Vapaus, April 5, 1924

              Sivu 2
Y A P A U S
CMadan snomalaisen työväestön aaD«nkanatt8Ja. Ume»-
Sudburyssa, Ont, joka tiistai. torsUi ja lauantai.
ONVNaIs taSaAvaA RI Toimitoaa^p^oFla^i nen
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^ „ u
The only orÄan of Finnish Workers m Canada. Pub.
Hshed in Sudbury, Ont.. eyery Tuesday. Tfaursday ana
Saturday. '
Advertising rates 40c per coL inch. Minimum charze
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-meiu
The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish Peopie in Canada.
T I L A U S H I N N A T : , ,,
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk.
11.50 j a yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50. puoJi vie.
13.00 j a kolme kk.$1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha. ei tnlla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Lanantaina, huhtikuun 5 p. ~~ Sat ApjA 5.
käsiin ja joukot,ori jätetty yiiB k5>iiiksrl:uiri ne" ovat
olleet ennenkin, mutta siitenlisäbi vielä tuipe se, ei­tä
ne eivät omista työvälineitään.
«Työpäivä, joka on neljätoista-, kuusitpista-tunti-uen,
jopa pitempikin käy pahemmaksi siitä syystä, että
pitkät matkat kodin ja Jehtaan välillä sitä pahentavat
Sellainen ei ole lainkaan tavatonta. Kaksitoista-tunti-nen
työpäivä näyttää olevan keskimääräinen. (Arvoi­sa
kristittyjen seura voisi kiinnittää huomionsa Ame-^
rikaankin, terästeollisuuteen!) ,
Meidän aikanamme paljon puhu-
«Kiinan vanha ja kunnioitettu perhejärjestelmä sär- taan marxilaisuudeita. Sillä pyrkivätj
kyy s i l l o i n , kun koko perhe työskentelee tehtaissa päi­visin
j a öisin ja paremman perhe-elämän kehitjjjrniinen,
mikä on kristillisen kirkon syvimmän huolen esineenä,
on tehty mahdottomaksi.
«Korkeavoimainen koneisto, jota käytetään eräissä
vaarallisissa teollisutisprosesseissa, tu^ mukanaan vaka-
•••• maan-telmä
luolika-
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildme
Lorne S t . Puhelin 1038. Postiosote: Box «9. Sudbury.
Ont . •
Ilmftushints kerrac julaistuista ilmotuksista 4Qc
palstatuumalta. Suurista i|motukBista sekä ilmotuksista. i _ _
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntu^«j|van vaaran, kun äärimmäisen tietämättömät aikuisetj
l«eleitnän umB.u isKt^ovoläorislmylotit.u kNi-iemt e$n2m.0n0u tkoseirltma ojtau k5s0etc 1^5^^0^^c^^ kerta. | J _a vättomat lapsf et n•i ide^n kanssa p»a-n r^ra n työtä teke­1100
kolme kertaa, AvioeroilmotukKct $iS.00 kerta, maan. Monia tapaturmia on tapahtUQUt sen seurauk-
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotuksei $1.00 kerta. H a - g^j^^^^jg j^^^ väsyneinä ja rasittuinein^ työläiset n u -
mtaantieto- ja osoteilmotukset 50c kerta. $1.»0 kolme » / , .... ^ ^ . •
kertaa. Tilaiiäisilmotuksiata bitää raha seurata mukana. | kaihtavat koneittensa aaressa. INaisten terveys joutuu
vakavasti tuhon vaaraan sekä siitä syystä, kun talou­dellinen
työnteon välttämättömyys ajaa ne liian pian
työhön lapsivuotieen jälkeen.
«Lapsityönpulma on täällä olemassa, pahinta laa­tua.,
Tuhansia lapsia, kuusivuotiaista ylöspäin (niin­kuin
Yhdysvalloissakin) työskentelee, päivin j a öin kah
destatoista kuusitoista-tuntbiin työpäiviin asti. Ja tät^
puolustellaan täällä samoilla väitteillä kuin Läntiessä-k
i n : «Ne tulevat siellä paremmin toimeen kuin.kotona.
Ne voivat siellä ansaita rahaa,» j.nie. Ristiriita työn
j a pääoman välillä ei vielä öle kehittynyt kovin vaka­vaan
muotoon, mutia löytyy jo. monia merkkejä siitä,
että työväki on l^ymässä ratfhattomaksi j a py^rkii jär­jestymään.
»
Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstaina kello 3. .. , .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir.iottakaa uudelleen liikkeenhoitajap per-
••oonallisella nimellä.
.T. V . KANNA.^^TO- L i i k k e e n h o i t a i a.
Rejristered at the Post Office Departihent, Ottawa.
