Vapaus, April 3, 1958

              Sivu 2 Torstaina, huhtilc>3 p. — Thursday, April 3,1958
VAPAUS
Organ df Fijmfeh CamuUans. Es-tabMied
Nov. 9. 1917. Authorlsed
as second'class mail by the Post
Office Deparfiment, Ottawa.. Pub-
Ushed tluic^ «eekly: Tueadays,
Thuisdays tätä Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Klm St, W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4366. Manaser
E. SuksL Editor W. Eklund. Mkfling
address: ^Box 69, Sudbuiy, Ontario. AdrerUsing rates \xp6a apidleation.
Trazislatkni f ree of charge;
Tai.AugraNN
Canadassa: 1 idt 7.00 6 kk. 3.75
S^kk. 2J5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Vaalien jälkmiietteitä
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, pääministeri Diefenbaterin joli-taimä
konservatiivipuolue sai maanantaina suoritetuissa valtiollisissa
vaal^usa niin suuren kannatuksen, ettei hänen omat "strategistinsa-kaan"
uskaltaneet sellaista etukäteen toivoa. Tosiasiassa torypuo-lueen
voittoa odotettiin (tai pelättiin) kaikissa poliittisissa piireissä,
mutta silti tuli koko kansakunnalle yllätyksenä tieto, että konserva­tiivipuolue
saaivutd njrt suuremman enemmistön mitä on millään po­liittisella
» puolueella maassamme ollut liittoivaltion perustamisen
(l«67) jälkeen.
Konservatiivipuolue säs sai sen, mij^ se pyysikin, "ehdottoman
enemmistön", että puolue voisi toteuttaa 'Canada ensiksi" kehittä­misohjelmansa
ja muut vaalilupauksensa.
(Mutta vaikka Canadan kansa suhtautui ylitsevuotavalla luotta­muksella
konservatiivien vaalilupauksiin, niin nähtäväksi kuitenkin
jää, missä määrin vanha torypuolue lunastaa vaalilupauksiaan, ja
täyttää ni.tä toivomuksia, mitä Canadan kansa kaikista pinnallisista
seikoista huolimatta^näissäkin vaaleissa ilmaisi?
Me toivoisimme olevamme väärässä. Tosiasiassa me toivoisim­me
olevamme ehdottomasti väärässä. Mutta vakaa ja harkittu kä­sityksemme
on, että konservatiivipuolueeseen ja sen vaalilupauksiin
luottamuksella suhtautuneet valitsijat tulevat katkerasti toivomuk­sissaan
pettymääik Lapsetkin näkevät, että Suuri Raha öJi''toiy-puolueen
takana ja tukena näissä vaalei£.sa, ja se tarkoittaa että
smirpääqmalla tulee olemaan kulissien takana suuri vaikutusvalta
Ottavassa. Ja .kun 'kukaan ei voi palvella kahta herraa" — riis­tettyjä
ja riistäjiä — niin tulokseksi jäänee valitettavasti se, että
suuret kansanjoukot saavat edelleen ty>'tyä niihin muruihin, mitä
isoisten pöydältä sattuu pois tipahtamaan. \
Vaalit osoittivat, että torypuolueen st rategistit laskivat oikein,
järjestäessään nämä vaalit niin, ettei vanhuudeneläkkeen ja lapsilisien
korottaminen, työttömyysvakuutuksen jatkaminen ja muut pikkupa-rannokset
päässeet haihtumaan pois kansanjoukkojen mielistä. Vaa­lit
osoittivat myös, että torypuolueen strategistit osasivat käyttää
äärimmäiseen rajaan asti puolueen hyväksi sekä näitä pikkuparan-nukaa
että pääministerin henkilökohtaista 'vetovoimaa".
Mutta kaikesta tästä huolimatta on syytä korostaa, että vaalit
eivät ratkaisseet mitään. Työttömien lukumäärä lähentelee vielä vaa­lipäivän
jälkeenkin kolmea neljännesmiljoonaa ja mikä pahinta, työt­tömien
luku lisääntyy yhä. (Kaiqjpavajaus Yhdysvaltain kanssa on
edelleenkin peloittavan suuri, eikä mitään parannusta ole nähtävissä.
Ja vaikka maa on taloudellisen lamakauden puristuksessa, rahan arvon
alenemiiien, eli inflaatiosuunta jatkuu edeileenr — kiitos ensisijassa
suurille puolustusmenoillmme, joiden vähertämiseksi torypuolueella
ei ole ainakaan tähän mennessä^mitään ulospääsytietä tarjottavana.
Mutta mitään syytä tappiomielialaan ei kuitenkaan ole, sillä
tosiasia on, että nyt d ole "Bennettin aikakausi", vaan vuosi 1958,
jcSkm teot0vat^p^^||aa ,takanä ole­vasta
hyvästä ajasta*^ ja niifi£n verrattavista Ripauksista. Canadan
kansa voi työväenliikkeen joukkopainostuksen .voimalla pakottaa
valtavan suuren enemmistön saaneen toi3'ha11ituksenkin lunastamaan
•vaalilupauksiaan! Mitä tarvitaan on, että ci jäädä odottamaan kädet
ristissä istuen, vaan otetaan opiksi tapalituntesta ja ryhdytään määrä­tietoisesti
vaatimaan vaalilupausten lunastaneista.
