1966-08-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 To..ai„a.eio..np.-w.A.g.u.i9e6 sS-MIEHIA "YHTEISKUNNAN
VAPAUS TUKIPYLVÄINKIN I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
(LIBERTY) , Establlahed Nov. 6. 1917
EDiTOR: W. E K L U N D MAN/VGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D Ep.lTOt^lAl...6,74.4294
Publlshed thrlce weekly: Tuesdaysi Thursdays and Saturd^ys by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. We^, Sudbiwy.Ontarl<\ Canada
• Mailing Ajudress; 9<»r 6&
Advertistng mtes upon sppiication, tcaDAlfttjkHDt fxee of obQir^e.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
and Hor payment of postage. in cash.
CANÄD!ÄN:TÄN:GiJÄa£iPRESS:
TILAUSBaNNAT:
Canadassa: I vk. 99.00, 6 Kk. $4.73 nsA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. 902S
a kk. a.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. S.76
Levotonta liikehtimistä
Kehoittaessaan "valtuuttamattomaan lakkoon" ryhty^
Tieitä Stelcon työläisiä Hamiltonissa sekä Incon työläisiä Sud-buryssa
ja Port Colbornessa palaamaan..,takaisin työhön, te-rästyöläistenunioncanadalais
johtaja William Mahoney sanoi,
viimek-sikuluneitten kuukausien "antaneen opetuksen
niille jotka väittävät, että unioiden jäsenet ovat tyytymättör
miä vain siksi kun uniöjohtaj at sanovat että heidän tulee
olla tyytymättömiä". Hän sanoi olevansa myös vakuuttunut
siitä, että "viimeksikuluneet kuukaudet ovat saaneet lain-laatijakuntamme
vakuuttuneiksi, etta näihin typeriin ja van-hänaiikaisiiin
(työväen) lakeihin on saatava muutoksia."
Jokainen vähänkin työväenliikettä tunteva henkilö tietää,
että työläiset lähtevät esimerkiksi lakkotaisteluun vasta
sitten kun mitään muuta keinoa ei enää ole, tai ei näytä olevan
valituksien korjatuksi saamiseksi.
Jos työläiset ovat tyytyväisiä työolosuhteisiinsa yleensä
niin mikään määrä "kiihoitusta" ei saa heitä lakkotaisteluun
lähtemään.
Mutta jos työläisille kertyy valitusaiheita valitusaihei-den
päälle, eikä union johto tee mitään niiden korjaamiseksi
silloin muodostuu, sellainen tilanne missä työläiset lähtevät
omavaltaisesti, oman unionsa johtoakin uhmaten lakkotaisr
telun tielle.
Nämä ovat erittäin tärkeitä seikJcoja nyt jolloin Canadan
työläisten keskuudessa on yleistä kuohuntaa. Lakkotaistelut
ovat saaneet nyt kansallisen mittakaavan. Kuten on uutis-tiedoissa
kerrottu, Stelcon työläiset Hamiltonissa ja Incon
työläiset Sudburyssa ja Port Colbornessa ovat palanneet
unioittensa johdon ehdotusten mukaisesti takaisin työmailleen,
että teräsunio voi r>'htyä neuvottelujen jatkamiseen
"laillisuuden olosuhteissa". Mihin nämä neuvottelut johtavat
se nähdään lähipäivinä. Varmaa kuitenkin on, että Stelco ei
ole mitään rakentavaa panosta kiistojen ratkaisemiseksi antanut
"rangaistessaan" työläisiään lakkoilusta erottamalla
työstä 33 miestä ja erottamalla ehdonalaisesti 16 muuta työläistä.
Yhtä varmaa on sekin, että Inco ei auta tilanteen
selvittämistä pitämällä ruoskan tavoin kiinni uhkavaatimuksesta,
että sen työläisten lakko julistetaan laittomaksi:
Paljon parempi olisi, että nämä suuryhtiöt ryhtyisivät
tosimielessä neuvottelemaan työläistensä kanssa niin, että
voitaisiin poistaa suurimmat tyytymättömyyttä aiheuttavat
sjo^t ja tekijät.
Yleisesti on myönnetty, että Incön työläisten yleisen tyytymättömyyden
- suurimpana aiheuttajana on palkkatason
prosentuaalinen lasku ia työmaaterrorin kiihtyminen. Hallituksen
tilastoi osoittavat, että sudburylaisten keskinkertainen
palkka on laskenut muiden kaupunkien asukkaiden palkkoihin
verraten romahdusmaisesti viimeksikuluneitten vuosien
aikana. Terästyöläisten vaatimat palkankorotukset ja
muut etuisuudet ovat tältä pohjalta katsoen täysin oikeutet--
tuja ja hyvinkin kohtuullisia. Kun Incon työläiset tuottavat
noin $7,000 vuodessa työläistä kohti voittoa Morgan-yhtymälle
Yhdysvaltoihin vietäväksi, kuten nykyään tapahtuu,.
niin silloin voidaan hyvällä syyllä todeta, että teräsunion
"nippuratkaisuehdotus", mikä maksaisi IncoUe noin $1.20
tunnilta, on; perin kohtuullinen vaatimus.
Sama pätee lakkoutumispäätöksestä nyt keskustelevien
T-autateidenei-operatiivisten työläisten ja monen muun alan
liyöläisten vaatimusten tiimoilta-
Upporikkailla suuryhtiöillä, kuten Incolla, Stelcolla ja'
rautatieyhtiöillä, on kaikki mahdollisuudet järjestää työsuhdeasiansa
niin, ettei "kiihoittajillakaan'' ole mitään kannatusta
niiden työläisten keskuudessa. Ainoa mitä siinä tarvitaan
on se, että nämä suuryhtiöt suostuvat luovuttamaan
osan yhä kasvavista ja entuudestaan ylöttömän suurista voitoistaan
näiden rikkauksien luojien, omien työläistensä käyttöön.
Chicagon ^VotumeUakoista"
Chicagosta viikon vaihteessa saapuneista uutistiedoista
näjfyi kaikessa alastomuudessaan, kuinka alaspainetussa asemassa
Yhdysvaltain neekeriväestö on — ja kuinka alhaisessa
henkisen kehityksen tasossa ovat ne varakkaat valkoihoiset,
jotka halveksuvat muita ihmisiä joko heidän ihonvärinsä tai
fcatsomustensa erilaisuuksien vuoksi.
Kun Yhdysvaltain kansalaisvapausliikkeen tunnettu ja
tunnustettu johtaja, Rev. Martin Luther King johti Chicagossa
neekereistä ja jossakin määrin valkoihoisista koostunutta
paraatia "kohti luvattua maata", tätä paraatia oli "tervehtimässä"
Chicagon "parempien ihmisten" kaupunginosan
mylvivä valkoihoinen-ihmisjoukko; minkä riveistä sinkosi
kivi tri Kirigin niskaan ia puukko, mikä heitettiin erästä neekeriä
kohti, yhden valkoihoisen miehen niskaan.
