Vapaus, March 17, 1951

              JSivii 2 Lauantaina', maalisk. 17 p.--^ttirday, Mar. 17
m
Tdqdunes: Soafne» Offh» 4r42M.
Editortal Offlee 4*4389. lAUMcer
E. SufcsL Edltor W. JgUuBd. MaUing
addnei» Box td. Sadbuiy, Ontarto.
"tabUaltedKoY. 601.1917. AuUualaM
' H ^ ifffiftnH 'Hatt < itiftll * tqr ^ tbe FVit
JUtMd tbrloe m d c l y : , T u e 8 d « 7 a.
XUambys «ndfiattmlayg öy Vapau»
Adverttsuig tates upop appUeation.
AuUua l aM Tratulatioa free of cliaxge; . ^
'TILAU8IUMMAT:
Canadatta: l vk. 6i)0 « kk.
8 kk. 2JOO
Vbdysvalloittto: 1 vk. 700 6 kk. 880
SucoKssa:. l vk. 7£0 6 kk. 425
m
1
I
z%i Cilobe vaatii enemsnan verta
jf^y^l . Samalla kun Korean uutistiedossa kerrotaan amerikkalaisten jouk-
/i;.'iH>jen etenemisestä on lisääntynyt torontolaisen torylehden Globe and
•Maliin Hsnisveren Jano., Torstaisessa töimitqskirjoitvksessaan se
. 'vaatii — kuten Yhdysvaltain imperialismin sotaisimmat edustajat
- kenraali MacArthur j a muut tahtovat — että Canadan pitäisi «nuka
^"4'^; hyökkäystä Koreassa 38.niien leveysasteen y l i , " E i ole k}!l>^ ;, s « ^tilaallista kuin poliittistakaan syytä miksei tälj^fst^
^'^J;-|^^;^;>'etufeuutta käytettäisi hyväksi antamalla perääntyville voimille kovia
j ' ; aciija^— inistä tahansa heidät löydetään", uhosi Globe and ^ a i l
'it^iX: ^ i m i t u ^ l s t a l l a a n . Kun sitten muistetaan, että Globe and Mail,
V ' V / v . - i m p e r i a l i i j t i t k i n , leimaa Kiinan j a kiina->
I^C-lJä ' Täiset ^^ollisBöi", « im silloin käsitetään, että Globe and Mafl pro-
^Si} V v piagoi sodan laajentamista QCiinan alueelle. Tämä siitäkin huolimaita
YK\ S '^^^jnäAa. uIk<Hniidsteri Pearson on vakuuttanut, että Canada ei kannata
|g^.JL^?«eika halua sotatoimien laajentamista Kiinaa vastaan, vaan vaatii,
fiy\\''*^^'S^y^V^ 38:nnen leveysasteen ylittämisestä on'alistÄtava myös
^^;^'^:^VlHlysvaltain liittolaisten rattaistavaksi. ;
5t ^^'{i mtäjGIobeand^Malliodella vaatii sotatoimien laajentamista K i i -
V| ' naa vastaani se ilmenee sen torstaisen totmituskirjoituksen mtiista-
|y^ ^ ^ ' : k i i i ? k u u i ylBlainatusta lausunnosta. Se kirjoittaa: **Sotajoukkoj|riJf
" 1* ajoneuvojen ilmapommitus, niin pitkälle (3S:nnett leveysasteen pph-;
M * joispuolcUa) kuin jnahdolUsta, ön yksi keino painostuksen ylläpita-;
f »^seksi... 'MitMö rajoituksia ei pitäisi ehdottaa . . . Kenraali Mäc-|
;f 4 \ 'Arthur tarvitsee selvitystä toimintavapauteensa ja Y K : n pitäfsi antaa
''-i I,.,^hauelle yhden ainoan ohjeen; 'Ottaa.yhteys ja tuhota v i h o l l i n e n ' . . ."
V 'f ' ^ ' Globe and M a i l vaatii enemmän verta j a sotatoimien iMJentamistä v
ilman rajoituksia! Sen uskollisempaa ja nöyrempää sotapropagan-
" distia eivät Yhdysvaltain imperialistit saa mistään kuin on mainittu
«)rylehti.
i^KuinkavaaraUista ja edesvastuu
seuraavasta: J o s sotatoimia Kaukoidässä laajennetaan^ tnim Yhdysval­lat
tulee varmasti vaa "liittolaisiltaan" ja siis imyös Canadalta
lemmän"uhrauksiavsotatoimiensa tukemiseksi" ja enemmän tykin-kenraali
MacArthurin käytettäväksi.
Selväi-siis on; että sotatoimien laajentamisen asemesta tarvit<^
, ' sotatoimien lopettamista ja yleisiä rauharaieuvottehijä. '
Globe and. M a i l sanoo "viisaudessaan", että edullista tilannetta
• ei pitäisi' päästää pois käsistä, vaan nyt tulisi lyödä korealaisia ja
^feuhaliJsia. vapaaehtoisia kuin vierasta sikaa.' Meitä kuitenkin cpjäilyt-tää
tällainen strategia. Me muistamille] samanjaiset, "pcruste^^t"
niiltä ajoilta jolloin sotilasnero ja armeijan. kenraali. Va^;-^^^^"''
^^yll^ ~; antoi tunnetulla tavalla päättyneen."jouluksi-.koUinV hyökkäysmäai;
f l i ^yksensä. Me muistamme ,viikoh'alussa äuurdla kohulla «nalrtos-,
jf^lj ; ' ' tetut jutut siitä, kuinka koi;ealaiset jä,kiinalaiset (vapaaehtoisetimika'
'^f 1^' ^ , . ' ' kokosivat suuria joukkoja' lähestyvää' kyi^kl^äystaän varten;* ja ver-
Mfc^r;'" l^ianmie sitä' siihen Itun nyt löydettiinkin .korealaisten .rintamilta ;
fv^fr^;-' '''oljistat«htyjä'valesotilaita //n '-lu..,- . . > - M f^,
' .;7 .'Meldäin käsitykisenmie^;^,mikäli sUlä on arvoa, ja myönnettäkööh,
; suoiaan^ että se im v a in oiettämiis"— cn sellainin, että yhdysvalti-f
laiset kenttät^seerit yrittivät saada koreaiaisetj^
leseen ansaani' mihin MacArlhur komensi joulun edellä joukkonsa;
PiÄjois-KoreassaV Mutta jos riäin oli asia^.niin jotakin:on jossakin
1 ^ korealaiset, määrittelevät itse joutuessaan taiste­lemaan'aseistuksen
suurta ylivoimaa vastaan'-j-"paikat,missä'räticaik-lyia
taisteluja käydään. • /
"kölipä tämä asia miten tahansa, tosiasiana pysyy, että Canadan,
iii
^- 1 ^ poistamista Koreasta ja Ko-sisäisten
kysymysten ratkaisua siten kuin korealaisst itse halua-
"vatJ
. ' oOo—:
""Rajoitettua" puhtoikeutta
f viime torstaina kerrottiin Sudburyn
kaupun^nvaltuuston virkaatekevä pormestari, valtuusmies Anderson,
' esuntyi kuin ukaaseja antava kaikkivaltias poliisi ainakin, ja ehkäisi
vissejä •raestökerroksia edustavan lähetystön esittämästä anomustaan
. loppuun asti.
