Vapaus, May 14, 1968

              Sivu 2 'tiistad,.toukdk..l4 p. >-^^^^^ 14, 1968 Laiud Raihilkailij^
V A P A U S I N D E P E N D E N T U A B O R O R G AN
p F F I N N I S H CANAblÄNS
( L I B f e i R T Y ) , Establlflhed THov. ö. 1917
EDlVdA. W . E K L U N D «AANAOBRt B. aUKBI
T E L E P H O N E I O F F I C E A N D E D I T O R I A U 674-^264 r
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, niuisäi^irs imi^ Saturdays by Vapdus
Publishing Co. Limited, 100-102 Eltnöt.^aät, Suöbmt, CÄttulo,,Canada.
MalUng addrätö: Box «9
Aditfrtlslng mtes upön appllcatlon, traMlatlon^ ft^ ohaig«.
Authorlzed as^econd elätä m&U~by'iiiib P(<4t Öftkw Ot«awai
i m t o i paym&A^ M -.iJOStäge in teSh.
G A N AiJI AN ^i:AN G U AG E: H K t SS
Oänadassa: 1 vk: IICKOG, « kk. $6.26
31ÖC 100
TILAVSHINNAT:
xraA:n:
Silofd^:
lyfcW1.0Ö,§tt.W.«
i i k . li.86. Otk.
AMERriCKALAINSN SOSIAAUTURVA
Tärkeä virstantolpjia
Mäfan-stitirimman atothattiyhdistyskesMseini, CLC:n jo­ka
"toineöi vuosi pidettävä ediUstajafcotoous on aina tärkeä" ta­paus.
Mutta l£Öfikaanliiöi1rf«l€matta voidaan ^ s
rontossa nyt pidetty edustajakokous muistCftaan täfikeättiä virs-tftntolppana
ei vai!n Canadian Laibor Gangrössiin vaan Canar
dan kdko ammerttiyhdistyfiliikkeeai historiassa.
Näitä rivöjä Mitoitettaessa (perfjainitaii^^ ei ole käytettä-vissämme
mainitun ikokouksen Mflkia asiakirjoja, puhumat­takaan
siitä, että-olisinune voineet siöllä telhtyjä päätöksiä ja
niiden johdosta pidettyjä puheita tutkia ja "sulattaa", saa»-
daksemme niistä tyhjenttäiyän fcokianiadskuivan..
Mutta Torontosta saapuneiden uutistietoj en perusteella
on iltoeistä, että nyt pidetty CLC:n seitsemäs edustajakokous,
missä oli noin 2,000 (osaihöttaljaa eri puolilta maata, oli pää­tänsä
yläpuolella moneen aikaisempaan edustajaOcokoukseen-sa
verraten.
Kokouksessa tdhtiitti todella hiätoriallisfesti Jmistettavia
ja vaiktuttavia päätöksiä ja, suuoinltelmla. Seuraten uutistie-tojen
fcrondlögista, eikä asiain arvon mukaista järjestystä,
näistä (tärkeimmistä päätöksistä ja edesbttamiisista mainitta­koon
seuraava:
— Ensimmäisenä kofcouspäiväm esitetyssä ohjelmapu-heessa
tiedoitettiin, että CLC:n johto vastustaa palkkasäänr
nöstelyä, minkä perimmäisenä tavoitteena on italouspuLan säi-lyttälminen
työtätekevien kannlettavaksi; ^'•^^
--Samassa yhteydessä- tuomittiin uuden pääministerin,
Pierre EllicAt TMideSf^ tyÖväenvastaiinen asenne varsinkin
sosiaalisissa kysymyksissä ja osoitettiin, että hänen puheensa
"ilmaisista" Sosiaalieduista ovat koklonaan perättömiä, ja että
mikäli tällaisia "iflmaisia" etudsuuksia joillekin tulee, niitä
äaavalt jotkut muilt piirit mutta eivät työläiset;
— Sen sijaan että CLC:n riveissä olisi ryhdytty uuteen
sisällissotaan, keskusjohdon ja sen alaiseni Quebecin työväen-hiton
välillä '^maakuimiallisia oikeulksia" koskevasta asiasta,
edustajaikokous teki viisaasti menetellen kompromissipäätök-sen,
mikä fcomproniissipäätöäten lailla ei ehkä tyydytä kum­paakaan
osapuolta täydellisesti, mutta, antaa kuitenkin aikaa
ja mahdollisuuksia sekä 'lisää liikkumatilaa tämän, kysymyk­sen
ratkaisulle;
— Koikous päätti, että CLC tuleieliekemään kaikkensa sen
hyyäksi, että Taaiisallinen sairatishuolto saadaan voimaan Ca­nadan
kaikissa raaakumnissa;
•:— Kansainvälisistä kysymyksistä kokous omaksui kaut­taaltaan
kunniallisen ja maamme todellisia etuja palvelevan
asentöen. Kokous esitti, että Canadan tulisi erota sekä NATO-etta
NORAD-liitosta; että Yhdysvaltain pitäisi lopettaa likai­sen
hyökkäyssotansa pieintä Vietnamin kansaa vastaan," ja et­tä
Canadan tuhsi kieltäytyä sotakoneiston ja -tarvikkeiden
myynnistä Yhdysvalloille Vietnaniissa käy4itöä varten;
— Kokous hylkäsi "kylmän sodan" ohtjeltnaan perustu­neen
"antikommunismin" mikä ei ole voinut miuaita kuin ha­joittaa
ja heikentää Canadan ammattiyhdistyshikkeen rivejä
työtätelrevienvaliingoksi ja työnaiitajien'hyödyksi.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, CIiC:n (edustajakokous
karsi nyt "kyknän sodan" aikana sääntöihinsä liitetyn anti-koinmunistisen
pykälän ja myös sen "variksenvalan" mitä
CLCm ja sen jäsenlliittojen virkailijoillta vaadittiin. Tämän
vanhan säädöksen mukaan virkailijain oli vannottava "minä
en ole millään tavodin yhteydessä mihinlcään ryhmään mikä
suosittelee, edistää tai rohkaisete mitääli ^ ja oppia,
mikä vastustaa tai on subversiivinen Canadan demokraaitti-sen
hallituksen perusperiaatteita tai instituutteja kohtaan."
