Vapaus, October 4, 1951

              Sivu 2 Torstaina, lokakuun 4 p. — Tbursday, October 4, J95J
CUDMBBVIT) — XsdependeDtfAfM>r
Org&D of Fbmitb Camdiam,. Es- tsmänea Nor. e, mi. Auuumzed
B5 cecond Claes mail by tbe Post
jMOce Department, ottava. Pub'
Ittbed tbrfce ««ekljr: lloeBdays,
VsimdBy» and Satttrdajrtflqr Vapaus
PobUsblng.CosipaiQr Ltd^ at 100-102
Elm Sfc. W^ eudtnuy, Ont; Canada.
Telepbones: Susine» Office
Editorial Office 4-4205, Manager
e. Suka Edltor W, EUnsd. IttllUig
addregg Box <9.S>idl>tinr; Ontario.
Advertlslng ratea upon appUeatlon.
Translatton fiee of cluuse.
mAUSBIMNAT:
Canadaa»; l vk. 7JOD 0 kk. 3.75
3 k k . 2 ^
irbdmallolssa: 1 vk, 8X0 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. 8 i » 6 kk. 47S
Kansalaisvapauksia puolustamaan,
' Vaikka jotkut oman kan«iallisen pesämme likaajat matelevat työk-
;teen'i<iVajoamaan; niin tosiasia kuitenkin on, että suomalaista kansan-benkca
kovataan täälläkin Kaarlo Kramsun kuolemattomassa runos-
, s&: " , . ,Ei oikeutta maassa saa, lien itse sit\ el hanki..
df^:y^ nuijamiehiä ylistävässä runosäkeessä kuva^
v^^taan-koko demokraattinen maailmankatsomus että'kansanjoukoilla
ävo^ oikeutta silloinkin kuin suuret ja mahtavat uh-v\
kaavat; niitä. Demokraat
' on se porvarien mielestä ''ihanteellinen'' käsitys, mikä lausutaan sa­noilla:
"Minun maani, olkoon se oikeassa tai vääräksä". Ainoa vas-
^ ^; tiiuntuntoinen ja todella demokraattinen menettelymuoto on se, että
A , tohnitaanensikädessä.oman maamme virheitten ja puutteellisuuksien
. :korjaamiseksi ja annetaan toisten onaiden kansojen tehtäväksi järjes-
, tää heidän kotoiset pulmansa.
' Ilolla onkin todettava, että valtaosa Canadan suomalaisista on y l -
läpitänyt näitä demokraattisia katsantokantoja ja käytännössä to-
/teuttamit niitä. Palautettakoon mieliimme -Rautakorko-Bennettin
:#;arkainen toiminta CLDL^n riveissä ja kautta. Silloin oli kysymjrs
;, kansalaisvapauksi nimenomaan sen vuoksi, että
?Hyoidäan kä3^tää demokraattisia oikeuksia työttömyysikurjuuden alai-v
seksi joutuneiden canadalaistenelinfmahdollisuuksien;^^t
%M
Sitniehenmie silloisessa taistelussa kansalaisvapauksia^
'Todasia onkin, että edistysmieliset maanmiehemme osallistuivat niin
a vöimaperä 98 :tta lakipykälää vastaan käy-n^^
vtyyntaisteluun; että kaikilta Canadan suomalaisilla on vielä t^
&/päivänä Canadan iyöväestönke^
' ani. Totta tietysti on, että siinä taistelussa jouduttiin tekemään uh-sSf^
rauksiakiniTKaarlo Kramsun runossa sanotaan Ilkasta niin-fikmn
Suomen mks ja kmli
\ tiii) ja tuomittiin joitain Canadan suomalaisia, jotka "elivät kuin Suo-
?'meh miesV; ja seisoivat vartiopaikallaan Bennettin rautakork^^
, toa, vastaan. Tulipa silloin joitakin maanmiehiämme karkoitetuk-sikin.
• ]
\ Mutta tosiasiat ovat usein tarua kummempia. Rikoslain 98. laki-c
pykälä pyyhkäistiin lopulta pois Canadan lakikirjoista, R/
m tinj rautakdrkohallitus kohtasi k unniattoman tappion vaalitaistelussa
s ;j saatiin lopultakin työttömyysvakuutuslaki, jota silloin
X leipälinjoilla seisoneet ja ihmisten armopaloilla eläneet työttömät vaa-
{tivat. Me voimme, kuten sanottu, tyydytyksellä katsoa nyt taaksepäin
ja lanoa yhteisesti ja yksityisesti: "Olinhan siellä minäkin."
l Me olemme vakuuttuneita myös siitä, että täkäläisien maanmies­temme
demokraattinen .sydän on edelleen terve, ja että se sykkii elin-
; voimaisesti kansalaisvapauksiemme puolesta. Eikä tämä katsanto-
:ka4tamme perustu yksinomaan olettamuksiin. Pitämällä vähänkini
i koiVia maassa, voi kuka tahansa kuulla, ettäi^Jcaikkien oikeamielisten
maanmiestemme keskuudessa on heidän poliittisiin mielipiteisiinsä
katsomatta huolestuneisuutta ^'a levottomuutta nykyisten epädemok­raattisten
virtausten itakia. Kun esimerkiksi lehtemme tilaajat sai­vat^
Iiikea siitä kuolemantuottamtikseen johtaneesta; väkivallanteosta,
jonka aiheuttajaksi selitettiin Vain se,:että pahoinpitelyn uhriksi jou-
'tumit henkilö puhui jotakin muuta kuin englanninkieltä, niin he veti-vät:
poliittisesti sen oikean johtopäätöksen, että tämä olf "hionnollt-nen"
seuraus hallituksen nykyisestä politiikasta, jonka mukaan tässä
-maassa on<kahdenlaisia kansalaisia, sellaisia, joilla on toistaiseksi
kaikki kansalaisoikeudet, ja sellaisia JOILTA VOIDAAN KANSA­LAISOIKEUDET
MIELIVALTAISESTI RIISTÄÄ POLIITTISEN
PUOLUEEN JOHTAJAIN TOIMESTA.
i£;;fKun Canadan kansalaisuuslakiin Ahtiin tällainen tyypillisesti fa-i
.^sis^ielinen muutos, niin mitä muuta voidaan odottaa kuin sitä, että
xihthisiä ruvetaan mukiloimaan kaduilla yksistään senkin syyn perus-|
tteella kun he puhuvat omaa äidinkieltään? Totta tietysti on, että k.o.