- - Tykkänään unhoittaen Canadan traditionaaliset oikeudet anomus­ten
eättämisen suhteen, v.t. pormestari Anderson yritti rauhanedus-lajistolta
kieltää kokonaan asiansa esittämisen, mutta joutui kuiten­k
i n tässä perääntymään, kun valtuusmies Gene Cbe esitti, että lähe-
S^tystöh esityksiä pitää ainakin kuulla. Suuressa "armossaan^ v.t.
' pormestari Anderson antoi sitten rauhanlähetystön esittää anomuk- •
^^•'•se3lt3iaif-'scn kohdan missä vastustetaan natsikenraaii Kurt Meyerin
•: V.t. pormestari Anderson huomasi kaiketi sen,
voida estää tällaista anomusta tekemästä kun To-liontpn-
kontroUilautakunta on virallisesti tehnyt päätöksen canada-
. laisten sotavankien tappajan, Kurt Meyerin vapauttamista vastaan!
v.t. pormestarin ^'demokraattisuus" ei
ilmeisestikään ulotu, koska hän keskeytti anomuksen lukemisen ja
1^ keskustelumahdollisuutta edes «valtuusmiehille antamatta kii-s
«ehti toistai asiain käsittelyyn. Tätä epädemokraattista käntaansia
• v^^^^^^ että kysymys sodasta ja
täiAasta ei muka kuulu kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kuinka
Itataralla pohjalla tämä Aräite on, se näkyy yhdestä ainoasta ajatus-
^•^'Tt^titeta. Sadbury on virallisesU atomipommituksen j^^^
• ^'adcsi^mahdoUiseksi ta\'oitteeksi. Tosiasiassa on jo puhuttu siviili-
? litiblustuksen järjestämisestä mahdollisen atomiporamituksen varalta.
Ja minkälaista on tämä siviilipuolustus? Itsepetosta alusta loppuun
ästi^jos asiaa voidaan aw^ eräitten tunnettujen tosiseikkojen
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
CBox 15, B . B . l i W<jrt3»Injrt<m Ont.>
täjrtti tJk. .16 päivänä 1Z vuotta.
Attgmi Kannlito, Lockertvstä, Ont.
täyttää 73 vuotta maanantaina,, tk.
19 päivänä.
AlUn/Heikkinen, CNetroit, Mich.
tjrttä m ^ i s k u u n 18 pnä £0 vuotta.
' TTadymme onnitteluihin!
qSAKSl OIKEITAKIN
Kysyttyään toimituskirjoitubsensa
otsikossa: "Miksi länsivallat ovat K o ­reassa",
Port i ilmestyvä
Canadan Uutiset sanoi monen tarkoi-tulcselUsesti
barhaanjobtavan vas­tauksensa
lisiksi myös seuraavat oi­keat
selitykset:
f'SIinä tilanteessa in-esidentti T r u -
oian (eikä siis Yhdistyneet Kansa­kunnat
Järjestö -7- Vapaus), ilmeisesti
kenraali MacArthurin neuvomana, te­ki
tärkeänr päätöksen. Jolla voi oUa
kauaskantoinen mexkitys . . . Hän
Martinsvilten seilsemiii
Kirj. George Harris '
Alla<ilev» kifjoiti» oa Julkaisin rikkalaisetov^^^
äakeni^eäUtotyulälsten ' onion vii­dennen
V p i i l in tleftonantolebdessä
" U N New>r.
tinsv;ll2n scitssxnäi; u h r a t t i i n "vadkoi-s
s n y l e m m y y d m ' : a l t t a r i l l a T r u m a n in
äänettömien seuraajien toimesta; He
M a r t i n s v J l l c n S3l<s2man^ofv^t k u o l - [ j a ylioikeus puolustivat etelän demo-l
e i t a . Heidät t a p e t t i i n Richmomiis..a, «'-^•«-'« '»v..-.««r"
V i r K i n i a n Valtoon v a n k i l a n kellarissa
oIeva«sa «ähkätuolLssa helmikuun - 5
pnä. Viime hetkellä p r c s d e n t t i T r u -
a n t o i määräyksen J a p a n i s s a oleville
a m e r i k k a l a i s i l l e lentovoimllle . . . Ja
s a m a l l a lähetti a m e r i k k a l a i s i a sota­j
o u k k o j a K o r e a a n . Y h d y s v a l t a in
entovotmlen ylipäällilikö v i i m e sodas^
s a , k e n r a a l i Spaatz sanoi, että m a h ­dollisessa
/sodassa Venäjän kanssa.
K o r e a s t a käsin voivat taistelukonei­den
saattamat pommituskoneet kat­k
a i s t a S i p e r i a n rautatien, pommittaa
V l a d i v o s t o k i a Ja m u i t a Kauko-Idän
kaupunkeja. J a voivat myös k a t k a i s ta
Kiinant rautatieyhteydet Venäjän
k a n s s a ' . . .
(T^mtuvat r a s k a u t t a v i l t a a s i a n h a a ­r
o i l t a Yhdysvaltain Imperialismin
pyyteiden suhteen -r- Vapaus.)
• * •
"VAPAA** LEHDISTÖKIN
SAANEE OSANSA
Ottawa. — H a l l i t u s v a l m i s t u u s u u -
irestl tehostamaan; j o voimaperäistä
kampanjaa asevoimiin värväyksen h y ­väksi
. . . Siitä tulee lähes $4,000.090
p r o j e k t i vuodessa . . .
• T i i m i t , mainokset, laajallus; Umol-' •
t t i k s e t ' Ja mmjt tiedonontomateriaa-l
i r/otoikkoJerivaUa e h d o t e t a a n ' k u l u ­t
e t t a v a k s i , $3mÖÖ0 tulevan f i s k a a l l -
inuodeti'^ verrattuna' ^1,995,000
nienoJttiinj, '.tässä, 'kjiussa päättyvän
vuoden a&äha . ' . - r ^ ' C P : n ijutlstieto;
maaUsk. 14 pnä.
••" • - -C •; *\ " *' ' ' '•
' VAktiiJTjirsRXkEiTcix.; ' V
' J'(TO
'tiJsten'^m6Wan^^^^;^^
.vän'^k'lväe s i i h e n ; että
'(olnctf-tölstetoa autot' n i i n ' ' p a h o i k s i ,
'^ttä 'iik' muiätuttavai; k o k o o n painet­t
u a haxmohikkaa.' Tästä Johtuen, se­kä
tämän k u m m a n mistlään välittä-mättöinj^
deh f. ipftnmtamifieksl. . ^ tä
s a n o t a a n k a i k k i e n < a u t o i l i j a i n pote­van,
. a u t o i l i j a n ; vakuutuspapereihin
lilfntSUn t9>;' ovBhiinnvIrRAirl" nvtrSlii
m a n i l l e Ja ylioik-sudentaoaMil H a ­r
o l d H . B u r t o n i l l e osoitetut armahda^r
<vetoamukset olivat turhia Ja- niistä
t u s k i n m a i n i t t i i n . -1
Keltä olivat M a r t i a s v U l c n ' «eitsc-män?
