Vapaus, November 26, 1955

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 26 p — Saturday, ICov 26,1955
WBBXBTW) — Independent lAb<^
Organ of Ftnolsb Canadians. Ss-tablisäed
Xf07, e, 1911. Autboirlxed
u eecond cliu» maU by the Post
Office Pepartment, O t t a v » . Pub*
ilstted thjrice veekJy; Tueeday»,
Ittundays and Satiudays by Vapaus
PubUsblng Company Ltd.. a t )00«1Q2
E lm et. W..^ Sudbury. O n t , Canada.
Telepliones: SUB. Office 0 6 . 4.42e<;
Editorial Office O S . 4 ^ 5 . Manager
B. SukaJ. BdJtor W. Eklund. Mailing
address: Box €9, Sudbury, Oniarto.
Advertising ratcs upon appUcation.
Translatio» frce of charge.
TILAUSHINNAT:
Caaadassa: i vk. 7X» e kk. 3.75
• 3 kk.'2.25
VbdysvaHolasa: t vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suometta: 1 vk. 8A> 6 k k . 4.75
Onnittelumme 20-vuotiaaUe Liekille
Takalaisten maanmiesten ja -naisten kulttuuritoiminnassa on
taas saavutettu huomattu merkkipäivä, minkä kunniaksi 'sisarleh-
* temme'' Liekki ilmestyy talla viikolla nuoruutensa kaikessa komeu­dessa-—
48-sivuisena juhlanumerona.
Xyt on siis tullut kuluneeksi 20 vuotta siitä, jolloin Liekki —
ainoa talla mantereella ilmestyvä suomenkielinen kaunokirjallinen
lehti perustettiin. YleLsesti silloin 'käsitettiin, että kaunokirjallisella
viikkolehdella on kansalaistemme keskuudessa sekä kysyntää että
kannatusta. Mutta kuten Liekin juhlanumeron toimituskirjoitukses-takin
näkyy, kukaan ei silloin uskaltanut uneksuakaan, että Liekki;
on 20-vuotispäivänään lämän maan laajimmin levinnyt.suomenkieli­nen
lehti, joka kasvaa ja kehittyy edelleen, ja voittaa yhä suurempaa
kannatusta.
Nyt ilmestynyt Liekin juhlanumero on käytännöllinen esimerkki
siitä kuinka pidetty kansan lehti Liekki on ja kuinka tärkeätä osaa
se täkäläisten maanmiestesmme elämässä vie. Kuluneen kahdenkym­menen
vuoden aikana Liekki on varannut viikosta toiseen parasta;
mahdollista kaunokirjallista luettavaa tilaajilleen; Siten se on rikas--
tuttanut 'korvaamattomalla tavalla meidän kaikkien elamaä, mikä
jokapäiväisyydessään on aivan liian usein arkiseen harmauteen tai­puvaa.
Toiselta puolen, Liekki on antanut mahdollisuuden kauno­kirjallisten
lahjojen kehittämiseen kymmenille aniehille ja naisille. Ja
vaikka Liekki ei sitä vaatimattomuussyistä ole 'maailmalle erikoisem­min
huutanutkaan, niin tosiasia kuitenkin on, että Liekin "avusta^-
jista" on näiden vuosien aikana kehittynyt suuri joutoko taitavia ky­näilijöitä,
jotka tietävät miten kirjoitetaan — joiden kirjoituksia lue­taan
laajoissa piireissä, ja joiden kirjoituksia jatkuvasti odotetaan.
Nämä tosi.seikat näkyvät Liekin juhlanumerosta, missä on yksityis^
ten ja liikkeiden onnentoivotusten lisäksi kymmeniä kirjoituksia sen
omilta kirjeenvaihtajilta sekä entiseltä ja nykyiselta toimittajalta.
iLiekin suurin palvelus onkin siinä, että se on varannut jatkuvasti
hyvää ja mieltäylenlävää luettavaa tuhansille maanmiehillemme ja
on samalla antanut tilaisuuden ja mahdollisuuden kirjallisten lahjo­jensa
kehittämiseksi kymmenille miehille ja naisille, joilta olisi tämä
mahdollisuus asiallisesti puhuen kielletty, ellei. Liekkiä olisi perus-ettu.
Liekin sisällöstä on keskusteltu melko suuressa määrässä näiden
vuosien aikana, mutta tässä peruskysymyksessäkin ovat Liekin toi­mittajat
j a avustajat, kiitos koko lukijakunnan myötävaikutukselle,
onnistuneet kiitettävällä tavalla.
Liekki on ehdottomasti ei-puolueellinen kaunokirjallinen lehti .
siinä mielessä, ettei se sekaannu poliittisten puolueiden clamäan, kiis­toihin
j a väittelyihin. Liekki ei osallLstu poliittisten puolueiden väit­telyihin
sen paremmin vaalien aikana kuin niiden vähkaudellakaan.
Mutta Liekki on aina selittänyt avoimesti, että se ei voi olla
"puolueeton" elämän ja kuoleman ky.symyksissa, silla ni»kaan kult­tuuri
ei voi claa ja kukoistaa sodan olosuhteissa, ja nyt alomikaudeJIa
vpi sota hävittää kaiken sivistyksen ja ehkä koko ihmiskunnan. Kau-
. nokirjallisena lehtenä Liekki ei ole yhdeltäkään kirjeenvaihtajaltaan
kysynyt mi ta poliittista, puoluetta han on mahdollisesti äänestänyt,
missä kirkossa on käynyt tai. käymättä ollut ja muistu tällaisista
seikoista. Mutta Liekki on vaikeimmissakin olosuhteissa.puolustanut
rauhan asiaa ja johtanut kirjeenvaihtajansakin talle kunniakkaalle
tielle.
