Vapaus, February 24, 1968

              J
Toronto. — Oikeäsrtaiui yqiuune
saiioä^ ninflittStn in^ n^i^tt^ät^' qt-tä
PeräkylSn Profeetam e n s i^
nen e s i ^ oli k u i n ' "jk^nräaUhar-
\}oit)us"}. yailkka «sitystä onkia kii­telty.
' jfljk ov^ näytteQijät vwi^en-t
a : ^ esityiisen, jotiro ro
toivoa iorvää esitystä ja yleisölle
liauslcaa.iltäpSivSS.
* Niin;'\tfionet ovat luvanneet tul­l
a ' "Profeettaa" katsomaan uudel­leen,
i^^^^ . T ^ että yleisö
täyttää uusintäesiilyiksessäkin haa:
Iin. ' '
' K a i k k i vbiyat osaltaan auttaa si-:
teii, etlä tulevat katsomaan tätä
triaurupikeriä^ ja tuovat tuttavansa-
Sun tullessaan. Don haalilla siis: tar
vataan sunnuntaina, maaliskuun 10
päivänä, kello 4 ip.
Toivomme, että Ilmakin olisi suo­tuisampi
kuin' ensiesityksen^ aikana.
• ' ' — Kaisa.
"•Mi-
Kaunis
Kesät
iokiiva
valssi
Don t^aliOa 3 pnä
Xor^nto. — Suomi-fibnin kaunis
ja yleisesti pidetty el,okuva"Ke-sfUUan
VfOssi^^e^^ haa-jUUa
saimiintaina, maaliskuun 3
päiv^li, kello 4 ip.: Tervetuloa
l^heUä ja kaukaa. — N .
Iin Veroja
suoi^iaisine
HeIsinkL>^ yhdysvaltain ilma­voimien
psittain rahoittamana
tehdään^Saomessa tällä hetkellä
kahta tutlamusta, ilmoittaa Yh­dysvaltain
suurlähetystö maanan­taina.
Ilmoitus on annettu sen
johdosta,';että ruotsalaisen Afton-hladelin
'paljastusten jälkeen on
ilmennyt, että Ruotsin ohella
myös suomalaisissa tuttimuslai-toksisss
tehdään USA:n puolus­tusministeriön
tilaustyötä.
Yhdysvaltaiii suurläbetystön i l ­moitusten
mukaan suorittavat tek­nillisen-:
fyysikan professorin Olli
V. Lounasmaan ja tohtori Pekka
Piirosen johtamat työryhmät tek-niUises^
äl karkeakouli£ssa ja työ­terveyslaitoksella
tutkimustyötä US-A:
n ilmavoimien ttlauks^ta. Suur­lähetystön
ilmoitus ei s i s ä l l ä tietoja
USA:n pmdustusvoimien muiden
aselajien tilaustöistä.
Pentagonin laskuun on Suomessa
suoritettu tällaisia töitä 5—6 vuo­den
a^'anr ja se on tapahtunut ulko­ministeriön
asiasta t i e t ^ ä J t ä . Sdcä
pääministeri Rafael Paasio että ul-lunninisteri
Ahti Karjalainen ovat
toistaiseksi kieltäytyneet kommentoi­masta
asiaa ja molemmat pitävät
tietoa "uskomattomana".
Professori Lounasmaa, joka on
USA:n ilmavoimien tuen varassa
suorittanut ominaislämmön mittauk­sia
matalissa lämpötiloissa, pitää
USA:n ilmavoimien vroista saamaan­sa
avustusta luoimollisena ja selit­tää
tutkimuksensa e p ä s o t i l a a l l i s i k si
penEStutkiciuksiksi. Lisäksi — hän
sanoo ^ t u l o k s e t ovat julkisia ja
kenen tahansa käytettävissä.
Eräs suomalainen tutkija on kui­tenkin
eiliselle Nya Pressenille lau­sunut,
etta mikäli tällaisissa tutki­muksissa
päädytään sensaatiotulok-siin
jätetään ne pois — julkisuudel­tako?
Mainittu tutkija on sitä miel­tä,
että melunpito rahoituslähteestä
on turhaa: rahaa tarvitaan eikä sen
lähteUlä öle väliä.
Pentagonin (tutkimusvarat välittää
NATO:n Brysselissä oleva päämaja
j a useinJoniten amierikkalaiset etsi­vät
yhteyden'ticdemiestiiin, joita he
haluavat tutkimiiisten suorittajaksi.
Prof. Lounasmaa Icertoo kuitenkin
itse hakeneensa tutkimusmääräFa-haa.
Vuonna 1967 rahoitti Pentagon
144:n ulkomaisen tuttdjan ^ ö t ä.
Ruotsissa julkaistujen tietojen mu­kaan
saivat suomalaiset tutkijat v.
1QIB6 USA:npuolustusvoimata kaik­kiaan
55,000 markkaa ja Ruotsissa
1.5 miljoonaa dollaria.