, "Poliittinen sarvikuono
Hearstin lehtien äskeisessä sunnuntainumerossa,
jota Yhdysvalloissa leviää 4,000,0(X) kappaletta, julais-tiin
huomattavan ja asiaa selostavan kuvan alla seuraa­vat
mielenkiintoiset lauseet:^
^- ..-^Kun olit pieni poikanen, opit sirkuksissa ja kuva­kirjoista
tuntemaan sarvikuonon.
«Sen nahka on paksuin, sen sisu mitä raivokkain ja
sen rohkeus suuri.
«Nyt mieheksi vorttuneena äänestäjänä veronmak­sajana
>ja eläessäsi hallituksen alaisuudessa, missä jär­jestyneet
rrfiamiehet muodostavat suurimman voiman,
sinä opit yhä enemmän ja enemmän tuntemaan toisen­laista
sarvikuonoa. . '
«Amerikan kansan kaikkein tärkein jehtävä tällä
kertaa on päästä eroon tästä paksunahkaisesta villielu-
> kasta, niriiittain poliittisesta madännäisyydesta, mikä
' taasen uudessa muodossa on teSbnyt itsensä tunnetuksi
suuren öljyhäväistysijutun yhteydessä. Tämän mädän
poliittisen sarvikuonon n^katon paljoa paksum{>i kuin
afrikalaisen veljensä naihka. rSe on paksunahkainen ei-
:veellisesti ja voimainsa puolesta. ,
«Aivan kuten afrikalaisella veljellään on tällä mei-
. dän poliittisella sarvikuonollamme «sarvikuonolintun-
,8a^, joka sitä varottaa vaarafta.
i «Afrikassa on eriis pieni lintu aina seuraamassa
sarvikuonoa. Tämä lintu elää niistä hyönteisistä, joi­ta
sarvikuonon ruho houkuttelee puoleensa ja se varoi­t
t a a tätä villieläintä uhkaavasta vaarasta. v. - . V '.
' . «Viekkaat kovpojratsioonilakimiehet ovat Yhdysval­tain
poliittisen sarvikuonon «sarvikuonolintuja». Kor-poratsioonilakimite
elää poliittisten, rahallisten ja
trustiyhtymäin epärehellisistä voitoista ja petoksista.
Vastavuoroon han varottaa ^a suojelee sitä hirviötä jo­ka
häntä elättää.
. «Tämä amerikalainen sarvikuono ja sitä suoje/levat
linnut, trustilakimiehet, pitävät itseään korkeassa' ase­massa
olevina ja-kunnioitettavina. Amerkan kansa kui­tenkin
pitää näitä kumpiakin vaarallisina^ Tikolliseen
villieläinten luokkaan kuuluvina ja aikoo niisiä kum­inastakin
ennemmin^^tai myöhemmin päästä eroon.
; «Korporatsiooi^ilakimies^ yksinkertaisesti vain
loiselain.vkutentusakka, kärpänen, tai lude. Vapauta
: itsesi itse sarvikuonosta, diin sarvikuonolintu menettää
myöskin tehtävänsä j a katoo;
«Vapauttakaa itsenne ^poliittisesta madännäisyydes­t
a / n i in huijaavista trustilakimiehistä, pääsette heTposti
eroon.
. «Yhdysvaltain probleemina on tällä kertaa — mi­tenkä
tappaa tämä poliittinen sarvikuono.»
Hearstin lehäet, kuten yleensä' porvarilliset lehdc^
katselevat tätä «sarvikuonoa» omalta refonnikannal-taan.
iVöläisille on tämän hirviön jahtaaminen ja ku­kistaminen
Muokkataistelukysymys.
Rahavallan politiikka
Omaisuuden koossa pitäminen on erikoisesta yh­teiskunnallisesta
merkityksestä oleva voima. Siijien eh­kä
voidaan viitata varakkaitten luokkatietoisuutena sil­lä
i5oildceuksella, että se näyttäydy joissakin tapauk
sissa hillittomämmin niissä, "jotka vasta äskettäin ovat
ttflleet varakkaiksi kuin niissä, joitten perheet ovat
omistaneet varallisuutta sukupolvia. Siksi varallisuu­den
icokoaminen ei aina ole tietoista. Afoniaihin hen­kilöihin
nähden se on suuresti vaistomaista.
