Vapaus, February 1, 1969

              Lauantai, hielaralkL 1 p. r- Salfcurday, Feb. 1, 1969
INOBPBNDENT UABOR OROAN
OF FINNISH CANADIAN8
Established Nov. 6, 1017
MAlTAtkSRi K. SUIKSI
VAPAUS
(LIBERTY)
EDrrORi W. EKUUND;
\ TiLia>Hoi«Bi ^nnqmÄHD Coi^RiÄ: 674w^ei((
PQUIsliedthrlce weekly: ^uesdays, Thuxsdays and Saturdays by Vapaus
Piddlshing Ck>; Limited, 100-102 Elin St. .We^; Sudbury. Onturlo, Qanada.
MaiUng address: Box, Qft.
Adi«rtlslng ratäB iqMm äpi^tipi^ tar&|l4^n l!^^^^^<^
Attthoriged aa second clasamall by the iP^t Office peparti^
~ ,. Sää for p^yntient of .postage in caah. , Ä
- CANADIAN LA^iGl^^GE•PRESS ' C L UP
TILAUSHINNAT:
Skk. SJM) Suomeen: ivk. 11^ eui;. 0^
Leqtoliik^ftnf öfl tioäeii
vaiheen ky^ n
Suomen TUL:n vuosipäivästä
Tuihiaimeit täkäläket kafisaladseorane — niin. aikaiseimmin
kuin myöh^inmiiAld^ —ovat Suomen TUL:n kasvat­teja;
tai oli<set ain,akinVlälhieis^ssä koslkekilksessa sidHe^ Laiton
entisflflä "tyföiöä" jä •'pfojmä", on TULrsta vielä monieni
vuosien jälkeen hyvin läjpmin fcoftita sydämessä. He antav?it
vieläkin suuren arvon sille työlle miiikä TUL on Suomen
työtötölbvan nuoriscai ja kokb työväenliikkeen hyyälksi teh­nyt
jä mitä se edelleen tekee.
Suomdä itsenäisyyden ensi vuosina, kansalaissodan jälki­selvittelyjen
seurauiksena, työväen lu-heilusöuaroj en yhdyssi­teeksi
perustettu Työväen Urheiluliitto on kulkenult vaihe-rikaan
50-vuotistaipaleen, sanotaan TULm liittotoimifcuinnan
mjetjkkipäivän jphdösta viime simnimtaina antamassa laiisun-nossä,
inikä julkaiäbaain lehtemme tämänpäiväisessä numeros­sa.
Lietomme toimiiaita on todella ollut itsenäisen Suomen
arkea, fcuten mainitussa laiisiHmossa todetaan. Ja TUL:n voi-maittbäihteenä
on ollut jäsenistön pyyteetön aatteellisuus ja
lutottamus parempaan huomispäivään.
V Luoikkasodan liekeistä nousseen Työväen Urheiluliiton
johtotähtenä on aina ollut jouifekourheilun kehittäminen, laa-joijen
joukkxigen vetäminfen urheilun paariin. Nyt jolloin Työ­väen
Urhedhdiitto juhlii 50-vuotistaivaltaan, se voi todeta
periaatiteensa tulleen yleisesti hyväksytyiksi, kuten liÖttotoimi-kimnan
juhlakokouiksen juDdlausmnassa todetaan.
Työväen Urheiluliitto on perustamisestaan lähtiten tunnus­tautunut
osaksi työväenliikettä, totesi Kansan Uutiseit tämän
juhlapäivän toimituskirjoituksessaan. Sen teihtävänä yhlei-seissa
työväenliikkeessä on ollut tuoda virkisttystä tehdassa­leissa,
mötsdssä, maataloudessa, rakennuksilla, virastoissa j'a
kodeissa jokapäiväistä työtään teteevien arkipäivään.
Osana työväenliikettä on työväen urheiMmtto joutunut
50-vuotiseni taipaleensa aikana kokemaan myös kaiikki työ­väestön
'toimintapiirin nousu- ja laskukaudet. Sen historian
kirjasta voidaan löytää n.s. valkoisen terrorin kausi, 30-luvun
lapo^alaisrielmnniat laittomUksineen, liiton johtaminen sota-vanickureiden
kannattajaksi sekä sodanjälkeisen tauden rie-midcaB
toiminnallinen nousu ja sitä seurannut sisäisten rii-t^
oaaaksien kausi. Työväen Urheiluliitto on elänyt vaikeita
aikoja jolloin sen koko olemassaollo on ollut uhattuna. Jäse­nistön
aatteellisuus ja usko on taiitenkin kestänyt Työväen
urheiluliittoa ei ole saaitu kukistetuksi, ei uHconaisella painos-tuiksella
eikä sisältäpäin näkeittamalla, totesi mainittu lehti
ja jatkoi:
Juhiessaasn 50. toimintavuottaan ei Työväen Urheiluliitto
katsele vain taaksepäin menneisyyteen. Juhlakokouksen julki-lattsumassa
kartoitetaan myös tietä tulevaisuuteen. Liitto to­teaa
urheilun kuuluvan kulttuuritoimintoihin, jotka tarjcavaJt
monipuolisen mahdollisuuden tasapainoisen ihmisen kehittä­miseen.