Asian yhteydessä kiinnitetään
huomiota myös siihen, Otä tuticinuis-työ
tapahtuu valtion laitoksissa ja
että sitä suoriltavat henkilöt, jotka
ovat valtion palkkaamia.. Tutkimus­ten
suorittamista vieraan vaUion
puolustuslaitoksen hyväksi ei muis­sakaan
olosuhteissa pidietä Suomen
puolueettomuuspolitiikkaan soveltu­vana.
Suomi julmboiila
nelimäaoifiteliiistsa
LIndeSburg. Norjalla on mainio
jäUdkasvti''pikaluistelussa, todebtiin
sunnuntaina ' päättyneissä nuoiten
nelimaaottelussa, jossa Norja saa-*
vutti yliyoimaisen voiton. Buolsi oli
toisena-.' Neuvostoliitto kolmantena
. ja Suomi viimeisenä, eli neljäntenä..
Sunnuntain parhaan tuloinen saa­vutti
kuitenkin Ruotsin Jan Manm-
£tal luistelemalla 5,000 metriä ai­kaan
7.58,7. Norjan Egil Stoholt
voitti 1500 metriä'^saaden tuloksen
2.13,5.
Riisi on maailman tärkein rav|n-toainie
ja meridtyi^llsto kuUtuuri-
;:cas>d |oka sulMfi«^
•et maapallon' väiestöstä elää j>ää-asiaUiisesti
— nralkieinipä yl^n-omaan
— r i i s i s t ä . Jos lasbetaan'^u-
•«{»n inyös yäe^töiipTrhm joilia>^ii-i
esiiiitiyy ruoik»valiossa vaihteltma,
voida^ sanoa, että 70—80 prosKnt-i
a ihmislkunnasita on riippuvaista
^sisadc^.
( Riisiä tuotetaan . kaikkiaan n<An
250 miljoonaa tonnia vuosittain^ nU-
:cä ylittää vdmäsadon noin 20 pro-senfäUa,
vaikkaMn vehnän pinta-ala
m kaksinketitaanen. Riisin: keski?
tnaäräinen ' hyötysulidie - hebtaarifi
kiiti on k^^ kertaa suunempi
kun vedinär. SiUi vain noin 7 prosj
yMeeniasketusfta maailmantuotan;?
noäta tuiee^maailmankäuppaan, mt
kä johtuu usernipieri riisirttuottajar
maiden suiiresta kotimaankulutuk-
5€sta. Suurimpien riisintuöjien jou­kossa
[on merkillistä kylläkin, muu-aihia
suurimimista tuottajista, esim.
Japam, Malesia ja Indonesia. •
i^uli^ustilastoa johtavat Japani ja
Indo^Bäsiä 17fl>—180 riisikilolla vuot­ia
ja asukasta k;ohti. Kiina on kol­mannella
sijattla, vastaava kilomää­rä
i35. italiassa Jtulutus on 7,5 kgi
Sveitsissä 4 kg, Suomessa 3 kg ja
Ruotsissa 1.6 kg. Meidän huono si­jaintimme
tilastofisa johtuu tietysti
vanhoista, piintyneistä ruokatottu­muksista,
jotka, ovat peräisin niiUä
ajoilta, joUoih riisi oli "hienoa inio-kaa"
— emme ole oikein heränneet
vielä. huomaamaan, että. riisiä voi­daan
käyttää muuhunkin kuin joulu-puiuxran
ja riisiin a la Malta! Ne
kerrat, jollpin yritänmie käyttää
riisiä vaihteluksi perunan sijaan, va­litsemme
jokseenkin varmastti myös
väärän riisilaadun. Pitkäjyväisen rii­sin
sijasta ostanune jyvämuodoltaan
pyöreää riisiä, inistä on seuraukse­na
puuroutunut massa — vaikka
loiydisinune- lautasellemiine kevyttä
ja ilmavaa riisiä!
Perunatottiunuksemme ovat myös
^euttanecit sen, ettäj l i i ^ i on
p y ^ y t poissa lounas- ja päiväl­lispöydistä
— kuluttajan kolmea
vuosittaista riisikUoa kohden käy­tetään
95 kiloa perunoita.
Tuomme riisiä pääasiallisesti kol­mesta
maasta! Egyptistä (12,400 ton­nia),
USAsta (600 tonnia ja Es­panjasta
(400 tonnia). Yhdysval­loista
ostetaan eninunäkseen pitkä-ja
muista pyöreäjyväistä riisiä. Kas­vitieteellisesti
voidaan erottaa noin
8,000 riisilajiketta, mutta käytän­nössä
riisi jaotellaan pitkäjyväiseen,
soikeaan ja pyöreäjyväiseen. Näi­den
laatujen piirissä erotetaan sit­ten
ns. ruskea riisi, valkoinen riisiy
erikoisriisi (höyrytetty) ja pikariisi;
jotka usein on pitkän j a soikeajy-väisen
sekoitus ja joka on esikyp-seiinetty
ja kuivattu tyhjiössä. :
Ruskeassa riisissä — tai niin kuin
sitä myös kutsutaan: luonnonriisissä
— on koko vitamiini- ja proteiini-pitoinen
kuorikerros tallella, vain
uloin kerros on poistettu. Tätä rii­siä
käytetään valitettavasti aivan
liian niukasti, oikeastaan vain di-eetläru^^
ssa.