Lailliseen, rauhalliseen marssiin osallistuneet kansalaisvapauksien
puolustajat, joista enemmistö oli neekereitä, .sai
Chicagon "parempiosaisilta" valkoihoisilta osakseen häväi.s-tyshuutoja,
kirouk.sia ja parjaustunnusteita. Pantakoon erikoisesti
merkille, että tämä ei tapahtunut "syvässä etelässä"
vaan Chicagossa, mLssä. "valistuneisuus" pitäisi olla valkoihoisten
keskuudessa korkeammassa kurssissa mitä se on
Mississippissa ja muissa etelän valtioissa!
Tämä mielenosoittajain paraati protestoi erikoisesti neekeri-
ghetto-järjestelmää vastaan vaatien, että neekereillä tulisi
olla oikeus omistaa kiinteimistöjä ja asua missä tahansa
kaupunginosassa, sen sijaan, että heiltä kielletään nämä oikeudet
"paremmissa kaupunginosissa" ja siten menetellen
pakoitetaah asumaan erikoisissa neekereille varatuissa kaupunginosissa,
missä on yleisesti puhuen huonot asunnot, huono
kunnallinen palvelu, huonot koulut, huonot ajanvietepai-
Kurjinta tässä yhteydessä on se, että Yhdysvaltain hallitus,
vaikka se ei osalli^stukaan Chicagon valkoihoisen roska-
LänsiSaksästa saapuu suorastaan
jatkttvasti uutisia tupmioi-den
langettamisesta soilan aikana
sotarikoksia suorittaneille» Itä-
Suroopassa jouJtkomui bii^ suoria
taneiUe tai keskitysleirfiijssä vaakoja
kokeita suorittaneille. J^os-kus
tulee suorastaan mieleen, et
tä Länsi-Saksapa se on aktiivinen
ea.istea sotarikollisten rykäise-misessa!
Tosiasiassa tilanne on
toinen: Saksan itäisessä osassa
tämä oikeudenkäyntiprosessi on Jo
vuosia sitten viAty pääpiirteissään
loppuun ja Länsi-Sai&sassa jatkuvat
oikeudenkäynnit ovat vain
merkkinä oikeusviranomiaisten
hitaudesta ja haluttomuudesta
siellä. Julkises!i tunnetaan nimittäin
yhä edelleen koko joukko
natsirikollisia, jotka ovat säilyttäneet
korkeat asemansa Länsi-Saksassa.
Panorama DDR^juUiaisussa
kJertoo Norbert Podewin näistä
julkisesti tunnetuisia asemansa
säilyttäneistä natseista. Hän kirjoittaa:
Tiedetään, että Bonnin liittokanslerin
viraston johdossa on mies, joka
natsimiehityksen vuosina Ranskassa
auttoi riistämään maata taloudellisesti.
Marraskuussa 1941,
kolmetoista vuotta onnen kuin hän
vannoi ensimmäisen ministerin virkavalansa,
hän lausui poliittisen uskontunnustuksensa
Der nuctsche
Volkswirth lehdessä: "Niin kauan
kuin sodan fanfaarit vielä kaikuvat,
Saksan kevyellä metalliteollisuudella
on vain yksi tehtävä ja yksi päämäärä,
jonka saavuttamiseen kaikki
toimenpiteet on suunnattu ja on
mistelulssa, ja supnltamisessa,
Wehrmachtin: tunkeutuessa 1940
Ranskaan seurasi SS-Cvruppenfijh-rer,
tri Best sen kintereillä. "Rans
kan sotilaskomentajan; alaisen sota-kallinmm
päällikkönä" hän huolehti
natsilaisten rotulakien riopeasta
voimaan saattamis.^sta. Lokakuun 4.
pnä hän saatatti voimaan erityissäädöksen,
jonka nojalla .40,000
Ranskaan paennutta Saksan juutalaista
pidät^Uiin ja viciiin Itä:Eu-roopan
tuhoamisl'3ireille Tri Best
hoiti tehtävänsä nun erinomaisesti,
että hän yleni v. 1943 valtakunnan
valtuutetuksi Tanskaa varten. Myös
siellä hän toimi aktiivisesU "juuta--
laiskysymyksen ra'kaisun" puolesta.
Tanskalainen tuOinioistuin^ tuomitsi
hänet sodan jälkeen kuolemaan.
Länsi-Saksan viranomaisten vaatimuksesta
hänet armahdettiin ja
rangaistus muutettiin 12 vuodeksi
vankeutta. 1951 hänet vapautettiin.
Niirnoergin oikeudenkäynnin
asiakirjoista käy selville, millaisia
arvonantoa Best nautti natsihier-aikiassa
Himmlerin luottamushenkilönä
hän oli jopa ehdolla epäsuosioon
joutuneen ulKoniiuislerii)
Ribbentropin seuraaja.i paikalle.
Nykyisin tri Best toimii Liitto.asa-vallassa
Miihlheimissa Ruhrin alueella
Hugo Stinno.-s-konsernin johtavana
lakimiehenä. Sivutöinhän
hän käyttää, natsiaikana keräämiään
kokemuksia hyväksi palvellen
Bonnin ulkoministeriötä asiantun-tijaiausuntojcn
laatijana. .
Ranskassa 548 viatonta ijbmistä, ^
hävitti kylän maan tasalle. Sanota
mies hirtätti Tulle'n kaupungissa
120 ranskalaista estääkseen kansan
vastarinnan kasvai.iisen miehittäjiä
vas'aan.
• Bordeaux'n iotilasiuimioistuin
tuomiisi V. 1951 Lammerdingin pois
saoievana kuolemaan 99 panttivangin
murhasta. Kahdessd g^yölieni-mässä
oikeudenkäynnissä saipa tuomioistuin
langetti iälleeii kuol^n^-
tuomion Lammerdingiliä sotaiikok-sista.
Siitä huolimatta hän alelee»
nykyisin kpikessa rauhassa Liitto^,
tasavallassa ja rohkenee-^jopa esiintyä
syytteqn nostajana Länsi-Saksan
Uiomioistuimissa niitä ihmisiä vastaan,
jotka ovat kertoneet totuude»
hänen suorittamistaan rikoksista
Ranskan kansaa ''astaan. Tammikuun
18 pnä 1966 DUsieldorfin
maakuntaoikeus hylkäsi tällaisen
kanteen. Mutta Lamme»dinglä vastaan
ei. ryhdytty mihinkään toimen-p'teisiin,
Correze'n dcpartmentin
valtuusto esiti tämjin jälkeen
hanskan hallitukselle pyynnön, et-
Ih se vaalisi Lammerdingin luovut-lamista
Ranskan oikeusviranomaisille.