Tilanne on tietenkin entistä vaikeampi siinä mielessä, että työ-
^mei^uolueiden jalansija on nyt entistä heikompi alahuoneen tarjoa­man
puhujalavan ympärillä. LPP:lla ei ole vieläkään yhtään edus­tajaa
ja GCF menetti pienestä edustajistostaan kaksi kolmannesta.
Mutta jos tämän maan työväenliik/yhdistää rivinsä pioliittisten,
taloudellisten ja sosiaalisten vaatimustensa puolesta, niin silloin on
Otlawan kuunneltava myös tavallista kansaa — vaikka Suuren Ra­han
painostus oh'si kuinka suuri! Tärkeätä on kuitenkin muistaa,
eljtd työväenliike voi ottaa liberaalien paikkaa, kuten herrat Cold-vrdl,
Knoirfes ja kumppanit salvat nyt tofieta, vaan niiden täytyy
kulkea peräänantamattomasti sosiaalisten, taloudellisten ja jK)liit-tisten
uudistusten ja parannusten tietä, mitä kummatkaan vanhat
puolueet eiyät voi Canadan kansalle näyttää. Tässä on käsittääk­semme
naiden vaalien yksi tärkein opetus.
Tervetuloa näytelmäjohlim
. Täällä, nikkelialueen pääkaupungissa pääsiäispyhinä pidettäviin
suomalaisten näytelmäjuhliin saapuu suuri n.äärä viera^)alkkakunta-laisia,
jotka esittävät täällä kuusi pientä näytelmää. St Catharinelai-set
esittävät "Pirun kelkassa". Torontolaiset kolme näjrtelmää: "The
Marriage Proposai", "Viimeinen lento" ja ''Protest". Soolaiset eat-tävat
*Buursirvous"-mmisen näytelmän. "Afajavajärveläiset" esittä-väjt'"'
Katuus myllytyttö". Näiden vieraspaikkakuntalaisten lisäksi
esittävät sudburylaiset näyttelijät kaksi näjrtelmää: "Prinssi Sulevi
ja Prinsessa Heljä" seka "Kahlehdittu nuoruus";
Kaiken kaikkiaan näiden näytelmien esittäjinä on lähes 50 rooli­henkilöä
Sf^ lisäksi ohjaajat ja avustajat. Vapaus lausuukin pai­kallisen
suomalaisväestön puolesta näyttelijät ja muut vieraat terve-tuUeScsi
Sudburyyn.
Kuten ylläolevasta näkyy, meiDä nikkelialueen suomalaisilla
seoranayttämöjen ystävillä on tiedossa mielenkiintoisia ja hyviä esi­tyksiä.
Me olemme myös vakuuttuneita siitä, että tämä näytelmä-juhla
tulee saamaan hyvän ja innoittavan yldisöEännatuksni — ja
että vieraqjaikkäkuntalaiset saavat kerran uudelleen todeta, jotta
sudburylaiset yleensä ovat ystävällistä ja vierasvaraista väkeä.
' _ Toivottaen tälle suurelle näytelmäjublalle hyvää menestystä,
näyttelijöille rakentavaa vuorovaikutusta ja suurelle ylasöUe nautin-toräkaita
tilaisuuksia aina perjantaisista ter\^tuliaistansseista lauan-tai-
iltaiseen ja sunnuntaipätväiseen näytehnäesityksiin asti, me lau
summe vielä uudelleen kaikki vierasnaikkakuntalaiset lämpimästi
tervetulleiksi Sudburyy^!
Gälhip-ydinase-kdbmen
kiellosta
BijtHl. — BrysseSn kuasanäänes-tydnstftnutti
on pannut alulle, kan-sainvilisen
nuelipidetutkimuksen
ydteasekokeiden mahdollisesta kid-tSmS
instituutti, joka on Brysse-lissi
toimiva koko maailman kUsit-tavi
tatktmusj9rjestö, on julkaissut
kyselykaavakkeen, josisa vastatta­vaksi
esitetään eriltä kysymyksiä,
mm. t3mS: Uskotteko, ettS kansat,
Joilla on ydinaseita, heti lopettavat
kokeensa kansainvälisen vMvonnan
alaisina?""" ~ ~
Kaavake, joka on paettu eng­lannin,
ranskan, saksan, venäjin,
japanin ja ruotsin kielellS, sisSltii
joukon muita ajankohtaisia kysy­myksiä,
esim.: OQko teidän mieles­tänne
varattava osa varustelukus-tannuksista
elintason kohottamiseen
takapajuisissa maissa? tai: Luulet­teko,
etti maailman ongehnista voi­daan
kysyi neuvo» tnaailman vies-töltä
mielipidetutkimuksen avuUa?
Kaavake päättyy seuraaviin salpoi­hin:
Parempi on olla tdctiivinen t i ­naan
kuin radioaktiivinen huo­menna.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
AU (Aleksander) Banhala, Wa-ters
Tovnisliip (nyt Sudbury Sanar
toriumissa). Ont, täyttää lauantai­na,
huhtikuun 5 päivänä 70 vuotta.