Kysymys sodasta ja rauhasta on nykyajan suuri jakaja hyvän
j a pahan, taantumuksen ja edistyk.sen, .sekä itse elämän ja kuoleman
välillä ja Liekki on omalla kaunokirjallisella tavallaan asettunut pa­heellisia
sodan voimia vastaan, inhimilliseen hyvinvointiin ja itse
elämän säilyttämiseen pyrkivien rauhanvoimien puolesta.
Tallasena laajan kan.san kaunokirjalliseha lehtenä Liekki on
palvellut hyvin täkäläisten imaanmiestemnie tarpeita ensimmäisen 20-
vuotiskautensa aikana. Liekillä on, kuten nyt ilmestyneestä juhla­numerostakin
näkyy, suuret edisty nu'sen mahdollisuudet; silla vaikka
Liekki onkin nyt päässyt ikavuosiensa jjerusteella "aikuisten" jouk­koon,
niin sen koko olemus uhkuu kuitenkin nuoruuden eteenpäin
pyrkivää tarmokkuutta. .
Sydämellinen onnittelumme taman merkkipäivän johdosta "si-sarlehtemme"
koko perhekunnalle, Liekin, toimittajalle,, taloudenhoi­tajalle;
avustajille, asiamiehille ja-naisille, seka ennenkaikkea Liekin
suurelle ja yha kasvavalle lukijakunnalle. •
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
»frs. Anna. ifeUsUen. P o n ArthU'
riita, täyttääJcealslviiiöKMia, marras­kuun
30 pna 71 vuotta.;
; Oscar BovanJenU, Lac d u Bonne-
' tista, Man., täyttää torstaina, jou- K O B T I T O.V SEKOITETTAVA
Ijxuun.l pnä 83 vuotta. • tX'DEST.V*N •
Aino Pelander^ Torontosta, tayttaa
torstaina, joulukuun I pnä 75 vuotta.
Suotsin soSsdemokratian
eräitä kehitysilmiSitä
Kirj. Axel Jansson Bamäy& on eilmilnpiatävaa. Jopa
monet ^nuoremmatkin sosialidemo­kraatit
saattavat tietää omasta ela-mänjio^
emuksestaan,. että Ruotsissa
ej eieta missään "luokattomassa yh-teislcunnassa",
vaan kapitaljstissesa
Kellgrenin : kantaa ohjelmakysy-
Tu^^\, rti ^ e . , . t i « . — i niykJ5j£sa Ilmaisee parhaiten hänen -----—~ . . — ^^^Tc^^^T^Ts''^'''^'^^^'- '^«-'"^ sekoitettava luokkayhteiskunnassa. He tietävät
rjan ,. j usuun « pna ! uudelleen" ja dtä havainnollistaa;myös, että taloudellmen kehitys €i
l myös se syy, jonka hän erittää Eng- j sodan jälkeen ole mennyt "tasoittu-perjantaina
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavam
ennen toivotuksiin.
• i
Nopeata kulkua
Los Angeles. — Vuoteen 1960 men­nessä
saattaa matkustaja sydda Köö­penhaminassa
aamiaisensa ja saapua
samana päivänä aamupäiväkahville
Los Angelesiin.
•Mahdotontako? Ei, jos se tulee pi­tämään
paikkansa mitä Scandinavian
Airlines Systemin (SAS) presidentti
Tore N. Nilert selitti lentolinjansa
ensimmäisen toimintavuoden juhlas­sa
taalla.
SAS aikoo näet saada suihkumoot-torilentokonelta
taivaltamaan taman
6.000 mallin matkan yli pohjoisnavan
11 tunnissa. Silloin länteen pam mat­kustava
voittaa aiu-lnkoalkaa yhdek­sän
tuntia ja kun lentokone lähtee
Kööpenhaminasta liikkeelle klo 8
aamulla, on se Tyynenmeren länsi­rannikon
aikaa klo 10 Los Angelesissa
samana palvanä. Itään päin matkus­tava
taasen joutuu kääntämään kel­loaan
takaisinpäin sen eijaai^ että
sita tahan meimessa on yhtenään
joutunut kääntämään eteenpäin.
lännin Labour-puolueen tappioon viiri mjs2n, merkeissä", vaan. kuten Otto
me vaaleissa. Han sanoo, etta työ­väenliike
Englannissa ei kyennyt esit­tämään
valitsijoille ohjelmaa, joka
•olisi vastannut ihmisten mielikuvitus­ta,
toivomuksia ja toiveita,.
Kellgren on jakanut 28 kohtaa si­sältävän
ohjelmansa kolmeen kappa­leeseen:.
1) Tuotannollinen täystyöl­lisyys-
2) luokaton yhteiskunta.. 3> sy­vällinen
demokratia ja enemmän
kansainvälisyyttä-. Useat Kellgrenin
"ohjelman" kohdat sisältävät vanho­ja
tunnettuja työväen, vaatimuksia,
joiden puolesta työläiset voivat toi­mia
yhdessä riippumatta snta, kum­paan
puolueeseen he kuuluvat.
•Kellgrerun ohjelmaan luttämat
kommentit tarjoavat kuitenkin tyy­pillisen
ilmauksen ideoloogisesta tyh­jyydestä
puolueen sisalla. Selvitelles­sään
kohtaa "luokattomasta yhteis­kunnasta"
han sanoo:
"Olemme jo pitkällä luokattoman
yhteiskunnan toteuttamisessa. Palk­kakehitys
on .sodanjälkeisenä aikana
tapahtunut tasoittumisen merkeissä.