' ' . '
•; H e olivatrseiteemän neekerlnuoru-k
a i s t a v J o t k a kokonaan v a l k o i s i s t a kor
koonpantu. l a u t a k u n t a h a v a i t s i i s y y l l i -
s l k s l raiskaukseen. TSmä; tapahtui
V i r g i n i a n valtiossa, mfssä vuoden 1908
Jälkeen o n 4 4 neekeriä t u o m i t t u Icuo-lemaan
sa-iian syytölcsen perusteella.
M u t t a ei m i l l o i n k a a n V i r g i n i a n v a l ­t
i o n h i s t o r i a n a i k a n a yhtään v a l k o i s ta
ole tuomittu kuolemaan Ja .^tapettu
raiskaukseen syylllsenä.\. S a t o j a ' v a l ­k
o i s i a miehiä vastaan on;^ nostettu
fiyytteitä tästä rikoksesta jaf J o i t a k in
h a v a i t t u s y y l l i s i k s i , — j a t u o m i t t u l i e ­vään
'vankilarangaistukseen. ,
M a r t i n s v i l l e n seitsemän Jutun kä-sittely^'
t a p a h t u i nopeasti j a Julistet­t
i i n heidät s y y l l i s i k s i yhden naisen
r i s t i r i i t a i s e n todistusten p e r u s t e p a—
Joka n a i n e n sen Jälkeen katosL
M a r t i n s v i l l e p seitsemän neekerinuo-r
u k a i s e n a s i a o n herättänyt m a a i l m an
l a a j u i s t a huomiota, j a protesteja " l a i l ­l
i s t a " l y n k k a u s t a vastaan lähetettiin
m a a i l m a n e r i p u o l i l t a . Sadattuhan­net
amerikkalaiset vaativat Jutun u u ­delleen
käsittelyä.
• Monet yhdysvaltalaiset ; tiskoivat
sähkötuolissa tapetut sjyttömlksi ja
että syytös o l i tekaistu. Nämä ame-k
r ^ t i a a . Jonka T r u m a n i n mieläi m u ­k
a a n tulee oUa hänen -puolellaan- tur«
vaa.Tri3s.sa "amerikkalaista^ elämänta- - k i n -vallitsee hallituspiireissä,' k u t en
t a m i n e n öi» tilanteen v a a t i m a ^ t d i -
msnpide. mutta ei oikeuden langet­t
a m a n tuomion muuttaminen t a i p e ­ruuttaminen,
i . S i t t e n m u u t o r a m e uudelleen t a p a h -
tiunapaikkaa_ j a tulesnme Ottawaan.
mis-ä anteeksfantamismiellala rmyös-p
a a " , " d e m o k r a t i a a ' . ' ' Ja« " v a p a u t ta
i c a i k k i a l l a maailmassa- j a Juuri 'tällä
hetkellä « o r e a s s a . :.
K u n siirrymme-:^ MartinsviUesta.
V i r g i n i a s t a , , F r a n k f u r t i i n . ' d S a k s a a n .
j o u d u m m e t o i s e n : ^Trumanln i k a n n a t ­t
a m a n Yhdysvaltain/toimenpiteen,to»
d i s t a j i k s i , toimenpiteen i J o n k a a v u l la
" t a i s t e l l a a n " myös i ''demokratian'^ Ja
"vapauden'^ /.säilyttämisen, puolesta.
'Tästä toimenpiteestä k e r r o t t i i n sano­malehdissä
tammikuun 31: pnäi._viisi
päivää a i k a i s e m m i n k u i n M a r t i n s v i l ­l
e n seitsemän t a p e t t i i n sähkötuolissa,
koskien se armahduksen myöntämistä
89 sotarikolliseksi todistetulle natsille.
L e h t i t i e d o i s s a k e r r o t t i i n:
" N o i d e n hirsipuusta pelastettujen
joukossa o l i k u u s i H i t l e r i n SS-miestä.
Joiden o li "todistettu ampuneen 1 4 2
aseetonta amerikkalaista sotavankia
MalmedysEa; Bslglassa, . j o u l u k u u n 1 7
pnä 1 9 4 4 ."
S e n lisäksi lehdet tiesivät kertoa,
että 33 m u u t a n a t s i a v a p a u t e t t i i n s a ­m
a l l a k e r t a a , o l l en v a p a u t e t t u j e n Jou­kossa
A l f r e d K r u p p , S a k s a n (natsien)
sotateollisuuden kuningas.
Korvaukseksi vankinaoloajasta- U S
A : n . y l i k o m i s s i o n e r i ' J o h n : T . ÄfcCloy,
p a l a u t t i K r u p p i l l e omistusoikeuden
$500,000,000 ammusvaltakuntaan. r
.Esittääksemme asian m a h d o l l i s i m ­man
oikein lainaamme mitä McCloy
s a n o i :
"Minä o l e n vakuntettu, että t u o m i ­tut
ovat olleet s o t a r i k o l l i s i a . A r m a h -
F r a n k f u r t i s s a Ja Washingtonissa..
\ s a n o m a l e h t i t i e t o j e n mukaan ori a i ­komuksena
^vapauttaa natsirai myxs-
Igrjoukkojen k e n r a a l i K u r t : £ ^ e r . J o ­k
a palvelee••>•:elinkauttsta* tuomiota
Porchestierfh* v a n k i l a s s a N . B r s s a;
< M e y e r tuomittiin ammuttavaksi
1945.^ vastäunalalsena yli-; 150 canäda-
,laisen murhasta N o n n a n d i n ' hyök­käyksen
aikana. ;TuomIp m u u t e t t i in
'myöhemmi elinkautiseksi vankeustuo-mioksL
> T i e d u s t e l u i h i n mitä perää o n K u r t
M e y e r i n v a p a u t t a m i s a i k e i t a koskevis­s
a tiedoissa vastasi everstiluutnantti
J . K , Mahoney:
" E i ole olemassa: mitään ejiäilystä
siitä, etteikö häh o l i s i , t a i olisi,öUut,
hyvä sotilas, m u t t a minä e n v o i sanoa
k u l j i k a vetoomus r a t k a i s l a a n . " ;.
T o r o n t o T e l e g r a m i n kommentaatto­r
i k i r j o i t t a a asiasta: ' -
" J o pitkän aikaa o n p u h u t t u sen
puolesta, että Meyer t a l i s i vapauttaa
Johtamaan S a k s a n a r m e i j a a k a n s a i n ­välisen
l i p u n alaisuudessa. Useim­mat
tämän suuntaiset ehdotukset ovat
tulleet armeijan Ja k i r k o n v i r k a i l i ­j
o i l t a . "
; M a r t i n s v l l l s n seitsemän <iyat kuol^
l e e t n a t s i t jotka tekivät joukko^
m u r h i a elävät — koska v a a r a l l i s ia
n a t s e j a vapauttavat politiikot eivät
l u o t a d e m o k r a t i a a n J a r a u h a a n . Maut­t
a C a n a d a n kansa v o i pelastaa deinb-k
r a t i a n Ja t u r v a t a r a u h a n säilymisen.
