Vapaus, February 1, 1969

              - < Maamme itsenSisyyden ensi vaosinat^^IquisaMssotkii jSIkiselviUely^
j«|a seuraaksena tySvfien ttrheiliisean>jea 1^
v$()n VrheilulitUo on kolkenut vaÖierikUna SO^vdoilstaipaaeen. Sen toi-mlntili^
moUut itaenfilsen Suomen arkea. 1^ on ollut
jimnlstön pyyteetön .aatteellisuus ja luoiUim^^^^
, vi^n.'TUL on Wnttt virkistystä tehdass^
riiileiinuksilla, virastoissa ja kodeissa ty5tä tekevien arkipSiväfin. Tyo-vMen
Uriieilullitto on levittänyt uriielluharrastnsta laajojen nuorisojouk-kojeia''
k^skattteen ja: tehnyt sen^ maassamme tMtflUseksl kansanta«raksL
Tfiyjttfiessään 50 vuotta Työväen
Urheiluliitto voi todeta periaatteit-
:_tensÄ'ike&tSneen mutittuvassä maail-iritesäv
T U L ' voi tänSän ylpeänä esi­tellä-
periaatteensa: ne viitoittavat
yhä tietä eteenpäin. -
'Työväen Urheiluliiton johtotähte­nä
oh ollut koko ajan laajan jouk;
kpurhfeiluii: kehittäminen, suurten
joukkojen vetäminen liikunnan p i i -
rtin. Tänään tämä periaate \on jo-yleisesti
Iiyväksytty.
Työväen tJrheiluliitto on aina tun­nustautunut
osaksi työväenliikettä.
T U L : h jäsenjoukot ovat kamppail-lessaan
oikeuksiensa puolesta toden­neet,
ettei urheilua voi erottaa poli­tiikasta.
Tänään on 30 tiedekin ha­jottamassa
porvarillisen urheilun
puolueettomu usmyy ttiä.
Työväen Urheiluliitto on perus­tamisestaan
lähtien tähdentänyt, et­tei
urheilu voi kehittää terveyttä ja
sopusointuista ihmistä keskittymällä
urheilukoneen kasvattamiseen. Tä­nään
yhä useammat ymmärtävät, et­tä
urheilujärjestöt ovat vastuussa
myös ^nuorten henkisestä kehittä­misestä.
Työläisurheilussa on muun työ-väenlikkeen
tavoin ymmärretty, et­tei
urheilua saa valjastaa kansallis­kiihkoisten
tavoitteiden asianajajak­si.
Se • on rikos nuoruutta j a ihmi­syyttä
vastaan. Työläisiirheilu on
toiminut kansainvälisenä rauhan­liikkeenä
j o ennen kuin rauhanliike
saavutti nykyiset maailmanlaajuiset
mittasuhteet.
Työväen Urheiluliitto on ollut pe­rustamisestaan
lähtien jäsenenä
kansajhvälisen työväen urheiluliik­keen
riveissä. Työväen urheiluliike
on toiminut uranaukaisijana Suo­men
j a Neuvostoliiton urheilusuh-teitten
kehittämisessä. T U L on v i i ­me
vuosina pitänyt yllä monista vas­tuksista
huolimatta näitä perinteitä
j a luonut veljelliset ystävyyssuhteet
kymmenien veljesjärjestöjen kanssa
n i in idässä kuin lännessäkin.
Juhlapäivänään Työväen Urheilu^
liitto osoittaa erityisen kiitoksensa
perustajajäsenilleen, niille jotka vas
titksia'pelkäämättä nostivat liittom­me
kansalaissodan-tuhkasta.
TUL KIITTÄÄ JA TERVEHTII
^ k a i k k i a niitä, jotka pysyivät
liitolleen uskollisina pahimpinakin
vainovuosina.
— veteraaneja, jotka ovat anta­neet
kaikkensa työväen urheiluliik­keelle,
niitä T U L : n riveistä noussetta
lahjakkaita uriieilijoita, jotka ovat
tehneet^ maatamme ja sen työväen
urheiiuliikettS tunnetuksi,
—'-kyinmeniätuhansia aktiiviur­heilijoita,
seuratoimitsiJoita,"^aisia
j a miehiä, jotka tänä päivänä to­teuttavat
liittomme ihanteita.
