Vapaus, March 22, 1972

              Sivu 2 Keskiviilkiko, maalisk. 22 p. W€d., Mar. 22, 1972
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Mtenager: V. KENTALA
. Telephone: Office and EdStorial 674-4264
Pnblished once veekly: Wednesdays by Vapaus FuUlshing Ca Limited,
100 Elm St. West, Sndbury, OntariOi Canada. •
Mailing address: Box 69.
Advertising rates npon application, trandation free of charge.- ••
Second Class Mail registration Nomber 1076'
•.M«niiber'6.M.I• ^iCANÄDIÄN LANGUAeE-PRESS
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11J0, 6 kk. $6.25
Asiallinen vähemmistöraportti
Jos '%äntä heiluttaa koiraa'> eikä päinvastoin,^ m se on
ainakin jotakin tavallisuudesta poikkeavaa.
' Mutta poliittisessa elämässäimme tapahtuu usein niin, että
sen täi tuon elimen vähemmistöraportti on paljon asiallisempi
kuin on "virallinen" enemmistöraportti.
Tällainen asetelma tuli erittäin selvästi esiin viime viikon
lopulla maan perustuslakiongelmia käsitelleen komitean"enemmis-tö-"
ja "vähemmistöraporteista", missä vähemmistöraportti edus­taa
asiallisuuden lisäksi myös melkoista asiantuntemusta ja vas­tuunalaisuuden
tunnetta, jota vastoin "enemmistö" raportti on
mitään sanomaton ja suoraan sanoen farssia muistuttava asia­kirja.
Kuten tiedetään, Canadan perustuslain uusimisesta, uudelleen
kirjoittamisesta ja kotiuttamisesta on keskusteltu pitkästi ja le­veästi.
Asian johdosta on pidetty liitto- ja maakuntahallitusten
konferensseja vuodesta 1968 lähtien. Opposition toimesta on vaa­dittu
erikoisen tutkimuselimen muodostamista mutta liberaalien
muodostama liittohallitus kieltäytyi siitä aina helmiktiuhun asti
V. 1970 jolloin pääministeri Trudeau ja hänen hallituksensa il­meisesti
luuli, että nyt on kaikki miltei valmista.
Niin muodostettiin perustuslain ongelmia tutkiva erikoinen
alahuoneen jä senaatin yhteinen komitea. Sen tehtävänä oli kul­kea
ympäri maata ja ottaa vastaan asiaan kiintyneiden ehdotuk­sia
ja esityksiä. Komitea järjesti kaikkiaan 145 tällaista yleistä
kuulustelutilaisuutta.
Kaiken tämän perusteella julkaistiin viime viikolla "enemmis­tön"
mitään sanomaton raportti, josta enemmistön eri ryhmät:
ovat vielä eri mieltä sekä "vähemmistön" raportti, mikä on asial-lisuitensa
vuoksi saanut suurta huomiota osakseen.
IRajoitetun tilan vuoksi me tyydymme tässä yhteydessä pää­asiassa
tämän ''vähemmistöraportin" kommentteihin. Sivumennen
sanojen SM* kirjoittajat ovat: John Diefenbäkerin konservatiivi-hallStuisqn
entinen jäsen Martial Asselin (PC, Oharlevoix) ja
pääipinisieri Pierre Trudeaun entinen avustaja Pierre de Bane
(L, Matafie).
Lyh^sti, sanoen vähemmistöraportissa huomioidaan se tosi­asia
ettakCanadan liittovaltion pitäisi tunnustaa että ranskalai­nen
Canada' (Quebec) on poikkeusasemassa muuhun Canadaan
vemten — että se on erillinen kansa. Vähemmistöraportissa on
perustuslain kannalta kolme tärkeätä esitystä: Quebee biisi tun-nustfettava
kansana; sille olisi taattava eroamiseen asti itsemää-rääipisoikeus
ja liittovaltion valtuuksia olisi rajoitettava perustus-;
•laill sesti. (t i
Mikä Tekee tämän vähemmistöraportin vielä mericitykselli-sera
näksi on se, että sen kirjoittajat hylkäävät separatismin. He
san( vat olevansa, kuten Quebecin ranskalaiset yleensä, "ensiksi
queliecila''isfa ja vasta sitten; canadalaisia". Mutta he hylkäävät
sepaFatJsmin, sulkematta kuitenkaan pois ajatusta, että separa-tistijl
•voivat nousta Quebecissa valtaan, mikä on meidänkin mieles-:
tämine selvä mahdollisuus, ellei tässä maassa tunnusteta viralli-sestj
ranskalaisen Canadan kansallisuusoikeuksia.
