Vapaus, May 8, 1956

              mm
mmmm.
» Jiidn>«MlcDt uabofx
OiSia't«f Finnish CuuuUan*.
Mj^eooii OaafisuM tv the Post
jMt^ fXepHrtmmt, ottava, P U IK
JiSbed ifujce weeUy: Tuesäays,
manday» and SaUutlayB t>y Vapaus
:7aUUbinff C(«m>»ny Ltd., ztMO-VJi
Mvenismg rata upm applicatioo.
mgslaUoD free ci <!ha>ge,
Kanadassa'; 1 vii. IM 6 ltk. 3.75
3 kk. 2.2$
n)dy£vall0!ssa: I vk. Ai» 6 Jdt. 4.30
Suoroesea: 1 vk, 8.50 6 kk. «.75
M i Totuutta ei voida salata
- f
if
1
Vaikka ulkomijiisteri Pearson jaliittohal^^^^
sjisenet ovat antaneet ymmärtää, että heillä olisi halu tunnus-
;-iaa Kiinan Kansantasavalta, jos Yhdysvaltain hallitus antaisi
;Siiliien luv:an jä suostumuksen, niin "virallinen'* Canada on
Jfif&nknm 600-miljoonaista, nopeasti eristyvää ja kehittyvää
/Kihlaa eiolisi olemassakaan,
"•'"'Ja ,Suuren Raharl isot päivälehdet sekä niitä matkivat
mtiuten'^ vain porvarit, ovat yrittäneet hämätä lukijoitaan
puhumalla kauhujuttuja ja maalaamalla kurjuuskuvia Kil­inästä
— jota ei virallisesti ole olemassakaan.
Mutta totuus on äärettömän itsepintainen. Sitä ei voida
nyl^aikana pitkää aikaa salata. Totta' on, että poliittisesti
^ valv^utumattomia ihmisiä voidaan silloin tällöin vähäksi ai-l^
a harhauttaa/ mutta totuus tulee kuitenkin ilmi heti seu-
~ .raavaissa hetkessä." "
Mikäli taas on puhe Suuren Rahan julkisuusmiehistä ja
y-naisista, niin he eivät luonnollisestikaan usko aluksikaan
^ t a mörköjuttuja, mitä värkätään muka '^harkintakyvyttö-jmen*^
jma$sojen cli kansanjoukkojen harhauttamiseksi. Vii­nurin
esimerkki siitä, että ne, jotka pauhaavat väellä ja voi-ji^
alla Kiinan Kansantasavallan kehnoudesta tai x>vat muka
' kokonaan tietämättöiniä sen olemassaolostakin, tietävät tilan-ieenpaVanevan
Kiinassa ja seuraavat samalla hyvin tarkasti
taman ^uren kansan edesottamisia. Tästä saatiin uusi tieto
to^dcpkujuip 3 pnä,Tokiosta lähetetystä AP:n uutistiedosta,
^ i n i ^ kerrottiin mm. seuraavaa:
•'-'""Täkäläiset asiantuntijat katsovat, että kommunistinen
j Kiin^ on edistynyt hiiomattavasti maan teollisuuden, ekono-
''nuanja yhteiskuntaelämän vakauttamisessa,
f " N ä m ä yhdysvaltalaiset ja japanilaiset virkailijat, jotka
Ji^kkailcivät Kiinan virallisten tietojen ja vakoilijain salaisten
• tietojen tasapainoa; ovat t
iriönet väitökset ovat paikkansapitäviä.
' ' ~ "Nii$ta ovat pääasiallisempia seuraavat:
" /'! "1. y^näj^ auttaa jo Kiinaa 156:ssa teollisuusprojektissa,
/^JJcoäen yhteinen arvo on $MOO,000,000 ja on luvannut avustaa
..5&inuuta prbjelctla yhteensä $625,000,000 ^rvosta. '
r.»,.},. «2, jSuuri kamparfja maatalouden ' kollektivisoimiseksi
ÄHstyy,nopeasti.
Maiti Ktmp, Baron» MU Uyiiää
75 vuotfa-
Tepi Mfiklneo. Bheaalt, Oat,
täyttää torstaina 72 vuotta.
Alma habtinen, Samia, Qot, täyt^
tää torstaina 76 vuotta.
Ybäymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Sosialismin voittokulku tuloksena
työtätekevien voimien yhtymisestä
Et fcEHDEN PAKSUUN, VAA.\' i
SEN' AJAMA ASIA ON' i
BATKAISEVA TYÖLÄISILLE |
Yleislakon jälkeen on Suomessa j
pidetty monia työläisten kokouksia, i
joissa on korostettu työväenlehtien j
merkitystä. Näissä kokouksissa on |
todettu että yleislakon jälkeen mie*
lenkiinto ty<iväenlehtiä kohtaan on
kasvanut ja monet palkkatyöläiset
ja muutkin tilaajat eivät enää kat­sele
niin paljon kuin ennen sitä, et­tä
työväenlehdet ovat pienikokoi­sempia
kuin porvarilehdet ja sisäl­tävät
vähemmän n.s. sensatiouuti-sia.
