Vapaus, February 24, 1968

              Sivu 2 Lauantai, lielmik. 24 p. — Saltuiday, Feb. 24,1968
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
, Established Nov. 6. 1617 ^ • VAPAUS
, 5 L I B E R T ^
TlliEPHONKt OmCB A N D E D ] T 0 R I A L 674-4264
'(PQblldted thrlcd weekly:^ Thursdays and Saturdayaby Vapaus
Adl«rtli3ii]g xates W n appllcaUoi^^ traaslation free of cbaxgv.
iliCÄNÄDIANfe^ANGUAGE Pf^CSS
TILAUjSmMNAT:
• ^ ^ T ^ . 'f' t^^ipu SoMneen: 1 vk. UJiO. 6Öc 636
u
K u l ^ niin monesti aikaisjeaoraniiildin, .Canadasfea jäirjeste-
_ taan 'tämän ja tulevan /s^iksomiopufli.; a i l ^ Kadevalanpäayän
ju^ia.
Mutta 'toisin kuin aibaisenmiiin ja jjseimmilla muilla paik­kakunnilla,
meiUä suidburyladsilia on nyt ensimtoäinen yihtei-ni?
ii kaleyalanjtfhla; missä esittäivät olhjielmaa eri seurojein, yh-djitystefl,
s^^ edusta­jat,
jä missä me kaikin voimme jfcokoontua tätä meiriklfcipäivää
yiettämään.
Kalevala on Suomen kansan ja erikoisesti Karjalan kan-sanrunouden
suiurenmoirten muisttomeik^ki, mikä Ifluuluu ma»a-ijmankh^
allisuuden paiihaitten aartedden käiMjoukfeobn. Mui-
]dei^ paaiden^^^^^^^^^^ samansuuntaisiin kulttuuriperinlteisiin
yWaten Kalevala on^^^^^e^ harvinaisuus vielä sikäli,
että se^elää vieläkin kamanj(^i|kkojen kesbuude^^ ja että sen
loiolemattomien runojen laulajat ovat tavalliaa kansan mieihiä
ja naisia.
^^^^^^'^"^^ Kalevala on ennertkaikkea Elias Lönnrdtin ja
ruiioiJaulajien päivä. Kiitentiedeftään. Lönnrot aUekirjoitti
kansaiirimoutemmiö kuolemattoman mestariltetoksen Kalevalaai
esipjjheen 133 vuotta sitten, eU helmikuun 28 pnä 1835. Juuri
tämän merkkipäivän tounniaksf on lielmilpuun,28 päivä-omis-tert;
tu Suomessa ja yleensä suomalaisten keskuudessa Kaleva-lappsuväksL
Olioin osoitetaan kiitoa niille tuhansille runonlau­lajille
jotka sanataiteessaan ovat antaneet erikoislaatuisen ja
airvofckaan lisän ei ainoastaan kansalliseen sivistykseemlme,
vaan kanojen yhteiseen kulljtuuripääoanaankin.
ODaksemme rehellisiä itselle ja muille, meidän täytyy kui­tenkin
tunnustaa että Kalevalanpäivän vietto ei ole visseistä
syistä saanut Cfanadassa kansalaistemme keskuudessa sellaista
kansansuosiota mikä sille kuuluisi. Syitä on tietenkin useita,
esim. äskettäisiä historiallisia seikkoja, jotka vieroittivat osaa
Suomen kansasta pods Kalevalan juhlinnasta. On myös petty­myksiä
siitä, kun Kalevalan Juhlia on järjestetty toisinaan
Väin muodon vuoksi, tai niin, attäohjdmisto kiinnostaa vain
jödtjädai yTasilöitä. Ja tilamietta on pahentanuit vielä se, että
näitä nionesti "puolivalmiita" ja 'heikosti valmisteltuja tilai­suuksia,
on järjestcltty samanaikaisesti enemmän -tai vähem-xajsm.
v^amielisesti manissa ryihn\i!ssä.
Antam täyden Ijunnustuksen kaikille" tässä maassa järjes­tettäville
Kalevalan jiiihlille, ja • aliamdoimatta pienintäkään
tässä mielessä järjestettävää tilafsuultta. meidän lebtlemme
Vapaus toivob hyvää onnea ja mienestystä Sampo^haalilla sun-niuntaina,
helmikuun 25 päivänä pidettävälle täikäläisteni kanr
salaistemme ensimmäiselle yhteiselle Kalevalan juhlalle. Me
uskomme, että tämä on se lie, yhteistoiminnain tie; mdtä Icul-
!kien- voidaan myös Kalevalanpäivän vietto nostaa sille kuulu­vaan
arvoonsa.