;mulrha oli toistaise/ksi poikkeustapaus. Sellaisia ei ole vielä muualla:
tapahtunut. Muita varmaa myös on, että sitä mukaan kuin mielipide-
• ja vähemmistöryhmien vainoa virallisesti kehitetään, lisääntyvät myös
yksityiset >^kivallantyöt vähemmistöryhmiä vastaan.
: Jokin aika sitten kiinnitettiin lehtemme toimituksen huomio siihen,
että eräältä kunnialliselta leskeltä, joka miehensä ennenaikaisen kuole­man
jälkeen on lattioita kuuraten ja isoisia ahkerasti "päivätöissäVpal-vellenl^
sen kasvattanut, on mielivaltaisesti kielletty kansalaisoikeu-detv—
todennäköisesti joidenkin saastaisten urkkijain antamain enem­män
tai vähemmän valheellisten "tietojen" perusteella. Jos "kansa­laisoikeuksien
ehtona on moinen ajatusten kontrolli, niin mikä ihme on
sitten, jos jotkut "vähemmän sivistyneet" mielipiteiden kontrolloijat
turvautuvat yöllisiin muilutuksiin, kuten tapahtui Euroopan fasisti-maissa
ennen toista maailmansotaa. Varmaa myös on, että yksikään i
oikeamielinen maanmiehemme, huolimatta siitä mitä hän poliittisesti
tai; uskonnollisesti aattelee, ei hyväksy vastaansanomatta tällaista me­nettelyä.
Joka toisin sanoo, hän ei tunne senkään vertaa suomalais-tenkansanmiesten
ja -naisten mielipiteitä, mitä "sika yratmärtää tuuli-,
myllystä". *
r ' N^ 26—27 pnä) erikoinen
kansalaisvapauksien konferenssi, jossa keskustellaan Canadan kansa-latsuuslakiin
ja Canadan rikoslakiin tehdyistä muutoksista, sekä laajo­jen
kansanjoukkojen vaatimasta esityksestä Oikeuksien laiksi, on Ca­nadan
suomalaisilla taas tilaisuus antaa oman vaatimattomah, mutta
silti tärkeän panoksensa Canadan kansalaisvapauksien säilyttämisen ja
turvaamisen puolesta. ' r \
On muistettava, että jos tänään kielletään Jehovan todistajilta toi-onintaoikeudet,
kuten on tapahtunut Quebecin maakunnassa; niin se
tihkaa huomenna kaikkien toisten kirkkojen ja muiden järjestöjen toi­mintavapauksia.
Euroopan maissa ei tuotu fasismia "tukkukaupalla".
Tyypillinen esimerkki siitä saadaan sotaa edeltäneestä Saksasta. Siellä
kohdistettiin fasismin ensimmäiset iskut juutalaista vsäiemmistöryh-mäa
ja kammunisteja vastaan. Mitä sen jälkeen tapahtui, se on ylei­sesti
tunnettua historiaa. Afonet hyvää tarkoittavat saksalaiset, esi­merkiksimonet
sosialidemokraatit selittivät, että huonoa ja demo­kraattiseen
elämään soveltumatonta on sekä kommunistien että vähem­mistöryhmien
vaino, mutta jos, olemme hiljaa, niin mahdollisesti sel­viämme
itse ehjin nahoin. Tämä ei kuitenkaan pelastanut Saksan so­sialidemokraattien
ja vapaamielisten porvarien asemaa — heidän va­pautensa
ja oikeutensa riistettiin asiallisesti puhuen samalla kertaa
kuin ne riistettiin kommunisteilta ja juutalaisiltakin.
Juuri tältä historialliselta kannalta katsoen ja huomioonottaen Suo-imeh
kansan vapaustraditiot, jotka ovat eläneet ja säilyneet tälläkin
puolen Atlantin, me rohkenemme toivoa, että Torontossa kuukauden
iopälla kokoontuvat kansalaisvapauksien konferenssi saa kaikkeen oi-
3(,eamielisten maanmiestemme moraalisen ja aineellisen kannatuksen
muut sanovat
OVnmAKMSQMES VA&fOUA
SVOBITEITAVA KANSAN
fMEIBTXMINEN
'.Taamintoteri" Kekkosen sunnun-'
taben vaatimuksen "palkkojenkoro-;
tuksen Uhjan" hylkäämisestä tuskin
ebdittyft tulla tunnetuksi, t i e d j o eUl*:
nen 6 , £k»JaIldemokraattl kertoa nlls^
tä suunnitelmista. Joilla pSTlttäisiln
palkkataistelujen kieltämiseen Ja
palkkojen edelleen jäädyttämiseen, e l ­lei
voimassaolevaa "linnarauhaa" kat­sottaisi
sopivaksi Jatkaa, T l J L : n en­tinen
sosdem-ptUieenjohtaJa Olavi
fntvanto oli maanantaiksi, kutsunut
LUketyönantajatn Keskusliiton aloitr
teestä Helsinkiin koolle neuvotteluko­kouksen,
jossa käsiteltiin "maiidolli-suuksia
saada valtalaki voimaan vuo­den
ajaksi olympiakisojen Järjestely­jen
turvaamiseksi", kuten kokousintti-sen
julkaissut leSiti ilmoittaa. Samal­la
se ilmoittaa eh,dotuksen käytännös­sä
merkitsevän mm,; että kiellettäisiin
palkkojen korotukset Ja työtaistelut
"kunnes olympiakisat ovat onnellises­t
i ohiMx>puksi ilmoitetaan, että neu­vottelujen
tuloksista ei anneta tietoja
Julkisuuteen.