V a l ^ i i i ' ^ Xp^ pn ,k^%l,tei^,ya tai
oikeasnmin sanotltuiist hioiibtua, mikä
«ijeriatsee sitä,' «ttä ensin <MI pois­tettu
uloin kuorikerros ja son lisäksi
käytännöllisesti, k a t s ^ i ^ l ^ p rasva-,
kalvo. Valkoinen rii^l saa t^tetä joh­tuen
. m e ^ i n r a j ^ t *^
den, koska juuri rasvtäcalvoliqliJ^
eltaantuu ja vähentää säilyvyyt­tä;'
y alfcoisdla riijsillä on niyöiä l ^ i r
kutteieva 'j^dunvaiicomeii''!' yäri ja
erittäin |iieno maku, mutta se öii
keittoajan sulkeen ih^rlokä —- maa^
gista 20 minuutin keiiitoaikaa tii­viin
kannipn' alla ei saa yljl^ää kj>-
vin monella minuutilla —' jo 25
miinui^tin kcittätoiinen tahtoo rikkoa
jä puurouittaa riisin.
Erikoisiiisi, eli höyryteitity riisi,
on läpikäyiiyt koneellisen erikois-kuorinnan.
Tämäii prosessin aikana
tavallaan räjäytotään uloin ikuori-kerros
ja sitäjähmnä oleva kerros.
Tällöin suurempi osa kerroksen vi­tamiineista,
.proteiinista ja kiven­näisaineista
j ä ä talteen kuin jos suo­ritetaan
itayalUpen kuorinta ja hion­ta
käsittolystä riisi saa hienoiisen
kellertävän vivahteen ja aika him­meän
pinnan, mutta siitä tulee keit­tämistä
paremmin kestävä, kevyem­pi
ja ilmavampi, vaikka keittoajan
suhteen ei oltaisikaan aivan peetti-siä.
P i k ^ i i s i on esikypsennettyä val­koista
riisiä, joka sitten on kui­vattu
tyhjiössä. Kaupoissa esiintyvät
laadut vaativat keittoajan yhden ja
viiden minuutin väliltä tai "paisi^-
camista" riippuen siitä, niillä tavalla
riisi on käsitelty. Pikariisillä on
huokoinen pinta j a se rikkoutuu
helposti — se^ on myös kadottanut
hiiijkan makuarv^an - . e ^ i J ^ - valkoisessa että erikiOisriisissä s?,
sÄth?ily^ yu9!M.. . ^ , : / ,
• Oikeaajriis^ oikeaan, ruokaan:
HtäcSJyväipen riisi g^pii ijcplkfcun
ruq^sjetbin s ^ ä pää- jälki-riiq^
in, ys^ruoikiin Ja pimroon.-Soi­kea
j^ pyöiiieä riisi; sopivait sitä vas­toin
psvhaiten puuroon ja seUaisun
jiUkirUQkitn, joid«n tolvoitaan
man puuroutuvan.
Ajmiakset: Välistä saattavat ne
annoskoot, joita suositellaan :ame^
rikkalaisissa riisipaJdcauksjssay tun­tua
liian pieniltä nieidän: oloissaqi-me.
Vpidaan laskea että ^ d e s i ­litrasta
riisiä tuloe pieni annos %
desilitrasta normaali ja 1 desilit­rasta
suuri annos.
Valmistus: Yleensä pätee sekä
että ^ j p i ^ ^ ^ ä fk^iiden i tarvitaan
luisksiniikertatihen vesimäärä 1 dl
riisiä liJlHS.g.dl vottäplus %! tl suo­laa.
Si|t^'itulee> paras, kevein ja i l ­mavin
riiä.
.Keititäkää riisiä täUä tavalla: Se-
.koititaikaa vesi, riisi ja suola katti­laan.
Saattakaa seos kiehumapistef&-
seen kuumalla liedellä hämmentäen
ilman kantta. Kypsentäkää sititen
kannen alla 'hämmentämättä itasan
26 minuuttia.
Kiiohkeuttskaa riisi parilla haa­rukalla
ennen tarjolle viemistä. Sa­maan
ailiaan voidaan haluttaessa l i ­sätä
kuumaan riisiin voi- tai mar-gariiniokare
tai muutama pisara öl­jyä.
NillTTO HALUAA PIAN^
R^ska myy
vehnää Kiinalle
P a r i i s i .— Ranska toimittaa lähi­viikkoina
noin puoli miljoonaa ton­nia
vehnää Kiinalle.
Vehnäkauppapäätöstä ovat edeltä­neet
pitkälliset neuvottelut Pariisis­sa,
Pekingissä ja Brysselissä. Rans­kan
ja kiinan välinen sopimus tu­lee
maksamaan EEC:lle 30 milj. dol­laria.