— tämän päiväri nuoria'jäseniään,
jotka valmistautuvat VII litttojuh-lassa
astumaan isiensä ja äitiensä
jäitämille paikoille ja pitämään
T U L : n lippua korkealla.
Tänä päivänä, jolloin juhlinune
T U L : n 50-vuotistaivalta, emme kat­sele
vain taaksepäin, lyömme ei ole
päättynyt. Työväen Urheiluliittoa
johtavat periaatteet tunnustetaan jo
kaikissa/kansalaispiireissä.
TÄYTTÄESSÄÄN 50 VUOTTA
T U L TÄHDENTÄÄ:
— Urheilusta on muodostunut
sekä kansallisesti että kansainväli­sesti
entistä merkittävämpi tekUä
nykyajan yhteiskuntaelämän eräänä
erottamattomana osana. Se on koko­naisuus
osa yleisestä inhimillisestä
kulttuurista, joka tarjoaa monipuo­lisen
mahdollisuuden tasapainoisen
ihmisen kehittämiseen. Sen vuoksi
urheilu ja liikuntakasvatus on en­tistä
poremmin nivellettävä yleiseen
yhteiskuntasuunnitteluun, poliitti­seen
elämään ja yhteiskuntamme
demokraattisiin menettelytapasään­töihin.
— Porvarillisen kilpaurheilun kak
sinaismoraalista on päästävä rehel-l
i s i ih ratkaisuihin UNESCOin pii­rissä
valmistetun urheilun peruskir­j
an viitoittamalla tavalla. Jotta tä­hän
yllettäisiin, on kaikin tavoin
tuettava ennakkoluulotonta ja laa­jaa
keskustelua tämän kansainväli­sen
asiakirjan ehdotusten pohjalta.
— Yhteiskunnan on annettava
tunnustus vapaaehtoisuuteen perus­tuvalle
uurastukselle, jota urheilu­järjestöissä
tehdään tukemalla ny­kyistä
paremmin j a pitkäjännittei-semmin
maamme liikuntakulttuu­ria,
kehittämällä liikuntatieteellistä
tutkimustyötä ja auttamalla talou­dellisesti
joukkourheilutyötä tekeviä
järjestöjä.
— Suomalaisen työväenlikkeen
eri suuntien on tuettava: työväen
urheilua vilpittömästi, osana työ­väenliikettä,
työväenliikkeelle tär-
TUL:n liittotoimikunta
juhli synnyinsijoilla
Barrlkadimarssin sävelet ja TUL: n
pemstavxm kokouksen veferaanijä-senten
läsnäolo jidilistivat TUL: n
liittotoimlkunnan juhlakokousta lau­antaina
Koiton talossa.
Juhlakokouksessa hyväksyttiin jul-kHausuma
ia annettiin liiton kot'
keimmat ansiomerkit, hebniimerfcit
TUL:n varajniheenjiriitajille, diplo-nu-
insuiööri Lennart Kivelle ja so­siaalijohtaja
Erkki Puustiselle.
. .TUL: n 50-vuotisjuhlien sarjan aloit­ti
lauantaina liittotofanikunnan jäsen­ten
käynti TUL: n edesmennehtai pu­heenjohtajien
ja Viktor Dammin hau­doilla.
Sen Jälkeen paljastettim TUL:n
t i i l i i l l l l l l l l i l l l l l l l l i l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l ll
Mielenkiintoinen ja
opettava teos nä3rttämö-taiteen
harrastajille!
K. S, Stanislavski:
Elämäni
palvetilksessa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K. s. Stanlslavskla (1863—1938),
Moskovan Taiteellisen Teatterin
luojaa, pidetään yhtenä länsimai­sen'näyttelijän-
la olijaajantai-teen
suurimmista uudistajista Ja
hänen muistelmateostaan kutsu­taan
länsimaissa "teatterin raa­matuksi".
6tanlslav«kl pyhitti koko elft-mänsä
.teatteritalteer.e Ja näytte­lijöille,
hänen muistelmansa si­sältävät
värikkäitä kuvia vuosi­sadan'
alun teat^rlelämästä, IB^-
välltetä talteen filosofiaa ja nerok­kailla
,|>äkemyksen leimaamaa käy­tännön
ammattitietoa,
V ' Tilatkaa Osoitteella:
i^äpm Publishing
COMPANY LiMnrap
P. o. Box ^9. Sivfjbunr. Onl.
fifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiHiiiiiiiHiifiiiu
perustavan kokouksen kunniaksi muis­tolaatta
RaittiasyhAktys Koiton talos­sa.