Laari IL Puittineo, Port Arthur,
Ont täyttf maaliskuun 25 pnä 76
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Automatisoinnin vaikutus alkaa tuntua
TAHXN BOHKEUTTA» JA
SAMALLA JÄRKEVYYTTÄ
Lontoo. — . . . Työväenpuolueen
ulkoasiain puhemies Aneurin Bevan
pyysi (pääministeri) Mcmillania
osoittamaan hieman moraalista
rohkeutta" ja käyttämään hyväksi
t ä t ä suurta mahdollisuutta" aseis­tariisunnan
hyväksi.
"Ettekö ymmärrä" kysyi mr. Be
van, "että tässä maassa on hyvin
erittäin syvällinen halu saada nos­tetuksi
ihmiskunnan yllä oleva (va-rustelukilpailun)
varjo . . . — New
York Timesin uutistietp missä ker­rotaan
Työväenpuolueen vaatineen
toryhallitusta seuraamaan NL:n
esimerkkiä ydinaseiden kokeilujen
lopettamisessa.
ADLAI STEVENSON SANOO:
"Valitsijoita pidetään asiakkaina,
joita voidaan huumata, viekotella ja
taivutella." — Toronto Daily Starin
artikkeliotsikko. (Tässä artikkelis­saan
Yhdysvaltain demokraattipuo-lueen
entinen presidienttiehdokas
Adlai Stevenson kirjoittaa: ". '.
Republikaanit pitävät kansalaisia
asiakkaina, joita voidaan huumata,
viekotella ja taliyutclla — "to be
bemused, beguiled and manipula
ted"! . . . Tämän hallituksen histo­riana
on häpeämätön harhauttami­nen
ja puolitotuuksien käyttö, joil­la
on vain vähän edeltäjiä poliitti­sessa
historiassa . ..)
Useita däuniä katoa­massa
sukupuuttoon
United Nations. — ¥U sata villiä
eläinlajia on kuollut sukupuattoon
viimeisen 150 vuoden aikana ja 600
muuta on katoamisen partaalla, tie-doitettiin
äskettäin julkaistussa
YK:n koulu-, tiede- ja kulttuurijär­jestön
"Courier"-nimisessä julkai­sussa.
Viime vuosina on kuitenkin eri
maiden hallitukset ryhtyneet toi­menpiteisiin
eläinten^pelastamiseksi
perustamalla suojelutoimintaa val­vovia
departmentfejä.
Mutta ellei enemmän tiedemiehiä
ja luoimon rakastajia tee tarmok­kaampaa
työtä harvinaisten eläin­ten
pelastamiseksi, niin monet eläi­met
kuolevat sukupuuttoon.
Julkaisussa huomautetaan kuinka
aasialainen leijona, joka aikoinaan
eli Vähässä-Aasiassa ja Intiassa on
melkein sukupuuttoon häviämässä.
Noin 250 näitä elää suojeltuna met­sässä
vähän matkaa BOinbaysta luo­teeseen.
Vuoristoseeproja elää enää vain
noin 100 Etelä-Afrikassa suojelu­alueella.
Niitä oli aikoinaan miljoo­nia,
mutta niitä metsästettiin nahko­jen
takia.
Addaelefantteja, joita aikoinaan
kulki suurina laumoina Afrikan ta­sangoilla,
elää enää ainoastaan eri­koisella
suojelualueella Port Eliza­bethin
pohjoispuolella.
Valkoisia .antilooppeja elää 40—
100 välillä Rub El Khalin aavikolla
Arabian pohjoisosassa ja niiden
eloonjääminen on hyvin kyseen­alaista.
Tito ja Kadar
neuvotelleet
Belgrad. — Jugoslavian presi­dentti
Tito ja Unkarin työväenpuo­lueen
sihteeri Kadar ovat viime päi­vinä
käyneet Karadjordjevossa neu­votteluja
molempia maita yhteisesti
kiinnostavista asioista, sanotaan tie­donannossa,
joka julkaistiin Belgra­dissa
lauantain vastaisena yönä.
Virallisen uutistoimiston Tanju-gin
mukaan neuvottelut olivat suju­neet
toverillisessa hengessä. Kum­maltakin
puolen niihin osallistui
joukko puolueen toimitsijoita.
Kymmenen vuotta pysyi työpaik­koja
poistavan automatisoinnin seU'
raukset suurelta osidta verhon pei­tossa
päääoman laajentumisaallon
Vyöryssä. Useissa tapauksissa toot-teiden
kysyntä'oli niin ihmeellistä,
että vanhanaikaiset toqtantolaitok-set
pidettiin käynnissä vielä senkin
jälkeen kun uuden»kaiset automa­tisoidut
tehtaat oli rakennettu val-m
i ^ i . Ja yksinpä sielläkin, missä
uusi teknologia työnsi työläiset si­vuun,
uusia työpaikkoja löytyi ku­koistavan
talouden muilta aloilta.
Poikkeuksena olivat vain "yli 40-
vuotiaat työläiset".
Nyt kuitenkin aletaan tuntea^^u-tomatisoinnin
isku ja vaikutos täy­dellä
voimalla työläisten keskuudes­sa.
Työstäerottamisia ja tuotannon
vähennyksiä johtavissa teollisuuk­sissa
on seurannut tuotannon kes­kittäminen
automaattisiin laitteisiin.
