Vapaus, August 19, 1965

              Si!vu2 ^Torstaina, elok. 19 p. — Thursday, Aug. 19, 1965
>EPI .
OP FINNISH CANADfANS
- (LIBERTY) EstabllBhed Nov. 6. 1917
eÖlTOB: W. E K L U N D ^ MANAGER; E . S U K S I
, . MaUins AcMteäii.Box 69
.\ ' Adyertlfiing.retis lip^ ^ppUijatli^, translattoofree ot charge.
( A ( > E ^ R : W E S S
. ~. ' ' SJik.' Suomessa:
1 lie: $10.00; 6 kk. ms
1 vk. 10.S0, 6 Uc. 6.15
hm- Angd^ln mellakokta
•. IjäheS'\viikön' Lqs'AnigeJesissä kestäneet rotiimellakat,
?i»s^ 8iW-iÄBt4i^ muita ja
viujgi^ä yJi'3,000 hei]dpIÖB,al^^ jälleen suuren arvoval-totappiön
inidysvfllioille.
Saxrottakoon { n p t e i i k ^ heti aloiksi, että meidän mieles
t|UnineH|^.:Al^elesin n e ^ r i t tekivät virheen antaessaan
ilsepfi^ johtim tai pr^vQSpidä pmaisuuk^^ polttamiseen,
kafipp»|i^ ryöstöjen JA muunkinlaiselle väkivaltaisuuden
tielie/-SGUaineQ.t«^ikka e i voi johtaa muuhun kuiai neeke­rien
oman asemrä huonontumiseen. Lähes viikon kestäneiden
kahakoiden "tulpstilästöfpuhuviit tästä kumoamatonta kiel­tä:
Kaakoissa kuolleesta 33 ihmisestä on 27 neekereitä; v a l -
taoj^ 8}2louJdca94).iuneesta on neekereitä, kuten ovat miltei
kaikld (yli 3,M0) vangitut neekereitä. Toisaalta on muistet­tava^
että paikalle tuotetut asejoiikot, kansalliskaartin mie­het
ja poliiäit, eristivät kaikki peekerit omaan ghetto-osaansa.
Selyäi siis on» että näistä indlakoista ja vakivallantöistä ei
ollut mitään hyötyä neekeriväestöUe. Päinvastoin voidaan
sftBoa, että valkoiset rotusyrjijät saivat siitä lisää vettä myl­lyynsä.'
yiläojievan todettuamme me haluamme kuitenkin koros­taa
erikoisesti, että edesvastuu poliittisesti ja moraalisesti
lankea* tästä rotumellakasta yksinomaan Yhdysvaltain val­tiovallan
ja ennenkaikkea sen rotusyrjintäohjelman karaiet-tavaksi.
^
Tosiasia nimittäin on, että neekerien väkivaltaiset mie­lenosoitukset
Los Angelesissa alkoivat rauhallisena juhlin-tanapresidentti
Johnsonin vastikään allekirjoittaman äänes-tysoikeuslain
kunniaksi. Miten se kehittyi väkivaltaiseksi
mellakoinaiikBi, siitä ei ole vielä varmaa tietoa. Mahdollisesti
j o k u provokatioteko tai valkoihoisten poliisien tarpeeton ko-vakourtdsuus
sai kiihtyneet mielet ailahtelemaan. Mahdolli­sesti
välittöiijänä syynä oli jokin muu tekijä.
Mutta ehdoton totuus on se, että Los Angelesin neekeri-väestön
keskuudessa on ollut pitkäm aikaa kuohuntaa ja tyy­tymättömyyttä.
Yhdysvaltain neekerit ovat vielä sellaisissa­kin
suurkaupungeissa, missä virallista rotuerottelua ei enää
ole, eristettynä omiin '"kurjalistokortteleihinsa". Käytännön
tuloksena on, että asuessaan "omissa kaupunginosissaan", nee
kerit ovat valkoihoisista, eristettyinä aina siinä määrin, että
heidän lapsillaan on omat koulunsa, kuten on valkoihoisten­kin
lapsilla paremmissa kaupungtoosissa, ei vain omat, vaan
myös paremmat koulunsa.
Näiden kurjalistokorttelien asukkaiden— neekerien —
vuosiansio on keskimääräisesti puhuen vain 60 prosenttia sii­tä
mit^, sanan kaupungin valkoihoiset ansaitsevat. Heillä on
pienemmät mahdollisuudet saada teknillistä opetusta kuin on
valkoihoisilla ja kuten arvata saattaa, neekerit yleensä saavat
työnsä valkoihoisilta omistajilta, jotka kohtelevat tummaihoi­sia-
ainakin huonompaan rotuun -kuuluvina elleivät sitäkin
arvottomampina oledftoinä.