Uittobmniknnnan jnhlakokooksessa
nähtiin TUL:n valktvoimistelijani esi-tj^
csiä, mhikä jälkeen puheenjohtaja
Olavi Saarinen esitteli.kokoukselle läs­nä
«Ueet TUL:n perustajajäsenet Se­veri
Koskisen, Osiiari Lammisen sdcä
Jalmari ia Vihtori TvUisen. Veteraa­nien
esittelyn ja kukittamisen jälkeen
piriieenjoirtaja Saaritien esitteli kokouk
sessa Täsnä olleet ulkomaalaisten vel-jesjärjestöjen
edustajat, joita oli saa-panat
TUL:oa kunnioittamaan 15 eri
maasta.^ . •
Juhlakokouksessa hiovutettiin ne!jän
vuoden saavutusten pohjalta TUL: n
parhaan seuran kiertopalkinto Helsin­gin
Jyrylle. Kiertooalkinnon luovutti
Suomen metallityöläisten liiton puheen
iohtaja. Tämän iälkecn eatteli TUL: n
SO-juhlavuottsjulkilaosuman .TUL: n
varapuheenjtÄlaja Lennart Kivi^ Hän
esitti juhlakokoukseCe ehdotuksen, et­tä
liittotoimikunta valitsisi toimikun­nan
valmistelemaan TUL: n uutta pe-riaatteeliista
okjefanaa, joka tulisi kä-stteiyyn
seuraavassa TUL: n liittoko­kouksessa,
^hdohis hyväksyttiin.
-Juhlakokous päättyi HTV:h soitto-kumuian
esHtämään Kansahiväliseen.
Perheavustuksiin
Suomessa korotus
Helsin|u — Noin 60 prosentilla kohoa
vat helmikuun alusta vieraalla paik­kakunnalla
työskentelevien huoltovel-vollisten
perheavustukset. Asiasta an­nettiin
asetus viime perjantaisessa
presidentin esittelyssä.
Asetuksen mukaan maksetaan työn­välitystoimiston
kautta pysyvään työ­hön
vieraalle paildcakunnalle sijoite­tulle
perhecnhuoltajalle perheavustuk­sena
100 markkaa ;^ideltä ja 40 mark­kaa
muilta huollettavilta kuidiaudessa.
Vastaavat avustukset ovat nylcyisin
60 ja 25 markkaa.
oletuksella pyritään lisäämään työ­voiman
ohjattua liikkuvuutta j a roh­kaisemaan
perheellisiä- työnhakijoita
emistä enemmän siirtytmöän pysyviin
työpaikkoihin toiselle paikkakunnalle.
Litkkuvuusavustuksiin on tämän vuo­don
.^'eti^s^^llQiimm^rickaar. »
keänä yhteistoimituian kouluna,
oi^an tulevaisuutensa ahjona.
Tjröväen Urheiluliitto käjrnnisU
viime vuosikymmenen^ syntyneistä
kansanurheilujärjestöistä eiisinämäi-sen.
-Kansanurheilun KediusliitQn.
T U L kuitenkin korostaa, ettei kan-sanjyiikuntaa
j a kilpaiiu-urheilua jAr
dä keinotekoisesti erottaa toisistaajo.
UQ muodostavat edelleen kokonai­suuden,
jossa kansanUikunnalla pi-
^ää olls^ tärkeämpi osa- Vapaaehtoi­sin
voimin toimivien urheiliijärj^
töjen päätä voittona ei tule olla huip
pitjen kasvattaminen^ vaan suurten
joukkojen, saaminen liikunnan pa-t
i i p . Kansanliikunta muodostaa erot
iamattoman osan urheilujärjestöjen
iyöstä. Kun. nuoret siirtyvät pois
koululiikunnan ja normaalin kilpai­lutoiminnan
piiristä, on kansanlii-kunnan
eri muodoin pystyttävä tur-
Vaapaan heidän liikuntatoimintansa
jatkuminen.
Edustusr j a hjuippu-urheilun vaati­mukset
ovat jatkuvasti kasvaneet.