Kiina tahtoi puolestaan myydä
Ranskalle sianlihaa ja sianlihatuot-teita.
10,000 tonnin sianlihamäärän
tuonti kielldttiin kuitenkin tervey­dellisistä
syistä. Huomioitsijat arve­levat,
että Peking yritti sianL^^a-myynnillä
saada jalansijan EEC:n
markkinoille.
Peking suostui kuitenkin vastaan­ottamaan
vehnän ilman vaihtokaup­paa.
,,
Kairo. — Neuvostoliitto toimittaa
300,000 tonnia vehnää Yhdistyneelle
arabitasavallalle lähimpien kolmen
kuukauden aikana, ilmoitti ai^roval-tainen
kairolaislehti AI Ahram tiis­taina.
Sopimus 200,000 tonnin vehnätoi-mituksesta
allekirjoitettiin Kairossa
maanantaina j a 100,000 tonnia kos­keva
sopimus viime viikolla.
Moskova^ — Runsaan kolmen
viikon jculuttua Gei^e^ven 18 val­lan
aseidefirii^untakoniUean oli-esitettävä
YK:Ue selostuksensa
ydinsulkusopimuksen käsittiely.s-tä.
Neuvostoliiton raonivuotis-ten
ponnistelujen tuloksena nyt
käsittelyssä olevan täydellisen so­pimuksen
pohjalla pitäisi oll?
mtdidolUsuudet nopeaan ratkai­suun,
mutta sopimuksen vastusta­jat
yrittävät jatkuvasti saada asi­aa
pitkUtymään, sanoo Pravdan
kontfnentaattori Juri Zhukov maa­nantaina-
Bonnin ja Pekingin suhtautumi­nen
ydinsulkusopimukseen on sa­mankaltainen
niiden ylittäessä saa-
^a - ydinaseettomat niaat kieltäyty­mään
sopimuksesta, kii-joittaa
Zhukov jä huomauttaa, että kaik­kein
vaikeampaan asemaan ovat
kuitenkin joutuneet Länsi-Saksaa
poliitikot.
HAULIA KUIN SIEMENIÄ
Hauleista johtuva lyijymyrkytys
koituu vuosittain lähes 750,000 sor­san
surmaksi Pohjois-Amerikassa,
sanoi Canadan riisianhoitojärjestön
johtaja D. A. Munro ^kettäin erääs­sä
kalastajien ja metsästäjien ko­kouksessa.
Murhenäytelmä tapahtuu
siten, että linnut anielevät hauleja,
koska luulevat niitä siemeniksi. Nii­den
ruoansulatusjäirjestolmässä hau­lit
jauhautuvat pieniksi hiukkasiksi
jotka imeytyvät veneen ja aiheutta­vat
myrkytyshalva,uksen ja nälkä­kuoleman.
'
•Länsi-Saksan on' nyt paljastetta­va
korttinsa, sanottava avoimesti
"kyllä tai ei". "Kyllä" tietää luopu-niista
ydinasehaaveista ja "ei' taa.s
avointa tunnustamista, että Länsi-
Saksan tavoitteena ovat ydinaseet,
kirjoittaa Zhukov. Hän siteeraa
Länsi-Saksan liittokanslerin Kiesin-gerin,
ulkoministerin Brandtin jr-hallituksen
vanhan miehen Straus-rAn
lausuntoja, joista käy ilmi, että
nämä eivät hyväksy nyt käsittelyssä
olevaa luonnosta, vaikka siinä on
otettu huomioon lähes kaikki Länr
si-Saksan aikaisemmin esittämät
vaatimukset.
. Myös USA;ssa on piirejä, jotka
lukevat Länsi-Saksan poliitikkojen
pyrkimyksiä pitää tie auki ydina­seisiin,
huomauttaa Zhukov ja lai­naa
amerikkalaisten kongressimles-ten
lausuntoja, joissa vastuste­taan
sopimusta.
DE GAULLE SÄÄTÄÄ
El.VALKOISET LISÄÄNTYVÄT
New Yorkin Osavaltion ei-valkoi-nen
väestö on kasvanut vuodesta
1960 lähtien 23 prosenttia, kun taas
valkoisen väestön lisäys on ollut
samaan aikaan vain 6 prosenttia,
ilmenee osavaltion ihmisoikeusko-missionin
tutkimuksesta. Värillinen
väestönosa arvioitiin 1,834,000 hen­geksi
oli 10,1 pi-osentiksi väkiluvus­ta.
Pohjoismaiden neuvosto päättää,
mutta de Gaulle säätää, kirjoitti
eräs ruotsalaislehti Pohjoismaiden
Neuvoston parhaillaan Oslossa me­nossa
olevan 16. yleisistonnon ava-jai^
äivänä viime viikolla, eikä
suotta. Euroopan yhdentymis- eli
integroitumiskysymys, millä on lä­hinnä
tarkoitettu Eftan ja sen jä­senmaiden
— erillisenä tai yhdessä
— liit^rmistä EEC:hen, osoittautui
jo alun perin kokouksen keskeisim­mäksi
asiaksi. Miltei jokainen puhu­ja
kosketteli sitä — kukin omalla
tyylillään. Oli kiivaita puolustajia,
varovaisia myötäilijöitä, mutta
enemmistön .todellinen mielipide
näyttää olevan torjuva.