: Nyt roskakoriin heitetyn yUämainitim variksenvalan ase­mesta
CLC:n ja sen jäsenUittojen vilriciailijat lupaavat nyt yk­sinkertaisesti,
että he tukevat uskölUsesltiCLGmsääintöjä, pe­riaatteita
ja ohjelmia'.
Kuvaavaa on, että vanhan anti-konrnrunistisen hysterian
puolestapuhujaksi jäi kokouksessa vain' sellaisia miehiä kuin
esitoerkiksi sudburylainfen Don MacNab, joka Mine-Millille
antamastaan uskollisuoisvalasta huolimatta oli aktiivinen' te-räsunion
mies'ja joutui sitten, Ibun Ihcon miehet olivat teräs-
.uaiioniin yhtyneet, sivuutetuksi eräitten väärinkäytös-syytös­ten
vuoksi teräsunionin osasto 6500 johtoikiuninasta*
Ylläblevalla ei suinkaan tahdota sanoa, että CLCrsta on
nyt tullut kertaheitolla paratiisiin verrajttava järjestö minkä
toimimiapa ei muka^^öydetä tiukalla hakemallakaan mitään
vikoja tai heikkouksia. Selvää on, että ihmisten muodosta-mista
järjestöissä ja laitoksissa on myös inhimillisiä heikko­uksia,
(nliutta yleisesti puhuen meidän Idhtemme liittyy niihin
tuhansiin ja tuhansiin työtätekeviin, jotka tervehtivät suu-reEa
myötämielisyydeUä ja tsoivoritakaudella Toronton koko­uksen
päätöksiä yleensä. .
Emme olisi itsellemme «emmekä hiuille rehellisiä, jös öm-me
julkisesti huomioisi öitä yleisesti puhuen edistyksellistä
ja myönteistä roolia mitä' terästyöläisrten edustajisto tässä
GLG:n edustajakokouksessa vei. Tämä on meidän kahdaltam-me
sitäkin enemmän iloa tuottava :.huamio sen vuoksi kun
takavuosina Sudburysssa käytyjen kilpailujen ja taistelujen
ythteydessä oleonme useimmin joiituneetarvostelemg/an kuin •
kiittämään teräsuniloa.
- Törästyöläisten unioni piti tavanmukaisesti ennen CLC:n
edustaj alkiokousta oman erikoiskonferenssinsa, minkä päärt;ök-set,
joita emme lähde tässä toisttamaan, heijastavat suuressa
määrässä niitä suunnitelmia, mistä GLC:n edustaijakiokous te­ki
lopliUiset päätöksensä.
Kaiken kaikkiaan' CLGrn seitsemäs, joka toinen vuosi pi­dettävä
edustajaklokous oli merkkitapaus Canadan työväen­liikkeen
hilatoriassa. Me saamme olla vakuuttuneita, että vielä
vulosien kuluttuakin tulevat, ei vain historioiitsijät, vaan myös
anlmättlyhdistysllikfceen toimltsiijftrf; ja rivijäsenet viittaamaan
tSIhääi tilaisuuteen ja sajvomaah, ^ttä " näin käsiteltiin asia ja
sellaiinön päätös siitä tehtiin Torointon kokouksessa vuionna
19tfe"!
HölsinkL — Nykyaikainen sö^
siaaUl^Uilikfck syntyi t»oittttmaim
niitä jodkkomittaisia, sosiaalisia
epäkohtia, ]ttltakapitaUstin€btuo-täntoJSrJeitteiBiä
jo alkuvJtihees-
«aan aiheutti. Hei^&ttäj&nfi «U tyS>
väenliike, joka siitä pitäen on pi­ltti
soslaaUpöMlttlsen toimlphaii
lllkkeellejrahe?a -n^bna; '
laillaiseksi on muodotituliut ny-kykapitailsinlh
käitttiaan, Ataieri-kan
Yhdysvaltojen, sosiaaliturva­politiikka?