Sen vuoksi on vakavasti tutkittava,
miten vastuuta huippu-urheilusta ja
Ulkomaisesta edustuksesta voitaisiin
siirtää valtiollisille elimille. Eräänä
keinona on harkittava valtion ur-heiluhalliimon
perustamista.
Elinvoimainen, aatteellisesti vireä
50-vuotias Työväen Urheiluliitto on
yhä nuori. Sen aatteilla ja jäsenis­töllä
on ollut ja on yhä edelleen
i>aljon annettavaa maamme liikunta­kulttuurille.
Sen tunnus: Korkealle
kansan kuuH» sUvittää tällä hetkellä
koko. maamme urheiluelämää-
Helsingissä 25. L 1969
TUL:n LUttotoimikunU
Hontfkongilafnen
kansainvälisenä
epidemiana
Suonissa kiertiiä yhtäldciä jäävettii
ruumiinlämpö kloaisee "samaan ai-kaan
IM asteen' oaikkeifle F., U-haksta
ja luita särkee, päätä pakot­taa
ia knritkna kuivaa. Mistä on
siiloin kysymys?
Ei muusta kuin että mikroskoop­pista
pienempi virus on iskenyt Tuon
viruksen nimiön Ar2 HodgKong48.
Sen aOaroerämen UMeeUelähtö ta-pahhii
Kiinassa. Englannissa virus
hmneiaankin Mao-flnnssaa aiheatta-.
jana.' . •
Kansainvälinen terveysjärjestö
(WHO) on knitenkm nmiennyt vi-niksen
sen paikan mukaan, jossa se
viime heinäkuussa ensimmäisen ker^
ran eristettiin. Näm influenssasta
tuli 'hongkongilainen*.
: Hongkongilaisepidemia siirtyi en­simmäisesi
suihkidconevauhtia Yhdys
dysvaltoihin. Virus pyyhkäisi mante^
reen yli tehokkaammin kuin pyörre­myrsky
ja. kaatoi amerikkalaisia jou­koittain
vuoteeseen. Epklemia iski niin
kertakaikkisena, ettei jatkoepidemioi-ta
odoteta ilmaantuvan.
Englannissa terveysministeri joutui
varoittamaan paniikinomaisesta ryn­täyksestä
kansalaisten rynnätessä
hankkimaan rokotetta Mao-flunssaa
vastaan. Ainakin miljoona annosta ro­kotetta
on käytettävissä virusta vas­taan
ja 140,000 annosta on luvassa jo­ka
viikko talven ajan.
Neuvostoliitossa terveysministeri i l ­moitti,
että influenssa saapuisi maa'
hait tammikuun loppuun mennessä.
Suurimmissa kaupungeissa akiltettiin
kampanja väestön rokottamiseksi.
Noin 70—80 prosenttia ihmisistä pys­tyttäneenkin
rokottamaan;
Rokotteiden vaikutus on virusten
osalta aina rajoitettu, koska ipfluens-saviruksiila
on ainutlaatuisia kykyjä.
Viruksilla on kaksi päfitjyyppiä A .ja
B. A 2 Hong Kong-68 on yicsi varian­teista,
joihin ei voida etukäteen kehit­tää
rokotetta. Samanlainen variaiitti
oli aikoinaan v. 1957 'aasialaisen' ni­mellä
tunnettu A "-virus.
Gerstenmaier kävi
Suomessa natsU
kirkon edustajana
Tohtori Eugen Gerstenmaier,
joka joutui eroamaan ,„Länsi-.
Saksan liittoptäivieh puhemiehen
toimesta otettuaan vastaan aiheetto­man
miljooniin nousävan "natsismin
uhri"-korvaukSen, toimi Hitlerin ai­kana
Saksan kahdesta evankelisesta
kirkosta siinä, joka tunnusti natsis­m
i n arjalaispykälät. Tämän kirkon
edustajana tri Gerstenmaier kävi
sodan aikana myös Suomesta, tästä
vaiheesta hän on halunnut vaieta.
Gerstenmaierin saama korvaus
perustui hänen Hitlerin kaudella
saamatta jääneeseen prossuuriinsa:
Korvaus on maksettu takautuvasti,
vaikka Gerstenmalerilla olisi ollut
lukemattomia tilaisuuksia ottaa vas­taan
yliopistollinen oppituoli. Gers­tenmaierin
"vastarintasankaruus"
on vasta vuodelta 1944, j o l l o in hän
oli heinäkuun 20 päivä epäonnistu­neen
attentaattiyrityksen takana ol­leessa
keskustelukerhossa. Hän oli
ainoa hengissä selvinnyt juttuun
sekaantuneista. 7 vuoden tuomiosi'
taan Gerstenmaier ehti kärsiä vain
9 kuukautta.
