Vapaus, July 11, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, hcinak. 11 p — Salurday. July 11, 1953
WaUM,TW) — Independent Labor
O n i M o( FInnlxb Canadians. Es-tftUiibed
Ifor. «, 19J7. Authorized
M secoDd cJaaa mail -by the Post
Office Departraent/ötiaa-a. Pub-
L A e d thrice . »-eekly: Tuesday»
niundays and Saturdays by Vapaus
FDbliahlng Company Ltd., at 100-102
Telcphonce: Business Office; 4'iatii
EdiVjr.il! ö«:ce 4-4265. fOnuiger
K. Sukjsi. Editor W- Eklund. Malbng
addreas; Box 6», Sudbury, Ontario.
Advertismg rates upoo »ppHoOgo.
Translatron free of chaiye.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: . 1 vk. 7X>0 6 kk. 3.^5
3 kk. 2.25
^ _ . __ . _ yhdy»valloJ«ar 1 vk. 8fl0-« kk;4-30
E t » Bt; W..Sudbui7/Ont., Canada. Suomessa 1 vk. 8JW 6 kkJ 4.7S
poildanne t^vldbruoafcd
Drew kävi, puhui ja poistui
Torv7)Uolueen kansallinen johtaja L-vcr^li (jeorj,'e Drew kävai.-i
; täällä Sudburyssa, piti puhfcn.^^a- pyyhki kaupungin tomut jaloLstaan
epäilemättä tuntien e.'iirnakua vaalitappion katkeruudesta, mikäli
«n puhe Sudburyn-ja nikkelialueen fch(Jokkai.sta.
Aikai.semmista tappioistaan opjiineena eversti I>few oli jos.sa-kin
määrin varovainen Sudhurys.sa käydessään. Hän valitsi ko-i
. kouspaikaksf^n-scHais/^a ''keskikokoik-n-, haalin, missä konservativis^
miiri uskovaisten pieni laurna ei.näytt/iisi aivan olemattoman pienel-
: lä, -^ja mi.ssä ei tuntuisi; e t t ä h<jn.pitää 'suuren, puheensa'' vallan
tyhjille .seinille, .'lehtyaankaik* töryt löysi­vät
vain vähän toista sataa sielua kahdelta vaalialueelta siihen yh­teen
nimityskokoukseen.mis.sä nimitettiin toryjen ehdokkaat sekä
• Siidburyn.ettänikkelialueen vaalipiireihin. Illalla oli sitten sjiatuhaali-
- :tul«i joitakin utelijalla lisää kuulemaan lJrewn puhetta, mutta lähes­kään
täynnä ci haali ollut.
• Vaikka kaikki onlariolaistt mui.stavat. että I>rew.-ei edes vrittä-
- nytkään toteuttaa Ontarion väestölle antamaan.sa 22 kohdan vaalioh-
* jelmaansa, hän rohkeni kuitenkin puheen.sa yhteydessä .sanoa, että
. valtion toimcnhaltijain.kohdalta hän ainakin lupauk.sen.sa piti. .Vluis-ta
asioista hänen muistinsa oli äärettömän lyhyt. ;
\ ^ Drew tuomitsi liberaalipuolueen varusteluohjelman aiheuttaman
; korkean verotuksen ja .sen suuren haaskauksen mutta "unhoitti":
mainita, että hän on it.sc vaatinut suurempaa haaskausta voimak­kaamman
aseistumiskampanjan muodo.ssa.
/ ;lJrew lupasi .valituksi tultuaan auttaa kunnallishallintoja ja
kotien omistajia, mutta 'unhoitti", kokonaan .sen, että .Ontarion päii-;
ministerinä olles.saan hän ei pannut edes tikkua ri.stiin kotienomi.sta-jien'.
suuren verotaakan huojcntami.sek.'5i. ,
Urevv lupasij etta valituksi tultuaan hän huolehtisi siitä, jotta
canadalaisla rautamalmia ja raakaöljyä ei enää lähetettiiisi Yhdys­valtoihin
valmistettavaksi, mistä me joudumme ne kan.sakuntanaos­tamaan
kalliilla hinnalla teluhLsvalniisteina takaisin mutta; hän
''unhoitti"' kokonaan että Ontariossa olova loryj)Uolueen hallitus o n
"kunnostautunut'': ainakin yhta hyvin kuin mikä tahan.sa liberaali­puolueen
hallitus tänicin maan luonnonrikkauksien.jänkeille lahjoit­tamisessa.
-*Drew .sanoi, että Iiberaalii)uolueen nykyinen ohjelma vie: tätä
maata talouskriisiä kohti, mutta •unhoitti" .sen, että hänen edeltäjän­sä,
'i'RautakorkoTnenrK'lt>'. ansaitsi torypuolueelle ''kriisipuoluecn"
nim^n ja maineen,
.Drcw esiintyi viisaana valtiomiehcnä ja suurena demokraattina,
' mutta "unhoitti"' visusti, että vuonna .1W9 .Sudbury.ssa pitämäs.sään
"suuHJuhecssa" hän ylisti taivaisiin asti Hitlerin ja .Mussolinin keski-tysleirikomentoa
ja julisti, että Hitlerin sotakoneisto on •ehdottomasti
voittiamaton savijalkai.scen. Neuvostoliittoon verraten.
\^v^'Siitä miehestä on päiisty"' s eräs tuttavamme .L)rewnkoT
kouKsesta. palattuaan •sillä dcmaK»K'':i on huonoa vaaItprx>i)äKandaa
herran vuonna ;1953.'; Me puolestamme, epäilemme, että eversti .Drew
ivieräfli näiden vaalien aikana ensimmäisen ja viimeisen kerrariStidbu-ryssa,:
ja etta hän puhui todennäköisfcsti 'viimeisen kerran täällä lory-
• .johtajfan ominai-suudessa^ sillä loryjcnkaan •'ci kannata ostaa-ruutia
ja ampua variksia'.
Kynymr» fcansaioväliseirtä kau-';
pasta on riiiortuj koiaocen puö» i
leotoista vuoden aikana tallat kar i
pitaUstisteo maiden polUttlsesaa
ia ybteiskonnaUiseMa elämässä i
entistä enemmän etualalle. Sano-;
maiehdistö kirjoittaa nyt kansain-välisestä
kaopaitä enemmän: kuin >
'mistään mausta Ja siitä pofaotaan j
nayös parlamenteissa sekä anunat-tlllitokokouluissa.
Keväällä omis-1
tettiin kaksi kansainvälisU ko­kousta
vartavasten pohtimaan {
kansainvälisen kaupan onselmia.