Yhdysvallathan 6n sil­iä
ei^oinen mää, että pollittiheh
työväenlUke, tyoVäehlilkk<Jen ke­hittynein
muoto, on pysynyt siellä
melko lailla vcim&ttomana. Tyii-väestön
pyrkimyksiä eujeduSta-nui
ensi sijassa amittatUyhdistys-litUe,
joka sekin ön pysynyt lähin­nä;
päiväpoUittisissa, työehtoihin
liittyvissä tavoitteissa. Onko nälf^
ten edellytysten vallitessa ollut
mahdollista luoda Sellaista eu.
röoppaläistyylistä sosbälttuiva-järjestcliiiää,
jörika tae tunnem^
me omasta maastamme?
SÄÄNNÖSTEN J A MENE- •
TELMIEN VIIDAKKO
Eräs Amerikassa stipendiaattina
oleskellut suomalainen sosiaalipblii-tifcko
luonnehti Amerikan sosiaali­turvajärjestelmää
sitch, että siinä
ei ole havaittavissa pääpiirteitä, on
vain hajapiirteitä. Meidän viidak-komaiseksi
mainittu sosiaalilainsää­däntömme
ön huomattavasti selvä-piirteisempi
kuin Yhdysvaltojen jär­jestelmä.
Rurtköha on liittovaltion
lainsäädäntö, joka jossakin hallas­sa
kcjhdassa määrä ä yhtenäisen me­nettelyn
koko maassa, mutta useim­miten
vain käsittää puitteet, Joihin
kukin maan 50 osavaltiosta säätää
sisällön. Useimmilla sosiaalilainsää­dännön
aloilla etuudet siis vaihtele­vat
osavaltiosta toiseen. Sen vuoksi
yhtenäistä kuvaa on vaikea saada.
Eritasoisilla paikallishallinnon viran
omaisilla on lisäksi varsinkin so­siaalihuollon
alalla omat inienettely-tapansa.
Erityisen suuri merkitys Ameri­kassa
on sosiaalisilla järjestöillä
j a etenkin suoranaisella yksityisellä
hyväntekeväisyydellä, mikä meillä
on suurelta osalta ta.nkse jäänyttä
sosiaalityötä, jos sitä nyt varsinai­sesti
voi sosiaalityöksi sanoakaan.
Toisin kuin Suomessa pidetään
Amerikassa myös yksityisiä, vakuu­tustoimintaa
sosiaaliturvaan kuulu­vana.'
.-.
MYÖHÄÄN KEHITTYNYT
Sosiaalilainsäädäntö on kehittyi^yt
Yhdysvalloissa hyvin myöhään. Vas­ta
Rooseveltin tultua presidentiksi
1933 se varsinaisesti pääsi kehityk­sen
alkuun. Tällöin takana on lähes
neljä .suuren talouspulan vuotta,
joiden aikana virallisten työttömien
niSärä notlsl 13 milj(>onaän ja va­paan
kilpailun kyvyttömyys luoda
Sosiaalista turvallisuutta tuli esille
selvempänä kuin koskaan aikaisem
min.
New Doal (uusi jalu))-ohjelmansä
puitteissa presidentti Roosevelt ajoi
läpi liittovaltion ensimmäisen varsi­naisen
sosiaalisen lain, sosiaalitur-valain,
v. 1935. Vastarinta o l i vielä
tuolloinkin ankara. Väitettiin, että
uusi laki o l i sosialistinen -ja epä­amerikkalainen,;
että järjestelmä ei
ollut toteutettavissa, ett^ se heiken­si
va{)aata yrittäjähenkeä, j a yltSi*
löiliBtä aloitekykyä jne. K a i k k i tut­tuja
oikeistolaisten väitteitä meiltä­kin,
peliin «afikaantui myös Yhdys­valtojen
korkein oikeus julistamalla
sosiaalitUi*Valain aluksi penistuslaln
vastaiserksi.
Alkuperäiseen sosiaaliturvalakiiri
sisältyi säädöksiä vanhuus- ja perhe-elätekeistä,
työttömyysvakuutuks^ta
sekä osavaltioille varattomien van-hiisten;
sokeitten j a eräitten lapsi­perheiden
sosiaalihuoltoon annetta­vista:
avustuksista. Myöhemmin, siir
hen on lisätty työkyvyttömyyselä­kettä
(1956) ja vanhusten sairaus^
vakuutusta (1966) koskevat mää­räykset
sekä etuuksiin liittyviä pa­rannuksia.
. Amerikan sosiaaliturvalaista on
levinnyt kansainväliseen käyttöön
nimitys "sosiaaliUn-va", millä tar­koitetaan
sosiaalivakuutusten, so­siaaliavustusten
(lapsilisät yms.). ja
sosiaalihuollon kokonaisuutta.