" K u n " l i n n a r a u h a " julistettiin, sa­noivat
sen puuhaajat haluavansa Jhal-litukselle
työrauhaa vakauttamisoh-jelman
valmistamiseksi. " L i n n a r a u ­han"
voimassaoloaika on. nyt loppu­maisillaan,
mutta minkäänlaista var
kauttamisohjelmaa eivät samaiset p i i ­rit
ole pystyneet esittämään. He tar­vitsevat
nyt kolmen kuuka^uden " y l i ­menokauden",
kuten viime aikoina on
ahkerasti selitetty. Mutta näyttää
sUtä, että "ylimenokausikaan" ei ole
riittävä: vakauttamisOhJelmaa ei pys­tytä
esittämään vielä sittenkään. Ei"-
kä Ihmekään, On mahdotonta saat.
taa edes osittainkaan maamme talout­ta
oikeiUeraiteine, ellei pohjaksi h y i
väksytä kansandemoluraattien esittä­mää
suunnitelmaa. Joka merkitsee k a ­pitalistien
kohtuuttomien-/voittojen
supistamista Ja työntekijäin elintasiDn
kohottamista. Kapitalistipiirien us­kolliset
apurit eivät kuitenkaan halua
täUe tielle lähteä. Heidän oh^kuumiel-sestl
suunniteltava toimeksiantajilleen
voittojen rofhmuamisniiihaa Ja siksi
(Jatkoa)
yritetään nyt turvautua mitä häpeäl-lisimpään
keinoon: alistamaan vuo­den
kuluttua pidettävät urheilukisat
palvelemaan Jo nyt kapitalistiemme l i ­sääntyvää
hyvinvointia Ja sodanval-mistelijäin
suunnitelmia kansan elin­tason
Jatkuvaksi polkemiseksi.
"Vaikka sosdem-oikelston Ja porva­riston
yhteistyö mainitun suunnitel­man
laatimiseksi on suorastaan l i i ­kuttavaa,
epäilemme: suuresti-^senion-nlstumlsta,
^Jos valtalaki yrltctöän
saada voimaan, merkitsee se sitä. että
vaarannetaan aivan lilan paljon Suo­men
mahdollisuuksia olla ensi kesän
olympialaisten Isäntämaana. Olym.^
piakisojen: varjolla suoritettava kan­san
kiristys on liian häpeälliiBtä Ja lä­pinäkyvää;
eivätkä työläiset voi sel­laista
missään tapauksessa hyväksyä.
; " K a i k e l l a on — Ja täytyy olla — r a ­jansa."
— Työkansan Sanomat, Hel­sinki.
Kaikille CUW:n
jäsenille
Canadan Metaätyöläisten Union
lehden (The Woodworker) viimeksi
Ilmestyneessä numerossa Julkais­tiin
seuraava kaikille -nnlon jäse­nille
osoitetun tiedonanto:
KaikUle Canadan Metsätyölälsten
Union osastoille Ja Jäsenille tiedoife-taan
täten, että heidän tulee varoa
Ed PeUetter-nlmiStä miestä, jonka tie-detään
perineen JSsenmaksuJa ilman
että hänellä olisi asianmukaisia v a l ­tuuksia
j a jättäneen ne tilittämättä
uniolle.
Tämä henkUÖ osallistui kesäkuun
1—2 pnä Port Arthurissa pidettyyn
sääntöjen mukaiseen vuosikokoukseen,
ollen saapunut tiong X a c Pulp and
Paper C o : n kämpältä 43. HäneUe a n - '
nettiin Jäsenhakemuskortteja hyvässä
luottamuksessa, mutta hän on laimin­lyönyt
keräämänsä rahan tUittämi-sen.
;Tämä asia on saattanut union Port
Arthurin osaston tietoon Jäsenen, joka
saapui ottamaan selvää kysymyksessä
olevan henkilön toiminnasta. Tämä
Jäsen myöskin ihnoitti. että PelleUer
lainasi myöskin häneltä $12.00.
Kaikille niille Jotka ovat maksaneet
maksimsa Pelletierille hyvässä uskos­sa,
tullaan antamaan ttyvitys kun te­kevät
asianmukaisen ilmoituksen uni­on
konttoriin. Union Thunder Bayn
osasto tulee velottamaan nämä sum­mat
PelletierUtä. .
VAROITUS: Kaikkien henkilöiden.
Jotka keräävät jäsenmaksuja tulee o-mata
asianmukainen valtakirja. Jonka
on allekirjoittanut unio-osaston sih­teeri
Ja pUhttinJohtaJa. iUkää maksa­ko
Jäsenmaksujanne kenellekään Jol­la
ei ole sellaista valtakirjaa.
Jokainen henkilö Joka perii Jäsen-makstija
ilman että hänellä olisi
siihen tarvittavia valtuuksia j a joka
laiminlyö keräämisensä varojen tait­tamisen
tullaan saattamaan edesvas­tuuseen.
V
CUW:n osasto No. 1 Johtokunta.
KESÄLOMA
Kesäloma tavallisesti käsittää kaksi
lilan lyhyttä viikkoa, jonka jälkeen te
olette lilan väsynyt aloittamaan työn
ja lilan vähissä rahoissa ollaksenne
pois työstä.
Se blsforianinen kaari, iblle Anuar
rikan Kaukoidän poUUikkaraken.
nettiin, oU Kiina. Voitollinen K l i -
nan kansan vaHanknmons mafid
tämän kaaren ja ainoa. nUfä anie.;
rlkkalalset voivat enää telidä^on
liittootoa sellaisten voimien fcans^
sa, >>ffca lialaavat (ebdä Ameril^Mi
määräysvallan m a b d o II i selod.
KaottaAasian voimistavat dirtb-maiden
vapaatosliikkeet Järkytti;
vät yllä enemmän imperialistien
: tukikohtia. Kansa on konunnnis.
tisen pnoloeen Johdolla vapaatta-nnt
ylideksän kymmenesosaa Viet>
namista iuJkesta amerikkalaisten
ranskalaisille si Irtomaaherroilicl!