Se epäilemättä oli tekijänä siviili-työvoiman
nopeaan laskuun tammi­kuun
aikana. Vaikka esim. Yhdys­valtain
kauppa- ja työdepartment-tien
yhteisten tilastojen mukaan
työttömyys lisääntyi tammikuulla
1,100,000, niin työllisyys vähentyi
samaan aikaan 2.200.000:11a. Viral­lisen
selityksen mukaan eroavaisuus
johtui perhevaimoista ja muista,
jotka menettivät työpaikkansa ja
"vetäytyivät pois työmarkkinoilta".
Jos kukaan ^äilee automatisoinnin
roolia tässä asiassa, niin hänen tu­lisi
tulla timtemaan tosiseikka, että
tehdasteollisuudessa työllisyys laski
tuon kuukauden aikana 450,000:11a
kokonaismäärään 15.9 miljoonaa.
Sillä se on tehdasteollisuus, jolla
£dalla aiitomatisointi on tähän men­nessä
suurempia edistysaskeleita
ottanut
Automatisointi on samalla epäile­mättä
vienyt johtavaa osaa viime­aikaisissa
liikelaitosten vararikko­jen
nopeassa nousussa. Mutta se
kaikki on vasta alkua sille "ravis­tukselle",
jonka automatisointi saa
aikaan. Carl Dreher kuvaa sitä kir­jassaan
"Automatisointi, mitä &e on,
kuinka se toimii, kuka voi käyttää
sitä". Monet kapitalistiset liikelai­tokset
jotka säilyivät nousuaikana,
vieläpä vanhanaikaisine laitteineen,
tulevat nopeasti kukistumaan ja ka­toamaan
taistelussa automatisoi­duin
kilpailijainsa kanssa. Niinkuin
Chrysler-yhtiön Mr. Newberg aivan
oikein sanoo: "Automatisointi aset­taa
karkeita, mutta yksinkertaisi!a
ehtoja: automatisoi tai kuole!"
Selailimme kahta kirjaa, joissa
käsitellään automatisointia. Toinen
niistä on "Ihminen ja Automati­sointi",
kirjoittanut Landon (Good­man
tavallisia lukijoita varten ja
toisen nimeltä "käytännöllinen au­tomatisointi"
ovat kirjoittaneet Les­ter
R. Bittel, Morley G. Melden ja
Robert S. Rice kapitalisteja varten.
Goodman on brittiläinen insi­nööri,
joka kaikesta päättäen on
niellyt kaikki kapitalistien kehumi­set
automatisoinnin suurista yhteis­kunnallisista
ja taloudellisista etui­suuksista
ja vaikutuksista. Ja niin­kuin
kirjoittaja itse sanoo, hänen
kirjanpa "huomattavasti korostaa
yhteiskunnallisia, taloudellisia ja'
järjestöllisiä näköaloja..." Niinpä
siis hän ajattelee, ettei automati­sointi
tule aiheuttamaan työttömyyt­tä,
vaikka hän tunnustaakin, että se
aiheuttaa "väliaikaisia työstä pois
joutumisia". Samalla kertaa automa­tisointi
tekee työn mielenkiintoi­semmaksi
ja yleensä tulee olemaan
suorastaan herran siunaus työväelle.
Goodman pahoittelee tosiseikkaa,
että Amerikan mielipiteen äänestyk­sessä
Detroitissa, jossa ihmisiä pyy­dettiin
luettelemaan pelkonsa sen
mukaan, minkä he katsovat suurem­maksi,
asetettiin "Venäjän pelon"
jälkeen "automatisoinnin pelko".
"Satunnaisista kärsimyksistä" huo­limatta
hän uskoo, että "mitä no­peammin
muutos tapahtuu, eräiden
rajoitusten mukaan ja kaikkien
muiden seikkam ollessa tasavertai­sia
(?), sitä parempi se on maal­lemme".
Tulee muistaa, että tämä kirja
painettiin viime vuonna ennenkuin
Yhdysvaltain talous alkoi aivastella.
Tämä selittää esittein, miksi siinä
on samaa makua, joka kulkee va-kaannuttejien
tehokkuuteen usko­vien
mukana. Niinpä Cioodman viita­tessaan
Britennian menneeseen mai­neeseen
työllisyyden epävakaisuu-deste,
kysyy kaunopuheliaasti saat­taisiko
automatisointi aiheuttea
työUisyyden suurempaa epävakautta
tulevaisuudessa. Hän jatkaa sitten:
"...Kysymys on seilaten, jota
on katsotteva kasvoihin. Siihen voi­daan
vain vastota selostuksella, että
kaikki poliittiset puolueet Britan­niassa
omaksuvat täystyöllisyyden
politiikan — täyden eikä jäädyte­tyn
— ja että päivän hallituksella
on määrättyjä nykyaikaisia työväli­neitä
käytettävissään sen takaami­seksi.
Esimerkiksi nykyaikainen tie-tO"
ekonomian alalla, yhdistettynä
suunnitelmallisuuteen, tulee jyrää­mään
aaltoilut pois kansallisella
tasolla..."
Mutta Goodman ei ole täydelli­sesti
naivi. Hän kirjoittaa kevyesti
elektroniseste laskukonetekniikasta
valtion talouden (osakkeiden, työn
edistjmaisen, y.m>) pitämisessä tark­kailun
alaisuudessa ja parannuksel-lisesta
toiminnasta, "johon ehkä
ryhdytään niin pian kuin lamakau­den
merkit ovat lähestymässä". Hän
yksinpä esittää, että "yhteistoimin­taa
hallitusten välillä (joita se saat­taa
koskea) tullaan ehkä käyttä­mään
kansainvälisessä mittakaavas­sa
maailman kaupan lamaannuksen
välttämisieksi". Mutta hän tietää, et­tei
"kauppa, ja kauppa jicsinään va­raa
työllisyyttä".