Urheilu ja liikuntakasvaltus on entistä paremmin ni­vellettävä
yleiseen yhteislamtasuunnittehnm,pohitt^ elä­mään
ja yhteiskuntamme demokraattisiin menettelytapoihin.
Yhteiskunnan on annettava nykyistä enemmän tuikeaan va­paaehtoisuuteen
perustuvalle uurastiiks^le auttamallaan ta­loudellisesti
joukjkourheilutyötä tekeviä järjestöjä . ' v " - - .
Läittotoimikuninan juMIäiSmnassa esitetään vetoomus
Suomen työväenliikkeen eri suunnille ja odotetaan- näiden
kaikkien tunnustavan Työväen Urheiluliiton osaksd työväen­liikettä,
työväenliikkeelle tärkeänä yhteistoiminnan kouluna,
oman tulevaisuutensa ahjona.
Kansandemokraattinen työväenliike on aina tunnustanut
Työväen Urheiluliiton suuren menestyksen ja seissyt kai­kissa
ratJkaisuissa myös vaikeina vuosina tinkimättömästi sen
taikana. Y^dymnie täysin lii1rt»toiniikunnan juMaus vii­meiseen
kappaleeseen, jossa todbtaamj että Työväen Urheilu­liitto
on yhä nuori- elinvoimainen ja aatteellisesti vireä 50-
vuotias.
Työväen Urheiluliittoa odottavat suureit tehtävät. Tule­vana
kesänä on liiton suuri joukkojen katselemus, TUL:n
Vrr liittojuhla; Se tulee vaatimaan liiton jäseniltä paljon työ­tä
ja aherrusta. Olemme vakuuttuneita, että Työväen Urhei­luliitto
ja sen jäsenistö tulevat suoriutumaan juhliensa järjes-täiniseätä
jälleen tunnustusta ansaitsevasti.
, Canadan suomalaiset, enitiset TUL:n jäsenet ja nykyiset
ystävät, toivortitavat puolestaan hyvää menestystä ja onnea tä­män
kansanuriheilua edistävän liiton kaikille jäsenille ja kari-na/
ttajille SÖ-vuotisjuhlissa.
J6 ^husilbiteiä 6n maailman iltii)^
piirien huomion Kohteena ollut Sfintä-nopiiämpien
malkustajakoneidin (SSD
suMnilltelir JA^A^iäimDeri. Rcmähi-i
lais^glairlilaiseha yÄfesfyoiÄ vialmfe
tuva BAC/Sud Concorde on ollut ke­hittelyn
iäja%ria. vuodöäa 1962 lähr
tien. Myöis Neuvostoliiton on tiedetty
jkoÄstnibivaiv äänänbpeampaa mat-kustajakortetta,
sillä kesällfi 1965 1>a-fiisin
kansainvälisissä ilmailjjjiäijtte-lyssä
esiteltiin eiKi kerran läifeimai-sille
tarkkailijoille maöhistajakoneen
pienoisipalir^tyyi^imerkinnäira^än' Tu­polev
TU-144, , ,
Tällöin neuvostoliittolaiset ilmoitti-yat
koneen saavuttavan yU kaksinker­taisen
äänennopeuden,-ja suorittavan
ensilentonsa vuoden 196& kuluessa, t n -
ten tunnettua, TU-I44: n neitsytlento
tapahtui joulukuun 31. päivänä viime
vuonna. Tämä on ehkä jossain mää­rin
yllättänytkin länsimaiset ilmailu-iiirit,
koska ranskalais englantilainen
fcojsjörde on oHut;jatkuvasti ilmailu-'
ifehtien palstoilla, kun sen sijaan TU-
144:stä ei ole tullut julkisuuteen pal­joakaan
tietoa. Viime tietojen mukaan
CoiMX)rde koneen ensilento tulee tapah
tjumaan joka tämän kuun lopulla tai
helmikuun alussa.
Virallisten tietojen muukaan TU-144n
ensilento kesti 38 minuuttia Ja konees­sa
oli pääohjaajana Eduard Eijan ja
apuohjaajana Mihail Kozlov.
DELTASIIPI JA
KÄÄNTYVÄ NOKKA
TUI44 eroaa ulkonäöltään täysin' ny­kyisin
käytössä olevista suihkumattkus-tajakonelsta.
Ensi kertaa matkus'taja-koneessa
on delta siipi, samoin alasr
pä:n kääntyvä nokka. Koneen kärki­osa
on startm ja laskeutumisen ai­kana
ala asennossa, jotta ohjaaja voisi
nähdä pareminin eteenpäin. Tämä sii­tä
s)'iystä, että TU 144: n liukukulma
laskussa on suhteelisen jyrkkä. Ääntä
nopeamman matkalennon aikana run­gon
etuosa on suorassa. Samalla eri­tyinen
ilman hanfcauslämpoä kestävä
muotosuojus muuttaa nokan aerddy-naamisesti
edullisen muotoiseksi ja
suojaa ohjaamon tuulilaseja kitkan
vaikutukselta.
