vaativat "vallanku­mouksen"
saattamista loppuun, ts.
Mein Kampfissa ja muualla esitet-
. tyjen yhteiskunnallisten vaatimus­ten
toteuttamista. Hitlerille ne
kuitenkin olivat olleet vain val­taanpääsyn
keinoja.
Kesäkuun 28 pnä erotettiin Röhm
up.seerikiinnasta ja 29 pnä ilmoitti
kenraali Blomberg Völkischer Beo-bachtcri.
ssji, eitä armeija o n l l i t l c r in
fnl<ana. Kosäkuiin 30 päivän Ja hei­näkuun
I päivän väiisönä yönä fuli
lopuHinpn isku: llimmlcrin SS ja
CJörinj^in komennossa oleva poliisi
liyökkäsi kaikkialla maiLS.sa SA-joh-tjijion
ji.siirttoihin ja muihin olin­paikkoihin
toimeenpannen yleensä
välittömästi kuolemantuomion väi­tetystä
"salaliiltoilusta". SA-johtaja
eversti Röhm ja eräät hänen tove­reistaan
herätettiin unesta Tcgcrnr
sccn hotellista lähellä Myncheniä.
Röhm kuljetettiin sieltä Mynchenin
vankilaan, missä kaksi SS-up.seeria
suoritti teloituksen ampumalla.
Millerin ilmoituksen mukaan teloi-loltiin
61 henkilöä ja 13 kuoli "vas-tiislaes.
sjiun pidättämistä" ja kolme
teki itsemurhan — eli yhteensä 77
henkilöä. Määrä oli kuitenkin suu­rempi.
Mynchenissä v. 1957 suori­tetussa
jälkioikcudenkäynnissä ar­veltiin
murhattuja olleen y l i tuhat.
Teloitettujen joukoissa olivat paitsi
aipa Mynchenin olutkapakkakapi-nasta
asti Hitlerin rinnalla seissyt
SA-johtaja Ernst Röhm,. Shieesian
SA-johtaja Edmund Heines, Berlii­nin
SA-johtaja Karl Ernst, natsipuo­lueen
toisena vahvana miehenä mai-
,nittu Gregor Strasser. entinen yleis­esikunnan
päällikkö kenraali Schlci-cher
jne. Karl Ernst, joka oli mat­kalla
kuherruskuukauden viettoon
morsiamensa kanssa, luuli SS-mies-tcn
keskeyttäessä hänen matkansa
Bremenissä, että oikeisto o l i tehnyt
kapinan. Hän kuoli 24 tuntia myö­hemmin
" H e i l Hitler" huulillaan.
Himmlerin SS sai palkinnon avu.s-tuksestaan:
se vapautettiin alistus­suhteista
ja tuli tilivelvolliseksi vain
Hitlerille itselleen. Armeijan SA:-
sta saama voitto muodostui lyhyt
aikaiseksi: SA:n ruskeapaitaislcn
tilalle tuli SS valtioksi "valtios.s.i ja
Ilitlorin täydellinen yksinvaltiu.s.
tää Canadankin veriseen leikkiinsä.
Sik.si on tervehdittävä lämpimästi
sellaisia päättäviä kannanilmaisuja,
minkä Canadan naistenkongressi on
esittänyt. Siksi olisi toivottavaa, et­tä
maamme hallituskin ilmoittaisi
Washingtonille sekä j u l k i s e sU että
diplomaattitietä, että Canada vas­tustaa
loppuun asti ja kaikissa t i ­lanteissa
sotatoimien laajentamista
Kaakkois-Aasia.ssa ja liittyy niihin
rauh.invoimiin, jotka vaativat, että
Yhdysvaltain imperialismin on lope­tettava
hyökkäyssotansa Etelä-Viet­namia
vastaan ja tuotettava sotavoi
mansa ja -välineensä sieltä pois.
Parhaillaan Moskovassa vietettävistä Suomen j a •jNeuyostoliiton^stä-..,,
vyyspäivistä kirjoittaa Maakansa: ,-,<,, '.,], >^ ,^
"Tällaisilla ystävyyspäivillä joita^vietetäänjVU0r^)yuosi.n Suom^jsq? ja,.;,^
Neuvostoliitossa on suuri merkitys toisen maanvOlp|jen,tvntemukseiiliT,,;,,
saamisessa. Tietämättömyys toisen maan oloilta sy,iu»yttääennakHolu«:../
loja j a johtaa virheellisiin päätelmiin. Sen vuok?i spp-hyvä, että molem-:
min puolin.pyritään lisäämään tietoja naapurin oloilta, 7 ». i-
Rauhanomaisen rinnakkaiselon yhtenä osana onjpyrkimys oppia y m - .