: : Toinen niistä oii YK:n Euroopan
Ulousvr.Uokunnan koollekutauma
liulitikann 13—25 päivinä Gene­vessä
pidetty asiantuntijoiden ko­koat.
Jossa käsiteltiin Länsi-' Ja
ItärEuroopan' väliseen kauppaan
Uittyviä kysymyksiä Ja toinen
;; toukokuun • 1*^-23 päivinä U'ie-nissä
pidetty kansainvälinen
kauppakamarin 14; kongressi,,.
•Näl&,?ä kokouksissa käyty keskus­telu
toi 5elvä.sli esille ne kauppaky-iiymy'i.'>
essi olevat . erimielisyydet,
jotka entistä enemmän loitontavat
Yhdy.svaltoJa^ KipltalLstisen maailman
mui.sta maista Ja ennenkaikkea Lan-
,si-Euroopasta. v
f-luroopan maiden 'poliittisten
liikemiespiirien edustajat. - -
Ke vaalia X^arisi-Eurooppa hyökkäsi
Yhdysvaltoja vasiaan uudella tun-:
.lukseJJa '-Kaupjna eika.apu*. Tallä^
•"ävuila" . on ym.iiarrettava Yhdys­valtojen
ja Lansl-Euroopan maidexi;
sanfftn mutkikkaita ..taioudelliaia
ke.s!'xiai£.^uh teitä. Lansj-.Euroopan
JiikemaaiLTia vaatii vientirajoitusten
lleventämLslä'. Yhdysvalloissa ja kiel-.
lon poistamista "Lännen ja Idan vä­liseltä
kaupaltaV, ts. oikeutta käydä
kauppaa poikkeukselta kaikkien mai­den
l,Mns5 a. riippumalla nuden yh-teiskun.^
allisesta • järjestelmästä.
Mitä en.simriiai.seen vaatimukseen
tulee, ei Yiidysvallat erilaisten neu­vottelujen
ja tiedu-sielujen: tuloksista
enempää, kuin Amenkan edustajien
puheistakaan päätellen näytä, olevan
taipuvainen tekemään • minkälaisia
myönnytyksiä. <.Yhdysvaltojen kon-gresÄi
i>ohtil useita kymmeniä laki-_
ehdotuksia joiden ; tarkoitulJiena on
tuontleäteiden entistä suurempi l i -
.sääminen. Ja kauppapoliittisen suor;
jelujärjcsterr.än voimistuminen; K a i ­kesta
päättäen :WashingU>n el aio
luopua nykyisesta kauppapolitiikas-,
taan.
"it.
Bnttiiais-kiinalaihen kauppaso^^
^^^^^^; -^^ iiutisosastolla kerrottu, Britannian •'epävi­rallisen''
kauppaedustajiston ja Kiinan 'Kansanlä.savallan välillä on
allelurjoitcttu huomattavan suuri kauppa.sopimus; jonka perusteella,
kummankin osapuolen myynnit tulevat 'li.säiintymään' noin $84,000.-
000' rayosta. Kieltää ci voida, etteikö tämä ole huomattava lisä
'''markkinapuutteen" kan.ssa kamppailovalle Britannialle ja luon^
nollisesti myös sosialistisen. taloutensa perustaa rakentavalle Kiinalle.
Oman maamme, Canadan kannalta katsoen brittiläis-kiinalainen
kauj^asopimus on uusi varoitus sitä kansallista perikadon ohjelmaa
vasttiahj mitä Ottawan politiikot ovat AVashingtonin määräyksestä
' ja johdolla seuranneetv Jos koskaan, niin nyt on aika. jolloiiiGana-,
dan pitäisi seurata Britannian esimerkkiä ja lähettää edu-stajansa Kii-;
naan siinä mielessä, eitä saataisiin allekirjoitetuksi mahdollisimman
suiiVi kauppasopimus 'Kiinan Kansanta.savallan ja Canatlan,Ahlille
— että me emme- kansak^intana menettäisi tätä suurta markkina­mahdollisuutta,
kuten olemme jo. menettäneet markkinamme Britan­nian
Commonwealthin maissa.
Kuinka tärkeätä tällainen kaupankäynnin laajcntaniinen Cana-vdalle
on se näkyy siitä jos palaulammC: mieleemme nykyisen: ulko-maakauppamme
kaksi tärkeätä seikkaa: Ulkomaakauppammc',valla-osa
kohdistuu Yhdy.svaltoihini jonka kanssa käydystä kaupasta tulee
vuosittain kymmenien. j{»pa satojen miljoonien dollarien kauppa-tappio
— ja kaiken lisäksi ^"hdysvallal on jo tehtyjä sopimuksia rik­koen
rajoittanut ja vähentänyt canadalaisia ostojaan ja tulee iltnci-scsti
edelleen vähentämään niitä. Jos me emme halua kansakuntana
jäädä pitämään tyhjän .säkin suuta maailmanmarkkinoilla. Canadan
velvollisuus on järjeiitää joukkomittaista kaupankäyntiä sosialistisen
maailmanosan maiden kanssa .
^Meille sanottanee joidenkin amerikkalismielisten lehtien ja i"»-
litilkkojen toimesta, että Britanniakin teki tämän kauppasojrimuksen
vain - '.'epävirallisen" etlustajiston välityksellä ja sekin on aiheutta-.
nut arA-ostelua hallituspiireis-si.
A'iih totta kuin tuo väitös onkin, se on kuitenkin pinnallinen:
ilmiö, jotavastoin todellisuutena on se., että Britannian ja Kiinan,
välillä "^allekirjoitettiin huomattava kauppasopimus: Selvää myös on.
että mikään epävirallinenkaan teollisuus- ja kauppapiirien edustajisto
el olisi Britanniasta lähtenyt Kiinaan vastoin, hallituksen ^epäviral­lista'-
siunausta. Se keinotekoinen kiihko, jolla tätä kauppasopimusta
on leimattu -epävirallisuuden" poltinraudalla, oii- tavallaan ösoitjjs
siitä; että samalla kuiffi.rjtannian hallit.seva luokka haluaa 'vapautua
Yhdy3\'altain -hallituspiirien; takoraaka , palikopaidasta. sp ei hallia
tehdä sitä virallisesti ja välejä julkisesti pahentaen.
Olkoon ylläolevan kanssa niin tai näin; mutta ^tosiasia on tämä:
.-Ne piirit, jotka ovat Britanniassa arvosteUeet Pckingissii allekirjoitet­tua
kauppasopimusta, eivät,ole.edes yrittäneetkään .selittää, että k.p..