"Vähemmistöraportin" kirjoittajat korostavat mielestämme
aivan oikein, että "itsemääräämisoikeuden myöntäminen" ranska­laiselle
Canadalle: ei merkitse automaattisesti Quebecin eroamisen
hyväksymistä eikä edes pyricimystä siihen. Päinvastoin he sano­vat:
"Voi aivan hyvin tapahtua, että kun Quebec saa itsemäärää­misoikeuden,
se ei ehkä käytäkään sitä silloin kun se tietää omaa­vansa
sellaisen oikeuden." Tämä on tietenkin totta sikäli, että
jos, ja kun ranskalaisen Canadan itsemääräämisoikeus tulee tun­nustetuksi
aina eroamisoikeuteen saakka, silloin voidaan yhteis­ten
ja tasa-arvoisten neuvottelujen perusteella muodostaa yhtei­nen
liittovaltio-koti, mikä lujittaa liittovaltiota eikä suinkaan hei­kennä
sitä. Tosiasiassa Canadan marxilaiset, jotka ovat vieneet
tienraivaajan osaa maan kansallisuuskysymysten selvittelyssä,
ovat aina osoittaneet, että itsemääräämisoikeuteen sisältyy sekä
eroamis- että yhdessäolo-oikeus, ja että ranskalaisen tasa-arvoi-suuden
tunnustaminen englantilaisen Canadan toimesta nostattaa
ennenkaikkea ranskalaisessa Canadassa mielipiteen liittovaltion
jatkamisen ja voimistuttamisen puolesta.
Yhtenä surullisena seikkana on todettava, että komiteassa
olleet NDP:n edustajat, sen sijaan että olisivat yhtyneet vähem­mistöraportin
kirjoittajiin ja yrittäneet edelleen selvittää asiaa,
allekirjoittivat pientä vikinää pitäen enemmistön mitään sano­mattoman
status quo raportin.
CLC on oikeassa
Canadan suurimman ammattiyhdistyskeskuksen — 0IX3:n
varapresidentti, Joe Morrison on oikeutetusti esittänyt suuttu­muksensa
siitä kun Canadan yleisradion (CBC) johto on kieltäy­tynyt
julkaisemasta CLC: n alaisen Manitoban työväenliiton mak­sullista
ilmoitusta kollektiivisten työehtosopimusten laajentami­sen
hyväksi.
Viime viikolla annettujen tietojen mukaan CBC:n presid^ti
George Davidson ja.OLC:n edustajat keskustelevat kuluvan maa­liskuun
loppupuolella tästä asiasta. Varmaa myös on, että Cana­dan
koko ammattiyhdistysliike ja kaikki kansanvaltaiset piirit,
jotka vaivautuvat asiaa tutkimaan, tulevat antamaan jakamatto­man
kannatuksensa CLC:n edustajille ja vaatimaan CBC:Itä kan­nan
muutosta tässä asiassa. :> •
On kyllin rumaa ja tuomittavaa kun esimerkiksi sellainen
pikkulehti kuin Toronton Vapaa * Sana kieltäytyy julkaisemasta
"toisin ajattelevien" kansalaistemme järjestöjen maksullisiakin
ilmoituksia tavallisten uutis- ja muiden tietojen julkaisemisesta
puhumattakaan. Mutta kun valtion laitos, mitä ylläpidetään kan­salaisten
yleisillä verorahoilla, kieltäytyy julkaisemasta jonkun
kansalaisryhmän harkittuj^tonielipiteitäj niin siiloin on jotakin
perusteellisesti väärin. ,
Kieltäytyessään julkaisemasta ko. ilmoitusta, CBC:n kaupal­lisen
toiminnan johtaja Wayne Willoughby kirjoitti viime marras­kuussa
Manitoban Työväenliitolle mm, seuraavaa: '«Me myymme ,