VANHUUS-, TYÖKYVYTTÖ-
MYYS- JA PERHE-ELÄKE
iSosiaaliturvalain painavin osa on
vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkevakuutus.
Tämä käsittää 90%
kaikista työntekijöistä, mukaan luet­tuna
myös omaa työtään tekevät.
Liittovaltion palveluksessa olevilla
ja-rautatieläisillä on omat eläkela­kinsa.
Ulkopuolella ovat lyhytaikai­sissa
työsuhteissa olevat maatalous-työläiset
j a kotitalouden työntekijät
sekä aivan erillisenä ryhmänä kom­munististen,-,
kommunistien johta­mien
ja kommunistien soluttamien
järjestöjen työntekijät. Mikä solu-tusprosentti
riittää sulkemaan jär­jestön
eläketurvan ulkopuolelle, ei
ole tiedossa. Kommunistipykälä lii­tettiin
sosiaaliturvalakiin 1954, Mc-
Carthyn valtakaudella.
Eläke on faiomalaisen työeläkkeen
ja kansaneläkkeen välimuoto, lä­hempänä
kuitenkin työeläkettä. '
Edellytyksenä vanhuuseläkkeen
saamiseen on 65^ vuoden ikä sekä
vähintään kymmenen palvelusvuoitta
nälätä Vähintään puolitoista viimeis­ten
kolmen vuoden aikana enneii
eläkkeelle jäämistä. Työkyvyttö­myyseläkkeen
saamiseen vaaditaan
vähltkään v i i s i työvuotta viimeisten
kymmenen vuoden ajalta sekä k y -
vyhöniyys kaikkeen ansiotyöhön vä^
hintaan vuoden ajaksi. '
Vanhuuseläkettä voi ruveta nostar
maan jo 62-vuotiäaha, mutta, se .on
tällöin 80% täydestä eläkkeestä.
Vanhuus- Ja työkyvyitömyys^läk:
keeseen suoritetaan puoliso-'ija'läp-sikorotuksena
50% eläkkeestä hen­keä
kohti.
ferhe-eläkkeenä maksetaan' les­kelle.,
lapsille ja edesmenneen huol­lettavana
: olleille vanhemmille
82.5% eäkkeestä henkeä kohti. Ns.
perhekatto säännöstelee yhdelle per
heelle maksettavien eläkkeiden yh­teismäärää.
Vakuutusmaksuna suorittavat työn
tekijä ja työnantaja saman määrän,
joka on tällä hetkellä 3.9% palkasta
mutta nousee myöhemmin. Valtio­valta
e i osallistu ollenkaan sosiaali­vakuutuksen
rahoittamiseen. '
ELÄKKEEN MÄÄRÄ
Täysimääräiseen eläkkeeseen tar­vitaan
38 palvelusvuotta, nykyisen
siirtymävaiheen aikana kuitenkin vä
hemmän. Keskimääräisen kuukausi­palkan
ollessa korkeintaan 110 dol­l
a r ia eläke on 63% siitä. Tulopor-taita
ylöspäin mentäessä eläkkeen
suhteellinen osuus palkasta pienenee
jyrkästi j a on esim. maan keskipalk-katasoa
vastaavista 400 dollarin
kuukausituloista 34%. Vähimmäis­eläke
on 44 d o l l a r i a ja enimmäis­eläke
135.90 dollaria kuukaudessa.
Ylärajaan eläkkeet eivät lähivuosina
pääse nousemaan. Indeksisuojaa
eläkkeillä ei ole. Muut tulot vähen­tävät
eläkettä suunnilleen samaan
tapaan kuin Suomen kansaneläk­keen
tukiosaa. y.- :
.\MERIKKA JA SUOMI
Eläke-etuuksiltaan lännen rikas
jättiläismaa on Suomea edellä eräis­sä
suhtei.ssa. Amerikassa vanhat
ikäluokat saavat täyden eläkkeen
paljon vähemmillä palvelusvuosilla
kuin Suomessa täyden työeläkkeen.
HEUYOSTOIIIIOH MiSTINÄTKAT
OVAT CIÄ:n YAICOILUKÄNÄVINA
Moskova. — Salaisesta sodasta,,
vakoilusta, ideologisesta tuhotyöstä
sekä; provokaatioista on tullut im-perialianin
tärkeimpiä aseita, kir­joittavat
I. Mlov ja V. Gavrilov
tiistaina i^ravdassa.
Yh<}ysvaGat pyrkii korvaamaan
imperialistisen seikkaihipolitiikkan-
I sa epäonnrstumisea harjor^ttanulla
erilafsta tdiolaistoimintaa, y A a
Stfuntantou etttpSäalä Neuvostoliit­toa
ja muita sosialistisia maita vas­taan,
kirjoittaa Pravda.