Neuvosto-Kaijalan
musiikkikmiliunisia '
A n s i o i t u n u t t a i t e i l i j a - K , <B. R a u t i o,
Joka o n asetettu eädouckoaksi K a t j a -
la:5-Suoma3ai£en' -Neuvostotasavallan
k o r k e i m m i n neuvoston ^vaaleissa, cn
äskettäin saanut Tslml^usi uuden £ä-v
e l l y k : e n s a r K a r j a l a i n e a i a r j a " ^ ^ i n -
fonSzorkcstezhlc^. SävsUys c n omis­t
e t tu kolhocsitaloapoikaiston onnelli­selle
elämälle- —Ystävyyden j a r a u ­h
a n l a u l u " , j o n k a : R a u t i o o n ; sävel-tänytkansalllielle.
ffKantelef-i-Jit-yeelr
le, c n suuressa'suoaicssa.
' G . N . S i n i s a l o o n äsksttäin sävel­tänyt
" K a r j a l a i s i a ' ' k u v i a " sinfooni-selle
cTkesterille. Säveltäjä P . S . P e r -
gament o n saanut ' v a l m i i k s i teoksensa
suomalaisista' kansantansseista. " Se
o n Ctolmiosainen. <: Säveltäjä: -A. - L
H o l l a n d o n säveltänyt teokset "I/aulu
uudisrakennuksista'' j a * - " l i a u l u ; r a j a -
v a r t i j o i s t a " . " '
-SITA
:TÄTÄ
Ranskan taloudellinen rappio
Mm
lUtetään $25" "Vähennyksen" piykälä.
TUmä vähennys kuten autovakuu­tusten
korkeat m a k s u t k i n — tulee vä­littömästi
autonomistajain taskuLstar—
joutuessaan oikomaan niitä kuhmuja
j a lovifi, Joitä vakuutus ei k o r v a a s en
vuoksi k u n n e eivät ole k y l l i n s u u r i a.
' Tämä k a l k k i 'olisi k o v i n nauretta­vaa,
ellei se o l i s i n i i n k a l l i s t a , m u t ta
k o r k e a hälynpäly näyttää kulkevan
käsikädessä kokoomushallituksen k o r ­keiden
verojen kanssa. — P a c I f i c T r i -
faune.
Malliesimerkkinä M a r s h a l l - a v uh
J a a m e r i k k a l a t s p o l l t i i k a n siunauk­sesta,
o n R a n s k a , j o n k a talous on
vajoamassa slirtomaatasolle Ja
J o n k a työväenlat^kan e l i n t o j ^ on^
fomahdusmaissstr laskenut. Nu­merot,
J o i t ^ Benolt.Fracboq|Bäns-k
a n ammätiliisen i u k k e e n ^(pääsih­t
e e r i , esittää seuraavassa a r t i k k e ­l
i s s a a n , ; puhuvat Jäckyttävääl'lah­j
o m a t o n t a kieltään.
' R a n s k a n tilannetta luonnehtivat
työtätekevän Joukkojen elinetujen se­kä
amerikkalaisten johtamien, i'kan-s
a l l i s i a c t u j a täydellisesti ihalveiJ^Kiftl;
äotaa^Ja fasismia - edistävien h a i l l t i i s -
p l l r l e n väliiet nopeasti kasvavat "vas-:
takohdat; A m e r i k k a l a i s t e n vaatimuk­set
R a n s k a n aseistamissksi, asevelvöl--
l i s u u d e n pidentämiseksi 18 kuukau­teen
j a koko 'talouselämän slUrtämi-seksi
sotakannalle asettavat työtäte­kevän
kansan kannettavaksi sietä­mättömän
taakan. Sotilasmenot,'jot­k
a v i r a l l i s t e n tietojen mukaan n o u s i -
räisten p a l k k o j e n p o h j a l l a : v a i n 4 7%
vuoden 1938 ostovoimasta. 'Keskimää­räiset
. r e a a l i p a l k a t ovat vieläpä vuo­den
1914 p a l k k o i h i n : -verrattuina las­keneet
34%, mikä h y v i n luonnehtii
sitä yhteiskunnaUista alaspäiiunenoa,
j o h o n ."läntisen: sivistyksen? esitalste^-
l i j a t ovat i t u o m i i m e e t : maamme, i .
Työväenluokan Ja muident työtäter'
kevän . väestönT kerrosteii,^ • .erikoisesti
työtätekevän^talonpoikaiistpn, köyhty­minen
aiiheuttaa li^nmut9' ' ^ i a v ; k ^ -
s a l l i s t u l o j e n i Jakautumisessa; s u u r k a p i ­t
a l i s t i e n ipien^njTyhmäp eduk/si.
'päl&koj^ii' MilJis^imUlstalbssai
' ' Jofea' vu\>nää^ i 9 J { 8 ' f e ' 'pro«en«tIii|4 m a a n ^ i s k a n ^ t u o t ^ o l l e - k d i i l y k -
' ' W ' v u o i m a l 9 5 0 taaniäiBVii-t^ «.n^ W a «äVfoJrf t<.irnnucf.s Aiiisf^cfö
Jokohan tcaljupäiset
saavat odottamansa
hiustenkasvatuskeinon
. .Wew Y c r k : — T ä ä l l ä UmoltetUln v i i ­me
v i i k o l l a , että eräs uusi hormoonl-
\oIde o n p a n n u t ' ' h i u k s e t kasvamaan
kahden miehen päälaelle, j o t k a ovat
olleet s i l e h ^ v i i d e n vuoden a j a n . Näi­h
i n k a l j u i h i n r y h d y t U i n v i i s i v i i k k o a -
t a k a p e r i n sivelemään u u t t a hormoonj-voidetta.
a l u k s i päivittäin j a myöhem­m
i n a l i t u i s e s t i , k u m m a l l a k i n m i e h e l ­lä
sanotaan n y t olevan noin tuuman
piUU£sn ' h i u s k a s v u n ennen paljoalla
p a i k a l l a , k a i k k i a a n n c i n 20,000 h i u s ta
kummassakin pääsöä. Sen sanotaan
olen>-an:noin kuudennen osan nuoren
m i e h e n normaalisesta h i m t e n mää­rästä.
