Vapaus, September 8, 1923

              iMumtmm, Bm% S p> — Sai S®p 8
Sp^aiygBfl. Pot, joka tJistai. totBtai ia toaaotal
V A P A U S
> (Lfbeit?)
m OBly ojgaa of FiniMf^etlien ia Cenada. Pob-fn
Sodbory. Oat^ mry Tocaday, TSiojsday and
* Äd7ertisiDgT8tM40epe?eoLlnch. MinlmomcflMge
Esv dagie insertton 76c DiEflöimt on otariaing adverttee»
a^ect The Vapaus is tiis best odvevtioing medinm emoni
l^e Fipnigh People in Canada.
Vapaoden konttori Ja toiadtn» on Libejty BsHIdinf,
lane St, Puhelin 1038.^- Postlosote: ' • ^
^xi9, Sndbnry, Ont.
Canadann^^^vk. 54.00, pooli vk. $2.25, kolm© kL
^^^ÄSySÄn^ja Suomeen, ykai vL ?6.60, pnoli vk.
ja koUne kk. $1.76.
tauksia, joita ei seuraa raha, ei tolia U&etlfimaSn,
ipaitsi aaiamieatcn joill* on takankaet
DmotUBhinta kerran jolaistoista ilmotukaista. 40c.
^tatonmalta. Snnrista ilmotoksista sekä ilinotaksista,
Jddeii te&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
filennus. Knoloilmotnkset $2.00 kerta ja 60e.. lisäS
joUiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotokset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertva; avioeroilmotukset $2.00 kerta, iioo Scaksikartaa; syutymäilmotukliet $1.00 kerta; ha-ntaantieto
» ja osoteUmotukset 60c. kerta, $1.00 k<>lme-
Icertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana,
v ... , •„ • ' --• .V • •
'Jos ette milloin tahansa saa - vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen : liikkeehoitajan pe^-
«oonalliselia nintePä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja,
yhdysvaltalaisen emäjärjeston suhteet phäisi olla'sel­laisella
pobjalla^ että Nova Scotian xnainarit voisivat
valita virbilijansa silloin Icun heidän yhteisen jouk-kojärjestönsä
toiminta sitä edellyttää.
Neljän tunnin työpäivä
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitäS olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. '
' Betrlntered at the Pnet Office Department, Ottawa, as
Hulluna vallasta
Italian pääministeri Mussolini on hämmästyttänyt
maailmaa uusilla häikäilemättömillä teoillaan. Uuti­set
kertovat Italian asettuneen päättävästi sotajalalle
" K r e i k k a a vastaan eräiden alueiden liittämiseksi Ita­lian
lipun alle. Kun me nykyään puhumme Italialta,
tävlvv. ennen kaikkea puiiua Mussolinista. Mustapu-seroiftennseenkanlajainsa
tukemana on hän joka ta­pauksessa
suuri tekijä Italian politiikassa, itänen per-sonalliset
ominaisuutensa ovat aivan kuin tehdyt Ita­lian
nykyistä tilannetta, vastaavaksi. Mussolini p|tää
; itseään kohtalon suurena miehenä, jonka ra^^kaistavaksi
historia on jättänyt suuria asioita. Napoleon, Grom-well,
Mussolini, siinä Italian nykyisen mahtajan tai­vaanranta.
Nimellisesti hän on pääministeri, mutta
Jfäytännöjlisesti on hän taantumuksellisen porvariston
personoitu ,diktaattoi'ii Tähän asti on hätien Jnusta
politiikkansa rajottunut Italian sisäisjin asioihin. Nyt
se on tunkeutumassa käytännöllisenä vallotusretkenä;
., piaan rajojen ulkopuolelle. «,rf,,^'r.':v'-'iiT?»^:!^'?'''