Emme ole luonnollisestikaan sinisilmäisen naii-vej a tässä­kään
asiassa, sillä tosiasia onj että "yksi pää;^nen ei kesää
tee". Kalevalaan ja Kalevalan jiihlintaan kohdistuvaa "vierok­suntaa"
ei voiteta kädenkäänteessä; yhteistoiminnan tiellä ole­via
ennakkoluuloja ja muita vaikeuksia vastaan on toimittava
jatkuvasti ja varsinaisten Kalevalan juhlien järjestämisessä­kin
on opittava mahdollisista heiktoouilcsista ja pyrittävä aina
parempaan. Muitta yhteisvoimin toimien meillä on sittenkin
parhaat mahdollisuudet saada näkyviä tuloksia myös Kale­valanpäivän
vietossa.
Tässämielessä lehtemme Vapaus toivottaa Sudburyn yh­teiselle
Kalevalan juhlalle hyvää yleisökannaitusta ja kaikin­puolista
menestystä.
NiUnä piUuinä tulM Imlune^
20 vubttf niistä koko Maailmalla
^Snmista, joftkMral^ ^ l ^^
kien ja slovakkien siirtymiseen
ian lie^fV! Häfci-kutiii
iopuila'1948 iTsIiekkbsldva-
Wjm, ^ayp^upÄ >M 0 ^
mohisatatuhantisra väkijoukkoja
ja tMl«m«^<t(a.n flseist,^^|i työ-läismOlii^
jä. Talonpoj^ P.soitttvat(
miemiän, JJiaJlvsiyajt msämaata
auMr]fPMmo,mis.t«jjOlt9. '
Runnaan Xuij|iden vu^^en. aj[an
oUvat J^mmuiUst/iii^n puolv^n
joilitamat tyii^isiouko^ JiSmfet
sitkeää taistelua sösiali9.tif(^vifir-j
«s4elmän euplfjst?. peJLmikuu
19^9 ^jyjdtsi lwwUi!^a raö^i^
Taantuniuksen !|wuipp|i«syrity,8
epäonnistui ja |n^utf^mlssa päir
vässä se menetti niin pojUittisen
vaikutusvaltansa kuin vtaloudelli-set
asemansakiQ.
MIELENOSOITUKSIA JA
YLEISLAKKO
Helmikuun 20. päivänä 1948, kes-iqip|
Livän:''aikoih P r ^ a ^ ^eyisi
salamannopeasti tieto, eftxä 1? hal­lituksen
kaikkiaan 16 ,pl-kommu-nistisesta
mi^sterj^^ oli jätt&iyjt
presidentti Eduard Benesille eron-pyynjtonsa.'
yari^c^ityks^ria oli pa­kottaa
Jcöko ballit'us "eroamaan ja
saada tilalle porvarillinen virka­mieshallitus,
joka ikumoaisi kaildä
sodan jälkeen suoritetut uudistuk*
se^t. Tarkoitukssna oli inyös muutr
taa sodanjälkeisinä vuosdha nouda-testtua'
lilkopplifttista suuntausta ja
Uittää Tshekkoslovakia jälleen län­tiseen
liittoutumaan.
Seuraavana päivänä, helmikuun
21 päivänä, pääministeri Klement
Gottwald, joka oli myös konrniii-nistisen
puolueen puheenjohtaja,
esiintyi suuressa mielenosoitusko­kouksessa
Prahassa. Hän vaati, että •
hallitusta olisi täydenne^vä minis­tereillä,
jotka olisivat halukkai­ta
hallitusohjelman mukaiseen yh­teistyöhön
konin\unistten kanssa.
Helmikuun 22 päivänä oli kooU'
2,000 työpaikkojen luoittamusmiestä.
Kokous tuki Gottwoldin vaatimusta
päättäen, että kaksi päivää myö­hemmin
järjestetään yleislakko va­roitukseksi.
Lakko oli täydellinen.
Helmikuun 25 päivänä oli Pra­han
kaduilla jälleen liikkeellä sato­jatuhansia
mielenosoiitlajia. Pres.i-dentti
Benes myömtyi väkijoukko­jen
vaatimukseen ja nimititi uuden
hallituksen pääministeriksi edel­leen
Klement GoUwaldin. Muuta­maa
päivää myöhemmin parlament­ti
antoi uudelle hallituksella' luot­tamuslauseen;
Kommunisteilla ei
parlamentissa ollut enemmistöä.
Parlamentti, jota silloin kutsuttiin
perustuslaina sääitäväksi kansallis­kokoukseksi,
oli valittu toukoikuussa
1946 yelisillä vaaleilla. Edustajapai­koista
oli 40 prosenttia kommunis-:
tien hallussa.
Tyrmistyttaya paatos
PORVARISTO El LUOTA
PARLAMENTTIIN
Vuoden 1946 vaaleista lähtien oli
käyty katkeraa taistelua vallasta.