Nyt on opittu havaitsemaan,
että tärkeämpää kuin lehden pak­suus,
on se. kenen asiaa lehti puo­lustaa:
Puheenvuoroissa on osoi­tettu
käytännön esimerkeillä, miten
rahalehdissä .aina pyritään vääris­telemään
ja kaivamaan: maata niil-
^ pyrkimyksiltä, j o iU työläiset aja-vat.,
Kun taas työväenlehdet aset­tuvat'
varauksettomasti työkansan
asian taakse ja lisäksi vielä neur
vovat j a ohjaavat asioiden; oikein
hoitamisessa. — Työmies-Eteenpäin
Vaikka UOuDgiisä vaiitetta-vasti
vielä toettiin vappuna
kaksi laUakokoasta, min huo-mioiUvin
ceUdu oU se, kUä
kansanitmoknaUim kokouk­sessa.
Jossa korostettiin sosia­lismin
voittokulkua Ja työtäte­kevien
yhtenäisyyden merld-tystä,
oli läsnä kymmenlata-bansia
ihmisiä, Jotavastola so-siaUdemokraattien
Jäljestä,
mässä kokouksessa oli osallis­tujina
vain tuhansia Snomen
kansalaisia. '• Obeellisena Jolkal-semme
Helsin^n Yapaa Sanan
selostuksen Suomen BakeniuS'
työläisten liiton puheenjohtaja
Aarne Saarisen ; kansandemo­kraattien
järjestämässä' JubTa*
kokouksessa pitämästä puhees­ta.
Ji'"'%^^y^ 247,0p0,0p0 eek|cerinala^ käsit-
?yyan:)kueäm(Mudellee'n^im^ on toteutet-.
' iiiieh", niutta viljelysmaan KUomattav^i lisääminpn^qh^mah-'
^^<»»^ksi?ri,jpuitte^^^^^^^ • .
- i*(M<r6.40n ryhdytty f suurisuuntaisiin ponnisteluihin^ Kiinan
Mxnaanvllj^ykselle tuhoisten .tulvien kontrollölmiseltsi/ '
il T),»'r4^Tritttä."i'aiitatietä'*on »rakennettu arviolta 2,480 mailia.
^jJ^J^^^-Tlglä-^feuHtä viljeltävän ^aaA*-pirita-j
^^^j^h^aäj^^nt^ vaikka "^nkiii a*ifc*4isVmtnijp'ax- ;
.J^j^ltli^ eti^^lUina.i^oi saada yiljelyksjeil^, pääasiassa Mant?hu-;
" fiass^ 54,000,000 eckkerinalaa uutta peltoa . . i
,\l ilToi^ti^ sanden, yhdysvaltalaiset ja japanilaiset asiantun-
KäJ^ myöntävät, että Kiinassa on tapahtunqt mjUUtapian,
.-^g^-^oden?'aikana suurenmoista edistystä — jätettä tämä
« ^ehltyi$'ttilee todennäköisesti entisestään nopeistumaan. Vika
7 On/^ain, siinä, eitä tällaiset tosiperälset, tiedot haudataan
4 suurten päiyälehtien sisäsivuille ilmoitustulvan sekaan sa­li
nialla kun^""lnörköjuttuja" ja muita valheita tarjoillaan leh-i
tien näkyvimmiUä paikoilla.
> Mutta yllälainaamme uutistleto korostaa sitä seikkaa,
i mistä olemme aikaisemminkin puhuneet: Canadan pitäisi
'iomienvetujehsa vuoksi tunnust
:f i & j
' miljoonainen, alati vaurastuva ja talouskriiseistä ikuisesti va-
'figtttuva Kiina olisi mainio kauppatuttava, joka voisi ostaa
s^^p^on maatalouskoneita^moottoriajoneuvoja ja.muita teolli
{ ^Uustuotteita Canadasta. Liittohallitus on jo kyllin kauan
; pitänyt jäniksen lailla päätään pensaassa. Mitä pikemmin
«•tunnustamme Kiinan Kansantasavallanpa järjestämme y
t vaHlset kauppasuhteet sen kanssa, sitä suurempaa hyötyä
l voimme siitä saada Canadan kansalle ja valtiolle. '
Vapijus "pesee
kasvojaan' rr
Kauan odotettu lehtemme tek-nilIl|
l#tt-^ uudistus Ja parannus
oii nyt toteutumassa!
Tarkkaavaiset lukijat huomaa­vat
Jo tässä lehdessä, että Vapau­dessa'^
on kahdenlaista tekstiä—
vähän"! harmahtavaa Ja epäselvää
tekstiä Ja sen rinnalla tummem­paa
Ja selvä^ tekstiä.'Syy siihen
on se, ettM Vapauden kirjaimis-i
o muuttuu nyi koisonaan uiidek^
f si»< Vanha kirjaimisto, on nilin ku­lunutia'
ja reunoistaan "pyöris­tynyttä",
että Vanha teksti antaa
^har^nahtavan vaikutuksen; Uudet
kirjaimet ovat hiukan suurempi^
ja ; kulumattomina niiden syrjät
ovat ehe
tcn!
m
" l i i
^filmi
m&mm mi
Ne '^sanavapfiuden'' sankarit
4 Puhuessaan maamme televisio- ja radiokysymyksiä tut-i
kivan'komissionin kokouksessa Canadan Yleisradiota (CBC)
iv vastaan ja erikoisesti yksityfeesti omistettujen televisio- ja
'radioasemien puolesta, viimeksimainittujen yhdistyksen pu-
; hemies T. J . AUard, Ottawasta, esiintyi suurena sanavapau-
• den esitaistelijana.