Työläisen ja virkamiehen keskitulon
ero on_ pienentynyt'.
Tshekkien piirrosfilmi
on lasten suosiossa
Natsikenraalit ylös kumpujm yöstä
Xc, jotka ovat uskoneet .satuja Lansi-Saksan Ja sen perustettavan
armeijan ''demokratisoitumisesta'', saivat uskolleen pahanlaisen kor
lauks^n Bonnista marraskuun 23 pnä tulleesta AV:n uutistiedosta,
niissä kerrottiin, että Hitlerin kaksi johtavaa natsikenraalia on nimi­tetty
johtamaan Saksan militarismin uudestisyntymistä.
Kuten tiedetaan, Länsi-Saksan tarkoituksena on muodostaa vuo­teen
1959 mennessä 12 divisionaa ja 500,000 miestä käsittävä armei-.
ja, mihin lukeutuu 1,300 lentokonetta käsittävät ilmavoimat ja luon­nollisesti
myös sotalaivasto. .
Muutama phiva sitten ilmoitettiin, että tämän uuden armeijan
sydän (muodostettiin I85:sta upseerista ja aliupseerista, ja etta tar­koitus
on jo ensi vuonna saada aseisiin kolme divisionaa — samalla
kun ensi vuoden aikana kehitetään yhdeksän muun divisionan pääl-lystö.
Xäin kehitetään uudelleen Saksan militarismin esiinmarssia, vaik­ka
se on jo alciittanut kaksi maailmansotaa ja siten aiheuttanut
sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä Euroopan kaikille kanspille.
:Merkillcpantavaa myös on, että yanhät natsikenraalit, Hitlerin
rikollisen sodankäynnin johtavat sielut/ovat nousemassa unhoituksen
kumpujen yöstä.
Vastaperustetun "korkeinxman sotiljisasiain neuvoston'' puheen­johtajaksi
nimitettiin. .AP:n tiedonannon mukaan kenraaliluutnaJUti-*
Adolf He-usinger, joka oli toisen maailmansodan aikana Saksan armei­jan
sotaoperatioilden päällikkönä,
Armeija-osaston päälliköksi nimitettiin kenraalimajuri Helmuth
Legeler, joka oii marsalkka Rommelin alainen esikuntapäällikkö län­tisellä
rintamalla.
Meille tietysti puhutaan satuja siitä, että nämä eiliset natsiken­raalit
tulevat X . \ T O : n holhouksen alaisena muuttamaan olemustaan
— ikäänkuin tiikeri voisi täplikkään värinsä toiseksi muuttaa. Tosi­asia
onkin, että meidän silmiemme edessä tapahtuu Saksan militaris- .
min henkiinherättäminen, mikä uhkaa ihmiskuntaa uudella sodalla.
Me saamme nimittäin olla aivan varmoja siitä, että kun Saksan
militarismi tulee kyllin voimakkaaksi, se riuhtaisee itsensä vapaaksi
toisten "holhouksesta" ja sanoo, kuten Hitlerin aikana oli tapa sanoa,
Ts.aekkiläinen piirrostilnu kuuluu
niihin . filmiteollisuuden haaroihin;
jcille \'asta \Tjoden .1945 jalken tar-^
joutui kunnolliset kehitysmahdoUi-suudet.
Tosin jo ennen sotaa ja sen
'iestäessä -valmistui muutamia piir­rettyjä
filmejä, mutta silloin oli ky­symys
tuotteista,-tjoissa ilmeni paljon
vieraitten ivaikutusteii jälkiä Ja joisr
ta kaipasi korkeampaa taiteellista ta­soa.
Monet niistä; valmistetuinkin
vain malhostarkoltuiksessa. Vuonna
1945; itsenäisen Tsheätkoslovaikian ta-;
savallan perustamisen- ja kaikkien
filmiryihmien kansallistamisen , jäl­keen
perustettiin myös piuTOsfilmi-ryhma.
Taman studion filmit, joi­den
tunnusmerklki — kolme pientä
olentoa raidallisissa trikoissa — ovat
käL^tkialla tmmetut, .saavuttivat ly­hyessä
ajassa suurta suosiota ja tun­nustusta
nlm koti- kuin uäkomaiUa-
.<in. Sodanjälkeisten piirrosfilmien
luojat aikoivat siis toimintansa mel­kein
ilman minkäänlaista kokemusta,
mutta he elvat kuitenkaan pitäneet
kimni vieraista esikuvista, vaan pon­nistelivat
löytääkseen tyypillisesti
tshekkiläisen ilmaisun. Nyt kymme­nen
vuoden kuluttua voimme täydellä
•ijTlla vaittaa, että he ovat onnistu­neet
antamaan töilleen täysin uuden-
Jiilsen taiteellisen luonteen, ;jonka
avulla tshekkiläinen piirrosfilmi eroaa
selvästi toisten kansallisutiksien tuot­teista.
Tshekkiläisen piirrosfilmin ensim­mäiset
menestykset sattuivat viiosien
1945—46 valheUle. jolloin Jiri Tmka
oli studion Johdossa. Hänen ohjaa­miaan
ovat satufilmit 'Tsoisä istut­taa
nauriita", "Bremenin kaupungln-
•nusi!kantlt". edelleen "Lahja" ja sa­ta
"Kettu ja tuoppi".