"-Yhdysvaltain keskusvakoiluelimen
Cl A: n Neuvostoliiton ja sosialististen
maiden vastaista "toimintaa johtavat
osastot laativat viime vuoden puoli­välissä
yksityiskohtaisejvjpimintasuun
niteiman. Sen midiaan sosialististen
maiden kansalaisia provosoidaan
koohittamisifksl Kofanen viime voti^
denaikdna CIA on lähettänyt Neo*
vostottittoon muutamia satoja kou* ,
lutettuja agentteja, tähdentilvät B&>
lov ja Gavrilov..
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu pyr-
'cii kaikin keinoin tunkeutumaan ipyös
Neuvostoliiton tekniikan ja tiefteen |»8-
riin. Muutamia vuosia sitten CIA inu(>>
iosti lyhmän amerikfcakiisista tiede*
miehistä, joilla oli yitteydet'NettvDtt*
'oliittolaisiin kollegioihinsatiede-': ja
'kulttuurivaihdon puitteissa., .j
Pravda _ varoittaa, että jopa länsi^i
maiset kommunistit voivat olla CIAn
.isiamiehiä. , >,
Lehti kohdistaa vakoilus^yt^iä:
'cahteen amerikkalaiseen,.;, M ^ k i n ^ -
nimis6?n liikemieheen j a ; Asrael-nimi*
seen tiedemidteen, joiden .se sanoo
yrittäneen lietsoa neuvostoliittolaisia
maanpetokseen, järjestetään Neuvos- omaa maataan vastaan salaisten »ie-tolliton
ulkomaisilla rakennustyömail­la
provokaatioita, suoritetaan tuho­työtä
j a järjestetään parjauskampan
jcita nuorison ja opiskelijain kes­kuudessa,
kiihotetaan vastalausemie-:
lenosoitulcsia sosialistisissa maissa
muka ilmenevää vähemmistökansalli-suuksien
syrjintää vastaaii sekä käy­tetään
kirkkoa propagandataritoituk-siin,
toteaa Pravda. .
Kull(uurivailit<H)hjebnia sekä tu­ristimatkoja
Neuvostoliittoon käyte­tään
vakoilutarkoituksun. GIA on
julkaissut ohjeet Neuvostoliittoon
ttiristeina läheteltävien agenttien
'ojen hankkimiseksi näiden .välityfc*
sellä.
Lehti viittaa erääseen salaiseen ana
'vinjaan, jonka mukaan Ylufysvaitojen
tiedustelupalvelu olisi saanut teMiä-väkseen
myös siviililentoreitteihin tu-»
tustumisen stretegisten kuijetusteM
mahdollisuuksien määritteleimiseksi
sekä Euroopassa toimivien eri kan­sainvälisten
järjestöjen hyväksi käyt-tämis'-
ksi. '
Salaisessa asiakirjassa: kefiotetäan
amerikkalaisia vilkkaaseen^kanssaMy
miseen sosialistimaiden tiedemiespii­rien
kanssa niiden kiihottamiseksi ja
värväämiseksi. - .-
ATEENAN VALLANPITÄJÄT
PIDÄTTÄVÄT LEHTIVÄKEÄ
(Jatkuu sivulla 3)
B.52.KONEET VARTIOIVAT
JÄLLEEN NAPASEUDULLA?
HUONOJA TEITÄ
Anteeksi jos vähän mainitsen ky­läkunnan
teistä. Eihän ne ole ke­huttavassa
kunnossa, rattaat kovas­ti
jyrisevät vaikka kuinka hiljaa aje­l
i s i . Saa varoa ettei "kalenteri'' len­tele
metsään, ja imuutenkin on ajel­tava
hyvin varovasti että pysyy ru­kissa
mukana.
J a nyt lähetettiin tieverola^^kut ja
kovat määi-äykset että ne on mak­settava
elokuun 1 p:8än mennessä,
ja ellei maksa niin pannaan 10 pro-setin
korko päälle. En kö.sitä tätä
tiekomitean asiaa. Viime vuonna nos
t e t t i in 5 dollaria päivää kohti ja
nyt taas toinen $5.00, siis se oh nyt
10 dollaria päivää kohti, siis 20 dol­l
a r ia päivä.
Ajattelen, että nitä tielautakun­nan
virkailijat aikovat oikein laittaa,
kun nyt tievero on puolta suurempi
mitä se on ollut vuosiin, ja eiköhän
ne asukkaat ole aina kotiinsa löy­täneet.
Vaan tjos tievaarit aikovat
laittaa tervan tien päälle, niin ky-syyhän
sen dollareita. Mutta me ve­ronmaksajat
emme suinkaan ole
"suurituloisia". Ollaan vain tavallis­ta
työkansaa j a useat meistä on jo
loppuiässä.
Siis, terve. KuulemUn. — A . J . K.
Whitefish, Ont.
' . « «., » , • • .
"LATOJAN TOIVOMUS" .
