Vapaus, August 24, 1954

              $iiru'2 ' Tiistaina, elokuun 24 p. — Tucsday, August 24,1954 j ]
Qfflea Depaxtmeat, Ottava, Pub'
l&bed (Injce weekly: musdajr»
PoldlshteK C(tt99s»7 Zitd^
JBxB 6 f WvSadbitt]V Ost, CaaaOM.
Ematiai OSfUx OB. 4j4m. iäabaeer'
CSakd. BOUorV.tkiimd.vmog
«ddresf: 4Box 69, Budlmry. Ontario,
Xnu»l*(ioD free of dbaxge.
TXLAUSBINNAT:
CtnadaaM; l vie. 7/W « ik: 9.75
mnnrallofM»: ltk.81»6kk.430
Snaimifi ' t vk: aso 0 kk. 4.75
Yhdysvaltain vaUoitudtoiniinta
iKaikki päivän nutlsia seuranneet canadalaiset pvat '^tl^neet^,
bavatta, ^tä miltei kaikki viime aikojen suuret Canadan luoonon-.-
/ rikkauksien kehittämistyöt on suoritettu yhdysvaltalaisten raharuhti-,
ixaiden laskuun ja hyyälcsi ja sama pitää paikkansa myöskin ^niihin '
~ suuriin suunnitelmiin nähden mitkä On viime .aikoina saatettu julki-
' suuteen. . , . " '
- <!Meidän ei tarvitse muuta kuin mainita yhdysvaltalaisen alumii* -
nitrustin ^puri alumiinikombinaatti Kitimatissa, British Colambiäs-
('yV£a;^'XJngavan.rautamalmirikkauksien ;k^
taminen sitä^varten ja Albertan öljyrikkauksien riistäminen,' Mutta
yhdysvaltalaisen ja brittiläisen pääoman Canadan valtaamisyritykset
eivät rajoitu näihin sillä parhaillaan on ^suunnitteilla monia muita
suuria yrityksiä^ Kaikkein ajankohtaisin niistä on Albertan luonnon-fcaasan
Itä-Canadaan kuljettamista varten tarpeellinen putkilinja.
On myöskin llmpitettu, että goin 700 miljoonaa dollaria suunnitellaan
sijoittaa Yukohin vesivoimien ja mineraalirikkauksien kehittämiseen
- yh(^svaltalätsten rahamiesten toimesta. Automiljonääri Kais^rin ym.
jlmoij^efaan suunnittelevan 300 mailin pituisen rautatien rakennutta­m
i s ^ Pohjois-Quebecin erämaihin ja brittiläisen pankkiirin, Roths-chiljdln
johtaman yhtymän sanotaan^omaavan oikeudet valtaviin aluei­siin^'
Labradori&sa, jonne on aikomus rakennuttaa valtava Grand Fall-sin
•vesivoimalaitos, jonka väitetään tulevan maks<imaan noin tuhat
miljoonaa dollaria.
Kaikki nämä yritykset ja suunnitelmat todistavat, että Cana-dalfa
on valtavat luonnonrikkaudet, joiden pitäisi tavallisen ajattelun
mukaan kuulua Cänadalle ja sen kansalle ja' joista koituvat rikkaudet
ja voitot pitäisi jäädä tähän maahan ja sen kansan hyväksi. Mutta
koska" yhdysvaltalaiset j a muut raharuhtinaat ovat saaneet ne hal-iuuVisa
ja käytettävikseen niin merkitsee se sitä, että suurin osa niistä
saatavista rikkauksista -virtaa Wall Streetin ja Lontoon Cityn raha­ruhtinaiden
hyväksi. '
Tähän asiaintilaan ovat syyllisiä Canadan ja sen maakuntien
hallitusmiehet, jotka'noudattavat kertakaljj:kiaan väärää politiikkaa
täniän.maan luonnonrikkauksien kehittämiseen nähden. Tämä poli-jtilkka
on kiinteästi sidottu sitheiv väärään ulkopolitiikkaan, mitä llit-iovaftion
hallitus noudattaa ja mikä on saanut kaikkien puolueiden
siunauksen, Labor-Progressiivista puoluetta lukuunottamatta. Nämä
hallitusmiehet ovat tietoisesti alistuneet Yhdysvaltain imperialistien,
käskyläisiksi ja samoin tämän maan kapitalistit ovat nöyrästi taipu­neet
tähän tilanteeseen siinä hurskaassa toivossa, että he pääsevät
näiiiln yhdysvaltalaisten imperialistien yrityksiin vähäisiksi tekijöiksi,
ns., nuoremmiksi .osakkaiksi ja että he siinä ominaisuudessa saavat
valkaisen ^osuutensa ryöstösaaliista. -
' Tämä^Canadan ja sen kansan nykyisten ja tulevaisuuden etujen
1 myyminen "Yhdysvaltain imperialisteille heijastuu myöskin siinä St.