. antamasta avusta huolimatta. Cnr-massa
Ja MalaiJIssa eivät Imperia.
listit ole Ityenneet afbaaansaamaan
«pysyvää? Järjestystä, Ja kansalta'
set vapausliikkeet, erikoisesti Bar*
taassa. Indonesiassakin ovat va-;
pautnsvolmat osoittaneet lujuu­tensa,
PAIKAT POLTTAVAT
FILIPPIINEILLÄ
Amerikan asenuen aieiKkous on i l ­meinen
"jopa sen perinteellisessä Itäi.
Aasian tukikohdassa, Filippiineillä,
jonka J a p a n i l a i t ivastaan käydyn
vastarintataistelun aikana aseelliseksi
muodostuneen vapautusliikkeen: VOIT
ma on' jatkuvasti lisääntymässä, P i i -
Uppiinit eivät enää ole amerikkalai-nen^
tukikohtai vaan Amerikan impe-:
rialismia vastustavan aasialaisen l i i k.
keen merkittävä lähde. -Tämän ovat
tunnustaneet nekin miehet, jotka täf
nä päivänä hallitsevat Amerikkaa!
Niinpä . United-Press-toimiston entU
nen Kaukoidän kirjeenvaihtaja Albert
iRevenholt kirjoitti amerikkalaisessa
Foreign Atfalrs-lehden kuluvan vuo­den
hiihtikuun nuinerossa;
' "Ehkä enemmän kuin missään
muualla Kaukoidässä/yhteiskunta
natisee liitoksissaan FUippiineillä.
Saarten sisäinen kehit}^ ei oikeu>
ta meitä pitämään Filippihiejä täl­lä
hetkellä U S A : n Ja sen liittolais­ten
vannana sotilaallisena tuki­kohtana.
.. Kommunistijohtoinen
Hukljalahaps (Filippiinien vapau­tusliikkeen
asevoimat) on syrjäyt,.
tänyt hallituksen viranomaiset
monilla Liizonin pääsaaren <yiljap-vlmmilla
riisialueilla. Sen voima
on nopeasti kasvamassa pienem­millä
eteläisillä s a a r i l l a . . . S u w ln
osa Filippiinien asevoimista on'täi-:
lä hetkellä; sidottu; talstelutoimUn
• Hufcbalahapsla vastaan. Mutta
siitä huolimatta el ole kyetty rat­kaisemaan'toisinajattelevien
kysy­mystä*..
Päinvastoin, kolmen vii­meksi
kuluneen vuoden aikana'
flukbalahapsin Joukot ovat muo-dostimeet
voimaksi, joka lähinnä
miUstuttaa aikaisempaa Kiinan
Punaista armeijaa... Huk-joukoil­la
on maaseudulla Ja kaupungeissa
tuhansia avustajia. Jotka auttavat
-sissejä hoitamalla erinomaisesti
Järjestettyä vakoilutoimintaa."
iUSAm republikaaniset johtajat
ovat •puoluetaktillisesti. käsitelleet
Amerikan Kaukoidän politiikan k r i i ­siä
alan kuin se olisi demokraattisen
puolueen hallintojärjestelmän epä­onnistumisen
syytä eikä lainkaan sel-lahien
suiuri muutos. Joka tekee U S A :n
imperialismille mahdottomaksi to­teuttaa
kunniai^Umoisia saalistus-suunnitelmiaan
Aasiassa. Amerikan
hallitsema luokka ei kuitenkaan jätä
huomiotta tätä ratkaisevaa seikkaa.
"AASIASSA ON VALLANKUMOUS"
Tätä probleemia on käsitellyt eräs
IVashlngtonbi parhaiten Aasian asi­oista
perillä olevista miehistä, USA:n
Korkeimman Oikeuden tuomari W i l ­liam
O. Douglas, Joka parhaillaan on
kolmannella matkallaan Aasiassa,
mokuun 14 päivänä 1951 ilmestynees­sä
ZXDOK-aikakauslehden numerossa
Douglas ilmaisee sjivän huolestumi-,
sensa Amerikan Aaäan-politiikan
suhteen. Hän kirjoittaa :
•'Poliittiset vuorovedet ovat syök-semässä
meitä vastaan. Aasiassa
on voimistuva amerikkalaisvastai^
nen mieliala, joka on kasvanut niin
valtavaksi, että se voi helposti ke­hittyä
ristiretkeksl Amerikkaa vas-taan."
-
Amerikkalaisten Korealla karsimien
sotilaallisten tappioiden selventäväs­sä
valossa Douglas vetää 'vastahakoi­sesti
sen Johtopäätöksen, että atomi­pommit
j a asevoimat eivät voi saada
amerikkalaisten tahtoa läpi Aasias­sa.
Douglasin sanoilla:
. "Aasiassa on vallankumous.
Mahtarat voimat ovat nousemassa
ylös pohjalta^ Kansat ovat päättä­neet
paeta köyhyytensä Ja sairauk­siensa
kurjuudesta. Mikään voima
maan päällä el voi pidättää heitä.
Eivät lukemattomat atomipommit
sen paremmin kuin tuUvoima ja
sotajoukotkaan voi muuttaa tä­män
vallankiunoiiksen hyökyä....
Tämä kalkkia ulkomaisia voimia
vastaan suuntautunut kapina on
luonut cfolsan. väkivaltaisen kan­sallistunteen.
Joka on Aasiaa tä­nään
pyyhkivän uuden hengen
liikkeellepanevana voimana."
Kahdessa i^njälkelsessä päähySk»
käyksessään Aasiaan Amerikan ase­voimat
1 ovat osoittaneet Icyvyttömsor-tensä
toteuttaa. Amerikan imperialis­min
päämääriä. Ensimmäisenä Ja e n .
nen muita on huomattava amerikka­laisten
K i i n a a n suuntautuneen Inter­vention
tappio. Seurasi Amerikan
imperiallsmJn kyvyttömyys Korean
valloittamiseen.