Me emme voi paktnttaa meren­takaisia
maita ottamaaiKvastoan
meidän tavaroitamme; me^>u>im-me
vain msrydä, ja meN^imme
tehdä sitä vain jos olemmKRil-pailevia".
{;
Edelleen hän kirjoittaa:
"Automatisoidut tehtaat ja kont­torit
voivat työskennellä vain sil­loin
kun on olemassa kuluttajain
ostokykyä tnotettajen tavarain
ja palvelusten ostfuniseen. Kor­keat
työUisyystasot ovat elintär­keitä
jo yksinään tältä näkökul­malta".
Ja hän jatkaa väitteitään, että au­tomatisointi
tulee takaamaan kor­kean
työllisyystason!
Tämä kaikki vain osoittaa, kuin­ka
hyvä insinööri — ja Goodman-nilla
on paljon opetuksen antamis­ta
lukijalle automatisoinnin teknil­lisistä
puolista — voi saada jalkan­sa
sopimaan suuhunsa ^ o i n kun
hän lähtee seikkailemaan taloudel­lisella
alaUa varustettuna vain ka­pitalismin
taloudellisilla niittaus-nauloilla.
Sillä itseasiassa hän sanoo
korkean - työllisyyden varaavan
markkinoito ja automatisoinnin vja-raavan
korkeate työllisyyttä. Tä­män,
jos se pitäisi kutinsa tulisi siis
kaiken mukaan tuoda loppumatonte
hyvinvointia. Mutte mikä onnetto­muus,
että kapitalismin kuolettavat
ristiriidat työskentelevät yksinpä
silloinkin, kiin työllisyys on korkea^
sillä jos työläiset luokkana voivat
ostaa enemmän tootteitean "hyvin­voinnin"
aikana, niin samalla kertaa
on totto, että sellaisina aikoina hei­dän
tuotteensa ovat suhteellisem­min
suurempia. Täten siis," ne ovat
korkean työllisyyden ajat, jolloin
tavaran ylijäämät karttovat kaik­kein
nopeammin ja tämä lopulta
johtaa laskukauteen. Mitä toas to-lee
siihen että automatisointi te­kaisi
korkean työllisyysteson,->niin
se on satua, jota on vaikea saada
lapsiakaan uskomaan. Se kylläkin
on yleinen kapitalistien propagan-dalinjan
väite — mutta ihmisen sitä
uskoakseen täytyy olla joko täysi
hullu tai ainakin narri.-'
Loppuluvussaan Goodman palaa*!
takaisin laskukauteen. "Sanomatta-'
kin on selvää, että on välttämätön­tä
välttää laskukaudet", sanoo hän
lisäten uskovansa, että automati­sointi
vähentää laskukausien mah­dollisuuksia.'
Mutta hän on halu­kas
"harkitsemaan automatisoinnin
mahdollisia vaikutuksia lamakauden
tapauksessa". Koska automatisoidut
tehtaat on sovitetto joukkotuotan-toon,
ne eivät ehkä voisi vähentää
tuotantoaan nopeasti ja,"tämä saat­taisi
avustaa lamakauden tuloa".
Huolimatta tästä puolivillaisesta
toiveajattelusta Goodman antaa kir­jassaan
jotakin, joka kannattaa lu­kea,
varsinkin ne luvut, jotka on ku­vitettu
ja siten antavat verrattain
tarkan kuvan siitä, kuinka auto­matisointi
toimii teollisuuksissa.
Esipuheessaan Goodman käsittelee
useita automatisoinnin määrittelyjä
ja tulee lopulta esille omalla mää­rittelyllään:
"Automatisointi on automaatti­sen
työskenteljm tekniikkaa, jossa
kistttetymetoadit. pimsit )a
prosessoitujen materiaalien kaa­vat
ovat yhdistetyt kiyttimiin
hyviksi idin täydellisesti kuin la-londellisesti
«ikevtettna ajatuk­sen
ja nyrUmj^csen mekanisointia
tarkoilaksella saavuttaa aotomaat-tlnen
ja Joissain tapauksia itse-säännqsteievi
prosessien ketju".
Jos tuo kunloataa sekavalta ja
monimutkaiselta niin se johtuu
siiti» että itse automatisointi on
monihaaraista |a monimutkaista'
teknologiaa. Uhitta kirja sUti huo­limatta
anitfia iiittivin kuvauksen
automatii^innin piipiirteisti. Jo­ka
kaikki viittaa, etti insinöörien,
samoin kuin suutarien, tulisi py­syä
lestissään.
Toinen teos. josto alussa mainit­simme,
od tarkoitetta käsikirjaksi
kapitalisteille. Siinä ei otete huo­mioon
mitään muute kuin automati-soinniii
etuisuudet suurempien voit­tojen
tuoUajina. Luku "Ihmisten
hallinta automatisoinnin alräsuudes-sa"
on erikoisemmin paljastova, sil­lä
se heittää valoa "käytännölli­seen"
ja kylmäveriseen kantean,
jonka kapitalistit ottavat riistämiin.
sä ihmisiin nähden.