aikaa ilmoittajille yksinomaan tavarain ja palvelujen mainoäta-
CANADALAISTEN
KUNTOISUUS
Koska kirjoitukseni yrheilusta
sai huomiota, en halua lähte^
siitä väittelemään, sillä jokaiset
la on omat mielipiteensä. Se oli
minun mielipiteeni. Mitä tulee
urheiluun niin kannatan kaikkia
urheilijoita, oli ne sitten hävin­neitä
tai voittajia. Onhan urhei­lun
alkuperäinen tarkoitus ihmis­kunnan
terveys, jos ei ole hävin­neitä,
ei ole voittajiakaan. Mutta
missään nimessä en voi^puolus-taa
tuota rikollisuutta mitä ilme-^
nee nuorison keskuudessa. Sa­noin
kirjoituksessani, että nyt on
nuorisolla enempi mahdoUisuuki
sia urheiluun, mitä on ennen ol­lut,
ainakin 'täällä Thunder
Bayssa, mutta urheilukuntoisuus
ön täällä paljon huonontunut.
Esimerkiksi jääkiekkoilussa, joka
on ollut yksi huomatuin urheilu-aji.
Port Arbhurilaiset voittivat
Allan cupin kolme kertaa 4 vuor
den aikana, nyt se on niin pal-
; on heikontunut että eivät enää
ole päässeet loppukilpailuihin.
Olympiaxxrheilussakin nyt Cana­dan
naiset ovat edellä miehiä.
Suurimpana syynä tuohon
miesten huonokuntoisuuteen on
automobiilit. Sillä urheilun kuttr'
nostaminen .vaatii jokapäiväistä
harjoittelua. Mutta siihen on Ga-nadah
nuorisolla vähemmän kiin­nostusta,
ja ne jotka harjoittele­vat
ja pääsevät korkeammalle,
otetaan ammattilaisiin, niinkuin
esimerkiksi jääkiekkoilussa, jos­sa
rahalla pelataan. Mitä enempi
siellä tapellaan, sen suurempi on
katselijain joukko. Voittajille
vain hurrataan, minun mielestäni
hävinneillekin pitäisi antaa sama
kunnioitus, sillä tärkeämpi on
osallistua kuin voittaa.
I.S. Thunder Bay.
TYÖVÄEN TAPATURMAVAKUUTUSLAUTAKUNN^y^
ASIOITA RYHDYTÄÄN TUTKIMAAN
on
•ja
SUUREMPAA
HUOLELLISUUTTA
"Aika menee eteenpäin",
englanninktelinen sananparsi
monta askelta on otettu siitä asti
kun viime kerran kirjoitin tämän
lehden palstoilla.
Sen vuoksi pyydän anteeksi,
että tämä kirje on kriitillinen ar­vostelu
yhdestä Vapaus-lehden
kirjoituksesta. Olen kuitenkin
tjrytyväinen omassa mielessä ol­tuani
Vapauden lukija ja tilaaja
pari vuosikymmentä.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Hulda Gröhn, Vancouver.B. C.
täyttää torstaina maaliskuun 30
pnä 80 vuotta.
Venla Luukko, Garson Mine,
Ont, täyttää lauantaina, huhti­kuun
1 pnä 78 vuotta.
Laina Purra, Sudbury, Ont.
täyttää lauantaina, huhtikuun 1
pnä 63 vuotta.
Matti Pärssinen, Salmon Arm^
B. C. täyttää sunnuntaina, huhti­kuun
2 pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
miseksi . . . Aikaa ei luovuteta
maksullisesti kenellekään, joka
haluaa esittää lausuntoja tai
mielipiteitä . . . kiistanalaisista
sosiaalisista, uskonnollisista tai
poliittisista kysymyksistä."
Mahdollisesti voidaan sanoa
"kiistanalaiseksi" sitä kun am­mattiyhdistysliike
suosittaa kol­lektiivisten
työehtosopimusten
laajentamista.
