Vapaus, September 17, 1960

              i l
|; Sivu 2 -fLauahtaina, syysk.a7 p. — Saturday, Sept. 17, 1960
^HiiHiyiSii
1 (UBERTT)^ — Independent Labor
Organ'~;of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6. 1917. Authorized
assecond ^'clafis, mail by ^the. Post
.Office --Departinent, ^-Ottawa., ,I^b-
Uflhed • nhrice/i -ivireekly: 'in Tuesdays,
iThursdays; and5 Saturdays by Vapaus'
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St.~ W., Sudbury, Ont., ^Canada.
Telephones:'Bus. Office OS.'4-4264f>
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi.^Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69,'-Sudbury, Ontario.
Advertismg- rates > upon ^application.
iTranslatlon^free ofcharge.v.
' ' TILAUSHINNAT:
Canadassa: - /• 1 vk. im 6" kk. 4.25
f"'3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk! 4!80
Suomessa: ' 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
V
Jätettäköön Kongo kongolaisille
Näitä rivejä kirjoittaessa (torstaina) ,ei'ole ,läheskään
täydellistä kuvaa Kongon tilanteesta. Mutta ehdottoman var­maa
ön kuitenkin, että Kongossa on Korean mallien tahrattu
taas YK:n lippua imperialismin_hy_väksi. Selvältä myös näyt­tää,'^
e'i!ta fmp^erialismin sekä YK:n pääsihteeri,-Dag Hammars-
Jcjöldj^Vehli^eilystä huolimatta ei ole saatu pääministeri Pat-
V rice Lu
näyttää; ettävkbko Afrikka ön kääntymässä tässä asiassa ak­tiivisesti
_YK:ta vasiaän — mitä mahdollisuutta pidetään-hy­vin
enteellisenä niin Brysselissä kuin Washingtonissa ja-YK:n
päämajassakin.
* * . *
Tutustukaamme Kongon tr.pahtumien kehitykseen hie­man
yksityiskohtaisemmin. Kaikkein tärkeintä on tämä: Kon­gon
laillinen hallitus; pääminsterivPatricetumumbanhalli-^;.
i tus on syyttänyt'YK:t^
kaamiäesta ja vaatinut, että YK:n asevoimien pitää tästä syys­tä
lähfeä pois maasta. Kongon hallitus perustelee tätä vaati­mustaan
vielä sillä tosiasialla, että YK:n joukot eivät ole lä­hettäneet
kotiinsa belgiala^^
: Ko^igbn•Tcöskemattomuudeni ja-: k
mitä YKTn turvallisuusneuvoston yksimielisesti hyväksymä
päätöslauselma edellyttää.
Kongon laillisen hallituksen, pääministeri Lumumban
hallituksen syytökset YK:n pääministeri Hammarskjöldia
i ja hänen asevoimiensa ruotsalaista y
vat sitäkin suuremman merkityksen jos muistetaan, että
' G u i n e a ja Yhdistyneet Arabitasavallat ovat kumpikin ilmoita
taneetj että ne vetävät YK:n käytettävissä olleet joukkonsa
pois Kongo&ta sen vehkeilyn takia, mitä siellä on harjoitettu
Kongon laillista hallitusta ja Kongon itsenäisyyttä vastaan.
Myös Canadan sisar-Dominioni Ghana on ilmoittanut, että-
V jos vehkeily Kongoa vastaanne
V myös pois YK:n palveluksesta ja^^
lituksen käytettäviksi. Neuvostoliitto ja monet muut maat
• öVät myös arvosteli
kjöldia 'imperialismin" avustamisesta ja selittäneetj että'
Yhdysvallat ja muut imperialistiset maat ovat karkeasti I O UT
kanneet YK:n turvallisuuspäätöslauselmaa ja yrittävät nyt
"hajoita.j^ hallitse" ohjelman perusteella ikuistuttaa'yliher­ruutensa'Kongossa.
Toisaalta on mr. Hammarskjöld ja hänen takanaan ole-
- vien X imperialististen vaiti
ei ole sekaantunutiKongon sisäisiin; asioihin^^^^^ on
noudatettu ehdptbhta "pwoIueettomuutta". ^ ,
Mutta
minjieivät ole lainkaan vakuuttuneita enää iYK:n puolueetto^
muudesta. Totta on, että YK:n toimesta kiellettiin esimerkik-'
si Leopoldvillen lentokentän ja radioaseman käyttö, niin pää-
, ministeri Lumumbalta kuin imperialisteille palveluksia teke­vältä
presidentti Kasavubultakin. Pinnallisesti katsoen tämä
-on "puolueettomuutta'^ kumpaa^^^
YK:n—joukkoja ei lähetetty Kongoon "voiman tasapainon"
ylläpitoa varten kongolaisten ja imperialismin edustajain
kesken. YK:n joukkojen päätehtävänä piti olla belgialais-
: hyökkääjäin kotiin lähettäminen. Tämä sellaisenaan osoittaa
kuinka heikoilla oksilla YK:n ''puolueettomuus" Kongossa on
ollut.
Mutta asia tulee sitä vakavammaksi jos muistetaan seu­raavaa:
Tämä muodollisesti "puolueeton" teko kielsi pääministeri
^Lumumbalta mahdollisuuden.tilanneselostuksiin radion välir
tyksellä — mutta siitä huolimatta voi Kasavubu harjoittaa
kiihqitustyötään hallitusta vastaan niin paljon kuin
halusi entisen Ranskan Kongon radioaseman välityksellä.