Xayrrenccn'syvän "meritien rakentamissuunnitelmassa, mikä paljastet-
. tiili tämän maaa-kansalle viime viikolla.- S
liikenneväylä olisi Canadan kansan valtavan enemmistön vaatimus­ten
ja vieläpä Canadan parlamentinkin päätösten mukaisesti raken-iiettu
kokottaan canadalaisena yrityksenä ja luonnollisestikin, myös
Canadan alueelle, rakennetaan se nyt Yhdysvaltain kongressin edel-lytjtämällä
tavalla ja tärkeimmältä osaltaan yhdysvaltalaisena yrityk­sellä
ja Yhdysvaltain alueelle. Yhdysvaltain hallituksen suunnitelmat
edellyttävät, että tästä meritiestä muodostuu toinen Panaman kanava,
mikä pidetään Yhdysvaltain sotilashallinnon kontrollissa ja mihin
näiiden Canadalla on varsin vähän sananvaltaa, jos lainkaan, /famä
Yhdysvaltain herruus tässä kysymyksessä paljastuu varsin • ;yksinker-
; täisellä tavalla':Äilä varauksesta, minkä Canadan hallituksen sanotaan
saaneen asiaa koskevaan sopimukseen ja mikä edellyttää, että Canada
on- pidättänyt itselleen oikeuden rakentaa Canadan puolelle vastaa-
:vanlaisen neljän mailin pituisen kanavan siinä tapauksessa, että yhdys­valtalaisten
kanava häiritsee kohtuuttomalla tavalla canadalaista
laivaliikennettä. '
! Tämä uuden yhdysvaltalaisen Panaman kanavan rakennuttami­nen
Canadan tärkeimmän;.vanhan ja historialllHen^St. LawrenGe-vir-
• ran varrelle on rikos Ganadaa ja sen kansaa vastaan ja on eroitta-omattomana'
osana siitä taloudellisesta valloitustyöstä mitä Yhdysval-s
tain imperialismi .harjoittaa täs§ä maassa, eikä sitä saa sivuuttaa
vaistalauseitta.
Kaiken tämän johdosta on yhä edelleenkin tarpeellista korostaa
ja*vaatia, että Canadan hallitus ja maakuntahallitukset luopuvat t i i -
:TnäirCanadalle turmiollisen yhdysvaltalaispolitiikan noudattamisesta.
jaTmikäli St. aameneen syvä meritie on kysymyksessä, on tiukasti
pidettävä kiinni siitä vaatimuksesta, että se rakennetaan yksinomaan
jaltäydelleen erillisenä canadalaisena yrityksenä. Yhtäällä on vaadit-taya,
jliittovaltion hallitusta peruuttamaan tehty sopimus tämän meri-
: tien kontrollin Yhdysvalloille luovuttamisesta ja toisaalla on vaadit­tava
sen rakennuttamista Canadan äldeelle.
. ^ C r Jos kaikki canadalaiset toimivat tässä asiassa ajatustensa mukai­sesti
j a esittävät mielipiteensä Ottawaan niin siitä syntyy sellainen
yleinen painostus", mikä pakottaa tehdyn sopimuksen purkamiseen.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Santeri Kttotlsto Wahnapitae8ta
täyttää 71 vuotta Jjuomenna> elokuun
25 pnä.
Ybdynjme «ukulalsten j a , tuttavien
onnentoivotuksiin!
' OJJcaftusLehteaime NO. 9« sanottiin,
että Elisabeth Salo South Forcupl*
nesta täyttää 72 vuotta. Asla on k u l -
tenlcin n i i n , että Elisabeth Salo kuoU
viime syyskua^ 21 pnä.
KYspyksiä ja
1 -m- g '
mm IMHRHililMiMliil VieinaMundeinokhiaftikn tasavallat
on vaatinläton, valloittäiva persdimallisuus
KESALOMAPALKOISTA ,
Kysyinysr Mistä syystä Cana,das8a
on voimassa erilaiset lait kesälomaan
j a kesälomapalkkaan nähden? Eikö
niiden pitäL<».i clla samanlaiset kaik­kialla
maassa — Hiljan, tullut.
Vastaus: Olemme kysyjän kanssa
samaa mieltä siitä, että kesälomat Ja
Kefiälomapalkat pitäisi Olla samanlai­set
kaikkialla maassa, mutta Canadan
perustuslaki (British North America
Act) säätää, että senkaltaiset asiat
kuuluvat Canadan liittovaltion eri
Tnäakuntien lainsäädäntövallan p i i ­r
i i n Ja siitä syystä niistä päättää
kukin maakunta erilCBcen. Aivan v i i ­me
päiviin saakka on Canadassa^ ollut
ainoastaan kuuäisellaistamsiakuntaa,
jotka ovat säätäneet näitä kesäloma-asioita
kcskevia lakeja. Joten neljässä
: maakunna-ssa niitä ei ole voimassat
Näiden maakunnallisten lakien eri­laisuus
johtuu Järjestyneen työväen
voimasuhteista. Siellä missä järjes­tynyt
työväki on voimakkaampi on
parhaimmat kesälomalait kuin myösr
k i n muut työväkeä koskevat lait ja
siellä missä työväestö on heikommin
järjestynyt on suhteellisesti huonom­mat
lait. Meidän pitää käsittää, että
tämä lainsäädäntö, samoinkuin; kalk­ki
muukin kansan hyvinvointia kos­keva
lainsäädäntö on suoranaisessa
suhteessa Järjestyneen työväen voir
masuhteisiin :Ja taisteluvalmiuteen
sillä vallassaolevan luokan tarkoituk­sena
on myöntyä n i i n vähäisiin p a ­rannuksiin
kuin suinkin mahdollista.
Kesälomapalkcista ja kesälomista
on määrittelyt myöskin niissä työeh­tosopimuksissa.
Joita on .voimassa
työnantajain -Ja eri unioiden kesken.
Monissa tapauksissa määritellään: niis­sä
paremmat lomat j a .palkat, työläi­sille
kuin mitä maakunnan laki edel­lyttää,
mikä on edelleen todistuksena
siitä, että nämä «siat riippuvat järjes­tyneen
työväen voimista - Ja .taistelu-valmiudesta,
* ' , -
Mitä muut isanovat
Kannatettava hanke
> .Montrealin Civil
>Xiberties ;Union on maksanut oikeudelle ne takuurahat mitkä'vaadi­taan
oikeuskulujen peittämiseksi siinä tapauksessa, että Canadan
Kockein Oikeus antaa kielteisen päätöksen sen vetoomuksen johdosta
R^ikä esitetään tälle oikeudelle surullisen kuuluisaa Quebecin niaakun-nsUimunalukkolakia
vastaan,.tarkoituksena ollen tämän lain julista-mhien
perustuslain vastaiseksi — siis mitättömäksi.