Mutta yhtä "kiistanalaista" on
varmaan se kun päivästä toiseen
nähdään ja kuullaan televisiossa
"mielipiteid(?n" esityksiä siitä, et­tä
ammattiyhdistysliikkeen oi­keuksia
ja vapauksia on joko sen
tai tämän tekosyyn perusteella
rajoitettava tai otettava ne ko­konaan
pois.
CBC :n puolustelu on siis pelk­kää
veruketta, mikä ei kestä ar­vostelua.
Sitäpaitsi, jos ammatti-yhdistysväen
mielipiteiden tunne­tuksi
tekemiseksi ei voida "myy­dä"
aikaa, niin annettakoon sitä
sitten vapaasti _ kuten sitä ai­van
liian. usein annetaan ammat-yhdifltyalUkkeen
vastustajillekin.
Toronto. — Ontarion lainlaa^:
tijakunnan resurssien kehityslau-takunnan
kokouksessa ryhdyttiin
viime keskiviikkona alustaviin
toimenpiteisiin maakunnan Työ-i
väen tapatuimavakuutuslauta-kunnan
toiminnasta tehtyjen syy­tösten
tutkimiseksi. Keökiviik^
koisessa kokouksessa nimettiin
kahdeksan henkilöä jotka kutsu­taan
maaliskuun 29 pnä pidettä­vään
komiteaistunlflgn.
Ensimmäisessä kokouksessaan
tämä komitea hyväksyi yksimieli­sesti
NDP: n edustajan lan Dean^
sin ehdotuksen tutkinnon järjesr
tämiseksi niistä syytöksistä mitä
torontolainen aamulehti maalisk.
11 päivän numerossaan ja sitä
seuranneessa kahdessa muussa
numerossa esitti Työväen tapa-turmavakuutuslautakunnan
(WC-B:
n) toiminnasta.
Mainittu lehti syytti' ensiksi,
että Ford ja General Motors lo­pettivat
painostuksensa WCB:ta
vastaan sen jälkeen kun lauta­kunta
oli peruuttanut $560,000
suuruisen rangaistusvaatimuksen
mainittuja autoyhtiöitä- ^väötaiäri
työpaikkojen kehnoista . turvaUi-.
suustoimenpiteistä. V
Työministeri Fernand Guindon
on"kiistänyt syytöksen .tällaisen,
"kaupan"'teosta. . -
Toisessa artikkelissaan mainit­tu
lehti syytti, että silloinen työ-
"lijinisteri Dalton Bales suostui
pitämään Työväen tapaturmava-kuutuslautakunnan
varapuheen-'
johtajan, John Cauleyn täy^eflä
palkalla 28 kuukautt^
keen kun hän ei enää mitään työ-tä
WCB:l,e .ehnyt. ~
Mr. Bales on puolesta^p ki^jtä^,
nyt mainitun lehden ^y^tö^^n,,
että Cauleylle maksettiinipaljcjiaJT
na $628,000, sillä, kuten häri,,y^^|:-
tää, asianomainen henkii^, sa^^kq^--
yauksen karttuneista • ji^)ylg/-i.;^j?
sairaspäivistä. «iHOfitnth
Lainlaatijakunnan ko. komi­tean
tänään (keskiviikyöhsf^^pii^
dettävään . kokoukseen .•i{ut^su^^'an
nyt tehdyn päätöksen''mufcaän
kuulusteltavaksi nykyinehi^pmi^
— Maaliskuun 8 pn numerossa oli
kirjoitus filmitähtien tilaisuudes­ta
jossa kerättiin $38,000 Angela
Davisin puolustusrahastoon. Kir­joituksessa
oli lainalause Sammy
Davisilta, nimittäin, "mihä olen
pitänyt rinnassani 'Vapauttaaka
Angela' nappia yli puolitoista
vuotta."
Kirjoitus Vapaus-lehdessä ei
maininnut Sammy Davisin selos­tusta
että miksi hän on pitänyt
"Vapauttakaa Angela" : nappia.
Minä uskon; että'tämä pois jättä­minen
voi ttfo^itaa väärinkäsitys­tä
Vapauden lukijoille, erittäin
niille, jotka eivät lue englannin­kielisiä
päivälehtiä..