EECrhen liittymiskysymys sai
uutta tuulta purjeisiinsa vähän en­nen
Pohjoismaiden Neuvoston ko-kousta
pidetystä Ranskan j a Län­si-
Saksan, .ts. presidentti de Gaul­len
j a liittokansleri Kiesingerinneu
yotteluissa Pariisissa. Tässä tilai­suudessa
keskeisenä kysymyksen ä
oli Englannin ja muiden maiden
mahdollisuus liittyä EEC:hen. Mitä
Pariisissa oikein tapahtui, siitä mie­lipiteet
käyvät kovin ristiin. EEC:-
hen. liittymisintoilijat .julistivat, et­tä
tulos o i i Kiesingerin taktinen
voitto de Gaullesta tai Kiesinger
palasi voittajan elein Bonniin.
Kenraali oli lopultakin antanut pe­riksi
Englannin ja muidenkin mai­den
liittymisesityiksille. Vastaikkai-nen
mielipide taas kertoi, että Pa­riisin
neuvotteltRjen todellinen Soit­taja
oli de Gaulle. Hän sai Länsi-
Saksan alistumaan tahtoonsa . ja
tyrmäsi samalla Benelux-maiden
erillisyhteistyöpyrkimykset Englan­nin
kanssa.
Mitä Pariisissa lopulta päätettiin
tai mistä ylipäänsä sovittiin, on
kuitenkin vielä suurien kysymys­merkkien
varassa. Niinpä ensimmäi­siä
todella luotettavia tietoja voi­daan
.saada vasta sitten; kun liit­tokansleri
Kiesinger on käynyt
Lontoossa informoimassa Englantia.
Pariisissa pidettyjen puheiden ja
ioppukommunikean tekstejä tutki­taan
ulkopu'olisissa 'maissa nyt kii­reellä
jä t h i t o t i . Sellaiset sanat
kuin "etukäteisneuvottelut" ja 'Viip
pumaton Eurooppa", panevat kui­tenkin,
aavistamaan mihin päin pii­put
Pariisissa kallistuivat.
Ruotsin pääministeri Eriander
lausui Pohjoismaiden Neuvoston
avajaispäivänä, että hän on suurel­la
mielenkiinnolla tutustunut ra­portteihin
Pariisista. Jos neuvotte­lujen
tulokset merkitsevät; että
kaikki EEC-maat pyrkivät vähentä­mään
ja poistamaan Euroopan
markkinahajaannusta, ovat edelly­tykset
Euroopan markkinaongel-man
kokonaisratkaisulle parantu­neet.
Tämä kehitys tekisi mahdol­liseksi
pohjoismaille ja muille Efta-maille
osallistua neuvottduihiu;
Näissä olosuhteissa podijoismaiden
erillinen toimenpide EEC:n jäse­nyyteen
ei ole tarpeen vaaitima,
Eriander korosti. Kuten huomataan,
pääministeri Eriander .oli sangen
varovainen.
Ruotsalaisten edustajien keskuu­dessa
oli kiivaitakin EEC:hen me­non
puolustajia. Heidän toimesr
taan jätettiin kokonaista kolme eril­listä
aloitetta. Tämä osoitti ainakin
sen, että EEC-ky^rmyksestä oikeis­to-
ja ^räät teollisuuspiirit aikovat^
hankkia itselleen vaalivaltin Ruot­sin
ensi syksyn parlamenttivaaleja
silmällä pitäen. Nämä esitykset sai­vat
kuitenkin yleisesti sangen vii­leän
vastaanoton.
Tähän on liitettäpä ulkoministeri
Karjalaisen lausunto, jota on pidet­tävä
hallituksenune virallisena kan­nanottona.
Karjalaisen mukaan
Suomi on periaatteessa hyvin kiin­nostunut
Euroopan yhdentämispyr-kimyksisitä
ja tilannetta seurataan
hyvin tiiviisti. Puolueettomuus ja
yhdentyminen eivät voi olla keskfs-nään
ristiriidassa, . pikemminkin
puolueettomilla mailla on koko Eu­rooppaa
silmällä pitäen mahdolli­suuksia
edistää yhdentymistä, Kaot-jalainen
totesi. Erlanderin ja Kai*-
jalalsen puheenyuoroissa keslkeisel-lä
sijalla olivat sanat: "Eurooipan
markkinaongelmankoikoinaisratkaisu'
ja"'kokb' EuTOOippa silmällä pi­täen".'
Tämä tähtää • nimenomaan
myös Länsi-ja Itä-Euroopan yhteis-työhön.
' • Libra.