Sitä; mahdollisuutta ei ollut Lumumballa. KasavubuUe ei^
Leopoldvillen lentokentän sulkeminen meinannut mitään,
mutta pääministeri Lumumbalta se kielsi lailliset liikunta-vapaudet
tavarain, tarvikkeiden ja viranomaisten kuljetta­misessa:
Tämän kurjempaa "puolueettomuutta" ei ole nähty
sen ;jälkeen Espanjan demokratia hukutettiin puolueetto-muusilveilyn
varjolla fasismin hyökkäyksen :verivirtoihin.--
- Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että pääsihteeri Dag
Hammarskjöld ja hänen taustamiehensä o vat ^yrittäneet ka­lastaa
sameassa vedessä. • ' . •
• Heidän ilmeinen suosikkinsa, mr. KasavubUj jojle annet­tiin
asiallisesti puhuen kaikki liikuntamahdollisuudet ja pu­hevapaudet
radiossa "erotti" ja vangitsikin pääministeri L u ­mumban?
Mutta kun kansanjoukot saivat asiasta vihiä, niin
Lumumban erottaminen kuivui kuin pyy maailmanlopun
edellä Ja hän vapautui muutaman tunnin kuluttua suurena,
kansan sankarina vankilasta. Kun Kongon parlamentti an-
•stoi yksimielisen^^^^^
; hallitukselle;niin.sitten pantiin j ^
.nimeltään :Suorittamaan.vallankaapaus ja j ^
hän;pitää hallitusvaltaa käsissään toistaiseksi, ja että hän
tuled karkoitiama^ Kongon,itsenäisyyttä kannattavien mai­den
jdiplpmaattiset edustajat ja muut kansalaiset pois maasr-i•
ta. Mutta kun Kongon kansa sai jotenkin tämänkin siirron
''nä puolustamaan lailljsta hallitustaan koska.Leopoldvillessa
tiedgitettiin"" torstaiaamuna, että hallitus on ilman mitään vai-
. keulfsia vanginnut mainitun everstin, vaikka hänen sano­taan'olevan
.niin suuren sotaviskaalin, että häntä-sanotaan
;^ . peräti^ Kongon yleisesikunnan päälliköksi^ • • Jviikäli tilanteeseen halutaan vielä jotakin lisävalaistusta
"niinjtässä on yksi malliesimerkki monista:'CP:n uutistiedon
nriufcaan'(syyskr 13 päiv/ältä) Kasavubun nimittämän Joseph
, Ileön'**h'allituksen"'j)ropagandaministeri Jean Bolikango oli
vedonnut erikoisesti eurooppalaiseen pääomaan selittäen:
"Me| kongolaiset emme ole vielä valmiita omien luonnonrik-uörison
W\ 1960 työnpäiväsanomassaan
Diefenbakerin hallituksen työminis'
teri- Starr sanoi: ' ^ ^
, r''Ka'uhistuttava tosiasia'onrse kuii
VOnprosenttia ^^meidän^nug^istamme!
jättää koulun ennenkuin'^he ovat-suorittaneet:'
alimman^oppiarvon i? ja
. siitä s-syystäsryhtyvät; kilpailema aiii^
sellaisissa" töissä, joissa ei tarvita
ammattitaitoa taikka puoleksi am
mattitaitoa ja tälliset työt koskevat
30 prosenttia kaikista töistä talou­dessamme."
»Toisin sanoen työministeri aset­taa;;:
syytökseni-pahenevasta ^työttö­myystilanteesta
niiden, canadalais-ten
nuorten; niskaan, -joiden: täytyy
taloudellisesti syistä, jättää koulun­sa
' ja ruveta kävelemään katuja
työn etsinnässä. ,
Näin<;hän paljastaa olevansa Ca­nadan:
omistavanluokan; todellinen-puolustaja.
Ketä~tulee syyttää siitä i "kauhis­tuttavasta
tosiasiasta"; että; vain 30
prosenttia Canadan opiskelijoista
voi suorittaa loppuun: koiilunkäynT
tinsä 33 oppia tekniikan taidon.
Mistä johtuu, mr. Stair, että
Canada-aisten nuorten on kärsittävä
automatisoinnin j a mekanisoinnin:
aiheuttamasta iskusta kapitalisti­sessa
järjestelmässä?
Haluatteko te olettaa, että mei-
^dän nuoriso on joko " l i i an tyhmää"
]tai " l i i an laibkaa" etteivät voi lisätä
taitoaan j a tietojaan korkeampaan:
'määrään? Taikka että he haluavat
tahallisesti paisuttaa jo;ylipaisunut­ta
työttömyyttä- Canadassa?
Labor Gazettessa kesäkuussa 1960
kirjoitetaan:
"Talvityöttömät ovat keskimäärin
nuorempia kuin mitkä työssä olevat;
1959 tammikuussa, jolloin vain 6
prosenttia työssä olevista oh valle
20 vuoden ikäisiä, niin tämän ikä-'
uokan nuorista 14 prosenttia oli
työttömänä. Tämän ikäluokan työtr
tömistä 22 piosenttia oli eiilaista
työläisryhmistä ja 19 prosentilla
ei ollut minkäänlaista työkokemus­ta."