KOREAN SOTA VAIKEABIPI
KUIN JAPANIN
Wa£ailngton Oli aluksi vakuuttunut
siitä.' että se voisi hotkaista Korean
suhteellisen lyhfyessä ajassa. Vuoden
kuluttua hyökkäyksensä jälkeen U S A
oli pakotettu tunnustamaan^ että K o ­rean
sota on eräs Amerikan historian
suurimmista sodilta. Minkälaisin v o i ­min
Amerikka koetti saada voittoa
Koreassa, voidaannähdä-mielenkiin­toisesta
'Vertailusta Korean ensimmäi­sen
sotavuoden_Ja" Japania vastaan
käydyn ensimmäisen sotavuoden, 1942,
välillä. Tämä julkalstihi Amerikan
liike-elämän lehden US.;;News and
World Reportln kuluvan vuoden kesä­kuun
22 päivän numerossa:
"^Korean 'rajoitetun sodankäyn­nin'
eiuiimmäinen vuosi näyttää
muodostuvan kaikin puolin laa­jemmaksi
kuin ensimmäinen Japa,r
nia vastaan käydyn sodan vuosi...
Numerot osoittavat, että .varsinai­sia
taisteluja on Korealla käyty
paljon suuremmassa mittakaavassa
kuin Japanin sodan ensimmäisenä
vuotena. Tyynenmeren ; alueella
silloin olleiden sotilaiden määrä oli
suurinpiirtein sama kuin nyt Ko--
realla. Mutta k u n valtavalla Tyy­nenmeren
alueella V, 1942 oli 10
divisionaa, vain kaksi divisioonaa
oli ko. vuoden kuluessa vihollisen
kanssa Jonkinlaisessa taistelukos-'
ketuksessa^.. Korean armeijas­samme
on tällä hetkellä 6 divisioo­naa
apuvolmlheen, j a kaikki nä-^
miä divisioonat ovat jatkuvasti
taistelussa vihollisen kanssa,..
Myös laivaston yksiköt ovat viime
vuonna osallistuneet useampaan
taisteluun kuin sotavuonna 1041—
4 2 . . .
Sotilasvärustelden Ja tarvikkei­den-
hinta'on Koreassa myös vas^
taa vasti korkeampi. Ensimmäise­nä
Japania vastaan julistetun so;;^
vdan vuotena 'kuljetettiin Tyynen­meren
y l i rintamajoukoille 6.5 m i l -
' Joonaa ifennla : tarvikkeita. K o ­rean
sodan ensimmäisenä vuotena
on tarvikkeiU kuljetettu 15 m i l ­joonaa
t o n n i a . . ."
USA E T S n JÄLLEEN TUKEA
JAPANISTA r
Voidakseen pitää puolensa on Ame­rikan'
imperialismi turvautimut histo­riasta,
tuttuun taktiikkaansa Aasias­sa:
Japanin hyväksikäjsrttämiseen
U S A : n politiikan puolustajana.,
20. vuosisadan' sarastuksessa, jolloin
USA vasta alottteU taisteluaan Tyy­nenmeren
alueen Ja Aasian valtaami­seksi
kilpailijoiltaan; amerikkalaiset
solmivat liiton.Japanilaisen.imperialis-min
kanssa Ja koettivat saada siitä
Abvenanmiian itsehal-lintolald
esille
Oelsinkf. — (DS> — Edmflninnan
perastoalsklfsllokimto «m kSsltd-lytvvfime
vooden vsUlopäinilä tt-päanään
Jätetyn WdetidotBkgen
Aitvtnanmaan ittRAalllntoIalkii Ja
esittää, että ee ny» byväk^yttälsiln.
Vallofcannan nlellnf^n liittyy
kansandemoluaattlsten vallokon-nan
Jäsenten vastaJanse, Jossa be
esittävät, että lakletadotos Hylättäi­siin.
työväUneen kilpailevia imperialistival-toja
sekä K i h l a a vastaan. E i suinkaan
ollut v a in merkillinen yhteensattuma,
että tämän Uiton tuloksena Am^erikka
tuki Japania Korean valloituksessa
saadakseen Koreasta tukikohdan Itä-
Aasiaa vastaan.
; V . 1905 U S A : n sotamhiisteri Willlanr
Howard Taft allekirjoitti tuon paha­maineisen
sopimuksen. Japanin pää­ministeri,
kreivi äatsuran kanssa.
Tässä sopimuksessa Japani sai tiettyjä
etuoikeuksia; sen luvatessa olla se-kaantiunatta
amerikkalaisten FiliiH>ii-nien
valtaukseen. 1910 Ja 1930 välise­nä
aikana Japani lujitti asemaansa
koreassa USA :n turvin, joka tuki J a -
panhi rakentamista {»äätukikphdaksi
sibiä neuvostovastaisessa inrökkäys-suunnltebnassa.
Joka oli haninnut
U S A : n ulkopolitiikkaa Neuvostoliiton
Syntymähetklstä^ lähtien.
^Koreasta Japani aloitti petollisen
hyökkäyksensä K i i n a n Mantshuriaan
V. 1931, Ja näUtä alueilta se aloitti
yleishyökkäykseniä myös koko-Kiinaa
vastaan.
VANHA TUTTU KAAVA
Muistamatta näiden päivien Jälkeen
tapahttmeita historiallisia' muutoksia;
U S A on Jälleen alkanut noudattaa
tuota tuttua kaavaa. Hyökkäys Koreaa
vastaan aloitettiin/koska siten toivot­tiin
saatavan koko Korea hyökkäys-tukikohdaksi
Kiinaa, Aasian vapau­tusliikettä
Ja Neuvostoliittoa vastaan.
J a siitä huolimatta, että amerikkalai­set
Pearl Harborissa saivat katkeran
pettymyksen, USA :n politiikka > - sen
jälkeen kun K i i n a menetettiin — on
Jälleen - perustanut toivonsa -USA&
•valvonnan alaisena i olevaan militari­soituun
Japaniin: —: sen Kaukoidän
politiikan tukiakselihi.