. Asiasta on i l m o i t t a n u t U n i t e d R e ­search
Laboratorle3-yhtlön president­t
i Albert Roberts, Joka £<ano3 k e k s i ­neensä
lämän h o r m o c n i n käiksi vuot­t
a tai:«>perin<Ja että se c n . läheisessä
y h t e y d e s s i ACTHJhormooniin, j o r ^
s a n o t a a n , kykenevän . parantamaan
arthriUs-rcumätlsmla ia m u i t a s a i ­r
a u k s i a . Hän sanco nimittäneensä
tämän hormoonin - dermatotrophic-hotmoonlksL,
vat %82 m i l j a r d i i n f r a n g i i n vuonna
1950. m u t t a todellisuudessa 700 m i l ­j
a r d i i n , tulevat huomattavasti nouse­m
a a n niiden 2,000 m i l j a j - d l n frangin
lisäsotamenojen ansiosta, Jotka k o l ­men
vuoden aLkana u h r a t a a n varuste­l
u i h i n (siis 666 m i l j a r d i a lisäsotame-n
o j a vuodessa). T a l l a tavoin o n h a l ­l
i t u k s e n aikomuksena pakottaa Rans­k
a maksamaan 1,250 m i l j a r d i n sota-b
u d j e t t i vuonna 1951. Tämä merkit­see
4 3% R a n s k a n k a i k k i e n p a l k a n s a a ­j
i e n kokonaispalkkatuloista,- jotka
noiasevat.2,900 m i l j a r d i i n f r a n g i i n.
Tämän tuloksen saavuttamiseksi
•hallitus aikoo - edelleenkin alentaa
R a n s k a n työväenluokan ostokykyä J a
toteuttaa palkkasulun niistä h i n n a n ­nousuista
huolimatta, j o t k a sotapoli­t
i i k k a on aiheuttanut. Juuri tästä
syystä h a l l i t u s määräsi taatun m i n i ­m
i p a l k a n , jotka monilla teollisuus­a
l o i l l a eivät ylitä sitä palkkaa, >jota
Jo maksettiin. Oikelstososialidemo-k
r a a t t i s e t johtajat, kuten esim. v a r a ­pääministeri.
G u y M o l l e t . jotka to­teuttavat
tätä nälkäpolitiikkaa, l e i ­maavat
k a i k k i e n a m m a t t i l i i t t o j e n t u ­kemat
palkankorotusvaatimukset de­magogisiksi.
Nämä vaatimukset o v a t:
100 f r a n g i n taatun t u n t i p a l k a n mää­rääminen
alhaisimman palkatuille
työläisryhmllle, muiden työlälsryh-m
i e n palkkojen määrääminen tämä
m i n i m i p a l k k a lähtökohtana, liukuva
p a l k k a - a s t e i k k o Ja p a l k k a vyöhykkei­den
poistaminen.
R E A L I P A L K K A LASKENUT
VOITOT NOUSSEET
Palkkakysymys on äärimmäisen v a ­kava.
VirallLsten tietojen j a yrittä­j
i e n antamien tietojen mukaan oli
ostoroima P a r i i s i n ' a l u e e l la syyskuur^
30 pnä 1950 maksettujsn kcskimää-mäksiVkulx(<
34 iirosehfdtsI;<> JBan^
' n a ' a i k a n a lisääntyi -^pltalistleii
v o i t t o j en 'OsnuA'' 'Iränälllstnlosta
2 0 % : s t a 50,5%:Un, '
. T e o l l i s u u s - ; .; Ja- * finansslyhtytnien
kasvavat voitot osoittavat^selvääti, et­tä,
s u u r k a p i t a l i s t i e n k a s t i . o n ^ x i k a s t j i -
n u t . Vuodesta 1947, vuoteen 1949, so.'
niinä vuosina, j o i t a voidaan pitää
" M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n " k a u t e n a ,
kasvoivat tutkimamme 380 yhtymän
voitot 212 pros. Samanaikaisesti l a s ­k
i v a t reaalipalkat 28 pros. Tämän
ohessa voidaan todeta, että kysymys
o n v a i n i l m o i t e t u i s t a voitoista'. M u t ta
mitä s a l a t t u i h i n v o i t t o i h i n tulee, voi­d
a a n ne a r v i o i d a 80 p r o s e n t t i i n i l m o i ­tetuista.
'
K a i k k i tämä osoittaa, että talouden
sotakannalle j ä t t ä m i n e n , j a ' s o d a n -
valmistelut j o n y t o v a t luoneet m u k a ­n
a a n työväenluokan taloudellisen ia.
y h t e i s k u n n a l l i s e n asemi^.- oleellisen
huonontumisen. M u t t a taantumuk­s
e l l i s t en vallanpitäjien J a s u u r k a p i t a ­l
i s t i e n tarkoituksena o n k u l k e a yhä
pitemmälle tätä tietä. He haluavat
vähentää sosiaalisia menoja j a v a ­pauttaa,
siten kymmeniä miljardeja
f r a n g e j a sbtpaalllsiin t a r k o i t u k s i i n.
He vaativat : yhä itsepintaisemmin
työajan pidennystä. • •
E A N S K A N TUOTANTO
SHBTOMAALUONTOISEKSI
R a n s k a o n k u l k e m a s s a nopein, aske­l
i n taloudenisti^ f reTppiota k o h t i . V u o ­desta
1914, SO. enshnmäisen maali-:
mansodarlf 'puhkeMnisa5ta'i;;lähtien
R a n s k a n ^»r^arlstö ^ b n /osöittaUtiAiut
olevansa^ täysin kykenemätön t a k a a -
sen,^ Joka vastaisi tskhillistä edistystä
Ja tieteellisiä keksintöjä.
' :^ Jos vuoden 1 9 1 3 tas<ri(si metU-
'. tään 1 0 0 , nUn nousi Ranskan teol­lisuustuotannon
: indeksi .vuoden
' 1950v^<«simniäisenä-neljänneksenä
kaiken ' kaikkiaan 1 2 1 pisteeseen.
; Vertailun vuoksi, todettakoon, että
"vNeovostOllIton.tuotanto jo vuonna
' 1938 oU lisääntynyt 9 0 8 3 prosenttia
vuoteen 1 9 1 3 verrattuna.
Mitä tulee ulkomaankauppaan, e r i ­koisesti
'Vientiin, o n R a n s k a n talouden
m u u t t u n i i n e n s i i r t o m a a t a l o u d e n l u o n ­toiseksi
Vieläkin sihnäänpistävämpi.
' R a n s k a n viennissä on valmiiden
t u o t t e i d e n osuus laskenut 6 1 prosent­t
i s t a 4 3 p r o s e n t t i i n J a r a a k a - a i n e i d en
osuus noussut 2 7 , 5 prosentista 4 3 p r o ­s
e n t t i i n . ,^ •
r Tätä rappioprosessia kiihdyttää l i ­säksi
a m e r i k k ^ i s t e n monopolikapi-t
a l i s t i e n etuja palveleva " M a r s h a l l -
s u u n n i t e l m a " .
V u o n n a 1 9 4 6 l a a t i M o n n e t i n j o h t a ­ma
komissio perusteellisen ohjelman
V u o n n a 1946 l a a t i M o n n e f n joh­tama
kcmissio perusteellisen ohjehnan
R a n s k a n teollisuuden Ja m a a t a l o u d en
taloudelliseksi Jälleenrakentamiseksi.