Varallisuuden kokoaminen alkuperäisedli näyttäytyi
vaistomaisena omaisuuden obfistäjien keskuudessa. He
saattavat hurjasti kilpailliP keskenään, esimerkil^i ryh­mä
paikallisia pankkeja, osastokauppoja taikka maan
omistajia. Mutta jos ilmestyy yhteinen vihollinen, jo­ka
didottaa rahaliikkeen parantamista, työväen lain-laadintaa,
taikka maan verottamista ja silmänräpäyk­sessä
ovat etujen ristiriitaisuudet heitetyt tuuleen ja
omaisuuden omistajat ovat valetut koossa pysyvään; yh'
tenäiseen ryhmään. Tämä on alkuna omaisuud^en ko­koamiseen,
joka nopeasti, kdiittyy varallisuuden tietoi­suudeksi,
j
/. Yksi sukupolvi takaperin oli amerikalainen liike-elämä
suuresti kilpailevaa. Jokaisen liikemiehen käsi
oli kohotettu hänen naapuriaan vastaan ja yhden ,ku­kistuminen
aäieutti iloa kaikille. Yhdeksänlcymmen-luvun
kaiklrat kokemukset opettivat joitakin^ läksyjä,
kamppailut työväenluokan kanssa opettivat lisää. Hal­lituksen
ijärjestämisyrityksillä oli vaikutuksensa.—Mut­ta
enimmän kaikista eri liikealojen miesten kokouksis­sa
saamat kokemukset ja yhteisten pulmien käsittele­minen
kaupunkien, valtioitten ja kansallisten sekä liike­järjestelmien
kautta johti heidät huomaamaan sen tosi­asian,
että niillä, jotka omistivat ja johtivat liike-elä­mää
oli enemmän yhteisiä etuja kuin, vihamielisfyyttä
keskenään. Iskien toinen toisiaan he tekivät itsensä
unioitten/*ja hallituksen helpommin .voitettaviksi. > Yh-distäep
aatteet ja edut :he muodostivat lujan etuvartios-ton
järjestyneen työväen vaatimuksia ja yleisön järjes-tystoimenpiteitä
Vastaan.
ratsastamaan sosialidemokraatit, tup
lajuulaiset j a monet muut ryhmät.
Mutta sitä. vähemmin me näemme
todella syvennyttävän siihen, mikä
on manrilaisuijden määritdmä luok­kataistelusta.
Luokkataisteluksi y-leensä
pyritään sotkemaan kaikkia
kahnauksia työläisten ja työnanta­j
a in välillä. Tähän syntiin varsin­k
i n ovat sy>-päitä tupla3uulais»t
Amerikassa j a yleensä yksiomaiseen
t a 1 o u d e M : s e e n liike ese^n
luottavat ainekset muissakin mais^
sa. He • .mielellään määrittelevät,
että kaikki luokkataistelu on talou­dellista
taistelua. Tämä on luonnol­lista
siitä Byy.<=iä, koska kerran he
pitävät työväenluokan pOlitillista
toimintaa tarpeettomana. Ja sitto
nimitetään tämä. määritelmä marxi­laiseksi.
Siten harjoitetaan kata­laa
marxilaisuuden väärennystä.
— Mutta mikä on sitte m a i r x i l a i -
nen määritelmä luokkataistelTista?
(Vastatakffemme siihen, meidän täy­tyy
syventyä Marxin ja Engelsin
^kirjoittamaan cKommuniatiseen M a ­nifestiin
». Siinä kirljassa vedetään
köyhälistön luokkataistelun jt^ -voi­ton
^äriceimmät ääriviivat.; Sivuil­l
a 62-3 ja' 4 (Työmiehen v. 1914
suomeksi julkaisema^ painos) sano*
taan seuraavaa:
«Mutta teollisuuden kehittyessä
ei köyhälistö ainoastaan lisäänny
lukumäärältään; se kehittyy suu­rempiin
joukkoihin, sen voima kas­vaa
j a se tuntee enemmän siUi voi­maansa.
Elämän" eri imfrastukset
j a olosuhteet; köyhälistön^ riveissä
käyvät yhä /enenaman -
samassa määrässä kuin koneistoi'hä-vittää
työstä kaikki ^^röäv^suudet
j a melkein {kalkkifdia painaa palkat
samalle alhaiselle tasolle. ; K i l p a i l un
kasvaminen porvariston . keskuudeis-
48 ja siitä johtuvat kauppapulat
saattavat työläistenkin paiUcat vaih-telemaaii.,
V. Taukoamattomat konel
den parannuksft, yhä nopeampi, ke
hittyminen saavat heidän elämisenV
sä yhä. epävakaisemmaksi; yksityis­ten
työll|iSten^; ja yksityisten porva-irieo
väliset jHhteentörmäykset saa--
vat yhä enemmän kahden lu6>kan
väliaten yhteentörmäyksien 'luon­teen.
SiUoin työläiset'alkavat muo­dostaa
yhteyksiä (ammattikuntia)
poinrareita yastaan; he liittyvät y h ­teen
voidakseen pitää yllä "palkka-me
voi sanoa, mistään muusta, köy-
Mlistön luokkataistrfuteoriasta —
lukuunotettuna L W.. W m k i n teoria.
Ne ovat.. Jääneet idealistisiksi *aken-nelmiksi
paperille, jotka elävä elä­mä
on kylmästi hylännyt. Mutta
marxilainen teoria on pitänyt k u ­tinsa.