^ ^ E n s i m ä i s e n askeleensa otti> Mussolini Corfun Val­taamisella
sen tekosyyn nojalla, että muutamia Ita­lian
ageniieja murhattiin Albaniassa; Suunnitelmat
näiden sotatoimien; alkami ovat kuitehl^in olleet
jo aikoja sitten kypsät. Itse asiassa Mussolinin val­taannousu
tapahtui Adriaii meren alueille kohdistet-v4^
van valtauspolitiikan merkeissä. Niinpä hän^^^
olikin ensimäistä tekosyytä hyväkseen käyttäen ilman
mitään neuvotteluja Ja hetkeäkään epäröimättä val­mis,
komentamaan Italian laivaston Corfun edustalle
tuhoamaan 'omaisuut^ ja surmaamaan avuttomia, viat-v.:..;
tomia.^ihmisiäy^^;.Äv,-v;..vrr. '\v.vr.s.:^
Vallotusretkensä yhteydessä unelmoi Mussolini
Rooman vanhaa keisarikuntaa. Hän haluaa olla mui­naisen
Rooman luhistuneen m
mahtavan niinen pelastaja. Tämä mielettömyyteen
tähtäävä unelma lyö »yhteen imperialististen nationa'
listien pyrkimysten kanssa Adrian meren itäisten ran­tamien
liittämisestä Italian vallan alle. Italian impe<<
rialistien lehdet puhuvat rauhansopimusten noudat­tamisesta
Jugo-Slavian ja Balkanin maiden kanssa ai­noastaan
niin kauan kuin se on pakollista. Viimeisenä
uhkauksena on kieltäytyä tunnustamasta kahsojen lii­ton
välitystä paraikaa käynnissä olevissa sotatoimissa,
huolimatta siitä, että Italian hallitus on itse kansojen
'liitoo jäsenenä sitoutunut alistumaan sen vaatimuk­siin.
^
f SilÄitön' häikäilemättömyys on ollut alunpitäen
Mussolinin 4öl>t»kankannu9tiihena ja tässä silraittö-myydessään
on Mussolini löytävä perikatonsa,
h '
^ Union asioiden järjestäminen
Nova Scotiassa
Useat Nova Scntian mainarien järjestön paikallis­osastot
ovat tehneet vaatimuksen vaalien toimittamises­ta
järjestönsä toimeenpanevien virkailijain valitsemi
seksi./Lewisin antamien erottamismääräysten ja lakossa
olleita kaivostyöläisiä vastaan annetun estetuomion ta
kia on hiilenkaivajain järjestön päävirasto' nykyään
sellaisen sekaannuksen vallassa^ että parhaimpana kei
nona siitä selvittämiseksi pidetään uusia virkailijain
vaaleja. , .
Vaikka'kaivosmiesten joukot ovatkin pysyneet eheä
nä yhtä hyvin lakon jälkeen kuin lakon aikanakin, on
heidän käytännöllinen uniotoimintansa nykyään vält-tämättöraästi
hajanaista. Suuri osa jäsenistöstä'ei tun>
pusta sitä väliaikaista virkakoneistoa, jonka. Lewis ni­mitti
erottamiensa radikaalien titalle. Joukoilla ei ole
olit}!:, tilaisuutta sanoa ratkaisevaa sanaansa järjes­tönsä^
asioiden suhteen. Joukot hab saada monien
kohtaamiensa selkkausten perästä ,taas uutta vakuutus­ta
elimellisestä voimastaan järjestössään.
Vaadittujen virkailijain vaalien muodollinen jär­jestäminen
kuuluu Leivisille. Onko hänellä edes sen
vertaa elävää järkeä, että hSb suostuu tähän joukkojen
luonnolliseen ja oikeutettuun vaatimukseen. Mitä pi­kemmin
vaalit voitaisiin toimittaa, «sitä terveempää se
olisi Nova Scotian mainarien järjestön nousemiselle.
Pitkittämisillä ja luonnottomilla vastaanhankaamisilla
Voi Lewis aiheuttaa suurta vahinkoa mainarien järjes-
Kerran taas on singonnut työn ja tieteen säih­kyvästä
ahjosta kirkas kipinä ihmiskunnan toivojen
{taivaalle. Tämän kipinän lennättäjänä on tällä ker­taa
viime aikoina juurta kuuluisuutta saavuttanut säh-kötaituri
tri Steinmetz. Hän selittää, että ei kulu
enääiT pitkiäkääij aikoja, kun ihmisten" ei tarvitse teh­dä
kuin korkeintaan neljä tuntia työtä päivässä. Ke
hitetyt tuotantotavat ja ennen kaikkea sähkö tekee
tämän mahdolliseksi, y
Tämä ajatus tuntuu häikäisevältä ja on se omian
sa sytyttämään innostuksen kipinän jokaisessa ajattele
vassa ihmismielessä. Koittaako ihmiskunnalle vih­doinkin
ikiaikoja unelmoitu onnen aika? Tuotanto­laitokset
ovat niin käytännölliset, että ihmisten kor­keimpia
vaatimuksia vastaavat elintarpeet voidaan
tuottaa nelituntisella työpäivällä. Sama käytännölli-,
syys siirtyy työpajoista kodin piiriin. Taloustyöt ta­pahtuvat
kuin siivellä pyyhkäisten. Ruuan valmis­taminen
rajottuu vain jonkun nappulan painamiseen.