Wall Street Journal (maalisk. 14,
1951) kuvasi Japania. Vkommunismin^
vastaisen liittoutuman keskipisteeksi"
Ja vakuutti, että 'fainoa Punaisen K i i ­nan
todellinen vastustaja voidaan
tehdä elpyneestä Japanista".
•USA tarvitsee Japanin sotapotenti-aalia^
Ja sen miesvoimaa toteuttaak­seen
sotilaalliset Ja taloudelliset suun­nitelmansa
Aasiassa. Amerikan s a ­neleman
Japanin erillisraiihansopi-mulcsen
päätarkoituksena on saada
Japani amerikkalaisten sotatukikoh-daksi
j a uhkaksi kaikkia Aasian de­mokraattisia
voimia vastaan. Tämä
Jatkuu 5:nnellä sivulla
:TÄTÄ. ^ ISO SIKA
Vllslvuotla» Pirkko piö kovasUcö.
mistä. Kun perhe kesäksi taam
maalle tutki Pirkko he« navetotk
kaikki ulkdbuoneet. Pian hän ijntJJ
sl fdsään kertomaan äidille mitä M»
oli nähnyt:
— Äiti. saat nähdä kutoka suuriV
k a täällä on. Se o n paljon smiremia
kuin Isä! „
• • •
H O L I ; Y W O O D I S S A
K u n Errol Flynn vUmeksl meni nai.
misiin huudahti eräs tuttava hänäb-
*Ei voi olla kristitty
olematta kommunisti"
Kirkkoherra Lanjala
ffOnneksl olkoon vaidia kaveri. Qj^
tä onkhi jo kauan kun sinä oletmen*
nyt ./naimisiin nato käiiniinty^^
kanssa."
• • •
E l OIKEIN HUONOSTI
Lääkäri: "Miten olette nukkunut?»
Potilas: ^'Nukun hyvin öisin Ja rt.
keto hyvta aamuista, mutta iltipäi-sto
ei tahdo tulla uni millMn, kääa.
telehdto ja vääntelehdto vain,
" • • • ~
LIIKEMIEHEN HUOLU
— Liike menestyy kurjasti Tuot-taa
tappiota että roikaa.
— Myy' koko roslca.
— Oletko huUu? Millä minä sitten
eläisto. • • •
K O S K E A KUUME
— Hyvä tohtori, tulkaa (heUiinlehes-sänl
on kuumetta 136 astetta.
— Arvoisa rouva, soittakaa palokun­ta,
kuumuus on yli lääketieteen maiu'
dollisuuksien.
HelsInkL — Jokto aika sitten ker-rottiin
pääkaupimgin lehdissS, mjSg
Tannerin äänenkannattajassa,
Tanner on luovuttanut Suomen Ld.
jonan ritarikunnan komentajamerkin
eräälle tanskalaiselle Johtajalle.
ilmoitetaan, ettei uutisessa ollutkaan
perää. Kmnmallakto peruutus 'Ja
mistähän Johtunee.
' Seuraava, tämän ajan uusia viri
tauksia tavallaan kuvaava kirjoitus
on saksittu S K D L : n " S A T A K U N^
NANTVÖMebdestä. " S A T A K U N ­NAN
TYO" julkaisi sen elokuun 28
pnä 1951 otsikolla "Punainen: k i r k ­koherra".
Kyseinen kirjoitus on
kokonaisuudessaan seuraava:
Tällä kerralla naputtelemme tämän
alakerran eräästä kunnioituksen a r ­voisesta
miehestä, ihmisestä j a papis­ta.
Kemijärven kirkkoherrasta L a n j a -
lasta. Joka on k a i atooa suomalatoen
kirkkoherra. Joka kuuluu Suomen
Kommunistiseen Puolueeseen. -Alkal-semminkto
allemerkinnyt Jo on k u u l ­lut
puhuttavan tästä kunnianarvoi­sesta
hengenmiehestä. siltä esim., m i ­ten
hän on taloudellisesti ^ tukenut
nuoria työläisopiskelijoita Ja nyt osui
silmiimme jjrväskyläläisessä Keski­suomen
. Työ-lehdessä. ollut kuvaus,
jossa lehden toimittaja kertoo käyn­nistään
Kemijärven "punaisen kirk­koherran"
luona. Tämä käynti olikto
muodostunut reportterin Pohjolan-matkan
ehkä vaikuttavimmaksi elä­mykseksi,
kuten hän itse sanoo.
Hän oli tavannut pitkän j a uljas­ryhtisen,
harmaahapsisen vanhuksen
parto vuoden kuluttua seitsemänkym­menen
ikäiseh, jonka katse oli lempeä,
mutta ihmisen ytiniito katsova. M i e -
llhyvta kirkkölierra oli suostunut leh­timiehen
haastateltavaksi, minkä
haastattelun tulosta mekin seiuräavas--
sa pyydämme kä^tää hyväksemme,
;"Mieliinpatouvimmat -elämykset
kirkkoherralla luonnollisestikto on äs­keisten
sotien päiviltä" reportteri ker^
too Ja Jatkaa: "'Uskollisena evankellu-mto
sisällölle sisälsivät sodan syttyes­sä
kirkkoherra Lanjalan saamat rau-^
hanrutotinaan Julistusta. Ne tuomit­sivat
sodan. Ne puhuivat rauhan puo-lesta.
Ne pitivät viholliseksi julistet­tua
neuvostoihmistäkto ystävänä.
- tPunaisen . kirkkoherran saarnoista
kantautuivat viestit "korkeampito p i i -
r e i h t o "— sekä maalllsito että kirkolU-sito..
Seurauksena oli kirkkoherran
pidättäminen.: tuomioistuimen eteen
Joutumtoen Ja matka vankilaan. Tuo­miona
korketo mahdolltoen kirkon-miehelle:
6 kuukautta. -
K i m kuusi kuukautta oli kulunut,
koitti .vapai>s. ^Se oli kuitenkto so­danaikaisessa
suomessa vato "vapaus".