: ^^^^ ja radioasemat
4 saavat CBC:lta miljoonien dollarien arvosta •'ohjelmarapua",
, niin ne eivät ole sittenkään tyytyväisiä. Ilmeistä on, että
i nämä "yksityisyrittäjät" haluavat tappaa kultaisia munia mu-i
nivan CBC:n ja kaapata maamme koko televisior ja radiover-
I koston yksityisliikemiesten käsiin.
V Asiaa ei luonnollisestikaan esitetä nä
; Päinvastoin yksityisten omistamain televisio- ja radioasemien
; yhdistyksen puhemies mr. AUard pauhasi GBC:ta vastaan
\ pääasiassa "sanavapauden nimissä". Hän korosti, että yksi-
Ityisesti omistettujen televisio- Ja radioasemien pitäisi saada
: hallituksen säädöksistä samanlaisen vapauden mitä sanoma-
; lehdetkin nauttivat" (Ottawan uutistieto toukok. 2 pnä),
r Kun hän toisessa yhteydessä^ o
että televisio^, ja radioasemien uutispalvelu muodostaa vain
I pienen murto-osan koko ohjelmasta, mr. AUard tuli vaati­si
'muksellaan^ m
J ohjelmisto kokonaisuudessaan on ''mielipiteitä'! ilmaisevaa
; ohjelmistoa; eli kansankieleUä Sanottuna jotakin tai jonkin
I hyväksi propagoivaa ohjelmistoa! Jääköön tämä silleen,
;iniutta sensijaan^ emme voi olla huomioimatta mr. AUardin
^; lausuntoa: "Mitä me ehdotamme, on se, että säädökset olisi
"laadittava niin, etteivät ne estä ilmaisemasta mitään selvää
f uu^lisilmaisua, tiedonantoa tai mieUpidettä. Me haluamme
] olla samassa tilanteessa kuin julkaisutkin . , ."
Kaoniistlr sanottu.
t eheät ja terävät^: antaen f i i ii
| i i t i|^m^11J4Mön selXi
vemmiTn^n^Öii & t M '
' y^PAuden ,Husl' ^^eksti 'onkin
" s i y i U ^ * ' ikip6Mp0SM%iee
lehden entistä miellyftävämmäk-d.^
S^nomati^in' oi^.selvää, että
Tapaudcssa ^ ruvetaan' ^ ^ kä^ta-niään
yksinomaan tätä uutta, uu-simalllsta
ja hyvää tekstiä.
i^Sivumennen mainittakooni et­tä
Vapauden teksiin uusimisesta'
j a parantamisesta bn ollut puhet­ta
ainakin kolmessa yhtiökokouk­sessa.
Lujikoilta ' on tullut esi­tyksiä
j a pyyntöjä, että parannus
olisi saatava - tässä' suhteessa.
Vuoden alussa Torontossa pidet­ty
yhtiökokous teki asiasta rat­kaisun.
Siellä päätettiin johto­kunnan
ehdotuksen perusteella,
että ostetaan kahteen latomako­neeseen
uudet .8!^ numeron
Corona matriisit. Kaiken kaikki­aan
Vapauteen hankittiin nyt
2375 uutta kirjasinta ja iämän
uudistuksen hinta on $736Jt5.
"Juuri tämä hintakysymys on
tähän asti viivästyttänyt tätä tar­peellista
uudistusta, mutta kun
se nyt lopulta saatiin toteutetuk­si,
me uskomme» että lehden lu­ki
jat ovat tyytyväisiä siihen^, sa­noi
liikkeenhoitaja Edwin Suksi
asiasta.
Varkaus poliisin •
nenän alla
Tularessa.Caltf., kertoi poUisl hil­jattain
varkaitten vieneen 500 pau­naa
painavan kassakaapin tuomarin
kamarista ja kuljettaneen: sen pois
läpi poliisien autonparkkauspihan.
Tularen oikeustalo on näet poliisi­aseman
vieressä. Varkaat murtautui­vat
oikeushuoneen tuomarin kanuni-oon
takaovesta Ja sielta kautta lasta­sivat
raskaan kassakaapin: autoon
tai trokiin hyvin valaistulla poliisien
parkkauspihalla ja ajoivat tiehensä.
Tuomari kertoi kassakaapissa ollen
sata dollaria rahaa.