'kauppasopimus on epädulMnen Britannialle. Ottakaamme täs-sä to­distajaksi
L^:n Lentoon uutinen heinäkuun kahdeksannelta päivältä;
. Tassi'uutistiedossa sanotaan:
päsop.imukseh ailekirjoittanut Britaimian epävirallinen kauppaedus-lajisto
osallistui uhkapeliin sikäli, etta Korean välirauhan solmiamisen
jälkeeii peruutetaan VK: n kauppa ra joi tuk.set". Britannian ulko-
• minisieriön pääasiallisempana |\uolena näyttää olevan.; on .sanottu,. ;
'halu välttäJi amerikkalaisten ystiivien kiihoiltamistaV
. 1^
.Kansainvälisen kaupan alalla ny­kyisin
vailit.scva; Läns:-Eurooi>an
maille sietämätön: tilanne, on . tulos
Yhdy.svaltojen määrätietoisesta polii
tiika.''.ta. Jonka tarkoitus on yleisesti
tunnettu ja jGhka pcrusolemu-s on
siinä, että Yhdysvallat suojelee s i ­säisiä
markkinoitaan ulkosilta tuot-;
teiltä tullimaksuilla ja muilla esteillä
pitäen • inonopolihinnat sisäisillä
.mark!" noillaan korkeina. : Tuotteit-tcn.
sa- yli jäämän - se lähettää muihin
maihin; jotka' ovat taloudellL-sesti -jä
poliittisesti nppuvaisia USArsta. Sa-manaikaLscsti
Yhdysvallat,on pakot­tanut
Lanst-Euroopan maat lopetta­maan
k.Tupankäynnin Neuvostoliiton,
Euroopan karujandemokraattisten
maiden Ja K i i n a n kansantasavallan
kanssa.
) Se tosiasia, että kolmas osa näi-
: den maiden kaupasta suuntautui
toisen maailmansodan edellä Neu­vostoliittoon
Ja Itä-Euroopan malr
bin. Joista ne toivat elintarvik­keita
Jä raaka-aineita Ja Joille ne
myivät teollisii^^tuotteitaan, osoit-taa^
mitä yritys demokraattisten
maailmanmarkkinoiden erisitämi.
: seksi niille "merkitsee, r : ^
Kauppasuhteiden yksipuolisen kc-,
hlttjämiscn politiikka on tuottanut
suuria .voittoja eräille -harVoilie suur-;
yhtymllie. miitta .se on sainalla. hor­juttanut
Länsi-Euroopaa maiden ta­loutta
ja vieläpä saattanut; ^Ameri­kan-
kauppapolitiikankin^ selvääi)
'urilpil.Mjaan.l Yhdysvaltojen pyrki­mys
saada lisätyksi vientiään rajatto- •
masti ja kaikin tavoin rajoittaa tuon­tia,
on johtanut siihen, että niillä;
valtioilla, joiden on pakko käydä sen
kanssa: kauppaa, cl ole dollareita
kauppamaksujen suorittamiseen. Kuu
den vuoden aikana — 1946-^1952 —
'kalkilla kapitalistisilla maillayon Irau-;
pankäynnissä Yhdysvaltojen kanssa
muodostunut valtava vajaus -r- 32
miljardia dollaria.
Vakava ja pitkäaikainen valuutta­pula
horjuttaa useiden , maiden ta­loutta
varsinkin sellaisten kuin esim.
Englarm.'n joka el voi tulla toimeen
Ilman laajaa kauppavaihtoa muiden
maiden kanssa. Italiassa. Ranskassa'
j a monissa muissa* maissa el kuupan
alalla ole koskaan aikaisemmin ollut
nun suurta vajausta kuin nyt.
Vuoden 1953 alussa Joutuivat
kapitalistisen maailman - maat
suuriin taloudellisiin. Ja rahata­loudellisiin
vaikeuksiin. Jotka Uit-tyivat
välittömästi valuuttapulaan
Ja ulkoisten markkinoiden Bupis-
• tamiseen.
Kapitalistisilla maailmanmarkki.
noilta tapahtuvaa kilpailua on tun­tuvasti
kärjistänyt voimakkaiden kU-p
. i i l i j o.den.LänslrSaksau Ja Japa­nin,
ilmestyminen näille markkinoille.
Samanaikaisesti kaikkien: kapitalts-listen
maiden vientimahdollisuudet
— kuten edellä olemme jonähneet —
ovat supistuneet huomattavasti, kos­ka
ne on keinotekoisesti eristetty
.sangen laajoista Ja edullisista demo­kraattisista
maailmanmark'kinoista.
: Juuri tällaisU. vain eräille harr
voille suuryhtymille edullista e-
/ristämispolitiikkaa vastaan , ko-
Minkaanlai-sia merkkejä ei ole siitä­kään,
että Amenkan asettama kielto
kaup,inl.'iymisene demokraattisten
maa Inianmarkkinoiden kanssa olisi
lieventynyt. Länsi-Euroopan mailla
on tcsin tassa suhtees.sa .suurempia
mahdollisuuksia osoittaa omä-aloit-teell..
suutta.
Olisi, käsittämätöntä^ elleivät ne
etsisi ulospääsyä siitä umpikujas­ta
Johon normaalin kansainväli­sen
kaupan rikkoutuminen . on ne
saattanut. Amerikan markkinoi­den
avaaminen: länsieurooppalair
sille tuotteille on niille ylivoimais­ta,
mutta sensijaan ne näkevät
ulospääsyn:kaupan kehittämisessä
Neuvostoliiton ja kansandemokra-'
tian maiden kansa, jotka eivät
. o l e koskaan kieltäytyneet käyr
mästä kauppaa minkään kapitalis­tisen
maan kanssa, kunhan kaup­pa
vain perustuu molemminpuoli-
;••. seen ctpun. •:
ehdotu»ta, koska tietävät, että Lä.isj-
Euroopalla ei ole halua lisätä dolli^'
.'•ivellsaan»,.: joka uhkaa «itä h:rttö-:
silmukan tavoin.
Nun sitten tapahtu;kini etta ko
icous e i . käsitellyt sima • maärm "Fji-rryjpan
:• yhteisten markkinoiden'^
.•noudostamista kun Lännen Ja Idän
välisen 1 Mupan laajentamiseen .liit­tyviä
kysymyksiä.
Ameriiikalaisen sanomalehdistön
iausannoista:iiakec että Amerikan
..edustajat eivät tässä kokouksessa
onnistuneet/'tukehduttamaan lii­kemiespiirien
pyrlcimystä liaupan
kehittämiseksi d^okraattisiin
:: maailmanmarkkinoihin kuuluvien
. maiden lunssa.