märtämään ja kunnioittamaan erilaisia teitä kulkevia, kansoja. Suomessa
ja Neuvostoliitossa on erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät Se fit .-
estä raulianomaisten ja ystävällisten suhteiden kehittyinistä sillä voimme
käydä kauppaa ja harjoittaa kulttuurivudrovaikutusta, vaikka järjestfel- ' '
mät ovat erilaiset. Yhteiskunnallisten järjestelmien samoin kuin kult-tuurien
ja uskontojen moninaisuus rikastuttaa maailmaa, jossa elämme.'.'
llllll!llllllllllllllllllll"iniillllllllllilllllllllllllllllIlllllllllllilllilllll!llllllllllllllllinilIllH :
-liitto lujana tukena
Skandihaviah rauhalle
Pravdan arvio Hrushtshevin matkasta
Yhteis-isännät Don Harrison ja kommentaattori Pat Patterson
esiintyvät yhdessä tänä kesänä^ kesäkuusta syyskuuhun, kautta
Canadan laajellettavassa Side by Side (Rinnatusten) nimisessä
uudessa radio-ohjelmassa. Joka maanantaina, keskiviikkona ja
perjantaina Pat ja Don esittävät potpuri-viibdeobjelman keskus-tcluinccn,
musiikkineen ja puhelevyohjelmineen. Tiistaisin esiin­tyy
Pat yksinään suorittaen musiikkibenkilöiden haastatteluja
ja torstaisin Don Harris istuu yksinään esitellen levyjä ja lau­suntojaan
mieluisimmista Broadwayn rousiikkituottcista.
Moskova.— Olisi ollut virheellis­tä
odottaa käsityskantojen yhty­mistä
kaikissa kysymyksissä, huo­mauttaa
Pravda tehdessään sun­nuntaisessa
pääkirjoituksessaan
yhteenvetoa pääministeri Ilnish-.
tshevin äskeisen Skandinavian
matkan tuloksista. Neuvostokan­san
edustajathan- keskustelivat
toista yhteiskuntajärjestelmää e-dustavien
henkilöiden kanssa.
Mutta keinottelua olemassaolevil­la
eroilla voivat harjoittaa vain ne
jotka pyrkivät tietoisesti vähentä­mään
tapahtuneiden tapaamisten
j a keskustelujen merkitystä ja ne
jotka haluavat tuhota pyrkimyk­set
kansainväliseen yhteisym­märrykseen,
huomauttaa Pravda^
jonka johtopäätös päättyneestä
vierailusta ön myönteinen.
Pääministerin matkan menestyk­set
ovat, viisaan leniniläisen ulkopo-liUikan
uusi voitto, korostaa lehti
ilmaistessaan Neuvostoliiton yleisen
mielipiteen hyväksymisen tuloksille.
Pravda, sanoo pääministerin vie­railujen
poliittiselle ilmapiirille ol­leen
luonteenomaista pyrkimyksen
etsiä sitä, mikä yhdistää ja lähentää
Neuvostoliittoa Skandinaviaan eikä
suinkaan etsiä, sitä mikä erottaa nii­tä.
Lehti esittää-osimerkkinä erit­täin
mielenkiintoisen uuden puolen
joka koskee Neuvostoliiton suhdetta
Neuvostoliittoa vastaan- suunnatun
Natoliiton jäsenmaihin Tanskaan ja
Norjaan. Lehti huomauttaa päämi­nisterin
ilmaisseen ymmärtämyk­sensä
siitä, että Tanska ja Norja e i ­vät
Nato-jäsenyydestään huolimatta
ole antaneet sijoittaa eivätkä aio s i ­joittaa
alueelleen ydinaseita. Täl­lainen
asenne on varteenotettava
paiios Pohjois-Euroopan rauhan tur­vaamiselle,
sanoo lehti lisäten:
Neuvostoliitto arvostaa korkealle
Ruotsin noudattaman puolueetto-.
muuspolitiikan ja katsoo sen tä­män
alueen levollisuuden ja va­kiintuneisuuden
tärkeäksi tekijäk­si;
Skandinavian maiden kansat
voivat puolestaan olla lujasti va­kuuttuneita
siitä että idä.stä niitä
c i mikään uhkaa ja että Neuvosto­liitossa
niillä :on kaikkein luotet­tavin
liittolainen taistelussa rau:
han puolesta.