Kaikki tämä on "valkoisen herrarodun" ja siis myös val­tiovallan
työn ja toiminnan tulosta. Kaikki tämä on aiheut-tfUiut
neekeriväestöUe sanoinkuvaamattomia taloudellisia, so­siaalisia
ja inhimillisiä kärsimyksiä. Ei siis ole lainkaan ihme,
vaikka joissakin poikkeustilanteissa muodostuu sellaisia vali­tettavia
tilanteita ja mellakoita. Joiden läpi Los Angeles on
JQuri mennyt. Mutta me sanomme uudelleen, kuten sanoi se
natsarealain^n "kansanvillitsijä", Jeesus aikoinaan: "Ken on
(Yhdysvalloissa) syytön, hän heittäköön (neekereitä vastaan
ensimmäisen kiven", sillä vastuu tästä jäamitystilanteesta
lankeaa yksincmiaan valkoihoisten herrasvahioiden kannet­tavaksi.
Toisaalta Los Angelesin katukahakoita ei pidä yhdis­tää
Yhdysvaltain neekeriväestön ihailtavaan joukkoliikehti-miseen
ja-taisteluun kansalaisvapauksien ja demokraattisten
oikeuksien puolesta.
Vaikka syy ja perusta neekerien liikehtimiselle niin Sel­massa
kuin Los Angelesissakin ovat samat, niin Los Angele­sin
tapausta ei voida mitenkään rinnastaa Selman neekerien
päättävään, itsevarmaan ja pidättyvään esiintymiseen kansa­laisvapauksiensa
puolesta. Tosiasia myös on, että Selmassa
pideltyjen rauhallisten mielenosoitusten johdosta ja avulla
saatiin neekeriväestöUe paljon parempia tuloksia, mitä saa­ton
n y t Los Angelesista,
heistä- näille molemmille mielenosoituksille on kuiten­kin
^^^ta ne tulkitsevat riistetyn ja sorretun neekeriväestön
ylitsevuotavaa yapauturiiiskaipuuta ja vaativat naapurimaan
valtiovaItaaju>peistuttainaan toimintaansa pahamaineisen ro-tusyrjinhän
lopettamiseksL
Adcel oikeaan suuntaan
' Kuten oli etu&ätemennusteltu ja odotettu, Yhdysvaltain
uusi YKn valtuutettu, Arthur J . Goldberg tiedoitti Yhdisty­neiden
Kansakuntien yleiskokouksen istunnolle maanantaina,
että Yhdysvallat alistuull4 jäsenvallan enemmistön tahtoon
Ja luopuu yrityksistä saada Neuvostoliitolta, Ranskalta ja
yhdeltätoista muulta vallalta riistetyksi' äänioikeus pois Ar­tikla
19 perusteella muka sen vuoksi, että ne eivät ole suorit-ta
»eet."jäsenwaksuja»a".
. Kuten muistetaan, Neuvostoliitto,; Ranska ja 11 muuta
tmat^ kieltäytyi maksjunnasta Lähi-Idän ja Kongon^ "rauhan­voimien
perusteella, että päätökr
set näistä menoista oli tehty ^'laittomasti''----eli Turvallisuu^^^
neuvostoa kiertäen Yleiskokouksen istunnossa.
toiminut "äänestyskoneistp" ei kuitenkaan auttanut tässä ti­lanneessa,
töM huomattavasti laafjent^m
kontrolto kuten mr. Goldberg sanoi,
että enemmtetö jäsenmaista vastusti Yhdysvaltain vaatimus-
1a,/lhutta oli kuitenk^
vdloille sdlaista "aryoy^tata^
suiirjuhlan
Superiorlssa llmest^f|1>5äMW:
jjBteiuipäln le|it| i»fif)bfi f^kisfin
11 päivänä Sudburyn snarJuhliUa
käyneen ninilmer]dd'<V^:n'' ku­vauksen
kakc^nast^an ja aäjkcmii'
tään. liOkaisemitae tfimin 'lau­kaisen
vieraan" mielenkiintoisen
selostuksen obeellisena:
Pitenunäi) aikaa olimme vaimppl
kanssa suunnitelleet tehdä matka
Canadapp tämän ^kesän aikana, sil­loin
kuin siellä vitetetään niitä vuo­tuisia
CSJ:n ja SCAUL-.n yhteisiä
Liitto-, laulu- ja soittojuhlia. Tors­taiaamuna,
heinäk. 29 p lähdimme
matkaUe kohden Sault Ste. Marieta,
M i c h . . jossa ylitimme valtioiden-välisen
rajan. Edellisellä kertaa
kuin olimme kulkeneet siitä y l i o li
käytettävä lauttaa, joka vei ylitse,
vaan nyt o l i se mahtava silta jo val­miina,
josta sai ajaa ylitse ja kyllä
siinä onkin kaunista katseltavaa ja
nähtävää. Nähdä kuin laivat kulke­vat
niiden Soon sulkujen läpi ylös­päin.