Lyhyt tarih^ NeV^ y®tk
Timesin f alsj^ikf
•'Olettäco. amerikkalamen'', kysyi oil^ Jiinb^, öipi s y^
tukeva" saksalÄii istquduttuaan ii- ^'^ 1 ' - " •
liassa ensinun^isen luohan osäMi^.
Saatuaan niyöntävän päääny6kkSw-sen
kanssan^atlaistajaltaän saj{5l|läi-neii
jatkoi 'hyvi«i juomien joildosb;
me-hii&
aii' Mrririmicätelevailä ikneJIä:
"Vastatkaa sitten erääseen k y ^ -
mjicseen: Mitä te teette Vietijamis-sa?
Ette*ö tee siellä sotarikoksia?'
Eh minä tiedä", sanoi ani^rikka-lainetL
" E n minä^ole tuomari."
'Te teette sotarikoksia Vietoamisr
s a " , i a t l ^ saksalainen huojuen pika-ijunan
vauhtfesa. Näin s o i televisios-sa.'
•
Amerikkalafaien oH vaiti.
Saksalainen löyliäsi kirjavaa sohnto^
taan ja jtrtkoi:
**Mikä on anunattinne?" hSn kysyi
"Oletteko kddmies?"
" E i , olen sanomalehden kirjeen­vaihtaja."
"Kerron teille jotakin, jos lupaatte
olla ilmoittamatta nimeäni, sanoi sak­salainen.
"Kerron Teille, koska olet­te
amerikkaalinen ja koska maan-miehenne
suorittavat sotarikoksia
Vietnamissa. Luvatkaa^ että ette pal­jasta
mmua."
Hän ojensi oikean kätensä vahvis­taakseen
sqiimuksen.
Amerikkalainen puristi hänen kät­tään
ja sanoi: " A l i ri^t. minä lu­paan...
•
Saksalainen kumartui eteenpäm ja
jatkoi luottamuksellisella äänellä.
"Myös minua on sanottu sotarikol­liseksi.
TUdmloistuimessa sanotaan
iiäii!' Mu^k 'sä^on teille,' mihä tapoin
A^erikkalainei^ kysyi: ".Missä se
t a t > ^ i Ja ra^S te olitte?"
p i i ' Vaj^Venäjällä", vastasi
saJfsaläiij^M. ''p
sa. iforsanttina- Meiiffin komentajam­me
ei antanut määräystä vaan joku
i D : sca (turvalli5iiii4»Iiisi, eräs Ges-iapon
osasto). Häii käski an^ua' ne
ihmiset, se oli rjdm^ä äiviiUväkeä.'
"Miksi te-ammuitte"- aimerikkalai-nen
kysyi.
—Kun SD antoi määräyksen, oli to-ieltaya-
tai he panivat: teidät seinää
i ^ e n " , sanoi saksalainen. ','Mitä te
olisitte tehneet? Vietnamisas teette sa
ilnaa kuin mekin silloin. Näen sen
leievisiossa joka ilta . . ."
"Olitteko natsipuolueen jäsen", ky-,
syi amerikkalainen.
"Tietenkin. Sataprosenttisesti. Mut­i
a te sytytätte meitä. Te vihaats mei­tä.
Koko maailma tuomitsee teidät sii­tä,
• mitä teette Vietnamissa. Eivätkö
he teidän mielestänne ole sotarikok­sia?
Varmasti ovat. Mutta ettehän te
paljasta mSnua?" .
" E n , " sanoi amerikkalainen.
Juna hiljensi vauhtia ja hän nousi
istuimehaan. Hänen asemansa oli
seuraava. Saksalainen puristi hänen
kättään, hymyili ja sanoi: "Näkemiin
taas, kaveri."
(David Binder, New York Timesin,
kirjeenvaihtaja Bonnissa;)
Lauajitai, helmiik, 1 p . S a f t i r d a y ^ Jan. .1, 1969'..- Sivu 3,
NL:ii' 'kaiKSäntulo
^ t t i 'viime vuodeta
öinrnnltdlman
Moskova; —Neuvostoliiton teol-lisuuistuotaikö
kasvoi viiine vuon-iia
keakimäärin 8.1 prosenttia ja
kansan;tulo lisääintyi 7.2 pros., mikä
yliitää-neljädlä prosentin kystnmer
hesosalla viime vuoden valtion suun
hiteiman.