Huonekalut siirtyvät sähköjohtojen avulla. Astiat puh­distuvat
automaattisissa pesulaitoksissa. Lattiat puh­distuvat
aivan kuin itsestään kun'niille ohjataaa säh­kövirta
ja samoin tapahtuu mattofjen suhteen. Perunat
kuorivat itse ^ itsensä hinkkautumalla toisiaan vastaan
sähköllä käyvässä laitteessa. Vuoteet vetäytyvät ko­koon;
yöllisiltä tiloiltaan nappulaa painamalla. Vaat­teet
peseytyvät kuin' ihmeen kautta ja, silittyVät kun
niihin ohjataan sähköaalto seinässä olevasta johdosta.
Ja näin satumaista työn ihmettä loppumattomiin,
niin että varsinaista työtä jää ja voidaan jättää vain
seri verran kuin ihminen nautinnokseen tarvitsee.
Lyhyt työpäivä kuuluu jokatapauksessa jo auto­maattisesti
maailman kehityksen menoon, mutta kehit­tyneiden
tuotantovälineiden siunaukset eivät silti suo-raiiaisesti
ja ilman muuta lankee itse työntekijäin hy­väksi.
Jo nykyaikaisilla välineillä voisi työpäivä olla
yleensä paljon lyhempi kuin mitä se on. Mutta niin
ei kuitenkaan ole asianlaita s i p syystä, koska kehite­tyt
tuotantovälineet efvät ole tarkotetut' lyhentämään
työläisten työpäivää,' vaan tekemään voittoja 'omista­jilleen.
• >• .
Yllä kuvatun h^il^isevän unelmfm toteutuminen
lopputingassa riippuu siitä, että itse työvälineiden
käyttäjät saattavat teknilliset saavutukset «^palvelemaan
unelmoidun työpäivän asiaa.
" ^'Valtiopetos''^
Suomessa tapahtuneiden työläisten jähtausten joh­dosta
kiriottaa Tukholman «Pölitiken» m.ra.' eeuraä-
•vaa: • • ^ ) ' : : ^ - . ~
Valkoinen terrori Suomensa alkaa ilmeisesti nostaa
päätään yhtä r^vokkaana kuinpikaisemmin huolimat­ta
siitä^ että maan ^^alonpoikaishallitus Kallio^-Vennola
pitäisi ollaväriltään hieman «liberaalinen» jV «demok­raattinen
». Sähkösanoma ei ilmoita ..lähemmin, mitä
hirvittäviä rikoksia suomalaiset kommunisitt ovat teh­neet
ja mikä on antanut aiheen tähän valtaiseen vai-tiotoimintaan
koko . puolueen hallintoa, valtiopäivä-miesryhmää
ja sanomalehdistöä vastaan. Puhutaan to­sin
valtiopetoksesta. Valkosuomalaisilla oi^ kuitenkin
merkillinen käsitys «valtiopetoksesta». Kun Suomen
vasemmistolaissosialistit ja ,kommunistit^pari vuotta
sitten antoivat ju^listuksen Suomen' Karjalaa vastaan
harjoittaman sotaprovokatsioonin joj^dosta —-yks kaks
o|i tämä rauhanpropaganda valtiopetosta. Vielä tänä­kin
päivänä ^tuomitaan tSmän «rikoksen» johdosta,
valtiopetollisena. Kun saadaan osoitetuksi, että-^ joku
työläinen qn tullut taikka raenilyt luvatta Venäjän
rajan yli - / h e t i saa hän joitakm vuosia kuritushuo­netta
«valtiopetoksesta». Valkoisessa Suomessa on yli
päänsä valtiopetosta Jäsenyys kommunistisessa taik­ka
vaseinmistososialistisessa puolueessa.
/"^•^"^Palkat Venäjällä *"
Neuvostohallituksen suhtautumisesta palkkojen jär­jestelyyn
on eräässä viikkolehdessä .«Industrial and
Labour Information» julkaistu huomiota ansaitsevia
tietoja. Palkat määrätään tätä nykyä'kahdella eri ta-^
Valla.VValtio' määraa ensinnä alimman paikan, joka
ön maksettava kaikissa liikelaitoksissa, mutl£^ sen l i ­säksi
voivat asianomaiset puolet tehdä vielä tariffiso-pimuksia.