Mitään suurempia tarkastuk­sia
ei vaadittu sivuuttaessa rajan,
vain muutamia kysymyksiä j a niin
oltiinkin jo sitten Canadan Onta­riossa
ja lähdettiin painaltamaan
kohden nikkelialuetta Sudburyyn.
jonne oli matkamme määrä. Sinne
saavuimme perjantaina iltapäivällä
ja samana iltana oli siellä Finnish
haalilla juhlien avajaisiksi suuret
tervetuliaistanssit hyvällä orkeste­rin
soitolla.
Päiväohjelma sekä lauantaina et
tä sunnuntaina suoritettiin Wanu-pin
kentällä, joka on ulkona kau­pungista.
En ollenkaan yritäkään
lähteä tässä selostamaan mitä kaik­kea
ohjelmaa siellä oli esitettävänä,
sillä se veisi ainakin puolen lehtem­me
tilasta. Täytyy myöntää, että se
oli suurenmoinen elämys ainakin tä­män
kirjoittajalle nähdä vielä suo­malaisten
keskuudessa pystyttävän
esittämään näin mahtava ohjelma,
kaksi päivää ja melkein kaksi yötä-kin.
Ottakaamme vaikka ne voimis­telijat,
lähes sata voimistelijaa,
miehiä ja naisia, joukossa ai­van
nuoriakin. Voimistelevat musi-kin
tahdissa ilman johtajaa, miehet
eri liikkeitä ja naiset toisia aivan
kuin yksi henkilö vain. Lisäksi vie­lä
nämä voimistelijat olivat monesta
eri seurasta lähtöisin. Samaa täy­tyy
sanoa myöskin lauluseuroista ja
orkestereista. Monta eri kuoroa kun
laulaa kaikin yhdessä samoin orkes­terit
ja nämä kaikki yhdessä. Mikä
mahtava kokonaisus siitä, tulikaan.
Tämä on todellista joukkotyötä ja
joukkotoimintaa. Mutta ennenkuin
tällainen joukkotyö lähtee alkuun.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Verner Lammi, Beaver Lake, On­tario,
täyttää lauantaina, elokuun
21 pnä 72 vuotta.
Kalle Knukkanen, Long Lake,
Ont., täyttää sunnuntaina, elokuun
22 päivänä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Chile oli pahojen
tulvien vallassa
Santiago. — Chilessä viime viikol­la
raivonneet myrskyt ja tulvat
ovat vaatineet 42 ihmisen hengen.
Y l i sata henkilöä on loukkaantunut
j a ainakin 20,000 on jäänyt koditto­maksi,
sanottiin virallisissa tiedon­annoissa
Santiagossa;
Rantavallinsa puhkaisseet joet ja
pyörremyrskyä seuranneet hyöky­aallot
ovat peittäneet suuret osat
maata tulvan alle.
Vahingot arvioidaan suuremmiksi
kuin viime maaliskuussa sattuneen
maanjäristyksen aiheuttamat vau­riot.
Santiagossa oli torstaina puutet­ta
lihasta ja tuoreista ruoHatarvik-keista.
Niinpä sitten kehittyi sellainen tilan­ne,
että Y K n Yleiskokouksessa ei voi­tu
äänestää mistään asiasta. Tosiasi­assa
se tarkoitti, että Y K oli halvaan­tunut.
Se tallasi paikallaan, voimatta
tehdä mitään ratkaisua kiistanalaisista
kysymyksistä.
Ilmeistä myös on, että juuri sitä
Washington halusi. Sekaannuttuaan
uudelleen Kongon sisäisiin asioihin,
minne tuotettiin Belgian ja Yhdysval­tain
avulla Moise Tshombe vallanpitä­jäksi,
ja sekaannuttuaan entistä enem­män
Vietnamin sotaan, Washingt.on
halusi saada YKn yleisistunnon toi­minnan
halvaannutetuksi. : : 1 -
. Onko mr. Gddbergin kumarrus
enemmistölle meikkinä siitä, että USA
ei halua enää estää Y K n normaalista
.toimintaa, siitä on vaikea mitään var­moja
johtopäätöksiä tehdä. Toivotta­vaa
kuitenkin on, että ftsia nihi olisi.