Senaatintorilla pidetyssä vappu­juhlassa
pääpuhujana esiintynyt
Suomen Rakennustyöläisten liiton
puheenjohtaja Aarne : Saarinen
luonnehti aluksi ^ perinteellisen vap­pumarssin
tarkoitusta mainiten; et­tä
tällä torilla seisojat muodistivat
vain pienen osan siitä monimiljoo­naisesta
työtätekevien armeijasta,
joka tänä päivänä ja hetkenä Suo­men
kaupungeissa ja kylissä, Tuk­holmassa,
Kööpenhaminassa, Oslos­sa,:
Pariisissa, Berliinissä, - Mosko­vassa,
Pekingissä ja tuhansissa
muissa kaupungeissa, ja kylissä - ko­koontui
noudattamaan Marxin ja
Engelsin toistasataa vuotta sitten
Qsoittamaa kehoitusta: Kaikkien
maiden proletaarit, liittykää yh­teen!
Vaikka näiden joukkojen ko­koonpano
on varsin erilainen, on
kaikille niihin kuuluville kuitenkin
yhteistä se, että he luovat käsillään
ja aivoillaan sen, mikä elämän r i ­kastumiselle
on välttämätöntä. Sik­si
he myös pyrkivät kansakunnan
johtavaksi voimaksi ja haluavat
poistaa rahavaltaan perustuvat etu­oikeudet.
Me' haluamme luoda uuden
yhteiskunnat; : jossal työmiestä
ei heitetä tehtaan portista ulos
sen takia, että hän el tuota ^teh­taan
omistajalle l0:n, 20:p,
50:n tai, lop prosentin voittpa
sijoittamalleen |>ääomalIe liai
jossa-u'uttfi:tuotantolattosta.rei
panna JcäyntUn vain sen takia,
että se on hyvä pääoi^a^joi-tus*
suuren rahan omistajille,
- vaan jossa: työ:suorftetaan: ykt,-
; 'Sinomaan siinä tarkoituksessa,
että työtätekevien , ilunl»|Ät..
el^ntasp kohoaisi ja sosiaajlln^^f
' turvallisuus ': jatkuvasti lisään* ^
' Täniä ' päämäärä voidaan saavut­taa
vain': työtätekevien'yhdistynein
voimin j a ' yhteisin ponnistuksin; - j a
siksi tämän päämäärän toteuttami­seen
liittyy eroittamattomana ehto­na
työväenluokan yhtenäisyyden'to­teuttaminen.
Suuri päämäärämme, ja sen .'to­teuttamisen
ehto, yhtenäisyys, -saat-taa
monesta näyttää .haaveelta —
siksi suuret näjrttävät vastakohdat
ja esteet tiellämme olevan. Mutta
jos ^käännämme katseemme taakse­päin
työväenliikkeen alkuaikoihin
ja ensimmäisiin : vappumielenosoi-tuksiin,
niin näemme valtavan ke»
hityksen.
S0SIAL1S.MIN VOITTOKULKU
Sosialismi on noussut haa<
veiden maailmasta eläväksi vto-v
dellisuudeksi suurella osalla
maapalloamme, työväenluokan
lukumäärä ja sen Järjestölli­nen
voima on kaikissa maissa
kasvanut suunnattomasti ja; ka- r
pitaliämin valtakaudelle omi­naisesta
ja työväenltikkeien
tuomitsemasta siirtomaajärjes­telmästä
on enää rippeet jäljel­lä;
Kun suuntaamme katseem-
: me taaksepäin, näemme muu­toksen
koko valtavuudessaan J a ^ >
tulevaisuuden näköalat avartu-: t
vat ja kirkastuvat.*
Tämä muutos ei ole voinut tapah­tua
ilman työväenluokan, talonpoi-kaiston
j a sivistyneistön voimien
suurta yhtymistä eikä ilman tais­teluja.
Kehitys on niin voimakas­ta,
että elämme jokaisen toukokuun
1. päivän uudessa ja muuttuneessa
tilanteessa. E i riitä se, etta toteam­me
sosialismin muuttuneen • haa­veesta
todellisuudeksi, vaan sosia­listinen
järjestelmä myös kehittyy
j a sen vaikutus säteilee myös:so-.
sialistiseo maailman- piirin ulko-puol^
Je. SosialisisJsta on. tullut toi­nen
'inaallmanjäriestelmäL: Tästä on
, selvimpänä esimerkkipä suuressa
: naapurimaassanme—-Neuvostolii­tossa
— tapahtuva kehitys. Sosia-listisen
järjestelmän kehittyminen
; ja lujittuminen muuttaa myös Neu-
•i vostoliiton sisäistä elämää, kohot
f taa sitä yhä korkeammalle tasolle.
- Se auttaa sitä murtautumaan::. ulos
! saarrosta, johon kapitalistinen maar
I ilma sen otr pakoittanut sosialismin
[ rakennustyön valkeina aikoina ja
jatkuvan sodanuhkan ilmapiirissä.
[ Neuvostoliitossa on ryhdytty uti;
I siin; rohkeisiin j a ratlcaisevjintoi-
I menpiteisiin rauhanomaisen ' tuo-
I tannon ja elintason; kohottamiseksi
i entistä nopeammassa tahdissa. Sen
! jatkuvat ponnistelut ja toistuvat
aloitteet V kansojen välisen v rauhan­omaisen
yhteistyön kaikinpuolisek:;
si kehittämiseksi ja aseistuksen su­pistamiseksi
eivät ole voineet jäädä
vaille myönteistä .vastakaikua
muissa maissa,' minkä johdosta kan­sainvälisessä
tilanteessa on tapabr
tunut sitten viime vapunpäivän
huomattava • muutos Icailckien kanso­jen
ja erityisesti työväenluokan toi­vomaan
suuntaan kohti pysyvää;
ja turvattua rauhaa.