Eivät vain 14—19. vuosien välillä
KIRJ. BERNICE BILLINGS
kiertämättömästi lisää suhteellisesti
teknillisesti s; ammattitaitoistenSityö|
paikkoja ammättitaidottömie
ka-puo) e k s i l ammattitaito istenkus-,
tannuksellä."' " ' \ \ -
Tämä on t o t t a -— totta tänään
yhtähyvin kuin Englannin teoUi-suusvallankumouksen
päivinä.
Nykyaikana, 200 vuotta jälkeen
teollisuusvallankumouksen,: ammat­titaitoisten
työpaikkojen lisäänty­minen;
ammattitaidottomien ja-puo­leksi-
ammattitaitoisten ''kustannuk-sella"
jatkuu ja vieläkin nopeam­massa
tahdissa nykyään.'
Sensijaan, että tunkeuduttaisiin
asian ytimeen j a etsittäisiin syytä
miksi"suuri;määräi'meidän nuoris­tamme;
jättävät koulunkäynnin -en­nenkuin
ovat suorittaneet- alemman
oppiarvon" ja joka tuo eteemme
''iSK"'""
vakavan ongelman miten saataisi tä­mä
suuntaus muuttumaan;'; Starr
tulee/johtopäätökseen; ,ettS' jokai-sella\
r"aikuisella 'on::veIvolIisuus tur
tustuV tähämtosiasiaan ja kiinnittää
Canadan'nuorison huomio^ tähän.!' ^
Toisinsanoen; ellette pidä näitä
kakaroita koulussa voitte joutua
työttömäksi.
Jos kuitenkin jokainen aikuinen
työssä oleva - taikka:työtön .''tutus­tuu
tähän tosiasiaan" niin ilman
epäilystäkin he tulevat huomaa-
^maan, että kysymys ei ole n i in yk­sinkertainen;
että sitä ratkaistaisiin,
houkuttelemalla;.; teini-ikäiset ipysy-^:
mään koulussa olipasellainentalou-:
dellisesti mahdollinen taikka ei.
Tosiasiana pysyy,_että-suurin osa
canadalaisista perheistä^ei voi kuS'
tqntaa lapsilleen; korkejmpaaope-;
mm&§
tusta. .
, Jos perheet, joiden tulot ovat alle-
$5000' vuodejssa,--voisivat''lähettää
lapsensa yliopistoihin'samassa mää-rässälkuin'^
sellaiset perheet,'^'joiden
vuositulotinousevatyli $10,000.'!iiiin
silloin:yliopistoissa olevien opiske­l
i j o i d e n ' mäUrä^ kohoaisi 190,000,
eikä noin 72,000 kuten nykyään.
Tosiasia on, että jokaisella pitäi­si
olla ^^mahdollisuus- korkeampaan
opetu'kseen;::parempaan> ammattitair
toon ja'uusiin ammatteihin; Mutta
kuten asiat nykyään ovat tällaisen
oikeuden^saa; vain taistelemalla; en­nenkaikkea:,
rauhan ja-aseistariisUT
misen puolesta; jotta säa1:aisiih'mil­jardeja
dollareita" säästetyksi rau­hallista'
rakennustyötä'ja:: korkeam­paa-
opetusta varten.
;:Lyain silloin: avautuu mahdollisuus
kaikille nuorille-korkeampaan ope­tukseen,
jota he. tarvitsevat
M A R T T I S A V O:
Elokuva, SO^Iiivun ihminen
olevat (joista 87,000: etsii työtä,,eli
15 2 prosenttia tämän ikäluokan
koko työvoimamhdrästä) kärsi; kaik­kein
enimmän "suuren: edistyksen":
seurauksista mutta ministeri ja
hänenlaisensa ovat vastuullisia
työttömyyskriisiin, joka viela tai:
ve'la pahenee.
"Uusien ja parempien koneitten
käytäntöön-oltaminen";sanoo Starr,
"tulee jatkua jos halutaan pitää
tuotteemme kilpailukykyisinä ja
jatkaa elintasomme parantamista."
Hän ei tietysti ota huomioon;että
elintasomme parantaminen, ei ole
niinkään paljon riipuyainen koneit­ten
teknillisestä parahtamisesta
kum työläisten taistellusta ylläpitää
ja parantaa elintasoaan.
; Tämän; jälkeen hän panee sanan:
parren mukaisesti jalkansa yha sy­vemmälle:
kurkkuunsa sanomalla:
' "Mutta koneiden käytdntoonotto
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Maksaako valtio pal­kan
äidille, vaimolle tai jollekin
muulle sukulaiselle joka huolehtii
täydellisesti työkyvyttömästä vsota:
veteraanista — H . Espeland.
Vastaus: E i maksa, niin tarpeel­lista
kuin se olisikin.
syys, vaan ulkomaalaisen pää­oman
ylivalta, sillä itsenäisyys
ei täytä vatsojamme"! Ja tämä
Kasavubun hallitus nauttii i l ­meistä
myötätuntoa ns. länsi­maissa?
Kaiken tämän perusteella "ei
voida tulla mihinkään muuhun
kuin siihen.tulokseen, että pää­sihteeri
Hammarskjöld ja hä­nen
taustamiehensä ovat syyl­listyneet
vihamielisiin tekoi­hin
Kongon itsenäisyyttä vas­taan.