MUITA HITLERIN
TUKIPYLVÄITÄ"
Best, Westrick ja Lammerding
eivät suinkaan ole ainoat sotarikolliset,
joilla on nykyisin Länsi-Sak
sassa vaikutusvaltainpn asema.
DDR:ssä julkaistu asiakirjakokoelma
Ruskea kirja sota ja n£ tsirikol-lisistä
Liittotasav.illassa todistaa,
.'itä Länsi-Saksassa on nykyisin 15
ministeriä ja valtiosihteeriä, 100
o n g in
t m a k a u p u n ki
.UIJRHAMIES, SS KENRAALI,
RAKENNUSURAKOITSIJA . . .
Hitlerin SS-keniaali Heinz Lam-suunnattava:
Saksan lopullinen voit I merding toimii yhä edelleenkin r a - 1 aimeijan kenraalia ja amiraalia,
to." Sanat ovat tri Ludper VVeslric-: kennusurakoiisijan;i Dijvseldorfissa. i Ö23 koi kear- oikeuslaitoksen virkakin,
Yhiyueiden ilumiinitehlaiden Hänen keskystään SSds-isioona i mies ä. yleistä syyttäjää ja tuoma-entjseh'
johtajan. A.seislus- ja am- : ' Das Rp.ich" IVafakuiita) murhasi i ria, 245 ulkomin:.steriön johtavaa
'musasiain vallakunnanministorin 'kesäkuun 10. pnä 1944 Oradourissarviikami';?stä ja 297 poliisilaitoksen
alaisen kevytmetallien erityskartel-i : ~ ~ ~ . ~~ ' • • • •———"————
Jlin'''johfSjana hän kuuiui Hitlerin
Saksdh vaikutusvaltaisimpiin sota-laloudci'.
johtajiin. Hän oli Ranskassa
foiiiiinecn saksalaisen astlepoko-mi^
siön j ä s t n ja hänellä oli vain yksi
huoli: Ranskan rlumiiniteollisuu-den'
valjastaminen palvolemaan lopullisen
voiton saavuttamista.
WESTRICK OTTI GLOBKEN
TUOLIN
Toukokuun 5—6. pni. 1942 hän
johti neiucUeluja Fin);si.--;,a. Hän
tapasi Compagnie, des Produits
Chimiqucs et EleCromelallurgicjues
.•\lais Fiogfs et Cam:i;-;uo (Pechi-oey)
ja Ste Electro C'hr,r,ie et Elec
Lrometallurgie d' Uginoyhtiön edus
ajia. .Saksalaisten neuvotteluohje
:uului: • Sei. vuoksi oltiin sitä mieliä,
että neuvotteUija on käytävä
l i i n . et ei inhi.nilliseLä kannalta.
;atsoen sopimusta voi syntyä ja mi:
;äli mahdollista ranskalaisten suh-autumiien
vuok5i"i Ja kun Rans-
:an teollisuusmiehet ryntyivät puo-ustuksc-
m kiristystaktiikkaa vas;
aan, voitiin pöytlkirjaan merkitä
-uten oli toivottukin: "Tämän jälteen
nouvottelut lopetettiin tulok-ettomina".
Nyt .scuranneelln väkivallan käy-ön,
kaudella tri Wes rick ci enää
)ll^t asianomaisena. Hän oli vain
.oin^jitanul siihen iarvit!avj.l pcrus-
;eer." Tältii mieheltä, joka kiristi
.nyös. muista mie:iitety:stä maista
ilupiiinia Hitlerin sotakoneistolle
;a .apttoi näin pidentämään "tuhat-
.'uo^^en valtakunnan" ikää, ei mil-oinkaan
ole hiuskarvaakaan vahingoittunut.
Sen sijaan hänet sijoitettiin
v. 1951 valtion palvelukseen.
Yhdessä Ludwig Erhaidin kans.sa
VVestrick siirtyi 1983 liittokanslerin,
virastoon. Westrick otti haltuunsa
Globken tuolin. Westrickin vaikutusvalta
on nykyisin kuitenkin suurempi
kuin hänen edeltäjänsä^ jota
kutsuttim Konrad Adenauerin "hai*-
maaksi eminenssiksi".
'KOLMANr«^EN VALTAKUNNAN'
PALVELIJA TRI BEST
Ja sitten toinen kolmannen valta:
kunnan palvelija — t n Karl Werner
Be^t. V. 1930 hän liittyi natsiv
puolueeseen ja jo v. lf<35 hän oli
Gestapon lakiasiain osa.slon johtaja..
Asiakirjat, todistavat, että Best oli
vastuussa syyskuut-isa 1938 suoritetuista
vainotoimcnpitcistä Saksassa
asuneita Tschkkoslovakian kansalaisia
vastaan. Hänan-erity.nen toimin-ta-
alan.sa oli kuitenkin juutalaisten
vainxjafhinen. Hänfillä oli merkittäkää
osuus "kristalliyön" iiimellä tunnetun
9. pnä 'marraskuuta 1938 tapahtuneen
juutalaispogromin val-
USA on tullut Vietnamiin pelastamaan
maan jsiTJestyksen ja
on saanut aikaan .ennenkokemattoman
ei>S|&rj«stiyksen. Valtio on
rapjpeutunut, pn-heet hajoavat ja
vanhat sosiaaliset ryhmät jakautu-v
«it. r Näin kiri/om^ Saigonissa
((^miyii)^ rao^l^lffkva |«Iitimies
i ^ e i ^ ' Guil]|||4l) iQiyatessara
^ i % , --^ änmHtlBiJffis^ pain?-
jaisunta.
"Konfutselataessa y]»teisl(unna8-
a» oli <n»ljjlIn«kMa!^* saooo eräs
; vietnamilainen, "eräs niistä roU
manrtaritnihiiftltlta, joba nautti suu
rinta arvoa. Nykyiset neliä luok-
.JlM'v«itlaaii asettaa- scnraavaan
JärJeetyksMa; htMrat, poUtupyö-riiliitlft,
MlmifoiB«» (n. pooUmil-
|MMaa> jae iMitfaa^ lisäsi:
"fifanne muuttm» noj^stl. Puoli
vuotta sitten pääsivät kenraalit
listfoi kärkeen."
Eräs Huessa asuva ranskalainen,
joka äskettäin käväisi FLN:n (Vapausliikkeen)
hallitsemalla alueella,
joutui erään asepukuisen FLNn
miehen pidättämäksi. Hänet va
pautettiin sen jälkeen kun hänelle
ensin oli pidetty seikkaperäinen
luento vapausliikkeestä. Hieman
mjröljemmin ranskalaisemme osallistuessa
erääsqen julkiseen tilaisuuteen
Huessa hän näki hämmästyksekseen
taannoisen pidättäjänsä
hallitusvirkamiestcn rivissä — nyt
siviiliasuisena.