Ne, jotka suhtautuvat epäillen
Neuvostoliiton : pyrkimysten vilpit
tömyyteen Ja ovat vaatineet tekoja
sanojen vahvistamiseksi,: .'ovat njrt
saaneet nähdä myös runsaasti rau­hanteko
ja^ kuten Itävallan rauhan­sopimuksen;
Porkkalan. sotilastuki­kohdan
:luovuttamisen, sotilasvoi­mien
^ supistamisen, atomivoiman
rauhanomaisen käytön alalla saavu-^
tettujen tulosten avomielisen pal­jastamisen
Genevessä ja muutama
päivä sitten Englannissa sekä mo­net,
pitkälle menevät myönnytykset
länsivaltojen ehdotuksiin :YK:3sa
ja sen tärkeimmissä elimissä.' ' '
Vain.ne ihmiset, jotka elävät täs­sä
v hetkessä kuin perhosetj eivät
näe menneisyyttä eivätkä tulevai­suutta,'
ja siksi heistä ei näytä mi­kään
muuttuneen eikä mikään
muutos ' mahdolliseltakaan. - ' O n
myös olemassa ähmisiä^, 'jotka näke-vät^^
nämä 'muutokset; «mutta eivät
halua niitä nähdä, seUttävät ne vää-riii
tai' pyrkivät 'kääntämään kehi-'
tyksen pyörää 'toiseen suuntaan.
TäUaisten Jhiiust^n:>;;yh^isval]^utus;
jarruttaa^kehitystäi'muttarsCi ei voi
sita'^ää.J / . . ' i . " i t
VOnfAMlfE ON VUTKfiTU' \
• Kukiapa saattoi vielä viime hei-1
roikuussa uskoa, että Suomen työ-1;
väki k y k e n i ' yhdistämään voiman-1'
sa niin suuressa määrässä kuin t a - i '
pabtui maaliskuussa yleislakon ai-1
kana? Se oli yllätys meille, mutta i
vielä suurempi yllätys niine, jotka |
pitävät yllä valtaansa 'työväenliik- '
k4en erimielisyyksien j a työläisten
hajanaisuuden varassdi Kokoon-nuinune
maaliskuun 16, pnä talle
forille^-Jonka nimeen liittyy niini
lukuisia innoittavia muistoja Suo-|
meh työväenliikkeen ja" kansamme
historiassa. Tuona-päivänä: kokoon-nuimmer
pinnalta t katsoen rajoita
tun tavoitteen, kahdratoista mar­kan
palkankorotuksen ^ puolesta.
Mutta me^^imnev ajatelleet uniin­kaan
paljon ' tuota kahtatoista
markkaa, nun tärkeä j a keskeinen
vaatimns^kuln -se olikin; - vaan aja^:
tuksiänpne.-hallitsi j a - mieliämme
elähdytti veljeyden, |yksimiäi^-
den jasyhtenäisen"--toiminnan :valtar-va
irc^ma;, Ne;: jotka oUvätepäiUeet
yhtenäisyyden toteuttamista, f tai;
menettänet kokonaan liskonsa sii-:
hen^' kokivat sen' omäköhtai^na'
eiämyl^nä;r^todelIisuutehäini9ieUi^n
kiteytyi hljasti~ ajatus;v^t^ .tamä^
yhteistoiminta ;ei';saävmaodostua^ti-^;'
lapäiseksi, vaan^ott''se;^^atavarIaa^
jenemaan ja lujitttimaanV- \ "
I^kon'jälkeen oiemme-kokeneet
myös sen, että'yhtenäisyyden to­teuttaminen
pysyvästi e i öle mi­kään
helppo tehtävä. Sitä 'osoittaa
koiu-aantuntuvalla ' tavalla, se, - että
Helsingiii': työläiset, jotka'vainipuo!
litoistael^ukäutta sitteiivniitär;8ftt!^
rinmian ^^yksimielisyyden' ^.vallitessa
ja sankoin^^oukoin''marssivat•tällC
torille ovat nyt kokoontuneet, kah­teen
paikkaan. Herää, :kysymys:
. ovatko '.yhteiset tavoitteet ja pyrkii
mykset päättyneet r kahdentoista
markan : palkankorotusvaatimuksen
toteuttamiseen? Onko yht^iäisjrys
ja yhtenäineii toiminta;.katsottava
vain tilapäiseksi ilmiöksi, josta> työ­läisillä
on varaa nauttia vain !sillöin
tällöin,' kuten köyhällä ^ jostakin
harvinaisesta: herkusta?:; ;Ei,;:Qäin f ef
asianlaita voi bila!"