Maatalouden tulokset varsinkin
viljan osalta ylittivät valtion suiin-hitebnan
j a viljasato läihenteli vuo­den
1968 erinäibystulosta, kertoivat
Neuivostoliiton kesskushalliraion lo­pulliset
tiedot viime vuoden talou-,
dssta.
.Palkansaajien määi'ä lisääntyi
vuodessa 2;8 miljoonalla työnteki-'
jailä j a oli vuodenvaihteessa kaik­kiaan
85,1 miljoonaa henkeä. Pal­kat
nousivat vuoden aikana keski­määrin
7.5 pi-os" ~ja keskipalkaksi
ilmoietttiin vuo5donvaihteessa 112,5
iuplaa kuukaudeissa. Viime vuonoa
niinimipalkika oli lain mukaan (50
ruplaa kuukaudessa.
Ruotsin paperia
Neuvostoliittoon
Tukholma — Ruotsi ja Neuvostoliit­to
ovat allekirijoittaneet sopimuksen
jonka mukaan Ruotsi vie tänä vuonna
Neuvostoliittoon paperia ja kartonkia
80 miljoonan kruunun arvosta.
Ruotsalaisten taholta suhtauduttiin
ilolla siihen, että sopimus oli voitu
saada aikaan jo alkuvuonna. Lisäksi
uskotaan, että-paperin vientiä voidaan
vielä lisätä Neuvostoliittoon tänä vuon
na.
Ruotsin paperin vienti Neuvostoliit­toon
on jatkuvasti kasvanut. Viime
vuonna Neuvostoliitto oli kuudennella
sijalla Ruotsin ulkomaisista ostajista.
SUOMEN ROOLI tURVALLISUUS-NEUVOSTOSSA
SOVITTELIJANA
YK. —• Pienenä puolueettoma-na
maana, joka on tavoitellut Ja
myös saavuttanut tarvallbuuden,
ei nojautumalla sotilasUlttolhin
eikä yhden valiaryhmittymän suo­jeluun
toisia vastaan, vaan nou­dattamalla
ulkopoUliikkaa, Jonka
pyrkimyksenS on mtan pysyttäy­tyminen
kansainvälisten selkkaus­ten
Ja ristfariitojen ulkopuolella.
Suomi pitil elintärkeiden etujen­sa
mukaisena edistil sellaisen
rauhallisen Ja Järkiperäisen maa-itahanJSrJcstyfcsen
kehittymisti. Jo
ka perustuu Yhdistyndden Kan­sakuntien
peruskirjaa cdellytta-mäin
yleismaailmalliseen kollek­tiiviseen
turvallisuusjirjestelmään
Näin lausui suurlähettiläs Max
Jakobson Y K n turvallisuusneuvos­ton
istunnossa viime viikolla. Suo­men
aloittaessa toimiwautensa neu­voston
jäsenenä.
Suurlähettiläs Jakobson totesi
edelleen, että päävastuu järjestel­män
tehokkaasta toiminnasta kuu­luu
turvallisuusneuvostolle
Turvallisuusneuvoston jäsenenä
uskomme Suomen voivan parhaiten
myötävaikuttaa tähän yhteistyöhön
noudattamalla tiukasti ja johdon­mukaisesti
puolueettomuuspolitiik­kaamme,
joka samalla kun se vel­voittaa
meitä pidättymään kannan­otoista
suurvaltojen välisissä kiis­toissa
tekee meille mahdolliseksi
ylläpitää ystävällisiä suhteita kaik­kiin
valtioihin yli ideologisten tai
sotilaallisten liittoutumien muodos­tamien
rajojen ja täten toimia, mil­loin
se vain on mahdollista, kiisto­jen
sovittamisen j a rauhanomaisen
ratkaisemisen hyväksi. Puolueetto­milla
valtioilla on, niin uskomme;
erityinen velvollisuus ei ainoastaan
itseään vaan myös koko kansain­välistä
yhteisöä kohtaan käyttäytyä
objektiivisesti ja harkitusti säilyt­tääkseen
kaikkien osapuolten luot­tamuksen
ja näin myös kyvyn suo­rittaa
niitä rauhanpalveluksia, joita
kansainvälisen rauhan ja turvalli­suuden
edut saattavat vaatia. Tässä
hengessä Suomi tulee antamaan pa­noksensa
turvallisuusneuvoston työ­hön.