Jokatapauksessa maailmian yleinon
mielipide tulee painostuksellaan myö­tävaikuttamaan
i i i h s n . •
siinä tarvitaan asiaan ipnbstuqeita
yksilöitä, jotka lähtevät tätä työtä
vieinääaeteeopäiii. Sellaisia kyky­jä
teillä siellä näkikin olevan joka
alalle. Siis nostakaamme hattuam­me
näille väsymättömille ja uhra­utuneille
Wereille. faflukafi eteen­päin.
VannasU tyiiij^e tupttaa tU:
luksiakin. MfiUe juU^vieraille alel­la
juhlilla ei tarjRt^ ainoitaan lau­lua,
soittoa jä ]u1ieUii«, vaan^^^ 1^^^^
antai-illaksi o l i Siidbiir^ OfastOli
näytelmSs^ui^an tqimesitti var^tt^
katseltavaksemme kfiuiUs unkarilai­nen
laulunäytelmä 'iJnkairia mmsta-laiset'
1 Supjamlaihen liaali pii yii-meistä
tilaa myiiten tjlynnB
jia. ^itys ensiluolckaistif. Samalla
kertaa oli suuri Min? MiU /baaU
täynnä iuhlatanss$ib|nQ9I|U|8|^jia.
JuhUen kohol^ohdaksi kuitenkin
muodii^tiii JVHl«AKQNSBRTn
juhlien päättäjäisiksi Min? MUI
haalisifa elokuun ensimmäisen päi­vän
iltana. Tämä siiiiri haali Q U vii­meistä
tilaa myöten täynnä ja (^Jel-ma
ensiluokkainen ja mofiiptioUnen.
Sallitt<mee kai minun mainita tässä
parista ^ ohjelmanumerosta, j^tka
saivat yleisön afvan haltioihinsa.
Duettolauluä esitti kaksi pikkutyt­töä
M{tn»a Kinos ja We|idy Tam­mi.
JCyllä heidän esityksensä piti
sitten Ola kaunista, aivan suuren­moista,
sanokaa näille tytöiUe Ame­rikan
sedältä kiitoksia. TämSn
kirjoittaja on aina ollut sellaisessa
luulossa, että haitarilla voidaan soit­taa
vain tansseja^ eikä se ole mi­kään
klassillisen musiikin soittovä­line.
Sudburyn haitariorkesteri, jo­ta
johti Leo ^^iemi ja jossa soitti
15 hanuria, poisti tiiman kirjoitta­jalta
sellaisen harhakäsitteen. sillä
kyllä silläkin voidaan antaa arvo­kastakin
musiikkia. Tämä arvokas
juhlakonsertti päättyi yhdistyneiden
^^uorojen ja orkesterien yhteisesti
esittäessä Rauha Mäen johdolla
CSJ:n marssin.
Omasta j a varmasti kaiken tältä
puolelta rajaa olleitten juhlavierait-ten
puolesta tahtoisin lausua mitä
sydämellisemmät kiitoksemme teil­le,
Canadan toverit, järjestäessänne
meille juhlavieraillenne näin mah­tavat
SUURJUHLAT.
Toteutukoon järjestönne sihtee­rin
toveri Wilbert Bohmin toivo­mus,
kun hän tervehdyspuheessaan
sanoi, että "nämä nyt vietettävät
juhlat ovat vasta kenraaliharjoituk­set
niitä SUURJUHLIA varten
joita toivottavasti tulee juhlimaan
KOKO CANADAN SUOMALAI­N
E N VÄESTÖ yhdessä kahden
vuoden kuluttua, jolloin viete­tään
Canadan 100-vuotisjuhlia".
Tähän toivomukseen yhdymme
kaikin ja jäämme toivorikain mie­lin
sen päivän koittoa vartomaan.
Olkoon nämäkin onnistuneet juh­lanne
teille innoittajana yhä uusiin
ponnistuksiin suomalaisen kulttuu­ritoiminnan
eteenpäin viemiseksi.
Katseltuamme maanantaipäivän
siellä tuttaviamme opastamana sitä
karua nikkelialuetta jossa monet
suomalaisetkin ovat parhaan elä­mänsä
raataneet, lähdinrnoe tiistai­na
kotia kohden kiertiimällä tällä
kertaa länsipuolen Superior-järveä,
ihailemalla niitä jylhiä ja kauniUa
seutuja, joita tällä matkalla on näh­tävänä.
A jetiuamme noin parituhat­ta
mailia saavuimme kotimökille
keskiviikkoiltana, joskin väsyneenä
matkasta, mutta suurella tyydytyk­sellä,
että olimme saaneet nauttia
juhlistanne ja nautintorikkaasta
matkastamme ja näkemyksistämme.