Kommunisteilla ei ollut «nemmistöä
sen enempää parlamentissa kuin
hallituksessakaan; Porvarilliset puo­lueet
olivat mukana yaallen jälkeen
muodostetussa Gottwaldin hallituk­sessa^
mutta he eivät täysin hyväk­syneet
hallitusohjelmaa. Erimieli­syyksiä
oli ennen kaikkea siitä, pi­tikö
perustuslakiluonnokseen sisäl­lyttää
ne uudistukset; joita käytän­nössä
oli toteutettu sodan jälkeen.
Niitä olivat mm. avainteollisuudein
ja pankkilaitoksen kansallisitaminen,
paikallisen hallintovallan siirtämi­nen
liiin sanotuille kansaUistoimi-kunnille,
turvallisuuspoliisin demo­kratisointi
ja osittainen maauudis­tus.
Edelleen oli erimielisyyksiä
kaksivuotisesta taloussuunnitelmas
ta ja suunnitelmataloudesta yleen­sä.
Tässä tilaisuudessa laillisuudm
noudattaminen ikavensi porvariston
tolmintamah^ollisuuilcsia. Se ei ha­lunnut
joutua avoimeen ristiriitaan
kansanjöiiklcojen kanssa. Tämä se­littää
myös sen, miiksi kansallisr
\«ikouiksitesa juuri liäiäiin aiHooihin
hyväksyttiin laki kaiksivuotissuunni-telmasita
ja taantuimuksen kiivaas­ta
vaslustul^esta huolimatta myös
täydennys v.: 1947 annettuun maa­uudistusta
"koskevaan lakain.'.
Tilanne jo|iti hajaannukseen kair
kissa: ei-kommunistisissa puolueissa;
Puolueiden, erityisesti sosialidemo-kraaittisen
puolueen vasenunistovoi-mat
ryl^yät avoimeen" yhteistyö­hön
koipmiinistien kanssa.
Porvarillisten: puolueiden taantu-
^inUjksell^C siive^t nojautuivat en-i
» ^ ' ikaijdöea maan presidentin ja
muutamiin armeijan yksikköihin,
'jottilta olivat luoteltujen upseerien
komenniflcsiessa. Porvaristo ei vä­littänyt
noina kiiittisinä helmikuun
pätkinä edes kutsua parlamenttia
koolle, vaikka täysistunnon koolle
kuitsumiseen olisi riittänyt 100 edus
tajah'vaatimus. Pomristo ei luot­tanut
parlamenLtiin, vaan aikoi aset­taa
sen tapahtuneen tosiasian eteen.
Porvaristo laski väärin. Eroano­muksensa
(jättäneet 12 ministeriä
olettivat, että puolueisiin kuulu­matomat
ja sosiaalidemokraattiset
ministerit seuraisivat heidän esi­merkkiään.
Kommunistien vaati­mus,
että eronpyynnöt olisi hyväk­syttävä
ja hallitusta täydennettävä,
loi uuden tilanteen- Presidentti
Benesin hyväksyttyä eronpyynnöt
asiat sujuivat parlamentaarisen käy­tännön
mukaan. Pääministeri sai
tehtäväkseen uuden hallitusohjel­man
ja esiitti sen perustuslakia sää-lävälle
kansalliskokoukselle. Parla­mentin
yhteensä 300 edustajasita
250 äänesti luottamuslausetta uu­delle
hallitukselle.
Toukokuussa 1948 pidetyt uudet
parlamenttivaalit, tri Benesin ero
ja Klement Gottwaldin valitse­minen
presidentiksi täydensivät
helmikuussa alkaneen kehityksen.
Tshekkoslovakia siirtyi lopullisesti
sosialismin tielle; ,
KANSAINVÄLISTÄ TAUSTAA
Jo keväällä 1947 oli käynyt sel­väksi,
että USA:n ulkopolitiikan pää
määränä oli pääoman vallan uudis­taminen
kansandemokraattisissa
maissa. Ensin tuli niin sanottu Tru-manin
oppi ja vähän myöhenunin
Marshall^uunnitclma. Tatikoituicse-
.na oli: poliittista ja taloudellista pai-nositusta
käyttäen saada KesM- ja
Itä-Eiiiroopän maiden kansanrin-comahällitukset
kukistumaan. TShek
kosloya|dai;i kuulun' helmikuun ta-pahjtunt^
ri jkapsainväll^ ipn^ridtji^--
sen t a j i i a m i ^ edelljAiää sen ei^^
koiseii ilmapiirin' Umteräisita, joj!(a
syntyi hitlerinvastaisen liiittoutujnan
lennettp.