SITÄI
JO KÄYNYT OPIN
"Odotteako miehenne, että sinun
tulisi palvella häntä ja olla hänelle
kuuliainen", kysyi mrs. Pulliainen
naapurin emäzmältä. .
"Ei suinkaan, sillä mieheni on ol­lut
jo kerran aikaisemmin naimisisr
sa." • . V
PIENIÄ TEKOKUITA El
KANNATA U H E T T Ä Ä V NL
Selosteessaan yli 400 kilometrin
korkeuteen lähetetyn totkimusrake-tin
antemia tuloksia Pravda-Iehti
vidottaa myöskin tiedemiesten lä­himmän
ajan tevotteite.
Neuvostoliiton geofysikaalisten
rakettien ja tekokuiden erikoisuute­na
on niiden hyötykuorman suu­ruus,
joka on esimerkiksi toisessa
tekokuussa yli 500 luloa tieteellistä
tutkimusvälineistöä, kirjoittea Prav­da.
I^ienentimällä tao paino muuta­maan
kiloon voitaisiin suorittaa
lento 4>Ianeettemme luonnolliseen
seuralaiseen ^ Kuuhun asti, joka
on 384395 kUometrin päässä Maas­ta.
Sellaisen kokeen tieteellinen
merldtys olisi kuitenUn vähäinen
juuri siksi, eta pahAonsäästönäkö-kohtien
vuoksi raketissa ei voisi olla
kovinkaan paljon varteenotettevaa
välineistöä, joka suorittaisi tieteel­listä
tatkimuste, merkitsisi muistiin
saadut tulokset ja lähettäisi ne
Maahan.
Rakettitekniikan edelleenkehit-tyessä
Kuun saavuttaminen ja sel­laiseen
liittyvien tarpeeksi vakavien
tieteellisten tutkimusten suoritte-minen
voidaan toteuttea lähivuo­sina.
,
Nimenomaan suurempipainoisten
tekokuiden rakentamisen tietä ipääs-tään
pikemmin ratlcaisemaan kierto-tähtien
välisen niatkailun ongel­ma,
mitä ei toas millään muotoa^voi
ratkaista mikrokooppisen pienten
tekokuiden'avulla. Sellaisten käyt­täminen
tieteellisiin tutkimuksiini
on rajoitettu. — DPL.
f
Vapaus ei ilmesty
lauantaina 5 pnä
Vapaus ei ilmesty tämSa vii­kon
lauantaina, huhtikuun 5
päivänä, - sillä perjantai 4 päivä
on virallinen juhlapäivä ja myös
Vapaas-lehden työläisten vapaa­päivä.
EIHAHPOLUSUUTTA
PAHANTEKOON
Pikku Jussi oli juuri palannut
kouluste ja äiti kyseli, että onko
hän muistanut olla hyvä poika.
— Mitenkä muuten? Kuinka sitä
joutau pahuuteen kun on seistävä,
nurkassa koko päivän? ^ .
Nova Scotia«8a
halutaan roinuut-taa
eräs sivuranta
KentviUe, N.S. — Clanadian Paci-'
fic-rautatie on pyytänyt transportti^
lautakunnaita lupaa lopettea liiken­nöiminen
eräällä 14 mailin mittei-'
sella rateosalla hedelmärikkaassa
Annapolis-laaksossa. Syyksi ilmoite­taan
se, että yksityiset kuorma-autot
kykenevät tyydyttämään paikallis­ten
hedelmäfarmarien tarpeet
Dominion Atlantic Railwayn
(CPRn alayhtiö) insinööri Donald
Hiltz sanoi, että radalla olisi suo­ritettava
$70,000 korjaustyöt seu­raavan
viiden vuoden aikana. Sivu­radan
romUuttamiseste saataisi
$80,000.
4 0 kehnoa vastausta
Eräässä Moskovan laboratoriossa tiedenainen Ada Kotov-sky
suorittaa tutkimuksia koirien kanssa ja totuttaa niitä
avaruuslentoja varten. Koirat vaativat jonkun verran
koulutusta, koska lennon ajaksi niihin kiinnitetään koe­laitteita,
joiden avulla saadaan tärkeitä tietoja lennon
vaikutuksesta elollisiin.
Viikon vaihteessa valettiin paljon
kannuja Moskovaste silloin odotet­tavissa
olleeste tiedoitoksesta, että
Neuvostoliitto lopettaa yksipuolises­ti
ydinaseiden kokeilut. Siitä puhut­tiin
maailman turuilla paljon enem­män
kuin näistä canadalaisiste vaa­leista,
vaikka vaaliasia olikin pää­kysymyksenä
meillä täällä kotona.
Ja sitten kun Moskovan radio tie-doitti
maananteina, että Neuvosto­liitto
on* todellakin kyllästynyt odo­tukseen
ja päättänyt lopettea ydin­aseiden
kokeilut niin Washingtonis-ta
sanottiin jonkim tuntemattoman
tai nimettömän äiskän suulla, että
Yhdysvallat "epäilee" Neuvostolii­ton
uutistiedon "luotettavaisuutta".