Kuten muistetaan antoi Quebecin vetoomusoikeus tälle Jäille
siunauksensa,viime keväänä. Ainoastaan yksi tämän oikeuden jäsen,
tupniari;Gregor Barclay oli sitä mieltä, että kysymyksessä oleva mu-
^viialukkolaki on;perustuslain vastainen koska se ehkäisee vapaan kes­kustelun
ja poliittisten mielipiteiden julistamisen, häiriten siten parla­mentaarista
toiminta vaaleihin nähden ja koska laki tekee
1 ^ ja evää ihmisiltä omaisuu-v.
tensa käyttöoikeuden ilman lainmukaista oikeudenkäyntiä.
. Tämä vuodesta 1937 saakka voimassa ollut fasistinen laki on
ilineisesti Canadan perustuslain vastainen ja on sellaiseksi julistettava.
• iSitä on käytetty työväen ja muun edistysmielisen känsän toiminnan
^ elAäisemiseen Quebecin maakunnassa ja käytetään edelleenkin samoi­hin
tarkoituksiin ellei sitä julisteta perustuslain vastaiseksi,
;t Kun nyt on saatu tilaisuus alistaa tämä asia Canadan Korkeim- se kaikkiin demokratian ystäviin, että he tekisivät lahjoituksia tähää
Oikeuden ratkaistavaksi, olisi kaikkien tämän maan edlstysmie- tarkoitukseen sillä oikeudenkäynti alkaa ensi syksynä kun Korkein,-'
li^en ihmisten tuettava tätä hanketta. Tämän oikeujlenkäynnin kus- Oikeus'palaa kesälomaltaan.
ST. LAWRENCEN SYVÄN MERI­T
I E N PETOS
"Canadan hallitus on ilmoittanut
tulevansa rakennuttamaan kanavan
ja sulun Iroquoisiin tämän maan puo­lelle
St. Lawrencea. Koska amerikka­laiset
rakentavat kanavan ja sulun
omalle puolelleen samalle kohdalle
jokea, voidaan otaksua Ottawan 11-
maituksen tarkoittavan sitä, että C a ­nada
aikoo Jolloinkin rakentaa oman
meritiensä. Otta\va tietenkin haluaa,
että kansa käsittää sen sillä tavalla.
Se toivoo ajatusten - kääntyvän pois
siitä: häpeällisestä teosta mikä on nyt
tapahtumassa siihen, loistavaan . te­koon
mikä saattaa tapahtua joskus
hämärässä tulevaisuudessa. v
Mitä nyt tapahtuu, on se, että Y h ­dysvallat
saavat St. Lawrencen meri­tien.
Se on Jo tarpeeksi paha sellai­senaan.
Mika tekee sen vielä pahem­maksi
on se, että Canada maksaa
isoimman osan" laskuista. Nykyisten
järjestelyjen perusteella • Amefikan
veronmaksajat antavat 86 miljoonaa
dollaria. Canadan veronmaksajain on
annsttava 189 miljoonaa — hyvin
kaksi kertaa enemmän kuin amerik­kalaiset.
Sen lisäksi me, annamme,
niin sanoaksemme,: kaupantekijäisik­si
Wellandin kanavan.
Mutta meritie Joutuu amerilckalai-sille,
koska he käyttävät 86 miljoo­nastaan
70 miljoonaa kanavan raken­tamiseen,
jota he hoitavat j a josta
he per-vat käyttömaksut koska se t u ­lee,
kansainvälisten kaskien ympäri
Cormvallin kohdalle {ja Yhdysvaltain
puolelle). Meidän tulee 189 miljoonal­lemme
rakentaa ylä- j a Alavirtaan
ne laitokset, jotka tarvitaan liiken­teen
saattamiseksi tehokkaaksi ja
voitokkaaksi amerikkalaisia varten,
. Me olemme • perääntyneet pitkän
matkan sitten 1952, i;!men sitä j a 20
vuoden »ajan eimen sitä St. Lawren­cen
meritie piti rakentaa tasavertai­sella
tavalla jrhdessä Canadan j a Y h ­dysvaltain
toimesta. Sitten tuli se
suuri petos yleiscanadalaisesta meri­tiestä.
M i h i n se petos johU? Me jou­duimme
takaisin yhteistoimintaan —
mutta e r ä ä ^ n kailtkein ihmeelll-simpkän
yhteistoimintaan mitä maail­mansa
on. tarjolla, että se maa, joka
antaa suurimman osan rahoista saa
vähemmän osakkeita Ja fie m a a , j o ­ka
antaa pienemmän osan rahoista
saa kontrollin koko yritykseen.
CMikä on todella hämmästyttävää,
Puolabbelle fdrJsfUjalle V<iiteeir
Sdbakrovikille Jobib sika sftteo
inygntämäOTään bzatUiUHusA
'Vfetnamin Demokraattisen iTasa-vallan
presidentti Ho TsbllMD^
mlzUsee atSi loistavien voittojen
tsualiUL, Jolion penutoo' Viefmin-
: fain armeijan voitot - babdefcsan
vnotta bestäniees^ sadassa Eälis-
Ican siirtomaavaltaa vastaan; f
Tunsin liänet Jo matkan päBstä.
Kevyin askelin hän laskeutui polkua
meitä vastaan. ' ' ,
i Korkea otsa, kapeat, tarmokkaat
kasvot, ohut: liarmahtava parta ja
miellyttävä hymy. s' "
Yllä ruskea pusero, nukkavierut
hou-sut, ohuessa kaulassa ruudullinen
kaulaliina, 'jalassa autonkumin: kap­paleista
tehdyt ^ sandaalit, sellaiset
joita Kansanarmeijan sotilaat ;käyt-tivät.