Hyvät kifjailijät Ja ikirjeenvalhta-jamme,
suomalainen' sananlasku sa­noo,
— "että jos ei apteekissa ym­märretä
niin viekää latojalle".
Tavffllaan tässä ollaan oikeassa
kun latoja joutuu kaikenlaista k i r
joitusta lukemaan, j a latomaan.
Mutta,. jos ne kirjeenvaihtajat,
ijotka kirjoitusikoneen omaavat Jo
sitä käyttävät kirjoittaisivat heidän
mielenkiintoiset juttunsa selvästi ja
jättäisi joka toisen rivin tyhjää,
jotta se olisi helpompi latojan l u -
ikea, Ja se samalla !)opeuttaisi lato-
Jan työtä.
Hyvä olisi jos amhdollisimmun
moni voisi kirjoittaa kuulumiset kir­joituskoneella;
.sillä se keventäisi
myöS; toimittajan taakkaa hänen
hartioiltaan.
Sillä kaikki käsin kirjoitetut j u ­lkut
täytyy kirjoittaa konoella puh-loaksi
tOimltukÄessa, Ja se työvoi­ma
o|i minimi täällä tolmituksos.sn.
Tätä toivoo — Latoja.
Helsinki. — Amerikkalaisten ydin­pommikoneiden
lennot pohjoisella
pallonpuoliskoUa jpvat olleet huo-ntlon
kohteena sekä Ruotsissa että
Tanskassa^ Ruotsin pääministeri
Tage Erlander on vastannut näiden
koneiden mahdoHisia ylilentoja kos­kevaan
valtiopäiväkyselyyn ja Tans-:
kassa kihinitettiin toukokuun 2. pnä
esitetyssä tv-ohjelmassa huomiota
mmi siihen radioaktiiviseen sätei­lyyn,
jota esiintyy Grönlannissa
tammikuussa maahan pudonneen
pommikoneen jäljillä.
Thuleen .ta'mmikuun 21 pnä pudon­neen
ydinpommikoneen lastina olleis­ta
neljästä pommista on kolme yhä
kateissa .ja putoamispaikka on eristet­ty
terveydellisistä syistä. Pommiko­neiden
ylilennot ja onnettomuudet, jat­kuvat.
Maaliskuun 2.1 pnä putosi Is­lantiin
F-102 -merkkinen ''tavallinen''
-pommikone^ jenka lastina oli 24 raket­tia
ja pomlmia. Pommit eivät onneksi
räjähtäneet.
Vastatessaan kommunistisen valtio-päivämiehen
Axel Jaassonin kyselyyn
ydinpommikoneiden ylilennoista pää'
iminisleri Erlander väheksyi Thulen
ydinkatastrofin terveydellisiä vaaroja
ja yleensäkin bagatellisoi onnettomuu­den.
Vaiti on ollut myös Islannin
hallitus.
Toukokuun .2 pnä väitti Thulessa
tutkimukset suorittanut tanskalainen
tiedemies Tanskan televisiossa, että
Thulessa löydetään jatkuvasti radio­aktiivisia
aineosasia viime tammikui­sen
pommionnettomuuden jälkeen.
Nämä radioaktiiviset hiukkaset kul­keutuvat
jään sulaessa virtojen mu^
kana muualle, asiantuntija sanoi.
Claus Toksvig tiedoitti puolestaan
Washingtonista diplomaattilähteiden
otaksuvan, että B-52-koneiden partio-lennot
napaseudulla on keskeytjicsen
jälkeen aloitettu uudelleen.
Tanskan hallitus ei tiettävästi ole
vieläkään saanut vastausta kysymyk­siinsä
ylilennoista j a ydinaseiden si­joittamisesta
Grönlannin alueelle. Tä­mä
kävi ilmi ulkdministeri Paul Hartr
lingin lausunnosta' samassa tv-ohjel­massa.
Thuleen tammikuun 21. pnä pudon­neen
ydinpommikoneen lastina olleis­ta
neljästä pommista on kolme yhä
kateissa. Putoamisalue on eristetty,
teiveydellisistä syistä. Norja, Tan<d«i
ja Islanti, joita .B-52-koneiden q)e-roinnit
NATO-maina erityisesti kos­kevat,
ovat esiintyneet asiassa hyvin
vaimeasti.
Ateena. T - Kak» sanomalehden
omistajaa, yksi päätoimittaja ja yk--
si l^den toimitusjohtaja pidätettiin
Ateenassa kedciviikkona.
pidätetyt ovat Athanasios Botsis
ja Dionyslos Botsis, jotka omistavat
Aenipolis-',. ja Apo^evmatini-n'miset
sanomalehdet ja päätoimittaja Alek-os
Filippok>s. Toimitusjohtajan
nimeä ei ilmoitettu.