VIETKONG SOLUTTAUTUU
Vietnamissa olevat ranskalaiset
ovat yleensä sietä mieltä, että va-pausirijitama
on jo nyt puoliksi voittanut
— se operoi näkymättömänä
niilläkin alueilla, jotka ovat ulkonaisesti
amerikkalaisten hallussa.
Vietkong on tunkeutunut kaikkialle
valtiokoneistoon. Sen edustajia on.
poliisissa, heitä on armeijassa ja
epäilemättä myös hallituksessa.
Mutta heitä on ennen kaikkea kaikkialla
kansan keskuudessa.
Vietkong on katsonut, ettei sen
tehtävänä ole rinnakkaiselinten
luominen vaan sen sijaan sijoittuminen
julkiseen organisaaUbon
kuin mikrobit vereen. Tarvikkeet?,
— Niitä tulee kasapäin —, amerikkalaisilla
aluksilla. Heidän aseensa?
— k o t o i s i n Vietnamin armei
Jalta. Heidän rahansa? Samat kuin
Saigonissa. Heidän : poliisinsa? Se
on tietyssä määrin heidänkin pölii-iinsa.
Sotilaalliset tietonsa Vietkong
saa suuressa määrin .virallisen armeijan
jäseniltä.
Saigon-virran sulkemista ei ole
tspahtunut — yksi ainoa upotettu
laiva riittäisi tarkoitukseen — siksi,
e U ä s e ei olisi \ed'iksi sisseille. Jos
jotakin tietä-ei katkaista, on syynä
tämän tien merkitys sisseille, jotka
voivat kantaa tiela pitkin kulkevilta
tuotteilta ja: matkustajilta omat veronsa.
SISSIEN TULLIASE.MA
: Aivan Saigonin lähistöllä, erään
;anskalaiien phintaashin liepeillä,
on mustaunivoi muisilla sissisotilail-la
oUul Ijyde.ssä päivänvalossa toimiva
tulliasema tiesulkuineen usean
kuukauden ajan. Sama koskee Dala-tjntielj:,
jos.sasi.?sei]]ä on tulliasema
133; liemerkin kohdalla. He
luovuttavat kuitin vaalimistaan tul-limaksui.
sta. Siellä päivittäin perittyjen,
tullimaksujen määrän arvioi-tiat
n. noii.:evan 320,000Juomalaiseen
nykymarkkaan. Päivittäin' ohittaa
tuliiastmnn noin 5,000 henkilöä ja
.s;iä kautt:rkulkevat.Saigonin vihan-
Pahoittelen, herra presidentti! Tri Thomas N. Bur-bridgeh
oli kieltäydyttävä vastaanottamasta kutsua
Valkoisen talon juhlaan siksi kun hän oli kutsun saadessaan
vankila.ssa. "National Association for the Ad-vancement
of Colored People''-järjestön San Franciscon
osaston entinen presidentti,: tri Burbridge on nyt
kärsimässä"30päiväi.stä vankilatuomiota, minkä hän
sai osallistumisesta kansalaisvapauksien puolesta jär-
_jestetLy-yn mielenosoitukseen V. 1964.
korkeaa virkamtpstä, jotka aikanaan
kuuluivat Hitlerin diktatuurin
tukipylväisiin, jotka hyötyivät hen-kUökohiaisesti
juutalaisien vainoa-1 nsstuolleet.
misesta ja jotka todistettavt:sti kuu-} Vietnamilaisten lähteiden mu
luvat fasismin vastustajien murhaa-1 kaan on virallisen armeijan mies
jien joulskoon. : , , ' (Jatkuu seuraavalla sivulla)
SPIEGEL-HYÖKKÄYS SAI
OIKEUDEN SIUNAUKSEN
Karlsrulic. — Länsi-Saksan poHi- eroamiseen
stn toiminta neljä vuotia sitten suur ! Strau.';sin väitettiin näytelleen
ta kohua herättäneessä aikakausleh-1 ratkaisevaa osaa poliisi-iskun järjesti
Spiegelin tapauksessa julistettiin tämisessä.
perjantaina Karlsruhessa maan lakien
ja perustuslain mukaiseksi.
Länsi-Saksan valtiosääntöoikeus
torjui Spiegelin esittämän syytteen.
Spiegelin julkaisemissa artikkeleissa
analysoitiin Länsi-Saksan o-
Euutta Naton 'Falle.x 62"-sotahar-joituksissa.
jossa oletettiin kolman-että
liittovaltion yleinen syyttäjä .nen maailmansodan syttyneen ja vi-oiisi
ylittänyt valtuutensa antaes
saan poliisille käskyn aamunkoitteessa
27. lokakuuta 1962 suoritettavasta
yllätyskaappauksestc.
Päätöstä edelsi perusteellinen oikeudellinen
harkinta, jolla on tuskin
vertaa Saksan lehdistön historiassa.
Vuoden 1962 lokakuun yllätyshyökkäyksessä
poliisi pidätti Spiegelin
päätoimittajan tri Rudolph Aug-steipin
ja kymmenen muuta toimittajaa,
tutki lehden toimituksen ai-hollisen
hyökänneen Eurooppaan.
Artikkeleihin, sisältyi joukkojen
vahvuuksia välineistöä, liikkeitä sekä
ydinaseiden käyttöä hätätilanteissa
koskevia yksityiskohtaisia tie-
\.oja;
Spiegelin julkaisija tri Augstein
sekä kymmenen muuta henkilöä olivat
pidätettyinä eri pituisia aikoja
syyttäjäviranomaisten tutkiessa syytöksiä
inaanpetokscsta. maanpetoksellisesta
väären.ivKsestä ja tietojen
neiston ja takavarikoi osan siitä. laJ«omasta hankinnasta. Syytteet
Ylläkkö suoritettiin kolm:" viikkoa ovat rauenneet yksi toisensa jal-sen
jälkeen kun lehti oli iulkaissut
yksityiskohtaisia tietoja Naton ke-säsotaharjoituksista.
Väittämän mu-,
kaatt artikkeli paljasti sotilassalai'
suuksia, joista ilmeni vakavia puutteellisuuksia
Länsi-Saksan sotilaallisessa
valmiudessa.
Juttu paifui pian halhtusta koettelevaksi
kriisiksi ja johti puolustusministeri
Pranz Josef Straussin
keen ja tutkimuksia suoritetaan
enää kahden epäillyn kohdetta. Nämä
ovat muuan puolustusministeriön
eversti, jonna väitetään antaneen
ti-jdoV; sekä eräs Spiegelin toimittaja,
r
Tuomiin julisti perjantaina kahdeksan
tuomarin muodostama vala-miohislö.
jonka puheenjohtajana
toimi tri Gobhard Muller.