Tällä hetkellä tätä suunnitelmaa s y r ­jitään
tarkoituksellisesti^ J a ^ e n h y l ­kääminen
o n varmasti edessä.: S u i m -
n i t e l m a n l a a t i j a t ovat tulleet sen h a u -
d a n k a i v a j i k s L Tämä o n u u s i todistus
siitä, että suunnitelmatalous o n m a h ­dotonta
kapitalistisen a n a r k i a n : olo­suhteissa.
PAMAHDUSTA K A I K I L LA
TUOTANTOALOILLA
lärkeimmillä kansantalouden a l o i l ­l
a o n t i l a n n e tällä hetkellä seuraava:
H i i l e n t u o t a n t o , joka 1939 nousi 55
m i l j o o n a a n tonniin, nousi 1946 työ­läisten
ponnistusten ansiosta 50 m i l ­j
o o n a a n t o n n i i n , m u t t a nyt, 3 vuotta
marsihalloimisen s i j o i t t a m i s e n jäHceea,
hiiltä l o u h i t a a n v a i n 47,7 miljoonaa
t o n n i a " M o n n e t i n suunnitelman".65
m i l j o o n a n t o n n i n a j a s t a . Mitä -säh-kövoimantuotantoon
tulee, keskeytet­t
i i n oikeistososialidemokraattisten ml-,
n i s t e r l e n R a m a d i e r i n j a L a c o s t e n an-'
t a m i e n ohjeiden mukaisesti 6 voima­laitoksen
rakennustyöt, j o t k a olisivat
tuottaneet vuodessa m i l j a r d i kilowat-t
l a . Muiden erinomaisten tärkeiden
voimalaitosten rakennussuunnitelmat
hylättiin. Teräksentuotantö, joka
vuonna. 1949 nousi 9,121.000 tonniin,
m u t t a ' s u p i s t u i 1950 8,314.000 t o n n i i n.
. Ne 15300 t r a k t o r i a , j o t k a , rakennet­t
i i n vuonna I950,,muodostavat t u s k in
:3'4 pros. ; s u u n n i t e l l u s t a .määrästä,
ire n t dl^ö^tticjtdfijtd (käyt^miollisssti
katsoen l i k v i d o i t i i n : • -Tässä teollisuu­dessa
työskentelevien työläisten luku­määrä
väheni'92.ÖbO:äta'194T alle :30.-
OOOieen 1950; Myös laivanrakennus
(on vaikeassa tilanteessa. Vuonna 1903
r a k e n n e t t i i n l a l v o l a k a i k k i a a n 234,000
itonnia' Jä'Vuonna^'l949 i55.öb"Ö t o n n i a,
i V u o n n a 1950 laivojen rakentaminen
vähenee hfetkiihfetkeltäli P u u v i l l a k a nr
k a i d e n tuotanto väheniiÄlM.OOO: t o n ­n
i s t a ivuonna 1913 155,000 i t o m ^ i n
' 1949. :^Mitävillakutomolhin tulee, v a l ­m
i s t e t t i i n 1938 k a i k k i a a n 103.000 t o n ­n
i a v i l l a k a n k a i t a , m u t t a vuonna 1949
k a i k e n k a i k k i a a t t ^ y f i ln <80,767 stonnla.
K u n am'erik1caia'isten''tekstiilleEf- t a r -
pseton t u o n t i o n lisääntynyt huomat­tavassa
määrin, o n t e k s t i i l i t e o l l i s u u ­dessa
työskentelevien työläisten l u k u ­määrä
vähentynyt 9^,000:stä .vuonna
1929 65rf,00O:een v u o n n a 1939 J a 600.-
000:een vuonna 1949. M u t t a katastro-l
a a l i s l m m i n v a i k u t t a a epäkansallinen
p o l i t i i k k a epäilemättä r a k e n n u s t e o l l i ­suudessa,
j o k a vuodesta 1947 vuoteen
1949, SO. lähes -3 vuoden aikana,, on
rakentanut t a i Jälleenrakentanut v a in
40,000 asuntoa sen s i j a a n , että vähin­tään
450,000 asunnon rakentaminen
v u o s i t t a i n o l i s i ollut tarpeenvvaatima.
Rakennustyöläisten lukumäärä nou-r
see n y t 800,000:een. j o t e n se o n 300,000
alhaisempi k u i n 1913 J a 440.030 a l h a i -
sempi suunnitelman edellyttämää
määrää.
K A L A KVNTnULVA:
SUUBVAXEBTELUA
" H e r r a ' e i t o i Iniliaäh uskoa
,lainsn;£uurvalehteiija nUnulia t o '
veluskunnassani?T:sanoi raviti
j a eräälle,vieraalleen.
, " H e i . t u l k a a p a tänne", hmai
k.0. tarjoUijalle. "Jos voitte
sanoa m i n u l l e valheen; saatt^"^
p i n i "
, "Tähän lupasittje kak^kymppö^
— Väitetään, että nainut m i»
kauemmin: k u i n poikamies. '£
J u t t u j a ! ,Hän^tä vain
a i k a pid^nmältä.'
HAUTAJAISKYYNELEET
: K a k s i sitkuläen vahtimestaria
I t k i en Ja: syvästi vaikertaen, v
n a i s i h m i n e n s a t t u i kävelemään
Ohi Ja tiedusteli, mistä: oikeastaan
kysymys.
— E l e f a n t t i o n kuollut,
toinen miehistä. •
— K o v i n siurettavaa o n kuulla
l a i n e n uutinen; sanoi vanha
m u t t a . o n k u i t e n k i n todella
lämmittävää nähdä kahden tä'
vuisen miehen osoittavan niin
Iistä surua : eläimen poismenon
dosta.
sanoi toinen vaht
emme me sure elefantin kuo
v a a n sitä, että meidän kahden
h e n on se haudattava.
Ruokataryikkelden
hinnat kohonneet
124.4 prosentilla
O t t a w a . C a n a d a n tilasto
t o i m i s t o n elinkustannuksia kos
t i l a s t o j en yksityiskohtainen tut
n e n osoittaa, että canadalaisben
katarvik&eiden hinnat olivat. k
neeC s i t t en toisen maailmansodan
kamisen 124.4 p r o s e n t i l l a . K un
edellisten v i i d e n vuodfen (1935—
h i n t a i n - k e s k i t a s o a pidetään v€
l u k u n a :100, kohosivat elintanJktt
den h i n n a t tämän vuoden helmal
päivään ,mennessä, ivertauslukd
r224l4,innkä m e f ] ^ t s ^ h i n t a i n koihil
mistä 124.4 p r o s e n t i l l a.