Poliisivalvonnan alaisena ollen hänen
korviinsa kantautui tieto, että tarkoi<^
tuksena oli .punaisen kirkkc^errah
sulkemtaen "turvasäUöön" keski-tysleirito
— Jonne Jo satojen sellais­ten
sodanvasCösiaJain*" joille^ syytä -el;
oltu keksitty, viedä tuomioistuimen
eteen, tie o l i johtanut. Tätä e i k i r k - ;
koherra Lanjala .kuitenkaan halun­nut
minään "Jumalan tuomiona" vas­taanottaa,
vaan sopivan tilaisuuden
tullen pakeni veneellä Ruotsin puolel­le.
Ilmoittautui poliittisena pakolai­sena
sikäläisille vb^nomaisille."
Sen Jälkeen oli seurannut kuulus­telu,
jossa m j n : tiedusteltito pakolai­sen
puoluekantaa.— Kommunisti, oli
kirkkoherra vastannut.
— Kirkkoherra Ja kommimisti ky­selijät
oUvat ihmetelleet. — Kuinka
se voi olla nu^dollista'
Älkää te sitä ihmetelkö, oli kirk­koherran
vastaus ollut. — Ihmeelli­sempää
on, että olen atooa suomalai­nen
kirkkoherra. Joka on kommunisti.
Kuinka voikaan olla ihmistä, jotka
sanovat olevansa kristittyjä, j a k u i ­tenkto
vastustavat kommunistisia aat­teita.
Minä sanon teille: E i voi olla
kristitty, olematta konunimisti.
Yhdeksän kuukautta kestänyt pako-laisalkakin
Ruotsissa kului. Koitti
rauhan. päivä synnyinmaalle. Uudet
tuulet alkoivat puhaltaa. Kirkkoher­ra
kotiutui, palasi seurakuntaansa Ja
hoitaa Jälleen yleisen kunnioituksen
omaavana •punaisena kirkkoherrana
Kemijärven seurakuntaa. ' •
Jo nuoruudestaan saakka on Urkko-herra
Lanjala omannut kommunistiset
mielipiteet maallisissa asioissa. läm.
mto veri tulvahtaa hänen posUpäH.
leen kertoessaan vuosisadan aluss
tapausta Lappeenraiman lähistöllä.
Jossa tapasi V . I. Leninin. Hänen «e-kämiiiden
marxilaisten teoreetikkojen
teoksito on kirkkoherra tutustunut Ja
niistä, sekä 'elämän kokemuksistaaD
omaksunut käsityksen, että "Jo täOä
puolen*' on pyrittävä olkeudenmubd*
seen Ja onnelliseen yhteiskuntaan".
' HaastatteUjä oli tiedusteUut kirkkc
hmartrtdeliiJldettä myös rauhanlpy«y-
'mi^feseäSi.
' 'Xuoimollisesti olen rauhan kannal.
la. Olen myös sitä mieltä, että pelas­taaksemme
rauhan, on sen tayväkii
myös toimittava. Tämän hetkeä td-
-mintamuoto rauhan puolesta on ni­mien
keräämtoen raubanvetoomnlc-seen.
Itse olen aUekidolttanut vetoo-;
muksen. j a muutama päivä sitten oli
täällä pappilassa tUaisuus, jossa oli
mukana kaikkiaan noin 300 Ibmlsti
Tilaisuus oli järjestetty rauhamriertto
lähtötilaisuudeksi. Tällöin minä slit-nasiri
j a luovutin viestin, Joka nuor­ten
pyöräilijöiden mukana lahti tai­valtamaan
halki Suomen, päämäärä­nä,
suuri, kansainvälinen nuorison
rauhanjuhla Berlitolssä.
Rauhanvetoomus on saanut täälB
Kemijärvellä hyvän vastaanoton. Ja
toivon sille samaa myös muualk
maassa." ,•
Sellainen oli Keski-Suomen llfffc
matkareportterinkuvaus käynnistifa
Kemijärven kommunistisen kiriio-herran
luona. Tämä oU hänen mie­leensä'jättänyt
"muiston. Joka d fee-vto
häivy mielestä".
Nostammepa meUn täältä Porisf»
hattuamme Pohjolan iäkkäälle j» d-
JaaUe punaiselle kirkonmletoelle, Tan­kalle
persoonallisuudelle. — Joku.
PÄIVÄN PAKINA
Eläköön ruumiit ja ruumiin palvonfa
Kuten on: eräässä yhteydessä hok-sautettu.
liUojamme oli kaikessa ^vii­saudessaan
: n i t a ; varomaton, r että s ir
joitti sutirinaman osan Britaimian öl­jystä
Iranito, ja siitä on nyt kehitty­nyt
uusi ''polttopiste tässä sotaisten
porvarien maailmassa.'
Että kysymys on. nimenomaan brit­tiläisten
ölJy-yhtiön"omaIsuuksien a -
nastamisesta Iranto valtiolle" se nä­kyy
Toronton Vapaan Sanan tiistaisen
uutistarinan ensimmäisestä paragra-fista.
Kaikesta huolimatta on todettava,
että Toronton Vapaa Sana on atoakto
johdonmukatoen tässä pienten kanso^
jen itsenäisyysäsian vastustamisessa.
Se on kiittänyt j a avustanut Suomen
Manki-vainajaa, joka armon aikaan­sa
väärin käyttäen auttoi kenraali J u -
donitsla tsarismto palauttamisyrityk-sissä
Venäjälle, -että Suomi saatalsito
uudelleen;;; tsaarto Suuriruhtinaskun­naksi
ja^Csitten toistamiseen silloto.
kun li^urski, R y t i j a Tanner yrittivät
alistaa Suomen Hitlerto Saksan alus­maaksi,
jota petosta vastustaessaan
OSJ.teiki kuulenuna kuoleman synnto
kuten lauantaina Vapaassa Sanassa
hämmästyneelle; kansalle k&rrottito.