PÄIVÄN PAKINA
SUO SIELLÄ, VETELÄ TÄÄLLÄ
joukon eläimelliseen myhintään,
kivien ja puukkojen heittoon, toteuttaa
kuitenkin käytännössä tätä ro-tu.
syrjiniäohjelmaa.
VVashinglonilta oi riiiä v.iioja eikä
energiaa, niin on meille selitetty,
neekerien oikeutetuk.si Ir.nnusleltu-jen
taloudellisten ja sosiaalisten va
Utusten korjaamiseksi siksi kun
kansakunnan varoja ja voimia käytetään
toisten värillisten ihmisten
orjuuttamiseksi ulkomailla, tällä
kertaa eiikoisesti Vietnamissa. Jos
presidentti Johnsonin h->.llitus haluaisi
todella tehdä jotaKin neekeri-väestön
pulmien ratkaisemiseksi,
sillä olisi siihen kaikki mahdollisuudet,
mutia kuten sanotaan, "väkisin
metsään vicly koira ei hauku
oravaa".
Jenkkipoliilikol ja -kenraalit
eskaloineet eli laajentaneet jatkuvasti
sodankäyntiään vakuuttamalla
amerikkaliiiselle. kolirinlamallo,
. e t t ä tarkoitus pyhittää keinot —
mitä enemmän lapetaan vietnamilaisia
ja hävitetään heidän : maataan,
sitä vähemmillä uhrauksilla
pääsevät muka.amerikkalaiset.
Tällaisen meriselityksen mukaan
on mcMily a.skel askeleella
yhä suuiGinpiian ja raaempaan sodankäyntiin.
Silloin kun luovuttiin
"neuvonänia.uitarusta" ja ilmoiteltiin
avoimc-Sii. otti! amerikkalaiset
ryhtyvät avoimiin sotatoimiin
Viotkoiigparlisaantija vastaan, luvattiin
ar.uMikkahu.iille pikaista
voittoa ja Vietnamin sotaan osallistuneiden
liclikohtai.sla voittopa-raatia.
Mutta kun'sc 01 lyydytlänyt sen
paremmin voitloja kahmivia sota-larvetehtailijoila
.kuin strategiiiia
tukiasemia tavoittelevia kenraaleja
ja poliitikkojakaan, niin sitten
sanottiin; että on heilelliivä eike-nenkään
maalle voiton hinnaksi
vähintään parisataatuhatta amerikkalaista
sotilasta.
. Ja kun siitäkään ei ollut apua,
niin sitten ryhdyttiin pommilta-maan
Pohjöis-Vietnamia selittäen,
e t t ä näin menetellen on pikainen
voitto turvattu, sillä pommituksen
avulla ehkäistään Vietkong saamasta
apua ja tukea Pohjois-Viet-namista.
Nyt puhutaan siitä, että "amerikkalaisten
menetysten vähentämiseksi
on vielä lähetettävä parisataatuhatta
jenkkisotilasta lisää
Vietnamiin.
Mutta tulevaisuudenkuva alkaa
synkistyä entistä enemmän.
New York Timesin Saigonista
lähettämän maanantaisen uutistie-don
mukaan Yhdysvaltain merijal-kaviionkorpuksen
suorittaman tutkimuksen
mukaan Pohjois:Viet-nam
voi jatkaa "määräämättömän
aj;in" ilsi-puolustusta nykyisten
"miesmcnctystensä puitteissa".
• Mainitun tutkimuksen sanotaan
perustuneen kolmeen olettamukseen:
.
1) että so.siaIistiset maat varaavat
tarvikkeita Pohjois-Vietnamil-
Ic.
2) että Hanoi ei ano neuvotteluratkaisua,
ja
3) että Yhdysvaltain miesvoima-määrä
oi nouse y l i 375,000, mikä
on tavoitteena tämän vuoden loppuun
mennessä.
Pentagonin laatiman toisen tutkimuksen
tuloksen sanotaan oleva
."vähemmän pessimistisen'*, sillä
siinä arvellaan Pohjois-Vietnamin
kestävän nykyisiä micsmcnetyksiä
"vain kahdeksan vuotta".
M i k i i l i nämä tutkimukset osoittautuvat
paikkansapitäviksi,-se tarkoittaa,
että Vietnamin sota voi
jatkua seuraavalle kymmenluvuin
le. New York Times sanoo monen
tai[kkailijan olevan cpävai'man siitä,
että tuleeko Etelä-Vietnamin
väestö ja Yhdysvaltain kansa kannattamaan
sodankäyntiä niin pitkän
aikaa.
. Vallitseva tilanne on saanut jotkut
kenraalit Was)ungtonissa. mutta
ei enemnustöä USA:n kenraaleista,
vakuuttuneeksi siitä, että
Yhdysvaltain täytyy valmistua lisäämään
asevoimiaan kaksinkertaisesti
nykyisestä määrästä, eli
750,000 mieheen, ja että sen tulee
tapahtua suhteellisen -lyhyessä
ajassa, kertoi mainittu lehti.
Tämä olisi kenraalien mielestä
tietenkin helppo ratkaisu, mutta
kun sen toteuttaminen vaatisi ainakin
osittaista reservien mobilisointia
Yhdysvalloissa, ja lisäksi
Euroopassa olevien yhdysvaltalais-voimien
osittaista siirtämistä Vietnamiin,
niin se on mainitun lehden
kertoman mukaan karvas pala
nieltäväksi sellaisille poliitikoille
kuin presidentti Johnson ja puo-lustussihteeri
McNamara.
Ja vaikka yhdysvallnlaisten asevoimien
luku nostettaisiin Elclä-
Violnamissa 750,0{?0 määrään, niin
sittenkin tarvittaisiin näiden tutkimusten
tulosten niuknan viisi
vuotta "Etelä-Vietnamin maaseudun
rauhoittamiseksi'!
Toisaalta näin suurten asevoimien
käsittely aiheuttaa viranomaisille
muutakin huolta kuin
pelkoa kotirintaman poliitikkojen
kansansuosion menetyksestä;
Sotamateriaalin varaaminen ja
erikoisesti sen kuljetus tuhansien
mailien j)äähän. missä kaikista rakennustoimista
huolimatta on puu-teltii_
satamatiloista, ei suinkaan
ole pikkiilehtävä silloin jos Viet-namisha
olevien amerikkalaisjouk-,
kojen miesvoimamäärä kohoaa y li
kaksinkertaiseksi nykyisestä.