, . ' 'i
Ho Tshl M i n h aloitti keskustelun
yhtäkkiä. Hän vei meidät erään pie­nen
talon luo. ' , ' ~' -
"Kas tässä on minun presidentin-palatsinlivhänvirkkoi
huumorinpäke
silmäkulmassaan:: "Tulette tuskin>nä-kemään
toista samanlaista elämänne
aikana. Kukaan toinen presiderittl.ei
voi: ylpeillä samanlaisesta asunnosta;"
LEHVXKATTO
"Pieni talo", "vilpola" — kaikki
tuo tuntuu liian suurelta kuvaamaan
sitä. mitä näimme edessämme; NelJa
paksua kambupylvästä, niihin kiinni­tetty
lava, Jolle noustiin tikapuita
pitkin. Katto oU tehty lehvistä.
Menimme v huoneeseen, : J o s s a Ö o
T^hi M i n h työskenteli.
Täällä oli kaksi pöytää. Toisella
oli levällään kirjeitä, radiokatsauk­sia/
ilmoituksia, tiedonantoja,; kesken­eräisiä
asiakirjoja. Toisella pöydäUa
jonka ääressä presidentti työskenteli,
oli vanha kirjoituskone.
" T ä y t y y pitää tulta kaminassa-jat­kuvasti;
ettei kangistuisi kosteudes­ta",
selitti isäntämme. "Se luo k u i ­tenkin-
eräänlaisen mielikuvan kodik-^
kaasta mukavuudesta . . ."
Tulkkimme Van T a n oli tutustut­tanut
meidät vietnamilaisiin tapoihin
ja niinpä me riisuitnme sandaalinune
ja »iiouslmme portaita "yläkertaan*.':-
Sen koruttomuus ällistytti minua.
Yhdessä nurkassa riippui moskIitti|*
verkko Ja sen allaikokoonkääritQ'
huopa:. toisessa nurkassa oli vanlm
• •Presidentti >s puhui
Tanskankieltä. Hänen silmänsä olivat
eloisat, niistä loisti synnynnäinen
äly ja huumori. Hän selvästikfh naut^
ti siitä, miten meitä hämmästytti hä­nen
elämäntapojensa spartalainen
koruttomuus.
KAATOSAATEET
Sadekauden aikana, keskeytymät­tömien
kaatosateiden tulviessa, tämä
talo oli varmastikin huono suoja epa-,
ystävällisiä luonnonvoimia vastaan, i-
^'Mlnä en todellakaan ole: mikaan
poikkeus"/sanoi Ho Tshi Minh hei-,
lauttaen kättään ikäänkuin halven-tääkseen
ihmetystämme, ^'Tuhannet
elävät tällä tavoin. Itse a s i ^ a , . m i ­nulle
se on helpompaakin — minulla
ei ole vaimoa eikä lapsia.
Hän vaikeni,, vilkaisi kukkulan rin-:
teille ilmestyneitä sotilaita Ja tuijotti
laaksossa olevia riisipeltoja, jotka
hohtivat puiden lomitse kuin peilit,
vilpittömästi: Ja yksinkertaisesti hän
sanoi:
"Minun perheeni, minun suuri perV
heeni on koko kansa. Tähän päivään
asti olen sitä palvellut Ja kuolemaani
asti tulen palvelemaan vain sita." -
Nämä sanat lausuttiin ilman paar
tosta, ikäänkuin kysymyksessä olisi
ollut kylläkin jotenkin- tärkeä, mut­ta
täysin itsestään selvä j a jokapäi­väinen
asia,
"Hekin rakastavat teitä, toveri pre­sidentti",
sanoin sydämeni pohjasta
myöten liikuttuneena, "OlisUun vai­keata
olla rakastamatta Isaä."
YHDISTÄVÄ VOIMA
" N i i n . he nimittävät minua aika
usein sillä nimellä", häh myönsi
hymyillen,
/"Ihmiset meidän maassamme kiit­tävät
minua usein avusta. Mutta
tosiasiallisesti minä olen vain väli­kappale.
Heidän' olisi- kiitettävä It*'
seaan. Kullakin meistä yksmäan on
vahan merkitystä, mutta valmius
vapauden puolesta yhdistää ja näin
muodostuu mahtava voima, • joka pal<
velet ybteistSt asiaa."
Presidentti oU hetken vaiti, sitten
hän jatkoi tyynesti j a varmasti:
"Meille on~Tiyvin vaikeaa, tottua
ajatukseen pitkästä sodasta. Kuinka
mielellämme antälsimmeltaan nuoril­lemme
kirjoja kiväräien ja :kranaat-tien
asemesta. :]äiiettälsimme iliml-set
lukusaleililn/tehtalsifa j a mylljrt-hin,
antaisimme heille oikeita' t i i i l -
taioja l»iimbtimajojen- asemesta.?.r V
Jo -vuonna 1052 puolueemtne keskus,,
komitea esitti: maakysymyksenpikais-'
ta ratkaisua vaativana pulmana.
Kansallfskbkoös valivistlpääperfaafc.
teet j a tätoi ohjesääntöjen halinioit-telemi£
en meidän huoltösemme.
Nom 20Ö kansalliskokouksen jäseiir
tä, jotka : olivat osallistuneet tähän
kokouks€en.-menivät :kyliin J a :alkoi-vat
valmistella tämän uudistuksen to-;
teuttam!sta'.
Kiitos / kokemuksen, olemme^ oppir
neet välttämään vakavia erehdylisiä;
teemme %ötä pyrkimättä olemaan
sillä tävaHa. "oikeaoppisia", ettemme
tekisi poiklceuksia j a joustaisi.