Seuraavien vuosien tuotannosta
olivat erittäin menestyksellisiä fil­mit
"Enkelinkaapu", "Ilmalaiva ja
rakkaus", "Atomi tienhaarassa" ja
"Miljonääri, joka varasti auringon".
Kaksi viimeista käyttää erikoista 11-
malsukemoaan tulkitakseen sosiaali­sia
ja poliittisia aiheita.
Piirrosfilmien parissa työskentele­villä
on ennen kaikkea kaksi paa-maaraa:
tarjota lapsiyleisölle taiteel­lisesti
arvokasta ajanvietettä Ja pe-dagogistii
opetusta (filmit "Laiskuri",
"Piikku Ivanimme", ja "'Kateelliset
elaunet") ja toisaalta innostaa aika-ilunisla
yleiahyödylllsiiu toimiin
(esim. "Kombalni", joka puhuu maa-taloUst)
r'öh. koneellistamisen putkesta
ja"PrikaaU", joka esittää hausikalla
tavalla vuorlteollisuuden tainritsevah
vapaaÄtolsta tij'öapua).
Vuoima 1952 ivalmlstui ehsiinmäi-nen
keskipitikä piirrosfilmi "Omena-jjuu.
jonka omenat olivat kultaisia".
Se kertoo metsän eläimistä, joita lapr
set auttarat kasvattamalla erikoisen
makeita ija; hyviä omejiia, valaisten
pienille katsojille hedelmäpuiden ja­lostuksen
merkitystä.
Seuraavissa filmeissä ammensivat
tekijät kansansatujen r/Kkaasta läh­teestä
Ja loivat filmit "Pata kiehuu!"
tarinan ihmepadasta ja suta, miten:
ahneus ja kyltymätön himo rangais­taan
ja Viime .vuosisadalla eläneen
klassillisen runoilijan Bozena Nem-covan
sadun mukaan tehdyn fllmm
"Kukko ja kana",: jossa kenotaan
kanasta, -joka haluaa tuoda marjaan
tukehtumaisillaan olevalle kukolleen
mihin hintaan tahansa maitotilkan.
Samanaikaisesti alettiin esittaa ly­hyitä
filmejä, jcissa osoitetaan lap­sille;
kuinka paljon tyotd ja älyä
määrättyjen jc.iapaivaisen claman esi
neiden valmistamiseen tarvitaan. T a ­man
lajin ensimmäinen on nimeltään
"Umkkcleipa" ja sita seurasi "Miten
maamyyra sai housunsa".
"Misha kuuluu meille":on tarkoi­tettu
karkkein pienemmille lapsille.
Sen toimmta tapahtuu lastentarhan
•puitteissa. Vume vuonna saatiin paa­tokseen
kuusi lyhytfilmiä käsittävä
sarja, joka •tehtiin tunnetun tshek­kiläisen
maalarin ja- kirjailijan Jo­sef
Capekm lastentarmam "Koira ja
kissa" mukaan.. Tuskin on ainoata­kaan
tshekkiläistä lasta, jonka kir­jahyllyssä
Ci olisi tata kirjaa.
Piirrostilmien studiossa oii parhail­laan,
valmisteilla eraita filmejä. Mai­nittakoon
ennen kaikkea lyhytfilmi
"Maailman luominen", joka pohjau­tuu
ranskalaisen maalarin ja pilapiir­täjän
Jean Effehn piirroksiin ja ker--
too silta, mita kaiikea sattui, kun,
jamala kauan kauan sitten loi täh­det,
auringon, maan ja kaiken suhen
kuuluvan! - Se ei ollutkaan, helppoa
tyota, enKeht.vam 'kiusasivat hanta
sen Sijaan etta olisivat auttaneet, ja
helvetm (ruhtinas turmeli herran
työn. nussa vain taisi. Jumalan kun-.
nittaessa tahtia taivaankanteen otti
pahclamen vartioimattomana het­kenä
ne jälleen alas. Toinen parhail­laan
valmistumisvaiheessa oleva f il­mi
on saanut jälleen aiheensa kan­sansatujen
runsaudensarvesta. Se
kei-too yksinkertaisesta maalaistytös­tä,
jc&a petti itse paholaista. Ta­man
filmin piirtaa kansantaiteilija
Josef Lada.
Jcsef Lada on osallistunut myös
uuden piirrosfilmin "Jano Vlikslmek-ka"
valmistukseen. Sen luonnoisen
on tehnyt neuvostohtitolamen kir­jailija
Sergei Michalkov,jo.-ca on kir-.
ijoittanut lukuisia satuja, eläintari­noita
ja satiireja. •
. Kuvaamataiteilijaih, • säveltäjäin,
Idrjailijoiden ja kasvattajien yhteis­työ,
aiheenvalinta, kansallisen kult­tuurin
klasillisesta aarteistosta tai­teellinen
muoto ja :teknillinen, kyp-syys—.
kaikki nämä yhdessä muo­dostavat
tsheikkiläisen piirrosfilmiin
sodanjälkeisen menestyksen : pohjan,
menestyksen, jota myös monet huo­mattavat
kansainväliset palkinnot ii'
mentävät.
Winter osoitti Sosialidemokraattisen
nuorisoliiton kongressissa. 40:11a kol­messa
suurimmassa pankissa olevalla
rahapohatalla on hallussaan 649 joh­tavaa
asemaa elinkemoelamän alalla
kaiken sen ohella, mika hyöty heille
koituu taloudellisesta, vaikutusvallas­ta
ja voitosta.