; Toukokuun 18. p n a . kirjoitti. New
York.; Postin havainnoitsija Sylvia
Porter, kuvaten :kongre.ssin osallistu­neiden
'länsieurooppalaisten .liiker
miesten mielialoja, että Lanen ja
Idan välisen kaupan tahittym-stä
on mahdoton estää. Kymnienet
Lansi-Euroopan . vaikutusvaltaisem­mat
teollisuuden harjoittajat kertoi­vat
"hämmästyttävällä' avomielisyy­dellä"
mainitulle havainnoitsijalle,
etta olisi naivia luulla:-Länsi-Euroo-,'
pan voivan; tulla pitemmän ajan toi­meen
iLTian kaupankäyntiä demo-;
kraattiseen leinin kuuluvien" maiden
kanssa.V. Mitä tulee yrityksiin kieltää
kaupankäynti Kiinan iianssa, kixjolt-taa:
Porter; '•Emme voi estää latä
"kauppaa nyt emmekä tulevaisuudes­sa.
.Tosiasiaksi jokatapauksessa jaa,
e t t ä USA on maalimassa ainoa maa.
joka yrittaa tukahduttaa tämän kau­pan.
Paitsi sitä,; ettemme : ;onnistu
yrityksessemme. länsieurooppalaiset
ystävämme, arvostelevat meitä vielar
pä tariaiseöta; yriiyksestammekin.'
New y6rk Timies puolestaan pitaa
eräänä l.«Dngressin mielenkiintoisem­pana
tuloksena sitä, että se näytti
Lännen ja Idan välisen kaupan ke­hittämisen
mahdollisuuksien olevan
paljon parempia kuin mitä ovat län­simaailman
sisäisen kaupankäsmnin
kehittämisen mahdollisuudet.
. Länsl-Eurcopan liikemaailman
huomattavimpien edustajien ja kapi­talistisen
sanomalehdistön lausunnot
osoittavat, että elämä pakoittaa nä­mäkin-
piint 'pohtimaan kysymystä
palaamisesta rauhanomaiseen talou­teen.
Tässä hengessä esiintyi mm.
kansainvälisen Vauppakamann uusi
presidentti. ,Gutt.
Oa-n libaiiiHk.
käus uniot sopineet
yhteistoiminnasta
__Ghlca2o, — -Vume viikon l'a PPupiio.
%'iiine kaussa Ko6pcn^mM>tA
pitämä ««ään puheessa vAtl Iten-raali
Bidkvay. että Canadan Ja;
kaikkien .NATO Msidei» tulee i
naattaa voin>aankak6iir»otineoa<
sevelvollisuuB. Canadan >'ational
Federation ©f Labor Vouth (Ca- l e l l a ' l i i t i i . a i CIO:n ja AFL-.n
:nadan ^'työläianaorten liitto). suo- ? pakkausalalla • toimivat-unior- voimai;;^
ritUa laajaa julkisuustyötä - ben ' sa yhteen koUektuvisen lyosopaiui!
hyväksi, että täroä-Jänkkiupf*e- sen tekamsessä ja ilmaisivat samalii
rien suunnitelma -tuliaanrrtorju-; odottavansa sen pa.van korttamisti;
maan Canadassa. ^ jolloin kaikki ammktiliiio: kuutoa:
>Iitä' olisi Jänkkien:; esityksien samaan keskusjarjesetöön , ,^ '
sijasU tehtävä on se. että canada^
laiset pojat tuodaan heti pois Ko­reasta
Ja myöskin Euroopasta.:
Asevarur^luista:: johtuvat rasituk-
.?et. Jaäjojeh väestöjoukkojen yara-rikkoutummen
ja epänormaali talou-delliiien
kehitys johtavat loppukädes-
:sä talouden rappioon;: Ja mitä kanr
sainväliseen kauppaan tulee, niin sen
vilkastuminen y h t ä hyvin kum mark-kmoiden
laajentuminenL'in käy par­haiten
päinsä kansojen ystävällisten
ja rauhanomaisten, suhteiden: valli-te.-;
sa. I
Rauhan lujittamisen ja, ,kan.sojen
.välisten ystävällisten.; suhteiden .ke-,
hittämisen: etuja silmälläpitäen on
tervehdittävä .'ilolla niita pyrkimyksiä
normaalin . kansainvälisen kaupan
palauttamiseksi, .Joita Lansi-Eurco-pan
maiden liike-elanian pureissa
nyt ilmenee.
Tasa toimenpidettä pidetään mer.
kitsevänä askeleena •mahdollista vh.
tyrnistä.'k.:hden.-. Viime viikkojen Vir­kana
ovat, monet: toiset voimakkaa:-!
CIO:n ja AFL:n uniöt pitäneet ym*
keskusteluja. jo;den tarkoituksena oc^
voimien-, keskittäminen tarkotukjejj:-
-torjua unioita vastaan kongressissa '
•lainlaatijakunnissa, , oikeuslaitöksi«i'
ja, tyo.markkmoiUa te'r.tyja raikeia
ja ilkeämielisiä hyökkäyksiä. ••
Tiedotuksen li^nanpakkausalaa uni."
öiden yhteistoiminnasta- tekivät yht.'--|
aikaa • C IO • United-, Packinghouse^J
•VVorkers Union ja -'VPL •.'Vmalgamäted-l
Meat :Gutter.s .and, Buthers TVori-men
•Union;, joiden yhteinen jäsenlu.-
ku cn 2.50,0C0.
Palkan lisäksi 40 pros.
eläke Neuvostoliitossa
Porilainen .'kapellimestari Arvo Airaksinen
kertoo matkavaikiitelmistaan Neuvostoliitossa
Helsinki. — Työ Ja työsaavu-tukset
ovat Neuvostoliitos.sa kunr
niassa. Jokaisella on kykenevä!-
syytensä perusteella mahdollisuus
nousta kuinka korkeallfe tahansa,
sillä nuoriso kasvatetaan Neuvos-tnliitossa
oikealla tavalla. Älyk­kyys
on mittapuuna pyrittäessä
. elämässä eteenpäin.