TU 144 on pitkällisen tutkimus- ja
kckeilutyört tulos. Esimerkiksi sen sii-pimallia
on kokeiltu pienoismallina
(uulltunnelLssa ja yksimootlorisilla ko-keilukoneilla.
Samoinesim.Concordea
moottoreita on koekäytetty satoja tun­teja
maassa.
kesäisistä mitoista ei ole annettu tarii
koja,luktija, mutta on arveljt»^, että
?e on hieman Coiicordea pienempi.
Lentokorjteuä tulee ol«>i^aali reittilii-icentees^
iä kilometrin luokkaa.
TU 144: n suunnitteluryhmän johta­jaksi
on mainittu Aleksei Tupolev,
^iuluisan ilmailuveteraanin Andrei
Tupolevin poika. On pyritty siih2W.
että kone kykenisi kilpailerftaan mah­dollisimman
hiyvin käyttökustannusten'
ja hinnan alhaisuudessa nykyisten
^uihkumatkust:ajakoneiden kanssa.
Niinpä rakenteissa on käytetty pää­asiassa.
alumiiniseoksia. Vain nokassa
ja tas<^eri' etureunassa on käytetty
vaikeammin (yöstetfäviä mjetaUeja. k^
i e n titaniumia ja_ ruostuniatonta te­rästä"
TUI44:n on kyettävä kilpaile-
Aiaan taloudellisuudessa ja hyStykuor-linassa
nyt käytössä olevien ja tuje-vien
matkustajakoneiden kanssa. Tu­ristiluokkaan
TU 444 ottaa 121 mat-iustajaa,
arviot hieman vaihtelevat,
J'a sen toimintamatka on noin; 6,500
ilometriä.
^ U U N N T I T E L U JA
R A K E N T A M I N E N MAKSAA
Ulkamuddöltaan sekä TU-144 että
Cö.Tcorde muistuttavat huomattavasti
toisiaan. Ne on suunniteltu likipitäen
samansuuruisia vaatimuksia varten.
On vielä mahdotonta sanoa millaisia
eroja koneiden suorituskyvyssä tulee
olemaan, koska Concorde ei ole vielä
lentänyt. Se on kuiteinkin varmaa, e^tS
tälia^tra koneiden suui^nittelu ja ra-kentaniinen
tulee sangen kalliiksL H
ole tietoa, kuinka Tsuuret TU-144:n
kustannukset ovat, mutta Coucord&i
ohjelma on tähän mennessä tullut
maksamaan 570 miljoonaa puntaa.
Tämä jdbtm osaksi siitä, että Coh-cbrdes^
ä. bn viimeistä teknistä tasöfa
edustavat iiydraali-, sähkS-,' eldetro
niiMca: ja oti{|ausjärjesteimät. Samoin';
suunnitelmanT^parissa työskenfelee pal­jon
erikoishenicilöstöä, jonka palkkatis
on kallista.' " " r -
Ääntän'opeampien maticustajakonei-.
den on arveltu tulevan liikentees^
1970 luvun alussa (Cbincorde v. 1972
—73 vaihteessa).
On usein esitetty epäilyksiä ääntä
nopeampien matkustajakoneiden ra­kentamista,
vastaan. On vedottu hank­keen
mukanaan tuomnn nskitelcojSi-h:
n. On totta, että ääntänopemnpaän
lentoftikenteiEseCTi i i i t ^ vielä: ^>^on
tuntemäftäqhrä fcysyniyksiä. Näiii ovat
esimerkiksi ääntäm^jeammin lentä­vien
koneiden paineaallot. Eräs <HI-
' f gelma on suihkumoottoreiden aiheutta­ma
melu lentokenttien läheisyydessä
Lennonvarmennuspalvehi joutuu uu­sien
kysymysten eteen. Onpa puhuttu
kosmisesta säteilystäkin. Siitä huoli­matta
on° selvää, että ääntänopeampi
matkustajakone on tosiasia ja että
uusi vaihe on alkamassa lentoliiken­teessä.
— S.S.
iypfssa
-- ori riittää
Helsinki — Suomen ulkomaan­kauppa
kehittyi viime vuonna odo­tettua
tuntiiyasti j^enujoi^ .Tosin
käytettävissä ei ole vielä kuin vuo-deiv
11 ensnni^gi96>i kuukauden ti­lastot,
mutta, niiden penisteella voi­daan
tehdä jo lopullisiakin johto­päätöksiä-
Näin sitäkin suuremmalla
syylfä, kun jo nyt tiedetään, että
vuoden viimeiseii' kaukaudiih aikana
ns. jouIutuoMi taantui tuntuvasti.