Me 'ta^varikoimme maan vain
nliltäv jotka aivan ilmeisesti ovat pet-;
tureita" t a i jotka ovat tahraimeet kä^
tensä talonpojan vereen."
LAINA
"Muilta':maanomistajilta, .suurilta
Ja keskivarakkailta, valtioostaamaan
ja jakaa'^ sen välittömästi talonpo^
jille,
Kysym'ys'on: eräänlaisesta lainasta.
Me V malcsamme maan obligaatioilla,
jotka ^ icänsallinen pankki lunastaa
kymrnenen vuoden kuluttua.
Siitä siunmasta. jonka arvoiseksi
maaton katsottu, maksetaan heti 11^
prosenttöi,!^
Minun on: muistutettava, teille, et­tä
parlamentissamme ei ole ainoas­taan
työläisiä Ja' talonpoikia, vaan
myöskin;?'kauppiaita; tehtaanomistar
jia ja maanomistajia.; Tätä lakia kos-,
kevassa:: äänestyksessä heidän hyvä
tahtonsa ' ja lojaalisuutensa^ pantiin
todella koetukseen."
Presidentti lähti liikkeelle tuolis­taan
ja nousi portaita ullakolle. Het­kistä
myöhemmin" hän palasi muka­naan
pinkka kansioita, levitti yhden
niistä mäaiattlalle.Ja me:istuuduim-n^
e sen jTnjjäTille:
"Täällä on merkitty ne kylät, Jois­sa
talonpoikaisvoimien liikekannal­lepano
on täydessä käynnissä'!'. hän
taan orjuuteen verrattavaan ase»
maan.'
Siksi uudistustyöntekijäin on v i i ­vyttävä
kylässä väbintään kuukausi
j a pereiidyttävä hyvin jokaisen mie­hen
yksityiselämään,,
: Sandsin senfnäin::, d ä vähintään
kuukausi .taon kylän .Icöyhimplen: t a ­lonpoikien
kanssa; «jrö heidän kans­saan
.Ja vmalöa -ruokasi .omien: kät-tesl
työllä; työskeimellessäsi; yhdes­sä'heidän
kanspan-lisää; heidät^ tie­toisuuttaan,
selitä, "agitoi.
Tätiänastiset tuloltset cvat^ yieen-
'iSi olleet hyv|i:.:Taloiipoika oii^ v i i ­meinkin
päässyt korjaamaan tais­telunsa
hedelmiä. Hän vapautuu^
näännyttävistä vuokranmaksuista.
Hän saa enemmän maata viljeltä-
Väkseen j a korjaa niinmuodoiu r u n -
saanunan sadon.
matkalaukku. Siinä kaikki. ^I^Lösoitti punaisia pisteitä. "Talonpoi-moitteetonlM^
g^j^g^tg. ;;^„|t^^^^
neeksi siitä, että se muodostaa ^ voi­man,
joka voi paicottaa riistäjät nou-ääitaitiiin
hieidäri lakeijamme ja sää­döksiämme.''
V ^i'/''^^^^^^^^
ORJUUS
"Mutta kuka suorittaa valmista­vaa
selostustSröta talonpoikien kes­kuudessa?"-
minä kysyin. : !
.; " O l i puolueen jäseniä Ja puoluee­seen
kuulumattomia. Jotka antoivat
valmistavaa opetusta; Me kutsuim­me
heitä kaadereiksi. Voidalcsemme
todella auttaa talonpoikaa meidän
täytyy 4untea - erittäin hyvin hänen
elämänolosuhteensa,
:• O n otettava selvä kaikista salals^ta
sopimuksista kylässä, on selvitettävä
tarkkaan; kuka. kenenkin taskuihin
tunkeutuu. Esimerkiksi rikkaan ot­taessa
ottolapsikseen köyhän miehen
•jälkeläisiä > syntyy sangen monimut­kaisia
iperhesuhteiCa, jotka usein, saat-
Hän voi ruokkia kyntämiseen tar­vitsemansa
härät."
Presidentti nousi j a sanoi:
" J a nyt me syömme päivällistä. Te
olette varmasti nälkäiset."
ARVONANTO
Istuuduimme pöytään/: Presidentti
jatkoi keskeytynyttä keskusteluam­me,-
• "Eräässä suuressa kylässä, missä
oli katolinen kirkko,.kyläläiset omak­suivat
alulcsi epäluuloisen asenteen
•meidän miestämme kohtaan. Asteet-tain
he kuitenkin alkoivat kuunnel­l
a hänen puheitaan. Hän työskenteli
talonpoikien kanssa heidän pelloil­laan
Ja voitti heidän arvonantonsa.
Eräänä katolisena juhlapäivänä he
Jopa ; asettivat' häntä varten tuolin
alttarin lähelle, mutta pappi suut­tui
siitä tavasta; jolla talonpojat oli­vat
ottaneet: lain omiin käsiinsä..
: H e sanoivat* suorasukaisesti hänel^
le: VTe olette meidän sielujemme isä.
mutta liän on meidän: vatsojemme
isä. Jos vatsa on tyhjä, niin sielu
heikentyy. Onko selvä? Tulkaa siis
aloittamaan- messu Ja rukoilkaa J u ­malaa,
olemaan meidän kanssamme."
Presidentti yhtyi nauruumme.",
"Mitä talonpoikien tietoisuuden
kas-vaminen merldtsee rintamille?"'
minä kysyin. "Talonpoikien huomio
keskittyy varmasti maahan?"
VAPAAEHTOISET
" "Ihmiset liittyvät armeijaan va­paaehtoisesti",
Ho Tshi: M i n h vastasi;
Kylästä.- josta ennen- hittyi ; partir
saaneihin kymmenen; tulee sata. E m ­me
voi hyvälcsyä heitä kaikkia, kou­luttaa
j a aseistaa heitä."