"PAPUKAIJAKALA"
Japanilainen valtameilen tutki-muslaiva
Hakujo-Maru on palannut
Tokioon mukanaan hai-vininen sy­vänmeren
kalalaji, jota ei ole aiem­min
tavattu. Silmättömällä, noin
30 cm pitkällä olennolla on suuren-pypreän
ja velton päänsä alaptio-lella
papukaijamainen nokka. Kala
löydettiin noin viiden kilometrin sy­vyydestä
Havvaijin lounaispuolelta.
Ustaiiia-fasistit
tffkkeeHä Ranskassa
Pariisi.— Yksi ihminen sai sur­mansa
ja 19 loukkaantui, kun
Jugoslavian Pariisin-suurlähetys-tässä
räjähti myöhään sunnun-
(ai-lltana aikapommi.
Pommi räjähti eräässä huo­neessa,
jossa oli kolmisenkym­mentä
Ihmistä.
Huonetta käytettiin Pariisissa
asuvien jugoslavialaisten kokoontu­mistilana.
Surmansa saanut mies oli
21-vuotias Lazo Mitrev, Joka työä-kenleli
eräässä pariisilaisessa as-falttiyhtiössä.
Poliisit löysivät räjähdyspaikasta
jälleilä aikasytytyslaitteista ja'
metallipalasia: He sanoivat usko­vansa,
että pommi oli kotitekoinen.
Suurlähetystössä on sattunut vuo­den
arkana toinenkin samanlainea
räjähdys.
Siipirakennuksen lämpiö luhoiN
tui.räjähdyksessä kokonaan. Paikal­le
kiidätetyt patomiehet joutuivat
raivaamaan tiensä räjähdyksen ir-lottaman
rojun läpi ennen kuin
pääsivät uhrien luo. Monien louk­kaantuneiden
uskottiin olevan krii-
(illisessä tilassa.
Tapaus viittaa Länsi-Saksassa pää­majaansa
pitävään kroatialaiseen
fasistijärjestöön Ustashaan.
on, .
jpKfna ^IfM ;
yUkon aiipia ^saaiän^/.J^^ lahjoitusta^.
| o i ^ a ' yhteensä'^karttut'i komea rahasumma $158.00, ja kun hiiömiöidään
aikaisempi t u l m ^ S i S M , ..on ,pi|perirahastäon tähän ' mennei;'^ -'»aiihtu:
lahjoituksina .$771.00. ' . ,
Tämänpäiväistä yhteistalosta kaunistaa suuresti neljä eHk^is-lahjoltusta.
CSJ;n Long Laken osastolta $15.00, Sudburyp naiBteakpr--
holta •$25^00isudburylaisiltä n a i s i a 925.«0-ja*Yapadden ystävältä-Port
Arthurista $25.00 lahjoitukset.
Monet bJUokset sanavapauden ystävät runsaista lahjoituksista l^h-tlemme
paperirahastoon.
Lahjoituksia sanomalebtipaperirahastoon viikon aikana saatiin seu-~
raavasti:
Aino >ja vVäinö Maekie, N«rth Surrey, B.C. _._-_2__$~-2.00 )
JackJIIäkl, Sudbqry.lpnt 5.00
Ida Nordlund, Sudbury.Ont. : SJOO
Matilda Revoniemi,Lac du Bonnet, Man. 5M
Emmi ja Hannes-Suomala, E . R. 4/iSudbnry, Ont.— 5J90
.Lempi ja WaUer Myllymaa, Cobalt, Ont 4.^00
illelvi Niemj, <Cobait,'Ont. 10.00
Edia Niemi, .Cobalt, Ont. 2.00
Joel Niemi, Cobalt,.Ont. _._ 2.00
CSJ:n Long.Laken.osasto, Long Lake, Ont. 15.00
Arne ,Walli, Sudbury, Ont. 1.00
Hilda ja Martti IVälimaa, Azilda, Ont. 1.00
Tyyne ja Yrjö Walli, Azilda, Ont. _ 1.00
l. Vähäpukkinen, Sudbury, (Ont __L _ :50
N. ,Ruha, Sudbury, -Ont. .50
Sudburyn Naisten Kerho, Sudbury, -Oöt. 25:00
Elina Ja Arvi Sandholm,.F-R. l,WWtefish, Ont. 5.^^
Lauri Järvi, South Porcupine^ Ont. J_:.-U_.__2_..;_i 2.00
Emil Hankila, South Porcupine.Ont. 5.00
Impi j a Flrailk /Pommfla, Sudbury, Ont. __ __ 5.OO
Tekla,ja Anselm Kääriäinen, BeaverXake, Ont. 5.00
Vapauden ystävä, Port Arthur, Ont. 25.00
Sudburylaiset Naiset, Sudbury, Ont. 25.00
Arvi Salo, Beaver Lake, Ont. 2.OO
158.00
Aikaisemmin julkaistuja lahjoituksia 613.00
Yhteensä $771.00
HelmHkuun päivät
Tshekkos^lovaikiassa 1948
(Jatkoa sivulta 2) :
ki myös todistelemaan,, että yhteis­toiminta
Neuvostoliiton kanssa oli
mahdotonta. Sosialistisen vallanku-mouk:
en voittoon Venäjällä kapi-talislisten
maiden hallitsevien pii­rien
oli ollut pakko tottua. Mutta
ne eivät halunneet tottua ajatuk­seen,
etitä uusi yliteiskuntajärjestel-:
mä: Tshekkoslovakiassa ja muissa
sosialistisissa maissa olisi pysyvä
ilmiö. Yhä uudelleen toiststaah väi­tettä,
että Ke.ski- ja Kaakkois-EU-roopan
kansat pakotettiin vuosina
] 947—1948 Väkivalloin hyväksy­mään
uusi järjestelmä. Aikakausleh­ti
Foreign Affairs kirjoitti jokin
aika sitten jälleen mielikuvituksen
tuotteita: . Venäjällä nykyisin
vallitseva poliittinen järjestelmä . .