RUOTSIN SOSIALIOEMOKBAAT-TISEN
NUOBISOLIITON 8SU:N
KONGRESSI
SSUrn kongressm dramaattinen
kulku on ehka tähänastisista kalk­kein
huomatmn Ilmaus silta, etta po-
I liittaien kriisi on alkanut kehittyä
Huotsin sosialidemokratiassa. Ei ole
liioiteltua vaittaa; etta SSU on kaik­kina
niina vuosina, jolloin sosialide­mokraatit
ovat ' olleet; hallituksessa,
saanut palvella hallituksen suoja­muurina
Sita oikeutettua kritllKkiä
vastaan, jota nuorisolla.-on ollut ai­hetta
harjoittaa.
: Luottamuskriisi .. uudel!eenvalittua
nuorisoliiton puheenjohtajaa Bertil
Lofbeigia vastaan on ilmaus sosiall-demokraatttsten
nuorten tyytymättö­myydestä
sosialidemokratian, koko po-r
litukkaa kohtaan. Kun^ vastaehdokas
Oskar Lmdkvist kykeni saamaan 222
aanta — Löfbergin 227:aa vastaan,
jota Viimeksimainittua Ruotsin tyo^
vaenpuolueen (SAP:n) johto suositte­li
— niin osoittaa tama kehityksen
menneen jo nun pitkälle, etta SAP :n
johto ei VOI enaa samalla tavalla kuin
aikaisemmin luottaa SSU-nuorison
lojaalisuuteen ja tukeen.
LUONNONRIKKAUKSIEN ON
KUULUTTAVA KANSALLE °
NiNl^ä 95:ssa esityksessä, jotka
tehtiin kongressille sosialidemokraat­tisten
nuorten taholta, voidaan havai­ta
voimakasta: tyytymättömyyttä so­sialidemokraattista
. politiikkaa vas­taan
Ongermanlandin SSU-piiri ja
Söderhamnin sosialidemokraattinen
nuoriso.^lubi ottivat. esille kysymyk­sen
'rahalaitosten ja luonnonvarojen
siirtämisestä yhteiskunnan omistuk­seen"
ja arvostelivat samanaikaisesti
teravEisti sosialidemokratian työtä
Ruotsissa.
Ongermanlandin esitj'ksessa sano­taan
mm.:
. "Yhtähyvin sosialisteilta- kuin ylei­sen
inhimillisyyden näkökannalta .pi­täisi
olla helppoa luonnonvarojen yh-teiskurnallisen
omistuksen perustcle-mmen.
Nama ovat luonnon omia luo­muksia,
jotka usein hapeamattömilla
liiketoimilla ovat joutuneet yhtiöiden
omaisuudeksi."
"Vuoden 1952. kongressissa tehtiin
esitys luottolaitosten sosialisoimises­ta.
Kongressi ^suostui esitykseen, mut­ta
tietämämme mukaan ei rmnkäan-lalsla
toimenpiteitä ole tapahtunut
taman toteuttamiseksi" sanoo Hallan-dm
SSUrpiirl yhdessä tukholmalair
sen S:t Göranin nuorisoklubin kans­sa
molempien vaatiessa, etta kongres­sin
on an]ftettavä liittohallitukselle
tehtäväksi ottaa puoluehallinnossa
esille vaatimus luottolaitosten siirtä­misestä
yhteiskunnan omistukseen.
Kongressi el hyväksynyt liittohalh-tuksen
ehdotusta. etta "soveliaalla ta­valla
ajankohtaistettaisiin kysymys",
vaan paatti, «cta kysymys on otettava
esille puoluehallinnossa. SSU:n kon*
gxa-Bi antoi siten täyden kannatuk­sensa
vaatimukselle, jonka kommu­nistinen
puoue on monta momtujsta
kertaa esittänyt.
Monet .kysymykset, jotka otettiin,
esille kongressissa, osoittavat kuinka
luonnollista olisi yhteistoiminta so­sialidemokraattien
ja. kommunistien
\alillac
TAISTELU THTENAISYTDEN
PUOLESTA
Monet sosialidemokraattiset työ­läiset
ovat levottomina ja hämmästy­neinä
seuraimeet Ruotsissa puolue-
Johtonsa loittonemista joukoista. He
olivat toivoneet, että heidän puolueen­sa
täyttäisi sen historiallisen tehtä­vän,
jonka puolueen ohjelma asettaa.
Kim he huomaavat, että puolue on
pet-tanyt taman tehtävän, he kadot­tavat
luottamuksen puoluetta koh­taan,
jonka puolesta he ovat uhran­neet
nlm paljon. Tassa tilanteessa
yha .useammat puolueen jäsenet kat­sovat
Oikeudekseen vetaa itsenäiset
johtopaatokset samalla kun jotkut
ponnistelevat mahdollisimman pitkäl­le
lojaalisuuden puolesta: puoluetta
kohtaan nähden sima viela lojaali-1
vansi^ Saksassa
S M . Mnf>i'Saiu». ^ 9xot. Carl
Claubei]?. ..iceuvostoJiitpsrta fiotavan-keudesta
Ipalasnut «otJineA Hitlerin
6S-joukko]en upseeri. vemMiin
taalla tnstauta. Bcblesvig Vo\iWJOia
Oikeusministeri jimoitti. että. vauglt'
£esfcnen on tapaJitunut niiden iut»
kimusten JoUdoysta, Jolta «n tehty fco-keilutarkoItuksJssa
toimitettujen
jcukkokuohitsemisten selville aaaml-seksi
natsien keskitysleireillä toisen
aikana.
SITÄ
JA
suudeen työväenliikettä ja sen aat­teita
kohtaan.