Sen lisäksi mainitun tutkimuksen
suorittajat kiinnittävät huo-
-miota myös siihen "vaaraan", että
mitä enemmän sinne viedään yhdysvaltalaisia
sotavoimia, sitä
. enemmän saa Vietnamin sota ulkomaisen
cli amorikkalaiseiT hyök-käy.
ssodan leiman maailman kansojen
silmissä. Asiaa pahentaa vielä
se, että etelävietnamilaiset tulevat
sitä haluttomammiksi sotatoimiin
nähden, mitä enemmän siitä
tulee amerikkalainen sota.
Kukaan ei tietenkään epäile sitä,
etteikö maailman suurin sotila.s-mahti.
Yhdysvaltain imperialismi,
pysty kaksinkertaistamaan nykyisiä
asevoimiaan Vietnamissa. Multa
ottaen huomioon tähän astisista
sodan eskalaatioista saadut kokemukset,
se ei ilmeisestikään tuo
"voittoa" nykyisiä lähemmäksi,
eikä missään tapauksessa vähennä,
vaan lisää amerikkalaisten mies-ja
inateriaalimenctyksiä,
— Känsäkoura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 11, 1966 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1966-08-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus660811 |
Description
| Title | 1966-08-11-02 |
| OCR text |
Sivu 2 To..ai„a.eio..np.-w.A.g.u.i9e6 sS-MIEHIA "YHTEISKUNNAN
VAPAUS TUKIPYLVÄINKIN I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
(LIBERTY) , Establlahed Nov. 6. 1917
EDiTOR: W. E K L U N D MAN/VGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D Ep.lTOt^lAl...6,74.4294
Publlshed thrlce weekly: Tuesdaysi Thursdays and Saturd^ys by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. We^, Sudbiwy.Ontarl<\ Canada
• Mailing Ajudress; 9<»r 6&
Advertistng mtes upon sppiication, tcaDAlfttjkHDt fxee of obQir^e.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
and Hor payment of postage. in cash.
CANÄD!ÄN:TÄN:GiJÄa£iPRESS:
TILAUSBaNNAT:
Canadassa: I vk. 99.00, 6 Kk. $4.73 nsA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. 902S
a kk. a.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. S.76
Levotonta liikehtimistä
Kehoittaessaan "valtuuttamattomaan lakkoon" ryhty^
Tieitä Stelcon työläisiä Hamiltonissa sekä Incon työläisiä Sud-buryssa
ja Port Colbornessa palaamaan..,takaisin työhön, te-rästyöläistenunioncanadalais
johtaja William Mahoney sanoi,
viimek-sikuluneitten kuukausien "antaneen opetuksen
niille jotka väittävät, että unioiden jäsenet ovat tyytymättör
miä vain siksi kun uniöjohtaj at sanovat että heidän tulee
olla tyytymättömiä". Hän sanoi olevansa myös vakuuttunut
siitä, että "viimeksikuluneet kuukaudet ovat saaneet lain-laatijakuntamme
vakuuttuneiksi, etta näihin typeriin ja van-hänaiikaisiiin
(työväen) lakeihin on saatava muutoksia."
Jokainen vähänkin työväenliikettä tunteva henkilö tietää,
että työläiset lähtevät esimerkiksi lakkotaisteluun vasta
sitten kun mitään muuta keinoa ei enää ole, tai ei näytä olevan
valituksien korjatuksi saamiseksi.
Jos työläiset ovat tyytyväisiä työolosuhteisiinsa yleensä
niin mikään määrä "kiihoitusta" ei saa heitä lakkotaisteluun
lähtemään.
Mutta jos työläisille kertyy valitusaiheita valitusaihei-den
päälle, eikä union johto tee mitään niiden korjaamiseksi
silloin muodostuu, sellainen tilanne missä työläiset lähtevät
omavaltaisesti, oman unionsa johtoakin uhmaten lakkotaisr
telun tielle.
Nämä ovat erittäin tärkeitä seikJcoja nyt jolloin Canadan
työläisten keskuudessa on yleistä kuohuntaa. Lakkotaistelut
ovat saaneet nyt kansallisen mittakaavan. Kuten on uutis-tiedoissa
kerrottu, Stelcon työläiset Hamiltonissa ja Incon
työläiset Sudburyssa ja Port Colbornessa ovat palanneet
unioittensa johdon ehdotusten mukaisesti takaisin työmailleen,
että teräsunio voi r>'htyä neuvottelujen jatkamiseen
"laillisuuden olosuhteissa". Mihin nämä neuvottelut johtavat
se nähdään lähipäivinä. Varmaa kuitenkin on, että Stelco ei
ole mitään rakentavaa panosta kiistojen ratkaisemiseksi antanut
"rangaistessaan" työläisiään lakkoilusta erottamalla
työstä 33 miestä ja erottamalla ehdonalaisesti 16 muuta työläistä.
Yhtä varmaa on sekin, että Inco ei auta tilanteen
selvittämistä pitämällä ruoskan tavoin kiinni uhkavaatimuksesta,
että sen työläisten lakko julistetaan laittomaksi:
Paljon parempi olisi, että nämä suuryhtiöt ryhtyisivät
tosimielessä neuvottelemaan työläistensä kanssa niin, että
voitaisiin poistaa suurimmat tyytymättömyyttä aiheuttavat
sjo^t ja tekijät.
Yleisesti on myönnetty, että Incön työläisten yleisen tyytymättömyyden
- suurimpana aiheuttajana on palkkatason
prosentuaalinen lasku ia työmaaterrorin kiihtyminen. Hallituksen
tilastoi osoittavat, että sudburylaisten keskinkertainen
palkka on laskenut muiden kaupunkien asukkaiden palkkoihin
verraten romahdusmaisesti viimeksikuluneitten vuosien
aikana. Terästyöläisten vaatimat palkankorotukset ja
muut etuisuudet ovat tältä pohjalta katsoen täysin oikeutet--
tuja ja hyvinkin kohtuullisia. Kun Incon työläiset tuottavat
noin $7,000 vuodessa työläistä kohti voittoa Morgan-yhtymälle
Yhdysvaltoihin vietäväksi, kuten nykyään tapahtuu,.
niin silloin voidaan hyvällä syyllä todeta, että teräsunion
"nippuratkaisuehdotus", mikä maksaisi IncoUe noin $1.20
tunnilta, on; perin kohtuullinen vaatimus.
Sama pätee lakkoutumispäätöksestä nyt keskustelevien
T-autateidenei-operatiivisten työläisten ja monen muun alan
liyöläisten vaatimusten tiimoilta-
Upporikkailla suuryhtiöillä, kuten Incolla, Stelcolla ja'
rautatieyhtiöillä, on kaikki mahdollisuudet järjestää työsuhdeasiansa
niin, ettei "kiihoittajillakaan'' ole mitään kannatusta
niiden työläisten keskuudessa. Ainoa mitä siinä tarvitaan
on se, että nämä suuryhtiöt suostuvat luovuttamaan
osan yhä kasvavista ja entuudestaan ylöttömän suurista voitoistaan
näiden rikkauksien luojien, omien työläistensä käyttöön.
