Vapaus, December 14, 1922

              VAPAUS
Cannäin saomalaisen työväestön äänenkannsttaja, 3roes-
Sudfoaryssa, Oot, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
<UbertF) ^ ^ „ t.
fhe only organ of Finnit Wotkere in Canada. Pob-islted
in Sndbury, Ont, every Tuesday, Tliursday and
^nrday. •
AdvertiBing ratcs 40c per col. inch. Minimum cnarge
iht aiagJe inseröoa 76c. Diarount on staading advertise»
laent. The Vapaus is the beat advertising medium among
tiie Finnish People in Canada. ' • ' -
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vL ?2.25, kolme kk,
$1.60 Ja yksi kk. 75c. ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
9B.00 ja kolme kk. $1.75. • _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
itsi asiamiesten joUlg on takagkset. .
Ilmotnshinta kerran .
nalstatuumalta. Suurista i
ulaistuista ilmotuksista 40c.
motuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymällmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto-
ja osojteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
~ Tilapäisilmötuksista pitää raha seurata mu­ltana.
^
Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
(kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimeltä. "
J. Y. KA^NASm Liikkenhoitaja.
c
Vapaaden konttori ja toimitno on Liberty Building,
IiQnia St., Puhelin 1038. PostioBote:
jioi 6D. .-'''V':^'!^ - Sadbury, Ont
'Retnstered ftt^hefpst Office Department, Ottawa,aa
eecond class mattfit.. ., .
tiistain lehteenaijdVut-ilhiötukset pitää olla kont­torissa
lauahtain^^iorstäin lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstainai-kgUov^. • ; _^
Kommunistien vastaiis Mussolinille
Italian 8emi^ufi,}:p(9Tyti0Mt uutistoiraislot ja
työväenluokan «toddlliset'ystävät» ovat esitelleet Ita­lian
tap^turäitf^-äivan. 'kuifr eivät • kommunistit olisi
lainkaan prote^tieÄähnefei'' Ve^iäiftfi" pöi'vari8diktätuurin
pystyttämistä vastaan, ^^^^^ ovat nämä esim.
parlamentissa yhtä miefheycäästi, kuin päättäväisesti
lausuneet suoraan V4lläii?{aappaäjapuolueille ja nii­den
palkkapäällikölle, että nykyinen tilanne Italiassa
'on vain luokkain vfijisen taistelun välikohtaus: itse
laistelu jatkuu, kunnes iyöväenluokka on taistellut
läpi oman diktatuurinsa.
Niinpä vastadi'%i1iin)unistiedustaja Rabezzana Mus­solinin
ohjelmapuheeseen tähän tapaan:
Kaikkien porvarispuolueiden yhtyminen fascismiin
antaa vahvistuksen marxilaiselle kritiikille, että pro-letaarivastaisei
pudlueet proletaarisen nousuvaaran
.pellossa eltdottomasti yhtyvät. Sellaista väkeä on
enää vain edustajakamarin tällä syrjällä, joka uskoo
demokratian ja parlamentin harfiakuvitelmiin. He
ovat kykenemättömiä etsimään puolueiden ja luok-
Icain kehityksen alkuperää, ja joutuneina itse tapaus-fep
pyörteJBiin, on pelko ja kauhistus heidän ainoana'
mlelteenSän.
» Hallitusfascismi, joka on ottanut paikkansa laval­la,
mipkä me kokemuksestamme tunnemme,, osoittaa
paremmin,kuin mitkään opetukset, että vallankumouk­sen
yksi vaihe on alkanut: voitot ja tappiot yhdeltä
jÄ toiselta puolen eiyät ole muuta kuuHcansalaisso-dan
välikcyhtauksia^kanslalaissodan, joka jatkuu kai­kesta
fa^cismin ja Mussolinin suurisuisesta retoriikas­ta
huolimatta.
V Paiflattienlti on demokratian laitos kehityksen tiel­lä.
Mutta demokratian kuollessa, mikä sattuu samoi­hin
aikoihin kuin omistavan luokan kuolinkamppai-lu
ja valkokaartilaisat;rtieijain muodostaminen, on sii­tä
tullut este. Demokratian puitteet käyvät haitalli­siksi
ja lahoiksi; porvaristo tarvitsee tällä hetkellä
diktatuuria; Metoodisen kritiikin paljastamat demo­kratia,
sosialidemokratia, populismi, ovat päästään
pyörällä. Mutta tänään taikka huomenna toimitettava
äänestys, joka yhdistää kaikki porvarilliset puolueet
ja jopa luokkain välistä yhteistoimintaa ihastelevat
sosialidemokraatitkin, on eksyksiin joutuneiden siirty­mistä
fascistisen logiikan, luokkädiktatuurin suuntaan.