Joulukuustakin on siten odotettavis­sa
vientivoittoinen. -
, Tammi—-marraskuun viennln^ac-von
lisäys edäiisestä viiodigsta oli
33.5 pros. Asiantuntijoiden arvion
iniikaaii tämääierkttsee noin lOprb;
sentin suuruista reaalistakin kasvua.
Toisaalta tuonnin arvon UsSys oli
vain 17.1 pros ja tämä taas merkitä
see asiantuntijoiden mukaan noin
100 prosentin reaalista supistumista
Marraskuun loppuun mennessä kaup
patase oli kääntynyt: 232.6 miljoo-n^
ta markan yUjäänoään — toistet­takoon
tässäkin yhteydessä, että en­simmäisen
kerran 10 vuoteen. Kun
edellisen vuoden tammi—marras­kuun
tase - osoitti 457.3 miljoonan
markan vajausta, kauppataseemme
on täten parantunut vuoden aikana
lähes 700 miljoonaa markkaa.
Kun vuoden 1967 marraskuu oli
jo ehjä markan devalvointikuukausi
on syytä todeta, että tuonnin arvo
oli tällöin 615 8 miljoonaa markkaa.
NL:N YKSITYISKOHTAINEN ESITYS
LÄHI-IDÄN KRIISIN RATKAISUKSI
Moskova — Neuvostoliitto julkaisi
viime viikon lopulla sen kahden kuu­kauden
toimenpide-esityksen lähi idän
kriisin ratkaisuksi ja korosti, että tur­vallisuusneuvoston
jäsemnaiden tulisi
esittää sopimukseen pääsyä neuvoston
aikaisemman päätöksen poKjalfa.
Neuvostoliiton esityksen mukaan
1) Israel ja arabimaat ilmoittavat
samanaikaisesti olevansa vahniit lo^
petramaan sotatilan Ja kriisin rauhan­omaiseen
ratkaisuun sen jälkeen, kun
Israelin joukot on vedetty miehitetyil­tä
arabialueilta. Samalla Israel ilmoit­taa
päivänmäärän, jolloin joukkojen
vetäytyminen alkaa.
2) Sinä päivänä kun joukkojen ve
täytyminen tarkkailijoiden valvonnas-
TU-144:ssä on neljä voimakastehoisr sa alkaa; arabimaat ja Israel jättävät
Vaikeuksia riittää
Marasfcuussa yritettiin ''Eurooppa 1" raketilla lähettää
keinotekoinen kokeiluasema maapalloa ikiertämään'. Ralketin
ensimimäinen osa oli tehty Britanniassa, itoinen osa Ramslkassa
ja kolmias osa Länsi-Saiksassa. Varsinainen sateUiibti oli tehty
Italiassa- . ' • ! *' ^ • "^l
Eur^oopan noin 200 imsinööriä ja teknikkoa tuli kuitenikin
väkmittimeeksd' pian latdcaisum jälkeen, että yritys epäonnis­tuu:
ensimmäineln ja toinen osa toimivat miKtta kcÄimas —
Länsi-Saksassa' valmistettu — ei lauennutkaan. Neljä kerttaa
aikaisemmin lykätty koe epäionniisttri jälleen^ ^
Yritylksen takana öU kurusi Biuroopan maata ja Australia,
joHka Jolivat yhdisltärueet voimansa rakentaakseen raketteja
joilla' voidaan lähettää avariluteen saltelliitteja tieteeliliBeSsä
tcÄrkoituksessa, pääaisiassa tiedonanitoijen; välittäjänä toimivia
satelliitteja. Salksassj^ marrasfeuun puolivä-
Jäsenmaiden keskuudessa on lojJtenkin clkit jatkuvaa er^^ Iissä pidetyssä Bkiirtoopan ava-nuelisyyttä.
ihiteiseksi budjetiksi $62Q miljoonaa, ruuskonferenssissa saivat ttoiset
mutta menot ovat yMttäneet paijonitäimä nsumman, jicMuen jäsenmaat Britannian fcultetv-se
vääanidtä laskelmista. Yleisesti atalksuttaan, efttä nykyohjel- lein suoätuimaan siilheh, että Öri-ma
tulee maksamaan $100 miljoonaa yli aiHötoihtien. Rahavai- tannia varaa tulevaisiuidiessa
keulksissa oleva Britannia ei halua lisältä osuuttaan. Sen edus- moniosaisia raketteja asian edis
tajat ovat monejm kretaan sajiiöneelt, että Britannia jää si- tämiseksi. Vaikeuksia näyttää
vxwiini vuonna 1971 jolloin nykyinen sopimus päättyy. Länsi- riittävän!
ta ns. ohivirtaussuihkumoottoria. Yh­den
tällaisen Kuznetsov NK 144 suih­kumoottorin
teho on jälkipoltolla 17.500
kilopondia, eli kaksi kertaa enemmän
kuin Finnairin Super Caravellessa.