Chicagon ^VotumeUakoista"
Chicagosta viikon vaihteessa saapuneista uutistiedoista
näjfyi kaikessa alastomuudessaan, kuinka alaspainetussa asemassa
Yhdysvaltain neekeriväestö on — ja kuinka alhaisessa
henkisen kehityksen tasossa ovat ne varakkaat valkoihoiset,
jotka halveksuvat muita ihmisiä joko heidän ihonvärinsä tai
fcatsomustensa erilaisuuksien vuoksi.
Kun Yhdysvaltain kansalaisvapausliikkeen tunnettu ja
tunnustettu johtaja, Rev. Martin Luther King johti Chicagossa
neekereistä ja jossakin määrin valkoihoisista koostunutta
paraatia "kohti luvattua maata", tätä paraatia oli "tervehtimässä"
Chicagon "parempien ihmisten" kaupunginosan
mylvivä valkoihoinen-ihmisjoukko; minkä riveistä sinkosi
kivi tri Kirigin niskaan ia puukko, mikä heitettiin erästä neekeriä
kohti, yhden valkoihoisen miehen niskaan.
Lailliseen, rauhalliseen marssiin osallistuneet kansalaisvapauksien
puolustajat, joista enemmistö oli neekereitä, .sai
Chicagon "parempiosaisilta" valkoihoisilta osakseen häväi.s-tyshuutoja,
kirouk.sia ja parjaustunnusteita. Pantakoon erikoisesti
merkille, että tämä ei tapahtunut "syvässä etelässä"
vaan Chicagossa, mLssä. "valistuneisuus" pitäisi olla valkoihoisten
keskuudessa korkeammassa kurssissa mitä se on
Mississippissa ja muissa etelän valtioissa!
Tämä mielenosoittajain paraati protestoi erikoisesti neekeri-
ghetto-järjestelmää vastaan vaatien, että neekereillä tulisi
olla oikeus omistaa kiinteimistöjä ja asua missä tahansa
kaupunginosassa, sen sijaan, että heiltä kielletään nämä oikeudet
"paremmissa kaupunginosissa" ja siten menetellen
pakoitetaah asumaan erikoisissa neekereille varatuissa kaupunginosissa,
missä on yleisesti puhuen huonot asunnot, huono
kunnallinen palvelu, huonot koulut, huonot ajanvietepai-
Kurjinta tässä yhteydessä on se, että Yhdysvaltain hallitus,
vaikka se ei osalli^stukaan Chicagon valkoihoisen roska-
LänsiSaksästa saapuu suorastaan
jatkttvasti uutisia tupmioi-den
langettamisesta soilan aikana
sotarikoksia suorittaneille» Itä-
Suroopassa jouJtkomui bii^ suoria
taneiUe tai keskitysleirfiijssä vaakoja
kokeita suorittaneille. J^os-kus
tulee suorastaan mieleen, et
tä Länsi-Saksapa se on aktiivinen
ea.istea sotarikollisten rykäise-misessa!
Tosiasiassa tilanne on
toinen: Saksan itäisessä osassa
tämä oikeudenkäyntiprosessi on Jo
vuosia sitten viAty pääpiirteissään
loppuun ja Länsi-Sai&sassa jatkuvat
oikeudenkäynnit ovat vain
merkkinä oikeusviranomiaisten
hitaudesta ja haluttomuudesta
siellä. Julkises!i tunnetaan nimittäin
yhä edelleen koko joukko
natsirikollisia, jotka ovat säilyttäneet
korkeat asemansa Länsi-Saksassa.
Panorama DDR^juUiaisussa
kJertoo Norbert Podewin näistä
julkisesti tunnetuisia asemansa
säilyttäneistä natseista. Hän kirjoittaa:
Tiedetään, että Bonnin liittokanslerin
viraston johdossa on mies, joka
natsimiehityksen vuosina Ranskassa
auttoi riistämään maata taloudellisesti.
Marraskuussa 1941,
kolmetoista vuotta onnen kuin hän
vannoi ensimmäisen ministerin virkavalansa,
hän lausui poliittisen uskontunnustuksensa
Der nuctsche
Volkswirth lehdessä: "Niin kauan
kuin sodan fanfaarit vielä kaikuvat,
Saksan kevyellä metalliteollisuudella
on vain yksi tehtävä ja yksi päämäärä,
jonka saavuttamiseen kaikki
toimenpiteet on suunnattu ja on
mistelulssa, ja supnltamisessa,
Wehrmachtin: tunkeutuessa 1940
Ranskaan seurasi SS-Cvruppenfijh-rer,
tri Best sen kintereillä. "Rans
kan sotilaskomentajan; alaisen sota-kallinmm
päällikkönä" hän huolehti
natsilaisten rotulakien riopeasta
voimaan saattamis.^sta. Lokakuun 4.
pnä hän saatatti voimaan erityissäädöksen,
jonka nojalla .40,000
Ranskaan paennutta Saksan juutalaista
pidät^Uiin ja viciiin Itä:Eu-roopan
tuhoamisl'3ireille Tri Best
hoiti tehtävänsä nun erinomaisesti,
että hän yleni v. 1943 valtakunnan
valtuutetuksi Tanskaa varten. Myös
siellä hän toimi aktiivisesU "juuta--
laiskysymyksen ra'kaisun" puolesta.
Tanskalainen tuOinioistuin^ tuomitsi
hänet sodan jälkeen kuolemaan.
Länsi-Saksan viranomaisten vaatimuksesta
hänet armahdettiin ja
rangaistus muutettiin 12 vuodeksi
vankeutta. 1951 hänet vapautettiin.
Niirnoergin oikeudenkäynnin
asiakirjoista käy selville, millaisia
arvonantoa Best nautti natsihier-aikiassa
Himmlerin luottamushenkilönä
hän oli jopa ehdolla epäsuosioon
joutuneen ulKoniiuislerii)
Ribbentropin seuraaja.i paikalle.
Nykyisin tri Best toimii Liitto.asa-vallassa
Miihlheimissa Ruhrin alueella
Hugo Stinno.-s-konsernin johtavana
lakimiehenä. Sivutöinhän
hän käyttää, natsiaikana keräämiään
kokemuksia hyväksi palvellen
Bonnin ulkoministeriötä asiantun-tijaiausuntojcn
laatijana. .
Ranskassa 548 viatonta ijbmistä, ^
hävitti kylän maan tasalle. Sanota
mies hirtätti Tulle'n kaupungissa
120 ranskalaista estääkseen kansan
vastarinnan kasvai.iisen miehittäjiä
vas'aan.