Nämä henkilöt voivat luulla,
että Sammy Davis on ainakin ns.
edistysmielisten joukossa, jos ei
aivan kommunististen mieHpitei-den
omaaja.
Sammy Davis lausui selostukse­na,
että hän pitää "Vapauttakaa
Angela" nappia ei siksi kun hän
on itse punainen, mutta siksi kun
Angela on musta.
Minä olen huomannut muitakin
esimerkkejä kun Vapaus-lehden
joistakin kirjoituksista on jäänyt
pois-jokupikkuosa uutisesta, an-täen^
siten petollisen vaikutuksen
siitä,.i!ttäuedistysmielisiä ihmisiä
voi olla enemmän kuin niitä to­dellisuudessa
on.
Jos. Vapaus haluaa estää petol­lisen
turva-tunnelman lukijain
keskuudessa, sen pitäisi painaa
lausunnot kokonaisuudessaan täl­laisissa
tapauksissa. — Gulliver.
nisteri Fern Buindon ja koVme ai^
kaisemmin työministerina_^',oijui-ta:
Gordon Carton, mr Öajes ja
Leslie Rowntree. Kokoukseen on
myös kutsuttu WCB:n nykyinen
puheenjohtaja Bruce Jarvis
Legge; .WCB :n entinen varapu­heenjohtaja
mr Cauley sekä Ford
Motor Co:n ja General Motors
Corp :n jotkut joHtavat edustajat;
Viikko sitten maanantaina jul­kaisemassaan
etusivun artikke­lissa
Globe and Mail sanoo, että
Ontarion työväen täpaturmava-kuutuslautakunta
"on kahden vuo
den aikana peruuttanut ainakin
$560,000 arvosta rankaisuvaati-muksia
GM: n ja Fordin kohdal­ta"
Huonoista turvallisuusolosuh-teista
annetut rangaistukset pe­ruutettiin,
kertoo lehti, sen jäl­keen
kun Ford ja GM erosivat
eräästä. teollisuuslaitosryhmästä
joka suunnitteli hyökkäystä W-CB
:ta vastaan tehokkuutta ja oi­keamielisyyttä
koskevilla syytök­sillä.
Nämä kaksi autoyhtiöä oli
auttanut tämän teollisuuslaitos-ryhmän
järjestämistä, sanoi lehti
ja selMi:
Kahden viikon kuluttua tämän
teollisuuslaitosryhmän perustami­sen
jälkeen Fordille lähetettiin
$260,000 arvoinen rankaisuvaati-mus
ja GM: He $300,000.
Fordia, jonka palveluksessa on
17,000 työläistä; syytettiin Oak-villen
kokoamistehtaansa huo­noista
turvallisuuslaitteista vv.
1966—68. Ranka isu vaatimukset
peruutettiin kun Ford antoi lu­pauksen
turvallisuuslaitteidensa
parantamisesta.
Ford, GM ja kuusi muuta teol-lisuusyhtiöä
kirjoitti työministeri
Dalton Balesille 18-sivuisen muis­tion
missä arvosteltiin ankarasti
WCB:n ohjelmaa ja menettely­tapoja.
Tätä muistiota ei työmi--
nisterille lähetetty. Kun GM ja
Ford päättivät viime hetkessä,
että ne eivät anna allekirjoitus­taan
muistioon, silloin tämä pai­nostusryhmän
(lobby) toiminta
romahti.
Viikko sitten tiistaina Globe
and Mail julkaisi toisen "paljas-tusartikkelin",
missä osoitettiin,
aluksi, että John Cauley, "Ancas-terista,
oli Työväen tapaturmava-kuutuslautakunnan
varapuheen­johtajana
23 vuotta, eli vuodesta
1946 toukokuun 13 päivään 1969
jolloin hän erosi toimestaan:
"Ja vaikka hän ei mennyt ker­taakaan
työhön häntä pidettiin
$27,000 vuosipalkan perusteella
.palkkalistalla 2 vuotta ja 4 kuu­kautta'',
sanoi lehti.