Länsimaissa esitettyjen, arvioiden
rnukaan TU144:n huippunopeus on n.
2,3 kertainen äänennopeus. Startti-paino
on noin 130 tonnia. TU: 144: n ui-
Saimaan kanavan
vuokraa alennetaan
Helsinki. — Saimaan kanavavnl-tuuteta-
ovat sopineet, että neuvot­telut
lähinnä uittoon liityvän ns.
rannrkkoväylän käyöstä aloitetaan
Lenigradissa 10. maaliskuuta. Sii­hen
mennessä sekä Suomen, että
Neuvostoliiton hallitukset määrää­vät
omat neuvottelukuntansa, koska
asian käsittely ei suoranaisesti kuu­lu
kanavavaltuutetuille.
Saimaan kanavasta ja sen liiken­teestä
käydyt neuvottelut tapahtui­vat
kanavavaltuutettujen maaherra
Urho Kiukkaan ja J. V. Savincvin
jchdoHa. Nelijäseninen neuvosto-
IJittolaLsvaltuuskuntä matkusti ko­timaahansa
viime viikolla.
Kanavan mjitkust^aliikenitee.stä
Savinov kertoi, että Neuvostollittt
on valtnis yksityiskohtaisiin neuvot,
leluihin asian hoitamiseksi viime
maalisJiuuftsa tehdyn sopimuksei
mukaisesti ja on tätä varten vai
tuuttanut "Inturistin" käymäSr
alustavat neuvottelut Saimaan ka
navan hbitokunnan kanssa; Nfeuvot
telujen ajasta jd paikasta sovitaai
erikseen.
Neuvottelujen yhteydessä ilmoii
Il Neuvostoliiton kanavavaltuiitetU
myö3 maansa hallrtukseh stiostu-neen
siihen, että kahaivaliikentees
tä viime viiodelta pferittävä vuokr?
alennetaan 180,000 ruplasta 85,50{
tuplaan. Saanalla sovittiin siitä, mi­t
e n vuotuinen vuokra suoritetaan,
Neu)V0tlelu.|eh yhteydessä käsite
tiin alustavasti niin-fkääin nim, vuot
ra-ailueella suoriteltavia mebänhol
dolUsia hakkuita, kamuvan vedet
puihtauden tarkkailuun ja saastumj.
sen estämiseen liittyviä kysymyk
siä sekä (kanavan vuokTa-alueelta
laadittujen kiairttoijen tarki^-tamista
eräldeti nlmibn oialta. Näitiää kj^sy-myksLssä
ei ole vicfiä tcJity lopulli­sia
ratkaisiuja, vaan ne annettiin
asiantuntijain valmteteltaviksl.
YK: ssa samansisältöiset asiakirjat so­tatilan
lopettamisesta, alueen kaikkien
valtioiden suveretoisuuden, ja poliit­tisen
riippumattomuuden tunnustami-sesta
ja kunnioittamisesta;
3) Suurlähettiläs Gunnar: Jarringin
välityksellä sovitaan käytännössä
— rajojen tunnustaminen ja >, niiden
turvallisuus*
— vapaan merenkulun turvaaminen
kansainvälisillä vesillä.
— pakolaiskysymyksen oikeuden­mukainen
ratkaisu,
^alueen kaikkien valtioiden koske-^
mattomuuden ja poliittisen riippumat­tomuuden
turvaaminen.
Kaikki nämä kysymykset tulee Neu­vostoliiton
ehdotuksen mukaan käsi-,
teliä nipussa ja ratkaisun yhteydessä
voi tulla kysymykseen myös demilita­risoitujen
vyöhykkeiden luominen.
4) Israelin joukkojen vetäytyminen
tapahtuu kahdessa vaiheessa;
Ensimmäisen kuukauden kuluessa
joukot poistuvat tietylle välirajalle
Siinain niemimaalla Jordanjoen länsi­rannalle
ja myös- Syyrian sekä Ku-waitin
alueelta.
Sinä päivänä, kun Israelin joukot
ovat saavuttaneet määrätyn rajan Sii­nailla.
YAT lähettää joukkonsa Suezin
kanava-ahieelle ja alkaa raivata kana­vaa
laivakulkua varten.
Toisen kuukauden aikana Israelin'
joukot vetäytyvät linjalle, jolla ne oli­vat
ennen kesäkuun 5. päivää 1967.
Vapautetuille alueille pystytetään ara-bihallinto.
Israelin joukkojen vetäjrtymisen toi­sen
vaiheen aikana Siinain niemimaal­le
saapuvat YK:n joukot, jolloin pala­taan
toukokuun 1967 tilanteeseen.
Päätöksen joukkojen lähettämisestä
tekee turvallisuusneuvosto ja se myös
vahvistaa kaikkien maiden laivoille va
paan kulun Persianlahdella ja Akaban-lahdella.