Selvää myös on, että liit­tohallituksemme
velvollisuus
sekä Kongoa, että omaa maa­tamme
kohtaan on sanoutua
ehdottomastit" sirU
tien vehkeilystä Kongoa vas-| tosin hyvin-Hkriitillinen neuvosTöelo-taan.
Vaikka se aiheuttaisikin
ehkä' ihurinaa ^^a hammasten
kiristystä Washingtonis.sa ja
Brysselissä, niin pitkän päälle
Canada oiTkuitenkin paljon pa­remmassa
asemassa jos liitto­hallituksemme
seulaa Ghanan
esimerkkiä ja sanoo, että ca-nadalaiset
tuodaan pois Kon­gosta
heti,' ellei huonon "puo-lueettomuusrääsyri"
varjossa
harjoitettu vehkeily Kongoa
vastaan lopu tähän.
Kongon' kansalla on oikeus
omien, asioittensa . ho'itoon —
tapahtukoonise sitten hyvin tai
huonosti — ja siksi on Kongo
jätettävä kongolaisille, jos mie­liimme
^historiallisesti .olla. täs­sä
asiassa 'oikeuden ja itse io-
Karlovy , Varyn : filmifest
yhteydessä; järjestettiin heinäkuus-'
sa suuri kansainvälinen keskustelu:
tilaisuus jossa elokuvien tekijät jar
kriitikot 'Vaihtoivat mielipiteitään
kysymyksestä "Elokuvataide ja
1960-luvun ihminen". Tämä kaikil­le
: osanottajille; avoin foorumi; eli
tshekin kielellä "Voina tribuna"^
jatkui- heinäkuun ;:;15:sta: 20nteen
päivddn ^ - p a r i kolme tuntia päi­vässä.
.Tosiasiassa- vapaa keskuste­lu
19601uvun filmitaiteesta. alkoi
kuitenkinsjoaikaisemminÄja jatkui
en tilaisuuksissa'— mm. eri mai­den-
lehdistökonferensseissa — fes-tivaa
in loppuun; jopa i festivaalin
päätyttyä - lentokoneissa, linja-au-loissa;;
ja.juni.ssav:,jotka veivät fes­tivaalin:
vj^syneitä! mutta innostu­neita
vieraita kotimaihin.
. O n selvaa, :ettei vätkäydyl keskus­telut
javvaittelyt'-KarlovyVaryssa
saaneet-mitään mullistuksia aikaan.
Yhla vannaa on kuitenkin se, että
ne rikastuttivat fjokaista; joka: osalr
listui niihin.: auttoivat/ ymmärtä­mään
filniitaiteen — eikä yksin­omaan
filmitaiteen^—: pulmia e r i .
maissa, auttoivat ; tarkistamaan
omianakokantoja j a antoivat.yleis-:
kuvan s i i t ' a , m i h m e r r maiden filmi-taiteilijat-
alkaneella:^ vuosikymme­nellä
pyrkivätj
YHTEISYMMÄRRYKSEEN . , .
, ; 'Tehtävämme on rakentaa täällä
yhteisymmärryksen silta", sanoi
Itäsaksalainen ;: profe.ssori Roden-berg;:
Epdilemättä. tässä; mielessä
Voina tribuna myöskin täytti tehtä­vänsä.
Ranskalainen elokuvahistorioitsi-ja
Georges Sadoul korosti, että
1960-luvun elokuvan: sankarin pitäi­si,
olla ihminen jonka yksityinen
kohtaloyhlyyoman .aikamme prob-
Icemeihin. Ja nimenomaan tämä
näyttääkin oleVan tällä hetkellä fil-mitaiteilijoideri;
pääpyrkimyksenä
useimmissa maissa.
. . . E R I M I E L I S Y Y K S I EN
K A U T TA
Yhteisymmäirystä ei saavuteta
kohteliaisuuksia puhumalla, ja.niin-.
pa: parhaimmat puheet .sisälsivät
kärkevää polemiikkia. Kärkevim-män
poleemisen puheenvuoron
käyttivät ehkä Ranskan, Neuvosto­liiton
ja Puolan edustajat. Mutta
hyvin "kaunopuheinen" oli myös
Intian edustajan lyhyt esiintymi­nen.
Sanottuaan ;aluk.si kohteliaas­ti;
ettd Aasian maissa, usein erehdyr;
tään ajattelemaan, ettd Aasia^^on
koko maailma, lisäsi hän, että
"myöskään te'eurooppalaiset usein
ajattelette, että Eurooppa on koko
maailma".
Tässä yhteydessä on syytä muis­taa,
että Aasian maiden filmituo­tanto
on J o nyt noin kaksi kertaa
suurempi kuin Euroopan.
Väittelyissä ei vältetty yliampu-misiakaan.
Näin tapahtui mm: oh­jaaja
Mihail Rommin puheenvuo­rossa.
Romm yritti antaa "isälli­sen
selkäsaunan" nuorelle puolalai-seMe
kirjailijalle Scibor Rylskille
syyttäen tälä:,ylimielisestäesiintyr
misestä ja kirjallisesta taitamatto­muudesta.