Meillä on j o silmiemme edes­sä
suunnattoman laaja maa, jossai
on köyhälistöllä yliherruus j a jossa
viitottomia teitä. Vain luokkatais-siihen
on kuljettu Marxilaisuuden
teluopin mataloittajat saattavat e-nään
vängätä marxilaisuutta vas­taan
j a tuhrustella omien vähäpä­töisten
teorioittensa kanssa samalla
aikaa^ kuin elävä elämä on ne jo
hylännyt. Mutta niitäkin on kui­tenkin
olemasta itsensä työväestön-i
i n riveissä. Me j o viittasimme s ii
hen, kuinlca pieniä palkkataisteluja
kotetaan osottaa luokkataistelun
korkeimmiksi ^menemismuodoiksi.
Kuitenkin «Kommunistisen Manifes-tni>
lainaukisesta me havaitsrmnie
että ne ovat alkuperäisempiä ilme­nemismuotoja
luokkien olemassa­olosta.
Mutta vähitellen nuo tais­telut
laajjentirvat j a saavat poliitil-lisen
luonteen, tähdäten lul)kkasuh-teitten
muuttamiseen, silloin ne vas­ta
ovat luonteeltaan todellista Ij^ok-kataistelua.
Sef on marxilainen
määritelmä luokkataistelusta.'
R. P.
Toronton uiitisia
; Kapitalismi Kiinalssa
. Kiinakin on lähtenyt kulkemaan länsimaista «si­vistyksen
tietä,» kertoo Kiinan Kristillisen konferens­sin
tiedonanto. Se tahtoo sanoa: kapitalismi on K i i ­nassa
alkanut kehittyä.
Tiedonannossa sanotaan:
«Kiinalla' on kaikki Läijnen kokemus silmiensä
edessä lähtiessään silmät avoimina rakentamaan' maa^
•taan, jotta sen pitäisi kyetä välttämään niitä monia an­soja
ja käyttämään hyödykseen niitä;.hyviä puolia, jot­ka
tätä (kapitalistista) järjestelmää seuraavat sel­laisia
ovat maan todellisen varallisuuden, niin yleisen
ricuin yksityisenkin, lisääntgninen^^^j^ sep seurauksena
elintason kohoaminen siitä syystä, että korte on ottanut-
; suorittaakseen - raskaimman raadannan, vapauttaen in­himillisen
tarmon suorittamaan itsekehityksen korke­amman
asteen p.alvelusta ja työtä.
2€^uttajo tähän asti on tämä järjestelmä lähtenyt
alkuun ^aikk|ne niine tavanmukaisine erehdyksineen,
joita työläisten sunri tietämättömyys ja- köyhyys on pa­hentanut
' .«Rikkaus on kasaaqtumassa muutamiin harvoSiii^i
«Rtfhavalta» tarkottaa varallisuutta omistavien hal­lintaa.
«Rahavallai^ luokka» sisältää ryhmän henki­löitä,
jotka kontroHeeraavat yhteisiä asioita siksi, että
he omistavat omaisuutta. Omaisuujjen omistusoikeu-tensa
kautta tämä luokka on pakotettu kuluttamaan ai­kaa
ja loppumatonta vaivaa turvatakseen pyhiä omai­suuden
oikeuksia. Tämä on se tehtävä, johon Ameri-kan
rahavallan johtajat ovat itsensä asettaneet
Nearing.
Ranskan vaalit ja työläiset
Humanite-lehdessäkirj otetaan, että Ranskan kan
sallisen blokin taantumuksellinen häpeä ja turmelus oh
niin suuri, että työläiset ja ^talonpojat älyävät jo in
holla kääntyä siitä. Taantumuksen ja työläisten välill^
voidaan vain käydä tasitelua henkeen ja vereen. Mut­ta
työtätekevät eivät myöskään voi liittyä n.k. aemo-kraattisten
ryhmien kanssa. Nosken ja Scheidemannin
kokeet tässä suhteessa ovat antaneet työläisille varsii^
kauheita kokemuksia Saksassa. Englannin työläisille
taas ei_näyiä koituvan suurta iloa «omasta» hallituk­sestaan
liberaalien armoilla. TyöväenrnfAel ovat vas­ta
olleet kuukauden pari vallassa multa ovat jo ennat-
Läneet laskea aseensa kaikissa tärkeimmissä kysymykj
sissä. Demokratian' lahonneisuuden j a voimattomuu­den
takia on Ranskankin työläisten ja talonpoikain
päästävä kaikista hedelmällisen yhteistoiminnan har-haluuloisla
sanaradikaalien porvarien ja sosialidemo­kraattien
kanssa ja toteutettava vaaleissa"voittoisa yh­teisrintama
kommunistien kanssa.