Fascismin käyttämä uusi menettelytapa on joukoil­le
opetus, jota ne eivät tule unohtamaan. Työläiset,
talonpojat j a sotilaat tietävät tänään paremmin kuin
eilen mitä aseita on käytettävä voiton saamiseksi. Mut­ta
tuleva nousu eroaa tämänpäiväisestä: nyt teidän
vahiokeikauksenne, «laillinen vallankumous» joka
päättyy kompromissiin; vastakerlana työläiset, talon­pojat
ja sotilaat murskaavat valtiokoneiston ilman p i -
. tään kompromissia, armahtamattomasti.
Mitä pyytää proletariaatti: uudelta hallitukselta?
Ei niin mitään. Annatteko meille paljon vai vähän
vapautta? Saamme kyllä maksaa siitä mitä saamme.
Proletariaatilla ei ole mitään harhakuvitteluja. Se
tullaan .kuristamaan erä erältä.. Valtion raha-asioi­den
kunnostaminen oh mahdottomuus. Ei voida kek­siä
muuta kuin työläisten palkkain laskeminen, työa­jan
pidentämisen ja työttömyyden lisääminen. Mutta
uudelleen rakentamisen koe, vaikkapa nyt vain pro­letariaatin
nahan hintaan, el tule onnistumaan. Itse
f ascistielimistökin rappeutuu nopeasti. Vuosina 1919
ja 1920 petetty proletariaatti tulee käsittämään va­pautuksensa
tien, vaikkakin on saanut oppinsa kalliis­ti
maksaa.
Te fa^ciMit ette ole mitään muuta kuin Italian
porvariston kaikkien perintätapojen jatkajia ja lail­lisia
perijöitä. Juuri siksi te olette valtaan astuessan­ne
osoittautuneet parlamenttaaristen muotojen kieltä­jiksi
ja istuttaneet Italian poliittiseen organismiin ka­pinan
käjlevoiman. Ei ole va3cea keksiä teidän puo-lueenne
kannassa samoja ristiriitojen ja pulmien itu­ja,
jotka ovat rasittaneet vanhoja hallitsevia luokkia
ja estäneet niitä hallitsemasta.
Tällä haavaa tarvitsee proletariaatti lujaa taistelu-järjestöä,
j a sen luomiseksi ja säilyttämiseksi ovat
notoimet kenties hyödyllisempia kuin demokräatfliS^
suunsoitto ja bSmäw.
Mutta sellainen taistelujärjesto ei ole riittävä ellei
vallankumouksellinen proletariaatti pidä tiukasti kiin­ni
ammatillisista järjestöistään ja puolusta niiden
luokkaluonnetta kaikkea opportunistien ja porvariston
palkkaamain kätyrien bajoitushommia vastaan. «Pu­nalippu
kolmiväri-(fascistien) lippua vastaan» siinä
vallankumouksellisten aramattij^hdislysten tunnus.
Toinen välttämätön ehto on valJankimiouksellis-ten
Järjestöjen yhteys (punaisessa) «Työn allianssis­sa
», mikä on yhtymisen ylimenomuoto, laatuun käy­pä
kaikille Ittalian ammatillisille järjestöille.
Mikä olkoonkin menettelytapanne meitä kohtaan,
me tulemme yhtäkaikki keksimään keinot työläisten
voiton saavuttamiseksi. Itse uhrauskin on vain voi­ton
tae. Teistä puhuu teidän tekonne, jotka selvästi
ilmaisivat keitä te olette. Mitä meihin tulee, on mei­dän
sitkeä tahtomme avaava tulevaisuuden tiet pro­letaariselle
liikkeelle. Eläköön työläisten, talonpoi
kain ja sotilasten vallankumous! Alas parlamentti! . .
Samaan tapaan puhui kommunistiedustaja Lazza-ri,
joka mm. huomautti Mussolinin parlamenttiesiin
tymisen johdosta, että «raasta ja kolloraaisesta tar
mosta huolimatta ei mitään uutta, ei mitään vaihdos­ta
» vaan että koko Musisolinihumpuulfi d i vain kes­kinkertaista
ceasarismia!