Valtion iisetustietä määräämät minimipalkat ovat
voimassa kaikellaisissa liikkeissä, olivatpa nämä sitten
valtion liikkeitä tai yksityisiä. Mutta vain viimemai­nituissa
voidaan palkkoja saada kohotetuiksi ryhmä-tai
yksityissopimusten kautta. Valtion laitoksissa voi­daan
palkkoja muuttaa ainoastaan ryhmäsopimusten
kautta. Niisiä valtion laitobissa, missä tällaisia rj^-
mäsopipiubia- ei tehd$, korotetaan palkkoja, elleivät
olosuhteet sitä jphdottomasti vaadi, harvoin 'valtion
määräämää minimipalkkaa korkeämtnibi^ Valtio lo­petti
työläisten palkanmabun luonnossa lokakuussa
1922 j a siitä saakka on palkka suoritettu vain rahassa.
Palkat ovJQt yleensä kohoamana. Tilastot osoittavat,
että palkat vajpaita «markkinoita varten työskentelevis­sä
ja valtiosta vähemmän riippuvissa liikkeissä; ko­hoavat
nopeammin.
— Kreikan ja Italian välillä puhjenneet sotaiset
selkkaubet ovat omiansa osottamaan paljon ylistetyn
kansojen liiton tehottomuuden sotien' ehkäisemisebi.
Kreikan < ja Turkin välisen ristiriitaan liittyvät itse
kansojen liittoon" kuuluvain, imperialististen maiden
rTstirifdat.: Ne jotka odottavat kansojen Hitolta jotain
todellista työtä sotamaiden rauhottamis^si, saavat
l|autoa ^toteutumattomia unelmia.
Paljon pohuvaa kirjo­tusta
fliuutamassa Toronton lehdessä
oli painettuna näyte Torontossa ole­van
Doihlhion meteorolo^sen obser-votorin
virallisen seismografin mer­kinnästä
Jaapanissa muutama päi­vä
sitten tapahtuneesta maanjäris­tyksestä.
Toronton seismografin neu
la alkoi piirrellä tökerön näköisiä
viivojaan paperille perjantai iltana
noin kalcsitoista minuuttia yli kym­menen.
Ensin riipoi tuo salaperäis­ten
voimain liikuttama kynä - har­vempaan,
ikäänkuin epäröiden, mut­ta
vähitellen piirtely vilkastui, ol­len
kiivaimmillaan kello 11 aikana
illalla.
Tavallinen ' ihminen askartelee
vaan huolettomana ja tietämättö­mänä
omissa edesottamisissaan,
mutta jossakin Toronton observa-torin
kammiossa ' pieni vaatimaton
laite kirjottaa ikäänkuin suuren
hermostuneisuuden vallassa mität­tömälle
paperinauhalle_ mieltä jär­kyttävää
kieltä 6,150 mailin pääs­sä
myllertävästä miljoonia ihmisiä
kohdanneesta kamalasta onnetto­muudesta.
Tämän koneen kynä ei
valehtele, ei luo harhakuvia, vaan
vetää paperille suuren ^tietäjän
tulisia piirtoja laajan mantereen ja
maailman mahtavimman Weren ta­kana
tapahtuneesta mullistuksesta.
Jokainen, joka hänen «puustaviaan»
ymmärtää, voi tyrmistyneenä lufiea
niiden hälyyttäväa puhetta yhdes­tä
suurimmasta onnettomuudesta
mitä ihmislasta ön koskaan kohdan­nut.
Ja muutaman' hetken perästä,
kun Toronton seismografi on jo
sanonut .sanottavansa, kierivät
ikäänkuin kaikuna masentavat tur-manViestit,
jotka toteavat •. prikul­leen
mykän piirtäjämme paljon pu­huvat
koukerot.. \
Inhimillinen tiede j a sen ihmeel­liset
välineet ^ötati-^jo- kehittyneet
niin korkealle, että ne huimaavat
tavallista vlhmisjärkeä; >
— Loire-joki on pisin joki Rans­kassa
I » » •
— 'Manitobassa, Saskatcbewanis-sa
ja Albertassa on nykyään käy
tännössä vähintäin 35,000 trakto­ria,
eli peltoveturia. Noin kymme­nen
vuotta sitten olivat nämä uu­denaikaiset
maanviljelysvälineet ko­konaan
tuntemattomia.
«• » •
— Englanm'n suurimmat satamat
ovat Lontoo ja Liverpooli.
Uusia kysymyksiä
- T Mitä • ymmärretään voimako­neen
hevosvoimalla- ja mitenkä se
) määritellään?
— Kuinka paljon Canadan väki­luku
on lisääntynyt viimeisen kym­menen
vuoden aikana? ;
— Kuinka kauan lasin valmistus
on ollut-tunnettua?