asteikkoa; he «perustavat pysyväisiä
yhdistyksiä yoidakseeti ennakoilta
tehdä varustuksia näiden :tilal)äisten
kapinain varalle. Siellä täällä tais­telu
purliautuu melskeeksi
«Silloin tällöin työläiset: ovftt voi­tokkaita,
mutta vain^ hetkeksi. Hei­dän
taistelugensa todelilisena ifedel-mähä
ei ole välitön: tulos, vaan ala­ti
paisuva työläiisten yhteehliittymi-hen.,
= Nykyisen teollisuuden luomat
parenämat kulkuneuvot, auttavat tä­tä
yhteenJiittyTnistä" j a saattavat eri
paikkakuntain .työläiset yhteyteien
toistensa.kanssa. "Juuri, tätä yhteyt­tä
tarvittiin lukuisain paikallisten
taisteluiden, jotka kaikki olivat sa­maa
luonnetta, keskittämiseksi yh­teen
luokkaan väliseen kansalliseen
taisteluun. MattA jokainen luoUca-taistelu
on luoBDoiiista taitteina.
'(Tummennus allekirjoittaneen.) —-
«Tätä köyhälistön järjestämistä
luokaksi j a sen t i ^ i a poliitilliseksi
puolueeksi pyrkii tavan takaa sär-ikemään
itse työläisten välinen kil­pailu.
Mutta se kohoutuu aina uu­delleen
voimakkaampana.>
Näin jatkuu tämä kehitys Mar­xin
ja Engelsin mukaan siksi kunnes
«porvariston -väkivaatainen kukistus
laskee perustuksen köyhälistön her-ruudeUe.
» (Sam4 teos, sivu 70.)
^ämän köyhälistön yliherruuden eh­tona.^
on, että köyhälistön.,täytyy
ckaifckein ensiksi hankkia itselleen
poliittinen ylivalta.» (Sama teo.s,
sivu 88-9.) Sitä poliitillista ylival-
.taansa sitten
«kiskoakseen aste'^a8teelta k a
Menneijta huveja. Suuremmpisek-si
muodostui tov. Airolan jäähyväis-konsertti,
joka vietettiin 29 päivä
maaliskuuta. (Konsertin oli järjes­tänyt
^saston sekakööri, joka—Airo­lan
johdolla esiintyi viimeisen kel--
ran; Suoritettu ^ohjelma oli suurel­t
a osaltaan laulua j a soittoa, jotka
onnistuivat tyydyttävästi ja osan­ottajia
tilaisuudessa oli harvinaisen
paljon. Tov. A i r o l a matkustanee p i ­kapuolin
perheensä luokse Into-laan,
joksikin 'aikaa lepäämään.
Ohjelmakökoukteata sunnuntaina
3(J päivä muun ohjelman lisäksi^u-tui
tov. Väisänenj entinen osasjfcon
monivuotinen jäsen' joka vieraili
WindBori8ta paikkakunhallamme.
Tov. Väisänen selosteli teollisuus-oloja
Windsorissa sekä sen naapu­rissa
Detroitissa, sekä samalla i l ­maisi
ne Ulahtavat puuhat, jotka
ovat viime päivinä olleet .Detroitin
suomalaisen järjestyijieidein työläis­ten
keskuudessa vallalla, heidän
huoneustonsä vihkiäisissä, - josta t i ­laisuudesta
on erikoinen julkaisu
kustannettu,, jota . julkaisua tov.
Väisänen ilmoitti myyvänfö, jos ken
sitä haluaa ostaa j a sen kautta t u ­tustua
yhden tämän' mantereen suu­rimman
' suomalaisen sosialistiosas-ton
toimintaan. 0
Tulevia h u v e j a j a kokönkaia."Tiis­taina,
huhtikuun 8 päivä on iltama
paikkakunnalla olevien suomälaisr
ten. työttöinien toimesta, joista i l t a ­mista
saaduilla varoilla kartuttavat
työttömien keskuudessa' olevaa |ai-nauskassaa,
joka onkin miltei ^op-puun
kulutettu j a kuitenkin väittä
mättä toverit tarvitsisivat pikkulai-noja
voidakseen matkustaa nyt- töi­den
alkiäessa lähiseudulle työvoi­maansa
kauppaamaan sitä mukaa
kuin töitä alkaa ilmaantua. Siis
jokainen mukaan..
Torontpi«a olevien tyol5i«p«oIa-e
e i e e n k u u l u v i e n osastojen yhteiset
tanssit| pidetään edustajakokousra-
J^ai^it^niiseksi huhtikuun
10 päivä j a koska Vne ;on jarjöstetty
vaUan .tonssi-iltamaksi, niin jokai­nen
tanssihaluinen varmasti silloin
saa tarpeekgfeen sinä iltana, joten
Ilmoittakaa jokaiselle hyppfmistä
rakastavaUe, sillä iltaman tulot käy-tetään.
vallan tärkeään, tarkotuk-seen.