5) Kun Israelin joukot ovat koko­naan
vetäytyneet, afstuvat. lopullisesti
voimaan arabimaiden ja Israelin ai­kaisemmin
mainitut asiakirjat. VK: n
turvallisuusneuvosto takaa arabimai­den
ja Israelin rajat, mikä ei sulje
pois mahdollisuutta, että turvallisuus^
neuvoston neljä pysyvää jäsentä on
takaajina.
Neuvostoliiton johtavan lehden Prav
dan julkaisemassa kirjoituksessa to­detaan,
että lähi-|dän nykyisessä tilan­teessa
on mahdollista joko aloittaa po­liittisen
ratkaisun toteuttaminen tai
sitten tilanne luisuu valvonnasta, ja
edessä on yleistä rauhaa uhkaava kon­flikti.
NEUÄN VALLAN HUIPPUKOKOUS
EGYPTIN MIELESTl
ASKEL KOHTI RAUHAA
Kairo — Egypti on kertonut YK:n
lähi-idän kysymysten neuvottelijalle
Gunnar Jarringills pitävänsä ehdotet­tua
neljän vallan kokousta New Yor­kissa
edistysaskeleena rauhan raken­tamisessa,
ilmoitettiin puolivirallises­sa
päivälehdessä AI Ahramissa.
Jarringin New Yorkin vierailun; ai­kana
odotetaan. Englannin, Ranskan,
Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton edus­tajien
kokoontuvan keskustelemaan
lähi idän ongelman ratkaisusta. Eng­lanti,
Ranska ja Neuvostoliitto ovat
jo sopineet neuvotteluista ja Yhdys­vallat
on ilmaissut suostumuksensa,
jos ne pidetään YK: ssa.
: AI Ahram sanoi Egyptin yhä kannat­tavan
turvallisuusneuvoston päätöstä
vuodelta 1967, jossa vaaditaan mm. is­raelilaisten
joukkojen vetäytymistä
valloitetuilta alueilta. Israelin ulkomi­nisteri
Abba Eban ilmoitti viikko sit­ten,
ettei Israel hyväksy vuoden 1967
kesäkuun sotaa edeltäneitä rajoja.
Merivedestä
niaikeaia vettä
Kaspian meren itäraimikolla Bek-lahsin
kylässä on otettu käyttöön
Neuvostoliiton ensimmäinen sähkö-ionilaite,
joka muuttaa meriveden
makeaksi juomavedeksi. Aiemmin
tuotiin kylään juomavesi Bakusta
säiliövaunuin; Laitteen on kehittä­nyt
moskovalainen professori Ki-rill
Saldadze.
kun sp viime vuoden marradofusäa
oli 610 miljoonaa markkaa. HuoU-matta
eräi^täi^sivutekijpistä, t»i|Qji-nitt.
markkamääräinen supiistus i oa
j9ka tajpauksessa t6s|9si|i —r 5,Q
Joonalla markalla. Vuoden 1867
marraskuun viennin arvo oli 529,9
miljoonaa markkaa, kun se viime
vuoden marraskuussa oli kfukjacfot
aik<qen kuukausiennätys eli 6äSL4
miljoonaa markkaa. Marraskuun
viennin lisäys oli siten 152.5 miijoo-:
naa markkaa^ Niinpä vuoden'1967"
marraskuun vajaus 85.9 miljoonaa
markkaa xäuuttiil viime marraa£uus-sa
72.4 miljoonan markan ylijää­mäksi.
Tällä perusteella koko vUme
vuoden kauppataseen ylijäämä saat-i
taa nousta 250-^00 miljpona^n
markkaan. _ J
Tuonnin sisäistä koostiunusta tai^
kasteltaessa on todettava, että. eni­ten
kasvoi kivennäispolttoaineideh
tuonti — 227.1 miljoonalla triarkal-lä
eli 39.5 pros. Tämä tuonnin l i ­säys
meni miltei kokonaan Neuvos­toliiton
tiliin. Kivennäispolttöainei-den
tuonnin arvo NL:sta oli nimit­täin
614.iS milj. mk, niissä lisäystä
pli_210.9 milj; mk eli yli 50 prös.
Neuvostoliiton osuus koko kiveii-näispodttoaineiden
tuonnin arvosta
oli 26.5 pros.
Tuontitavaroiden suurimman ryh­män
muodostivat koneet ja laitteet
1,701.6 milj. mk:lla missä lisäystä
oli 8 pros. Mainittakoon, että Neu­vostoliiton
osuus tästä ryhmästä oli
vain 85.7 milj. mk eli vähän yli 5
pros. Tältä osalta tuontianune Neu­vostoliitosta
pitäisi nimenomaan l i ­sätä,
mikäli haluamme turvata vieh-timme
jatkuvan kasvun sinne.
Viennissä puunjalostusteolUfiuus
säilytti perinteellisesti ensimmäisen
asemansa. Sen osuus näyttää vakiin­tuneen
ainakin toistaiseksi koko­naisviennistämme
vähän, yli 60 pros.