Hyvä on olla kylällä, vaan oma koti
silti kullan kallis, sanoo sananlasku
ja totta kai se o n k i n .— V . A .
EM#tar«vuoiÄ
Gu|0tiölfö
PittjHtflir^ - GMlI (3!ll CörpoT»-
fjimin lJUlsväihlo
deh ensimmäisellä' puönskolla suu­rempi
kuin milloinkaan a i k a i s ^ -
m.n yhtiön historiassa. LUkevailitQ
on noussut 7 prosenttia edellisen
vuoden vastaavaan ajankobtäaii ver­rattuna
ollen nyt 210,041,000 dolla­ria.
'
J^esteiniistea hiiUvetyjeo koko-qaisttfOtanto,
jph9a Icuuliivat raaka-öljytiivisteet
ja nestemäiset luon-iiOiikaas^
tui>tte^t, kasvo) 9,Si>rosent-tip;
Keskimääräinen tucrtanto päi
v|ä kpbden pii lähes 2,100,000 tyn­nyriä.
; t ^ ^ tuotanto
i^>^i vielä ypimif^^
prosenttia. Päivittäinen tuotanto-kapuiteettioii%
071,l|22,<XK) kuutio­jalkaa^
Öljyjalosteiden j a raakaöl­j
y n myynti nousi 7 prosenttia, pet-rokemiallisten
tuotteiden 5 prosent­tia.
_
IJSÄii y«Btp||f(iiissa
Wi|8iaiigt09- ~ V9A:i| Irangres-sln
senaat^ Ja e^wmaU^bnone
ovat byvaksyneet laUel^lolnksen
USAn opteerleii spiälalltfn pal­kan
koro^^mliesU. KoiUPres^ on
päättänyt m i ^ KsätS v|eiä 10 dob
lariUa sltö ylimSär^
ta. jote Etdä-Vie^oamisMi taiste­leville
amerikkalalsme ionkoiUe
maksetasn vsrrtoalaen pal|an o-fcelM.
VlUnääräinen faltfklp on nyt
<» doUaitoknn^vdena. Tämä tie-tlä
wffi?fTtlf*?*<^M"y veroBinaksa-jilie
]il miljardin dollaria lisä-
Neiiv€8^<^ton edustajia
BrazzaviUen Kongossa .
BrazzaviUe. — Brazzavilleen on
saapunut Neuvostoliiton pu(rfue- ja
hallitusvaltuuskunta. jota johtaa
N K P : n keskuskomitean jäsen A r ­menian
kommunistisen puolueen
keskuskomitean ensimmäinen sih­teeri
J . ' N . . Zarobjan. Valtuuskunta
ottaa osaa Kongon (BrazzaviUe) it­senäisyyspäivän
juhlallisuuksiin.
Kosmonautti Herman Titov on
niin ikään Brazzavillessä presidentii
Massomba-Debatin vieraana.
MAAILMANNÄYTTELY V1967
> a m u r u ^ ; l^mtoVim A
mutta B i g Benin tornin valo ei ole
sammunut Alahuone jatkaa' yhä
työskentelyään. Istuntosalissa on
ainopstaap 22 edvst^jaa Ja heistäkin
osa torkkuu; K u n salissa, j o k a tu­houtui
toisen'inaailmahsodan aikana
fasistien pommituksissa, aloitettiin
korjaustyöt, pä§tetti|n samalla myös
säikyttää sen ft^kaiseipmist mittasuh­teet
N y ^ e l l ä ä n i^^^tosaUin e i ­vät
kuitenkaan m a h d u samaan a i ­kaan
kaikki valtuutetut
Sääntöjen .molnao jokainen edus­taja
voi miDft'betkenä-hyväRsä vaa­tia
läsnäol^ien lukumäärän tarkis­tusta;
Jos edustajia on>4lle 40, ala­huone
keskeytiää työnsä.
Big Benin kellon soitto ilmoittaa
äänestykseh alkavan. Sen kuultuaan
istuntosalissa olevat edustajat he-;
räävät. Ne, -jotka ovat olleet joko
tupakkahuoneissa tai jopa West-minsterin
suojien ulkopuolella k i i ­ruhtavat
äänestämään kulloinkin
esillä olevasta kysymyksestä. Tästä
johtuu; että useat edustajat ovat
vuokranneet asunno^ parlamentti­rakennuksen
läheisyydestä. Torkuk-sissa
olevat parlamentin jäsenet
suorittavat äänestyksen käytävässä.
Ne, jotka äänestävät puolesta j a an­tavat
"jaa"-äänen, suorittavat sen
toisessa käytävässä, kun taas " e i " -
äänestäjät toisessa.