^:,;:
N a u j a o s t o n jäsenille. Naisjaoston
varsinainen .kokousvuorodlisi torstai
na 10 päivänä huhtikuuta, mutta
koska siUoin, on tanssit, niin naisja­oston
kokous pidetään 9 päivä kes^
kivnkkoiltana, joten ottakaa huo­mioon
j a saapukaa joukoUa naisto-n
t keskustelemaan tehtävistä, joita
velvollisuus teitä vaatii suoritta­maan
kuuluessanne taistelevaan
työväestöön. I-^i
saaldn tuo pöytä--(keskinäistä «tfvit^
taa kilpailu^ en..^nne,, mutta. ^
aina miltei' on myo$' mul^iui), 'nöi»
kuluu jö viiäsenttisissä hnönuifta
summa iltaan mennessä j a peli jat­kuu
päivästä päivään. Siis juuta­lainen
rikastua j a pelaaja "palaa
katkeröittuaeena illan tullen asun­toonsa,
itsekseen kiroillen juutalai­sen
pelihelvettiä. Joku aika aittfeh
l u i n Brooklynisi^ erään ^omatin
lausunnon pallfhuoneista' t a i oike­astaan
siitä mitä edistää pallo-huone..
Hän sanoo että ne ovat
«kaiken rikoUisuuden levittäjiä- sik­si
että siellä hyvin paljon majailee
miehiä jotka käyttävät hyvin-^alhais-t
a kieltä pelatessaan, j a ne uudet
kundit, jotka pistäytyvät dnne jos;
kus, oppivat kaiken alhaisen ja"* t u ­levat
sen edistäjäksi j a turvautu­vat
uusiin muotoihin, mitä ei p a l -
lohuoneustossa voida' toiselta ryös­tää,
sen he tekevät kadolla t a i jos­sakin
muussa sopivassa tilaisuudes­sa
». Tuo tuomari kehoitti kaikkia
edistystä^ harrastavia ihmisiä nou­semaan
taisteluun ~ pallohuoneiden
hävittämiseksi. Huolimatta vaikka
tuo tuomari on porvarillisen maail-.
man katsomuksen Aomaaja, olen hä­nen
kanssaan yhtä mieltä, aillä niin
pitkälle kun olen- voinut tutustua
pällohuoneisiin j a niiden kunteihin,
nimittäin niihin jotka vddtuisesti
siellä majailevat, o v H he eilsikä
dessä kaikennäköisen pisneksen e-distäjiä,
ovat V a l m i i t johtamaan uu-sia
tulokkaita niin kutsuttuihin k o i -
ratot^piin y.m. huonomaineisiin ta­loihin,
toisin sanoen ovat akentteja
noille varsinaisille likaisen liikkeen
harjottajille. Ne kymmenet uudet
tulokkaat jotka päivittäinkäyvät
sanotussa huoneustossa,. t u t u s ^ at
siis näihin varsinaisiin ammattilai­siin
j a alkavat' vajota heidän hel­maansa.
Sitte terveydelliseltä. kan­nalta
katsottuna, on nuo pallohuo-neet
mitä ilettävimpiä taudih pesiä,
sillä sinne kaikki lika k u l k ^ t u u ja
siellä se pe;siytyy täyteen kukkaan.
Joteii ' järjests^eiden työläisten - o l i ­si
jo, aika heittää fyrjään tuollaiset
l i a n j a saastan" levityslaitokset, oh­j
a t a oman^Ta j ^ ' A u d i e n tulokkaiden
tie paremmille ratoille. : • ^
P o r t A i f t h u r i n . k a u p p i a a n edusta­ma
;kulttuurf-lcukkii ,jO' Torontossa-k
i h . Useammat Canadan suoma­laisista
muistavat, jettä suomalainen
kauppias Port Artnurista tässä pa­ri
vuotta sitten pistäytyi katsomas­sa
miltä vanha kotimaa näyttää ja
t i e ^ s t i siellä huomasi, että' .^ult-
Toronton toilauksia
köyhälistö käyttää • •^°"*?!fi"* suomalais-rasteelta
kaiken ka- *y°ttomien kustannuksella. L u -
tuuria, taisin sanoen sivistysQ. e-distetään
- «Suomessa v tätä nykyä
pukkoveitsien avulla j a itse- veri­koira
Mannerheimillekin siellä oli
ahjotettu ~ kauhavalainen /puukkoa
Niinpä tämä nykyistä puukkoveitsi-h
a l l i n t o a , rakastava kauppias otä
j a toi Canadaai^^., n o i ta saman teh­oan
t a k o j i a 'j^qjjkkoveitsiä,' joka
jalomielisyyde^8^i\ oli saanut^^yh-den-
valmispa, ^tsc; 'Mannerheimille.