kpotemme, epäfJUdonuDe ja
harbakäyityksemg» Jä tmm
jrjmi» monet j^ritelskiropaliitct
vaSryydH Ja epäkohdat. Jotka
OTat.poisteftavisfia valo penis-teellisten
yhteiskonnallisten
mootos^n kautta, sellalrte»
muutosten kantta, joita vain
rtyöväenlookka yhtenäisellä toi­minnallaan
voi toteattaai
E i ole oikein se, että työmies
Kantanen - seisoo ^Mäntymäellä *
Ja ^työmies Nieminen tällä to­rilla
ajankohtana, Jolloin suori­tetaan
uutta smuismmtaista
' hyökkäystä molempien ellitdir,
toja vastaani Kummankin ,oma>
Hu vaatisi'ebdottomasti, että
he marssisivat yhdes^ ja ko-koontnisivat:
samaan palkkaan
esittämään' mitä voimakkaim­man
vastalauseen nilta päätök­siä
J a siiunntlelmfa vastaan,
jo:Ua pyritään iteltemään ' i y h -
- jaksi-: se . paIkaiikorotus,:?Joiika
/puolesta .he^; askettälnr' yksimie-
'lisesti j a 'lihnintuvasti taisteli­vat
Uskomme kuitenkin, että
?myös-;^ömxes BantaneUyVi^
^ hän- iseisöokin' nyt 'eri palkassa,
haluaa -ja saa*^ vastalauseensa
:kiniliivllle. ' ' ' C"-
<Jatkuu) '
] Suurkokous HdtopsiD Sm
! la o l i pääC^yt j a fcaosa läb
kautumaan lähikatoja pltkii
Suurkirkon portaille jäi par
kuvaajaa. Joille muuan mi
noi:
^ No eikös työ jo tulli
dyksi, vai mitä odotatte?
— 0>dotamme vähän, että
vähenee, niin saadaan pari
Uutto Suomea j a Kaupp<
varten.
farmarit vaativa
••Ji/'.w\^j5* '.ltk \! i " l . - :
fUSAin^-sehaatin komitea
vastaisen ehdotuksen :
•^,::;;rvu^;ii£ii#o5>'^^5^
' Hrashlngton. —Senaatin kauppa-,
koaiitea:>itske3l hyVäksyi laMebdotuk^^
sen 46kä rasettaa/fka^
vi^vka!a$tU3ta-:lEOSkevan sopimuksen
Jota ^hgrväk^t^ yhdysvaltain ja
Canadan välillä vuonna ,1954. ,
.- 'Sopimuksen •; tarkoituksena on saa-
, da i hävitetyksi merinahkiainen r suur-järvistä.
Nahkiainen hävittää lohi^ ja
muita kaloja.
Meillä työläisillä on erittäin
paljon yhteisiä: etuja .VaiKotta- I
vana. Meillä on myÖS' varaa:
• esiintyä'^usein 'ja; p3«yväsÖ 'yh->''-
tenäisyyden merkeissä,-.'siflä'
yhtenäisyydessä^^ me emme'jne^::-^
netä mitään...muuta kuin ha-'
Jolibt-Curielle
raidiahpalkinto
• -TVJcDi—^Maailman rauhanneuvosto
limoitu psrjantainavhuhtik. 29. pnä,
että .vuoden;I955: kansainvälinen^ rau-hanpalläntorOli;
myönnetty; äskettäin:
kUoUeeUe-ränskalalsene^^Nobdin^ pal-klnnöiiirsaajalle
''Xi^ne Joliot^uirieUe.
iVttbdenlfö6-paIk!ilnat>on myönnetty
kUnalaiseUe.imaalarme Ohi Pai-Shi-h
l l l ^ »^;amerik^IalseUe. 'saan^
WflIlam.>äo9:^rd Melisbi^
perustanut.';^; '-'^kopnonvapauskomli
tean". 4ar,iikrep£kalaiseUe kirjaUijaUe
Nikos.>Kazantzakik8elle.^^ ii n
Farmarien ja työläisten yhtenäisyys kuvastui CLC:n juuri valitun presidentin Claude' Jo-doinin
(vasO ]a fariniunioliildceen ;johtajan J.^^^^^^^^^^^L^^
Canadian Labqr Congressin johtokunnan varapresidentti Gordon Cushing.
Raremlaa Jiiijtai
Fort .^Lrfihnr. — Viimä^ aikö
täällä ollut paljon keskustel
tisfarmarien'^ paperipuiden >
jen-korottamisen suhteen: 1
kysymys' herännyt 'ratkai
taistelun mielessä. :Muutami
koja sitten Deyon Farmers &
-ingvAssociation esitti:'vaatiii
; koortin 4iintaan lisään
kaikille eri puulajeille. H^i
sellään koski se 'enemmän l i
mäntyjä j a ' vähemmässä j
kuusipaperi|>uiden hintoja.