Jos kello jostakin syystä e i antai­sikaan
signaaliaan, voisi tapahtua
hyvinkin kohtalokkaita erehdyksiä
— hallitus dalsi epäluottamuslau­seen
j a pääministeri voisi jopa p i ­tää
tilannetta niin raskauttavana,
että hajottaisi parlamentin j a mää­räisi
uudet yleiset vaalit Kummal­lista,
että tällaista tapahtuu maassa,
jota pidetään parlamentarismin isän
maana ja joka äskettäin juhlalli­sesti
vietti Magna Chartan 700-vuo-tispäivää.
Ensimmäistä kertaa 1964 marras­kuun
vaaleissa vaUtut nuoret parla­mentaarikot
ovat aloittaneet kam­panjan
parlamentaarista menettely­tapaa
koskevan ohjesäännön uudis­tamiseksi.
He vaativat että kaikki
lakialoitteet käsiteltäisiin valiokun­nissa,
jotka koostuvat parlamentti-puolueiden
edustajista voimasuh­teen
vastatessa edustajapaikkojen
määrää. Nuoret parlamentaarikot
ovat myös ehdottaneet että poliit­tisia
kysymyksiä ratkottaessa valio­kunnissa
pitäisi käyttää asiantunti­joita,
jotka tekisivät selkoa työnsä
tuloksista parlamentille: He ovat
jopa ehdottaneet uutta äänestysjär-jestelmää
r— koneäänestystä, joka
korvaisi poistumisen käytäviin. Tär­kein
seikka kuitenkin on vaatimus
uudesta puheenvuoroja koskevasta
ohjesäännöstä.
Englannin alahuoneessa vallitsee
perinteellinen tapa ääntenlasken­nassa:
"parilaskenta", j o l l o in kaksi
eri puolueen edustajaa sopii keske­nään
siitä, etteivät he ole läsnä ala­huoneen
istunnossa, joten molem­pien
äänet jäävät pois ääntenlasken-llast
« j « i^ohieittea vffiiiset voima­suhteet
eivät muutu. Mutta k o l m ^
äSoed' eneniiniist^ (kuten nykyisellä
työväenpuolueella) merkitsee, että
^^aUituS' ottaa ^ina r i s l dn mabdolll^
sestatappiosta, jos sopimus kahclei^
valtuutetun välillä jostakin syysSi
rikkoutuisi. "Parilaskehnassä" ote­taan
myös huomioon sairastusef^
edustajat. Olettakaamme,; että 8^-
r a s t u i i e i^ työväenpuolueen edustt^
jis olisi enemmän kuin. konservat^
vejä, silloin hallitus olisi luonnolla
sesti jälleen > vaarallisen ^ tappioiii
edessä. Aika-ajoin johtavat j»tUf^
menttipuolueet • julistavatkin "päri-laskennaii"
kieltoon. Tällaisissa': ti­lanteessa
sairastuneet edustajat
tuodaan' ambulansseilla parlamenti
tiin j a he suorittavat äänestykseHi
" e i " - tai "jaa".ääniile varatussa
käytävässä ja • palaavat taas sauras^
vuoteilleen.
Muodollisesti parlamentin jäsenet
voivat vaikuttaa keskustelun k u k
^uun. Jokaisen istunnon alussa a l f
netaan aikaa ky&elyjen esittämiseeä
hallituksen jäsenille. Usein nousee
esiin hyvinkin vakavia ongelmia^
Aika-ajoittain tämä tapahtuu kes­kusteltaessa
mm. ulkopolitiikkaan
liittyvistä kysymyksistä. i,
Millainen on Englannin parla­mentin
asenne esim. Vietnamin so­taan?
We8tminsterin palatsissa vOi^
misttfu niiden edustajain ääni, jotf
ka vaativat työväenpuolueen halli­tusta
tekemään pesäeron USAsta,
Vietnamin kysymyksen suhteeni
Kymmenet muut edustajat, jotka
keskustelun aikana esittävät pai­koiltaan
vastalauseita hallituksell^,
eivät pääse esittämään ajatuksiasi
puhujakorokkeelta.'
Yhä suurempi joukko englanti­laisia
onkin alkanut epäillä, onko
maassa voimassa oleva parlameur
taarinen menettelytapa demokraat­tinen-
Gordon Schaffer— (APN)
Mita muut sanovat
Muuttoa itään
Berliini. — Noin 70,000 ihmis­tä
on 13 elokuuta 1961 jälkeen
lähtenyt Länsi-Saksasta ja Länsi-
Berliinista Saksan demokraatti-tasavaltaan
ja anonut siellä
poUittista turvapaikkaa — juV
katetun Berliinissä.