"Miten poliittiset. vastustajanne
suhtautuvat maareformiin?'' kysyin.
"Äskettäin tuli Hanoihin Pariisista
lähetystö: ranskalaisia, jotka tahtoi­vat
oJttaa selvää, miksi heidän sotansa
ipdett:
järj
Britannian Btoadcastins: Corporationin knerentakaisitn äänilevyohjel-man
esittäjä Kay Sharman toimessaan. TämS objelma. Jota annetaan
joka vlibko, tunnetaan "Forces Fafonrite^ ohjelman liimellä.
maassamme menestyi; niin huonosti^
Tutkittuaan .tilannetta valtuute­tut
selittivät: "Maareformi kommu­nistien
käsissä — niin he meitä n i ­mittävät
—: ön r paljon vaarallisempi
ase kuin atomipommi."
Vo.n vakuuttaa teille, etteivät he
erehtyneet", ^presidentti lisäsi pon­tevasti,
- "Maanomistajat koettavat
estää meitä ja aiheuttaa meille vahin-koa,
mutta siitä ei koidu heille palr
jenkaan iloa."
ISÄ HO
: "Tiedossamme on satoja sellaisia
tapauksia, että Bao Dain /sotilaat
ovat tulleet rintaman yli tuoden
aseensa mukanaan., N i i n , reformi on
todellakin mahtava ase meidän kä­sissämme."
Presidentti jätti meUle hyvästit.
Hän seisoi pienessä vilpolassa noja­ten
pylvääseen, huiskutti jälkeemme
pitkän alkaa.
Xaskeuduimme reippaasti laaksoa.
kohti. Kääntyessämme- kerran taak­sepäin
n ä i n laskevan auringon- v a ­lossa
hänen' hopeanharmaan päänsä.
Hän oli jälleen istuutunut kirjoitus­koneensa
ääreen.
"Mainio . mies!" huudahti Alex.
"Mika :lumöusvoima. mikä ehtymä­tön
nuorekkuus!"
"Meidän ^presidenttimme"; sanoi
Van Tan hiljaa.: "Suurin osa vietna­milaisista.
nimittää häntä yksinker­taisesti
"isä Ho'ksi". Hänen lujuuten­sa
ja voimansa elähdyttää meitä.
Huolimatta meitä vastaan käytävästä
pitkästä, julmasta. - epäoikeudenmu­kaisesta
siirtomaasodasta meidän
tiemme johtaa voittoon,"
Japanin ja N-liiton
$40,000,000
us
Tokio.'-;-' Kolme neuvostoliittolais-'
ta ulkomaankauppaviraston edustajaa
saapui tännevelokmm,^16f, pnä lentä­mällä
Honk Kongista; Tarkoituksena
on lopiillisesti-vahvistaa $40,000,000
kauppasopimus , !yilden:; japanilaisen
yhtiön kanssa, Neuvostoliiton edusta­jat
lausuivat; että-heidänpyrkimyki
senään on kauppasuhteiden paranta­minen
N - l i i t on ja'; Japanin, välillä.
Kysymyksessä oleva kauppasopimus
edellyttää, että Japani rakentaa Neii-;
vostollitolle laivoja; pääasiassa hinaa­jia
Ja kalastusaluksia, sekä korjaa
niitä. Neuvostoliitto lähettää Japa-nihi
puutavaraa, raakaöljyä, manga-neesia,
kromia; piiuvillaa, platinaa,
äsbestosta j a kivihiiltä.
Tirana Itasvaa ja l(ehittyy nopeasti
Albanian /kansantasavallan pää­kaupunki
Tirana kasvaa ja kehittyy.
Jo nyt Tiranan asukasluku on 4 kerr
taa niin suuri kum ennen sotaa. T i ­rana
ei ole kehittynyt amoastaan
teollisuuskeskukseksi, jossa on useita
suuria;: teollisuuslaitoksia, vaan
myös kulttuurikeskukseksi.
. / Albanian pääkaupungissa toimii tie­deinstituutti,
maataloudellinen tutlci-muslaltos,
5 korkeakoulua, joissa opis­kelee
y l i 80O ylioppilasta, 25 alkeis-ja
keskikoulua sekä 12 niiden jatko-koulua.
Kansanvallan vuosien aikana,
on avattu kansanteatteri, museoita,
taidegalleria j a monia muita kulttuu-tavat
köyhemmän osapuolen suoras- r i - j a valistuslaitoksia. On perustet-:
tu myös elokuvastudio "Uusi Albania".
Tiranan pääkirjastosta on muodos-timut
työtätekevien valistusk^kus.
Niteiden määrä on kasvanut niin. että
se on nyt 160.000, kun se ennen/so­tia
oli vain 12.000.
Asuinrakeimustuotanto muodostuu
yhä laajemmaksi. Pääkaupungin kes­kustaan
on rakennettu kahden, v i i ­me
yuoden kuluessa kokonainen kort­teli
täysin nykyaikaisia monikerrok­sisia
asuintaloja.
VUme vuosina on suoritettu laajo­ja
puisto j a puuistutuksia. Kaikkien
pääkatujen varsilla on puita j a k a u ­pungissa
on 79 puistoa j a puistikkoa.
— (SIB)
Pres. Eisenhowerin
talousnumerot eivät
pidä paikkaansa
'Wa^lngton. — OIO:n taholta on
osoitettu, että pres. Eisenhowerin; kes-kivuoden
taloustilannearvio on epä-r
e a a l i n e n . p i O l n /lausunnossa sano­taan,
että heinäkuussa oli 800.000 sel­laista
työtöntä, jotka olivat käyttä­neet
loppi^un työttömyysväkuutuk- /
sensa ja:suurin, osa näistä työttömis­tä
ei näy Viikottaisissa työttömyysra­porteissa;
Täten on työttömien lukur;
määrästä annettu harhaanjohtavia
tietoja.