ei ko.s^e meitä eikä sen muuttami­nen
ole meidän asiamme . . .Mutta
|.un puhutaan hallituksista,: jotka
muodostavat kommunistisen blokin
Keski- ja I tä-Euroopassa, kysymys
käy väistämättä mutkikkaaksi.; Län-
"nen kannalta katsoen . nämä
järjestelmät pystytettiin ulkoa kä­sin,
kurinalaisten, Moskovan val­mentamien
ja innoittamien kommu­nististen
vähemmistöjen taitavien
manööverien ja neuvostoliittolaisten
asevoimien avulla
Tshekkoslovakian helmikuun ta­pahtumia
ei kuitenkaan voi sovittaa
näihin kaavoihin. Kaikki — niin
amerikkalaiset kuin neuvostoliitto­laisetkin
— sotavoimat oti vedetty
pois Tshekkoslovakian älu^itä'vjb
vuoden 1945 lopussa.' lialiltuksen
uudistaminen Tshekkoslovakiassa
helmikuussa 1948 tapahtui laillises­ti
ja parlamentaarisin keinoin, to­sin
joukkoliikkeen painostuksesta. .
CATHERINE G.\VIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA HINTA SID. $4.40
UUSI LAAKE IHOSYÖPÄÄN
Uusi Antibioottinen aine nimel­tään
bleomysiini on tuottanut huo­mattavia
tuloksia ihor ja limakalvo-syöpätapausten
hoidossa, ilmoitti
Tokion kansallisen sairaalan johta­ja
Tokuji Ichikawa sunnuntaina.
Hän lisäsi, että uutta lääkettä on
kokeiltu menestyksellisesti kymmen
kunnassa suuressa sairaalassa ja
että lääke kehitettiin pari vuotta
sitten.
Nälkä lisääiDtyy
laitinalaiseäsa
Amerikassa
Margarite Thibert, Kansainvälisen
työjärjestön entinen osastopäällik­kö,
toteaa El Salvadorissa Keski-
Amerikassa vallitsevan elintarvike-tilanteen
pohjalla, että talonpoi-kaisiton^
ravjtsemus on niin mono­tonista,
että on vaikea erottaa eläi­mille
tarkoitettua rehua ihmisira-
(vinnosita. Maanviljelysyritysten työn
tekijöilleen päivittäin jakavat roo-kaannokset
koostuvat viidestä tor­tillasta
ja kourallisesta herneitä,
rouva Thibert toteaa.
YK:n elintarvikejärjestön FAO:n
mukaan laski päiviltttäinen kaloria-määrä
latinalaisessa Amerikassa
vuodesta 1954 vuoteen 1962 2,-
500:sta 2,313:eon. Viime vuosina r-n
keskimääräinen kaloria-annoa ollut
2,380, mikä on kolme neljänmestä
Euroopan kaloriamääräatä, Protei-nin
ja rasvojen suhteen on latinalai­nen
Amerikka - vielä; huonommassa
asemassa. Ravinnon protoinipitoi-sxius
on vain % Euroopan ja Poh-jois-
Amerikan ravinnon proteiini-määrästä
ja rasvojen pitoisuus vain
2/6 teoUi&iiusvaltioidn. keiökimää-
Ruotsin tiedemiehiä
Pentagonin
palleoissa
Moskova: — Puolueettomuuden
laita? otsikoi Pravda Helsingin .kir­jeenvaihtajansa
selostuksen ruotsa­laisten
tiedemiesten j a Pentagonin
yhteistyöstä. Attonbladetin kirjoi­tukseen
perustuvassa selositukses-saan
Jahontov kiinnittää huomiota
erityisesti siihen, soveltuvatko täl­laiset
tapahtumat Ruotsin puolueet­tomuuspolitiikkaan.
Ruotsalaiset
vaativat juuri tästä selvitystä polii­tikoiltaan,
huomauttaa Pravdan kir­joittaja.