;ovakia oli kansandemo-kraatlisista
maista viimeinen, jossa
porvaristo' vielä'oli säilyttärtyif tie­tyn
poliittisen vallan j a monia'ta­loudellisia
avainasemia. Myös 'ta­loudellisten
voimavarojensa, demo­kraattisten
perinteittensä ja (maan­tieteellisten
sijauitinsa vuoksi Tshek
koslovakialla oli menkittävä asema
kansandem(rftraattisten maiden "jou­kossa.
Ulkomailla esitettiin siihen aikaan
monenlaisia arvioita Tshekkoslova­kian
heltnikuun syistä. Vararikon
kärsineet porvarilliset piirit halusi­vat
osoittaa "syyttömyytensä" Oli
myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät
tienneet hölmikuiin tapahtumista
juuri miltään mutta tulkitsivat niitä
kuitenkin oman mielensä nHikaan
peinistellakseen • polititldiansa vaa­rallista
muutosta. Eräs 'kylmän so­dan
"isistä", sittemmin USA.n ulko­ministeri
John FosteirDulles luon­nehti
muul<Kta tasapainoiluksi so­dan
partaalla. Maaliskuun 17 päi­vänä
1948 USA:n Silloinen presi-dentiti
Harry Truman perusteli voi­main
keskittämistä "Neuvostoliiton
laajentumispyrkimyksiä" vastaan
viittaamalla Tshekokslovakian ta­pahtumiin.
Näitä helmikuun tapah­tumia
käytettiin sitten monien vuo­sien
ajan kylmän sodan propagan-davalttina
ja muka todisteena kom­munismin
''hyökkäyshaluisuudesta".
"Tshekkoslovakian' tietä" käytettiin
myös Berliinin ilmasillan perustelu­na,
todisteluna NATO:nperusitamisT
neuvotteluissa ja myöhemmin aina
ja kaikkialla, kun oli kyseessä jänni­tyksen
kärjistäminen Euroopassa.
Vääristelemällä helmikuun tapah­tumia
porvarillinen propaganda pyr-f
Jatioiu sivulla 3)
Toki». -> Pobioi8-Kmr«an vara­pääministeri,
Pak S i i ^ iPliul on
varoittanut Yhdysvidtoja' ja Ete'
läJtoreaa^ että yritykset kostaa
^(^ljiÖ|i"l^
^taan. ^
—^Meidän kansam^ ja kansan­armeijamme
vastaa kostolla ame-
^^to^i^T^^la sodalla
^aan,-»anoi vfrfiipä&niinisten vi-fjallise^^-
kf^k^isuui^^ Vallit­tamassa
haästatteiussa. — Puhks-aatoo
Kioreassa uusi .sota vai ei,
liig^u^ ^kOjjcm amerikkalaisten
imperialistien heidän vasalliensa
asenteesta, hän jatkoi'.'
m::
Marsalkka Maitvei Zaharov:
NEUVOSTOLDTTO ON MURTANUT
LÄNSIMAIDEN VERIHERRUUDEN
Kansainvälisen Olympiakomitean päätös hyväksyä rotu-scxrron
mallimaa Etelä-Afrikka Mexicon ölympiakiäoihiri oni
tyrmistyttävä.
Päätöstä edelsi Kansainvälisen Olympiakooniitean; jäsen­maiden
äänestys ja saatujen tieitdjenmiflcaan enemmistö niistä
asettui kannattamaan Btelä-Äfrikan osallistumista. "Kansaini-välisen
urheilim kentässä; näyttää siis edeUeenikin olevan mai­ta,
joille olympia-aate näyttää olevan täysin tunteraatbin," kit-joitti
asiasta Helsingissä ilmestyvä SKDLm äänenkammattaja
Kansan Uutiset. "Tai mikäli tunneltaankin, sen ihanteellinen si jopa siinä määrin, etitä Mexi-sainoma
on heitetty yli laidam. con kisoista voi tidla "tynkä-
"Kaflisaiinvälisen Olympiatoomitean päätös ote^ olympialaiÄt".
ti miuiuallla Af rikassa vastaan haasteena, jdktä ei tule jäämään Kansainvälinen Olyimipiakö-ilnnain
vastausta", jatkaa lehti ja sanoo, eittä "OlympiaMsotjen mitea ei öle ValitettaJvastilcyllä
tulevaisuus vaarantuu, sillä xotuso?:toa vastustavat värilliset katsonut sopivaföi julkalsita tie-maat
tulevat saamaan tukea kajenmiinikin." toja> mitkä- maat äiäniestiväit
Kuinka oikeaan tämä "ennustus" osui Afrikan-^maiden Etelä-Afrikan miukaainvetämi-kohdallta
se' näkyy alkuviikolla tulleista uutistiedoista, jöddleni sen puolesta ja mitkä sitä vas-mw^
Kian kaksitoista Afrikan maata on jo illmoittanut, että nie'' taan. Uutistiedoissa on vain
jäävät pois Mexicon kisodfejta. Nämä 'maatovat: Kenia, Btiolpia, madndtttu, että raitkaisu tehltiin
Algeria^ Uganda, Tansania, Ghainia, Gambia, Guinea. Sudan, suhteellisen pienen äänienelm-
Syyria, Egypti ja Irak. mi^tön perusteeaia.