Ei.siis ole Ihme, yaihJca Toronton V a - :
paaSaiui sysää tulta ja tulikiveä I r a -
hlakto vastaan, jonka kansa on nUn
Julkea tnito^Siiqmenkto kansa, että
haluaa olla. .isäntönä omassa maas­saan!-
Tästä hiivy^myydestä suuttu­neena
Vapaa Sanar huutaa oikeitten
porvarien perässä,fcttä "mtoä myös"
Ja.puhuu enosiatttiui^
kontroUolmän' ä}j;i^j^htiön "omaisuuk­sien
anastattU^tei^-^I^^ valtiolle".
Sen kunkehtaaVatkto!
:•- Samaa ni^ttik^lii^uloi Britannian
Laborhallltuksen^^edustaja sir G l a d -
myn Jebb y K : n * : ; T | ^^
ton kokouksessa.;^,-Hän;sanoi, että jos
Iranto kansaosaa itse päättää- maansa
rajojen sisäUä -.olevan öljyn käytöstä,
nito se johtaa\"kansatoväliseen anar­kiaan",
mikä-'ihiäkentää j a köyhdyt­tää
paljon vaputta önaailmaa."' v
S i r Gladwyn Jebbin mielestä, kuten
torontolalsten muuten vato porvart-enkto
mieU^olesta^ pjeniltä Ja h e i -
koUta maUtaomrilstettävä sekä itse­näisyys
että niiden omaisuudet. Hen.
ki tai rahat" vaatimus on eräitten v e i ­jarien
mielestä' aivan lilan hellätun-tetoen
j a suorastean heikkoa luoimet-ta
osoittava vaatimus.
Nitopä sitten nähtito, että Iranto
öljyä on ainakin t teoreettisesti Jossa-kto
muuallalcto, eikä vato -Iranissa.
Y K :n peruskirja .säätää nimenomaan,
että Turvallisuusneuvosto ei voi se­kaantua
minlcään maan sisälslto a s l -
oihto. T ä m ä n käsityskaiman perus­teella
Iranto Y K : n edustaja sanoi, et­tei
hänen maansa öljyasia voi miten­kään
tulla YK:nrrurvallisuusneuvos-ton
käsiteltäväksi.
Mutta työjärjestykseen se kuitenkto
otettlto, vaikka k(dita myönnettito, et­tä
yksi j a totoen Turvallisuusneuvos­ton
jäsen epäili koko Laborhallituksen
taktiikkaa tässä yhteydessä. Saa sit­ten
nähdä minkälaisen tulen: nämä
tappurat viikon päästä ottavat Tur­vallisuusneuvostossa.
Pantakoon kuitenkto merkille, että
kun kysymys ei ole välittömästi Setä
Sampan rahamiesten eduista— ei a i ­nakaan
vielä tässä vailieessa — nito
Turvallisuusneuvoston istuntoon pää-:
tettito kutsua myös Iranto hallituksen
edustaja, esittämään kysymyksen toi­sen
puolen".
Silloto. <vähän toista vuotta sitten)
ktm herra Dullesto pojat aloittivat
Korean sodan. Yhdysvallat komensi
sinne sotajoukkojaan. hankki sitten
toimenpiteelleen Turvallisuusneuvos­ton
"hyväksymisen" Ja Idelsi jyrkäs­ti
Pohjois-Korean edustajilta oikeu­den
esittää minkäänlaista selostusta
asian toisesta puolesta. Jonkinlaista
edistystä on siis nyt havaittavissa.
Eipä sUti, että öljykapitalistit olisi-
-vatiMinneet kaikki rautansa Y K : n t u ­leen.
Meille kerrotaan, että öljykapi-tallstelllä
on "Jos" miehensä Iranissa
Ja että tämäi^ miehen suhteen on Jo
käynnissä kUvas välttelbr — ei tosto
iranilaisten keskuudessa, vaan Iranis­sa
olevien ulkomaalaisten piirissä. .:
Tämä "Jos':'.mles on kuulemma hen­kilö,
joka tunnetaan M I * ^ " ^ " * * ^ ' ! ^ ^ ^C
kapitalisteja j a iranilaisia titonherr ,
roja tukevaksi mieheksi. Siis Junri
sellainen ukkeli, jota brittiläiset ölfr-kapitalistit
ja Toronton Vapa» Saa»
nyTt ätmarävni tsmeiveahte. n nimi on Sayed aa,
eikä mikään sika, mutta sUti tarpedt-si
likatoen, että saanee Vapaa fisu»
IhaUun. kuten on saanut Chtang.^
shek. Syngman Ehee. Kerenaki,»»»
muut elävät Jä kuoUeet
Ettei allekh-Jolttanutta 8yywJJ^
"puolueellisuudesta", anamme
jihteydessä puheenvuoron Toron»
Globe ahd Mau IchdeUe, J»»**
kuun 27 pn tolmltuspalstalta olenune .
sakstoeet seuraavaa: •
"Iranissa on hallitusoppositio. !<»-
ka arvo onBritanniaUe ky**»*?*"*
Kansallisen «Tahtopuoluecn JoMJ
Sayed Zia. Joka on entinen paa«^ ;
teri, on kaikketo todennäköisinJ"»*
toehto mr, Mossadeghille JOS
pahtuu -hallitusvaihdos- 9n»«*J°T;
dcksi hän on 5«iteyk8lssä
kaartto tllanomistojlen ja ruMÖ»»»
Snssa. Joita iranilaiset J o s s a k l B^
rto oikeutetusti «yy***'*'
riistosta sekä väUnpItämättömnJ^
yleisen' byvinvoinnta Ja,eflJ»J
suhteen..," ^Mitl' '
o n siis sekto mahdolUsuu».,^ ^ ^
mä " J o s " mies vedetään J * " / * ^ ^
takatietä Iranto »«lUt^fSSLtoft-luonnonisesti
tekisi mahdolUse»
dä sellaisia sopimuksia
fiossa pantujen f^VyrtsmOtat^
että se tyydyttäisi nito 1 ^ " » * ^ ;
jykapltalisteja kuto Tonmlon V»Pr
ta sanaakin.-.Känsäkoura.. „