Torstailta, joHlukamn M p> — ^ H . Dee 11
liiterii
Luhistuva järjestelmä
Eräs amerikalarsten sanomalehtien Lontoon kir­jeenvaihtaja
kertoo liittolaMsuurvaltain pääministeri
en neuvottelujen alkaessa kaikkien huomattujen valtio
miesten olevan «suuresti huolissaan sen rahallisen ja
taloudellisen kaaoksen vaaran suhteen, mikä nyt uhkaa
koko Europan mannermaata.»
Sen jälkeen kirjeenvaihtaja selostaa mitenkä Rans­kan
frankkia uhkaa sama kohtalo kuin Saksan mark
kaa .ja Itävallan kruunua. Ja asiantuntijat ovat si­tämieltä,
että jos kerran Ranskan frankki alkaa luisua
alaspäin, rrterkitsee se samaa menoa Belgian frankille,
Italian liiralle, Sveitsin ja Hollannin rahalle.
Edelleen sama kirjeenvaihtaja lausuu, että katas­trofi
voidaan välttää ainoastaan siten, että Ranska kä­sittää
taloudelliset tosiasiat. Ja näiden tosiasiain kä­sittäminen
merkitsee epäilemättä sitä, että Ranska ha­jottaa
suunnattoman armeijansa, lopettaa jättiläismäi­set
sotavarustelunsa ja luopuu imperialistisista valloi-tuspyyteistään.
Että Ranska tämän tekisi, siihen ei ole olemassa
mitään merkkejä. Äskettäin nimittäin kutsuttiin tun­nettu
amerikalainen rähäkuningas J. P. Morgan uu­destaan
järjestämään Ranskan rahaasioita. Mutta epä­onnistuessaan
taivuttamaan Ranskan politikoitsijoitu
hyväksymään ohjelmaansa ja neuvojaan, palasi Mor­gan
takaisin Amerikaan.
Sen sijaan että Ranska pyrkisi panemaan talout­taan
kuntoon, jatkaa se edelleen Saksan kiristystä,
Niimpä se suunnittelee parhaillaan iviiden divisionin
lähettämistä Reininmaahan, joka miehitys tulee asi­antuntijain
mukaan sangen kalliiksi Ranskalle, tullen
mabaraaan enempi kuin mitä se voi Saksalta ryöstää.
Tilanne Europan mannermaalla on niin epätoivoi­nen,
että Suur Britanniojiii rahamiesten ja teollisuuden
harjoittajan kerrotaan antaneen kokonaan ylön puu­hat
mannermaan kanssa kauppavaihdon järjestämises­tä
ja sen sijaan pyrkivän laajentamaan kauppaansa
ifsehallinnollisten siirtomaittensa kanssa, säästääkseen
itsensä siltä rom^didukselta mikä uhkaa hävittää Eu-ropan
mannermaan. Mutta voiko Englanti antaa
ylön kaupan Europan mannermaan kanssa, tuntematta
sen johdosta uhkaavia seurauksia omassa taloudes- suurimmassa määräs­sään?
Tämä on kysymys, johon ei voida vastata myön- alkeellinen maatalous, toisekii
tävästi. Englanti on tehdasteollisuusmaa ja elää kau­pasta,
ja menettäessään markkinansa mannermaa-Eu-ropassa,
on ilmeistä, että sen nykyinen kahta miljoo­naa
lähentelevä työtlömäin ameija tulee paisumaan
moninkertaisesti. Ja näin-se ei voi kiertää viertyniästä
samaan kaaokseen, mikä uhkaa koko Europan kapita­listista
järjestelmää.
Kuten näemme, kapitalistisen järjestelmän juuret
lahoovat päivä päivältä, ^ tästä myöskin johtuu, että
sen päällysrakenne kulkee nopeasti luhistumistaan
kohti. Mutta onko työväenluokka valmis joudutta­maan
tämän yliaikansa eläneen ja yhteiskunnan suu­relle
enemmistölle kirouksebi käyneen järjestelmän
lopullista kukistumista?
Sitä sc ei vielä ole. Multa jos se mielii vapautua
siitä kirouksesta mitä kapitalistinen järjestelmä ympä­rilleen
levittää, täytyy sen valmistautua antamaan
vanhalle järjestelmälle lopullinen kuolinisku, voidak­seen
sen raunioille rakentaa oman järjestelmänsä —
työväenvallan.
13-U, — Kommunistisen Inter-nationalen
maailmankongressi alkoi
marraskuun 13 pnä klo 12 päivällä.
Suuri Andrejevskisali oli tungokseen
asti täysi. Odotettiin mitä suurim­malla
jännityksellä Leninin saapu­mista.