,.{^re^^ kuten on jo sanotlbukin, e1;tä afrikka-; Yleisesti kuitenkin tied^tääjn,
laismaiden kisoista 1)0^ sil- että Yhdysvailat on jö kauan
lä niiden panos olisi kuitenkin suhteellisen'pieni. Mutta kysy- ollut tyytymätön olympiakisoi-mysied
olekaan siitä, kxmnka suuii?en pandcsen m*kin mjaa voi Mn sekä niideaii ktoustoija^^^l^^
antaa, vaan olympialaisihamteesta ja siihen liittyvistä sieikojs- tävään ja yhdiistävään luontee­na,
joihin ei soyi rotusyrjintä efkä Hioin se, etta ^«[«insajliniväiU- sean. Ei olisi lainkaan yllä^-
sen Olym^iakpimtean joriknm harl^ päöitoksen pe- vää, että tJSA olisi <Mi^t tässä-lUSteeUa
suljetean jouk^mitasga Msojen^ asialla työssä rotusortajain
j o l i ^ ^ V ^ voi eivätkä'luiluaröttoy^ hyväksi.'
si pn mudst^tttava, että Mexicon ölyimpiälaisiet (tulevat uijhiei- Toivottavaa oli^i, että Kan-lullisestikin
kärsimään, sillä esiniieiMksi kenialainen olympia- sainvälinen 01 y m p iaktotaiilteä
kiuUan voittaja, Kipch'oge Keino, jonka n i n i i ^ harkitsee uudelleen Etelä-Afri-iire
^^Imanennätys, jää täiinän päätöksen johdolta pois Mexi- ; i kan , mukaanvetämiitetä, m h e n
0an kisoista. että odotetjtavissa on Jisätä kuin Mexicon • Icisat m,en^ät
kokonaan lekkmpeliksi'
Moskova.— Maailma on toisen
maailmansodan Jälkeen ollut useaan
kertaan sotilaallisen katastrofin
partaalla j a on ainoastaan Neuvosi-tolillon
sekä muiden sosialististen
maiden johdonmukaisen rauhanpoli­tiikan
ja aseellisen mahdin ansios­ta,
että katastrofilta on vältytty.
Tärkein hyökkääjien hillitsevä voi
ma on N-liiton armeijan laivasto,
korosti Neuvostoliiton pääesikunnan
päällikkö marsalkka Matvei Zaha­rov
perjantaina Moskovassa. Neu
vostoliiton asevoimien jatkuvan
voimistamisen tarpeellisuudesta pu
huttaessa hän viittasi USA:n aggres­siivisiin
toimiin eri puolilla maail­maa.
Neuvostoliiton asevoimien 50-
vuotispäivän merkeissä järjestetys­sä
lehdistötilaisuudessa puhuessaan
marsalkka Zaharov totesi edelleen,
että Varsovan liiton maiden rau-hampolitiikka
ja sotilasmahti on
tärkein Euroopan tilannetta vakiin­nuttava
tekijä. "Sekä tekee tyhjäk­si
NATO:n organisaattoreiden
seikkailusuunnitelmat ja edistää
NATO;n jäsenmaiden keskuudessa
niiden tendenssien kasvua, jotka
tähtäävät itsenäiseen politiikkaan
sekä rauhanomaiseen rinnakkaino-
'loon ja Euroopan kollektiivisen tur-vallisuusijärjestelmän
tarpeellisuu­den
ymmärtämiseen".
Marsalkka Zaharov sanoi armei­jan
keskustalon suureen juhlasa­liin
kokoontuneelle kansainvälisel­le
sotilasasiamiesten ja kirjeenvaih­tajien
joukolle, että "Neuvostolii­ton
asevoimilla on kiistämätön yli­voima
verrattuna minkä tahansa
imperialistisen valtion armeijaan."
Vuonna 1960 perustetut strategiset
ohjusjoukot, joiden kehittämiseen
kiinnitetään erityistä huomiota
ovat Neuvostoliiton puolustusmah-din
perustaa.
USA:n HERRUUS MERILLÄ
LAKANNUT
Neuvostoliiton sotalaivaston kas­vusta
puhuessaan marsalkka huoma-mautti,
että Neuvostoliiton laivas­ton,
saapuminen valtamerille on
tehnyt lopun käsityksestä, että
imperialististen maiden laivastolla
olisi rajaton herruus maailman me-riUä.