K a % p i a s tuumaili ettk- hyvä afääri
on varmasti niiden takana, j a sitä
en tahdo väittääk|iän toiseksi. M u i ­t
a huonoin puoli tuossakin ' k y s y -
lilyksessä on se kun kauppias ei ot­tanut
sitä huomioon^ että Canadas-sa
ei vielä eletä^ pnukkoveitsi-kult-t
u u r i a ja siksi Canadan hallitus
kieltääkin kolmen kuukauden - l i n -
navankeuden uhalla jokaista kanta­masta^
puukkoa enempää kuin muu­takaan
asetf&, j a samallainen sakko
uhkaa jokaista' ulkomaalaista joka'
pitää asunnossaankin sanotunlaista
asetta, paitsi j o s . v o i "^todistaa sitä
työkaluna tarvitsevansa; No, j o s n y t
katsonuniQ - o l i s i k o C a n a d a a s a r työ­kalujen;
puute, yhdellä samdla. v o i
jokainen vakuuttaa, että eL Sillä
tässä maassa kyetään edistämääii
työkld^t niin tehoisiksi, että puiik-koveitsi
ei voi koskaan olla-, n i in
tarpeellinen _^että sitä pitäisi van­hasta
maasta lähteä hakemaan,
muuta kuin liikettä tehdäkseen ( jä
sitäkään en "tahdo kauppiaalta^ k a ­dehtia.
Mutta pahin puoli on siinä,
kun tuo. kauppias^ painokanteilla:yn^
nä muilla on -Ahdistellut . tämän
maan järjestyneitä suomalaisia;työ­läisiä
muka sillä että ne menettele­vät
väärin j a loukkaavat yksilölli­siä,
oikeuksia. Mutta jos ken t a ­hansa
luo silmäyksen tuohon puuk-koveitsikulttuuriin,
niin huomaa
eC!a. sen kantta ei ainakaan ole e-distetty
, ykdlöllistä turvallisuutta,
huolimatta v^kka:-. kauppiaalla on'
oikeus niitä\^myydä^ mutta ostajia
dollarista
L ä h e t y a k o i ^ . -
kilta $100.00 t a i k V d U ^
remmiltä lähetyksUti.
sanomalähetyksille on^u
$3.50. ° ™«
Torontossa ottaa -,.
»yksiä vastaan T
S5T Broadview Ave. ' ^
L a i v - p i l e t t e j i a y j^
TiedusUkaa piletUasj^j^
Vapaus ,
k i n sanon vaikka sen böutenl»
tiedätte, herra kauppias, ^ttä i»H
edelleen puukkoveitsiä myrtte il&
Muistuttakaa lakkaamatta että X
tä eijjaa kantaa julkisuudeisa, eiki
edistää niillä vanhanrnsa» kalttasi
n a . En väitä sitäkään etteikö j»
olisi sanoWet, mutta knlM täti
huomaatte, kukkii se jo koltta k»Bt.
t a Canadan j a näytti ainakJn t»*
tapaus, että se oU sitä TOlkösta*tiat
röria>. Te siellä .ArtHurissa nijtJ»,
englantilaisen väestön r, keskundei.
sakin kasvattavan ajatasta, ettt
punainen «terrori on vallalla C»:
nadan suomalaisten Icesken, nuti»'
ilmoittakaapa tästäku» Chronid»
sanne. Pyytää puukkoyeitäkulttBiK;
rin halvelcsija -y
^ Pobi
Eri pajkkaki
— ^ ^ - - - - • - - ' v . » . * ^ « O T O aawiw» aajABiina- jjjj « -ht- V , — — — . . i . u - on niin kolleja^.että alkavat esiin-^
:pitaalin porvaristolta, - keskittääk- "J^t.^ \ „ kummalta, tyä niillä julkisesti,' josta seuraa-sppn
vofvt,- * „ „ * „ - * . v ^ . _ _ . ^ä-^ as»aa tuntevat va alleriivaajan silmin näkemä ta-sä
o^lTU^^ »uussakin kyläs- Viim^-viifcölia^ UÄä^s^^^^^i^:^^^^
oUut^vJS^ •• " ^ " " ^ työttömyysf sin Ti, r o i i t i , s s a Ä^
Äf^^il^^?!^^ jotka l^skustelivat^;:;^^^
seen kaikki tuotantokeinot valtion,
se on, valt^uoiaksi järjestyneen
köyhälistön käsiin, sekä lisätäkseen
tuotantovonnaitt kokonaisuutta mah-dollisimman^
H«>J>easti.> (Sama te­os,
siv. 93). Lopuksi näin, kun köy­hälistön
luokikaherruudeh (diktatuu­rin)
syyt: itse luokat ovat poistu­neet,
tullaan ^täydelliseen kommu­nismiin,
johon »kaikki köyhälistön-luokkataistelu
tähtää. (Katso saman
teoksen ^ v . 96-7^^
f u - f - ? ^"^^^^ssä kärsimään
kieltataitamattomat. ulkoihpalaiset,
j a nunpä on kyläsiämme'- oleiUut
työttömiä suomalaisia useita kym-menia
j a jos ken haluaa heitä t a *
vata, noin isommissa joukoissa, nun
Siinä lyhykäisesti läpiveto cKom- S l a W ^ a l L t ^ "^Z"^"^
^nistäsen JJIanifestin, luokkataistelu ! S a a LeaSl^^^^ ^^tä
määritelmästä. J a voimme vakuut-jlojet jril^^^^^/f
taa, että elävä elämä ön aen osot- k i i i n e f t m u ^ S n V l ^t
tanut paikkansa pitäväksi Sitä em- v—a an v- ai•v ai•s en viisi senttisen mVaaikkka-seksi
nimittämänsä heittiön . Idinni
saamisesta,' yksi kysäsi: .«onko s uK
l a mnkanad Arthurista suomalaisel­t
a > kauppiaalta <; ostamasi punl&o»,
johon: kysyjä sai myönteisen vasttf-ukseta.