Venäjän vallankumouksen ja
maailmanproletariaatin johtajan i l ­mestyessä
/)tettiin hän vastaan myrs­kyisillä
suosiosotuksilla ja jatkuvil­la
eläköön-huudoilla. Läsnäolevat
tervehtivät Leniniä nousemalla sei­sovilleen
ja valtuutetut virittivät
iKansainvälisenj.
Suosionosotusten tauottua piti Le-
•bnin seuraavan puheen:
Puo/jetoverit! Minut on asetet­tu
pääpuhujain luetteloon, mutta
teidän on ymmärrrettävä, etten mi­nä
pitkällisen sairauteni jälkeen ole
sellaisessa tilassa, että kykenisin pi-'
tempaan esitykseen. Aihe cViisi
vuotta Venäjän vallankumousta ja
maailmanvallankumouksen perspek­tiivi
» on liian laaja ja suuri, jotta
yksi puhuja yhdessä ainoassa pu­heessa
voisi tyhjentävästi käsitellä
sitä. Siitä syystä otan osalleni vain
pienen osan kysymyksestä, nimittäin
kysymyksen uudetta talouspolitii-kB
»ta. Tämä aihe on nyt tärkein
taikka ainakin tärkein minulle, kos­ka
paraikaa puuhailen sillä. Mie­lin
siis puhua kysymyksestä: Miten
olemme alkaneet uuden talouspoli­tiikan-
ja mitkä tulokset olemme
tällä politiikalla saavuttaneet?
Alkaessani puhumaan miten olem­me
alkaneet tämän uuden., talous­politiikan
on minun viitattava erää­seen
'artikkeliini vuonna 1918. Vuo­den
1918 alussa olen minä lyhyessä
polemiikissa kosketellut kysymystä
miten suhtautuisimme valtiokapita-fismiin.
Kirjoitin tällöin: cValtio-^
kapitalismi otf neuvostotasavallan
nykyisessä taloudellisessa tilassa sts.
silloisessa taloudellisessa tilassa —
askel eteenpäin. Jos me esimerkik­si
voisimme toteuttaa valtiokapita-lismin
puolen vuoden tietämissä,
niin olisi tämä huomattava tulos
ja paras vakuus siitä, että sosialismi
olisi meillä vuoden tietämiin luja­na
jä voittamattomana.».. ' '
Olin siis vuonna 1918 sitä käsi­tystä,
että neuvostotasavallan sil­oisessa
taloudellisessa asemassa oli­si
valtiokapitalismi neuvostotasaval­lalle
merkinnyt askelta eteenpäin.
Tämä kuulostaa varsin omituiselta
ja ehkäpä jonkun verran vastenmie­liseltäkin,
kun me siihen aikaan pää­timme
uusista taloudellisista toimen­piteistä
niin nopeasti kuin suinkin,
Imeisestikin aivan liian nopeasti,
'toimenpiteistä, joita ei voinut pi­tää
muina kuin sosialistisina. Ja
tästä huolimatta tarkoitin;minä tal­oin,
että valtiokapitalismi neuvosto­tasavallan
silloisessa taloudellisessa
tilassa merkitsi askelta eteenpäin,
ja kehitin edelleen tätä ajatuskulkua
selvästi osoittamalla Venäjän ta-oudellisen
rakenteen elementit. Nä­mä
elementit olivat minun käsityk­seni
mukaan: ensiksikin^patriark
litiikka tarkoittaa, ja toiseksi voim­mekö
me siitä saada esiin varsin
tärkeitä käytännöllisiä tuloksia Kom
munistiselle Internationalellekin. Täl­lä,
en kuitenkaan ole sanonut, että
meillä jo silloin oli jotakin suun­nitelmaa
peräytymistä varten. Si­ten
ei' tämä ollut tarkoitettu. Pole­miikin
lyhyet rivit eivät silloin ol­leet
mikään paluusuunnitelma. Kau­pan
vapaudesta — varsin tärkeä,
valtiokapitalismille pohjaavaa mer­kitystä
oleva tekijä — ei siinä
sanottu sanaakaan, mutta se oli
kuitenkin yleinen epämääräinen aja­tus
peräytymisestä. Ja minä luu­len,
että meidän on Kommunistises­sa
Internationalessa, länsi-europa-laisten,.
edistyneitten maiden inter-nj:^.
onalena, otettava varteen tämä.
Paraikaa me esim. pohdimme ohjel­maa.