Neuvostoliiton sotalaivaston
•perusvoimana ovat atomivoimalla
toimivat ohjuksin aseistetut sukel­lusveneet.
Neuvoston armeijan ja laivaston
vuosipäivää vietetään helmikuun 23.
päivänä. Tuona päivänä 50 vuotta
sitten nuoren punaarmeijan joukot
pysäyttivät saksalaisten etenemisen
Baltian maiden itäpuolella.
KO^ päätös tuiki
Belgrade. —^ Etelä-Afrikan jouk­kueen
hyväk83rmlnen Mexikon b}*
' SOjc^ osadottajaM vaarantaa nä­mä
kisfit, ibnoitti Jugpslavign
olympiakomitean pvÄeen johtaja
Niin kauan kun Etelä-Afrikka
jatkaa rotusyrjintäpolitiikkaansa,
ei dtä S2^i Uittaäl dlym|iiama!den
joukkoon. Koko edistyksellinen
maailma vastustaa päattäväis^ti
kaikessa muodossa esiintyvää syr­jintää.
Siksi Grenobfessa tehty
päätäs merkitsee vain tukea ih­misen
: perusoikeuksia polkeville
voimille, sanoi Polle.
Jos Yhdysvallat ja Etellä-iKorea
^i^ulev^t, että fle yoiyat pUiS^ ilman
va^itiaiikuä miMjiääiilais<»tk j iicosto-toimesta,
niin 'tämä on 'typerää
haaveilua ja halpaa '(tsejp^jtosta",
Pak' sanoi. Hän t o ^ 'jalterflttä.
Pueblo' oli "tunkeutm^^ ' pitkäUe
meidän aluevesiliemme 'ryiit^äkseen
vihamielisiin toimiin, ja "meidän
kai^sanarmeijamme turvautui^^
t^^s&i1iJ1se!P;uolu8ti^k^": ' '
^ Pak viittasi h a a s t a ^ u ^ myös
31 pohi/olskioreadiaiäen,! ^önni^u-neeseen
yritykseen tmiike»ttua Sou­liin
ja _^uirhata Etdp-Kojrean pre­sidentti'C%
ung "Hee Park. - - Tämä
on .isänmaall^a< y a l l a n l E u ^^
te'Wa *^hdysvaltamv
hyc'kkääjiä vastaan nousseen Etelä-
Korean kansain ja pienen'pettyri-ryhmän
kesken, hän julisti.'
Pohjois^yietnanijn '
djp^inaatti
Tukholma. — Vietnamin MOSKO-van-
suuirlähettiläs NglJayeiti JSho
Chanh saapuu piakkojLn; 'JTiji^chol-mäari,
ilmoitti Ruotsin- ^til^öminisJ
.teriö sunnuntaina. . j ' " '
Hän . selostaa tiettävästi' sieHä
Pdhjois-Vietnamin kantaa „Vietna­min
kysymyksessä,' m\itt^i toistai­seksi
ei ole paljastettu, k^net hän
tapaa. Vierailun ajankoh^j^ ]a"'pi-luutta
ei ole vielä lyöty luMcoon."
Dmitri Gudkov:
Orönlanmi) onneltomuuden seur^iiliet
Mosikoyassa allefltirjoitettiin y.
1983 ydinkoekieltosopimus, jonka
johdosta ilmakehä alkoi vähitellen
puhdistua radioaktiivisesta saastees­ta.
Kuitenkin täydellisen saasteetto-muuden
saavuttamina planeetal­lamme
on viime aikoina joutunut
iiseaan otteeseen uhanalaiseksi-
Moskovan sopiniuksen jälkeisen va­jaan
viiden vuoden sisällä on i l ­mennyt
yhä uudelleen radioaktiivi­sia
kertasaastumisia, joilla on yleis-maailmaHIiiien
merkitys. Näiden
vaarallisten tapahtumien ketjuun
kuuluvat toistiivat lentoonnetto-muudet,
joHiin' USA:n ydinaseiste­tut
lentokoneet ovat joutuneet. Jo­kin
aika sitten maailma seurasi huo­lestuneena
tapafhtumia espanjalai­sen
Palomaresin kylän vaiheilla, jos­sa
lentoonnettomuudessa kadonneet
USA: n atomipommien puoliintuvat
aineet olivat. Hiljattain toivat uu­tislähteet
uuden tiedon entistä suu­remmasta
katastrofista: USA:n ydin
pommien katoamisesta Grönlannis­sa
lähellä Thulea- Mitä seurauksia
saattaa tällaisella katastrofilla ol­la?
Vali tettaivasti tapauksen yksityis­kohdat
ovat salassa, joten on mah­dotonta
suorittaa tarkkaa tieteel­listä
an^yysia tapahtuneesta. On
siis tyydyttävä olettamuksiin.