Sunnuntaina paluumatkalla Neu­vostoliiton
pääministeri Hrushtshev
lähetti Itä-Saksan ja Puolan rannir:
koita \ sivutessaan sähkösanomafei;-
vehdyksen Bashkiria-laivalta näiden
maiden johtohenkilöille. Tanskan
pääministeri Jens-Otto Krag puoles­taan
lähetti alukselle pääministeri.
Hrushthseville, osoitetun sähkeen.
Krag sanoo Hrushtshevin vierailun
edesauttaneen oleellisella tavalla.
Neuvostoliiton ja Tanskan välisten
hyvien ja ystävällisten suhteiden
entistä suurempaa lujittumista. \
'Poliisiterröri
Jatkuu edeileeii
Etelä-Afrikassa
Pretoria. V-r- Oikeusministeri,
Balthazar Vorster sänbi maanan.-,
taina, että turvallisuuspoliisien
kotitarkastukset. joita on toimeen
pantu perjantaista alkaen, voivat
"mahdollisesti johtaa kommu­nistien
innoittaman subvf^iivi-.
sen kampanjan tuhoutum&een'''
Etelä-Afrikassa. '
Vorster sanoi, että valtiollisen;
turvallisuuspoliisin miehet ovat
myllänneet paikkoja yli sadassa
kodissa; yli 20 ihmistä on van'~
gittu ja poliisit ovat tietenkin
löytäneet aikapommien koneisto^,
jen osia ja muita pomminosia.
Aikaisemmin valtion turvallisuus
poliisi ilmoitti löytäneensä voi-,
makkaan radiolähetysaseman Jo­hannesburgin
alueelta.
Petroskoin yliopisto
Kuusisen nimelle
Petroskoi. - ^ K a r j a l a n Autonomi­sen
Sosialistisen Neuvostotasavallan
korkeakoulu Petroskin Yliopisto
— on omistettu N K P : n ja kansain-.
väli.sen työväenliikkeen merkittävän
toimihenkilön Otto Ville Kuusisen
nimelle.
PÄIVÄN PAKINA
ESKIMOISTA, INTIAANEISTA JA MUSTALAISISTA
Kuluneen viikon eräänä iltana
saimme nähdä television ruudusta
miten pääministeri Pearson osal­listui,
ollessaan lähdössä Lontoo­seen
Britannian maailmanyhteisön
pääministerikonfcrcnssiin, Cana­dan
eskimojen illanviettoon.
Kuvas.sa nähtiin teini-ikäisiä es­kimoja
tanssima.s.sa ja samas-sa
yhteydessä kuultiin pääministeri
Pearsonin sanoneen, että "Ottawa
'tekee kaikkensa" eskimojen elä­män
helpoitlamiseksi ja paranta­miseksi.
Hyvin ja kauniisti sanottu!
Valitettavasti .sanojen takana ci
ole riittävästi tekoja cli katolta:
"Sanoista miestä ja sarvista här­kää"
sanoo suomalainen sanan­lasku
ja niinmuodoin me liitymme
niihin, jotka toivovat, että Otta­wan
"voimat" eli "voitavatMisään-tyisivät
melkoisessa määrässä näil­lä
tiimoilta:
Palautettakoon tässä mieleem­me
suurta huomiota muu.s.sa yh­teydessä
osakseen saanut Canadan
terveyspalvelua tutkineen kunin­kaallisen
komission raportti ni­menomaan
siltä kohdalta, missä
sanotaan, että Canadan suurin ter­veysongelma
on pohjolassa, intiaa­nien
ja eskimojen keskuudessa.
Mainittu kuninkaallinen komis­sioni
lyö meidän mielestämme
suoraan naulan kantaan sanoes­saan,
että intiaanien ja eskimojen
tervcy-spulma johtuu huonoista so-
"siaalisisla ja ympäristöolosuhteis­ta.
Toisin sanoen se johtuu köy-
"hyydestä, kurjuudesta ja ennen­kaikkea
kehnoista asunto-olosuh­teista,
mitkä totisesti ovat sellaisia
"pulmia", mitkä rikas, toimelias
ja rakennustaitoinen Canadan kan­sa
pystyy xatkaisemaan milloin
tahansa hallitus todella sitä ha­luaa.
Kuninkaallisen komi.ssionin ra­portissa
myönnetään, että intiaa­nien
ja eskimojen olosuhteita on
parannettu — ja onhan toki, sillä
eihän nyt enää puhuta heidän su­kupuuttoon
kuolemansa mahdolli-sUMksista
kuten puhuttiin 20—30
vuolta sitten.