Puunjalostusteiden viennin arvon
kasvu oli 29 pros. missä on jonkin
verran myös reaalista lisäystä.
Koneiden ja.laitteiden viennin ar­vo
oli 9 ^ miljoonaa markkaa, missä
lisäystä oli 297.4 milj; mk eli 46%.
Viennin kasvussa oli reaalista lisäys­tä
tuntuvasti. Neuvostoliitto muo­dostaa
edelleenkin konevlentinune
rungon, sillä sen osuus oli noin 53%
Kauppamme Länsi-Saksan ja Ruot
sin kanssa ei palaudu vain järjes­tykseen,
vaikka viime vuonna olikin
todettavissa supistusta kaupi>ataseen
vajauksessa näiden maiden kanssa.
Mutta kun Länsi-Saksan kj)t<PC9;m-me
oli viime vuonna 294 milj. mkn
arvosta tuontivoittoinen ja Ruotsin
kaupassamme oli vajausta peräti
270 milj. mk, eli yhteensä 564 milj.
mk, niin kaupan tasapainottomuus
näiden kahden maan kanssa on edel­leen
krooninen. — Libra.
Tokion yliopisto tyhjäksi
rikkinähtä kalirsloa myöten
Tokio —i Viisikymmentä kuorma au­toa
kuljetti maanantaina tärveltynyttä
kalustoa Tdcion ylrapistosta sen jäl­keen,
kun 9,000 poliisin oli onnistunut
karkottaa kaksi vuordiautta kestä­neen
kaimppatlun jälkeen yliopistora­kennuksesta
374 ylk)ppilasta.
Viikonvaihteen aikana käyty kahak­ka
jätti paikalle tonnettain erilaisia
jätteitä. Poliisit karkottivat yliopis­tosta
miehittäjät, jotka olivat pitäneet
rakennusta hallussaan vuoden ajan.
Kahakassa sai parisataa henkilöä vam­moja
ja 631 yliof^ilasta pidätettiin.
Viimeinen vsemmistoylioppilaiden
miehittämä pesäke, )4ideksänkernÄsi-nen
yliopiston päärakennus saatiin val­latuksi
seitsemän kuukauden mid)i(yk>
sen jälkeen. Viranomaiset ilmoittivat.
maanantaina, että korjauskustannukr
siin menisi 1,500 miljoonaa jeniä (noin
17 milj. Smk). •=
Yli<q)iston rehtori professori Idiiro
Kato kielsi opiskelijoilta pääsyn yli­opiston
alueelle ennen keskiviikkoapa
pyysi poliiseja jäämään paikoilleen.
Tokion yliq)pilaslevottomuudet al­koivat
viime vuoden tanunikuussa lää­ketieteen
opiskelijoiden tdityä luen­tolakon.
»ÄIVÄN PAKINA
TOTUUS El PALA TULESSAKAAN
Näyttää siltä, että Saskatchewanin
-maakunnassa aikansa elSr(yt ja vai­kuttanut
CCF: n hallitus, tai oikeam­min
sen eräät aikaansaannokset,
ovat vieläkin kovana pähkinänä
isoisten edessä.
Aikaansa seuraavat lukijat muista­vat
miten suurella voimalla liberaa­lipuolue
rynnisti aikanaan Saskab
chewanin maakuntavaaleissa maju
kunnan pelastamiseksi "sosjafomil-
Ja'.
Silloin nähtliti^ tcTeviston ruudulta
sellainen ihme, että liberaalipuolu­een
johtomies — liberaalifiallituksen
nykyn»en kellokas — potki kuin vil­liintynyt
eläin Saskatchewanin lain-laatijakunnan
ovia pyritien sit<en il­meisesti
antamaan kuvan, kuinka
hurja ja raisu "sosialismht" vastus­taja
hän on.
Sanotaan, että .joskus on mahdol­lista
jymäyttää joitakin ihmisiä,
mutta kaikkia ihmisiä ei voida aina
peÖtuttaä.
... Oli tämän seikan kanssa niin tai
näin, mutta totta on, että Saskat-chewanln
valitsijain enemmistö saa­tiin
silloin kovan propagandatulvan
maan äänensä äkkijyrkkää yksityis-yrittelijäisyyttä
edustavan Ross
Thaicherille ja hänen johtamalleen
: liberaaTi^olueelle. :
Mutta/meridllepantavaa on, että
CCF;n,hallitukseh tärkeimmät refbr-mit>^
joita on petostarkoituksessa
leimattu "sosialistisiksi" toimenpi­teiksi
i~ ovat vieläkin voimassa. Mr.
Thatcher ja kumppant eivät ole us­kaltaneet
roimuuttaa esimerkiksi Sasr
katchewanrn sairaushuoltoa eli me-
IJtcäreaTTotta on, että Thatcherin
hallitus teki erään huononnuksen
mainittuun lakiin määritelmällä "pi­dätystä
riioituksessa" kuten se väit­tää,
pienen käteismakun lääkärien
apuun turvautuvien henkilöiden mak
settavaksi.
