1961-08-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
\ Sivu 2 Torstaina, elok. 3 p. — Thursday,August 3, 1961 VAPAUS (UB^J^TT) mdependent Labor Qrgan of Finnlflh Canadians. E s - tftbllahed N07. 6. 1917. Authorbsed as aeoond c i a u mall by the Post Offleii Department: Ottewa. Pub- Ualted. Uttlc^ wedkly: Tuesday», TfattrAayB Euld JSatui-dayä by vapaui Publishing Company Ltd., at 100-102 lElm St. W., Budbury, Ont., Canada. Telephones:Bu8. Office OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. MalUng address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlslng rates upon appllcatlon. TranBlatlon - free of charge. TILAUSHINNATf Canadatea: 1 it. 8.00 6 Vk. 3 kk. 3.50 Vhdysvallölua: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 0.50 < kk. 5.26 (ihana kannattaa äseistarlisuitita^ Britannian kansojenyhteisöön kuuluvan Ghanan tasa-vallaii presidentti Kwame Nkrumah vieraili äsken Neuvostoliitossa, jolloin hän neuvotteli pääministeri Nikita Hrush-tshevin ja muiden neuvostoliittolaisten valtiomiesten kanssa. Tämän_vierailun päätyttyä julkaisivat presidentti Ntafphah ja pääministeri Hrushtöhev yhteisen kommunikean, inissä todetaan; että niin Ghana kuin Neuvostoliittokin^ kannattaa yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa tiukan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa. Heidän julkilausumassaan sanotaan: käydyissä keskustteluissa todettiin mielipiteiden yhte-häisyys sellaisissa merkittävimmissä nykyongelmissa kuten yleinen jä täydellinen aseistariisunta^ taistelu rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta^ siirtomaajärjestelipän pikainen ja täydellinen lakkauttaminen, kiistakysyrnysten ratkaiseminen rauhanomaisin, keinoin, rauhalle vaarallisten jännitys-pesäkkeiden poistaminen ja yleisen rauhan ja turvallisuuden lujittaminen, —"Molemmat hallitukset ovat sitä mieltä, sanotaan tie-donaniiossa edelleen, että nykyisen ajankohdan tärkein ja kiireellisin ongelma on yleinen ja täydellinen aseistariisunta tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa. Neuvostoliitto ilmoittaa tukevansa Ghanan hallituksen pyrkimyksiä rauhan vakiinnuttamiseksi Afrikassa ja varsinkin pyrkimyksiä tehdä Afrikasta rauhanvyöhykej joka olisi vapaa vierasmaalaisista sotilaallisista tukikohdista sekä ydinaseista. ^Ajankohtainen, merkillepantava ja epäilernättä kauas ulottuva julkilausuma, johon kannattaa tutustua» täällä Ca-nödassakin! . ' ' . ' I ^^Hevo^cuuria" kerraksi Vaikka sanomalehdet, radio ja näköradio tekivät melko perusteellista työtä valmistaakseen brittiläisyleisöä vastaanottamaan : "huonoj a uutisia" elintasonsa alentamiseksi, niin valtiovarain kansleri Selvyn Lloydin viikon lopulla esittämä "hikeä ja kyyneleitä" lupaava "vyön kiristämisohjelma" tuli sittenkin odottamattoman suurena iskuna. Ennakkotietojen perusteella odotettiin Britanniassa nel-jänrtai viiden prosentin hintojen korotusta, mutta nyt on i l meistä että kulutustavarain hinnat tulevat 'kohoamaan sitäkin yenemmäh huulipuikoistä autoihin sekä olutkolpakosta niohonleikkttufconeisiin asti samalla kun palkat aiotaan jää-' dyttää nykyiselle ^tasolle. '^Sleyyjn < Lloydin ,v^ osa käsittää käytännössä englantilaisten kulutuksen supistarni-senynöin;< 200 miljoonalla punnalla vuodessa, toteaa Helsin-gisS^ ilmöst3rvä Siloinen laajimmin leviävä työväen päivälehti JCansan Uutiset ja selittää: Tämä summa aiotaan saada kokoon pääosaltaan korottamalla liikevaihtoveroa 10 prosentilla, mikä sivumennen sanoen^ on kaikkein epäoikeutetuinta veroa. Lisäksi korotetaan eräitä mäksiija, mm. postimaksuja 25 miljoonan punnan arvosta. Diskonttokorkoa korotetaan ja pankkien lainanantoa rajoitetaan. Nämäkin toimenpiteet ovat omiaan nostamaan yleistä hintajtasoa. Vielä kevätkesällä, -jolloin ei ollut tietoa hallituksen niukkuusohjelmasta, hintojen korotusvyöry oli ollut pitemmän aikaa käynnissä ja asiantuntijat arvioivat Englannin yleisen hintatason nouse-veri^ culuvan vuoden aikana noin 4—5 prosenttia. Nyt tämä proafenttiarviointi ei enää riitä. Palkkapuolella jatketaan samaa niukkuusohjelmaa hallituksen toimenpiteillä. Hallitus säätää että palkat on ehdottomasti jäädytettävä nykyiselle tasolle. "Tasapuolisuuden" nimissä hallitus on myös määrännyt, että yhtiöiden voittoja on Jräjoitettaya. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan valtiojohtoisia yrityksiä. Yksityisille yhtiöille on sen sijaan annettu pelkkä "kehoitus" pidättyä voittomarginaalien laajentamisesta ja osinkoprosenttien pysyttämisestä nykyisellä tasolla mitä kehoitusta rikotaan varmasti ainakin yhtä yleisesti kuin tavalliset kuolevaiset rikkovat pappien kehoituksia' synninteon välttämiseksi. ; Tavalliset englantilaiset ovat asiasta tyrmistyneitä ja ammattiliitot kuohuksissa— sanoo Kansan Uutiset ylläesitettyjen seikkojen perusteella Macmillanin vyönkiristysoh-jelmasta. Brittiläisyhtiöiden voitot ovat nousseet jatkuvasti. Johtavan talouslehden "The Economistin" julkaiseman tilaston mukaan 892 Englannin suurimman yhtiön voitot nousivat yksin kuluvan vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 7 prosehtillä. Tupakkateollisuuden voitot ovat nousseet 22 < prosentilla — mutta siitä huolimatta savukerasia, mikä ennen maksoi'4 shillinkiä 2 pennyä, nousi nyt 5 pennyllä! Puuvillateollisuuden voitot ovat kohonneet 11.5 prosentilla ja kumiteollisuuden 19 prosentilla. Maailman suurin kemiallisen teollisuuden monopoli, Imperial Ghemical Industries, nosti voittojaan 13.5 prosentilla. Muun 2,300 yhtiön voitot ovat seuranneel^suurin piirtein keskimääräistä voittoprosen-tin'linjaa. • • - » • — ' i Työläiset kysyvät oikeutetusti ihmetellen,^miten halli-tuSj joka itse edustaa suurmonopoleja, aikoo käytännössä rajoittaa voittopfosenttien kasvua? Englannin suurin ammattiliitto, kuljetustyöläisten liitto, on'jo ehtinyt jyrkästi tuomita hallituksen vyönkiristysohjelman..Muut ammattiliitot seuraavat varmasti perässä. Eivät edes oikeistolaiset ammattiyhdistysjohtajat pysty estämään edessä olevia työläisten joukkoliikkeitä palkkojen korottamiseksi. Mitä tulee tämän "hevoskuurin" ensimmäiseen yleisperusteluun, taisteluun inflaatiota vastaan, niin ohjelma kokonaisuudessaan "merkitsee juuri iriflaation edistämistä. Samalla todetaan sekin, mistä päästä inflaatiovyöiy alkaa. Se on hinnankorotusvyöry. Mitä punnan arvon suojelemiseen 'tulee, niin sitä ei suoriteta mainitulla ohjelmalla. Englanti aikoo valuutta- ja kultareserviensä vahvistamiseksi lainata mm. Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Tämä on kuitenkin pintapuolinen ja lyhytaikainen lääke. Sen sijaan Macmillanin hallitus voisi parantaa maan kansainvälistä finanssiasemaa supistamalla jyrkästi varustelumenojaan, jotka nielevät vuosittain 1,500 miljoonaa puntaa eli yli kolmanneksen budjetin kokonaismenoista. Kun ohjelman kolmantena yleisperusteluna on Englan- Miltä Viipuri näyttää täf|än Monet lehtemme lukijat ovat v i i - puplaisia taikka ainakin ovat käyneet tässä kaupungissa. Siksi V i i puri on jäänyt monen mieliin ja varsinkin kun se sodan jälkeen jäi Neuvostoliiton käsiin niiii kaupungin kohtalo on askarruttanut monen mieliä. Suomen kansan Uutisen Neuvostoliiton kirjeenvaihtaj a Aarre Nojonen ön vieraillut ä^ kettäin Viipurissa ja antanut siitä seuraavanlaisen kuvauksen. On toisaalta hyvä, etten ole käynyt Viipurissa ennen kuin vasta' sotien jälkeen. Silloin nimittäin säästyy halulta vertailla nykypäivää entiseen. Mutta toisaalta tästä on tieljysti haittansa. E i voi sanoa, onko tapahtunut muutos parempaan vai päinvastoin. Sen sijaan voin tehdä vertailuja Viipurista 10 vuoden ajalta. Olin nimittäin ensimmäisen kerran Viipurissa 1951 ja 'sen jälkeen monia kertoja, mutta kullakin kertaa vain kauttakul-kumatkalla, jolloin kaupunkiin ehtii tutustua vain pintapuolisesti. Tällä kertaa olin Viipurissa nimenomaan siihen tutustuakseni j a saatu kuva on tietysti silloin jotakin muuta kuin kauttakulkunäkymä. O-Iin ensimmäinen suomalainen lehtimies, joka vuoden 1944 on ollut Viipurissa muutoin kuin kulkumat-kalla. Kuten sanottu, en tiedä millainen Viipuri oli esimerkiksi 1939. Mutta muistan V i i p u r i n kymmenen vuotta sitten toukokuussa 1951. S i l loin sitä leimasi alakuloinen sävy. Raunioita, epäpuhtautta, sanalla sanoen sodan j älkeinen rauniokau-punki, jonka väestö tunsi itsensä vielä sivulliseksi.^ Toukokuussa 1961 V i i p u r i on jotakin muuta. Raunioita ei ole j a nek i n muutamat korttelit, jotka vielä ovat sodan jäljiltä rakentamatta, on peitetty silmiltä aidoituksella. 80 pros. Viipurista o l i sodan runtelemaa, kertoivat minulle isännät, joista varhaisimmat olivat kaupungissa vuodesta 1946 alkaen. N y t raunioita ei enää ole. Uusklassillinen rakennus torilla maaherran taloa ja nykyistä: kaupungintaloa reunustavalla aukiolla postin vieressä on ainoa rauniorakennus, mutta senkin ulkokouren entisöinti on jo päättynyt ja• talon alkuperäisestä'tyylistä poikennut sivurakennus on saanut rakennuksen muuta arkkitehtuuria vastaavan lisäkkeen. Voi olla, että ennen paikalla ei ollutkaan aukiota, koska siinä oli ollut kirkko. Sen oli sot^ kuitenkin tuhonnut niin pa-ilLoin, ettei entistäminen voinut tulla kysymykseen. Nyt paikalla on kaunis puistikko, jossa tulppaanit kukkivat. Eräs paikan tasoittamis-töissä mukana ollut sanoi kirkon perustan olleen merkillisen sokkelon "Papisto oli rakennuttanut ,sii-tä enemmän linnoituksen kuin pyhätön", hän sanoi. VIHREÄ V I I P U RI Vuoden 1961 V i i p u r i l l e lyö leimansa kerrassaan erinomainen siisteys. On puistoja. Viipurinlahden pohjukka on saanut uuden rantakadun valurauta-aitoineen, uuden kauniin teräsbetonisillan j a Viipurin linnan ulkokuori on entisöity. S i sällä siellä tehdään niin ikään nyt korjaustöitä. Pyöreä torni teatteriaukion laidalla seisoo kuten on seissyt j o vuosisatoja. Tuhoutuneen teatterin paikalle nousee parhaillaan 700-paikan panoraama-elokuvateatteri lisäämään kaupungissa nyt toimivien 13 elokuvateatterin tai esityskonein varustetun salin lukua. Viipurilaiset ovat ylpeitä kaupungistaan ja kehotuksen: "Tehkäämme Viipuri vihreäksi ja kauniiksi" tapaa kaikkialta. Asukkaat — monet aina kaukaa Neuvostoliiton ääriltä saapuneita — eivät enää pidä itseään tilapäisvieraana ja siten asenne .kaupunkiin on muuttunut. " T u l i n Viipuriin 1948 ja muistan kuin eilisen päivän saapumisen väliaikaisten parakkien muodostamalle V i i p u r i n . asemalle. Mihin karjaan kolkkaan sitä olenkaan joutunut, ajattelin silloin. Te ki mieli kääntyä takaisin. Nyt olemme tehneet Viipurista vallan toisen." Näin kertoi erään paikallisen sanomalehden toimittaja. Ja mielelläni asuisin minäkin V i i purissa. Se on nyt kaunis, siisti ja rauhallinen kaupunki. Se on noussut tuhkasta j a elää uutta kukoistustaan. NUORTEN V I I P U RI Muistan että 1951 asukaskannasta sai-Vaikutelman, kuin se olisi pääosaltaan vanhaa. Nyt: tuntuu kuin väestö olisi miltei kokonaan nuorta polvea. Mutta niinpä asukkaista 8,- 000 onkin kouluikäisiä, lastentarhoissa oli y l i 4000. Työssäkäyvien määrä on 18,000. Väestö koostuu miltei kaikista Neuvostoliiton kansallisuuksista aina kirgiisejä myöten. Muutaman suomea puhuvankin kaupungista löytää sekä paljon esimerkiksi gruusialaisia. Uutta vanhoille asukkaille ovat tietysti katujen nimet. Joitakin vanhoja nimiä tapaa, esim. sellaisen kuin Linnankatu (nykyään vastaavasti venäjäksi Krepostnaja