Port Asihurin
kuulumisia
Port Arthur. Pakoilin^ so-.
vittelu ei poista laikkoja, viaan: saat­taa
ne laittomikBi, sanoi CL^Cn
sihteeri WUUam Dodge tääMä «is-tai-
iltaha.'
" M e emme vastusta- järkeviä • eji-dotuksia
teolUsuusdciistojen' ratikai-semiseksi,
mutta' me emine h y v ^ -
sy paikikosovittelua. Me tiedämme
käytäoKnön perui9teeMa<, että se (pak-
Icosoyittelu) ei ole vastaus tähän
ongelmaan.
Työnantajain t^ t y y tuimiistaa,
e'ttä köHeiktilviset nettVotfÖMt" ovat;
läillisb ötnenettelymulölogä ^ j U l ^ o ja
*järjesteltiäessä. Yhteiset tuädmjis-suunnitelmat
ja Lukot ovat oäänä
tästä kokonaisuudesta.
Suurten järvien terästuotantolai-ioksen
työsulku jatkuu. Edellinen,
ka-ksivuotinen työeJhtosopinius me­ni
umpeen tammikuun 1 pnä. So­pimusta
ei saatu uusituksi.: A i k a i ­sempi
palkka oli $2.63 tunnilta
mutta osasto No. 743 vaatii 75
sentin korotusta ja imiita "etui­suuksia.
Järvienpään yhdistetyn kauptm-gin
vaalit pidetään syyskuussa, tie-doittaa
Ontarion kunnallisasiain
ministeri D. McKeough.
. « . • • . . • #•...•
Frank Rahikka kuoli Dawson
Court vanhainkodissa. Hän työskeiv
teli aikaisemmin inetsäkämpillä ja
osallistui mm. Ontarion .metsätyö-
Iäisten yleislakkoon v. 1946 union
tunnustamisen ja työehtosopimuk-
-sen puolesta. — A T H . ' '
SeurapelitiMsuiiä
osutislliilkkeen
aiiditoriuinissa
Port Arthur. — Canadan naisten-kongressin
Järvienpään osasto jär­jestää
"seurapelit"' International
osuusliikkeen auditoriumiin keski­viikkona,
helmikuun 5 pnä, kello
2—4 väliseksi ajaksi iltapäivällä.
Tilaisuudesta saatavat tulot luoi\-u-tetaan
Vietnamin lasten avustamis­rahastoon.
Tei-vetiiloa;
Jäi-vienpään osastolla oli kunnia •
tarjota lounas vanhemmille kansa­laisille
heidän Sunshine Clubillaan
Korest&r's Hallilla, Port Arthurissa,
tammikuun 8 pnä. Ruokatavaran
tätä tarkoitusta varten oli lahjoitta- .
r.ut International osuusliike Port
Arthurista. Se oli hyvin mielyttävä
iltapäivä mistä kaikki osanottajat
saivat nauttia.
Canadan Naistenkongressin Jär­vienpään
osasto.
Qnassikset
eroavaty
liira devalvoidaan?
Palernio. — Italian liira devalvoi­daan,
Aristoteles ja Jacqueline
Onassis eroavat, presidentti de Gaul
le jättää poliittisen elämän, presi­dentti
Richard Nixon selviytyy hen­gissä
murhayrityksestä ja 'kokonai­suutena
katsoen vuodesta 1969 ei
tule kovinkaan onnellista".
Tämän synkän ennustuksen esiHi
sisilialainen selvänäkijä Vittorio J
Scifo, joka ammattinimeltään tun-|
netaan Tobrukin velhona, mar.ssit-
Ulaan hiljattain ulos Italian noitien
ja senvännäkijöiden valtakunnalli­sesta
kokouksesta Palcrniossa Sisi­liassa.
Scifo jn 'kyn»menet hänen kannat-
>4)jansa poistuivat kokouksesta sen
jälkeen kun osanotlaj ien kesken oi i
puhjennut kiista ensimmäisen "val­takunnallisen
salatieteen harjoitta­jien
l i i t o n " penistamisesta ja kiin­teiden
palkkioiden määräämisestä.