— Kuka rakennutti paljon puhu
tut Babylonian riippuvat puutar­hat?
*
— Kuinka monta pÖstikont'toria
bnCCanadassa? •' -
Naimleönin arvon-merkit^
Kun.. Napoleon aikoinaan tallasi
Italian jalkansa alle, julisti hän it­sensä
vmyöskih Milanon kuninkaak­si
ja otti haltuunsa tälle kuninkaal­le
kuuluvat koristukset ja arvomer­kit.
Nämä merkit 'ja hepenet jou-^
tuivat sitten "Napoleonin kukistut­tua
itävaltalaisten , haltuun ja kul­jetettiin
Wieniin v. 184«. Italian
hallitus on niitä TlSeinpyjrtänyt ta­kaisin,
mutta Habsburgin suku ei
suostunut luovuttamaan. Nyt kun
Itävalta on muuttunut tasavallak­si,
eikä luule tällaisia kuninkaalli­sia
arvomerkkejä tarvitsevansa/ on
ne luovutettu Italialle.
Näistä arvon merkeistä mainitaan
yksihihainen kuninkaallinen^kauh-tana,
joka ikuulua olevan i erittäin
hieho ja kullalla sekä muulla kau­niisti
koristeltu, niin että asiantun­tijat:
Väittävät sen olevaii kauniim­man
; ja kalliimman kauhtanan, mi­tä
mikään kruunupää on koskaan
kantanut Edelleen kuuluu niihin
kuninkaallinen tounu, joka on
myös kullalla ja' jalokivillä kal­liisti
koristettu.; Historia kertoo^ et­tä
Napoleon noustessaan (Milanon
kuninkaallisellevaltaistuimelle tou­kokuun
26 päivänä v. 1806,* oli it­se
omin käsin painanut täm^n kruu­nun
päähänsä ja lausunut seuraa­vat
historiaUiset sanat: citse jumh-lä
on sen minulle antanut ja voi
sitä, joka siihen kajoaa.»
Kruunun historia ja . niiden ih­misten
kohtalo,, j jotka tätä kruu­nua
ovat himoinneet, ja hallussaan
pitäneet, osoittaa kylläkin oikeaksi
Nopoleonin lauseen^ että «voi sitä
joka siihen kajoaa». Napoleon itse
kukistui ja 'Hahsburgin suku on
kukistunut ja. Italia saa kraununsa
takaisin., Ennustaako se nyt myös­kin
It^an lauunupään kukistumis-tei
jää tulevaisuuden nähtäväksi.
Jotkut kyllä arvelevat, että itse
Mussolini aikoisi pistää kruunun
omin käsin pIShäAsä, kuten-N^o-leon
aikoinaan teki, mutta hänen­kin
on silloin muistettava, että <voi
sitä, joka siihen kajoaa».
ja vasta-
Canadan hrmeijassa maail­mansodan
aikana • palveli 2,000 ca-nadalaista
intiaania. Sodankäyntiä
avustaviin rahastoihin lahjottivat
intiaanit sodan aikana kaikkiaan yli
20,000 dollaria.'
PÖYTÄKIRJA /
tehty Canadan työläjspuolu-een
suom. järj. toimeenp.
komitean ylimääräisessä ko-kokouksessa
elok. 23p.' 4923.
^Saapuvilla oli Aino Gröndahl, O.
K. Jokela, J. 'Latva, J. Kahila, J.
Rajala sekä , Vapauden toimittaja
tov. Saari ja Vapajidesta tov. N.
Terho. _
: Sihteeri ilmoitti kutsuneensa. ko­kouksen
koolle siksi kun toverit
Saari jä Terho olivat tulleet kau­punkiin
ja tov. Saari ei vielä • ole
persoonallisesti ollut kosketuksissa
t. p.'komitean kanssa ollessaan Va­pauden
toimittajana ja t. p. ko­mitea
Vapauden toimitustavan val­vojana,
niin hyvän yhteisymmär­ryksen
säilyttäiniseksi on persoo­nallinen
keskustelu terveellistä, jo­ta
aikaisemmin olleiden toimitta­jien
kanssa on hyvällä menestyk­sellä
käytetty. Tovr Saari jkertoi
tekemistään havainnoista lehdessä
olbaikanaan 'ja" niistä muutoksista,
joita hän on tehnyt lehden toimi­tustavassa,
pitäen silmällä sitä, et-tä^
lehti voitaisiin ulos antaa aina
niin inonipuolisena kuin mahdollis­ta/
ja siksi joutuu toisihaan sivuut­tamaan
monia sellaisia pitkiä peri­aatteellisiakin
selostuksia, joita
päivälehdet julkaisevatj mutta kui­tenkin
koetetaan niin paljon kuin
mahdollista antaa lehdessä tilaa
kolmannen kansainvälisen periaat­teita
selventäville kirjotuksille; toi­voi,
että lehti saataisiin toimitet-.