Joidenkin tietojen mukaan pidätyk-.
set johtuvat tulitikkulaatikkoetiketti-luettelon
julkaisemisesta Apogevma-tinin
tiistaisessa numerossa. Luetelles-saan
etiketit ijoita saa käyttää val­tion
monopolina olevissa tulitikkulaa­tikoissa,
lehti jätti: mainitsematta
yhden, joka on julkaistu viime
vuoden huhtikuun sotilasvallan­kaappauksen
muistoksi. Tämä tulkit­tiin
hallitukselle vihamieliseksi teok­si.-'
. •• • • • •.,-. • ••;
Luotettavat lähteet kertoivat, että
kaikki sensuuriviraston siviilivirkaili-jat
erotettiin tiistai-iUana j a heidän
Kreikan "kansan­äänestys
farssia
Kreikan kommunistisen puolueen
keskuskomitea on julkilausumassaan
tuominnut Kreikan sotilasjuntan
esittämän perustuslakiluonnoksen.
Puolue pitää sitä fasistisen dikta­tuurin
asiakirjana. Perustuslakia
koskeva "avoin keskustelu" ja jun­tan
Järjestämä "kansanäänestys" t a ­pahtuvat
brutaalin sensuurin ja vai­non
olosuhteissa, julkilausumassa
todetaan. Puolueen keskuskomitea
kehottaa boikotoimaan tätä juntan
järjestämää farssia.
Julkilausumassa korostetaan kaik­kien
diktatuuria vastustavien voi­mien
yhteistyön merkitystä juntan
kukistamisessa ja todetaan, että tä­hän
suuntaan o n jo ehditty kahden
suurimman . vastarintaliikkeen —
isänmaallisen diktatuurivastaisen
rintaman Ja Demokratian puolustuk­sen
— päätettyä koordinoida toimin­tansa.
Yhteistyön vastustusta ilme­nee
julkilausuman sananmuodosta
päätellen sekä oikealla että vasemr
maila.
tilalleen nimitettiin sotilashenkilöt.
Reuterin kertoman mukaan, kaikki
pidätätyt päästettiin vapaaksi 18 tun­tia
kestäneiden kuulustelujen jälkeen.
Sitä ennen heitä oli kuitenkin oikeu­dessa
varoi tethi, että heidän on nou­datettava
sensuurilakeja. Miehiä syy­tettiin
"väärien tietojen levittämises
cä".
Everifi Caamano
räivaftu M ?
Eversti Francisco,Caamano*.joka
toimi persidentti Juan Boschiit edus­tajana
Domin^aanisessa tasaval­lassa
1965 USA-n lähettäessä 14,M8
sotilasta maahan,- on olhtt kateissa
viime vuoden syyskuun 1. päii^btä '
alkaen.
Juan Bpsch, joka oli Dominikaesii»
sen tasavallan ensimmäinen f vaaleilla
valittu presidentti, ennätti olla joh­dossa
vajaan vuoden, kun oikeisto­lainen
juntta kukisti hänet syyskuussa
1953. Puolentoista vuoden kuluttua ku­kistivat
eversti Caamanon johtamat
joukot kaapparijuntan saattaakseen
valitun presidentin uudelleen viricaan.
USA: n joukot.. joita lopidcsi: oli liki.
20,000, sekaantuivat tilanteeseen ja
USA aikaansai ratkaisun, joka edel­lytti
vastapuolien keskusteidulöklen
karkottamista maasta erilaisain ^|>*
lomaatfisiin tehtäviin. Caamaiio mää­rättiin
tällöin sotilasattasheaksi LOR-tooseen.
'Lontoossa ollessaan Caamano antoi
lausuntoja, joissa hän <atn. vakuutti,
demokratian vielä palaavan Domini­kaaniseen
tasavaltaan. "Olimme vä­hällä
voittaa viime kerralla ja oli-.
simme ilman amerikkalais^ merijal*
kaväkeä voittaneetkin. Soiraavalla
kerralla olemme varuUlaimme'!. Caa­mano
lausui New Yoric Postin edus-tajalle.
Niin tärkeän henkilön kuin. eversti
(Taamanon katoaminen ei d e vaiUa
yhteyttä. Dominikaanisen tasavallan
tapahtumiin. Yleisesti otaksutaan, että
eversti Caamano on raivattu pois
tieltä.
PÄIVÄÄ PAKINA
ESPANJAN URHEA KANSA TAISTELEE
Vaikka Francon fasistit luulivat
lyöneensä Espanjan työväenluokan
n i in perusteellisesti ettei se kos­kaan
enää nouse, niin viimeaikai­set:
tapahtumat ovat kuitenkin
osoittaneet, että tulisieluinen ja
-urhea Espanjan kansa nousee sit­tenkin
Ja murskaa aikanaan viha­tun
fasistikomennon.
Innoittavana ja ihailtavana esi­merkkinä
tästä olj viimeksi työläis­ten
Ja opiskelijain päättävät mie­lenosoitukset
vappuna, vaikka
Francon turvallisuuspoliisU käytti­vät
armottomasti väkivaltaa aseet-:
tomia mielenosoittajia vastaan.