Scifo väitti, , että kokouä, johon
osallistui satakunta nollaa j a velhoa
ei edustanut Italian arviolta 10,000
selvänäkijän mielipiteitä. Hän esit­ti
myös vastalauseensa palkkioiden
suuruuden määräämisestä, koska on
olemassa selvänäikijöitä"ikuten mi­nä,
joiden nerokkuutta ei voida ra­hassa
mitaia.".
Scifon ryhmän poistuttua kokous
pääitti perustaa "akatemian", jolla
^ksin on oikeus myöntää salatieteen
professorin kunniakirjoja.'
JuutaOafisieit eivät
Unohda
Halle. — Fasismin juutalaisille
uhreille on pystytetty muistokivi |ä
<^lhitty haliessa juutalaisien hau­tausmaalle.
HaHe on nyt huinfaai-taya
teoJdisuMskaupunki DDR:ssä,
Qiutta 30 vuotta sitten sieltä ka­i
h i toimileWUn juutalaisten kulje­tuksia
tuihoamlsleirellle. Hallen
Juutalaisen seurakunnan puheen-^
jöhtaua, Karin Mylius muistutti,
että HaJlen juutalaisen seurakun-han
2,000 jäsenestä vain 80 palasi
Casistien barbaarisilta tuQioamls^
leireiltä. Hän viittasi myös fasis­min
uudelleen syntymisen vaaraan
Länsi-Saksassa, missä jo pitkän ai­kaa
on taas tlairjkrftettu • rotuerot-ielua
juutalaisten hatitadsMaläl&n
ja kulttuurimuistomeridcien suhteen
•— Ueeat ttimteet eläväit jouluiia
krveämmin kuin mitä he todellisuju.
pystyvät.
Hyvlnldnmahdollliista. Joku yslävä tai sukui^.ainien odcibtsia siedilä avosylin lausuakseen
•teädäit tervetulleeksi kotiinsa ja sydämeensä.
Jos näVn el oUsi, el ole .<?yyta murehtia. Koko Skandlinavla odottaa teitä . . . lumoavalla
tftvaUtt, JoHe te pystytte asntemaan täyden arvon koska olette itse sksuhdinaavista perua. •-
Skandinavia, jossa teUle tuntemattomiUekln kasvoille hällähtää välitön lämmin terve-tiiltailshymy,
Joka on nidn lumteeiiomaisesbl skandinaavmen.
Missä thaiäen herkkujen tuoksu ja näkemliuea . . ikalaruualt, vöileipäpöytä, vaahtoava
oHtlt . . . muistutitavait teitä menneiden päivien liloista. Missä kaibukuva, itaHo toi akanojen
haJki kiirivä feirkionkellon-kumajava. ääni voi ylläittäen luoda muistikuvia mejuielsyydestä
' _ tial noataittaiamlfif.eein Jonkun Jo kauan unohtuneen tapahtuman.
T ^ k ä ä tämä kamn lupaamttinne Wtka tänä vuoiiaiau LenAoldppuJen hdnnait eiväit.koskaam
oOe •o^eet hailvemmait Ja SAs — Skandinavian omai lemtoyhfciö — on kehittänyt niin
eduilUsla vaUmlsmiaitkoJa, että niitä on vailteaita Jfiibtää huomlolimaitlta. SilQä: maksaanalla
viEiHin ^ 3 B * — ££)lBnei'kkinä maimitaksemme - . - m e Icnoiätämme teddäit sinne Ja: takaisin
Jettllää, annamme tedlUe 21 paJvOä vierailuailkaa siellä, majoituksen Ja auton käyttöönne
(tai 600—900 maiim pituudelta vapaivtarautatiiemaitkoja). , ,
LlSätdiertbja saadaksenne otitakaa yhteys matkaitoimdstoonme tai SAS'lin.
«Voilmlsmatkahintaan sisältyy New York—Kööpenhamlaia edestakaislippu säästöluokassa.
SAS Service makes ali the difference in the woirld.
Lippumyymälät: 199 Bay Street, Toronto, Ont. Tel (416) 362-522t
800 Dofohiistcr Blvd.; Montreal, P.Q. Tel (514) 861-8311 211 Portage Avenue, lVinnlpeg: Man. Tel (204) 943-0673
(25—1).