Kommimistien tehtävänä on Jou­duttaa:
sosialidemokraattisten työläis­ten:
poliittista kyp^mlstä. Ne työ­läisjoukot,
Jotka tukevat sosialidemo­kratiaa,
oVat meidän ystäviämme ei­vätkä'
'vihollisiamme. Soslalldejoio-kraattisen:
työläisen poliittista kypsy­mistä
ei jouduteta Ukeilla vilttailuil-la
hänen, puolueensa vaikeuksiin; hä­nen
valitsemansa johdon halventaval­la
arvostelulla Ja hänen henkilökoh­taisten
poliittisten erehdystensä her­jaamisella.
iEi. liian rohkeita sanoja,
erehdyksiä Ja kiistaa, vaan kärsivälli­syydellä,
toverillista esiintymistä Ja
yhteistä • kamppailua. Kommunistien
velvollisuus on tehdä kaikki voita­vansa'
yhtenäisyyden edistämiseksi
sosiahdemokraattisten työläisten
kanssa. •'-
(Ruotsin Kommunistisen OPuo-lueen
teoreettinen Julkaisu "Vor
Tid"i syyskuun numero, lyhen-
' taen suomennettu.)
i l A A S T AT
Crd£ta tunnettua n
ta haastateltim Buoi
telija kysyi: Mihin
tatte Ijuomicnne mi
oonko?
~ Ei.
- Kenkiin?
, - E I .
- Pukuun?
— EI,
— Tukkaan?
— E l .
No, mutta mihin s
huomiota?
- Siihen, kiinnittää
ta mmuun kuului va
Armeija ostaa
asevoimien ruo
Wasbiiigton. _ Vii
puolustusdepartmentt
ruokataijieiden yksin
ta Ja keskittämistä as
määräämällä, että täi
armeija yksin huole
tuhansien en ruokata
Joita armeija, laivasto
marimlkorpus tarvita
Sitten toisen maa
kongressi painostanut
voimien: ruokavaraito
hävitettävä monien j
toimivien aseellisten
elinten keskenään kil
vien moneen kertaan
^^Keskinkertainen työläinen
joitain tositietoja hänestä
Superior, Wisc. -r- (T-E) — K i i h ­keässä
halussaan osoittaa tassa maas­sa
vieraileiville Neuvostoluton edusta­jille
Amerikan kapitalismin siunauJk-^
sia U.S. Ne^^-s and World Report
nimisen suurten kapitalistien ääni­torven
kirjoittaja Julkaisi askettam'
art^'i!i3lm "keskinkertaisen amerik­kalaisen
työläisen" elämästä.
Antaakseen venäläisille "selvän ku­van
silta kuinka amerikkalainen tyo-lamen
tulee toimeen" julkaisu laihetti
toimituskuntaan kuuluvan valoikiu".'aa-jan
ja kirjoittajan Fordin tehtaassa
Dearbornissa.: Mich.. lammityslaitokr
sen hcibajana työskentelevän Thomas
P. Brackettin 'kothn.
'Brackett valittiin tätä artikikeUa
varten, tiedoittaa julkaisu lukijoilleen
SÄcsi kun "tyo. jota h i n tekee ja tapa,
jonka multaan han elaa tyypillistä
miljoonien muiden teolllsuustyolals-ten
tyosta ja elämästä Bostonista
aina San Franciscoon saakka,".'
Tama työläinen, jonka väitetään
olevan tyypillinen Yhdysvaltain työ­läinen,
omistaa kodin, auton, televi­sion
ja moma muita nykyaikaisia lait­teita.
Hänen tiedotetaan, el: olevan
peloissaan sairauden, (kyvyttömyyden
ja työttömyyden . mahdoUisuuGcsista,
siksi kim yhtio on pannut sivuun va-.
roja, jot(.-ca työntävät pois 'kaikki turr
vattomuuden. Han kykenee lähettä­mään
yhden tyttäristään yhoplstoon
ja vielapa saastamaan rahaakin. Han
vci tehdä, taman 'kaiken siksi kun an­saitsee
$2.13 tunnissa, joka, yhdessä
paljon -ylityön kanssa, korottaa hänen
vuositulonsa yh 5,000 dollarm.
Nämä julkaisun esittämät tosiseikat
epäilemättä, hämmästyttävät Neuvos­toliitosta
saapuneita vierailijoita, jot­ka
on johdettu viskomaan työläisten
kapitalismin alaisuudessa . elävän
"aläspoljettujen" elamaä, vakuuttaa
juliaisu lukijoilleen.
Julkaisu ei kuitenkaan mainit­se
tosiseikasta, että nämä häm­mästyttävät
numerot hämmästyt­tävät
A^se "tyypillistä amerikka- .
laista ty/(>lälstä'' vieläkin enem-mä^
kuin venäläisiä vierailloita.
Sillä Brackettin elämänstandardi
ei ole sen enempää tyypillinen .
keskinkertaisen ameriklcalaisen
teollisuusiyöläisen elämästä kuin
on mainitun julkaisun toimitta­jan
elämänstandardi.