, Juuri; siksi sai kannatusta Rans­kan
valtuuskunnan yleiskokouksen
viimeisessä istunnossa tekemä ehdo­tus,
että Y K : n , Euroopan taloudelli­nen
valickun ta kutsuisi asiantuntijoi­den
kokouk.sen pohtimaan Itä-v ja
Lansi-Euroopan -maiden : tuuppaa
koskevia • kysymyksiä. Tämä ^kokous
-kesti lähes kaksi viikkoa- .ja .siihen
osallistui-80 asiantuntijaa 25 Eurbo-
'pan maasta "ja Yhdysvalloista. Sen
aikana pidettiin toistasataa kaksipuo-'
lista- :neuvottelua; Y K : n ..Euroopan
taloudellisen valiobannan toimeen-,
paneva sihteeri Myrdal sanoi tämän
kokouksen tuloksista lehtimiesten: tie-doitustilaisuudessa,,
että se on tuotta­nut
myönteisiä tuloksia Ja e t t ä sillä
on luotu edellytykset uusille, kaup­paneuvotteluille
, sekä laskettu pohja
kaupan laajentamiselle.:
Geneven kokouksen Johdosta to­tesi;
niin tänsi-Euroopan kuin
Amerikankin lehdistö ensinnäkin
sen. että Neuvostoliiton ja Itä--
Euroopan maiden edustajilla on
riittävästi hyvää tahtoa normaa­lin
kaupan kehittämiseksi molem­mille
osapuolille, edullisilla ehdoil.g
Ia, ja toiseksi sen. että - Yhdysval­lat
ei voi häiritä tällaisen kaupan
; kehiltymi.stä. :, Vielä enemmän
näitä seikkoja korostetaan kan­sainvälisen
- kauppakamarin . 14.
kongressia koskevissa kirjoituk­sissa.
; Tämä kongressi, johon osallistuivat
Länsi-Euroopan. Amerikan, siirto­maiden
seka riippuvaisuusEuh:eissa
olevien maiden ; teollisuusyhtjTnien.
pankkien ja kauppayhtymien edus­tajat,
ei; sen koollekutsujien suunni­telmien
mukaan aikonut, ollenlraan
käsitellä Lännen ja Idän valista
tuuppaa ko.skevaa kysy nysti». Ame­rikan
taholta sen tehtäväksi; asetet-tim
ns. 'Euroopan yhtenäisten mark­kinoiden"
luomisen mahdollisuuden
pohtiminen:—, tulliesteiden poistami­nen
;Länsi-Euroopan maista, minkä
selvänä tarkoituksena on helpottaa
entistä ene.-nmäfl amerikkalaisten
tuotteiden leviämistä näillä markki-,
noilla. : Nykvisen tilanteen huomcion,
ottaen.tama yrity.s ei kuitenkaan
onnistunut. Lansi-Euroopan • l i i t e -
niiehct julistivat aivanavoimesti; et-
, Näin kertoo Neuvostoliitosta, kol­men
viikon matkalta kotiutunut Po­rin
; kaupiuiginorkesterin^ kapellimes­tari
Arvo Airaksinen. Matkan vai­kutelmat
hänen lausuntonsa mur
kan olivat suurenmoiset. •
Kapellimestari AiraL«iisen osalle tu­l
i ; suuri kunnia • k im hänen nimensä
liitettyiin w niiden harvojen - ulkomaa­laisten
'.'kapellimestarien :;• joukkoon,
jotka ovat päässeet johtamaan Neu-yrstoliiton
valtion sata kymmenin ie-histä
sinfoniaorkesteria Moskovan
.konservatoriGn; suuressa juhlasalissa;
Airaksisen: johtama ;esitys oli lop^.
piiunmyyty pienessä ajassa.
Itse; sinfoniaorkesterista haastatel-'
tavanune r.: kertoi, ; että sen Jäsenet
ovat; op:sk'3lleet. vähintään :1B vUptta;.
ensin 7-vuotinen musiikkiopisto, sit-teh-;
'4-yuotinen musiikklkeskikoulu
j a : viimeksi .5-vuotinen opiskelu kon­servatoriossa.;
Kaikki tämä käy
päinsä valtion tuen turvin, sillä lah­jakasta
oppilasta ei Laoskaan tulla
hylkäämään varattomuuden takia.
:Neuvostoliitos6a • on koko kansa
kiinnostunut taiteesta. Työväestö
harrastaa, teattereissa ja; konserteis­sa
käyntiä,, eikä köyhälistöä sahan
varsinaisessa merkityksessä ole ole­massakaan.
Ihmiset ovat Neuvostoliitossa
onnellisia^ : rauhallisia ja hyvän­tuulisia,
ja kaikkialla kuvastuu
kansan harras hain rauhaan, mi­kä
on ymmärrettävää; maassa, Jo-
: karakentaa tulevaisuutta varten
valtavia rakennelmia, jotka koh­distuvat
kansan hyväksi./
Alin työläisen kuukausipalkka on
noin 1,000 ruplaa. Sinfoniaorke.stc-nssa
on alimman soittajan palk':ca
2,500 ruplaa, konserttunestarin; ja so­listin-
5,000 ruplaa.: Kävimme erään
tuuren tehtaan valimossa, j ä täällä
oh parhaiten palkattujen stahanovi­laisten
kuukausiansio Jopa 6,000 rup-laai
Kaivoksissa saattaa valiotyöläi-
.sen ansio nousta aina 12^000 ruplaan
saakka kuukaudessa.. (Yksi rupla on
noin 58 Suomen markkaa). ,
Kun vertaa työläisten ansioita
heidän jokapäiväisiin välttäinät-
_ torniin menoihinsa;saa käsityksen,
että koko kansa on hyvinvoipaa;
. 'Ajoimme; autoilla, eräänä .päivänä
esikaupungilla sijaitsevaan ;; tehdas^
ruokalaan, .'jossa söimme aamiaisen
johon -kuului, ;4 ruokalajia.; Tämä
maksoi vain 3. ruplaa- 5 kopeekkaa.
Joka "oli mielestämme mauläcaästa
ruoasta": vähän^ - Hotellissa :- maksoi
juhlaillallinen 8-ruplaai.Asunto mak­saa
1 .rupla neliömetriltä. :Huoneen
pinta-alaksi ei> lasketa keittiötä, kos­ka
se on . työhuone,, eikä- eteisiä Ja;
•komeroita eikä käytäviä. -Veroa pal-i
u s t a . joudutaan; biaksamaan .vajn
6 pros. ja tUapäislstä ansioista, jotka
siis ovat ylimääräisen työn txiloksenä
saavutettuja vain pros.; >
Kapellimestari-' Airaksinen, joka
on liikkunut Euroopan kahdessa suu-r:
mjnassa kaupungissa Pariisissa ja
Moskovassa' mainitsi, että '
Moskovansasai liikkua vapaasti
ja. siellä sai jättää matkalaukku-jaan
Ja muita varusteitaan minne
vain halusi, pelkäämättä, että mi-tään
katoaisi.