Poliisin iskuvalppaudesta Ja lii­kehtimisestä
huolimatta mielen­osoittajat
huutelivat "vapaus-"
tunnuksiaan. Toisaalta poliisit, pa­lokuntalaiset
Ja muut viranomaiset
Joutuivat kaiken päivää —- vappu­n
a— vetämään alas työläisten Ja
opiskelijain ylös nostamia tasaval­talaisia
Ijppuja, viilejä j a tunnuk­sia
sekä yleensä Franco-vastaisia
julisteita.
Ja kaikki tämä siitäkin huoli-matta
vjiikkn rälkeästä terroriko-mcnno.^.
laan tiinnollu Fi-ancon hal­litus
on viimeaikoina • tehostanut
/
sortotoimenpiteitään opposition
kasvun ehkäisemiseksi ja kukista­miseksi.
Virallisen sortotoimenpitcen uh-ixjiksi
ovat ^meksikyluneitten
viikkojen ja Tcuukausien .aikana
Joutuneet- ensitilassa työläiskbmi-teaintaisteluvalmiit
Jäsenet ja tyy­tymättömät
opiskelijat.
Francon sorto- j a terrori ei pi­dä
todellakaan mitään pyhänä, o l ­koon
sitten kysymys yliopistosta,
kirkosta, työpaikasta tai asunnosta
Ja kodista, kuten Madridissa jul­kaistussa
vasemmiston vappujulis-tuksessa
sanottiin.
"Hallitus ei hallitse siinä mie­lessä,
että se.€tsisi ratkaisua kaik­kein
tärkeimmille kansallisongel-mllle,
eikä ne —- ongelmat — kiin­nitä
lainkaan sen huomiota. Ainoa
aktiivinen ministeriö on sisäminis­teriö,
mikä pitää monopolissaan
kaikkia hallitUstehtäviä", selitet­tiin
kommunistien vaalimanifes-tissa.
Huhtikuun alussa tuomitsi Mad­ridissa
yleisen Järjestyksen tribu­naali
työläisten komitean kaksi jä-
Bcutil (IViarcelino Gnmnchln jn Ju­l
i an Arizan) vuodeksi vankilaan
siitä, että he olivat osallistuneet
lokakuun 27 päivänä.vietetyn Pi-o-testipäivän
mielenosoitukseen.
Seitsemän muuta työläistä sai
silloin kolmesta kuuteen kuukaut­ta
kestäviä vankilatuomioita.
Näiden tuomloiden.ilmcisenä tar­koituksena
oli antaa ennakkoisku
Työläisten komitealle siitä, kun
mainittu elin « l i suunnitellut huh­tikuun
30 päiväksi ja^toukokuun 1
päiväksi protestimielenosoituksia
työttömyyttä j a köyhyyttä vastaan,
sekä ammattiyhdistysliikkeen oi-määrin,
että tehtaiden hallinnot j a
viranomaisetkin Joutuvat neuvotte*
lemaak niiden kanssa. V
Niin vaikutusvaltaisia ovat nämä
työläisten komiteat, että esimer­kiksi
Madridissa komitean vetoo­muksen
perusteella osallistui 150,-
000 työläisten lokakuussa järjeste­tyn
protestipäivän viettoon. Väp^
puna nähtiin, että mielenosoitukset
jatkuivat . poliisiterrorista huoli­matta
suurimman osan päivästä;
Selvää on.-että Francon hallitus
pelkää kuin ruttoa Espanjan edis­tyksellisten
voimien, erikoisesti
työläisten ja opiskelijain, sekä
kommunistien ja katolisten: yhte­näisyyttä.
Ilmeistä on" kuitenkin,
että tällaiset liittosuhteet ovat k e -
keuksien ja kokoontumisvapauden hittymässä tavallisten kansalaisten
puolesta ]a poluttisten vankien keskuudessa,
vapauttamiseksi. '
Sivumennen sanoen nämä Työ- Tämä nouseva oppositio
väenkomiteat ovat Espanjan työ­väen
uusia Itsenäisiä järjestöjä,
jotka on muodostettu Francon hal-lituskomennon
virallisen ammatti­järjestön
vastapainoksi.
•Työläisten komiteat, tai oikeam­min
työläisten edustajain komiteat
Järjestävät toimintaa työtätekevien
todellisten etujen ja tavoitteiden
puolesta. Ne ovat Francon valtio­vallan
kannalta laittomia järjestö­jä
multa ovat silta huolimalta saa­vuttaneet
de facto aseman siinii
• missä
työläiset, opiskelijat ja edistyneim-mät
oppineet vievät ihailtavalla
rohkeudella johtavaa osuutta —
horJuUaa jo Francon terroriko-mentoa.
Kukaan ei voi sanoa varmuudel­la,
kuinka kauan Espanjan työläis­ten
harteilla ratsastaa nykyinen
fasistikomento. .mutta varmaa on
kuitenkin, että ennemmin tai myö^
hemmin tijilee tilinteon päivä.
• — Känsäkoura,