Tämän tempauksen mielettömänä
perusteluna on se, että ihmiset käy­vät
medicaren alaisuudessa piruut­taan
lääkärissä, mutta pidättyvät
muka siitä vähempään' kun joutu­vat
itse maksamaan pikkusumman
taskustaati.
Mutta yleispiirtein mr. Thatdier
ei ole medicareen koskenut etkä il­meisesti
koskekaan:
avullä — meidän tulte mistaä, että Nyt ilmoitetaan Reginasta, että yk-sanomalehdet
sekä televisio- ja ra- sltyisyrittäjäin eturivissä valkoisella
dioasemät ovat sielläkin lujasti Suu- korskuvalla ratsulla ajava päämlnis-rdri
Rahan kontrollissa — kääntä-määtl
selkänsä eräitä hyvin täricei-tä
refotmeja cli uudisttHcsia toteut­taneelle
CCF: n hallitukselle .ja anta-teri
Thatcher "on tuhonnut yksityis­ten
vakuutusyhtiöiden toiveet päästä
käsiksi Saskatcbewanin hallituksen
pakolliseen autovtdaiutukscen siten,
että ne. (vakuutusyhtiöt) saisivat
osan. siitä $25 miljoonasta mmkä
saskachewanilaiset maksavat auto­jensa
perusvakuutuksesta", kuten to-rontolaiheii
aamulehti keskiviikokna'
kertoi.
Saman lähteen mukaan pääminis­teri
Thatcher di televisi<rfiaastatte-luh
yhteydessä julistanut kaunistele-matfa'
että hänen hallituksensa oli,
päättänyt olla kajoamatta nykyiseen
autovakuutus .järjestelmään.
Ja miksi? "'Sosialismi"' on sitten­kin
parempi hän myönsi.
"Hallitus on tullut siihen loppu­tulokseen,
että autovakuutusmonopo-li
(?) voi antaa autoilijalle kaikkein
halvimman autovakuutuksen . . ."'
kerortaan mr. Thatcherin sahoneen.
Hallituksella olisi ilmeisesti mel­koiset
halut antaa Saskatdiewanin
autovakuutuksen yksityisten vakuu­tusyhtiöiden
saalistettavaksi, mutta
"voiniat" eivät ilmeisestikään riitä
— sillä moinen teko tJarkoittaisi var­maa
häviötä seuraavissa maakunta­vaaleissa.
5askatcheewanissa nyt voimassa­olevat
autovakuutukset vaihtelevat
$6-$84 välillä. Sillä inaksulla autoi-lijaf
saavat "yleisen, vastuunalaisuu­den
ja omaisuusvahingon vakuutuk­sen
sekä kolarivakuutuksen. Ensin
mainittu korvaa tapaturmissa toi­sille
tulleet valiingot $35.000 saakka
ja toinen omistajan oman ajokin va«
bingot $200 erästä ylöspäin.
Vastaavanlainen vakuutus _täällä
Ontariossa, missä me saamme "n^uit
tia" - yksityisten vakuutusyhtiöiden
ihanasta palvelusta, maksaa nyt nmn
$117.00 vuodessa.
Tällaista "ihanuutta" eivät Sa^t-
. chewanin autoilijat UmetsestikSän
halua, koska pääministeri Thatdiierin
kerrottiin sanoneen, että hänen hal­lituksensa
uskoo vieläkin yksityis-yrittelijäisyyderi
j^tremmuuteen (hin-takiskonnassa
Iqylläkin) sosialisti­siin
jrrit^iin verraten, mutta,'pää-mmisteri
Thatcher julbti, tätä hal­lituksen
päätöstä on pidettävä 'ta­vallisuudesta
poikkeavana siksi kun
käytäniiössä on hallituksen operattos-sa
oleva suunnitelma."
Toisin sanoen, tässä ei auta enää
mitkään puheet, sillä autoilijat ovat
saaneet tuntea kukkarossaan; kuinka
paljon halvempaa 01» kansallistettu
vakuutus yksityisten — suurelta osal­ta
ulkomaalaisten rahamiesten koiit-rolloimien
vakuutusyhtiöiden hin­toihin
verraten., .
Pontkis Pilatus pesi aikoinaan kä­tensä
ja sanoi, että "viaton oleri mi­nä".
Pitäen mielessä mitä tapahtui
vancouverilaisen hqipilehden tountt-tajille,
me emme suinkaan halua vfer
rataka ketään Pilatukseen. Todetta­koon
vain se, että mr Thatcher us- •
koo hallituksineen yksityisyrittelijäl-syyden
autuut^, mutta teki. kui­tenkin
tässä yhteydessä ."poikkeok-sen"
siksi, kun kansallistettu va­kuutustoiminta
on jo käynnissä/ ja
äutmlijat pitävät sitä itselleen edid-lisempana
menettelytapana.