Scibor Rylskin edellise­nä
päivänä pitämä puheenvuoro oli
sanoi, ettei. hän : pysty, käsittämään
: niissä-piilee "Hiroshima rakastettu-:
ni"-elokuvan,. edistyksellisyys^ . ja
väitti että elokuvataide voi olla vain
jokojoptimistinen ja-ihmisiin usko"
va .tai;:sitten pessimistinen; j a .toi­vonsa
menettänyt. Epäilemättä ei
" H i r o s h i m a " karkeasti: ottaen, edusr
takumpaakaan "suuntaa"; Mutta se
määrää artikkeleita; mitä ''Hiroshi^
: msta' t i i ff- e r i maissa k'rjoifeJtU;
ja viela siuiicmpi määrä siitä käy­tyjä
keskusteluja merkitsevät! aina­kin
•elokuvataiteelle; .edistystä:, ; ' 0 i-keassa
oli Georges Sadoul, joka sa­noi
voina tribunassa; että ''Hiroshi­ma
rakastettuni"-elokuvalla on
suuri merkitys nimenomaan 1960-
luvun ihmisille.
Vastustavat
katuvaunumaksujei)
korotusta
Toronto. — Mrs. Elsie Murphy,
joka :tulee:: asettumaan koululauta­kunnan
ehdokkaaksi 6- vaalipiirissä
; j a m r . Stan Linkovich;: joka. tulee
koululautakunnan: ehdokkaaksi 5
vaalipiirissä,; ovat molemmat pro­testoineet
kun T TG on korottanut
oppilaidan rkatuvaunukyytimaksu-ja.
: :;Molemmat ovat nuoria^ ehdok^
kaita
: "Olen iloinen, siihen miten ihmi­set
6 vaalipiirissä suhtautuivat mi­nun
kirjalliseen pyyntööni", sanoi
mis. Muiphy viitatessaan kirjalli­seen
anomukseensa, jossa hän pyy-t
y y . koululaisten katuvaunukyytien
korotuksen peruuttamista. ; .'160
kansalaista, oli kiinnostunut siinä
määrin asiaan; että he allekirjoitti­vat
: pyyntöni,: vaivautuivat: pane­maan
sen postiin ja lähettivät ne
minun osoitteellani. Monet hank­kivat
naapuriensa allekirjoitukset.''
Mrs. Murphy sanoi, että tämä ei
vielä osoita - kuinka paljon . ihmiset
vastustavat koululaisten; katuvaunu-kyydin:
hinnan korottamista koska
monet ovat lähettäneet protestinsa
suoraaji TTC:lle.
Mr, Linkovich sanoi vastustavan­sa
kyytimaksujen korotusta yleensä;
mutta hän vastustaa sitäkin enem­män,
että sellainen; koituu vaikeak­si
toronlolaisille vanhemmille. Mo-net
vanhemmat, sanoi hän, ovat
huonossa asemassa:koska ovat työt­tömiä.
Toisaalta taiteen karkea jako " o p :
timistiseen j a pessimistiseen" an­taa
hyvin vähän'liikkumistilaa esim.
Bulgarian edusta jan esittämälle
vaatimukselle, että filmitaiteilijoil­l
a täytyy olla oma "käsiala" ja
omat: vhenkilökohtaiset;^: elämykset;
"Elämän marxilainen: analyysi'', sa­noi
Bulgarian edustaja, "on se
minkä:, meille antaa puolueemme:
Mutta meidän on lopetettava pelkän
johtomme ideoitten kuvaaminen j a
etsittävä henkilökohtaisia elämyksiä
niissä kysymyksissä, jotka innoitta­vat
maatamme."
M I L L O I N E L O K U V A ON
N Y K Y A I K A I N E N ?
:Volna tribunan keskustelun avasi
festivaalijuryn puheenjohtaja, Pra­han:
taideakatemian rehtori;, prof;
A. M. Brousil, joka lueteltuaan tär­keimmät
maailmantapahtumat Jot­ka:
mhuokkaavat; 1960-luvun ihmis­tä,
alleviivasi, että elokuva on ny­kyaikainen
vain sikäli; kuin se hei­jastaa
oikein tärkeitä nykyajan: ta­pahtumia.:
Tämä e i sinänsä-merkit-sejottä
sellaisen elokuvan: tapahtu­mien
pn ehdottomasti kehityttävä;
meidän päivinämme j a hyvin usein
histonallisa'iheisetkin elokuvat saat­tavat
tosiasiassa :;ollai paljon lähem­pänä^
nykyaikaa j a : sen pulmia kuin
eräät; filmit; joiden : tapahtumat
näennäisesti kehittyvät nykyajassa,
mutta, todellisuudessa eivät, kehity
missään "ajassa".
"Tästä huolimatta", jatkoi Brou­sil.