ulitsa). Mutta monet ovat uusia: Leninin valtakatu, Dimitrovin katu, Suvoro-vin katu jne. Entinen Punaisen lähteen tori, jonka ympärillä olevissa taloissa — keskuksena. entinen kauppa- ja elokuvateatteritalo — nyt toimii kaupungin kulttuuritalo, on nylkin punaiseen viittaava, mutta lyhyempi: Punainen tori. Mäntysen Hirvi-patsas; kirjastotalon edessä puistossa j a Yrjö Liipo-lan yhtä kuuluisa j a veistokselli-sesti arvokas Metsän poika seisovat vanhoilla paikoillaan. Niiden ympärillä on aina joukkoa. Otetaan valokuvia patsaat taustana. nin kilpailukyvyn . parantami-; nen, merkitsee tämä itse asiassa valmistelua Englannin liittämiseksi Länsi-Saksan johtamaan kuutosryhmään, mistä Macmillanin hallitus teki kiireellisen päätöksen jo maanantaina. •Meille canadalaisille ^ m ä Britannian toryhallituksen vyönkiristämisohjelma on vakavana varoituksena. Monopo-lipääoman piireissä on täälläkin vaadittu lisääntyvässä määrässä palkkojen jäädyttämistä ja muita "kieltäytymisiä" jmuka sillä perusteella, että canadalaistuotteet voisivat paremmin kilpailla "ulkomaisilla markkinoilla. Selvää kui-, tenkin on, että jos kaikki kapitalistiset maat seuraisivat tätä "vyönkiristysohjelmaa" niin yleistuloksena olisi markkinoiden supistuminen kok|) kapitalistisessa maailmanosassa ja tavaran kasaantuminen entistä suuremmassa mittakaavassa varastohuoneisiin. Englannin uusin vyönkiris-tysohjelma on siis vakavana varoituksena meille canadalai-sillekin. UUSITTU A L V A R A A L L ON LUOMUS Kirjastotalosta puheenollen: tämä sodan aikana sisustaltaan tuhoutunut rakennus on nyt uudistettu j a avattiin maaliskuussa jälleen tarkoitukseensa. Alvar Aalto, jonka nykyaikainen luomus herätti suurta huomiota aikanaan ja vielä ny.kin, olisi varmaan tyytyväinen jos näkisi talon nykykunnossa. Kalustokin on onnistuneesti saatu, talon yleisluonnetta vastaamaan. Turhaan eivät nykypäivän viipurilaiset, vie ylpeänä vierastaan taloon tutustumaan. TIETYSTI MONREPO Monrepo, kuten viipurilaiset ranskankielisistä sanoista Mon Re-pos (minun rauhoittajani) nimittivät puistoa Suomenveden pohjaan rajoittuvalla alueella on varmastik i n yhtä rehevä kuin ennenkin. Nyt se kantaa nimeä Kulttuuri- ja lepopuisto ja sen rantalaitureilta voi vuokrata veneitä j a moottorivet neitä. Puiston vanhoissa herraskartanon rakennuksissa isännöivät nykyään lapset. Monrepo on lasten' tarhan valtakuntaa. hänen asuntonsa pikkutyttönä, joten hän muistaa tienoot hyvin. MONUMENTTI RISTIMÄELLÄ Ja kun jatkaa matkaansa eteenpäin kohden Leningradia, joutuu ajamaan ohi Ristimäen, jonka kaunis j a mahtava harmaagraniittinen ;monumentti sekä nurmikoidut säännölliset rinteet j a kauniit kä-velykäytävät kiinnittävät varmasti jokaisen ohikulkijan huomiota. Siinä on monumentti, joka paljastettiin tämän vuoden huhtikuun 30 päivänä. Se on Neuvostoliiton työläisten kaunis kunnianosoitus suomalaisille punakaartilaisille. Suuri graniittiin hakattu monumentti on jo_veistoksellisesti erittäin onnistunut — tekijänä leningradilainen kuvanveistäjä Tshebotarjev. Alueen vähintäin yhtä onnistunut suunnit-telui on viipurilaisen arkkitehdin Schvverinin käsialaa. Muistolaatan — se on itse monumentista hieman sivulla — suomen-ja venäjänkielinen teksti kertoo: "Tällä paikalla uinuvat suomalaisten valkokaartilaisten j a saksalaisten' interventtien huh ti- ja toukokuussa 1918 ampumat punakaartilaiset: jotka ovat sankarillisesti taistelleet Suomen työkansan asian puolesta. Ikuinen kunnia sankareille." Monumentissa on kuvattuna suomalainen ja venäläinen työmies yhteisen punalipun kanssa j a vuosiluku 1918. Takasosassa on teksti: "1961 huhtikuu. Suomen työkansaa kohtaan tuntemansa proletaarisen solidaarisuuden osoitukseksi Neuvostoliiton työtätekeviltä." Matkailijoille, jotka ajavat autoilla Leningradiin tai Leningradista, kannattaa suositella parin m i ' nuutin pysähdystä monumentilla, joka sijaitsee aivan Leningrain valtatiessä kiinni kaupungin Leningradin puoleisella rajaviivalla. Junastakin voi nähdä harmaan monumentin selkäpuolen pienellä kummulla seisovana. UUTTA M A A N S I S A A N K IN V i i p u r i uudistuu, kuten sanottu, jatkuvasti. Se uudistuu niiltäkin osiltaan, joita silmä ei havaitse. N i mittäin viemäriverkostoltaan. Kau' pungin halki kulkevan puistokadun reunamilla on pitkänä jonona valtavia betoniputkia. Niiden halkaisija lähentelee metriä j a pituutta kullakin on kuutisen metriä. Viemäri, joka laski ennen jätevedet Viipurin lahden pohjukkaan miltei kaupungin keskustassa, tulee viemään jätteet nyt kauas Suomenlahdelle, kilometrien päähän kaupun^ gista. ' Ja jotakin uuteen aikaan viittaa vaa on siinäkin, että kaupungin laidan mereen kallistuvalla rinteellä oleva katu on n y t ristitty J u r i Ga-garinin kaduksi. Viittaahan nimi tulevaisuuteen ja nimenomaan tä män nyt vielä pääasiassa vanhojen puutalojen reunustaman kadun varrelle nousee uuden suunnitelman mukaan kaupungin uusi keskus. V i i p u r i n Tiiliruukissa kaupungin laidalla idyllisessä puutalo-Viipurissa Patterinmäen takana on pieni puutalo. Se sijaitsee nykyään Rajakaduksi (Rubezhnaja ulitsa) ristityn kadun varrella j a numerona sillä on 15. K u n kaupunginosaa nykyään nimitetään Leninin kyläksi, voi arvata, että talolla on jotakin tekemistä Leninin kanssa. Ja niin onkin. Se on entisen vanhan 'Työ"-lehden toimihenkilön Juho Latukan talo j a hänen luonaan Lenin vietti siellä syyskuussa 1917 20 päivää väliaikaista hallitusta piilossa. Lokakuun 7 päivänä 1917 hän sitten lähti talosta, jossa ehti tuona lyhyenä aikana kirjoittaa kokonaista 9 suurta artikkelia vallan-kumouskysymyksistä ja palasi Pie-atriin kuuluisalla veturilla No. 293, jonka Suomi 1957 lahjoitti Neuvostoliitolle muistoksi. Nykyään ' talossa toimii Lenin-museo. Se avattiin 9. 