Nälstii oU noin 40,000 itäsak-salaisia,
jotka palasivat takaisin
oltuaan jonkin aikaa Länsi-Sak-
,• sassa.'
Viime vuoden aikana haki tur­vapaikkaoikeutta
10,000 Ihmistä.
Hehitii neljäsosa oU Iältään 1 9 -
35 vuotta.
PAASIO J A V I E T N AM
Eristäytyminen ja pidättyminen
asennoitumasta ajankohdan tärkei­siin
kansainvälisiin kysymyksiin,
saati kysymykseen sodasta j a rau­hasta,
ei saa tulla kysymyksMn,
sillä nykyisessä maailmassa ei k u ­kaan
asu poliittisena Robinsonina
autiolla saarella. N i i n kuin sos.dem.
puolueen puoluejohtaja . . .
Puheenjohtaja Paasio toi taas
kerran j u l k i sen, mikä on sosialide­mokratian
johdonmukainen kannan­otto
ajankohdan kansainvälisiin ky­symyksiin.
Olemme ilmaisseet huo-
Idstumisemme väkivaltaisen kehi­tyksen
johdosta Vietnamissa.
Olemme katsoneet että Yhdysval­tain
toimenpiteet eivät ole vain pe­riaatteessa
tuomittavia sekaantumi­sia
toisen maan sisäisiin asioihin,
vaan myös~ vakava uhka yleiselle
maailmanrauhalle. Tätä asiaa on
katsottava suoraan silmiin. Nyt k u n
Vietnamin tilanne on pahentunut
ja kansainvälisen tilanteen jännitty­minen
tapahtunut tosiasia, on otet­tu
askel kohti suursotaa, jonka mer^
kityksestä koko ihmiskunnan elä­mälle
ollaan myös kyllin hyvin sel­villä.
Tällöin kaikki seikat ennep
kaikkea oma kansallinen etumme
ja inhimillisyyden tuntomme, vaati­vat
meitä yhtymään siihen kantaan,
että sotatoimet^ on pysäytettävä ja
rauha turvattava.
— Sosialidemokraatti,
(viittaamme pakinaan)
PÄIVÄN PAKINA
HAPANTA SANAA NÄYTTEEKSI
Toronton Hapan Sana-lehden
kesäpakinoitsija, vanha tuttavam­me
"Siltaniemen Santeri" katsoi
lauantaina tarpeelliseksi huitais­ta
summamutikassa Vapauden l u ­kijoita
ja kannattajia, sekä sana­vapauden
kannattajia yleensä pu­humalla
"sudburylaisen suomalai­sen
rauta verholebden kannattajis­ta",
jotka saavat kuulemma "tyy­dytystä
lykkiessäänropojaan leh­tensä
jokavuotisiin 'haasteryntäyk-sihi'
vaikka rahat tuntuvatkin me-.,
nevan sen tien tuottamatta näky-väisefnpää
hyötyä moskovalaiselle
lähetystölle."
Kesälomien aika on tunnetusti
pikkulehtien toimituksissa kiireel­listä
aikaa siksi kun kesälomatoi-mittajista
tahtoo olla puutetta. L i ­säksi
tulee vielä muut vaikeudet
kuten kuumuuden aiheuttama vai­va
ja ahditus niin henkisesti kuin
fyysillisestikin.
Tältä pohjalta katsoen voidaan
siis pitää inhimillisesti ymmärret-tiivänä
seikkana, vaikka Siltanie­men
Santeri veti pakinassaan vä­hän
eri nuottia lehtensä toimitus-kirjoituicsen
kanssa.
Tässä yhteydessä palaa mieleen
se tosiasia, että jos orkesterissa
tai soittokunnassa eivät kaikki
histrumentit soita täsmälleen y h ­teen,
siitä syntyy riitasohituja. Ta­pana
myös on, että orkesterin tai
soittokunnan Johtaja muljauttaa
silloin himasU "viereitäV soittavaa
jotta palaapas nyt nuotteihin.
Näin on* käynyt Hapan Sana
lehdessäkin.
. Sivumennen sanoen^ Vapauden
yleisenä lakina on ollut ja on se,
että haukkumanimityksiä ei käyte­tä,
mutta koska "Siltaniemen San­t
e r i " sitä haluaa, niin seurataan
nyt sitä "nuottia" j a puhutaan
täUä kertaa "Hapan Sanasta'.
Mutta takaisin asiaan.