"pidän henkilökohtaisesti
enemmän hyvästä nykyaikaa • kasit-'
televästä elokuvasta kuin hyvästä
hostiallisesta::- filmistä''. ::Tosiasia
: kuitenkin . o n , että parhaimmat so.
sialististen maiden nykyiset: f i l m it
kuvaavat ;mennyttä sotajalkaa.- Näin
tekevätesim: neuvostolaiset " I h m i ­sen
kohtalo",:'.Balladi sotilaasta" j a
"Kurjet lentävät" tai tshekkiläiset
" K o r k e i n periaate", "Romeo; Julia
ja yö" ym. J a kuitenkin Tshekko­slovakiassa
on , n, 13: miljoonaa asu­kasta
joiden elämä on täynnä mo­nimutkaisuuksia,
iloja j a kärsimykv
siä, ihmisiä joiden-elämä on; ehkä
hyvinkin syntistä, :mutta,jotka silti
yrittävät rakentaa maassaan sosia^
lismia;• :,."Näiden ihmisten kuvauk­sissa
on elokuvamme toistaiseksi
epäonnistunut", sanoi Brousil.
Brousil korosti, että myös kapita­lististen
:maidenciokilva on: velkaa
nykyajan ihmisille. Esim. Italiassa,
missä neorealistinen }liike: eIokuva-taitecssa::
kukoistil950rluvun'puoli-väliin
asti, on tänään enää vain
muutamia ipoikkeuksellisiavtait
(Jatkuu 4:llä sivulla)
TE, JA TERYEYSMINISJERIÖItNEi
Pyihpnd selittää >|
Qiitarion , '
mm.
ter^eysasion^
Honi :Matthewr.'B. Dymond
• terveysministeri
, , i i M I ^ ^ ^ ^ K ^ i l i lt KANANMUNAT fMKEim
LABORATORIOKOKEISSA
Kananmunia voidaan käyttää mui- e i ole välineitä sellaisten tutkimuk-hinkin
^tarkoituksiin' kuin aamiais-ruoaksir-':
Niitä:käytetääh;myös On­tarion
'terveystutkimustyön: edistä­misessä:-:
Niitä käytetään paljonkin
joka: päivä Ontarion .terveysdepart-mentin
laboratoriojaostolla.
:NäihinhedeImöityjen kananmu­nien
alkioihin istutetaan kudosai-neita,
joita tutkitaan laboratoriossa.
Hedelmöityjen kananmunien alkiot
osoittavat, josko niihin ^istutettu
kudosaine: on saanut jonkun taudin
tartunnan.
Tämä on vain yksi hyöty, joka
saadaan kananmunista Ontarion
terveysdepartmentin • :lobaratorion
20:llä jaostolla. Tämä terveysde-
:paramentin; jaosto on: tähän men­nessä
suorittanut; 70 vuotta jatku­vaa
.palvelua Ontarion : asukkaille.
Se -on laadultaan : toiseksi ; vanhin
järjestö:: Pohjois-Amerifcan • ^mante­reella
j a yksi maailman suurimmis­ta
Sen: strateegisesti kautta maakun­nan
sijoitetut laboratoriot suoritta­vat,
kaikenlaisia kokeita •terveysvi­ranomaisille..
Niissä tutkitaan jat­kuvasti
lukuisia näytteitä eri paik­kakuntien
;vedestä,ja:maidostay;m:
•Näiden; tehtävien lisäksi näissä l a ­boratorioissa
: suoritetaan: patologi­sia
tutkimuksia sairaaloille J a yksi-tyisille
lääkäreille. J o i l l a itsellään
sien suorittamiseksi. Näin suorite­taan
myös paljon muitakin tutki­mustöitä.
Näiden töiden suorittamiseksi
näihin ;laboratorioihinton: palkattu
lukuisia tiedemiehiä;lääkäreitäi ke-'
•mistejä.mikrobioloogeja; fyysikko--
ja ja muita.
Vaikka näissä laboratorioissa
kiinnitetäänkin: päähuomio; yleisen
terveystilan turvaamiseen, niissä
suoritetaan myös paljon töitä yksi­tyisille
ihmisille. Minkä tahansa
lääkärin potilas voi saada näissä
verensä kokeilluksi sen; sokeripitoi- v
suudesta. Niissä suoritetaan ras­kaana
olevien naisten verikokeita,
joiden perusteella lääkärit voivat
paremmin määritellä hoidon, kaik­ki
nämä kokeet suoritetaan poti­l
a i l l e maksutta.
Myös suoritetaan maksuvapaasti
kokeita juomavesinäytteistä, jok^
on erittäin tärkeätä n i i l l e ihmisille,
jotka käyttävät kaivo- tai järvivet­tä
kesäasunnoillaan ollessa;- Laho- <
ratoriot:varaavat: myös:vesikoeväli-^
neitä, joilla kuka tahansa voi ko­keilla
juomaveden puhtautta.
Lisätietojen saamiseksi voitte
kirjoittaa lähimmälle laboratoriolle
taiivälittömästi osoitteella: DivisionL
of Health Information, Queens
Park, Toronto.
USAn FINANSSIPIIRIT
VAATIVAT OSUUTTAAN
New ^York. _ Kongon" tapahtu-matvtuntuvat
-myös Yhdysvaltain f i -
\nanssimarkkinoilla. ' '
.Muutaman, viikon: kuluttua/ loka­kuun
1 pnä; lankeaa.maksettavaksi
vasta ::;itsenäistyneen:Kongonv. en­simmäinen:
korko. $15,000,000 suu-;
ruisesta lainasta, minkä "Belgian
Kongo''hankki Yhdysvaltain.finans-simarkkinoilta.