Vaara en erittäin suuri, mikäli
-lentokoneesta hävinneet pommit
ovat vajonneet syvyyksiin laukaisu-valmiiksi
viritettyinä. Yhdenkin täl­laisen
pommin räjäyttäminen saat­taa
aiheuttaa valtavan onnettomuu­den,
sillä se tulisi olemaan tuhat
kertaa voimakkaan^i kuin Hiros­himan
atomipommin räjähdys vuon­na
1945. Tällainen tapaus sattui jo
ikerran, v. 1954 Marshallin saarillr.
j a aiheutti huomattavia vahinkoja,
vaikka tapahtumapaikka olikin Tyy-^
nen meren_ syrjäisellä ja autiolla
alueella.
Tällä kertaa on kysymyksessä At­lantin
pohjoisosa, eräs vilkkaimmin
liikennöityjä valtameriä: Professori
Rotblatt mainitsi, että maaliskuun
1. pnä 1954 räjäytetyssä amerikka­laisessa
ydinpommissa pääasiallinen
energian lähteen muodosti uraani-
238:n puoliintuminen ydinreaktio-neutronien
vaikutuksesta. NimencK
maan uraani-238rn puoliintuminen
johtaa suurimman mähdollis^ ra­dioaktiivisen,
hiukkasten . mäfirän
syntymiseen räjähdyksen yhteydes-:
sä ja saastuttaa ilmakehän.
Miljoonien tonnien enei-giaekviva-lenssin
suuruisissa räjähdyksissä
radioaktiivisten hiukkajStep määrä
on tavattoman suuri» ptdkästään
strontium-gOin määrä i } o u ^ yli
100,000 Curien. Hukkuneen pommin
räjähdys muutaman kymmenen tai-sadan
metrin syvyydessä olisi vie­läkin
vaarallisempi kuin .;vastaan-vanlainen
räjähdys ilmassa. Koska
valtavien suolapitoisten meiivesi-määrien
haihtumineii aiheuttaisi
kaikkien räjähdyshiuikkasten no^-
an kondensoitumisen ja joutumisen
maan pinnalle ennen ktiin radioak­tiivinen
puoliintuminen • ehtisi vä­hentää
niiden radioaMiiVJäuuttä^r :
Radioaktiivisen aineen' häjaantu-
.minen onnettomuuspaifckaav ympä.
röivän jääkerroksen pinnalle on tä­män
päivän todellisuutta. Juilkisuu-dessa
olleiden tietojen ' i n i^an
lentokoneen ptitoamispaik^ l ^ i -
tienoo on alfa-säteilyä aiheuttavan:
aineen saastuttama. Palomaresin su­rullisen
kuuluisien tajKdäimtien
nojalla voidaan päätellä,' että afnie
on plutoniumia, jota on siellä ki­lokaupalla.
Näin suuren plutonium-määrän
radioaktiivisuus On mitat­tavissa
tuhansissa curieissa; Lisäksi
plutonium on kemiallisilta ominai­suuksiltaan
erittäin myrkyllinen.
Niinpä meri on radioaktiivisen
yleismyrkyn saastuttama. •
Maailman merille on jälleen i l ­mestynyt
yksi erittäin ra<^oalctiivi-nen
laikku. Merivirrat huuhtoivat
vähitellen tämän laikun pois, mut­ta
ennen kuin se itapahtuu, on var­sin
mahdollista, että merieliöt, mm.
kalat, saavat elimistöönsä mjrrkyliis-tä
saastetta. Tämä laikku on tulos
periaatteessa estettävissä olevasta
onnettomuudesta, sehän liittyy so-danvalmisteluihin.
Ameyikjcaäaiset
tiedemiehet ovat tunnetusti yhtä
suuressa määrin 'kuin muiden mai .
den tiedemiehet huolissaan radio-aktiivisuusvaaran
lisäänlvmisestä
maan päällä- Kehotamine ySA:n
tiedemiehiä käyttämään vaikutus­valtaansa
maanpinnan ja merien
vaarallisen ja kansainvälisen oi­keuden
vastaisen saastumisen es­tämiseksi.
PÄIVÄN PAKINA
ÄITOÄ VAHINGONILOA
Vanhan ja viisaan suomalaisen
sanaparren mukaan "vahingonilo
on aidointa iloa".
Tämä itosiasia saatiin havain-nollisiesti
fcdkea viikon alussa,
jolloin liberaalipuolueen vähem­mistöhallitus
sai "oman saamatto^j^
muutensa, välinpiitämättömyyr
tensä ja kykenemälttöimyytenpä"
vuoksi niin lujan koukun leu­kaansa,
että joutui kanveesille
lukua ottamaan ainakin yhdek­sään
asti, ellei siiitä vallan tyr­mäysiskua
tullutkaan.