Jota; vastoin -Pariisissa liikkuessa
saa aina olla silmäC; tarkkana, ettei
joudu; katunadsten; kulkukauppiaiden
tai rosvojen uhriksi.
. Meri.» ttavänä..seikkana pitäisin s i ­tä,.
sanoi kapelimestari, että Neu-vost.
oliitossa henkilö, jcka on palvel­lut-
valtiota 25 vuotta, saa- eläkkeen,
joka on 40 pros.: palkasta. Usein
tämä, eläke tulee jo 40-^50 vuoden
iassa, j a kukapa silloin vielä kehtaisi,
jaäda eläkeläiseksi! ,
Jos kerran terveyttä riittää, tehr
dään työtä kauemmin. Ja silloin­han
vasta alkavat oikein hyvät
päivät, sillä tavallisen palkan l i -
, saksi tulee eläkettä 40 pros.
Huomattavana; työn tuottavuuden,
lisääjänä on 'Stalui-palkinto. joka on
arvoltaan 300.000 ruplaa jä: Jonka voi
saada niin kaivostyömies kuin pro­fessorikin.
Näin palkittu merKttävä.
työkeksintö sovelletaan heti käytän­töön
ka^kflle- -..saman ;alan .lyömailla.'
hiikä,. kohottaa - t y ö n ; tuottaväisuutta
koko maassa.
Kävimme myös eräällä -kollek-tiivitilalla.
jinka pinta-ala, oli 10,000
hehtaaria'ja- johon kmilUi 720 "taloal
Tällä: koUektilvitilallä . oii il',500
työntekijää, .Jotka itse saavat tilan
kaikki tulot.;'; Valtiolle; myydään en-•
sin päältä jaon;sen'jhääräämä noi-mi
;ja-. ylimääraineh;^ tuotto myydään va­paita
teitä .kauppatoreilla, ja muun 11a •
Nin.kertj^.^Vtiosittalnsäästoto suure
summat, Jptkä;-;sltöen jafetaan. kulle-km
kollektijvitalonpojal^e hänen te-;
kemänsä työn mukaisesti.; Valtion
tuki; kollektiivitilollle on tuntuva.
Parhaillaan vieraili sanotulla tilalla
eräs professori soveltamassa käytän­töön
uusia menetelmiä; Kaikki tuki
on ilmaista.
liuniset kollektiivitilallä olivat;
kaikki terveen ja hyvinvoivan nä-
, köisiä samoin kuin Moskovassa-
; kin. Maaseudun ihmisillä oli sa-;
ma huoli: kunpa vain, saismme
; elää rauhassa; ja rakentaa maa-
:tamme. Tämä räuhankaipuu ei ol­lut
mitään silmänlumetta, se öli
todellista,. siitä me suomalaiset
. olhnme vakuuttuneita^ ;:
Ranska uhkaa ja
lupaa !ndo-Kiinan
maiden suhteen i
. P.iriisi. • Ranska on luvannut laa-;'^
jentaa kolmen, IndorKiinan .maan it-i'
senäisyytta Jos .ne pysyvät yhä edd-.-
leenkin Ranskaan liittyneinä. Asiaa"
koskeva nootti annettii^n täällä per-'
jantaina Cambodian, Laosin ja;'Viet-
.namin edustajille siinä toivossa, että
ne - pysyivät edelleenkin -Ranskaan
kuuluvina.: Sita.ei esitetty kuitenkaan,
ehtona • itsenäisyyden laajentamiseen
nähden. ,
Ranskan hallitus lupautui nootissa •;
neuvottelemaan näiden maiden itse-;
naisyyden laajentamisesta:; Vuonna;;
1949 naiden maiden kanssa tehdyssä,
sopimuksessa pidätettiin mm. niiden '
ulkopoliittiset, ja. sotilaalliset asiat .•
Ranskan määräysvaltaan. ;
Hallituksen taholta tiedoitettiin, et- ;
tä sen, tarkoituksena on, saada nämä j
maat taistelemaan tehokkaammalla
tavalla kapinoitsijoitaan, vastaan. ;
Mm. Vietnamissa on ollut kapinaliike,;
käynnissä sitten .vuoden 1946.
Samaan.' aikaan ilmoitetaan: halli­tuksen
lähettäneen:, lisää sotajoukkoja
;Cambcdiaan, jonka - kuningas on lu-ivannut
kymmenkertaistaa armeijansa-voittaakseen
täydellisen itsenäisyyden
Ranskasta:
. Näissä^ kolmessa maassa sanotaan
olevan ; asukkaita seuraavat määrät:
•Vietnä^m ;22;500;p00; Cambodia •3.748,-;
000 jä Laos 1,500,000. . . "
Työsuhdevirkailija
kannattaa työväen
lakkovapautta
; 7.:.ondon, Ont., >r-. Pakollinen työ-:?;^
riitaisuuksien sovittaminen ei ole oi- 'ij
-kea keino teollisuusrauhan muodoa-;
tam:.seen. sanoi täällä Ontarion työ-, ;
suhdelautakunnan varapuheenjohta-;,
ja prof. J . -. Pinkelman; puhuessaan
joku ai-i-ca sitten paikallisen - kauppa-, .
tomarin: kokouksessa. - •;
Prof. . Finkelman sanoi, että työ-riitaisuuksien
- pakollinen, sovittami- : •
nen on muissa maissa , johtanut .j.;
-palkkojen jäädyttämiseen , Ja myö-7^
hemmin voittojen .kontrollointiin' M
hallituksen toimesta; ;,Hän sanoi, että;«|
vapaaseen yritteliäisyyteen kuuluu;
lakkovapaus.:4a--tirö3ulkuvapaus- t.vön- i
a n t a j i l l s - i ^ n 'myöskin oikeus liite-tciminnan
harjoittamiseen. . , •
PÄIVÄN PAKINA
Vaalitaistelu on alkanut
, hottavatkin - nyt äänensä; lÄnsl-jtelvät asetu.; kannattamaan tällaista
^.Vaan se niitä sanotit tästä kauppasopimuksesta •'ameiikkalais^t ys­tävät":
Kpäilemättä Canadallekin puhuttaisiin -isiinnän-äänellä" Was-
.-hinptonista, jos me;kansakuntanaallekirjoittaisitnme kauppasopimuk­seen
Kiinan Kansantasavallan -kanssa; ; alutta; jos 'halutaan panna
Canadan kansan ja valtion. edut etualalle. silloin on toimittava maan
etuja vaatimalla tavalla, vaikka jotkut washi'ngti)nilaiset ••yslävät"'
civat sita joko-sy\stä tai Joiiesta h\-%'aksykadn. —-
. Selvää pn.;että Canadan pitäisi ennenkaikkea omien kansallis--
etujen^i vuoksi: tehdä kauppasopimuksen Kiinan Kansantasavallan
katissa, tnikä luonnollisesti edellyttää Kiinan tunnustamista jä diplo-
• maat t isten; suhteiden järjestä mistä sen 450 miljoonaisen kansan kans-
, M.'Meillä canädalaisilla on nyt käynnissä olevan liittovaalikan^pan-;
Jan aikana tilaisuus myötävaikuttaa tavallista vöimakkaanimin sii-
..hen- että maamme ulko{X)Iitiikka:irroitetaan Yhdysvaltain tuhoisasta
sotapolitiikasta ja suunnataan kansain\-älisenystäv>yden ja kaupan-kiiynnin
tielle, .\ntakaamme tukemme niille ehdokkaille, jotka
na^ta^•al.!vanoin ja ie«->.in Canadan it.-senäistä ohjelmaa
tiä Kiinan Kansantasavallan kanssa. ' .