Tämän alueen trokinajurie
ossa on käyty erikoiskesku
Varsinkin ne jäsdnet, jotk:
farmiseudiillai olivat aikaans
umlossärerikoisen paperipuu
rien yhteyskomitean muodc
sen; jonka harkinnan tulokset
on -taholta''alettiin kannatt
hCioinättavastI - ^korkeampien
mustett esittämistä paperi]
tipille.' / •' ' /
;SJ:n länsi-Ontarion aluek<
saatuaan : tietää Farmers Ai
ing yhdistyksen ylennysvaa
set, heti päätti kehoittea o£
farmiseuduilla keskustelema!
tyksien suhteen ja ilmaisi
lausuntonsa;'-' Täten, S J : nc
usealla paikkakunnalla ovat
neet: kannattamaan esitettyä
. tusvaatimusta; sekä ilmaisset
miutensa paikallisesti' ~toim
siinä suhteessa! ~'
Kuten ' on tunnettua saiV£
tisfärmarit 'iiari pientä lisäys
takin vuosia '^sitten : jäi*jestäi
toiminnan kautta, mut€a nii
hinhoiste on jälkeenpäin, me
ty.'Huolimatta'siitä, 'että'kä]
käyttötarpeiden ^ n a t ovat 1
neet, ja käikk^^ tebUismlstyi
ovat-'saaneet,palkkojaJ^ ,kG
tiiä," n i m ' paplripuitfarmärit
^ nyt'%ttonomässaf aseinassacku
'nen;-'T^oiseIiä>pUoIen:'pa|^
oVat saaneet'yhä suurempia 1
ja-^ja varmaan^'voivafc maksa
rempaa'hirftaa^farihareilta ot
taan paperipuista, l ^ n - o l le
heiränhyf'toiminta' fafinarlfen
jen'puolesta/ tulee ^samaan kai
yleisen kannatuksen. ATH.
Romanian vanhin'^ -
maatalouskoFkeakouIu
Romanian julkisuus: viettää
cesculle nimetyn Bukarest!n
telouskorkeakoulun perustai
lOO^vuotlspäivää. Pienehköstä
talousopistosta se on kasvanut
reksi maatalouskorkeakouluks]
kyään sen viidessä" tiedekun
opiskelee yli"r2,200 tulevaa ag
mia, elainKoidonneuvojaa, e
mia, puutarhuria ja eläinlää
Korkeakoulussa ' on kirjeopii
osasto, jossa on 800 oppilasta
Puolan emigrantteja
palaa kotimaahansa
Puolalaisia emigrantteja
yhä enemmän- kotimaahansa.
PuolaIaii;ten lehtitietojen
kaan muutaman viimeksikuli
kuukauden aikana Puolaan o
lannut eri maista noin'2,000
lalaista 'emigranttia.
PÄIVÄN PAKINA
^ e nimittäin oletamme, että esim. Sudburyn televisio- »ja
radioasema kuuluvat siihen yksityisomistajain järjestöön,
jonka puhemiehenä mr. Allard toimii. Mutta täällä on julki­sesti
julistettu, että "kommunisteille" ei anneta rahalla eikä
millään puheoikeutta niissä kummassakaan, huolimatta lain­kaan
siitä minkälaisia uutisia tai mielipiteitä heillä on esitet­tävänä!
Ja "kommunisteiksi" on leimattu muiden ohella myös
kaivosmiesten mainehikas M-M unio, jonka ohjelmasta ja
johdosta ei television ja radioaseman omistajat syystä tai
toisesta pidä! Jos mr. Allard sanoisi esimerkiksi täkäläisille
televisio- ja radioaseman omistajille, että ne eivät saa estää
mitään uutisten ja mielipiteiden ilmaisuoikeutta,'' niin silloin
hänellä olisi ehkä moraalinen oikeus esiintyä "sanavapauden"
puolustajana.
Mutta nykyisellään ollessa hänen puheensa i."sanavapau­desta"
muodostavat huonon verhon yksityisomistajien pyrki-
I :y VMutta kauniimpaa.olisi, jos yksityisesti omistetut^^t ja-kaikista
*;sviiaöi:?ja r ensiksi omat ovipielensä _ mahdollisista heikkouksistaan huolimatta CBC on päätänsä
I eniteidEuin käyvät kovemmin arvostelemaan yleisradiotamme. yläpuolella yksityisiä televisio- ja radioasemia.
Vapauden ilmestymispäiyisfä vieiältin
Kansa on siis puhunut — ja Va­pauden
johtokunta on tehnyt sen pe­rusteella
päätöksensä.
; Kuten viime lauantaina - tiedoitet-tiin,
"kaksi kolmestav asiaa koskevas­ta
kirjeestä vaati lehden ilmestymis­päivien
ennallaan pitoa. Ja kun. i l ­mestymispäivistä'oli
tullut muutenkin
suhteellisen vähän ehdotuksia sekä
puolesta että vastaan, niin johtokun­ta
katsoi, että "vaitiolo on myönty­misen
merkki", tahtoo • sanoa; että
suurin osa lukijoista on tyytyväinen
nykyisiin ilmestymispäiviin.
Kaiken tämän perusteella johto­kunta
i ^ i yksimielisen päätöksen,
että lehtemme flmestymispälTät pide-,
tään ennallaan ja tämä päätös on
tietenkin voimassa, elleivät lukijat
heiltä kysymystä uudelleen ja entis­tä'
voimakkaampana -seuraavan yhtiö-kokoiiksen
aikana ja yhteydessä.