Samalla kun julkaisun raportteri
asetti •:Srackettm vuoden 1954 tulot
5,978 dcllai-lksi, .Yhdysvaltain tyoder
partmentin tilastoissa tiedotettiin'
keskinkertaisen tuotantotyöläisen
tehdastec^isuudessa ansaiimeen kes­kimäärin
$3,737 V. 1954.: Brackettin
tulot niiriollen olivat puolitoista ker­taa
suuremmat kuin ike&inkertalsen
työläisen. Hänen $2.13 tuntipalk­kansa
on korkeampi kuin mita: neljä
viidettaosaa tuotantotyölalsista ja
kakSL-colmattaosaa kaikista autotyö-laisista
saa, Yhdysvalloissa. Itseasi­assa
hänen elinstandardlnsa on hyvm
paljon .yjlapuolslla keskinkertaisen
amerikkalaisen" työläisen elämänta­soa
Julkaisu myöntää, että Brackett
kykenee nauttimaan tästä kor­keasi
eöntasosta silcsi kun tekee
niin paljon ylityötä. Se sanoo
"liänen tavallisesti tekevän työtä .
Imusi päivää viikossa ja toisi­naan-
on työssä sunnuntaiiuikin.
Mr. Braekett suunnittelee vaili-taa
autonsa uuteen v. ^956 mal- :
. liin ensi vuonna, josa saa, tehdä
huomattavan mäaiän vlityota.
Jos yliaikatyö loppuisi, niin hän
suunnittelee pitää vanhan auton­sa
viela yhden vuoden Iisaa."
Jos, yhaikatyö loppuu, niin Bradcett
tulee pltamaan vanhan autonsa hy­vin
inpnta vuotta vielä. TosiselKta
on se., etta hänelle tulee vaiikeaksi
sen;sm pitäminen Ja nykyisen elin­tasonsa
ylläpitäminen suoralla pal­kalla,
joka tekee $
Siunma.on 800 dollariE
mita Califomian ylioi
tee on.;Special Eoonom
maksi: (jota tavallise
HeDenn , budjetiksi),
maara. jolla nykyaiKa
nen perhe voi ikunnoll
meen.: Brackettm per
SI jäsentä, han. hane
nelj'a lasta.
Bracicett olisi vam
olonsa tuskalliskesi joj
lukemaan N.Y. Times
päivän numeron. Silli
doitti. etta 'suurin tuo
tä autoteollisuudessa (
on tunnettu, saattaa
mallia valmistettaessa
•lisuudellä tulee olema^
paivaista laitteet 10 m
•ValmiStamifiSisl. Aöicde.
aikatyötä."
Kymmenen miljoona
hintaln 'iaisi . miljooi
kum mita autoteoUisuu
nut vuodessa yksmpä
Täten sus Brackettin ]
on V. 1956 sama turvj
on ruton tavoin rasiti
osaa tyolaisisa sodanj
sina.
Jos ..Bracket eroteta^
han voi saada 54 dollari
valtion, tyottomyysva
Voidakseen saada selh
hänen on täytynyt tel
rin vahlntäm 106 do
perusvucden aikana. J
vollinen saamaan va
myysvakuutusta 54 do
niin sillom han ei tule
taan apumaksuä Ford
han on ansamnut va
106 dollaria viikossa, i
saamaan valtiolta t3'ot
summan, loka vastaa i
bruttptulcistaan (ennei
tamista-. Han ehka sj
(Jatkuu 3. si\
PÄIVÄN PÄKINÄ
että sopimukset eivät ole sen paperin arvoiisia, mihin ne on kirjoitettu.
Meille puliutaan satuja siitäkin; että iällä kertda mc voimine ;
••luottaa", henkiinherätettävään Saksaii militarismiin, sillä siitä tulee
'•liittölainen'VXATO:n jäsenyydessä. Mutta H i
rakennettiin myös siinä hurskaassauskbssa, että siitä tulee '-liitto-lainen"
tai esitaistelija "idän kommunismia"' vastaan. Mutta kuten
todettiin Hitlerin päivinä, Saksan Imperialismilla on ollut, on nyt ja
tulee edelleenkin olemaan omat maäilmänvailoituspyyteensä, ja niin­muodoin
on itsensä pettämistä, jos uskomme nykypäivän satuihin,
e t t ä -'tällä kertaa voidaan luottaa" Sak.<;an militarismin henkiinhe­rättämiseen.
Länsi-Saksan uuden armeijan johtopaikoilie nimitetyt miehet
ovat varoituksena siitä, mitä tuleva on.
Aasian "Mekka"
Kuten olemme vihreässä nuoruu­dessamme
kansakoulun penkillä is­tuessa
saaneet tietaa, Hidzasm pää­kaupunki
Mekka (Saudi-Arabiassa)
on Muhammedm syntymäpaikka ja
islamin pyhm kaupunki, jossa vuosit-tailn
käy noin 200,000 pyhiinvaeltajaa
— ja liskollaan hekin tietysti autu­aiksi
;tulevat;; :.•:•.•••.•.,•',•::}
Nyt on tullut, niin meille kerrotaan.
Kiinan Kaxisantasavallan pääkau­pungista
Pekingistä aasialainen
"Mekka", missä vierailee Jatkuvasti
sadottäin ulkomaalaisia M pääasiassa
aasialaisia—-'räuppiaita Jä tavalUsla
••ihmisiä: ••
yalkka--"Suuren Rahan" kontrollis­sa
olevat lehdet oVat vuosikausia ker­toneet
sattijä "bamburuokoeslripus-ta",
kuten ne ovat valehdelleet !'rau-ta€
siripustakin", niin nyt ne; Joutuvat
myöntämään, että samaan, aikaan
kun esimerkiksi Yhdysvallat kieltää
kaikUta .r'vääVinaJattelevIlta" kansa­laisiltaan
oikeuden Hilkomailla mat­kustamiseen
ja estää ulkomaalaiset
vierailijat käymästä Yhdyssvalloissa,
elleivät nämä vierailijat suostu rikol­listen
lailla antamaan sormenjälklku-vlaan
Jänkkien valtiolliselle poliisille,
Pekingissä kuulema vierailee joukko­mitassa
ulkomaalaisia. Jotka ovat
valtaosalta kommunismin ja sosialis­min
vastustajia,
.Jotta meitä el syytettäisi "kommu­nistisesta
propagandasta", • lamaam­me
London Observerin Hongkongin
kirjeenvaihtajan Robert Franklinin
uutistiedon.missa sanotaan mm,:
"Kun Hongkongin kuvemöon sir
Alexander Grantham vieraili asket-tln,
Pekingissä, hänelle sanottiin sin­ne
saavuttuaan, että hän tuli sUli-teeliiseri
hiljaisena aikana. Sen; vii­kon
aikana Kiinan pääkaupiingissa
oii ainoastaan 40 ulkomaalaista val­tuuskuntaa.