Minä puolestani, uskon, etti
tekisimme parhaiten tarkistamalla
kaikki ohjelmat mutta jättämällä ne
omaksumatta tänä vuonna. Miksi?
Muudan seikka on itsestään ^elvä,
että me tuskin olemme perinjuurin
muokanneet kaikkea. Ja aivan eri­koinen
syy on se, että me tuskin
olemme ajatelleet paluuta taikka
miten varmentaa peräytyminen. M?
emnie saa yksistään ajatella, miten
menetellä siirtyessämme hyökkäyk­seen
heti voittaaksemme. Tämä ei
^ole niin vaikeata vallankumouksei-lisena
ajankohtana. Vallankumouk­sen
aikana sattuu aina tilaisuuksia,
jolloin vastustaja joutuu ymmälle.
Ja jos me hyökkäämme sellaisena
hetkenä, voimme me varsin helposti
voittaa. Mutta tämä ei merkitse mi­tään
vastustajan ollessa paremmin
tolkullaan ja \ toivuttua. Se voi täl­löin
varsin ^helposti provosoida mei­dät
rynnistykseen ja murskata' mei­dät
pitkiksi ajoiksi. Ajatus siitä, et-
LXHETYÖKUSTANNUKSET:
Canadai
doUarist
U H E T Y S K U L U T : 40c lähetyksistä alle $30- 50c Vih^M „
,40; 60c lähetyks. $40-$60; 75c lähet. $60-8 o n \ ^ ^^
dan dollarin 25c sadalta doUarUta lisää lau - ^ ' ^ a -
lähetyksiUe 13^50 lisämaksu. - Sahkosaaoma-
^.^^Tprontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A . T. Hill, 957 firoad
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
SuurimDJen valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS,
BOX 69, ' SUDBURY, ONT.
Pilettilnke tehtävä J . V . Kannaiton nimessä.
mänkin aikaan. Tärkeätä on, että
kysymyksessä on ruplakurssin .va­kauttaminen.
Jos meille onnistuu
pitemmäksi ajaksi ja myöhemmin ai­niaaksi
vakauttaa rupla, niin olem­me
me voittaneet. Silloin ei ole mi­tään
tähtitieteellisiä lukuja, trillioo-neja
ja tuhattrilliooneja, ' Silloin
voimme sijoittaa taloutemme lujal­le
pohjalle ja johtaa sen yhä lu­jemmalle
pohjalle. Tähän kysymyk­seen
nähden voin minä teille luul­lakseni
ilmoittaa melkoisen tärkei­tä
ja ratkaisevia tosiasioita. Vuon­na
1921 kesti paperiruplakurssin
vakauttamiskausi vähemmän kuia
kolme, kuukautta. Kuluvana vuon­na,
vaikka se ei olekaan vielä lo­pussa,
kesti tämä kausi ehemmä»
kuin viisi kuukautta. Luulen, että
tässä , onkin kylliksi.. Luvut, jotka
olen ilmoittanut, osoittavat, että me
viime vuodesta, jolloin aloimme uu
, , ,den talouspolitiikkamme, olemme
i.!"'?^°"Jf^'"l'^'^^^^^^^^^ mennessä oppineet menemään
eteenpäin. Ja kun olemme .oppineet
räytymisen varalta, on varsin tärkeä
ei ainoastaan teoreettiselta vaan
myös käytännölliseltä näkökannal
ta. Käytännölliseltä näkökannalta
on kaikkien puolueiden, jotka ajat-teTevat
lähiaikoina ryhtyä suoraan
hyökkäykseen kapitalismia vastaan,
ajateltava miten turvata peräyty­minen.
— Sanomalehdet "kertovat kuulun englantilaisen
kuvanveistäjän madami Clara Sheridan, joka on veis­tänyt
m.m. Leninin ja Trotskyn muotokuvat, olleen
Tsiiitserinin kanssa päivällisillä Lausannessa ja ol­leen
puetun tulipunaiseen pukuun kiireestä kantapää­hän.
Porvarilliset sanomalehdet ihmettelevät kun ei
luo kaunis taiteilija saanut Tshitseriniä hutmattua pois
suunniltaan, kertovatpa vain Tshitserinin keskustelun­sa
ohella 'miettineen diplomaattisia ongelmia ja seu­raavia
hyökkäyspuheitaan diplomaattisia kieräilijöitä
vastaan.