Mutta siitä huolimatta kunin­kaallinen
komissioni lausuu tutki­mustensa
perusteella: "Kaikesta
huolimatta satoja perheitä elää
vielä sellaisissa olosuhteissa, niitä
ei sallittaisi muualla, lievemmis-säkään
ilmastosuhteissa . . ."
Emme halua verrata Canadan
alkuasukkaita Suomen mustalai­siin.
Mutta rinnastamalla heidän
elämänmahdollisuuksiaan toisiin­sa,
saamme sittenkin ehkä lähei­semmän
kuvan siitä, kuinka suurta
vääryyttä on todellisuudessa se,
että eskimomme ja intiaanimme
joutuvat elämään siinä kurjuudes­sa,
missä he vieläkin ovat.
Suomen mustalaisten' nykyistä
asemaa heikonlaisesti tuntien ja
taataksemme sen, että lukija saa
todella kansanomaisen kuvauksen
asiasta, lainaamme "Juorkunnan
Jussin" pakinasta Helsingissä i l ­mestyvästä
Kansan Uutiset leh­destä
mm. seuraavaa:
Lehdet kertovat kuin jonakin
kummana siitä, miten kolmekym­mentä
mustalaista asui Malmilla
kahden huoneen ja keittiön huo­neistossa.
Asiahan on ihan luon­nollinen.
Mustalaisilla on suuri solidaari­suuden
tunne sukulaisiaan ja koko
heimoa kohtaan . . . Ajatelkaa nyt
sitten, eitä joku salaprcsenttinen
mustalaisaviopari on saanut asun­non.
Se on tietysti ihme, josta
koko heimo puhuu. Kun nyt joku
muu heimon jäsen on yösijaa
vailla, joka ei ole mikään ihme,
niin hän tietysti menee näiden
l u o j a kysyy yösijaa, ja tietenkin
hän sen saa. Näin äärettömän yk­sinkertaista
se on.
Lehdet sitten kummastelevat.:
Pitävät kai jonakin alkukantaisuu­den
merkkinä että 30 ihmistä asuu
n i i n ahtaissa tiloissa. Alkukantai­suutta
asiaan liittyy, mutta ei mus-.
talaisten taholta, vaan muiden. Jos
on vaikea suomalaisen saada asun­toa
niin mustalaisille se on aina­k
i n tuhat kertaa vaikeampaa, kos­ka
suomalaisilla kiinteistöjenomis-lajilla
on alkukantainen rotuviha
mustalaisia kohtaan. Ja jos vielä
joku talonomistaja, mustalaista ar-mahtaisikin
ja vuokraisi hänelle
asunnon, niin naapurit nostavat
heti kansanliikkeen ja vaativat, et­tä
mustalaiset on ajettava pois.
Yhtenä perusteluna siihen, mik­si
mustalaisia pidetään niin mah­dottomina
vuokralaisina on j u u ri
se, että heitä kertyy heti paikalla
jokaiseen asuntoon niin paljon . .
Mustalaiselle ei voi antaa asuntoa
siksi että heidän on niin vaikea
saada asuntoa!
Pidän aivan varmana, että
mustalaisten sivistystaso nousisi ja
rikollisuus vähenisi, jos heidän
asunto- j a työasioissa kohdeltaisiin
suomalaisten kanssa tasavertaisina
Kun joku heistä jossakin on
saanut vakinaisen asunnon tai työ­paikan,
niin kerrotaan ihmeenä,
miten eteviä lapset oyat koulussa
j a miten taitavia: aikuiset työssä.
Tuskin se mikään ihme on, ihme
piilee tässäkin juuri siinä, että
naapurit ja työnantajat ovat salli­neet
mustalaisperheen asettua va­kinaisiin
oloihin . . . K u k a a n ei
voi todistaa todeksi, etteivät mus­talaiset
olisi yhtä hyviä kuin suo­malaisetkin.
Heille ei ole nimit­täin
koskaan annettu tilaisuutta
yrittää samoin edellytyksin^
Se riittäköön. "
Tuon kirkkaampaa totuutta ei
voida Suomen mustalaisista k i r -
joiitaa. Mutta merkillistä kyllä, se
pätee myös Canadan intiaanien ja
eskimojen kohdalta. Heillekään
ei ole "koskaan annettu tilaisuutta
yrittää samoin edellytyksin" mui­den
canadalaisten rinnalla — ja
siitä se kenkä pahiten puristaa. ,
— Känsäkoura.