Sitä en tiedä viilsikS , t uo
k u l t t u u i ^ a l a kenenkään ; kyDreä s i ­nä
iltana. Mutta päättelin koiten-
ELSPETH, ALTA.
Ehkä taasen pakiieii Tähän tial;'
ä>ElspethiJ4a:^ Ensin:; tahtoirin
kaista sen virheen, joka oli iriifl»*
d i j eessa. «Näytelmäseara harjoti»!
ee ^kappaletta «Voitetut 8aiikiÄ|.|
a esitetään se maaliskuun iS"^
vä>, pitää olla: esitetään Imlji^
O s a s t o l l a oli tyokokoos' ^ jäi^ ^
maidiskuuta^ jossa osaston ja ji^f
eston keskusviraston välisisti i ^ ^
oista keskusteltaessa tuli iliid; fi^f
täällä Suoimen punaorpojen
kerättyä erää ei ole siinä,^4
sessä, jonka v sihteeri julkaiä V K.
paudessa. Toverit Matt Eujali |)^!
Alex Kärkkäinen keräsivät 1istoil|
la yllämainittuun tarkotukseen |t
listat i esitettiin joulukuun 23 p.
detylle osaston: työkokouksell;, o{^;
Ien niillä kerääntynyt taha^n^
raavasti: Kujalan listalla,ji29|^
Kärkkäisen listalla $5.75, ylif«äiJt|
•$8.00.' Teen tämän selitykan wi|
takia, kun on kuulunut !fllaistt|
pikku napinaa, jotta mihin ii|hi'
joutunut Sahat tilitti ke^lam^
i o o n silloinen rähastonkirjnti 0%
toivottavaa, - että > koettain oD»
sioissa,.., huolellisia. Erehdjbi^^
johtuu tiräärinkasityksiä niiö _iff^;J'
löitä kolitaan, jotka asiois^i|dffl|
vat.: 'Uusia jäseniä yhtyi .(ISMtiJli
Saimi H i l l , Olga Hahfala,
i r o l t t i , Senja^ Voltti, Lesli»
John, Virta, Matt Wäre, T«"
Voima, C. Hendrickson t ja f-[
Hendrickson.i Osastomme oi»ffl*'
raaja kehotti ' uusia. toverejtiHjf.|
ottamaan tarmolla osaa;
me toimintaan. , '
Osastomme, naiiet toimivat hO^
kan i l t a a n / naistenpäiväpä,
maaliskuuta. Ohjelmaa oli ifnta^
t i , puheita, junoja, laulua, lärfr
mia. Ja ykrfnäytöksinen 'iamf^
telma <Arpa;aisvoitto>.
tanssittiin. • _ , ,
T o i n e n tySkokou. pidettiin iia?|
liskuhri 23 päivänä, jossa'<wst«»|
me yhtyi taas kahdeksan witt«^:
senta, nim. H . Johnson, SsJm'^^
son, Atnos Salonen, Floo»
nen, S. Jär^, Mrs. E.V^^:
E. Harju j a Jalmari Koijal» » J ,
risoliitoii o ^ ö n edustaja
vät kofcoukseUe, että j p s , «nUJj
mat osaston jäsenet bal^^^
dessä nuorten kanssa
maatamat t.k. 8 P- Kokous'BP'
syi esityksen ja iltama'I
p i t ä ä i . ; '
: 'Vielä, vähäsen, ^^^^^f^^^^h
johdosta. Viime kerralla
ettämuriiaaja to»™***^:,"^^'
vaksi j a asiasta on
otukseen. Haffitus ma2»a
kin itsekseni, että kauppiaan punk- tnildnnon indettäväksi
koveitä kauppa on ehkä edis^myt- tönin' iso oikeus tuomita » « ^
k i n j a kulttuuri alkaa j ö näkyä n i U e V u d vuotta vanke^
Torontossa asti. .Minä nyt kniten- ,.