— Kun herrat diplomaatit hermostelevat mailman
etevimniäksi tunnustetun diptomantin, neuvostohalli
tuksen ulkoministerin Tshitserinin Lausannen konfe
renssissa pitämien puheiden johdosta ja moittivat hän­tä
jyrkästä ja hyökkäävästä puhetavasta, kerrotaan
Tshitserinin lausuvan levollisesti: «Pidättekö te minun
puheitani jyrkkänä. Mitä te sanotlekaan kun minä huo
mennä puhun.»
tavarain pikkutuotanto (tähän lu­keutui
viljakauppaa harjoittava ^a-lonpoikaisenemmistö),
kolmanneksi
yksityiskapitalismi, neljänneksi vai-tiokapitalismf,
viidenneksi sosiali-t-mi.
Kaikki nämä taloudelliset 1 ele-imen
tit olivat tällöin esillä Venä­jällä.
Otin tällöin tehtäväkseni koet­taa
selittää, missä suhteessa nämä
'elementit olivat toisiinsa j ^ eikö
meidän olisi arvosteltava ei-sosia-listista
elementtiä, valtiokapltalismis
enemmän kuin sosialismia. Toistan
vieläkin, että teistä voi tttntUa. mer­killiseltä,
että ei-sosialistinen„ ele­mentti
näyttäisi korkeammalta ja
tunnustettaisiin ylemmäksi kuin so­sialismi
tasavallassa, joka on selit-täytynyt
sosialistiseksi. Mutta asia
on selitettävissä, kun palautetaan
mieliin, ettemme silloin pitäneet ti­lannetta
Venäjälle lopullisena, vaan
että me täysin myönsimme: meillä
on- Venäjällä niin hyvin patriark-kaalinen
maatalous, sts. alkeellisin
maatalouden muoto, kuin myös 'O-
'sialismin muoto. Niinpä siis. Mitä
osaa voi valtiokapitalismi esittää
tällaisissa olosuhteissa?
Utelin itseltäni edelleen, mikä
näistä elementeistä oli painavin
On selvää, että pikkuporvarillisessa
ympäristössä pikkuporyfliriUinen ele:^
mentti on vallitseva. .Kysymys, jon­ka
asetin itselleni, kuului: Miten
suhtaudumme valtiokapitalismiin? Ja
tällöin vastasin itselleni: Joskaan
valtiokapitalistinen muoto ei ole so­sialistinen,
oli se kuitenkin Venä­jälle
enemmän tyydyttävä kuin fly-kjrinen
muoto. Tämä osoittaa, että
me jo silloin jossakin määrin ym­märsimme
että olisi parempi, että
ensin tulisimme valtiokapitalismiin
ja sittemmin suoraan sosialismiin.
Minun on erikoisesti. korostetta
va tätä osaa, koska uskon, että me
Vain tämän kautta voimme selittää,
mitä ensiksikin nykyinen talouspo-
Mutta nyt minä siirryn uuden
talouspolitiikkamme tuloksiin. Tois­tan:
Silloin, vuonna 1921, oli tämä
vallan häilyvä ajatus. Saatettuam­me
loppuun kansalaissodan tärkeim­män
etapin, ja vieläpä voitolla, sat
tui yksi suurimmista -— ja minä
luulen, suurin — Neuvosto-Venä­jän
sisäpoliittisista kriiseistä. Se,
että näimme tyytymättöminä ei ai­noastaan
suuret talonpoikaisjoukot
vaan myös ^.työläisten suuret jou
kot Mikä oli syynä tähän asemaan?'
Syynä oli se, että olimme taloudel­lisine
yaatimuksiriertime menneet lii­an
kauas, ettemme olleet vakautta­neet
pohjaa, ettäi joukot tunsivat
mitä me emme vielä olleet voinee'
tietoisesti määritellä. Mekh) huo-lliasimme
aivan lyhyen ajan jäl­keen,
että suoranainen siirtyininen
puhtaasti sosialistiseen tavarain j i -
koon meni yli meidän voimiemme
ja että iKJenisimme perikatoon, el­lemme
kykenisi suorittamaan peräy­tymistä
sijen, että voisimme rajoit­tua
helpompiin tehtäviin. Jo ke­väällä
samana' "vuonna päätimme me
yksimielisesti ^ en ole pannut mer­kille
mitään suurempia erimielisyyk­siä
— siirtyä uuteen talouspoii»
tilkkaan. Mikä on tulos? Onko meiK
le tämä peräytymislinja tuottanut
hyötyä ja todellisesti pelastanut
meidät? Vai eikö niin ole laita, ei­kä
tuloksena mitään> ntiäärättyä?