Tämä voi olla vähän
liioiteltua. SUtä fauolimatta osittai­nenkin
luettelo osoittaa, että Kiinassa
tänä vuonna vierailevien valtuuskun­tien
lukumäärä voi hyvinkjn nousta
kahteensataan.
"Saksalainen torvisoittokunta, is­raelilaisia
kauppiaita, brittiläisiä
kveekareita, jugoslaviälaisla_-kansan-laulujen
laulajia, kabuki-tänssijoita
Japanista.: kulttuuriryhmiä Tunisias­ta.
Norjasta ja Suomesta >— kalkki
nämä, ovat jaiiholna Pekingin valta-:
vassa, kitkattomasti toimivassa pro-pagandamyllyssä."
(Tietysti "propagandämyllyssä" —
mi^ta Ihme ja kumma ^ttel esimer­kiksi
Yhdysvallat huomaa käyttää
suuria rahavarojaan tällaisen ."pro­pagandan"
järjestämisen hyväksi?
Kelpaisi sitä katsella, mikä maa voit­taisi
kilpailun siltä, mihin saadaan
enemmän vierailijoita! — Känsä­koura
».
"Pekingissä v. 1955 käyneiden vie-railijaln
' pitkästä luettelosta näkyy
eraana: -huomattavana tosiasiana
kommunistisessa Kiinassa vieraillei
den Japaniaisten valtuuskuntien lu-kumaftra;^—
joita on käynyt yli 35
lukuunottamatta yksilöltä ja pienem­piä
ryhmiä . . .
"Mielenkiintoista on jnyos se. etta
enemmistö -japanilaisista vierailijoista
— ja tama pitaa paikkansa myös
muihin ei-kommunlstisista maista
tulleisiin valtuuskuntiin — el ole sen
paremmin-"kommunisteja kuin kans-saihatkustajiakaän,
vaan Japanin
eduskunhan jäseniä, lääkäreitä, sano-malehtimleliiä.
tiedemiehiä, kalastus-asiainierikolstuntljöita.
kunnallisjoh­tajia,
opiettäjla ja naisia sekä luon-nollisestt
kauppiaita — he kaikin ovat
vierailleet iPeklrigissä, missä heitä oh
suuresti kestitetty Jämissä he ovat
saneet kuulla paljon pUheita rau­hasta".
.• /.•.••':
(Mitäliän olisi, jos esimerkiksi Yh­dysvallat
kutsuisi suuren määrän
valtuuskuntia /sosialistisesta maail-manösasta^
kestitsisi suuresti kom-munisteja:-<
seri sijaan että heiltä, np
vaaditaan SormenJällcIkuvia) Ja pitäi­si
piäieita.;raiihasta? — Känsäkoura)
' IntiaUi^iipt professorit ja lentopal­lon
peltRit, arabialaiset rauhanpiuo-lustä^
at;;.;- egyptiläiset liikemiehet,
ranskatoiset lääkärit, n u o r i a kaik­kialta,—
tällainen on vlerailijain n i ­miluettelo.
Suurin osa heistä saa
joko suiiremmassa tai pienemmässä
määrässä -vaikutteita siitä mitä he
näkoväl^-Ja. kuulevat.:
"Bi4s'-lempeä brittiläinen kveekari
tuli rajan yli, Hongkongiin sillan yli
takaperin kävellen innokkaasti hei­luttaen
kasiaan kestit
Sivumennen sanoen, k
tuuskunnan johtaja SH
gissa, etta kommunisti
on. uskonvapaiis.
"Kommunistisella Kr
nollisestl oma kala pais
suessaan enemmän VK
vetulleeksi Pekingiin,
hlttaä: kaupankäyntiä
vaikutusvaltaansa vars
"Ja Ilmapallopelaaja
kunnat, laakarit, tans
nooinit, jotka vierallev
vaikkeivät ehkä sitä "bi^
velevat tavötteita, joit£
eivät koskan unhoita -
laajuista niärxisrhin lev
kitetyn johdon alaisuuc
Kuten näkyy, "bamt
mikäli" se on. oiema&j;
kiliian tekemä eikä Ki)
;Mitä':esteitä vubrova
käisemlseksi on olema:
ilmeisesti ' Made-in-US.
.Mutta.aika poikia ne
munistit .ovat! Kutsuv
kaikenmaailman lääkäri
ja."kovaksi keitetyt" lii:
tä voisivat heidän kaut
laan levittää -'marxisni
Ihme vain, ettei esime
yaltäin hallitus ole täti
huomarmut — se voisi
kalkkien 'maiden komm
ta lähettämään vieraii
valtoihin. Jotta tämän i i
la kommunistit rupeal
mään ."kapitalismin aa
maailman! Me vain il
— B