tua sellaisena että se järje'3tyneitä
työläisiä yhä enemmän tyydyttäisi
ja että lehden tiläajamäärä yhä
kasvaisi, joka merkitsee sitä, etta
yhä lukuisammat joukot kokoontu­vat
lehden ehdustaman kannan kan-
;iattajiksi. Tov. Saaren tulkinnan
lehden ^toimitustavasta t. p. komi­tea
hyväksyi edelleenkin^menettelyr-tavabi.
" ^ .
j ' Toisen piirin, piiritoimikunnan
kirje luettiin,-- jossa tiedusteltiin,
josko t p. komitea voisi antaa hei­dän
piirinsä , tupa-akitaattorille
korvausta i$20 knussa. ^Korvaus
myi^nettiih,. mutta ; kuitenkin tie­dustellaan'
koska, he aikovat tupar
aki&attorin lähettää liikkeelle - ja
kuinka kauan aikovat sitä pitää pii­rissään.'
' ,
Yhd. Suomen jäij. t p. komi­tean
kirje luettiin, jossa ilmoitet­tiin,
että yhtyvät meidän päätök-seeny
Suomesta tulleiden todistuk­sien
hankinnassa. Asiasta päätet­tiin
ilmoittaa Suomen Työväenpuo­lueen
puoluetoimikunnalle.
Yhd. Suom. järjestön t. p. "ko­mitean
kokouksen pöytäkirja luet­tiin
ja liitettiin failiin.
Springtimen johdosta syntjoiee-seen
kahnaukseen päätettiin kir-J
jbitaa Thd. järj. t. p. komitealle
ja asianomaisille liikkeille. _
Organiseeraajan, tov.' Hendrick-sonin,
kirje luettiin, -jossa hän se­losti
matkansa alkua lännen osas­toissa.
'
V Tov' J. W. Ahlqvistin raportti
luettiin, jossa hän selosti uudelleen
käynnistpn Veri)[^lli,on I^tyerin o?
sastossa ja lähetti sanotun osaston
varoja $400 tr^p. komitean säily­tettäväksi
siihen asti kun osasto ^al­kaa
rakentaa huoneustoa itselleea,
jolloin varat on heille takasin luo-vuettava.'
Varat päätettiin ottaa
vastaan ja liittää järjestön rahas­toon
säilytettäväksi panldssa,. sekä
raportti hyväksyttiin.
ManyberiTn osaston Brjs luet­tiin,
jossa he vaativat toimeenpa­nevan
komitean Ikyväksymäan tahi
hylkäämään heidä^ tekemänsä pää­tös,
jolla he osastostaan ovat erot­taneet
Mrs. ja Eveft Piefssan. Sa-'
Egyptin felläh lämmittää kurjaa savimajaansa Faraoiden, noiden
ijätisäilyvien pyramiidien rakennuttaJain muumioilla. Tavat, valiiolii.
tot, hallitsijabuoneet, valtiot ja kansat tulevat ja menevät loppumat,
tomana jabona. ^Mutta näitä mahtavampana, koskaan kaioamattomans,
ijäti kasvavana, aina joonilaisen filosofian varbaisimmasta alusia ääi
avautuen yhäti lisääntyvässä loistossa, sivuuttaen kaiken muun, leviten
maasta''maahan ja kansakunnasta toiseen - jatkuu yhä -
don majesteetillinen eteqpminen.
Meidän aikamme suuri tehtävä, jota muinaiset
tieleell JjQ
ivMiuTo, jo-tt ujumaiset pimeät aikakaudet
eivät käsittäneet, vielä vähemmin saavuttivat, on tieteellisenUiedon levit-täminen
kansanjoukkojen keskuuteen. Tämän tehtävän vaikeudet voi.
vat kylläkin olla suuret ja me voimme niitä laaijentaa mielemme mii-kaan,
mutta meidän pyrkimyksenämme on kamppailla noita vaikeuksia
vastaaiv ja meidän unettomat yömmekin ovat pyhitetyt niiden voittami.
seksi.'' !' .'. '
Siinä yleisessä rapjleutunlistilassa, joka, kuten kaikki historian fiyvim.
pien Etuuksien tuntijat myöntävät, on päässyt valloilleen kapitali^foQ
maailman kaikissa suhteissa^, löytyy, ainoasjaan kaksi tekijää, jotka ovat
säilyttäneet elin- ja lisääntymisvoiraansa keskellä kaikkea sitä turmele
vaa itsekkyyden ruostetta, joka on syöpynyt porvarillisen maailraan. elä­mään.