Luulen, että tämä pääkysymys on
mitä tärkeimmästä merkityksestä
kaikille kommunistipuolueille, koska
me, jos vastaus on kielteinen, olem­me
kaikki tuomitut perikatoon. Us­kon
,että me kaikki voimme hyvällä
omallatunnolla vastata tähän l^sy-mykseen
myönteisesti, nimittäin, et­tä
ne puolitoista vuotta, jotka ovat
siitä vierineet, positiivisesti osoitta­vat,
että olemme kestäneet tämän
kokeen.
. Tulen nyt siirtymään todistuksii'1.
Minun on sen vuoksi lyhyesti lue­teltava
'kaikki Venäjän talouden
osat.
Ensiksi otan minä finanssisysterf-m'in
ja kuuluisan venäläisen ruplan.
Luulen, että venäläinen rupla . voi­daan
selittää kuuluisaksi yksistään
jo sen vuoksi,'vl9t^ tämän..OHiplaQ
lukumäärä sivuuttaa jo tuhattril-lioonan.
(Iloisuutta.) Tämä se on
jo jotakin. Astronoominen luku...
Olen varma, etteivät kaikki edes
tiedä, mitä se pitää sisällään. Mut­ta
me emme pidä — ja juuri.talou­delliselta
näkökannalta — tätä rup-lalukua
tärkeänä, voidaanhan pyyh­käistä
nollat pois. (Iloisuutta).
Olemme tässä taidossa, joka talou­delliselta
kannalta ei ole ollenkaan
tärkeä, antaneet yksiä ja toisia
näytteitä, ja minä pien vakuntetttT
siitä, että me matkan varrella voim­me
tässä taidossa saada vielä enem-tämän,
niin olen varma, että me,
ellemme tee vallan erikoisia tuh­muuksia,
tulemme edelleenkin oppi­maan
edistyäksemme tällä tiellä en­tisestäänkin.
Joskohta me nyt vas­ta
saatoimme alkaa taloudellisen
toimintamme systemaattisesti ja
harkinnalla, ja nyt jo saaneet ai­kaan,
että paperiruplan vakautta­miskausi
on kohonnut kolmesta kuu­kaudesta
viiteen, niin luulen otleva-ni
oikeutettu sanomaan, että saa­tamme
olla tyytyväisiä. Sillä mc
seisomme yksin. Me emme saaneet
emmekä saa mitään lainaa, ei yk­sikään
ainoa niistä kuuluisista kä-pitalistivaltioista,
jotka ovat -niin
hyvin järjestäneet kapitalistisen ta­loutensa,
etteivät nyt tiedä mitä
tehdä, 'auttanut . meitä. Versaillesii;
rauhalla ovat ne hankkineet itsel­leen
sellaisen finanssisyateemin, et-_
teivät edes itse sitä käsitä. Jos
nämä kuuluisat kapitalistiset valti­ot
täten hoitavat talouttaan, niin
luulen, että me, takapajuiset ja si­vistymättömät,
saamme olla tyyty­väisiä
siihen, että oleihme älyi^-
neet tärkeimmän, ruplan vakautta­misen.
Ja tätä ei todista mikään
teoreettinen keskustelu vaan sitä
osoittaa käytäntö. -
(Jatk.)
Marien nuti
TYÖLXISPUOLUEEN S. S. JÄR­JESTÖN
ORGANISEERAAJAN
A. JEIautamäen
MATKAOHJELMA
Joulukuulla:
Quibell 19 ja 20 p.
Rorketon ja Meadow Portage 23,
24, 25 ja 26 p.
New Finland 29, 30 ja 31 p.
Ohjelmaa jatketaan myöhemmin.
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hyvin ja
paikkakunnilla missäei ole osas­toa
tai on toiminta lamaannuksis­sa,
pyydämme tovereita ottamaan
ylläesitetyt päivät huomioon järjes­täen
ja ilmoittaen tilaisuudet, sil­lä
siten vain voidaan koota työ­läiset
joukkoina kuulemaan ja saa­da
matka onnistuneeksi.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu-,
|ee antaa tilaisuus keskusteluun pu­heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organiseeraajan on neuvotelta­va
osastojen agitatsionikoraiteäin
ja johtokuntien kanssa toiminnan _ ; - - - fävHpllä
järjestämiseen nähden, yleensä. Siel-j^yötämiehset voivat tajdella
lä' missä ei ole osastoja tulee neu­votella
paikkakunnan toimintakykyi-sempien
'toverien kanssa koettaen
saada osaston pystyyri, tai ainakin
saada yhteistoiminnan keskusviras­ton
kanssa ja työskentelyn toimin­nan
laajentamisel^si.,
Joulu tulo..a ja niinä ea
muistanut ollenkaan että se o--
lähfllä, vaan satuin kulkemaa
s. osaston lukutupaan ja sina«
rääntyi ukkoja ja akkoja ja
sun vietävä, niin ne kuuIoje.ni
kaan valmisteli viikon kestäviä
lia. Huomauttivat että ei sitä
Iita seimessä syntyneen juhlaa.