Samassa Happaman Sanan nu­merossa,
missä annetaan "ifökka-rautaa"
niille, jotka ovat Vapau­den
talousaseman hyväksi lahjoi­tuksia
tehneet ja tulevat edelleen
tekemään, on toimituskirjoitus,
missä N L : n kanssa tehdystä veh-näkaupasta
puhuttaessa sanotaan:
"Mikään puolue Canadassa ei
uskaltaisi näyttää naamaansa ca-nadalaisille
vehnäfarnuireille, jos
poliittisista syistä hylkäisivät
mahdollisuuden myydä Canadan
vehnäsatoa . . ."
Se on meidänkin mielestämme
kirkas totuusi Se oh niiii sittenkin
vaikka Siltaniemen Santeri sanoo,
että"rahat tuntuvatkin menevän
sen tien tuöttämättia näKjrväisem-pää
hyötyä moskovalaiselle lähe­tystölle".
/
"Santeri" tarkotttaa tietenkin,
että meidän lehtemme oh Mos­kovan
asiamies j a sen hyväksi uh­ratut
rahat menevät "sen tien".
Mutta kyllä on jotiikin hyötyä
sentiiän tullut, koska Hapad San«
myöntää oikein toimituspalstal-laan,
että "mikään puolue e i us­k
a l l a " enää. vehnäkauppoja vas­tustaa
Neuvostoliiton kanssa. Se
on todella suuri tilannemuutos
verattuna esimerkiksi Korean
päiviin!
Valitettavasti on meidän vain
todettava, että kunnia siitä e i kuu­lu
Vapaudelle, vaan Canadan koko
kansalle.
Ja kun Happaman Sanan " K i v i -
perän Pekka" kurmuutU heinäk.
1 5 - pnä Uuden Demokraattisen
puolueen edustajakokousta väit­tämällä,
että "Yhdysvaltain kivit­täminen
juuri tällä hetkellä Viet­namin
asiassa on suoraan pelaa­mista
kommunistien säkkiin"u- j a
taivasteli vastpin parempaa tieto­aan,
että " U S A ei mennyt sjnne
synnyttämään sotaa sillä sota jo
oli siellä. Pohjois-Vietnamin sis­sijoukot
yrittivät kaapata Etelä-
Vietnamin, ja U S A kutsuttiin sin­ne"
sekä pahoitteli sitä, kun U u ­den
Demokraattisen Puolueen
edustajakokouksessa ei "kommu­nisteja
vastaan . . . l a u s u t tu Viet­namin
suhteen" halaistua sanaa,
niin Happaman Sanan omaan l u ­kijakuntaan
kuuluva nimimerkki
" C . J . " kirjoitti asiasta:
. . Pekka ("pakinassaan)'itse
haluaa saattaa uusdemokraattiset
. pahaap huutoon, vaan mo paljas­tamme
päämme Tommy Douglas­ille
(kuten nienetteleoime mekin
tässä a?iassa — K ) . Hän on jär­kevä
sekä rohkea johtaja j a myös­k
i n varoittaa sotahulluja. Toivom­me
siis uusdemokraattien johtajal­le
edelleen tarmoa ja rohkeutM
sotaintoilijoita vastaan."
Asiallisesti ja ajankohtaiset
sanottu.
Mutta Happaman Sanan toui^p
tus vastasi nimimerkki CJtUf;:
"Valitettavasti näin ei ole asia.
NUn järjettömältä kuin sota tun­tuukin
keinona ihmispulmien sel­vittämiseksi,
alaston totuus on se,
että jos Yhdysvallat näissä oloissa
yksipuolisesti poistuisi Vietnamista
(minne se on yksipu^isestijnen-nyticin
— K ) , täyttäisivät Kiinan
pönkittämät Pohjois-Vietnamin
kommunistit väkivaltaisesti pian
tyhjiön ja ottaisivat o h j a k s e t ..
Tällaista' 'sananrieskoo" Yhdys­valtain
sotaohjelman puolesta.
saadaan nykyään yltä k y l l i n ; sitä
pauhataan radiosta, toUottimista,
ja suuren rahan omistamista
newspapereista.
Valitettavasti rauhan puolusta-j
a in lehdet ovat vielä pieniä ja
taloudellisesti alas painetussa ase­massa.
Mutta huolimatta siitä,
minkälaista koirännuuskaa Hapan
Sana rauhanpuolustajille äntaä, se
ei saa heitä vaikenemaan. Tllssä
on perussyy miksi esim. haaste-ryntäys
Vapauden taiousasemah
hyväksi jatkuu ja kehittyy sillä
tällaiset kansalaisemme haluavat
säilyttää sanavapautensa eli oi­keuden
puhua rauhan puolesta j a :
sotaintoilijoita vastaanr— Känsä-koura.
.