T i l a s t o l l i n e n toimisto - j a k a a ke^
määräisen pertreen elinikustannuiM
k a i k k i a a n kuuteen ryhmään. Helia
1 pjiä_oli^näiden rj-hmien yertaudu^
' h l n t a l f t 'kohoamiseen' nälhden
varilaiset: " ' " - - - "
- R u o k a '
j (Vaatetus
. K a l u s t o , palvelukset , • • ; • 18
Länipö J a v a lo •.... .1
Sekalaiset ' ISli
V u o k r a t 1361
Keskimäärä yhteensä . . ; . . .1751
Gfntariossa 4,512,000
asukasta 1950 lopulla
Toronto.: — Ontario Gov
Services-lehden mukaan oli On
maakunnassa viime vuoden -
k a i k k i a a n 4,512,000 asukasta
prosenttia enemmän k um
1945, j o n k a Jälkeen maakuntaan
saapunut n o i n 220,000 siirtolaista,
mana^ a i k a n a lasketiCan maakui
poistjuneen 63,000 asidcasta, joten
tolaisuuden nettotulos kuluneiden
den vuoden a i k a n a o n noin 157,,
henkeä. {
; M a a k u n n a n työvoima-armeija
k e t t i i n v i i m e vuoden l o p u l l a 1.
henkilön suiuiiiseksi, ollen noin
prosenttia maakunnan väestöstä.
PÄIVÄN PÄKIHÄ
"Meidän elämäntapamme"
pertpteellä. Ihmisiä yritetään rauhoittaa sillä, että viahomia'lapsia\^'-^il:',- •••:„• : : . ' . • ' — — — — — J — — — • , • - :., •,:,••
opetetaan kyyristynMuin luokkahuoneensa nurkkaan tai pulpettien ^ hanedustajistoo kohtaan on sellainen seikka inistä hän epäilemättä
suojaan. Muita samanlaisia "neuvoja** ja valmisteluja suunnitellaan f joutuu valitsijoille vastaamaan tulevissa kunnallLsvaaleissa. Tässä
yhteydessä «valtuusmies -\ndersonilla on mimtakin selvitettävää valst-sijoUle:
Hänen käyttäytymisensä bussiliikenteen suhteen valitirksia
•esittäneen lähetystön jäseniä kohtaan oli myös tuomittava. ^ \ ' a r m aa
? on, että; yksikään tähän lähetystöön osallistuneista henkllöUtäJ--
ja heidän ystävänsä r— ei tulevissa vaaleissa äänestä enää mr.
Andersonini. Ajatellaanpa vain tätä: Kun tiima lähetystö oli esittänyt
k.o. alueeni asukkaiden allekirjoittaman valituskirjelmän, niin b i B s i -
yhtiön edustajalle a^incttiin tilaisuus pitää niin pitkän puolustus­puheen
kuin tahtoi.— mutta lähetystön jäsenet yritettiin estää puliu-
/'masta. ,; • ••. • '•• . *^ V.. ,••••'",:
;•• Sivumennen sanoen voidaan mainita, etUi mr. .\ndorson tekisi paljon
suuremman ]i>alyeluksen luupungin väestölle, jos hän kuuntelisi ive-ronmaksajatn
valituksia ja yrittäisi tehdä jotain katipungimme sika-thaiscn
likaisten katujen puhdistamiseksi, joiden johdosta vierailijat
ahta^^at niin pisteleviä busuntoja, ettei niistä sovi lainkaan p.iinaa.
ati^tpommitidcsen A-araltä. Mutta tiedemiehet kertovat meille, ettei
atomipommia vastaan ole mitään puolustusta. Heidän selityksensä
mukaan ihmiset, eläimet ja kasvitkin kuolevat siitä kaupungista mihin
atomipommi putoaa. Näinmuodoin ainoa todellinen puolustustoinven-pide
on se, ettei atomiponlmeja pudoteta lainkaan. Ainoa tuloksia
tObttavasiviilipuolustus on vaatimus, että atomisodan valmistelun
asenteista nrvetaan neuvottelemaan ja sopimaan kansainvälisistä kiis-ei
halua nähdä sitä, että kotimme, omai-atomipommilla.
Mutta v.t. por-
^ nestari ^nderson on auttamattomasti «väärässä jos hän luulee, että
« ' l i a i i voi estää sudhurylaiset lausumasta mielipiteihi siitä mikä on
1^^ Ja sudbur>'lai-
' silla on oma panoksensa tässä kaupungissa, jota ei haluta jättää
soi^tdliijäx seikkailujen annoille.
{ y . t . pOTmestari Andersonin, epädemokraattinen esiintyminen rau-
Y h d y p a l t a i n j a C a n a d a n porvarit
puhuvat mielellään"meidän elämän­tavastamme"
kun. h e , m o i t t i v a t sitä
elämäntapaa nrfkä o n Johtanut N e u - '
vostoliltossa Ja kansandemokratian
maissa palkkojen kohoamiseen Ja
elinkustannusten halpenemiseen —
.siis aivan .päinvastaiseen prosessiin
k u i n on h a v a i t t a v i s s a k a p i t a l i s t i s i s sa
maissa. Joissa elinkxistannukset a l i ­tuisesti
kohoavat Ja p a l k a t l a a h u s t a ­vat
jälessä, ellei niitä suorastaan
aienneta. Tässä yhteydessä o n s o p i ­vaa
palauttaa m i e l i i n se tosiasia, että
elinkustannusten kohoaminen o n s e l ­laisenaan
p a l k k o j e n alentamista ellei
sitä seuraa heti p a l k k o j e n korottami­nen.
"Meidän elämäntapaanune" kuuluu
e i m c n ' k a i k k e a se " v a p a a y k s l t y i s y r l t -
teliäisyys". Josta porvarit puhuvat
myöskin mielellään.. Tästä y k s i t y i s -
yritteliäisyydestä o n ollut viime a i ­k
o i n a lukuisia loistavin esimerkkejä
yhdysvaltalaisissa lehdissä Ja onpa
niistä p u h u t t u h i u k a n myöskin c a n a -
k a l a i s i s s a lehdissä. Meidän t a r k o i ­tuksemme
o n tällä erää kiinnittää l u r
k i j a h i huomio sUhen yksitylsyritteliäl-syytcen.
jota tutkitaan parhailkaan
Yhdysvalloissa, kysymyksessä o n se­n
a a t t o r i Ester K e t a u y e r i n r komitea,
Joka o n t u t k i n u t järjestynyttä r i k o l l i ­suutta
Yhdysvalloissa. Sen t u t k i m u s ­t
e n kohteena on o l l u t : etupäässä se
v a l t a v a r i k o l l i n e n i i h k a p e l i . Jossa k a i ­kenlaatuisella
vedonlyönnillä o n Joh­t
a v a asema Ja Jonka t a k i a eräs suo­m
a l a i n e n k i n . F r a n k E r i c k s o n . o n p a r^
h a i l l a a n ' s u o r i t t a m a s s a kahden vuo­den
tuomiotaan RIkers I s l a n d i n v a n ­k
i l a s s a vaikka monet suuremmat ja
k a i k k i Johtavat tämän a l a n r i k o l l i s et
ovat v a p a a l l a Jalalla.
Tässä o n kysymyksessä t o d e l l a v a l ­tavat
summat koska asiantuntijat
väittävät tämän l a i t t o m a n iihkapeUn
käsittävän' k a i k k i a a n n o i n 2 0 , 0 0 0 m i l ­j
o o n a n d o l l a r i n : vuotuisen l i i k e v a i h ­don.