CIO:n lausunnon on allekirjoitta-,
nut CIO:n taloudellisten asiain ko-'
mitean - puheenjohtaja /Emil Rieve,,:;
Rahatoimikamarin'/raportissa. Johon :/5
pres. Elsenh0wer iierusteli optinlis-:
tisen lausuntonsa; sanotaan kansat-,
listen tulojen /'lisääntyneen vuoden
toisella neljäxmekseilä; Nousu vuoden;
ensimmäiseen neljännekseen verrafr;
tunä oli :;kultehkiiiniitättÖmän pieni,
sanotaan\OIO:n lausimnossa. >
[Smdcäu
\ ^
saai
.iap
kun
gttoomi
ilQlIeeksI
äumite
läa- kes
onie tie
ätojttaa.-
draroja
isim,,va
aMeidä
D se jos
Imut;ja
odän -O)
otin on
issm ai
rjcstelyt,
Djydeni
t)ajoukkc
in luoks
Oiasti.ll
iMIa ka
lista kan
1 meillä mmyc
jDS rakf
lenunelia
Ina valmi
iiäympa
Olemme
Imailtam
BSikaan ;
!inä,j(jsti
nyt luop
m huyir
iämme
aiUm me
enemmi
m saa 1
lanEuit
tel, n
Sen vaiv
>]eiisa va
mempiki
TmäRi.
qestämn
m
— Canadff myi kuluvan vuoden « i T /i
simmäisen^-puoliskon/aikana ultoK
maille tuotteitaaxj 75 ; prosentin ar-;
vcsta väliemmän k u i n ' edellisen yuor /f
den vastäavanan aikana.
PMykH PAKINA
on vastustuspuölueen; : (konservatii-:;
vien) täydellinen hiljaisuus. Missä
on konservatiivien ääni? Ovatko he,
hylänneet kansallisen politiikan?
Merkitseekö heidän entiset' periaat^r
teensä n im vähän; että he antavat s l -/
vuuttaa vastustamatta tämäntipaisto
antautumisen kansalliseen itsenäisyy­teen:
ja etuihin nähden? Jos n im on
asianlaita ei ole lainkaan :ihmetelta-^
vää, että heidän on vaikea voittaa'
Canadan kansan kannatusta. '
Se on Canadan eduista luopumista
j a Canadan hallitus on sen tehnyt.^
— Glot» and M a i l . Toronto.
Poliisivattio rajan eleläpuolella
Yhdyivallat on muodostumassa eur
tistä enemmän poliisivaltioksi a la
Hitler. , Viimeisimpänä .todistuksena
siltä on pari laklehdotufta; jotka ovat
parhaillaan kongresshi Ikäsiteltävänä.
Ensimmäinen niistä on yliproku-raattori
• "Brownellin . j a senaattori
Butlerin/Esittämä lakiehdotus, että
mikä järjestö tahansa, olipa sitten
kysynäyksessä unlo. kirkk<Äunta.
osuuskunta tms.; voidaan julistaa
laittomaksi sen perustella, että maan
>yHprokuraattorl : väittää / kommunis­tien
tunkeutuneen kysymyksessä ole­vaan
järjestöön; Kysymyksessä ei, ole
se. että järjestö olisi kommunistien
johtama tat kontroUoima. vaan se että
joku kommunisti on sen jäsenyydessä,
vaikkapa ei jsen enempää kuin yksi
ainoa henkilö. , ' ,
•'^T^mälakiehdotiis': on synnyttänyt
kaikkialla' maassa vastarintaa-eri y h ­teiskuntapiirien
keskuudessa, niinpä
esinleridksi *^ew York Times « n julis­tanut
sellaisen lakiehdoti^
acahlavan "enemmän poliisivaltiolta
ktiteidemokratialta" j a lukuisartaan-:
turaiiksellisetkin 'työväen - unioiden
'iännusten,sanotaan kohoavan noin kymmeneen tuhanteen dollariin ja Kehottamme kaikkia suomalaisia, niin järjestöjä ktiin
luttka, Montrealin Civa.Liberties, Union on varaton järjestö, vetoaa , kin, lahjoittamaan varoja tähiin tarkoitukseen.
Johtajat ovat haistaneet tässä^laikieiii
dotuksessa vaaran Johtaknilleen
tmiöille. ' - . .
Junamlesten ' lehti ''Ttaiimen^^
-'^'•News'""Äanöi tämän Iakiehdbttdcse%
'hyväksymisen merkitsevän siirtymis^'
'ta hoHittik^n kontrolloimaxul
IfiiseeÄ' ''työväenrintamaan- j a iettä
'^'^l^täm&ijakiehdotuksen esittäjlen^ajat-yksilöitä^'
f t e l un 'muicäan on sumin'osa tilistä'
mlUoonlsta yhdysvaltalaisista.:ijotkä
kannattivat entistä presidenttiä
(Roosevelt), /ellei suorastaan maan-pettureita
n i i n ainakin "kanssamat-kaajia".
Amerikan siviilivapauksien liiton
toimesta on - sanottu, että •Brownell-
:Butler lakiehdotus merkitsee sitä. et-;
tä sen perusteella voidaan hajoittaa
vieläpä seUaistenkhi Järjestöt, mitkä
ovat suorastaan kommunismin v i ­hollisia,
MlnerMill-union presidentti/ John
Clark sanoi kyseessä olevan lakieh­dotuksen
mukaan olevan mahdollista,
että demokraattinen puoluekin hsjoi-tettaisiln
.koska kerran senaattori
fMcCarthy j a nionet muut huomatut
republikaanit ovat julistaneet, että
demokraattipuolue on. kuluneiden 20
vuoden ajan harjoittanut. maanpetos­ta
j a että kommunistit j a subversiivit/
ovat tunkeutuneettämän puolueen ri­veihin.