Näitä rivejä napulteltaessa —
keskiviikkoiltana ei ole vielä
varmuutta siiitä, miten siinä jupa­kassa
päiiministeri Pearsonille ja
liänen hallitukselleen käy.
Tosiasia on kuitenkin, että en­tiselleen
eivät asiait voi koskaan
enää palata — ei sittenkään, vaik­ka
hallitus saisi jotenkin tästä sel-käsaunasita
pahoin i-eyityn nahkan­sa
pelastetviksi. - • .,
' .Viiden kuolema johtaa usein toi:
jjj^ leipään Ja se pätee erikolsiesti
hallituksien kuolemantapausten
tiimoilta. Siiksi oji sekä-odotetta­vaa
etitä ymanärrettävää esimerkik­si
konservatiivien "poliittinen ilo";
siitä kun liittohallitus sekaantui ja
komjpastui omiin jalkoihinsa.
Varsinkin toryjen kai^lsallinien
johtaja, Robert Stattfield oli niin
riera,uissaan, ettei liän voinut haas-tattelijain
ja^^elevisioruutua vah­taavien
edessä'sanoa juuri mitään
muuta kuin sen,' että hallitus on
jo saanut epäluottamuslauseen ja
että ee ei ollut liberaaleille " v a -
hingonhäiyiö," vaan todellinen
suurtapipio, s m vuoksi kun libe­raalien
hallitus m meneftt^riyt
sekä parlamentin että valitsijain
luottamuksen.
Gramofonilevyltä kerta toisensa
pieirään esit^tynä tiima syvädlinen
mus ilahdubtanetti konservatiivi­puolueen
enitistä johtajaa, John
Diefenbakieria, joka sanoi hyvän-suopalseen
tapaansa liberaalien
äänestySbäyiön todistavan, että
Pearsonin hallituksella "ei ole mi­tään
muuta tarjottavaa kuin uusia
sääntöjä homoseksualisimista ja
aborteista", viitaten häm tällä luon­nollisesti
rikoslakiin äskettäin teh-toinkäymiset
eivät m^tä erikoi*
semmin sureta. Tosiasiassa meistä
tuntuu, että liberaalien kärsimä
äänestyshävfö sattui suoraan nau­lan
kantaan kun se tuli verojen
korotuksen tampilta.
Selvää on, että Canadassa tarvi­taan
tavallisten pullisJslteor^fero-jen
korottaniista y^tä väihän kuin
troopillisissa -maissa ^ t a^
tyihiri muutoksiin, joitka eivät i l - suksia tai moottorikelkkoja'ja koi-meLseätikään
miellytä vanhaa po- rayaljakoita.
liittista sotaorhia.
Kovia poikia ovaifc sivuimennen
sanoen Icaikkl oppositioryhmien
johtajat, jotka nyt vakuuttivat, että
he tulevat ryhmineen äänesitämään
mr. Pearsonille viimeistä sankkaa
myöten epäluottamuslausetta. Saa
sitten nähdä, miten siinä rytäkäs­sä
lopulta käy?
Mi^Sn maailmanlopun tapaus ei
se olisi,' vaikka jossakin savuisessa
takahuoneessa ^^sovittaisiin siiitä,
että liittohaUitus saa pitää tois-taisi^
ksi vinkansa,-.Tnuitta fconserva-toteamus
ei olisi kuulostajoutyh-tiiveillp jäisi mahdollisuus pitäh
t ^M 4en väsytitäyiiinm^ niiltä liiittohallitusta p>öliiitisena sylky-se
tuntui ties: moneenkoikeritaan kuppina, ,
suusanallisesti toistötfuha., 'Omalta kohdaltaj^
Miitta kaikkein suuremmin, tun- me kernaasti, että liberaalipuolu-tui
liberaalien hallituksen lankee- ecn hallituksen viimeisimimäit yas^
Mikäli hallitus haluaa varoja
haaskata sotavarusteluun'ja ulbo-maalaisteri
monopolistieR voit(m-<>
halun tyydyittänidseen, niin otetta­koon
lisäveroa suuryhtiöiltä ja nii­den
omistajilta jotka' tulevat vuo­si
vuodelta rikkaiminiksi/jä samal­la
myös öykkärimäisemimilksi.' -
Sanotaan että kuollutta hevosta
ei enä^ lyödä. Meillä ei 'ole'Ujoin
mitään halua imukil<>ida kuolluiJta
ja kuppausta väillä 'oilevaa liaHi-tusita.
Vika on vd^. j^inä, ^ttä
henkihievariin nyt jp isotrqipi^ toi­mesta
piesty hallitus eiittdda vielä
ollakaan aivan niin kuollut kuin
pulista katsoen luulisi. ' •
— Känsätanufa.