Nämä kaksi mahtia ovat tiede ja kansa, tiede ja työväenluokka.
Ainoastaan nämä yhteisvoimin kykenevät elvyttämään kulttuurin uudelU
elämällä.; _
JlCun nämä nykyisen yhteiskunnan kaksi äärimmäisiä tukikolitaa. tiede
ja työväki, yhdistävät voimansa, tulevat ne rautaisella kädellään inuis-kaamaan
kaikki esteet kulttuurm tieltä ja juuri näiden voimain yhteisyy­delle
olemme me järjestyneet työläiset päättäneet pyhittää elämämme vii­meiseen
hengenvetoon asti.
massa-yhteydessä luettiin E. Pies-Iettä Suomesta, on taas tulossa iän-ian
kirje, jossa'hän tselosteli syy­töksiä,
joitai häntä vastaan on teh­ty,
muun muassa että hän olisv-ka­valtanut
sikäläisen osaston varoja
12 dollaria. T. p, komitea jb edel­lisessä
kokouksessaan velvoitti osas­ton
näyttämään todisteet sanotusta
rahaerästä, mutta koska sitä ei ole
tullut, niin ei t. p. komitea vielä
nykyään ratkaise asiaa vaan vel­voittaa
sihteerin kirjoittamaan uu­delleen
ja selostamaan"'-yhteisym­märryksen
tarpeellisuutta, ja vaa-tibaan
osastolta todisteet tuon ra­haerän
kavalluksesta. -
Toiselle piirille' päätettiin lähet-.
tää tov. Terhon mukana Torontoi^
osastolta lainattu varjokuvakone.
Luettiin tov. Tenhusen kii<je työn
alla oleviin kirjoihin^ nähden; joita
toveriliikkedt , tulevat-kustanta­maan.
Erikoisemmin emme katso­neet-
asiasta vielä päättää ennen^
kuin Vapauden johtokunta sanoo
ajatuksensa, sillä he ensikädessä
tuntevat . mahdollisuudet. esimerkik­si
kuinka paljon'voidaan mitäkin
kirjaa myydä, tällä puolella, kuten
nyt juuri valmistuvaa runoteosta.^
Pöytäkrijan tarkastajiksi valit­tiin
J. Bajala ja |[. Kahila.'
Kokous fopetettiin.
Vakuudeksi v
Jiissi Latva,
v. tsihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläole-van
i pöytäkirjan ja hyväksymme
sen sellaisenaan. ; '
John Katöla, . ; John Bajala,
pöytäkirjantarkastajat
ne lahtareita, varustettuna väären­netyillä
todistuksilla. Heidän nimet
ovat: jääkäri Jaakko Erikoinen ja
suojeluskuntalainen Toivo Eko!»,
Ala-Härmästä. J ä ä k ä r i Elias Her-nesmemi
ja suojeluskuntalainen
Jaakko Ollila, Lappajärveltä.
Piiritoimikunnan puolesta
J . Oksanen,
Eri paikkakuniiilla
•I*. : p . ^piiritoimikunnan ••haltuun
on jätetty ^muutamia todistuksia;
ne.on lähetetty Vaasan 1. etel. pii­ritoimikunnan
toimesta ja ovatyhe
pyytäneet näistä todistuksista ilmot-tamaan
toisilla! paikkakunnilla ole^
ville, ^äsa^iMäfidoUisesti nämä a^-
anomaiset henkilöt nykyään oleske­levat,
r Sikäl^sen piiritoimikunnan
kirjurin on täytynyt ohranan vai­noamana
hävitä paikkakunnalta.
Toinen kirjuri on lähettänyt nämä
käsillä olleet todistukset. Todistuk-sia>
jon seuraaville henkilöille: Arvi
Hakala, Kauhajoelta. Hän, on ollut
jäijjestyneiden työläistei^ luottohen-kilönä
ennen ja jälkeen sisällisso­dan.
Iisak Peräkorpi, Kurikasta, on
ollut valkoisten riveissä, idutta kut­sunnan
kanttaa' Ori viimeaikoina
kuulynut sikäläiseen^ sos.-dem. työ­väenyhdistykseen.