Marian nimipäivää, vaan vlla
mouksellinen työläisjoukko käj
päivää ja aikaa tekemällä agita
nityötä silloin kun saadaan jo
koolle. Siinä sain kuulla, että
la alkaa joulukuun 23 päivä. Si
näytellään kappale «Valkoii
Suomessa», Tämä on uutuus,
'sopii katsella syystä, että se k
köyhälistön asemaa Supraessc
näytöksessä. Sitten on lapsilla ,
seuraavana iltana. Siellä saa
kuulla mitä lapset ovat oppi
koulussa, m.m. tulee puhe sun
taikoulun oppilaalta. Nuoriso-to
on ottanut joulupäivän osa
ja näyttää kappaleen <Se hiem
Sitten on 30 päivänä taas ka;
«VirkistysmatkaK Ja lopuksi u
vuoden aattona on yleinen af
sionijuhl^. Sisäänpääsy on v
kaikille. Silloin on ohjelmaa
12rta asti. Ohjelmassa tulee
maan kaksi puhetta y.m. Sen
Iestä On tanssia aamuun sa;
Soittajia on varattu useampi;
aivan uutuutta että koettakaa
kainen saapua läheltä ja ka
katsomaan ja kuulemaan työlä
taidetta.
Salaperäinen rahan kerääjä
kuljeskellut täällä anoen apua
rautensa tähden ja kun nyt on
lunut tietoja että tuo henkili
Suomen lahtareita Alex Myllyt
jolle saapui todistus joka tt
tuori lurjuksen lähteneen vaps
toisena <vapaustaisteluun> (niin
ne sitä nimittävät) ja että hän
si puolueen jäsenkortti task
siis tietoisena siitä, että hän
luokkansa petturi. Jos tuo on
ma sankarimainetta niittänyt
turi, niin antakaa silloin se
telu hänelle mikä hänelle .kuj
Muistakaa että vielä tänä päi
työläisille uskolliset punikit
Suomen vankiloissa. Muist
kuinka monta punikkiorpoa hu
orjana, itkee kyyneleitä jcist
näytä loppua tulevan. Nuo vai
ten hurtat tulevat tänne taut(
potemaan ja meiltä armoa k
mään. Menkööt valkoisten ta
seen (Suomeen) tahi mädäl
Canadan korpeen, se olkoon
le saman tekevä, sillä punii
veri huutaa kostoa, sorakuo
haudattujen muisto ei pidä Ic
man. Siis jos tuo on sama il
peto, niin ei mitään apua, jos
te auttaa, niin auttakaa Su(
punikkiorpoja ja Neuvo.sto-Ver
vallankumouksellista työläis- j2
lonpoikaistyön tasavaltaa.
Jukurin nuor
iiiiEiSHi uutisia
Kokoutraportti joulukuun <'
kökpuksesta. Venäjän avusi
varten l&hetetyt keräyslistat
tiin huomioon. Kerääjiksi tu
N. Sivula, P. Saukko, Mrs. L
neri, J. Kotri ja K. Iivanainen
ten ' Venäjän vailankumoai
Organiseeraajalla on myöskin nj'-
kyaikaista t y ö v ä e n kirjallisuutta
myytävänä, ja välittää hän lehtien
tilauksia, joista prosentti lankeaa
järjestölle. /
Toverillisesti,
A. T. HILL,, sihteeri.
tamuksella Uhrata ropo/isa ...n
henkilöillä olevfin listoihin.
meenpanevan komite8.n läheti
ilmoitus näytelmäkappaleista j
tiin näytelmäkomilealle. Saa
kirjeessä oli toimeenp. kom. h
tus liittyä. taloaMlisiin Järje
bin. Os&sto kehoitti kaivantor
ten yhtyä heidän alansa i'iT}es
ja sekatyöläisten nyt hiljan pf
tettuun jamstaon, jotka tulee
mimaan P. T, K. periaatteiden
kaisesti. Hyväksyttiin fwlasti
haston kaTtnttamiskomitean mä keräyslista. Kenäjäksi toli