10. 1958 ja Leninin asuma huone on kalustettu siihen tapaan kuin se o l i tuol-loin.> Helsinkiläinen työväenliikkeen veteraani Hildur Haarala on tässä työssä auttanut monin tavoin ja hänen työnsä jäljen näkee Viipurin Leninmuseosta. Olihan talo NYLON V E R K K O V I E V I I P U R IN M M E A U L K O M A I L LE Entisessä kirjapainotalossa samassa korttelissa hotelli Viipurin kanssa toimii kalaverkko tehdas, jonka työvoimaäärä: 540 työntekijää ja vuosituotanto 4,5 miljoonaa raskasta ruplaa, kertovat jo yrityksen laajuudestal Ja kun tehtaan ny-lonverkkoa . käyttävät kalastajat työskentelevät eri : puolilla maailmaa, leviää V i i p u r i n nimi laajalle. Tehtaaseen tutustuessamme tuli portakoissa vastaan mieshenkilö. Viilaaja Arsen Petrov, esitteli hän itsensä j a pyysi palvelusta: Vaasan lähellä, Kauhavalla asuu muurari Kauko Viitamäki. "Välittäkää hänelle j a hänen vaimolleen ja koko perheelle minun terveiseni. Olen kirjeenvaihdossa hänen kanssaan 1959 Viipurin asemalla tapahtuneen tutustumisen jälkeen." : Kalaverkkotehdas ei tietystikään ole ainoa Viipurin tuotantolaitoksista. Vesitorninmäellä toimii sit-ruunahappotehdas, suuri myllylaitos sataman partaalla, joka oli ennen SOKn ylpeys, on jälleen täydessä toiminnassa. Kenkätehdas valmistaa jalkaan pantavaa ja pukutehdas pu6ttavac\ - Mutta suurin kaikista tuotantolaitoksista on sähkötyövälinetehdas. VIIPURI V I E J A T UO V i i p u r i oli aikanaan huomattava kauppakeskus ja satama. Ja suuri on merkitys satamalla nyky-Viipurissakin. Parinkymmenen maan laivat siellä asioivat, eniten muuten suomalaisia ja länsi-saksalaisia laivoja, j a puutavaraa lähtee maailman kaikille äärille, eniten Ranskaan, Italiaan ja B e l - (Jatkuu) Katsokaapas kalamiehet oletteko koskaan nähnyt tällaista kalaa? Tämä otus tuli aaltojen mukana rannalle Sydneyn, N. 5. lähellä. Pää muistuttaa kampelaa-, mutta häntäpuoli hyljettä ja hampaat haita. Vielä ei ole- pystytty määrittelemään mihin kalalajiin se kuuluu. Natsikiduttaja elää vapaana Itävallassa Praha.— Grazissa Itävallassa elää omalla nimellään Terezinin (There-sienstadtin) keskitysleirin entinen apulaispäällikkö, SS-mies Stefan Royko, joka vv. 1940—45 syyllistyi useiden kymmenien vankien pahoinpitelyyn ja murhiin. Tämä kävi ilmi täällä järjestetyssä lehdistökonferenssissa, jossa Tshekkoslovakian antifasistisen liiton keskusjohdon jäsen t r i Josef Husek selosti Stefan Roykon toimintaa Terezinin keskitysleirissä. Lehdistökonferenssissa vaadittiin Potsdamin y.m. kansainvälisiin sopimuksiin vedoten Roykon luovuttamista Tshekkoslovakiaan, missä hän on rikoksensa suorittanut. Terezinin keskitysleirin komendanttina toimi koko leirin toimiajan vuodesta 1940 vuoteen 1945 SS-mies Jöckl j a hänen lähimpänä apulaisenaan Etefan Royko. Jöcklin todistuksen mukaan ehti Terezinin ns. pienessä linnoituksessa (jota ei ole sekoitettava samannimiseen ghtt-toon) näinä vuosina olla n. 90,000 vankia, joista useimmat- menettivät henkensä. Linnoituksen tarkoituk^ sena oli olla vain Prahan Gestapo-toimiston varavankilana, • kuuluste-luetappina, josta vangit olisi kuljetettu edelleen kuulustelujen päätyttyä. Itse asiassa leirillä toimeenpantiin päivittäin teloituksia, usein ilman kuulusteluja ja tuomioita. Pahoinpitelyt sekä aliravitsemus ja sen aiheuttamat taudit niittivät niin ikään tuhansia fasisminvastustajia. Komendantti Jöckl ja hänen lähimmät alaisensa Stefan Royko ja Schmidt osallistuivat henkilökohtaisesti useisiin pahoinpitelyihin ja syyllistyivät avuttomien vankien surmaamisiin. TODISTUKSIA ROYKOA V A S T A AN Niinpä Tshekkoslovakian antifa-sistisella liitolla on hallussaan useiden hengissä säilyneiden vankien todistuksia kaikkien yllämainittujen rikoksista., SS-mies Stefan Roykon surmantöis^ä on mm. E m i l Marckin kertomus, joka koskee huhtikuun 5 päivää ;1945. Stefan Royko otti silloin vastaan 50-henkisen van-kiryhmän linnoituksen kanslian edustalla..!i.Hän veti vankiryhmästä esiin katolisen papin, riisti tältä papilliset arvomerkit- löi hänet maahan, jossa jatkoi pahoinpitelyään. Sitten Royko kuljetti papin erään portin taakse, josta hetken kuluttua KIRJOITUKSIA "JOULUUN Vuotuinen joulujulkaisumme "Joulu" tulee tänä vuonna ilmeslymään hyvissä ajoin ennen joulua, joten se on saatavana painoon jo aikaisin syksyllä. Tästä johtuen ca-nadalaislen kynäilijäin tulisi jo nyt ryhtyä suunnittelemaan ja laatimaan kirjoituksia joulua varten. Tänä vuonna tulee "Joulusta" Canadan ja USAn suomalaisten yhteinen juhlajulkaisu ja niin ollen canadalaista aineistoa tarvitaan jonkin verran pienempi määrä kuin aikaisempina vuosina. Aikaisemmin saapuneet kirjoitukset pääsevät näin ollen etutilalle. Myöhästyneet ja yli jääneet julkaistaan joko Liekin tai Vapauden joulunumeroissa. Myöskin suomalaisten toiminnolta ja elämää, kuten muutkin tärkeitä tapahtumia, koskevat kuvat tervetulleita. JOULUN TOIMITUS Box B9, Sudbury, Ont. Työttömyys vähentynyt: • Canadassa - -. ' Touko- ja kesäkuussa päättyneen kuukauden aikana työttömyys tap^^ osoitti sesongista johtuvaa laskua, mutta silti työttömyys on suurempi kuin mitä se o l i vuosi taakaperin.. Hallituksen heinSkmun 18 päivä antamat numerot ovat seuraavat: ' Puolivälissä kesäkuussa Canadan työttömyys oli 370,000, ollen 87, vähemmän kuin toukokuun puoliväli-' senä aikana, mutta 55,000 enemmän kuin vuosi sitten. Koko työvoima määrästä oli 5.6 prosenttia työttömänä viime kesäkuun puolivälissä"' verrattuna 4.9 prosenttiin, samaan' aikaisesti viime vnopria. Cohoe-Mien kalastus on tätiä vuonna ollut hyvä Tämän vuoden coholohen saalia on kaksikertaa suurempi kuin v i i - . me vuonna. Viime viikolla tuotiin Vancouverin, Stevenstonin ja Victorian satamiin 1,012,000 paunaa Coholohta verrattuna vastaavan viikon aikana vuosi takaperin millofrt' kalastäjain saalis oli vain 467,000 paunaa. Samanaikaisesti uistinka-lastajat toivat 214,000 paunaa Prince Rupertin satamaan. Eteläsatamiin tuotiin pariviikkoa sitten 1,033,000 paunaa ja uistinkalastajat veivät Prince Rupertiin 129,0()0' paunaa myös Coholohta. Francon poliisit vanginneet Mrjailijan Francon poliisit vangitsivat Ai>. temio Precioson Madridissa. Espan- Jan sisällissodan aikana 1936—39, hän palveli fasisti-vastaisessa tas§-:. vallan armeijassa. ••<:*• kfiului laukaus. Royko palasi tak3V,\ sin, pappi ei. Eräs toinen yanfci» taas on ollut todistajana Roykon pieksäessä sairai!a vankeja kepil|l' tai patukalla. On myös todistuksia' tapauksista, joissa Royko ampui ra-, kennustyömaalla työskenteleviä-vankeja. i..- KORKEAT SUOJELIJAT Tri Josef Husek puhui lehdistökonferenssissa myös eräissä maissa sodan jälkeen tapahtuneesta kehityksestä, joka on mahdollistanut entisten nasirikoUisten suojautumisen. Erikoisesti tämä koskee' LäA-si- Saksaa, jossa kansainvälisten natsirikollisten luovuttamisen j a tuö^ mitsemisen ;sijasta on m.m. korotettu entiset Hitlerin päämajan upseerit Hetisinger, Speidel ja Förlsch liittotasavallan korkeisiin v i r k o i h i n' ja missä Nyrnbergin juutalaislakicn' laatija ja isä t r i Hans Globke y l e i sen mielipiteen tuomiosta huolimat-ta yhä edelleen on liittokansleri Adenauerin lähimpänä miehenä. Tämä kehityksenkulku selittää sen, miksi niin monet tunnetut natsirikolliset ovat voineet piileskellä väärien nimien jä passien turvin j a jopa omallakin nimellään Länsi- Saksassa, Itävallassa, Espanjassa ja eräissä Etelä-Amerikan valtioissa. Tshekkoslovakian Antifasistinen liitto tuntee suurta levottomuutta siitä, että ne voimat, jotka aiheuttivat toisen maailmansodan, ovat jäi-. leen saaneet suurta vaikutusvaltaa maan: asioissa. Liitto on järjestänjrt vastaavia lehdistökonferensseja ennenkin j a kiinnittänyt huomiota m. m. juutalaislakien laatijan valtior sihteeri Hans Globken asemaan Länsi-Saksassa, Lidicen murhateoista päävastuussa olevan Hans K r u - meyn vapauttamiseen Frankfurt am Mainin oikeusistuimessa j a etenkin Länsi-Saksassa toimivan sudeettisaksalaisen ryhmän revanshihenki-siin esiintymisiin kulkuloitosminis- ' teri Hans-Christoph Seebohmin johdolla, i, PÄIVÄN PAKINA Hyviä neuvoja myöhästyneille Näyttää siltä, että ainakin me sudburylaiset saimme hyviä neuvoja hieman myöhästyneenä; Mutta alkakaamme alusta. Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu, täällä Sudburyn peru kalla on viimeaikoina nähty muutamia sääskiä. Ja meille on selitetty, että syynä tähän epätavalliseen ilmiöön keski-kesälää on poikkeuksellinen tilanne: On satanut joka päivä ja monesti monta kertaa päivässä; ilman kosteuspitoisuus on ollut niin suur i , ettei paljoa sadetta olisi kaivattukaan; on ollut pitkäaikainen helle ja poikkeuksellisen tyven sää. Sanovat että sääsket menestyvät " j a täyttävät maan" tällaisessa o-losuhteessa. Siitä kaiketi johtuu että täällä Sudburyn ympäristössä sanotaan nähdyn muutamia sääskiä. Mutta kUn suurjuhlakomitea sai asaista tiedon niin se lähetti i l mojen haltijalle sanoman pikapostissa että tällainen homma ei vetele juhlien aikana — olisi oikeastaan Sudburylle ikäänkuin musta silmä joä täällä olisi suurjuhlan aikana sääskiä juhlaväen-kiusana. Ja puhumalla asiat paranevat. I l man kosteus on nyt mennyt ja mikä on tärkeintä,; juhlapoudat alkoivat jo sunnuntaina. * .... * _ Mutta vasta nyt saimme aviiseista lukea, ettei niistä sääskeistäkään' oikeastaäa_: mitään-^aivaa ole, jos vain osaamme elää "ihmisiksi" niiden kanssa. Kaikenlaisia asioita tutkivat tiedemiehet ovat nimittäin tulleet havaitsemaan, että sääsket jättävät ihmispoloisen melko varmasti rauhaan — jos vain olemme-hengittämättä. Tavallinen koulunkäymätön sääski puree vaikka lämmitettyä b i l - jarttipalloa, mutta ne pitävät kuitenkin ihmistä herkullisempana "saaliina." ; Sen lisäksi ovat tiedemiehet todenneet sen, minkä tavalliset e-ränkävijät ovat kautta aikojen tietäneet, etlä sääsket käyvät hanak-kammin joidenkin ihmisten kimppuun, ja jättävät toiset miltei rau-haan. • • Mies joka sanoo, että sääsket eivät pure häntä on siksi kun hän polttaa sikaaria, on tiedemiesten toteamusten perusteella oikeassa — vissiin rajaan saakka. Hiilihappo, kosteus ja lämpö vetävät koviten sääskiä puoleensa. Tumma väri vetää yleensä sääskiä puoleensa enemmän kuin vaalea väri. Laihat ihmiset ovat sääskien eri-koissuosiossa siksi kun he eristävät enemmän lämpöä kuin muut. Eräs tutkija selittää, että vaalea, liikkumaton mies valkoisessa! puvussa voi säästyä sääskien puremalta kokonaan, jos hän — lakkaa hengittämästä. Ulos hengittäessä tulee-ihmisestä hiilihappoa,' mikä vetää sääskiä puoleensa. Erään kokeen yhteydessä pantiin mies kolnien nukkemiehep ja 300 sääsken; ijtanssa samaan huoneeseen. Miehelle. pantiin kpsjteut-ta pitävä puku päälle ja annettiin putki jota myöten hän hengitti toisesta huoneesta ilmaa. Sääsket eivät ilmeisesti osanneet tehdä m i tään eroa miehen ja nukkelaittei-den välillä. Mutta kun miehen kohdalla lasketttiin vähäisessä määrässä hiilihappoa, niin se veti sääsket puoleensa. On myös todettu, että eri lajisot sääsket valitsevat eri ruumiinosia maalikseen. Pelätyn keltakuumeen levittäjälaji (Ades aegypti) puree •mieluimmin ruumiiseen jota vastaan Aedes taeniorhynchus-Iaji puree mieluimmin kasvoihin. Tiedemiehet eivät ole selittäneet meille mitä lajia ovat .nämä sudburylaiset pitkäkoipiset ihmissyöjät, jotJia_JIUievat kuulema mihin tahansa ruumiin osaani Amerikklaiset kokeet viittaavat myös siihen, että henkilö, j o k a on syönyt. banaani-hedelmiä joutuu mieluimmin sääskien syötäväksi kuiri'sellainen, joka ei ole syönyt niitä. Toisin kuin ihmismaailmassa, vain naarassääsket ovat "ihmissyöjiä". Urossääsket ovat kuulema aivan vaarattomia sillä _ne syövät kasvi-hunajaa. Niiden ainoana tehtävä- ^ nä on kuulema siittäminen. Vahinko vain että osa niiden jälkeläisistä on naai^ita^ Tällä pohjalta katsoen urossääsket eivät taida olla vallan niin "viattomia" miksi tie|demiehet niitä sanovat' Naarassääsken/sanotaan tarvitsevan verta muniensa. kehittämistä j a hautomista varten ^ ja niillä on ilmeisesti tehokas keino, saada tarvitsemaansa verta, koska sääsket eivät ole kuolleet sukupuuttoon! - . . Kuten ylläolevasta näkyy, sääskien kanssa voi tulla hyvin toimeen, jos vain vältämme ^pitkäkoi-pisia naarassääskiä ja niidenkin kanssa silloin, jos olemme hengittämättä! Vahinko vain ettei näitä hyviä tie-toja saatu yhteiseksi neuvoksi silloin kun niitä ihmissyöjiä oli täällä Sudburynkin perukalla. Suurjuhlaksi on tilattu lammin, kuiva ja hieman tuulinen sää n i - ' mittain hävittämään sääsket taas . kesäksi, ainakin juhlan ajaksi. — Känsäkoura; . V
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 3, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-08-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610803 |
Description
Title | 1961-08-03-02 |
OCR text | \ Sivu 2 Torstaina, elok. 3 p. — Thursday,August 3, 1961 VAPAUS (UB^J^TT) mdependent Labor Qrgan of Finnlflh Canadians. E s - tftbllahed N07. 6. 1917. Authorbsed as aeoond c i a u mall by the Post Offleii Department: Ottewa. Pub- Ualted. Uttlc^ wedkly: Tuesday», TfattrAayB Euld JSatui-dayä by vapaui Publishing Company Ltd., at 100-102 lElm St. W., Budbury, Ont., Canada. Telephones:Bu8. Office OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. MalUng address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlslng rates upon appllcatlon. TranBlatlon - free of charge. TILAUSHINNATf Canadatea: 1 it. 8.00 6 Vk. 3 kk. 3.50 Vhdysvallölua: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 0.50 < kk. 5.26 (ihana kannattaa äseistarlisuitita^ Britannian kansojenyhteisöön kuuluvan Ghanan tasa-vallaii presidentti Kwame Nkrumah vieraili äsken Neuvostoliitossa, jolloin hän neuvotteli pääministeri Nikita Hrush-tshevin ja muiden neuvostoliittolaisten valtiomiesten kanssa. Tämän_vierailun päätyttyä julkaisivat presidentti Ntafphah ja pääministeri Hrushtöhev yhteisen kommunikean, inissä todetaan; että niin Ghana kuin Neuvostoliittokin^ kannattaa yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa tiukan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa. Heidän julkilausumassaan sanotaan: käydyissä keskustteluissa todettiin mielipiteiden yhte-häisyys sellaisissa merkittävimmissä nykyongelmissa kuten yleinen jä täydellinen aseistariisunta^ taistelu rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta^ siirtomaajärjestelipän pikainen ja täydellinen lakkauttaminen, kiistakysyrnysten ratkaiseminen rauhanomaisin, keinoin, rauhalle vaarallisten jännitys-pesäkkeiden poistaminen ja yleisen rauhan ja turvallisuuden lujittaminen, —"Molemmat hallitukset ovat sitä mieltä, sanotaan tie-donaniiossa edelleen, että nykyisen ajankohdan tärkein ja kiireellisin ongelma on yleinen ja täydellinen aseistariisunta tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa. Neuvostoliitto ilmoittaa tukevansa Ghanan hallituksen pyrkimyksiä rauhan vakiinnuttamiseksi Afrikassa ja varsinkin pyrkimyksiä tehdä Afrikasta rauhanvyöhykej joka olisi vapaa vierasmaalaisista sotilaallisista tukikohdista sekä ydinaseista. ^Ajankohtainen, merkillepantava ja epäilernättä kauas ulottuva julkilausuma, johon kannattaa tutustua» täällä Ca-nödassakin! . ' ' . ' I ^^Hevo^cuuria" kerraksi Vaikka sanomalehdet, radio ja näköradio tekivät melko perusteellista työtä valmistaakseen brittiläisyleisöä vastaanottamaan : "huonoj a uutisia" elintasonsa alentamiseksi, niin valtiovarain kansleri Selvyn Lloydin viikon lopulla esittämä "hikeä ja kyyneleitä" lupaava "vyön kiristämisohjelma" tuli sittenkin odottamattoman suurena iskuna. Ennakkotietojen perusteella odotettiin Britanniassa nel-jänrtai viiden prosentin hintojen korotusta, mutta nyt on i l meistä että kulutustavarain hinnat tulevat 'kohoamaan sitäkin yenemmäh huulipuikoistä autoihin sekä olutkolpakosta niohonleikkttufconeisiin asti samalla kun palkat aiotaan jää-' dyttää nykyiselle ^tasolle. '^Sleyyjn < Lloydin ,v^ osa käsittää käytännössä englantilaisten kulutuksen supistarni-senynöin;< 200 miljoonalla punnalla vuodessa, toteaa Helsin-gisS^ ilmöst3rvä Siloinen laajimmin leviävä työväen päivälehti JCansan Uutiset ja selittää: Tämä summa aiotaan saada kokoon pääosaltaan korottamalla liikevaihtoveroa 10 prosentilla, mikä sivumennen sanoen^ on kaikkein epäoikeutetuinta veroa. Lisäksi korotetaan eräitä mäksiija, mm. postimaksuja 25 miljoonan punnan arvosta. Diskonttokorkoa korotetaan ja pankkien lainanantoa rajoitetaan. Nämäkin toimenpiteet ovat omiaan nostamaan yleistä hintajtasoa. Vielä kevätkesällä, -jolloin ei ollut tietoa hallituksen niukkuusohjelmasta, hintojen korotusvyöry oli ollut pitemmän aikaa käynnissä ja asiantuntijat arvioivat Englannin yleisen hintatason nouse-veri^ culuvan vuoden aikana noin 4—5 prosenttia. Nyt tämä proafenttiarviointi ei enää riitä. Palkkapuolella jatketaan samaa niukkuusohjelmaa hallituksen toimenpiteillä. Hallitus säätää että palkat on ehdottomasti jäädytettävä nykyiselle tasolle. "Tasapuolisuuden" nimissä hallitus on myös määrännyt, että yhtiöiden voittoja on Jräjoitettaya. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan valtiojohtoisia yrityksiä. Yksityisille yhtiöille on sen sijaan annettu pelkkä "kehoitus" pidättyä voittomarginaalien laajentamisesta ja osinkoprosenttien pysyttämisestä nykyisellä tasolla mitä kehoitusta rikotaan varmasti ainakin yhtä yleisesti kuin tavalliset kuolevaiset rikkovat pappien kehoituksia' synninteon välttämiseksi. ; Tavalliset englantilaiset ovat asiasta tyrmistyneitä ja ammattiliitot kuohuksissa— sanoo Kansan Uutiset ylläesitettyjen seikkojen perusteella Macmillanin vyönkiristysoh-jelmasta. Brittiläisyhtiöiden voitot ovat nousseet jatkuvasti. Johtavan talouslehden "The Economistin" julkaiseman tilaston mukaan 892 Englannin suurimman yhtiön voitot nousivat yksin kuluvan vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 7 prosehtillä. Tupakkateollisuuden voitot ovat nousseet 22 < prosentilla — mutta siitä huolimatta savukerasia, mikä ennen maksoi'4 shillinkiä 2 pennyä, nousi nyt 5 pennyllä! Puuvillateollisuuden voitot ovat kohonneet 11.5 prosentilla ja kumiteollisuuden 19 prosentilla. Maailman suurin kemiallisen teollisuuden monopoli, Imperial Ghemical Industries, nosti voittojaan 13.5 prosentilla. Muun 2,300 yhtiön voitot ovat seuranneel^suurin piirtein keskimääräistä voittoprosen-tin'linjaa. • • - » • — ' i Työläiset kysyvät oikeutetusti ihmetellen,^miten halli-tuSj joka itse edustaa suurmonopoleja, aikoo käytännössä rajoittaa voittopfosenttien kasvua? Englannin suurin ammattiliitto, kuljetustyöläisten liitto, on'jo ehtinyt jyrkästi tuomita hallituksen vyönkiristysohjelman..Muut ammattiliitot seuraavat varmasti perässä. Eivät edes oikeistolaiset ammattiyhdistysjohtajat pysty estämään edessä olevia työläisten joukkoliikkeitä palkkojen korottamiseksi. Mitä tulee tämän "hevoskuurin" ensimmäiseen yleisperusteluun, taisteluun inflaatiota vastaan, niin ohjelma kokonaisuudessaan "merkitsee juuri iriflaation edistämistä. Samalla todetaan sekin, mistä päästä inflaatiovyöiy alkaa. Se on hinnankorotusvyöry. Mitä punnan arvon suojelemiseen 'tulee, niin sitä ei suoriteta mainitulla ohjelmalla. Englanti aikoo valuutta- ja kultareserviensä vahvistamiseksi lainata mm. Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Tämä on kuitenkin pintapuolinen ja lyhytaikainen lääke. Sen sijaan Macmillanin hallitus voisi parantaa maan kansainvälistä finanssiasemaa supistamalla jyrkästi varustelumenojaan, jotka nielevät vuosittain 1,500 miljoonaa puntaa eli yli kolmanneksen budjetin kokonaismenoista. Kun ohjelman kolmantena yleisperusteluna on Englan- Miltä Viipuri näyttää täf|än Monet lehtemme lukijat ovat v i i - puplaisia taikka ainakin ovat käyneet tässä kaupungissa. Siksi V i i puri on jäänyt monen mieliin ja varsinkin kun se sodan jälkeen jäi Neuvostoliiton käsiin niiii kaupungin kohtalo on askarruttanut monen mieliä. Suomen kansan Uutisen Neuvostoliiton kirjeenvaihtaj a Aarre Nojonen ön vieraillut ä^ kettäin Viipurissa ja antanut siitä seuraavanlaisen kuvauksen. On toisaalta hyvä, etten ole käynyt Viipurissa ennen kuin vasta' sotien jälkeen. Silloin nimittäin säästyy halulta vertailla nykypäivää entiseen. Mutta toisaalta tästä on tieljysti haittansa. E i voi sanoa, onko tapahtunut muutos parempaan vai päinvastoin. Sen sijaan voin tehdä vertailuja Viipurista 10 vuoden ajalta. Olin nimittäin ensimmäisen kerran Viipurissa 1951 ja 'sen jälkeen monia kertoja, mutta kullakin kertaa vain kauttakul-kumatkalla, jolloin kaupunkiin ehtii tutustua vain pintapuolisesti. Tällä kertaa olin Viipurissa nimenomaan siihen tutustuakseni j a saatu kuva on tietysti silloin jotakin muuta kuin kauttakulkunäkymä. O-Iin ensimmäinen suomalainen lehtimies, joka vuoden 1944 on ollut Viipurissa muutoin kuin kulkumat-kalla. Kuten sanottu, en tiedä millainen Viipuri oli esimerkiksi 1939. Mutta muistan V i i p u r i n kymmenen vuotta sitten toukokuussa 1951. S i l loin sitä leimasi alakuloinen sävy. Raunioita, epäpuhtautta, sanalla sanoen sodan j älkeinen rauniokau-punki, jonka väestö tunsi itsensä vielä sivulliseksi.^ Toukokuussa 1961 V i i p u r i on jotakin muuta. Raunioita ei ole j a nek i n muutamat korttelit, jotka vielä ovat sodan jäljiltä rakentamatta, on peitetty silmiltä aidoituksella. 80 pros. Viipurista o l i sodan runtelemaa, kertoivat minulle isännät, joista varhaisimmat olivat kaupungissa vuodesta 1946 alkaen. N y t raunioita ei enää ole. Uusklassillinen rakennus torilla maaherran taloa ja nykyistä: kaupungintaloa reunustavalla aukiolla postin vieressä on ainoa rauniorakennus, mutta senkin ulkokouren entisöinti on jo päättynyt ja• talon alkuperäisestä'tyylistä poikennut sivurakennus on saanut rakennuksen muuta arkkitehtuuria vastaavan lisäkkeen. Voi olla, että ennen paikalla ei ollutkaan aukiota, koska siinä oli ollut kirkko. Sen oli sot^ kuitenkin tuhonnut niin pa-ilLoin, ettei entistäminen voinut tulla kysymykseen. Nyt paikalla on kaunis puistikko, jossa tulppaanit kukkivat. Eräs paikan tasoittamis-töissä mukana ollut sanoi kirkon perustan olleen merkillisen sokkelon "Papisto oli rakennuttanut ,sii-tä enemmän linnoituksen kuin pyhätön", hän sanoi. VIHREÄ V I I P U RI Vuoden 1961 V i i p u r i l l e lyö leimansa kerrassaan erinomainen siisteys. On puistoja. Viipurinlahden pohjukka on saanut uuden rantakadun valurauta-aitoineen, uuden kauniin teräsbetonisillan j a Viipurin linnan ulkokuori on entisöity. S i sällä siellä tehdään niin ikään nyt korjaustöitä. Pyöreä torni teatteriaukion laidalla seisoo kuten on seissyt j o vuosisatoja. Tuhoutuneen teatterin paikalle nousee parhaillaan 700-paikan panoraama-elokuvateatteri lisäämään kaupungissa nyt toimivien 13 elokuvateatterin tai esityskonein varustetun salin lukua. Viipurilaiset ovat