"Kuudentoista viikon kuluttua
mr Cauleyn eroamisesta hallitus
antoi $6,500 korotuksen hänen
.vuosipalkkaansa (20,500 dollarista
27,000 dollariin) astuen ikorotus
voimaan (2 vuotta) taannehti­vasti.
' "Sitten, elokuun 20 pnä 1971,
John Cauley saavutti kultaisen
iän, 65 vuotta. Hänen viikottainen
$519.25 maksushekkinsä lakkasi
tulemasta. Sen asemasta hän sai
vuotuisen $11,000 eläkkeen . . .
"Mr. Cauley, kova konserva­tiivi,
oli kovassa riidassa WCB: n
puheenjohtajan, Bruce Jarvis
Leggen kanssa . . . Hallitus vaati
mr Cauleya eroamaan. Hän kiel­täytyi.
Niin tehtiin kauppa (deal)
"Kauppaehdot vaihtelevat kun
asiasta keskustellaan. Mr. Cau­leyn,
mr Balesin ja mr Leggen '
kanssa. Mr. Cauley sanoo mr Bale
sin luvanneen pitää hänen palkka K^^^
listalla 65:een ikävuoteen asti -jaiOii
sitten maksaa juhla- ja sairas-'J><
päiväetuisuudet . . ." .
Mr. Bales kiistää tä'ihän ja pu­huu
palveluaikana kertyneiden
juhla- ja sairaspäivien makslistaiov
ja mr Legge sanoo Cauleyn.eron-v!)
neen puhtaasti terveyssyistä. ;
Ehkä hyvinkin pitkäksi venyvä
alussamainittu ti^Öc^nus koskee
yllämainittuja kysymyksiä ja nii­hin
liittyviä sekä muita WCB:u
toimintaa koskevia asioita. iii-
Mainittakoon vielä, että NDPn'> rl
maakuntajohtaja Stephen Lewis
esitti torstaina lainlaatijakunnan
istunnossa väitöksen, jonka mu­kaan
hänellä on asiakirjatodistei-ta
siitä, jotta mr Cauleylle mak->;i
settiin (noin .$60,000) palkkaa (ei­kä
karttuneita juhla- ja sairas- /'
päiviä kuten mr Bales väittää)
siltä 2 vuoden ja' 4 kuukauden
ajalta, jonka hän oli WCB :n palk- ,.
kalistalla, vaikka ei käynyt ker­taakaan
työpaikalla.
Leonid Brezhnev:
N-LIITTO VALMIINA
NEUVOTTELUIHIN
Moskova. — Leonid Breshnev,
Neuvostoliiton kommunistipuo­lueen
johtaja toivoo, että presi­dentti
Nixonin valtiovierailu tou­kokuussa
Neuvostoliittoon tulee
lujittamaan maailman rauhaa.
Puheessaan ammattiliittojen
edustajakokoukselle, Brezhnev
sanoi että Neuvostoliitto on val­mis
edistämään kansainvälisiä
yhteyksiä rauhallisen rinnakkais­elon
puolesta kaikkien maiden
kanssa. Hänen mielestään Euroo­pan
talousyhteisö tulee olemaan
tärkeä poliittinen voima Euroo­passa,
ja hän esiiti huolensa sen
johdosta, kun Länsi-Saksassa on
kasvavaa vastustusta Moskova-
Bonn ja Varsova^—Bonn ystä­vyyssopimuksien
vahvistamista
vastaan. \
Puheen pääsisällöksi huomioi­daan,
että Neuvostoliitto on val­mis
neuvottelemaan Yhdysvalto­jen
kanssa kansainvälisestä ti­lanteesta
ja tekemään joitakin
sopimuksia, niin kauan kun ne
eivät vaaranna maan omia sisäi­siä
asioita ja sopimuksia, joita
Neuvostoliitto on tehnyt muiden
maiden kanssa.
"Meidän velvollisuutemme on".
sanoi mr Brezhnev, "kehittää yh­teyksiämme
Yhdysvaltojen kans­sa,
sillä me olemme tietoisia sii­tä,
että maailman rauha riippuu
paljon näiden kahden maan suh­teista
toisiinsa. Me toivomme; löy
tävämme aloja, joilla voimme
toimia ystävyydessä, josta tulee
olemaan hyötyä. meidän maillem­me
ja koko maailmalle."