• Bordeaux'n iotilasiuimioistuin
tuomiisi V. 1951 Lammerdingin pois
saoievana kuolemaan 99 panttivangin
murhasta. Kahdessd g^yölieni-mässä
oikeudenkäynnissä saipa tuomioistuin
langetti iälleeii kuol^n^-
tuomion Lammerdingiliä sotaiikok-sista.
Siitä huolimatta hän alelee»
nykyisin kpikessa rauhassa Liitto^,
tasavallassa ja rohkenee-^jopa esiintyä
syytteqn nostajana Länsi-Saksan
Uiomioistuimissa niitä ihmisiä vastaan,
jotka ovat kertoneet totuude»
hänen suorittamistaan rikoksista
Ranskan kansaa ''astaan. Tammikuun
18 pnä 1966 DUsieldorfin
maakuntaoikeus hylkäsi tällaisen
kanteen. Mutta Lamme»dinglä vastaan
ei. ryhdytty mihinkään toimen-p'teisiin,
Correze'n dcpartmentin
valtuusto esiti tämjin jälkeen
hanskan hallitukselle pyynnön, et-
Ih se vaalisi Lammerdingin luovut-lamista
Ranskan oikeusviranomaisille.
MUITA HITLERIN
TUKIPYLVÄITÄ"
Best, Westrick ja Lammerding
eivät suinkaan ole ainoat sotarikolliset,
joilla on nykyisin Länsi-Sak
sassa vaikutusvaltainpn asema.
DDR:ssä julkaistu asiakirjakokoelma
Ruskea kirja sota ja n£ tsirikol-lisistä
Liittotasav.illassa todistaa,
.'itä Länsi-Saksassa on nykyisin 15
ministeriä ja valtiosihteeriä, 100
o n g in
t m a k a u p u n ki
.UIJRHAMIES, SS KENRAALI,
RAKENNUSURAKOITSIJA . . .
Hitlerin SS-keniaali Heinz Lam-suunnattava:
Saksan lopullinen voit I merding toimii yhä edelleenkin r a - 1 aimeijan kenraalia ja amiraalia,
to." Sanat ovat tri Ludper VVeslric-: kennusurakoiisijan;i Dijvseldorfissa. i Ö23 koi kear- oikeuslaitoksen virkakin,
Yhiyueiden ilumiinitehlaiden Hänen keskystään SSds-isioona i mies ä. yleistä syyttäjää ja tuoma-entjseh'
johtajan. A.seislus- ja am- : ' Das Rp.ich" IVafakuiita) murhasi i ria, 245 ulkomin:.steriön johtavaa
'musasiain vallakunnanministorin 'kesäkuun 10. pnä 1944 Oradourissarviikami';?stä ja 297 poliisilaitoksen
alaisen kevytmetallien erityskartel-i : ~ ~ ~ . ~~ ' • • • •———"————
Jlin'''johfSjana hän kuuiui Hitlerin
Saksdh vaikutusvaltaisimpiin sota-laloudci'.
johtajiin. Hän oli Ranskassa
foiiiiinecn saksalaisen astlepoko-mi^
siön j ä s t n ja hänellä oli vain yksi
huoli: Ranskan rlumiiniteollisuu-den'
valjastaminen palvolemaan lopullisen
voiton saavuttamista.
WESTRICK OTTI GLOBKEN
TUOLIN
Toukokuun 5—6. pni. 1942 hän
johti neiucUeluja Fin);si.--;,a. Hän
tapasi Compagnie, des Produits
Chimiqucs et EleCromelallurgicjues
.•\lais Fiogfs et Cam:i;-;uo (Pechi-oey)
ja Ste Electro C'hr,r,ie et Elec
Lrometallurgie d' Uginoyhtiön edus
ajia. .Saksalaisten neuvotteluohje
:uului: • Sei. vuoksi oltiin sitä mieliä,
että neuvotteUija on käytävä
l i i n . et ei inhi.nilliseLä kannalta.
;atsoen sopimusta voi syntyä ja mi:
;äli mahdollista ranskalaisten suh-autumiien
vuok5i"i Ja kun Rans-
:an teollisuusmiehet ryntyivät puo-ustuksc-
m kiristystaktiikkaa vas;
aan, voitiin pöytlkirjaan merkitä
-uten oli toivottukin: "Tämän jälteen
nouvottelut lopetettiin tulok-ettomina".
Nyt .scuranneelln väkivallan käy-ön,
kaudella tri Wes rick ci enää
)ll^t asianomaisena. Hän oli vain
.oin^jitanul siihen iarvit!avj.l pcrus-
;eer." Tältii mieheltä, joka kiristi
.nyös. muista mie:iitety:stä maista
ilupiiinia Hitlerin sotakoneistolle
;a .apttoi näin pidentämään "tuhat-
.'uo^^en valtakunnan" ikää, ei mil-oinkaan
ole hiuskarvaakaan vahingoittunut.
Sen sijaan hänet sijoitettiin
v. 1951 valtion palvelukseen.
Yhdessä Ludwig Erhaidin kans.sa
VVestrick siirtyi 1983 liittokanslerin,
virastoon. Westrick otti haltuunsa
Globken tuolin. Westrickin vaikutusvalta
on nykyisin kuitenkin suurempi
kuin hänen edeltäjänsä^ jota
kutsuttim Konrad Adenauerin "hai*-
maaksi eminenssiksi".
'KOLMANr«^EN VALTAKUNNAN'
PALVELIJA TRI BEST
Ja sitten toinen kolmannen valta:
kunnan palvelija — t n Karl Werner
Be^t. V. 1930 hän liittyi natsiv
puolueeseen ja jo v. lf<35 hän oli
Gestapon lakiasiain osa.slon johtaja..
Asiakirjat, todistavat, että Best oli
vastuussa syyskuut-isa 1938 suoritetuista
vainotoimcnpitcistä Saksassa
asuneita Tschkkoslovakian kansalaisia
vastaan. Hänan-erity.nen toimin-ta-
alan.sa oli kuitenkin juutalaisten
vainxjafhinen. Hänfillä oli merkittäkää
osuus "kristalliyön" iiimellä tunnetun
9. pnä 'marraskuuta 1938 tapahtuneen
juutalaispogromin val-
USA on tullut Vietnamiin pelastamaan
maan jsiTJestyksen ja
on saanut aikaan .ennenkokemattoman
ei>S|&rj«stiyksen. Valtio on
rapjpeutunut, pn-heet hajoavat ja
vanhat sosiaaliset ryhmät jakautu-v
«it. r Näin kiri/om^ Saigonissa
((^miyii)^ rao^l^lffkva |«Iitimies
i ^ e i ^ ' Guil]|||4l) iQiyatessara
^ i % , --^ änmHtlBiJffis^ pain?-
jaisunta.
"Konfutselataessa y]»teisl(unna8-
a» oli |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-08-11-02