Nämä obligafiolainat myytiin
huhtikuussa:1958 Yhdysvaltain yk­sityisille;
sijoittajille 98^^ sentin
hinnasta?dollarista. Näiden obliga-tioiden:
arvo K)li;^ äskettäin Yhdys-,
va tain osakepörssissä 46Vi. Sillä
hintatasolla;;näistäoblfgatioista tu­lee
sijoittajille; 11? prosentin korkor
voitto verrattuna SVi prosentin
korkoon .niiden alkuperäisestä ::hin-;
nasta: Tämä hinnanalennus heijasr
taa finanssipiirien- pelkoa; että: tätä'
velkasitoumusta ei Pidetä voimassa.
:Lokakuun 1 pnä lankeaa makset-.
tavaksi ; $393,750 suuruinen :korkor
erä. Obligatiolainan takaisin mak­su
pitäisi tapahtua 1973. Tehdyn
sopimuksen mukaan Kongon ; pitää
maksaa lainaajain edustajalle:-mai­nitun
korkoerän viisi päivää ennen
määräpäivää, M siis syyskuun 26 päi­vään;:
mennessä. Korkomaksun: vas-.
taanottajayhtiö: on tunnettu :i;iew-yorkilainen
pankkiliike Dillon,
Read and Co. Inc., Pankkiirit ovat
antaneet Kongon^; hallitukselle ^mää­räyksen
tämän korkomaksun suori--:
tuksesta, mutta tähän mennessä e i
sitä ole saatu.
Mainittu viidentoistamiljoonan dol­l
a r in velka.on vain pikkuosa-niistä :
dollariveloista, mitä Kongolla sano-:
taan nyt olevan perintönä siirto­maakaudeltaan.
Näiden velkojen
takaajana on suurelta osalta Bel­gian
kuningaskunta.
Belgilaiset sijoittajat myivät näi
mä 1958:n iObligatiot ^Yhdysvaltain;
markkinoilla, mutta niiden takaa^
jana ei ole Belgian hallitus.
SITÄIIII
JA,
llllllllll
IIII
TÄTÄ
.IIIIEELLISTA
.;Johtajastuli konttoriin; jossa -jouk­ko
tyttöjä istui työpöytänsä ääressä
ja sanoi yhdelle heistä!
— Minä erotan teidät.
—• Minkä vuoksi? ihmetteli tyttö.
Enhän mma ole tehnyt mitään.
— Siksipä juuri.
PÄIVÄN PAKINA
Suurrikkaudet kansan "kirouksena"
kuvaa» kohtaan, mutta täysin hillit­ty.
Ja puolalainen elokuva "Ensim­mäinen
;vuo.si"; j o k a osallistui v/esti-:
vaalin kilpailuihin ja-johon : Scibor
Rylski kirjoitti käsikirjoituksen,
tarjosi melko onnistuneen esimer­kin
siitä, kuinka ns. "Puolan kou­l
u n " elokuvatyylin sisältö voi olla
täysin hyväksyttävä sosialistisen
realismin puitteissa.
"OPTIMISTINEN" J A
" P E S S I M I S T I N E N " TAIDE
Moneen kertaan mainittiin kes-kustetujen
aikana ranskalainen
Alain Resnaisin meilläkin esitetty
elokuva "Hiroshima rakastettuni".;
Yhdessä puolalaisen Andrzey Waj-dan,
"Tuhkaa j a timanttia"- eloku­van
sekä meille tulossa olevan
italialaisen Federico Fellinin^ " S u ­loisen
elämän", kanssa oli '/Hiroshi­ma"
eräs ^eniten- muistettuja f il
mejä.
Siitä maasta ei voida laulaa " on
Kongo köyhä ja siksi jaa . . ." sillä
siellä on r k o s o l t a ; luonnonrikkauksia
— ja ,",halpaa"f työvoima ylettömästi.
Juuri nämä satumaisen suuret rik­kaudet
ovat nyt Kongon kansan k i ­rouksena..
Niiden :;takia Kongon kanr
salle- annetaan:enemmän ;Kuin "isän
kädestä" imperialistien "hajoita > ja
hallitse" kuuria.-^ _
;• Juuri .'näiden;vsuunnattomien:vluonr
nonrikkauksien - vuoksi Kongosta on
tullut Imperialistisen suurvehkeilyn
keskus. '
Ja vain tutkimalla sitä, mistä on
todellisuudessa kysymys,',voidaan [ym­märtää
Kongon tapahtumia ;ja;lmpes
rlallstisten::t> maiden !^
siellä. ' :
Johtuen siitä että vissit ulkomaa­laiset
pääomat ov.it tunkeutuneet
etupäässä Katangan suurien luon­nonrikkauksien
pariin '— ja siitä puo­lesta
vähän enemmän alempana —
KntangEK.on Kongon .; edlstyneien
maakunta teollisesti. Se tuottaa 60
prosenttia koko mnan tuotannosta.
Se oh'' Kongon " rikkain vuoriteolU-suusmaakunta
missä sijaitsee maan
suurimpien <'kaivosyhtiöiden. ,nimen-
Tassa on se kirous, minkä vuoksi
Katanga'on: joutunut imperialismin
erikoishuomion • kohteeksi;,; Siinä ; on
syy miksi ulkomaalaisten : isäntiensä
hyväksi toimiva"presidentti'V Tshom-be
julisti; Katangan; maakunnan: " i t ­senäiseksi".