Ei ole lakonrik-kuri
eikä lahtari, joskaan ei ole
LADYSMITH, B. C.
^ Nyt I ne on ollut ne kesäjuhlat
ja saan myös mainita, että ne on-
.nistuivat mitä. parhaiten jos jiinilt-
•'täin' siitä'voidaan luoda miaVääti-lainen
johtopäätös että kuinka run­saasti
on osanottajia, niin näihin
juhliin oli saapunut kaikki, likeltä,
ja kaukaa, jotka tunsi vähänkään,
tämän vielä heikon, mutta samMli
tosivallankumoulkselii.sen 1 i ikieen
kutsua.
Ensinnä toveri P. Parta. kutsui
juhlavieraat koolle, lausuen kaikki
tervetulleeksi ja lyhyesti selostaen
mitä juhlissa tullaan tarjoamaan
ja mihinkä ,tulot juhlista käytetään,
ja lopuksi esittäen ohjelman jakajan
Mrs. E.'Lindin suorittamaan t«b-täväänsä,;
joka vuorostaan esitti,
toveri ^testo^ Altiinin puhumaan.
Hän tehden selvää päivän tarkoi­tuksesta.
Puhujina esiint.vi myös'
•A. Kotila ja Wester Sillanpää Cha­se
Riveriltä. Sitten vallankumousta
•uhkuvia runoja lausui E l i Palo, Ida
.Somppi, A, Wahkuri ja Kivelä. U-dysmithin
toverittaret Mrs. L Luth-rien
johdolla lauloivat hyvin soin-tuvasti
pari yhteislaulua ja laululla
myös innosti yleisöä nuorukaiset
Häkki ja Elsi Äitiin. Muuten päi­vä
meni mitä parhaiten, jota oK.
avustamassa sula yhteisymmärrys.
'Puhdas tulo juhlista oli 42 dol­laria
50 sentitiä, joka tullaan luo­vuttamaan
agitatsioonirahastgon.
Y/ksi asia joka vaatii vähän huor
mioon ottamista, on seuraava: Kos­ka
metsälkämpille on myönnetty 8"
tunnin, työpäivä, niin olisi suota­vaa
että paikkakuntamme kämpillä
olevat urakkatyöntekijät eivät pyr­kisi
tekemään ylityötä ja sunnua-taisin,
koska se on vahingoksi teil­le
itselle ja samalla alalla tyfl's-kenteleville
tovereillenne, ei aino­astaan
sillä kämpällä missä tällais­ta
harjotetaan, vaan koko raaakun-n^
ssa työsbfenteleville työläisille. .
iPoismenokuume on tullut kansa­laisille.
Paikkakunnalta lähti Yh­dysvaltoihin
toveri S. Luhtala per­heineen,
jplle paikkakuntamme to-verittaref
: hommasivat lähtöjuhlatr
jonka toveritar ja toveri Luhtala
oli paikkakuntamme väestön m«-
lestS ansainneet. Aikaisemnun
järjestyneen työväen toiminnalle o- mmuuuuvttui SO aÖmU IuUlHinU maahan ^ too^ ^äjj a>t•,
sannut paljoa arvoa antaa, siten. Jlaapa pörheinecn ja IMrs-kuuluu
todistuksen^ sanamuoto. Fe- son.
lix Sillanpää, Kauhajoelta. Hänelle
on johonkin tänne C^nadaan lähe­tetty
todistus, jossa on sanottu, et­tä"
lian on ottanut vapaaehtoisesti
i^saa lahtarien puolelle. Tämä tie­donanto
kuitenkin erheellisenä pe­ruutetaan.
Tuo kysymyksen alainen
lahtari on yllämainitun veli ja hän
on -edelleenkin valkaisemassa Suo­mea.
F. Sillanpäätä vastaan el heil­lä
ole mitään sanottavaa. \ v .
Suomesta tnileilla kirjejUS on
meitä pyydetty jäijjestyneille l^öläi-siile
tässä maassa huomauttana^
Kirjeenvaihtaja.
- O -—
COmAUGHT, ONT,
Olemme saaneet sattumlta i^'
simme erään Hrfeen, jonka' eräs
;Lappajärvefäinen Mtati on tänne
hiottanut, rtoin puolitoista vuotta
sitten.' Kirjeessä on .hän tahton^^
siliteilä Jahtariha ofiaan.'; Sosb
mainittu lahtari M , ! Vutitm
nykyään saapunut tä^ne ja iosi»
hän on vielä pyydellyt, ettei mvss'
tefla sitä hänen Mpettm