Pravdan kirjeenvaihtaja selostaa
uutisessaan Aftonbladeitin.paljastus-ta,-^
ittä e r i yliopistoissa toimivat
ruotsalaiset tiedemiehet ovat saa­neet
Pentagonilta 5 miljoonaa kruu-nua
palkkioina tuckimuiksistaan, jot­ka
Pentagon käyttää hyväkseen
VJetnamin sodassa. ';
Ruotsin hallituspiireissä vallitsee
hermostunut mieliala, kirjoittaa Ja­hontov
ja lisää, että hallitus on lu­vannut
tutkia asiaa. Hän kertoo sit­ten
ruotsalaislehden tietoihin perus­tuen,
että useat tunnetut ruotsalai­set
tiedemiehet ovat 10 vuoden ajan
ifyöskennelloet Pentagon hyväksi.
Fouche Etelä-Afrikan
presidienjtiksi
Kapkaupunki. -^Maatalousteknii­kan
ministerinä toiminut Jacobus
Johannes Fouche valittiin maanan-taiha
Etelä-Afrikan uudeksi, jär­jestyksessä
toiseksi presidentiksi!.
Fouche on 09-vuotias ja entinen
puolustusministeri. Hän oli ainoii
ehdokas.
Italian vapaustaistelua värikkäät ajat ovat "Linnoituksen".te­kijän
uudsn romaanin aiheena. Tapahtumat .^slirtyvät Kalifornian
kulUikentiUa pieneen rcnskalaiseen kylpyläkaupunkiin. Tulleries'n si-hisrevien
kaasulfi.Tippujen kajosta joutilaana uinuvalle Rivieralle. Ko­koavana
vcunana on sorretun kan.<a>n pyrkimys vapauteen, .Italian
Tisorgimento — lyosnousemus. Tosiasioihin perustuva tieto muodos­taa
luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa oma--
laatuLsen kiehtovan aikakauden.
M.ARIÄ ROLNIK.^^ITE:
EN VOI VAIETA
232 SIVUA HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista emmekä voi unohtaa h ä n ­tä.
Ta^sa on toinen hänen kaltaisensa, hänen ikäisensä tyttö. Joka
kotikaupungi.ssaan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
iloisista tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirveät uutiset, so-;
dan. eron vanliemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen ka­tujen
sokkeleis.sa. Maria \?i luopunut muistiinpanoistaan. Pieni'.le p a -
penlapiillle han teki tunnontarkkoja merkintöjä. Keskitysleirillä h&n
j:itkoi kirjoittamista — sementtlsäkkien riekaleisiin. Kun paperi lop-r
pui, han opetteli asiat ulkoa, painoi ne verikirjaimin mieleensä. Muis­tamisen
halu auttoi häntä kestämään.
"Jälleen yksi niitä kirjoja; joihin soisin jokaisen ihmisen tutus­tuva,
joita soisi luettavan, ajateltavan. Ei pidä unohtaja — olemme
edelleen vastuussa." — Ilmari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
D.^rilNh' I)U MADRIER:
HAUKAN LENTO
315 SIVUA HINTA SID. $4.40
Aurinkolaseja, huiveja, matkapostikortteja. Roomalaisen hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista Ja englantilaisista turisteista. Kiihty­neiden
naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma, on
katossa, sillä edessii on lupaava ilta, "Rome by Night". Mutta l ä h t ö h e t ­kellä
kaksi puuttuu. " ==^
Näidvn kahden Via VenetoUa harhat^.evan opettajattaren tähden;
opas, Armlno Fabbio tekee harkitsemattoman eleen. Naisten hurs­kas;
päivittely saa hänet työntämään suhteettoman määrän liiroja
kerjäläisen kouraan. Yöllä samainen vanhus murhataan. Tänyi si­netöi
Arminen tulevan kohtalon, h ä n Joutuu Jännittävien, mystillisten-tapahtumien
verkkoon. Vahva kirja — Rebekan veroinen.
NIKOLAI LESKOV:
VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA HINTA. SID. $3.60
Nikolai Lcskov on venäläisen kirjallisuuden yksinälnen_^usl, jon­ka
tuotanto aikalaiskriitlkot kaltoin kohtelivat. Ensimmäisissä kerto­muksissaan
Ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan Ja
arvosteli var.ankumoukselHsen . s i v i s t y n e i s t ö n nihilis,tislä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osan. Joka k u ­vailee
maalismlljöötä, papistoa Ja lahkolaisia. Tältä kaudelta ovat
peräisin useimmat kertomukset Juhani Konkan. toimittamassa teok­sessa.
Kertomuksissa levittäytyy eteemme yhdeksännentoista vuosisadan.
tsaarl^altakunta. Kertomusten realismiin Ja satiiriin .yhdistyy usein
annos tyypillisesti slaavilaista sadunomaisuutta. MestarlllLsestl toteu-,
tettu juonlaines Ja loistava-sanallhien ilmaisu tekevät niistä nautit­tavia'
kokonaisuuksia.
.. > -^^ V.,•,;••„•, • • .•; • • :,. •. •'
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD,
P. o. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO