Vapaus, December 14, 1968

              Sivu 2 rLauia'nilm/jbuiluk.-14 p.i;,-t-; SätOirdlay./Dec-. r4, 1968
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITORtVV. EKLUND \
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
BstabUshed Nov. 6, 1917
MANAGERI K. S U K S I
TELKPHONEI O F F I C E A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly; Tuesdays, Thursdays and Sa turdays by Vapana
PUbliailög Co. liliDlted, 100-102 Elm St. Westi8udbury, Onturlo. Canada.
MalUng address: Box 69
AdttfTtlslng rates upon appUcatlon, translatlon free oi chergc
Authorlzed as second class maU by the Post Office Department, Ottaw«,\
and for payment of postage in cash
CÄNADIANlllANGUAGEöRRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USA:n:
8 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk; $5.75
1 vk. 11.50 d kk. 6.25
Joulutcfrvehdys
, Taas öiTvieräMänyl; "viio^^ aiem-miMdn,
valmistuftaan ikovalla kiireellä ja hyörinällä viettä-
~ mään useimpien kansalaistemme mielestä vuoden vSiiurinta
juhlaa, Joulua!
Vanhojen perinteiden mukaisesti Vapaus pyrkii osrollaain
lisäämään juhlatunnelmaa erikoisen joulunumeron muodossa,
missä on mahdollisimman paljon erikoiskiirjoitute^ joulupy­hien
ratoksi, kansalaistemme joulutervehdysten sekä liilke-mifesten
ihnöiituksia ja itervehdyfbsiä asiakkailleen. Asialilises-ti
puhuen lehtemme tämänvuotinen'juhlanumero koostuu kol­mesta
eri osasta, joista tänään ilmestyvä numeax) on ensimmäi-rien.
- Tarkoitus on siten saada pitkistä matkoiata hualimalta
joulunumeron läheisempi ainehisto Sudburysta a$uvien luki­jain
käsiin ennen joulua. '
Tässä jouilunumeron ensimmäisessä osassa haluamme esit­tää
lehtemme kaikille lukijoille, ygtäville ja kannattajille sy­dämellisen
kiitoksen siitä ilahduttavasta ja rohkaisevasta tuesr
' ta ja avusta, mitä 'lehtemme Vapaus xnn 'kuluneen vuoden ai­kana
taas saanut. Ilman koko lukijakunnan myötämielisiä
kianhatu$ta ja tuikea mikään työväenlehti, Vapaus mukaan/-
luettuna,- • ei voi nykyoloissa ilmestyä ja menestyä. Erikois-kiitos
kuuluu kirjeenvaihtajille, asiamiehille ja -naisille sekä
kadldillemuille' 'työmuurahaisille", jotka vaivojaan .sää.-Jlä-mättä
tekevät jatkuvasti työtä Vapauden sisällön riikasi;uUa-miseiksi,
sekä tilausten, tervehdysten ja ilmoitusten keräämi­seksi
jne.
. Joulu on rauhan ja hyväntahdon juhla.. Ja vaikka tykit,
pauhaävatkin vielä Etelä-Vietnamissa, vaikka keski-itä on kuo^
hilmistilassa, ja vaikka imperialistiset piirit yrittäväit.kiristää,
edelleen kansainvälistä jännitystä esimerkiksi ''Tshckkoslo-v^
en kysymyksen" pohjalle, niin ikaikesta huolimatta tänä
joulunaion suurempi' toivo raulhantilaan pääsysvä kuin vuosi
sitten. PohjoiSrVietoamiriiponmiitus on lopetettu maalta, me­reltä
ja ilmasta. Se 'on suuri voitto >koko .rau}^siaraka.s.tavalle
ihmiskunnalle, myös yhdysvaltalaisille raunahpuolustajillo" ja
luonnollisesti meille cänadalaisille yleensä.:.: ;', i i t
• Vietnamin sota ei ole vielä päätJtynyt, ,.mutta ensimmäi-,
nen tärkeä askel -on otettu rauhan saavtttitamibeksi •si'eilä.i • Ja
vaikka kesiki-idässä on viimeaikoina tapahtunut entistä vaka-vaimpia
aseellisia yhteeftottoja Israelin ja arabimaiden välillä,
niini kaikestaihuolimattapntoivpa: myös siitä, että myös Ls-rael
kuulee ihmiskunnan omantunnon ääntä ja suostuu viime
vuotisen .sodan selvittelyyn: Yhdistyneen Kansakunnat 'jär­jestön
Turvallisuusneuvoston viime mara'askuussa hyväksy­män
päätöslauselman toteuttamisen muodos.sa.
Nämä ovart valonpilkkuja sotien raatelemassa ma3ilmas.9a
ja;vielä suuremman sodan alhamisen varjossa.elävälle ihmis­kunnalle,
tänä jouluna. Se antaa meille, entistä laajemman poh­jan
tämän rauhanjuhlan vietolle. .
Me puolestamme toivomme, että kansalaisemme yleensä
ja erikoisesti lehtemme kaikki*'lukijat, saisivat nyt viettää
mahdollisimman hyvän joulun,. Se on meille kaikille erittäin
tervetullut lepo- ja virkistyshetki jokapäiväisen työn ja toi­minnan
sekä yleensä liian ''harmaan jokapäiväisyyden" lo^
massa.
Ja vaikka joulu onkin meille suomalaisille ennenkaikkea
perhejuhla, jolloin kokoonnutaan yhden kotipöydän ääreen
ainakin aattoillaksi, jolloin myös pikkulahjoja annetaan ja
saadaan, niin samalla on joulunakin pyrittävä vaikuttamaan
sitfen, että kaikkein. vähempiosaiset;kin ihmiset pääsisivät ensi
vuonina viettämään parempaa joulua ja että rauha, maassa
ja ihmisillä hyvä tahto määritelmästä tulisi todellisu^us koko
ihmiskunnalle. l
Lopuksi me toivomme sydämemme pohjasta, ettei yhdel­lekään
kansalaisellemme tulisi mitään tapaturmia pitkien Vuo­denvaihteen
pyhien, aihana. Kaikkia onnettomuuksia ei voida
parhaalla 'tahdollakaan estää. . Tilastotiedot kuolonajoista ja
muista tapaturmista tulevat vuodenvaihteen pyhien jälkeen
kertomaan siitä omaa, kylmää 'kieltään. Mutta varovaisuus,
huolellisuus ja huomaavaisuus toisia kohtaan auttaa paljon-onnettomuuksien
torjunnassa. Juhlikaamme siis yksityisesii
ja fcailkin yhteisesti sydämemme pohjasta ja siten kuin se meil
le itse kullekin parhaiten sopii. Mutta huolehtikaamme sa­malla
siitä, että juhlatunnelmassa ei itulö niitään onnetitomuuk-sia,
mitkä on suinkin inhimilliseslti väHteitltävi.ssä. Se auttaa
juhlalmielen säilymistä vielä joulun ja 'Uudenvuoden, Jalkeön.
Se aiuttaa myös tapaturmien määrän vähentämisiä Canadas.sa
yleensä.
Tässä mielessä toivotamme kansalaisillemme todella hau.s-fcaa
ja piristävää joulua sekä rauihamomaista ja rakenilavao uut-
•ta vuortta., •
Velkavankeutta
Viikon alussa tuli Nova Scotiasta /tyrmistyttävä tieto, että
tumTOaihoinen yiksityinen mies oli siellä ollut' noin viisi kuu­kautta
vankilassa vain sen vuok.si,cittä hän ei ollut maiksanut.
verovelkaansa? Uultistietojen mukaan Hilton Jarvis-niiminon
mdes oli oUult pidätettynä sen johdosta; kun hän öli jättänyt
maksamatta poU tax-nim,el'lä'tunne(fcun yksityisien henkilöiden
veroni sille kunnalle, missä hän on alsunuit.
Miles vapautetltiin heti sen jälkeen kun Nova ScWian li-beraadijohitaja
Gerald Regan paljasti tämän juitunHalifaxissa
pidetyn ihmisoikeuskysymyksiä ikiästfcelleen kokouksen aikana.
Silltodn saiatiin myös tiötää, että pidätetyiksi tulonsa aikana
msr. Jarvis oli työtltömäinä, ja että joku hänen ysHävänsä oli
luvannut maksaia 5-vuatisesta verorästistä yhden (viimeisen
vuodm) polltax-veron, mutta siitä huolima^ita suOjbttiin van­kilan
ovelt ja tämä vero-^velkainen 9a'i istua ilman muuta vjisi
kmikiaiutta vankilassa!
.Sen jälkeen on selitetty, että mr. Jarvis V>lisi voinut päästä
pois vankilaeita 48 tumiin kuluessa pjdätyksensä jälkeen ano-
"Pohjolan suden" lento Siperiassa
Itä-Siperian suurimman kaupungin Irliutsldn keskuspuistoin sisään­käynnin
edustalla seisoo mustasta kivestä veistetty obeliski, jon^a liulp-puun
kiinnitetyn lentokoneen potkurin toinen lapa sojottaa kolitf taivasta;
Ja toinen kohti maata, johon on haudattu kaksi sankaria. Tässä'erikois'-
laatuisessa muistomerkissä on kirjoitus: "Tässä lepäävät; lentäjä Otto
Kalvitsa ja lentokonemekaunikko Franz Lehnjiardt, jotka saivat surmansa
maaliskuun 7 pnä 1930 suorittaessaan virkatehtävää lennolla Jakutiassa
Sangaran kaivosseudulla.'!
SAIMAALTA BAIKALILLE
Otio Knlvilsa syntyM889 Suomes-
;a sahalaitoksen työmiehen Artturi
Calviisan poikan.i. 18-vuotiaana hän
ähti merille ensin .lämmittäjäksi
.auppaliiivoihin ja myöhemmin teol-isuuskoulun
käytyiiän laiyamekaa-likoksi.
:'v: • •
Vuoden 1917 .vallankumouksen
ikanu kommunisti Otto Kalvitsa ni-
•nitcttiiii Suomen sisävesilaivaston.
.•allankumouk.scllis:on alusten mie-ristöjen
komissaariksi. . Vallanku-mnisTaistelu
päättyi tappioon ja
Äalvilsa siirtyi Leningradiin. :.
Muutaman vuoden kuluttua Otto
Calvitsa valmistui lentosotakoulus-ä
lentäjäksi. V. H)23 hän koki en-äimmäisen
lento-onneUomuutt'n.sa,
ioäsa hä.nen Jalkansa: j a toinen kä­ensä
katkesivat. Mutta jo v. 192.5
h£n oli jälleen lentokoneessa ja
iuoritti edestakaisen.lennon reitillä
Leningrad — Novaja Zemlja. Otto
Kalvitsa erosi sotapalveluksesta ke-säkuus.
sa 1927, minkä: jälkeen' hän
nalkufli .Siperiaan . I^aikal-järven
rannoille ja ryhtyi liikennelentäjäk-,
i Burjatiassa, missä hänen tililleen
kertyi 72,000 lentokilometriä.
'POHJOLAN SUSr
40 vuotta sitten, elokuun 10 pnä
1928, starttasi Iskutskisla Anjyara-joelta
vesitaso, joka otti ensi kerran
suunnan: kohti Jakutskia, Jakutian
autonomisen ncuvoslolasavallan pää-
Kysymyksiä ja
vastauksia
kaupunkia.
Jakutian tasavalta on pinta-alal-taaii
suurempi kuin yhdeksän Eu­roopan
valtiota, Englanti, Ranska,
Italia, Ruotsi, Norja, Suomi, ICreik-ka.
Itävalta ja Länsi^Saksa yhteen-sil.
Valtaosa sen alueesta sijaitsee
ikuisen roudan seudulla; Jakutiassa
on runsaasti metsävaroja, n. 11 mil­jardia
neliömetriä. Jakutian uume­nissa
on suuret määrät kultaa, ;tinaa
kiillettä, timantteja, kivihiiltä,"rau-lamalmia,
hionnonkaasua. Siihen ai­kaan
koko tuo laaja alue-oli_yaiIla
auto-,ja rautaLeitä. ^
Ensimmäisen lentonsa reitillä Ir­kutsk—
Jakutsk Otto Kalvitsa suo.
ritti vesitasollaan 2 kuukauden ku­luttua
lentolinjan virallisten'ava-.
jäisten jälkeen. Hän oli, ensimmäi­nen
lentäjä, joka hoiti lenloliiken-ncMä
Irkutskin ja maan. kiiltateolli-suuden
keskuksen Bodaihon viilillä;.
Itä-Sipei'ian lennoilla oli Olio K a l -
vitsallamukanaan usein lentome­kaanikko
Jakov Savin, nyttemmin jo
vainaja. Savin .on kuitenkin jättänyt
viemässä lääkkeitä lähellä Jakuts­kia
sijaitsevien Sangaran hiilikai­vosten
työntekijöille. Maaliskuun 7
pnä klo 11 aamupäivällä JunkeriJ:
merkkinen lentokone, jonka tunnus
öli L176 joutui lumimyrskyyn ja pu­tosi.
Lentäjän lisäksi sai surmansa
lentomekaanikko f oranzLehnhardt,
unkarilainen vallankumouksellinen
jolle Itävallan—Unkarin hallitus oli
langettanut kuolemantuomion.
Otto Kalvitsan nimeä kantaa eräs
Jakutskinkaupiaigin keskuskaduis­ta.
40 vuotta on kulunut siitä, kun
ensimmäinen, lentokone saapui Ja­kullaan.
Näinä vuosina ta.savaltaan
on noussiu uu.sia kaupunkeja ja
suuria puunjalostiiistehtaila; on löy­detty
timantti- ja maakaasuesiinty-miä
ja niiden hyväksikäyttö on täy­dessä
vauhdissa. Tämän aikoinaan
takapajuisen seudun kulttuurielämä
kukoistaa. Jiikutia.ssa on -neuvosto­vallan
vuosina perustettu N L : n tie­deakatemian
Siperian o.saston fili­aali
ja Jakutian valtionyliopisto, 20
tie^eelIistä Ui;kimuslailosta sekä
suuri määrä korkeakouluja ja am­mattioppilaitoksia,
joi.ssa opiskelee
tuhansittain jakuutteja.
V. 192P> kesällä kuljeteltiin l.s-kutskin—
Jakutskin lentolinjalla
kaikkiaan 8 matkustajaa ja 365 kg
;avaraa: 2,70(5 kilometrin pituiseen
lentoon Junkerseilta meni kesäisin
Dmitri Gudkov:
TUKUTTAIN JA
Jälktun-.ä mui.sliinpanoja lontäjälo- 72 lentotuntia ja. talvisin 120 lento-veristaan,
joi.ssa hän käyttää Otto tuntia. Käytännöllisesti kaLsoen
Kalvitsasta nimitystä ••Arturovitsh" matka kosti 6—9 päivää.
Venäläisillä on tapana nimittää ai­kuisia
ihmisiä kalidella. nimellä,.etu-nimellä
: ja isän nimellä, mutta jos
Jostakusta: käytetään vain isän ni­meä;
se merkitsee suurta ystävyyden
ja kunnioituksen tunnetta asian­omaista
kohtaan. :
—Arun-ovitsh oli parhaita lentäjiä,
hänellä .oli paljon kokemusta lentä-misestii
.•\äri-Pohjolassa", Jakov Sa­vin
on kirjoiltanut, "Ilän ei ollut
ainoastaan erinomainen lentäjä,
vaan myös .suurenmoinen . vaatima^
ton ilimincn. hyvä J;i uskollinen ys­t
ä v ä . H ä n e l l ä oli paljon opeteltavaa
l-;ans.:.aihmisill'je!i. Artuiovitsh oli
innostunut kaikkuen uuteen. . n ä n ;ä
viehätti. I'ohjf)lu lutkimatlo.iiine
reilteineeii ja lakeuksineen. Leiitä-j
i t niniitlival häntä leikillään l'oh-jo^
an sudeksi; liim haaveili lulkijnu;.
retkis'ii: Vranuelin saarella ja Ifn-
Kysymys:.. Minkälal.set tulot eivät
vähcM-.nä vanliuudeneläkcläisten li. s är
eli. avustuseläkettä.— Eräs.,
Vastaus:: Saadakscjn mainittua elä-ktlisää,
mikä takaa ka:kille; peru-,-
61:il:k(;'eh (7.'. kk.) saajille vähintään, noista Baikaii;ia;ArkanRvliin.".
Sli!') • kuukau.silulon. : cläkeläiälen . o:i
täylcttävä tulovcrckaavakc. mistä nä­kyy
häiK-n kaikki tulonsa. Jos on mui­ta
lulc;a (ehkä korkotuloja, osakkeista
saatuja voiltotuloja. vuokratuloja , lal
V(;palkkoina .saatuja tuloja jne.) enem
män kuin' S21.00 vuodessa, kaikki se
välicntiiä aslvitiain eläkelisäa määrää.
Vu<ainail)'i7 voimaan astuneen iain
-mukaan täyden ($M 00) lisän saavat
kaikki, joilla- ei peruseläkkeen lisäksi
oi- "muita tuloja" enempää kuin
$2-1.00 • vuodessa. Muna jos on. mitä
lahan.->a lul(;ja esimerkiksi $10 kuu­kaudessa,
eli $120 vuodes.sa,: silloin
eläkelisä laskee viidellä dollarilla kuu:^
kaudessa eli S25 jne. Kun lisätulot ylit­tävät
$G0 kuukaudessa silloin loppuu
kekonaan lisäeläkkeen :saanti. Mutta
jGs on esim' S50.00 kk. "muita tulo
•a" silloin voi vielä saada $.5.00 kk.
eiäkelisää.. •.
Kysymys ci siis ole mistä nämä
tulot tulevat, vaan siitä kuinka pal-jo.
n on "muita tuloja", ja ne. kaikki
vaikuttavat edelläcsitetyllä tavalla ela-ktlisän
saantiin. (.los hcr.kilö hankkii
varoja esimerkiksi osakkeiden ostolla
ja myynnillä,..sellaista tuloa.- ci Ca
nadassa veroteta Ja tämä ns. .'.'päa
oman: lisäänlj-mi.stulo" ei liioin vair
' kuta lisäeläkkeen saantiin; Teoreetti­sesti
on mahdollista, että henkilö.o.s-taa
$100 hinnölla osakkeita ja myy
ne muutaman viikon kuluttua $1.000
hinnasta. Hän saa siitä kaupasta $900
tulon, mutta .sellaisia fuloja ei Ca-näda.
ssa huomioida verotarkoituksia
varten. Kaikki muut tulot yaikuttayat
cläkelisän määrään.
mälla. vapautusta maksukyvyt­tömyyden
eli köyhyyden perus­teolla,
mutta hän ei sitä tehnyt.
Toisin sanoen meille annettiin
ymmärtää,.että mr. Jarvis jou­tui
olemaan "omasta syystään"
tai 'tieiämättömyyde.silään:van­kilassa.
Mutta miksi hänelle ei
ilmoitettu oikeuksistaan ja mah
dolli.suuksistaan?
Meille sanotaan; että tällais-
,ta voi tapahtua Nova Scbliassa
koneflle tahansa, joka ei voi ta-loussyiatä
poll tax rästejään
maksaa. Mutta mik.si tällainen
viisi kuukautta kostämyt vcli<'a-vankeus
tuli neekerin, eikä
jonkun muun osaksi? Ei voida
silti olla ky.sym:jiittä, iktuinka pal­jon
muuta tämäntapaista ta­pahtuu
muille vaira telomille?
Jos kysymys ci ollut rotiJsyr-jinnästä,
kulon on .selitelty, niin
Nova Scotian viran/omaiset voi-v.'!
it s a n todistaa ainakin osittain
siten, oälä maksavat mr, Jarvik-selle
säädyllisen palkan vanki-la.
s.s'olon.<3a ajalta, ja että lain-laatijakunnan
istunnollo esite­tään
pikamarssissa . eflidotus
m;oi.'4en velkaannu.silain ikumoa-miseksi.
Jakutiair lenlolinjoilla Otto. Kal-yitsalle
kertyi 40.'«.50 : lentokilomol-riä.
Hän kävi miltei: Jokaisessa yh­dyskunnassa,
minne hiinen kotieensa
vain pystyi laskeutumaan. .
Otto Kalvitsa'lensj e^paikkaisella
Jtuikersilla. Siinä oli avonainen oh­jaamo,
Jos=a ei ollut radiota eikä
sääpalvelua. Pohjolan oloissa lentä­minen,
vaalii suun:ialoiita voimien
|. Hiiiisliista ia .suurta am matti taitoa
Jakov Savin kuvailee eriist.f lentoa
seuraavasti: . : ,
"Seitsemäiv lunnin ajan:,lämmi­timme
inoolloria puhalluslampulla
putken kautta, 'lama oli Artiirovii-shin
oma keksinUi.' Kipinä saattoi
minä hetkenä laliansa sytyttää palon
K u n - m o b l i o r i . vihdoin käynnistyi,
emmo saaneet konotta liikkeefle,
koska laskuteline oli jäätynyt maa­han
kiinni. Vinfloin pääsimme len­non,
päätekohtaan; Sillä, välin kun
etsimme sopivaa laskeutumispaik­kaa,
lentokeiutä peittyi p;iksuun su­muun
Ja merkkivaloiksi sytytetyt
nuo;i(/i. hävisivät näkyvistä. yVrturo-vitsh
päätti laskeutua sokkona; Kier-rosmittaii
meni epiikuiitoon. I.iäm-pömitlaij
halkesi pakkasessa (sil­loin
oli — a ; ^ t e ; t a C). M u l t a kai­kesta
huolimalta Arturovitsh konei-:
neen pääsi onnellisesti laskeutu­maan.
TASAVALLAN SIIVKT
•Otto Kalvitsa sai surmansa suo-rittae.
s.saan erikoistehtävää. Hän oli
Nyt IGO-paikkaJnen AN-lO-suihku-turbfinikone
lentäH Irkutskista Ja^
kutskiin 3 tunnissa 40 minuutis.sa.
Tämän lentolinjan vuotuinen mat-^
ku.stajamäärä on 35,000 henkeä. K a i -
dlla Jakutian sisäisillä lentolinjoil­la
, kuljetettiin vuoden 1967 aikana
900,000 matkustaiaa. Näiden lento-eiltien
kokonaispituus on nykyisin
n; 100,000 km. Lisäksi Jakutski.sta
on vakinaiset lentolinjat Moskovaan
ia moniin muihin maan teolHsuu.s-ia
asutuskeskuksiin. .
.Kikittiaan toimitetaan lentoteitse
koneita, laitteita, rakennusaineita,
eollisuiistavarpita ja elintarvikkei-a.
Lentokoneet Ja helikopterit ovat
jeoiouien ja poropaimenten, met-wisläjien
ja kalastajien korvaamat-omia
apulaisia tiettömillä taipa-eilla.
Lääkärinapu on saatavissa
leiilcteit.se kaikille paikkakunille;
; S. O.stroumov.—
Madridissa sen' parednmin ' kuin
Washitigtonissakaän. ei salata sitä,
e t t ä ulkoministeri Dean 'Ruskin ja
kenraali Francon äskettäisten neu­vottelujen
keskeisenä aiheena olivat
Espanjassa sijaitsevat amcrikkalair
sei sotilastukikohdat.
Vuonna 1951 Yhdysvallat j a Es­panja
solmivat molemminpuolisen
puolustussopimuksen kymmeneksi
vuodoksi. Jonka; perusteella Penta­gon
perusti Torrejonin lentotuki^
kohdan Madridin lähistölle, tukikoh,
dan Sevillan läheisyyteen ja Rotan
sataman, jostaVtuli amerikkalaister
sukellusveneiden tukikohta. Vuonna
1963 : sopimusta jatkettiin vielä " v i -
dellä vuodella.
Kuluvan vuoden syyskuun loppu­puolella
sopimuksen määräaika ku­lui
umpeen. Sopimu.sehtojen mu
kaan Yhdysvalloilla on vielä puol'
vuotta aikaa jatkaa sopimusta mut
ta vastakkaisessa tapauksessa s(;nOi
poistettava sotilastukikohtansa. E :
panjasta -sekä 15,000 niissä palvele
vaa sotilasta. Tämä kysymys huoles­tutti
Ruskia vierailunsa aikana Mad
ridissa.
Mikä on osapuolten erimieli-;yyk
äien perimmäinen ..syy? Espanja;
hallitus ei periaatteessa vaslustf
amerikkalaisia .sotilaslukikohlji;
Muistamme amerikkalaisen pommi!-
tajan vetypommikataslrofin Paloma
r i n yllä* jolloin suuLlumus valta.s=
Eipanjan, mutta virallinen Madric,
ei vaatinut Yhdysvaltoja poislamaar
ydinaseita Torrejonin varastosta tai*
atomisukellusveneitä Polaris-ohjuk-sineen
Rotan satamasta, Tä.nä ei
huolestuta kenralia eikä hänen hal-litusmiehiään.
Heidän suurimpanaV
huolenaan on, miten tukikohdat voi­taisiin
myydä edullisimmin, koska
niiden kysyntä on kasvanut.
Espanjan ulkoasiainniinisteri Fer­nando
Castiella matkusti VVashing-toniin.
Hän pyysi .'tukikohtien vuok­raksi
1,200 miljoonaa dollaria jotka
olisi maksettava viiden vuoden ku-:
luessa, vedoten Espanjan lisääntyT
neeseen strategiseen arvoon. Myö^
hemmin Castiella nosli hinnan 1,700
miljoonaan. Mutta Washlngtn oli
valmis maksamaan vain 100 milj
dollaria amerikkalaisten aseostojen
apurahojen muodossa sekä vielä 100
mildoonaa dollaria vientiluottoina.
Madridissa näitä summia pidettiin
riittämättöminä. .
Ruskin Madridin vierailun yhtey-
Jessä kauppa vilkastui, Amerikan
lehdistötietojen mukaan kenraali
Franco" on valmis alentamaan hin-
,aa sillä ehdolla, että espanjalais-imerikkalaiset
sopimukset 'johde-aan
sotilasliiton tasolle". Tästä -
jyystä Ruskin sekä häntä seuran- ,
.leen esikuntien päällystökomitean
puheenjohtajan Wheelerinlcäymissä
•euvotteluissa pääpaino on kysy-nyksellä
Espanjan paikasta -NATOn
.'Oimistamisen ohjelmassa. On otettu
lUomiooHi että Washington yrittää
ähitulevaisuudessa vetää Espanjan
^hjois-Atlantin liiton viralliseksi
äseneksi.. Voidaan olettaa, että ny-
:yinen propagandistinen kohu neu-ostoliittolaisten
sota-alusten liikku-nisesta
Välimerellä tähtää osaltaan
ähän tarkoitusperään.
Espanjan suvereniteetin, hinnasta
i tälläkään kerralla päästy sopi
-lukseen, Vanha sanonta: "Raha-rsiat
ja ystävyys on paras pitää e r lL
ään" päti: tässäkin. Madridin jäl-
;eo;i Rusk kääntyi kilpailevan fir-nan
puoleen, hän matkusti Lissabo-
:iiii. missä hän.Portugalin pääminis-erin
ja ulkoasiainministerin kanssa
»ohti kysymystä amerikkalaisten'
itjyiastukikohtien sijoittamisesta
Portugaliin. Kolme viikkoa aikaisem
min Lissabonissa neuvoteltiin Län­si-
Saksan kanslerin Kiesingerin
kanssa Bundeswehrin tukikohdasta
Bejaan. Ruskilla vadittiin, aivan sa­moin
kuin vähän aikaisemmin Kie "
sirigeriltä; sotilaslukikohdi-sta vain
yhtä:. taloudellisen ja sotilaallisen
avun lisäämistä siirtomaasotia var­ten,
jota Portugali käy Angolassa
Mosambikis.sa sekä Guineassa. Wash-ingtogin
kääntyminen Portugalin
puoleen pakottaa Francon alenta­maan
tukikohtien vuokraa.:
Tejkölcivi kovaa
kiiin timantti
I<Vankfurt am Main r Vuori-in-dnööii
Karl-Heinz Engel aikoo saa-la
aikaan.kumouksen kadunraken-nii.?
alallfl'; ''undoll.'» tckokivellään.
jonka hän ilmoitti patentoitavaksi
nimellä ••Sinterit". Tämä 40-v6otias
"aaka-aineiden tuntija työskenteli
laboratoriossaan Frankfurt am Mai-u.
ssa kvarlsihickan, mineraalien,
raudan Ja alkalien kera. Tulos: Sin-
.:prit, Jotka kestää painetta, pak­kasta
ja kulutusta. Siitä voi tehdä
'<uinka vaalean tienpinnan tahansa.
Tämä ominaisuus on kovuuden ohel­la
tiirkcin. Vaalea tien päällyste
heijastaa sadesäällä paljon vähem­män
kuin ttimma ja voisi vähentää
märiilä kaduilla tapahtuvien onnet-lomuuksieii
määrää.
Keittäminen, siivoaminen ja pyykki
Länsi-Saksan koi^keakouluaineina
Rakennusmiesten
laikko Cobalitissa
Cobalt, OnL — Maanantaina,pois
työmaalta kävelleet rakennustyöläi­set
jatkoivat keskiviikkona työssä
pois oloaan Lower Notch voimalai­tostyömaalla.
Noin 100 miestä käveli
pois työmaalta siksi kun heidän
l.vönantajansa, C. A. Pitts Co. Ltdn
sanotaan kieltäytyneen allekirjoit­tamasta
työehtosopimusta, minkä
miehet ratifioivat viime viikolla.