Katsotaanpa tarkemmin mitä
Kongosta: löytyy.'Meille;-canadalaisil-le
on selitetty, että Kongo on ollut
Belgian alusmaana, _kuten asia on­kin.
Mutta tämä antaa vain osittais-
'kuvan tilanteesta. Puolitotuus on
loisinaan pahempi kuin täysi valhe,
ja se pätee tässäkin tapauksessa,
sillä tosiasia on, että jos Belgian i m ­perialisteilla
ei: olisi; ollut voimakkai­ta
liittolaisia ja apulaisia, niin ^ se
ei olisi koskaan rohjennut- uhmata
yleistä mielipidettä Kongossa.
Ja Belgian imperialismin liittolai­silla
on Kongossa myös oma lehmä
oja'Ssa.
Kongon tnlouselämän avainasema
onhvtodellaYOilutjbelginlnista alkupe-^
rää olevan pääoman käsissä. Mutta
siihen pn'liittynyt, saumattomasti Ja
monessa tapauksessa ratkaisevana
tekijänä Yhdysvaltain Ja Britanniat!
pääoma.^Nämä ulkomaalaiset finans
gon todellisina "omistajina" ja hal­litsijoina
ja; siinä niiden yhtenä tär­keimpänä
välikappaleena on, • f^'Socie-te
:Generale-';;mika rlcontrolloi eräitr
ten-tietojen: mukaan Kongon-talous­elämää
79-prosenttisesti.
Eurooppalais-amerikkalaiset: • kapir
talistit kontrolloivat myös "Union
Minieren", mikä on todella suuryh-
: tio. Nämä :samat ulkomaalaiset paär
omapiirit;ovat siellä monopoliasemasr;
sa :kuparin;; kobaltih;: uraanin;;^tinan,
jalokivien, sinkin', kullan ja monen
muun ::arvokkaan malmin: tuotannos-:
sa.==«ro.
Naiden yhtiöiden yhteenlaslfettu
voitto - lisääntyi 3.1;.miljardista " B e l ­gian
frangista v. 1949 10.5 miljarr
diin frangiin v. 1957. ' ^
o,:vEriko.ismaininnan -ansaitseerse to­siasia
että yhdysvaltalainen ,pääoma
vie tärkeätä ja yhä kasvavaa osuut­ta
Kongossa. Morgan-yhtymä .osti
toi-sen mailmansodan aikana suuren
mäaran: "Societe Generalen" :Osaklcei-r:,
ta,' saaden-;siten:;ratkaisevanv!vaiku-,
tusvallan monista tärkeistä yhtiöistä
Kongossa. Vuonna 1950 useat yhdys­valtalaiset
pankit ja finanssiliikkeet
ottiyat haltuunsa, suuren -määrän
'Union Mihieren" osakkeita — mikä
avasi Yhdysvaltain-pääomalle valta­tien
Katangan luononrikauksien pa-r
i i n . :
Sen Jälkeen muodostettiin New
Yorkissa erikoinen belgialais-amerik;
kalainen finanssiryhmä Jossa amerik­kalaiset
kontrolloivat 40 prosenttia
osakkeista. Leopoldvillessai perusti
;^!t»!f;f
belgialais-amerikkalaisen pankkililk-keen
"Lazar Preres and Co. of New
York". ^ '
El siis ole mikään ihme. vaikka '
presidentti ::Eisenhower sanoikin erään v
sanomalehtihaastattelunsa yhteydes^-
sä, että "minä en tiedä mitä me teki­simme
ilman Kongoa." Tässä on eräi­tä
"tuloksia". Vv. 1953-54 Yhdysval- <
la t sai 96: prosenttia ka ikesta: Kongos-,.
ta kaivetusta . koobaltista.<: 88; prosent-.
tia Kongon tinasta, 64 prosenttia
Kongon .-magneesiumista;;; 87: prosent- ::
tia Kongon jalokivistä, 32 prosenttia
Kongon kasvattamasta kahvista-ja j
26 prosenttia Kongon palmuöyjystä.
Mainittakoon vielä, että Yhdysval- ^
talvisilla rahamiespiireillä on' käsis-saanr
myös Kongon: uraanikaivarito'-^^;-
jen ' avaimet ja_^Kongo tuottaa
enemmän kuin puolettkokokapitalis-::;:;
tisen" maailman uraanista. ' ' :
Sanomattakin on selvää, että B r i -
tannialla ei ole niin suuria "kiinnityk- •
siä" Kongon luonnonrikkauksissa -7 ,
mutta sillakin on-^niita riittävästi
kansainvälisen vehkeilyn 4yllapitaijai-^^*:f
tä varten. ' , - - ' •• ^- -
Kun me muistamme nämä talous-tckijat,
niin silloin käsitämme vai- ^
keuksitth sen. vehkeilyn; mikä on .
käynnissä Kongon hajoittamiseksi.
Kansainvälisen imperialismin, tarkoi­tuksena
on USA:n " suurpääoman
turvin_ja_^johdolla,l3atkaa.i-Kongottu
halilntaa, "hajoita , J a " hallitse" tak- l,'
tiikalla.^ Nähtäväksi vain Jää',-^v^te,-.'// u
leekö tämä-taktiikka-vielä'kerran v."".'">i
1960. — K&nsäko&rar- ^ ,/ - , . XPCJ