Mutta vaikka tämä kysymys onkin
"loppuun käsitelty" tässä vaiheessa,
jtdkaisemme vielä erään-vanhana jar
survossapidetyn veteraanin kirjeen; t a i
ainakin: suurimman osanVsiitä. mikSr
muun ohella selittää' luullaksemme
sen, miksi lehden lukijat' kiinnittivät
suhteellisesti kovin vähän '^ubbiiota
tähän "ilmestymispaiväkyormykseetf'.
vaikka siitä herätetililn: erikoiskysy­mys
lehtemme palstoilla..- Koska tämä
kirje on osoitetut "johtokunnalle"
eikä julkaista vaksi, jätämme -kirjoit­tajan'nimen
mainltsematte; Näin hän
kirjoitu:
"Vapaudesta näin. että yhUöko-kouksessa
oli tkeskusteltu mm. Vapau­den
ilmes^rmisajan muui^amlsesta.
Samalla'huomautetuin, etta-asia Jär
tettiin Vapauden tilaajien keskustel-tavaksL
_ K u n nyt lisäksi "Känsär
koura* alakerrassaan kehoitti siihen,
niin ajattelin lausua v mieliidteeni;
kosika olen oUdt Vapauden tilaaja Ja
Inl^ja sen ensimmäisestä numerosta
asti ja koska :sattuu asiasta olemaan
vähän Jcokemustaldn.
"Enoksi .vöin sanoa, että tämä mei~
dän pn<irifgxtTitnTnni«» on niitä, joihin
Vapaddett' loppuviilcon ~ numerot - tule­vat
paremmin "läjäpäissä" ja joka
kyDä korjaantuisi sinä. että ilmestyr
mispäivät' muutettaisiin maanantaik­si,"
keskiviikoksi Ja perjantaiksi, mutte
s ^ huolimatta olen sitä mieltä, ettei
ole olemassa tarpeeksi painavia syitä
Vapauden: : ilmestymispäivien muutr
tamlseen.
: nntislditenä ' sen.: sanan .poryarilli-:
sessa; merkityksessä el Vapaiis > kykene
palvelunaan lukijoitaan väilcka ilmes­tymispäivää
kuinka muutettaisiin: E i ­kä
sitä todellisuudessa voi • enää tehdä:
suuret'.porvarilliset päivälehdetkään,
koska radiot ja 'televisiot tuovat itär-keixucät
uutiset uutisnälkälsille jo
ennenkuin lehdet: ilmestyvät painosta:
: On truitenkin< to
keämpi seikka:-ja se on Vapauden uu-^
tisten laatu.; Siinä asiassa' on. Vapaus
ehdottomasti esnimmäiselIätiIalIaCa>j
adansuomalaisistei' lehdistä. E i mis- ^4
on päästä; irti stalinimlsta, ja
asiana :5ellaiset seikat kuin koko
vostokansan -elämään - ja 'tulers
teen yalkuttava :6.yviisivuotissu
telma; VVapauden ^julkaisema;
asiasta tuli lukijalle ehkä päivää
hemmln.: mutta .se: oli todellisui
uutinen kaikkiin' toisiin lehtiin 1
ten,. sillä siinä pantiin asiat oi
suhteeiseien. Osoitettiin, että tär
pänä kysymyksenä oU sittenkin 1
S-VQotissuunnitelman toteuttam
:£nSSlaistä asiain Oikein päin a
mista: topahtuu: melkein joka
Vapauden numerossa j a ne ovat
sina paljon arvölckaampia: vaiki
.tuilsiyaUEhi :pMv6ä: . m y ^ p f n r n i r
Minun käsittääkseni Vapaode
tään muusta suomalaisesti^: lehdestä mituksen ja johtokunnan tulee
:saa' tietoja 'maailman, topahtumista
siinä totuuden - valoisa kuin.; ne: saa
asiasta», vakava .ja naiUttu kat
selittää se tOaajiUe; luiomioiden
Vapaudesto.' ja se on seiklui, joka te- j k i mahdolliset sellcat. niin taloi
keeViapauden julkaisemat asiat Tmti-j set kuin muutkin.. ; IShan me
siksi,:,vaikka ne tunsivatkin läiväa sä ei ole esitetty riittäi^^iätevi
ta -ilmestjnnispäivien - muuttanu
Siksi ne olisi pidettävä: ennallaai
Vaikka ylläesitetysSi kirjeessä
toi pari myöhempään.
: 'Esimerkkinä . tällaisesto - topahtu- :
masto haluan malnito nun. N L : n
kommimistipnolueen • X X . edustojako-;jtellään asiaa laajemmin kuin a
kouksen asioiden ^käsittelyistä^ -Suuret j niin - ilmestymisifiivien; muutta
englanninkieliset päivälehdet Ja: nii- [koskevissa kirjeissä oli kahdess
den perässä eräät pienet so0ina]aiset|mesto'yIIäkuvatuidaixien-'6
lehdet julkaisivat 'uutisia' mainitostejiien
s^elilaii^ne-n^, ^kä^sit.y^s,^ elt^te -sTimia^ kokouk- g il.m esty' mi*sp~äriv ät pidetään e
sessa kiinnitettiin suurin hocnnio. nii-r^
hin virheisitn.' joite Stalinto sanotaan
alkaoaailUtShneen,. j a että jääasiana
laan.
Mitä tähän lisätään, on kaiket
peetonta. — Känsäkoura.