V a i k k a siitä ei Jäisi " p u h t a a k ­s
i " muuta k u i n . kymmenen prosenttia
n i i n kohoaisivat näiden r i k o l l i s t en
vuositulot : a i n a k i n 2 , 0 0 0 miljoonaan
d o l l a r i i n vuodessa. :''E1.tässä n a p i l la
p e l a t a " , sopii v a r s i n h y v i n johtopää­tökseksi.
Tällä a l a l l a sanotaan olevan kaksi
t r u s t i a , y k s i Chicagossa Ja t o i n e n N ew
Y o r k i s s a , jossa sen päämiehenä tiede­tään
olevan iPTank Costello-nimisen
miljonäärin. Joka o l i todennäköisesti
myöskin E r i c k ^ n l n näkyvissä oleva
päämies. O n l u o n n o l l i s t a , että C o s -
t e l lo o n v a i n . j u l k i s e s t i t u n n e t t u t r u s ­t
i n päämies, m u t t a hänen yläpuolel­l
a a n o n a b i a k i n toistaiseksi JulkisesU
tuntemattomia ratuynlehiä Ja p o l i t i i k ­koja.
: Tämä mUjonääri (CosteUo) o l i J o ku
a i k a s i t t e n tämän komitean t u t k i t t a ­v
a n a k a k s i kertaa, yhteensä 7 . 5 tuntia?
Hän a n t o i m m . t i e t o j a l u k u i s t e n k u m ­p
a a n k i n puolueeseen (demokraatit Ja
tiepublikaanit) k u u l u v i e n poUtiikkoJen
suhteista tähän rikolliseen toimin­t
a a n , m u t t a sUtä huoUmattä häntä
e i ole v a n g i t t u , e i edes k o s t o k s t Mikä
osoittaa miten tärkeä mies J a tekijä
hän on .-"meidän elämäntapamme"
mukaisesti. Costello o l i k u i t e n k i n s i i ­nä
määrin gentlemanni; että ei m i l ­lään
tavalla yhdistänyt New Y o r k in
entistä pormestaria näihin asioihin
v a i k k a pormestarin a l a i n e n v i r k a - Ja
p o l i i s i k u n t a o n sotkeutunut n i i h i n h y ­v
i n monella: e r i t a v a l l a.
K e f a u v e r l n komitea l&n kulkenut
siellä Ja täällä suurhnmissa k a u p u n ­geissa.
St. L o u i s i i n saapuessa h a ­v
a i t s i komitea, että k a i k i d s e n haas­tamat
todistajat olivat yhfäkkiä s a a ­neet
sydäntaudin. K o m i t e a n edessä
o l l e i t a todistajia v a h a s i yleens4 tie­tämättömyys
Ja muistamattomuus Ja
t i u k a n p a i k a n t u l l s n h e vetosivat !"pe-r
u s t u s l a i i l i s i i n o i k e u k s i i i i s a " kieltäy­tyessään
todistamasta. K a i k e s t a huo­l
i m a t t a on komitea saanut selville,
että Jokaisessa suuressa kaupungissa
ovat k a i k & i suurimmat Tikolliset k o s -
Icemattomat syytöksiin Ja r a n g a i s t u k ­s
i i n nähden, koska viranomaiset l a h ­j
o t a a n j a saadaan työskentelemään
käsikädessä näiden r i k o l l i s t e n kanssa.
; N i i n , kuten sanottu, ovat : k a i k k i
pääpomot a i n a FTank Costelloa myö­t
en yhä edelleenkin v a p a a l l a J a l a l l a j ^
tätä r i k o l l i s t a " l i i k e t o i m i n t a a " h a r j o i ­tetaan
entiseen tapaan n i i n (Yhdys­valloissa
k u i n Canadassakln.
Senaatissa t u t k i t t i i n äskettäin myös­k
i n R e c o n s t n i c t i o n F i n a n c e Corpora-tionUi
( R J . C . ) asioita. Tämä h a l U -
tuksen grhtld on lahuinnut rahoja
pääomien puutteessa oleville y h t y m i l ­le
Ja yksilöille. Tutkhnuksissa t uU
selville, että. V a l k o i s e n T a l o n Ja de-mokraattipuolueen
k a r ^ U i s e e n k o m i ­t
e a n "yhteyksiä" omannut mies, E.
M e r i Y o u n g . nimeltään, oli vaatinut
tuhansien d o l l a r i e n p^dkkioita 'Mrai-k
u t t a a k s e e n " labian, saantiini - M n
Y o u n g tietenkin k i e l i s i k a i k e n , eikä
myöntänyt mitään muuta k u i n sen.
että hänen vaimonsa on konek
taiJattarena Valkoisessa Talossa,
kimuksissa t u l i myöskin selvlll.e,
näitä lainoja o l i v a t saaneet I<J
sellaiset yhtymät. joiUe niitä el
pitänyt a n t a a Jne.
Asioissa t a p a h t u i k u i t e n k i n seo
keen h u v i t t a v a käänne.
Yhfäkkiä i l m o i t e t t i i n , että
d e n t t i T r u m a n o l i määrännyt
a r k i s t o s t a valokuvattavaksi noin
- T S O O edustajahuoneen jäsenten J
n a a t t o r i e n khrjettä, j o i s sa suosit
v i h j a t a a n tai pyydetään lainoja
n e t t a v i k s l sille t a i tuolle yrity'
t a i henkilölle.
Tämä presidentin vastasiirto
saanut a i k a a n sähköisen v a i
, K u i n ' ; sähköiskun saaneina ovat
n a a t t o r i t menettäneet sen Jä
k a i k e n h a l u n s a R F C : ' n asioiden
misecn.' Asia o n nä^^if»»^^ siten,
jos senaatti Olisi Jatkanut
t u t k i m i s t a j a p a l j a s t a n u t miten
tusta lähellä olleet miehet oaat
sua v a s t a a n myyneet suosituksiaai»
että l a i n o j a on a n n e t t u niillekin,,
ka eivät l a i n ' m u k a a n olisi olleet'
kcutetut niitä saamaan, olisi
d e n t i t vastasifrtoito paijastanot
n a a t t o r i t itsensä s y y l l i s i k s i siibo»
m a a n vaikutukseen Ja likaiseen
hön,jota\on h a r j o i t e t t u kansaa
j e n lalnaamlsdEsi kaDcenlaatuisHk
täviUe J a kehiotteUJoUle.
NUn. TämäUainen."meidän i
tapsimme'' o n varsin:yleistä
hallituspiireissä kapitalistisissa
sa Ja e n n e n k a i k k e a Juuri:
Ja YhdysvaHoiisa; Joissa 1
n e n "yksitylsyrittelläl^s"
kukassaan^
K a i k e n tämän johdosta on
sanoa, että s u u t r i k o l l l s e t ajanf;
nosti Umusiineina m u t t a i
h i r t e t ä ä n ' ^ t a i p a n n a a n aInakiD,
t e r i en t a a k s e . K a n e Terä.
i i i mm