Frankfurt am Main (Dal>) — ,
. Saksalainen pedieenemän^^ä' kSy'-
lää noin tuhat tuniiavuoJesja jo-kai.
ita p:--he:njäsenrä kohdan keii-täcs.
sään, siivotci.ra:in Ja pssi^iiään
va;.''teiiii tai onniclleisaam heille
Jcta.!i. Rouva professo.-i Helga Sch-muckerin
: mukaan täirsä on. liikaa
tii."'.eja. Naisten tulisi; oppia ral.io-nj."..,-:
o:mni:in työnsä kO-Oina.
:Gie3-ria!n yliπs'.q.-ia on jo jon.
k!n ai'kaa toin-jir.ut naisi oppituoli,
jos, a opelv.aan . "oökotrofologiaa"
eli kotitalouden:tiiilou'S- ja -työoppia.
Helga Sebmucte-. 67, cn a)•.^^l pro­fessori.
Hjintn johdolbnn cpis'keli-jt;
t kaiidekst;.n lu.kuki:udein aixan.t
tutustuva'" ykiityitalouJcn kaikkim
leoi-ias.-av "Kotitalou-^opiikelijat"
itoutuvat neljäin perus- ja neljän
Jai.lcokouluMistuikuikauden aikana
kuu"ili2lenia'an 200 luentoa biokemi-asta,
liifcke&aijohd03ta, fysiikasta ja
kcs-vieöi viljelystä sekä maitohygie-nias'
a ja unkrobiologiasla. " K u l u -
tustu'.kijr.u.v'" on oppiaineena par-iia-
illaan 133 naisylioppilaalla ja.
kymnie.iellä miesylioppilaailla. He
saavat tietää mitkä edellytykset ja
säännöt Sakia':'; a mää/äävät elin-tarviikemnrkkinrt.
Luennolla ' Eläinten tuotanto"
selvi tsiLään myös hyvin ja hucoiosti
ruo'ki':'tujea sikojen liha-rasva-suihde:
Kaikki tällaiset tiedot ovat myöhem­min
tivrpcen, ku'n dip!o.-ni-oskotro-ongel.
aiiin. Tietenkin näitä ongelmia fologi menee opettajaksi emäntä- ja
tartesttilaan lähes kokonaan vain
kc;keakouluQppi'tuoyin koikeaJtia ts-s-
clf.-a. Vain kuutsi kuukautta on har­joiteltava
smirkeittiöissä. elinUirvi-ketchta-
rii.T ja elinta.rvikkejde!n lut-kimni-
laboratoriois^-a. Muuta koske­tusta
alaan ei; saada suoraan. Pro­fessorin
käsi^tyksen mukaan oppi-luolin
tarkoituksena ei suinkaan ole
kculuitiaa y!:päte^'iä perheenemän-t
i ä y h d e n perheen tarpeisiin.
Diplomf-ocikotrofclogin tulitöihin
ei kuulu herkkujen valmistelu,:mut­ia
sen siia':in terveen, modernin r.-i-vitsemuksen
ehdoton tuntemus. J ä r ­kiperäinen
taloudenhoito opitaan
iimmattikouJuihin, joista taas val-misit
uu käiytännön perheenemänt-iä
ja neuvojia.
, Minis.eriöissä, suuiryhtiöissä ja
tut'kjniuela:toksi5sa on myös ran-i-£
p - ti pajkkoja tällaisen kunnollisen
p Ä j a n . saaneille "psrheenemännil-ie".
Profe-sorin mukaan työtä on
luvassa kaikille, sillä monet tehtä­vät
ja mahdollisuudet alalla odottaa
vait vaiji koululettua henkilökuin-tati.
Rouva professori uhraa oppi-;
kililleen paljon aikaa, sillä hän on
le-iki, joka omien sanojensa muikaan
ei kernaasti halua "keittää ja huus-hollata."
PÄIVÄN PAKINA
KOHTI TUNTEMATTOMUUTTA
Näitä rivejä kirjoitettaessa (12
pnä) ei ole vielä aivan varmaa
tietoa lähetetäänkö Yhdysvalloista
Apollo 8 3- henkisille miehistöi­neen
ensi lauantaina (21 pnä)
kuuta kierlämään, kuten suunnitel­mat
edellyttävät-
Varmaa on kuite,nkin, että tähän
uhkarohkeaan yrit;Vkseen__on val­mistauduttu
"valloissa" täydellä James AT~Lovcll Jr. ja majuri
voimalla ja--«ekin, että ydiys teh- William A; Anders. Ohjelman mii-dään
ellei mitään nykyistä • suu-— kaan heistä tulee ensimmäiset ih-l
e U S A : n astronauteille, jotka aio­taan
Yhdysvalloista lähettää kuu­hun
johonkin aikaan ensi vuonna.
Yleisesti m.vönnetään, että tä­män
kuu-lennon suorittajien edes­sä
on lukematon määrä vaikeuksia
Ja vaaroja tämän lennon aikana.