Sellaisella lailla olisi siten miltei
rajattomat.mahdollisuudet mikäli on
kysymyksessä ihmisten mielipiteiden
kontrolloiminen, j a yhdistymisvapau­den
evääminen: lodiltä; jotka ' eivät
ajattele ~häm'tukselletjaWaUStreetU-le
mieluisella tavalla.
Samanlaisia tarkoituksia / palvele­maan
on tarkoitettu se toinenkin l a ­kiehdotus.
Johon alussa -viittasimme.
Tämä Broivnell-Ferguson • lakiehdotus
on tähdätty leivän riistämiseen niU-tä
ihmisiltä, (jotka eivät ajattele faial-litukselle'^
mieluisella tavalla;- siinä
Velvoitetaan /työnantajat eroitta-maan
i a i k k l s^Uälaet työläl^^ )otka
yliprokuraattorin: mielestä saattavat
tulevaisuudessa tehdä jonkinlaisen
subersiivisen teon. Lakiehdotuksessa
edellytetään edelleen, että kaikki täl­laiset
henkilöt merkittäisiin mäari-lajuiseen
mustaan listaan niin että
heiltä voitaisiin evätä mahdollisuus
jclopaiväisen leivän hankkimiseen;
Meistä tuntuu, että tämä viimeksi
mainittu lakiehdotus on vieläkin h i t -
lerimalsempi kuin aik(rinaan Hitlerin
aikana voimassa olleet lait. YliprOku-raattort
Brownellista tai kenestä
muusta myöhälsemmästä yliproku-raattorista
tahansa tulisi sitten se
mies, joka tietää mitä kukin ajattelee
tai tulee. ajattelemaan tulevaisuu­dessa
Ja mitä kukin meistä tulee sen
perusteella tekemään — tai ainoas­taan
saattaa tehdä. Se kuullostaa
kerrassaan : mielikuvitukselliselta Ja
mahdottomalta — mutta se on k a i ­kesta^
Huolimatta painettu .Yhdysväl-;
tain kongressin asIokirJoUiin.
Kuka vielä kehtaa puhua ^'amer^-
kalaisesta demokratiasta" ja muuta
sellaista hölynpölyä Yhdysvaltain
nykyisen hallituksen nykyisen poll-tiikannimenä?.
Sflle sopisi paremmin­kin
nimeksi amerikkalainen tai' y h ­dysvaltalainen.
fasismi siUä sitä"^^ koh­den
rajain eteläpuolella ollaan kulkeu­tumassa
hyvin voimakkain :v ottein;;
mikäU hallituksen nykyinen poli­tiikka
on kysymyksessä.
Fasismiin kulkeutumisen merkkejä
voitaisUn esittää lukuisilta' muUta
elämän aloilta. Tyydymme tällä erää
kuitenldn vUttaamaan vain siUien vä­kivaltaisuuden
itiallemiseen jä edis-tärniseen
mitä harjoitetaan rajan
eteläpuolella^ näköradiossa, nimeissä
j a enneifl^äiUcea silnä:surulliseh fcuJD-lulsassa
sarjakuvokirjallisuudessa
mikä syytää kunlcausittain sata mU-Joonaa
^kappaletta tätä myiUcvä'las­ten
ja nuorisöii k ä ^ Ja mikä vir­taa
taviOl»,*^ tol5ellft,^vyln sätiiressa
määrin myöskin rajan tälle puolelle.
Kuten vielä varsin hyvin muistam--
me, oli Hitlerin Saksassakin ohjel­massa
kaikenlaisen väkivaltaisuuden
ihaileminen Ja edistäminen, mika on;
eroittamaton osa: fasistisesta "kult-
, tnurista•^ j a arjaläisuudesta.
Sen Jälken kun olinune kirjoitto-neet
edellä olevat ajatukset saatiin
rajan eteläpuolelta tietää, etta Yh­dysvaltain
kongressi on hyväksynyt
lakiehdotuksen «nfkäjullstaa Yhdys­valtain
kommunistipuolueen laitto­maksi
ja' senaatin republikaanien
johtaja Wimam'Kriowland oh ilmoit­tanut,
että presidentti vahvistaa sen
allekirjoituksellaan. Tässä fasistisessa
lakltekeleessä julistetaan, että tällä
puolueella el ele mitään niitä oikeuk­sia,
etuja ja sitä koskemattomuutta
mitkä kuuluvat nauiUelaillisUle yhty­mille.
Se merkitsee puolueen kaikkien
laillisten "oikeuksien eväämistä, eiki
tällä puolueella ole enää mahdolli­suuksia
aäidaehdokla^ta^
Kuten varsta hyvto muistamme, al­koi
Hitler valtakautensa julistamalla
Saksan kommunistipuolueen laitto­maksi.
Sen Jälkeen seurasivBt muvj
puolueet ja «nuut sellaiset fasistiset
lait mitkä ehkäisivät kansan roleUpi-teen
juiklmmteen pääsemisen. Kaiken
edelläesite^ perusteella on ilmei­sen
slvää. että Yhdysvaltain taanto-muks
«aiislnimat ainekset pyrkivät en­tistä
suiuemmassa määrin siUe » -
maile tielle, mitä Hitler ja hänen ta-
Jonuniehensä ^ noudattivat Saksassa
valtaan "päästyään. Yhdysvalta»
edistysmielisillä voimilla on sen Joh­dosta
jtä^ääi' entistä 'ankarampi
taistelu' :bsianita uyrkivää taantu­musta
vastaan -ja' tässä taistelos»»
meidän r^ni/^li*^'^ tuUsi avufta*
heitä kalkin nuUjdoniito'keinoin, -
PA
iradei
Dittami
F-P.
F.
Mm