Mutte sitä ennen, tarkenunin sa-nottdna
sunnuntaina ja maanantai­aamuna
saatiin kuitenkin lukea toi­senlaista
uutistekstiä, jonka mu­kaan
Yhdysvaltain valtiodepart-mentti
ja sotepäämaja (Pentagon)
olivat pahanlaisesti huolissaan siitä,
jos Neuvostoliitto todella lopettea
ydinaseidiBn kokeilut, sillä siitä koi­tuisi
vakava "propagandallinen tep-pio"
Yhdsrsvalloille, kuten selitet­tiin.
Esimerkiksi torontolaisen Glo­ben
kirjeenvaihtoja Philip Deane
kertoi maanantaiaamuisessa Was-hingtonin^
läntisessään mm. seuraa­vaa:
' •
" . . . Valtiosihteerin eräs apulai­nen
. . . myönsi kuitenkin, että yllä­mainittu
lausunto ei vähennä 'sitä
suunnattoman suurta propaganda-arvoa'
minkä Venäjä saavuttaa kun
se ensi viikolla tiedoittaa — kuten
kaikki odottavat sen menettelevän
— jotta, se lopettea yksipuolisesti
ydinasekokeilut..."
'•Miten me voimme selittää.asen­teemme
aasialaisille?" sanoi tämä
valtiosihteerin apulainen, minulle.
"Sillä toimenpiteellä Hrushtshov
panee meidät yksinkerteisesti siihen
asemaan, että me olemme niitä, jot­ka
haluamme (ydinasekokeilla —K)
saastuttea ilmapiiriä.
"Me olemme laatineet yli 40 vas-tausluonnosta
Moskovasta odotette-vissa
olevaan tiedoitukseen ydin-asekokeilujen
lopettemisen suhteen,,
mutta mikään niistä ei kelpaa. KuiT-sitoiste
niistä- (40:stä vasteusluour
noksesta —K) on Venäjää loukkaa:
I via ja minä olen iloinen siitä, että
ne tulivat hyljätyksi.
"Mutta me enune voi sanoa 'mai-niote,
se on hyvä ajatus' sillä sil­loin
kysyttäisiin meiltä, että miksi
emme me tee myös jotakin sen suh-'
teen^ enkä minä näe mitään sellais-te,
mitä me voisimme tehdä. Mitä
tehansa päätämme vastata — ja
meidän mielipiteemme vaihtuu täs­sä
aina puolen tunnin kuluttoa —
se ei kerte kaikkiaan ole pätevä."
Kuten näkyy, Washingtonissa oli
etukäteen laadittu Moskovan uutis­tiedon
var<a ainakin 40 kehnoa
vasteuste, joisita "uskottevammaksi?
katsottiin ilmeisesti se, misäS yritet­tiin
"häväistä" Neuvostoliittoa pu­humalla
Jonnin joutavia, siitä, että
voidaanko Moskovan tiedonantoon
"luottoa", vaikka lapsetkin tietävät
että kaikki ydinasekokeet voidaan
todeta heti. Esimerkkinä mainitte-koon
se tosiasia, ettei Neuvostolii­tolla
ole tapana tiedoittaa atomi- ja
vetypommikokeistean, mutte heti
kun siellä on tällaisia kokeite suo­ritettu,
on Washingtonista ja Lon­toosta
ilmoitettu tieteellisten ha­vaintojen
perusteella, että Neuvos­toliitossa
,on suoritettu ydinaseko­keita
silloin ja silloin.
Jos tällaiset toteamukset ovat ol­leet
mahdollisia ennen, niin ne ovat
nytkin ja yleisesti omaksutte käsi-tyskante
onkin, että mikään valte ei
voi suorittaa "salaa" ydinasekokeite.
Toivottevasti Ottewa ei hairahdin
toistelemaan "minä myös" periaat­teen
mukaan niitä Washingtonm
kehnoja vasteuksia, jotka eivät pidä
vähääkään vettä. Ottawa voisi kä­sittääksemme
sanoa, että jos ne ei­vät
mieli joutua entistä huonompaan
huutoon Aasian ja Afrikan maissa,
Washingtonin ja Lontoon on paras­ta
seurata Moskovan esimerkkiä ja
suostua myös ydinaseiden kokeilu­jen
lopettemiseen, mitä ihmiskuii- -
nan valtevan suuri enenunistö odot-ta
ja vaatii. — Känsäkoura.
PÄIVÄN PAKINA
Tuleekohan niistä vaalilupauksista
nytkään mitään todellista totta?
Heräsimme aprillipäivän aamuna
radion tiedoittaessa, että pääminis­teri
Diefenhaker on saavuttanut
Canadan historian suurinunan vaa­livoiton.
Emme ollut uskoa kor­viamme,
vaikka olinunekin viime
viikkojen ajam Ollut sitä mieltä, että
konservatiivit niuodostavat seuraa''
van hallituksen maassamme. Olim­me
nimittäin uskonut, että konser­vatiiveilla
on vaalien edellä ilmoiUe
päästämänsä valituksen ^johdoste
hyvä mahdollisuus muodostaa uusi
hallitus, mutte ei nyt sentään nim
suurin vaalivoitotai kuin nyt kui­tenkin
tepahtoi — ei ainakaan
voittaen kokonaista 209 edustaja­paikkaa,
parlamentin 265:stä. Mutte
kylmä kolkko todellisuus on juuri
sitä miksi sitä sanotaankin.