Rauhaa ei
nälällä rakenneta
Mexico City. — Dr Norman .
Borlaug, amerikkalainen tiede- ,.
mies, Nobelin rauhanpalkinnon, •
voittaja vuonna 1970 on.sanonut,
että puolet maailman asukkaista ^-
on aliravittuja ja varoittanut, et- |
tä rauhaa ei voida rakentaa tyh- \
jillä vatsoilla.
Hän, sanoi puheessaan: "En­simmäinen
tärkeä ja tarpeellinen
tehtävä yhteiskunnassamme on
varata ruokaa ihmiskunnalle. Tar
peellinen ravinto on jokaiseen ih­misen
moraalinen oikeus. Olen
vakuutettu siitä, että maailman
rauha on vaikeasti saavutetta--""'
vissa, niin kauan kun kokonaiset
kansakunnat näkevät nälkää."
iiiiiiMiMiiiiiiiiiiiiiiimiiii iiiiiMiiiiiiMiniiMMiiuiiuinmMiMiiiiiiimirMiriiiiiiiiiiiMiiMMiiiiiiiMiiiiniiiiiMiiiMimMiMMiiiiiiMiiiiiiiiiMiiiniiiiiiiiiiiiiii
Mitä muut sanovat
"SUURIN JA KAUNEIN KUIN ALI"
St. Catharines. — "Ei minua tarvitse pyntätä. Minä olen luon- ^
nostaan miellyttävä."
Näin sanoi konservatiivipuolueen kansallinen johtaja Robert: ;
Stanfield avoin-linja radio-ohjelman eräälle naiselle joka puhelimitse j
esitti mielipiteen, että seuraavista liittovaaleista tulee mainosliik- i
keiden keskeinen kilpailu. . ' j
Nainen esitti mielipiteen, että "paras mainosliike voittaa seuraa-, '
vat vaalit", siksi kun se "paketoi" ehdokkaansa kaikkein parhaiten.-
— CP:n uutistieto, maalisk. 17 p. i
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirriiiitiiiiiiiiiiiiiiiiii
PÄIVÄN PAKINA
PÄÄSIÄISJUTTUA
Kiitos ystävät ja kannatta- kaan aurinkokin tanssji,r,p^^ir
jät siitä työstä mitä olette taas äispäivän aamuna. Tämlift,nftp-tehneet
tämän pääsiäisnumeron rineon riehakkuuden",; uskottiin
valmistamisen hyväksi.
Ilman muuta on myös var­maa,
että pääsiäisostoksia teh­täessä
muistetaan niitä liikkeitä
jotka ilmoittavat lehdessänmie
ja antavat siten tietää, että ne
arvostavat asiakkaitaan.
Pääsiäisellä on ikivanhat pe­rinteet
kansojen uskomuksissa.
Itämailla se on tunnettu vuosi­tuhansia
pakanallisen hedelmäl­lisyyden
juhlana. Kristinuskon
mukana siitä on muodostunut
kirkkojuhla, jollaisena se nyky­ään
tunnetaan, vaikka siihenkin
on liittynyt aimo annos kaupal­lisuutta
ja "muotiparaateja" ai­nakin
leudöimmilla alueilla kuin
täällä pohjolassa, missä on vie­lä
turvauduttava karvalakkiin
ja villavaatteisiin. ,
Pääsiäisen yhteyteen on ker­tynyt
monenlaista muutakin
harrastusta millä ei ole mitään
tekemistä sen. paremmin kris­tinuskon
kuin vanhojen katso­mustenkaan
kanssa.
Vanhojen kansantietojen mu-ringon
H^lff
johtuvan sen halustj^. ^u^pit-taa
ylösnousemuksen ^t^f^i^^j!,,^
Auringon hypähteljfäyiP^^?/-
äisaamuna -pidettiin ' in[iJ^'p,S,,||}y-vän
satovuoden ente^näj^Kj^ska,
pääsiäinen määrää ,^eUyntain
•ajankohdan, uskottiin,sen mää-räävän
myös helluntain sään.