Kuten Jokainen aikaansa seuraava
henkilö; t i e t ä ä pidetään liittovaltion
parlamentin alahuoneen vaalit maa­nantaina
elokuun 10 päivänä. Vaik­ka
vaalitaistelu alkoi muodollisesti
vasta kesäkuussa — sen jälkeen kun
oli saatu tietoon vaalipäivä ••—niin
todellisuudessa tulevia vaaleja varten
valmistauduttiin jo talvella.
i^;Eräänä vaalivalmisteluna oli mm.
se surullisen, kuuluisa verohuojennus,
Jonka rahaministeri; Douglas Abbott
ilmoitti jo viime hehnikuussa. vaikka;
se astui voimaan vasta tk. 1 pnä. Mir
kali köyhä kansa on kysymyksessä oli
' verohuojennus verrattain mitätön!
mutia; mikäli rikkaat: ja suurjTitykset
ovat kysymyksessä oli se varsin huo­mattava.
, Esimerkiksi Incon kerro­taan
saaneen noin kolmen.miljoonan
doUarin, suuruisen verohuojennuksen,
mutta t ä m ä n kirjoittajaan nähden se
supistui pelkkään 55 senttiin viikossa.
Kansanmiesten - käsityksen mukaan
öllsl työläisten veroja, pitänyt: huo­jentaa
oikein huomattavalla tavalla
j a suturritysten veroja olisi pitänyt
lisätä. Mutta kapitalistiset polltikolt-sijat
eivät.; työskentelekään kansan
edun kannalta vaan Incon ja muiden
sellaisten hyväksi. He kyllä pitävät
suiuta' melua yleisestä verojen; huo-jennulLsesta
mutta eirät p u h u m i t ä än
Incbn kolmen miljoonan dollarin ve-rolahjasta
•— ja monet yhtiöt saivat
vielä suuremman vero. lahjan. Heidän
poIltlUtkansa sääntöihin kuuluu antaa
rikkaille työnnetään samaan aikaan
mahdollisimman äänettömästi miljoo^
nia dollareita. Sitä nimitetään, sitten
demokraattiseksi politiikaksi. '
Konservatiivien ; johtaja eversti
Dre\v on ensiluokkainen lupaaja.
Muistamme vielä miten h ä n ahtoi On­tarion
maakuntavaalien aikana useita
vuosia sitten, y l i :20 ; vaalilupausta,
joista ei liene t ä h ä n mennessä"ainoa­takaan
kuimoUeen täytetty vaikka
sama puolue on sen jälkeen ollut yhtä
mittaa; vallassa tässä maakuimassai
Nykyisen vaalitaisteltm alkaessa
esitti .everstimme uuden, ohjelman,
mikä käsitti tällä erää ainoastaan 16
kohtaa, toisin sanoen 16 suurta l i i - '
pausta. Joista hän kaiken todennäköi­syyden
mukaan tulisi panelteaanTcäy-täntöön
ahioastaan yhdenj siinä on­nettomassa
tapauksessa, että; konser­vatiivit
. voittaisivat, vaaleissa jä
Prewsta tulisi Canadan pääministeri.
Tämä lupaus koskee rikoslain muut­tamista
siten, että "kommunistiseen
tai, muuhun kapinalliseen toimintaan
osallistuminen . . . julistetaan ran-v
gaistavaksi, rikokseksi".kuten hänen
ohjelmassaan sanotaan. ;•
Koska eversti Drew • on suurkapita­listien
asiamies ja edustaja niin on
varsta selvää,; että tämän lupauksen
toteuttaminen olisi, vaaraksi kansalle
Ja työväelle; Sillä muuhun '^kapitial-liseen
toimintaan osallistumiseen"
saattaa .kapitalistien . mielikuvitusta
mitä tahansa, vaikka vaan työläisten
varsin rauhallinen lakkokin: Eversti
Drew onkin Joleimattu canadalaiseksi
McCarthyksi. jonka takia meidän ei
tarvitse sitä tehdä.
kansalle muutxunia dollareita Ja. suur- .venyttäen mahtua .miltei kerrassaan
ji?lmässä ph julistettu aikäisemm
juliistetaan yhä, ^elleen,•. ett^
dan kansa ei halua, sotaa eikä sotaan
yarustautuiriistä,, .eikä;':niitä".haluav
myöskääiv' muut .kanisa joista; siyistä
sota onOlppetettäyä- j a a
nen öh• •vähennettävä siihen .minimiin',
mitä ;Cariadan;. kaiisah^jaJfmaan jo^^^
jeri puplustamirieh. eld^^ : äödan'
iopet.taminen; jä sotaan vanistautunii-:
sen. vähentämihi^ri toisi mukanaan yli -
kahden tUhanneri milj'oönan dollarin,:
säästön/valtion ihenpissä^;^^^^^^^
;kitsisi'>rioin'>i33: dollarin ;^;S^^^
inääri kutakin asukasta, laista ja; van-v
• hiistä,' miestä'vjä:ria'i^^^^
'henkistä, .perhettä kohden: 'siitä: air-heutuisi,
532 dollarin säästö vuod^s^^^^
Täten .säästetyt varat voitaisiin; käyt-,
tää \'htäällä verojen huojentamiseen
j ä toisaalla yhteiskunnallisen hurf-:
lon, vänhuudeneläkkeiden yms. pa-ranlamiseen.