Apollo 8. miehi.stöksi on valittu
eversti Frank Borman, kapteeni
Lovcll
rempia vaikeuk.sia ilmaannur
Vaikeuksia on kuitenkin ollut
jatkuvasti miehistön harjoitellessa
maassa tämän avaruuslennon teh­täviä
suorittamaan. Esimerkiksi
ftiistaina ilmoitettiin Apollo 8 ko­neiston
crääij venttiilin vuodosta
juin-i vähää ennen 102-tuntisen
harjollusoperation alkua.
Mutta vaikeuksista huolimatta
Apollo 8, seitsenpäiväinen lento,
minkä yhleydessii se laivaIlaa 2.'i0,-
000 mailia kuun lähettyville, kier­tää
kuuta noin 20 tuntia ja paina
.sitlon takaisin maahan, alkaa ensi
lauantaina.
Se on Yh(l.vsvaliain avaruusleii-lojen
kaikkein uhkarohkein yritys,
joidenkin mielestä liiankin uhka­rohkea,
minkä tarkoituksena on
avata tie", jos lento onnistuu, niil-miset,
jotka joutuvat jonkun toi-
.sen (kuun) kuin maan vetovoiman
pii4'iin. •
Heidän elämänsä riippuu yhdes-'
tä ainoasta 20,.'500 paunan voimai­sesta
rakottimoottorisla. Jos tähän
konce.scen tulee vika, nämä miehet
voivat jäädä kuuta" kiertämään,
kunnes heiltä loppuu happi hengi­tystä
varten, selitetään amerikka-laispiireistä.
Siinäkin tapauksessa jos Apollo
8; kone toimii moitteettomasti, ta­kaisin
maahan tulossa on amerik-.
kalaisilla ennen tuntemattomia
pulmia.
Näiden miesten avaruusalus tu-
Jce kuusta maata kohti 24,000 mai­lin
tuntinopeudella. Apollo 8:nncs-matkan
j ä l k e e n 32 mailia leveän
"ikkunan" tai käytävän läpi maan
atmosfääriin.
Juuri vähää ennen maahan tu­loa
irroitetaan komento-osa, missä
miehet ovat, avaruusaluksen pal­veluosasta,
missä on suurin osa
hapesta. Tämä jättää miehistölle
noin 7 tuntia kestävän happimää-ränT-
selittävät asiantuntijat.
" J o s avaruusalus (Apollo 8.) "am­puu"
käytävän alitse, eli tulee
alas liian jyrkkään, ilmatilan ää­rettömän
suuri jarrutuspaine voi;
särkeä avaruusaluksen.
Jos avaruusalus ampuu käytävän
y l i , se voi kimmota (hypätä) at­mosfääristä
kuin pieni kivi veden
pinnasta ja nousta takaisin ava­ruuteen.
Avaruusviranomaisten kä-.
sityskannan mukaan tämä kimmah-dus-
trajektori olisi todennäköisesti
miehistölle kohtalokas sillä happi-varasto
loppuu ennen kuin ava­ruusalus
voi laskea uudella kier­rokselta
maahan.
Vielä sittenkin kun heidän ava-rnu.
sahikscnsa laskee käytävään,
astronauttien edessä on suuria
pulmia. Automaattisesti toimivan
takaisin maahan laskusta huoleh-sa
olevan tietokoneen tidee ohjata ilivan j ä r j e s t e lmän pitää kä änt ä ä
seu 250,000 mailia pitkän avaruus- • avaruusaluksen tarkasti. m.Uäritel-tyyn
kaltevuuteen tai muussa ta­pauksessa
se voi vielä kimmota
uudelleen avaruuteen.
Verrattuna maan ympärilentoon
avaruudessa, kuun ympärilennon
vaikeuksia lisää suuresti matkan
pituus. On selitetty, että maata
kiertämässä olevat astronautit voi­vat
hätätilassa laskea maan johon-r
k i n osaan 30 minuutin aikana.
Mutta mitä pitemmälle menee
Apollo 8. kuuta kohti, sen kauem­maksi
joutuu miehistö maasta,
kunnes - paluumatka kotiin vaatii
' k u u n lähettyvillä lähdettyä kolme
päivää.
Astronauttien puolella kerro­taan
kuitenkin olevan useita etui­suuksia.
Kone on todettu luotetta­vaksi.
Muut laitteet j a järjestelmät
qn suunniteltu ja valmistettu si­ten,
e t t ä niillä on toinen j a joissa­k
i n tapauksissa kolmaskin vara*-
laite.
Sen lisäksi matka on suunniteltu
siten, että avaruusalus (Apollo 8.)
voidaan palauttaa ennenaikaisesti
yli kymmene.stä paikasta takaisin
matkalla kuuhun ja sen ympäri,
jos se tulee jostakin syystä tar­peelliseksi.
Me kaikin toivomme luonnolli­sesti
näiden kuu matkalaisten tur­vallista
takaisin paluuta/.Tarkoitus
oli näiden rivien avulla vain antaa •
jutun jatkoksi hieman taustatieto­ja
tämän kuu-matkan erikoisuuk­sista.
— Känsäkoura.