Kun on "pirtti-pääsiäine^,|ni,m
on nahka-helluntai," '. ,.
Monenlaisia taikoja ^pit^ en­nen
vanhaan tehdä päas|jl|sejjä.
Eräs niistä oli "variliseiiiveden''
noutaminen''. Jos neitoset, lia-
. . . . .... • ::'.,nvhi!iicu
kivat pääsiäisaamuna vettä kai-vosta
ja pesivät silla kasvojaan,
he olivat virkeitä koko"lbppu-vuoden.
. Piti myös katsoa ^''immf
minkä eläimen pääsiäisaamuna
ensinimäisenä kohtasi. Ihminen
näet sai tuon eläimen luonnon
itselleen koko vuodeksi. Hevo­sen
näkeminen teki voimakkaak
sl, lehmän hitaaksi ja laiskaksi,
sian näkeminen toi tullessaan
likaisuutta.
Mitähän tällaisista xiflkomuk-sista
ajattelee sirkuksen pelle,
jonka tehtävänä on näyttää
surullista naamaa marssiessaan
pollen perässä ämpäriä ja luu­taa
valmiina pitäen? :
Tulen sytyttämiselläkin on
pääsiäisaamuna oma merkityk­sensä.
Oli parasta katsoa, että
naapurin piipusta tuli savua en­nen
kuin omasta. Missä savua
näet ensiksi näkyi, siellä-näkyi
kesällä eniten kärpäsiä.
Nuori väki iloitsi pääsiäisen
. ty esikuvana. Sen sijaan pää-siäis-
sana johtaa itsensä sanas-.; j
ta päästä, pääsen. Niillä on. r
alunperin tarkoitettu päivää,^; •
jolloin on päästy laskiaisena a i - ;
kaneesta paastosta. Kirkollisen
sanaston mukaisesti tämä "pää-" I
seminen" johtuu Kristuksen pää"
semisestä haudasta ja Tuonelan -
vallasta. Itse sana pääsiäinen :
on papiston noin 700 vuotta sit-ten
keksimä.
Nykyaikana, "jolloin kirkolli- Ä
tulosta, sillä silloin loppui seit- set pyhät ovat menettäneet van-senviikkoinen
paasto. Nyt saa­tiin
panna iloiset leikit pys­tyyn;
yksitoikkoisuudesta oli
kertakaikkiaan päästy. Niinpä
muun ohessa hypittiin lautaa,
keinuttiin ja kiikuttiin.
Eräs talvinen urakka oli myös
saatu selväksi, nimittäin saran
kutominen ja villan kehräämi­nen.
Sen kunniaksi lakaistiin ui*"
kosalla jokin avara tasainen
paikka puhtaaksi ja pantiin
siellä pystyyn sarkatanssit. Se
oli merkki kevään tulosta ja ul­koisten
leikkien alkamisesta.
Mitä sitten tulee itse pääsi­äinen-
sanaan, niin sen alkupe­rästä
on paljon keskusteltu. On
todettu, ettei se ole lähtöisin
Ruotsin heprealaisperäisestä .
pask-aanasta, jota ci olo käytct-haä
merkitystään, pääsiäistä,
vietetään yleisemmin vain ke­vään
lähestymisen juhlana, joka
antaa työn raskaan raatajille
muutaman ylimääräisen vapaa­päivän.
Mahdollisesti ylläolevassa
"vanhan kertaamisessa" on. ko­vin
niukalti mitään "asiaa",
Mutta mukavalta tuntuu toisi­naan
vanhojen tärinäin muiste­leminen
Sitäpaitsi ilmassa on
jo voimakkaasti kevään tuok­sua.
Pikkutytöt olivat _ lauantai­na
jo yksittäin, kafelitäin ja
ryhmittäinkin ulk|ö.iia''/]|hly^
nuoriensa kanssa- --4^1 ija 'se on
yhtä erehtymätöii"'''""kevään
merkki" kuin piltkupoikien
"marpulipallopelikin''r ' 7 •
— Känsäkoura.