Ja niin Lupaaja-Jussi sai ruinaa-mansa
enemmistön. Nyt hänellä on
täydet valtoudet tehdä niinkuin itse
haluaa. Ei ole mitään vaikutusval-teisempia
vastaan haroojia — ellei
mahdollisesti Wall Streetillä istu­vat
yhdysvaltalaiset herrat joiden
sijoitukset ja kiinnitykset maaham-me
ovat siksi suuret, että heidänkin,
tei paremmin sanoen, heidän dolla-reittensa
ääntä on .kuultava.
Mutte silläkin uhalla, että meitä
sanottoisiin vastevirran kiiskiksi,
haluamme sanoa, että "hyvin ovat
leivät uunissa, ei pala eikä paistu".
Siltä se näyttää ainakin tältä nur-kalte.
Enteitä tästä antoi jo vaali-iltana
finanssiministeri Fleming kun hän-tä
haasteteltiln televisiossa yhdessä
transporttiministeri Heesin kanssa.
Arvon ministerimme sanoi, että nyt
on katsotteva työttömyysongelmaa
oikein pitkän matkan tähtäimellä.
Niin, oikein pitkän matkan tähtäi­mellä
— mitä pitemmällä, niin sitä
pai-empi. Hetikohteisista työttö­mien
tarpeiste ja vaatimuksiste ei
hiiskuttu sanallakaan. Toisin sa­noen,
kun puhutean vain kyllin
mahtipontisesti tuleviste, kaukaisen
tulevaisuuden suunnitelmiste, ja lu-vatean.
"piirakkaa, taivaassa", niin
ehkä työmies siihen tyytyy. Mutta
meikäläisen aivökopalla asia totkit-tuna
merkitsee sitä, että työttömyys
.tulee jatkumaan — ainakin siksi
kunnes ne kaukaisen tulevaisuuden
suunnitelmat toteutuvat
Mutta mitäpä siitä. Clanadan
kansa on sanonut sanottevansa ja
niin on noin 9 nuljoonan canada-laisen
äänikelpoisen nyt tyydyttävä
kohtaloonsa. He ovat valinneet Lu-paaja-
Jussin porukoineen. Ei suin­kaan
kaikki, ehdottomasti kaikki,
äänikelpoiset käyttäneet äänioikeut-tean,
mutte tähän mennessä saapu­neiden
tietojen perusteella valtevan
suuri enemmistö sanoi sanottevansa
siitakkeita sinne meidän parlament­tiimme
on vaUtteva. Siihen lienee
tekijänä sekin, että miltei kautto
Canadan vaUitsi vaalipäivänä erit­täin
suotuisa sää.
Tässä yhteydessä on hyvä huo­mioida
pari asiaan liittyvää seikkaa.
HäviSUe jäi tällä kertoa ja pahasti
Social Credit-puolue, joka Britisb
Columbian viimeksipidetyissä maa-kuntevaaleissa
joitekin voittoja
saaneena röystäili hyökkäyksestään
kohti Ottewaa. Samoin kävi CC-Flle,
jonka ehdokkcat näiden vaa­lien
yhteydessä eivät ottaneet tiuk­kaa
kantaa täystyöllisyyden hyväk^
ja NATO-liitoste eroamisen puoles-te.
Edelleen, lil>eraalit eivät myös­kään
.halunneet päästää irti Yhdys­valtain
herrojen paidanhelmoisto ja
niin joutuivat näissä vaaleissa ala
kynteen.
Mutta miten sitten konservatii­vien,
jotka saivat näin yllättävän
voiton? Tässä yhteydessä on tun-nustetteva,
että Lupaaja-Jussin tyy­liin
mainiton puolueen ehdokkaat
lupasivat että tulisi ryhtyä toimen­piteisiin
(^adan kohtalon asette-miseksi
etutilalle. Samalla Jussi ei
ole mikään hölmö ja niin hän oli­kin
viime parlamentissa tehnyt joi­takin
pienempiä myönnytyksiä köy­hälle
kansalle ja suostunut työttö­myysvakuutuksen
saantiajan piden­tämiseen
ja vanhuudeneläkkeen
niukkaan nostemi^n. Sen lisäksi
hän valitti valittamaste päästyään­kin,
että kim hänellä j i ole todella
enemnustöistä hallitusto, niin hän
ei voi se!^ suureideltä tehdä.
Ja vielä lisäksi, meidän on tun-nustetteva,
että rahalla on teivaalli-nen
voima. Milteipä kaikiste leh­distä,
radiosta, televisiosta ja muis-te
mainpstusvälineistä saattoi sei-',
västi huomate, että'Jussin takana
oli C^anadan suurpääoma ja ehkäpä
s»nan luokan muutkm liittolaiset
Näin sitä "runi^atean" rahalla ja
saatetean ihmiset uskomaan kunhan
asiaa kyllin leveästi, pitkästi ja
paksusti pauhattiin, että hyvä siitä
tulee kunhan vaan saadaan "oikea"
mies valituksi. ,
Jäänune nyt ödottainmaan liitto-parlamentissa
esitettäviä .tilastoja
siitä kuinka- paljon kukin puolue
käyti vaalikampanjaan. Ja myös si­täkin,
että lunasteako ja missä mää­rin
"rautekorko" Bennettin perijä
Lupaaja-Jussi lupauksiaan.—Nemo.