• '"'•';•:/•''' A'vV-^vV!-;A:
... Mutta; kuten kaikki aikaansa seu-'
raavät- henkilöt tietävät eivät edellä-:
• mainitut neljä puoluetta piihu kerräs-.
saan mitään sotaah varustautumiseD'.
lopettamisesta v i a n yrittävät puolus-itellä
sitä kaikin •mahdollisin ja .val­heellisin
väittein, ikäänkuin Canadan
kuin sota ja sotaan varustautuminöi
olisivat kiertäniättömiä. . Siltä jolituu.
että kaikkien rauhan ystävien on kan­natettava
tulevissa vaaleissa ainoas­taan
niitä.ehdokkaita, jotka piihiivat
selvästi ja; Julkisesti rauhan puolesta
ja sotaa vastaan ' Ja. jotka, kaikessa;
niuussakin suhteessa asettavat; Cana-;
hentää kansan va-otaakkak olisi- sil-'; dan ja sen kansan edut Ja hyvinvoin-hen
olemassa valsin yksinkertainen; nin etutilalle sitä yhdysvaltalaisU _
keino, se on sodan lopettaminen j a ; sotapolitiikkaa vastaan mitä Canadan .
sotaan varustautumisen vähentami- Johtavat puolueet nvkyään harjoitta-
; Mutta meidän pitikin puhua niistä
verohuojennuksista.: Drewn ohjelman
ensimmäisenä kohtana on lupaus ve­rojen
vähentämisestä 500 miljoonalla
dollarilla, ilman että sen takia vähen­nettäisiin
sotaan varustautumista ja
osallistumista; Hän on antanut ym­märtää,
että jos konservatiivit pääse­vät
valtaan, niin sen puolueen taholta
harjoitetaan vähemmän tuhlausta ja
varastamista sotaan varustautumi­sessa
kuin on ollut asianlaita liberaa-
•leihin nähden. Meillä on kuitenkin
sjTtä epäillä olisiko asia siten koska,
varastamiseen nähden p i t ä ä paikkan­sa
sama sääntö kuin mustalaisen he-,
voseenkin nähden, että ruokahalu
kasvaa syödessä, so. varastaessa. Eikä
meillä ole lainkaan syytä otaksua, et­tä,
konservatiivit olisivat liberaaleja
huonompia mikäli, kansan varojen
tuhlaaminen ja varastaminen on ky-s>
Tnyksessä.SUlä7nykyinen kapitalis­tinen
yht^'skimta perustuu laillistet­tuun
varastamiseen työtätekevän
kansan työn tuloksista. Mitä syvem­mälle
, kapitalisti panee käterisä :.työ-läisen
taskuun, sila rlkkaanimaksl hän
tulee. " -
Jos konserv-atlivit;: liberaalit. Social
Credit-ja CCF todeUa haluaisivat vä-incouveriiais
lodostui fodi
IJ n B.C:n aluett
[ämään Webster*«
ancou.er. - Täällä läm
r cr.-. -. ihdom kesä aunnJ
in Skandmavialaisten
•:*:. -ar/estamat vuotuist
'iini.'.: onnistuivat maii
'cli ru.^isaasti. an'iolta
henkilöä. -;-Juhlassa
pirteä ohjelma, jonka
muodostui "kuningati
Tämän tittelm sai;
, ; ViänsälUsuudeltaan-
SJ^h;osastot toimitsij!
ifa^elit joissa käytii;
fcppa.lu etupäässä suc
Lp., Naisten nuolenhei
L;e Vainio 36 pisteellä j
lä:**un' U .Söderholm Wel
i:ita 45 pisteellä. Suu
L:Q oli tyyytvainen ja sei
UUDET
LAHJAPAKE
SUOMEEN
(i-clihvvällä . ilmoitamn
femme tilaisuudessa; lahe
Eidan omia lahjapaketi
lomeen
BEST GIFT NO. 1
Hinta S9.25
2 Ibs kahvia
I 4 ibs' valkoista riisiä '
1.1b. rusinoita .,
i;ib. luumuja . .;
1 Ib kuivattuja persikp;
, !;.-lbv kaakaota .
I o'paria Nylon-sukkia (h
BEST GIFT NO. 2
Hinta S6.95
! 2 Ibs kahvia
: 2 Ibs-'valkoista riisiä ,.
r Ib. luumuja :
I Ib kaakaota
i 1 paketti kuivattuja ;he(
' l pari Nylon-sukkia (kc
BEST GIFT NO. 3
Hinta $5.85
• 2 Ibs. kahvia
[2 Ibs. valkoista riisiä
1 Ib. luumuja
I 2—4 oz. teetä •
Paketit sisältää Maxwell
ja Chase & Sanbom.ka
pakeillenne lähetys-Suor
Utakaa meidän huoltaa
TRA
AGE
Sudburi
APAUS
3X 69
M l
Maksa
parhaiinir.
LÄHEI
81 CÖLB
Lähetysliput ja
Suositukset: Imperi.
• (Entiner
Surulla il
JUHO JO
nukkui kuolon uneen kc
1953. Hän oH, syntynyt
i nissä lokakuuni pnä 18£
[ yaimon.sa Tyyne, icaksi, ]>
r perheineen, kaksi siskoa 1
perheineen Sanit Ste. Ma
Suomessa sekä laaja/tuti
Elon taiva
vaan Sinä
Elon taist<
on sydäm(
Nuku untJ
en koskaa
i. Levon suomme suUe isä i
i vaikka katkera on kaipai
i Paasithan alta tuskan vs
smnemissä_on iki kirkkJ
Poikasi Elmer Ja
nen, tai vieläkin parempi,-, sen koko­naan
lopettamhieq. Nykyisen vaali­taistelun
aikana on ainoastaan yksi
ainoa puolue esittänyt kansalle t ä ­män
keinon, nimittäin L P P . Sen oh-vat.
Sellaisten ehdokkaiden kannat­taminen
merkitsee niiden politiikan
hj-väksymistä ja niiden ehdokkaille
annetut äänet kansan parhaita etuja,
vastaan. — Kalle Terä.
I Sa;isäni rakas nyt;poissa
meil
|et enää lohtuna elontielli
I Siks' tuntuu,,kuin päivä
, maillaan <
siimäs loiste Icun-sammu
Nuku unta ;Isä; rauhaisaa
I emme unhoittaa voi sua
milloinkaa
• Tyttäresi Enni perhe
Sydämellinen kiitos suk
I sella otitte osaa suruumn
kaikesta avusta. Kutos I
toitte vainajan viimeiseer
mmmmm