ylpeitä kaupungistaan ja kehotuksen: "Tehkäämme Viipuri vihreäksi ja kauniiksi" tapaa kaikkialta. Asukkaat — monet aina kaukaa Neuvostoliiton ääriltä saapuneita — eivät enää pidä itseään tilapäisvieraana ja siten asenne .kaupunkiin on muuttunut. " T u l i n Viipuriin 1948 ja muistan kuin eilisen päivän saapumisen väliaikaisten parakkien muodostamalle V i i p u r i n . asemalle. Mihin karjaan kolkkaan sitä olenkaan joutunut, ajattelin silloin. Te ki mieli kääntyä takaisin. Nyt olemme tehneet Viipurista vallan toisen." Näin kertoi erään paikallisen sanomalehden toimittaja. Ja mielelläni asuisin minäkin V i i purissa. Se on nyt kaunis, siisti ja rauhallinen kaupunki. Se on noussut tuhkasta j a elää uutta kukoistustaan. NUORTEN V I I P U RI Muistan että 1951 asukaskannasta sai-Vaikutelman, kuin se olisi pääosaltaan vanhaa. Nyt: tuntuu kuin väestö olisi miltei kokonaan nuorta polvea. Mutta niinpä asukkaista 8,- 000 onkin kouluikäisiä, lastentarhoissa oli y l i 4000. Työssäkäyvien määrä on 18,000. Väestö koostuu miltei kaikista Neuvostoliiton kansallisuuksista aina kirgiisejä myöten. Muutaman suomea puhuvankin kaupungista löytää sekä paljon esimerkiksi gruusialaisia. Uutta vanhoille asukkaille ovat tietysti katujen nimet. Joitakin vanhoja nimiä tapaa, esim. sellaisen kuin Linnankatu (nykyään vastaavasti venäjäksi Krepostnaja ulitsa). Mutta monet ovat uusia: Leninin valtakatu, Dimitrovin katu, Suvoro-vin katu jne. Entinen Punaisen lähteen tori, jonka ympärillä olevissa taloissa — keskuksena. entinen kauppa- ja elokuvateatteritalo — nyt toimii kaupungin kulttuuritalo, on nylkin punaiseen viittaava, mutta lyhyempi: Punainen tori. Mäntysen Hirvi-patsas; kirjastotalon edessä puistossa j a Yrjö Liipo-lan yhtä kuuluisa j a veistokselli-sesti arvokas Metsän poika seisovat vanhoilla paikoillaan. Niiden ympärillä on aina joukkoa. Otetaan valokuvia patsaat taustana. nin kilpailukyvyn . parantami-; nen, merkitsee tämä itse asiassa valmistelua Englannin liittämiseksi Länsi-Saksan johtamaan kuutosryhmään, mistä Macmillanin hallitus teki kiireellisen päätöksen jo maanantaina. •Meille canadalaisille ^ m ä Britannian toryhallituksen vyönkiristämisohjelma on vakavana varoituksena. Monopo-lipääoman piireissä on täälläkin vaadittu lisääntyvässä määrässä palkkojen jäädyttämistä ja muita "kieltäytymisiä" jmuka sillä perusteella, että canadalaistuotteet voisivat paremmin kilpailla "ulkomaisilla markkinoilla. Selvää kui-, tenkin on, että jos kaikki kapitalistiset maat seuraisivat tätä "vyönkiristysohjelmaa" niin yleistuloksena olisi markkinoiden supistuminen kok|) kapitalistisessa maailmanosassa ja tavaran kasaantuminen entistä suuremmassa mittakaavassa varastohuoneisiin. Englannin uusin vyönkiris-tysohjelma on siis vakavana varoituksena meille canadalai-sillekin. UUSITTU A L V A R A A L L ON LUOMUS Kirjastotalosta puheenollen: tämä sodan aikana sisustaltaan tuhoutunut rakennus on nyt uudistettu j a avattiin maaliskuussa jälleen tarkoitukseensa. Alvar Aalto, jonka nykyaikainen luomus herätti suurta huomiota aikanaan ja vielä ny.kin, olisi varmaan tyytyväinen jos näkisi talon nykykunnossa. Kalustokin on onnistuneesti saatu, talon yleisluonnetta vastaamaan. Turhaan eivät nykypäivän viipurilaiset, vie ylpeänä vierastaan taloon tutustumaan. TIETYSTI MONREPO Monrepo, kuten viipurilaiset ranskankielisistä sanoista Mon Re-pos (minun rauhoittajani) nimittivät puistoa Suomenveden pohjaan rajoittuvalla alueella on varmastik i n yhtä rehevä kuin ennenkin. Nyt se kantaa nimeä Kulttuuri- ja lepopuisto ja sen rantalaitureilta voi vuokrata veneitä j a moottorivet neitä. Puiston vanhoissa herraskartanon rakennuksissa isännöivät nykyään lapset. Monrepo on lasten' tarhan valtakuntaa. hänen asuntonsa pikkutyttönä, joten hän muistaa tienoot hyvin. MONUMENTTI RISTIMÄELLÄ Ja kun jatkaa matkaansa eteenpäin kohden Leningradia, joutuu ajamaan ohi Ristimäen, jonka kaunis j a mahtava harmaagraniittinen ;monumentti sekä nurmikoidut säännölliset rinteet j a kauniit kä-velykäytävät kiinnittävät varmasti jokaisen ohikulkijan huomiota. Siinä on monumentti, joka paljastettiin tämän vuoden huhtikuun 30 päivänä. Se on Neuvostoliiton työläisten kaunis kunnianosoitus suomalaisille punakaartilaisille. Suuri graniittiin hakattu monumentti on jo_veistoksellisesti erittäin onnistunut — tekijänä leningradilainen kuvanveistäjä Tshebotarjev. Alueen vähintäin yhtä onnistunut suunnit-telui on viipurilaisen arkkitehdin Schvverinin käsialaa. Muistolaatan — se on itse monumentista hieman sivulla — suomen-ja venäjänkielinen teksti kertoo: "Tällä paikalla uinuvat suomalaisten valkokaartilaisten j a saksalaisten' interventtien huh ti- ja toukokuussa 1918 ampumat punakaartilaiset: jotka ovat sankarillisesti taistelleet Suomen työkansan asian puolesta. Ikuinen kunnia sankareille." Monumentissa on kuvattuna suomalainen ja venäläinen työmies yhteisen punalipun kanssa j a vuosiluku 1918. Takasosassa on teksti: "1961 huhtikuu. Suomen työkansaa kohtaan tuntemansa proletaarisen solidaarisuuden osoitukseksi Neuvostoliiton työtätekeviltä." Matkailijoille, jotka ajavat autoilla Leningradiin tai Leningradista, kannattaa suositella parin m i ' nuutin pysähdystä monumentilla, joka sijaitsee aivan Leningrain valtatiessä kiinni kaupungin Leningradin puoleisella rajaviivalla. Junastakin voi nähdä harmaan monumentin selkäpuolen pienellä kummulla seisovana. UUTTA M A A N S I S A A N K IN V i i p u r i uudistuu, kuten sanottu, jatkuvasti. Se uudistuu niiltäkin osiltaan, joita silmä ei havaitse. N i mittäin viemäriverkostoltaan. Kau' pungin halki kulkevan puistokadun reunamilla on pitkänä jonona valtavia betoniputkia. Niiden halkaisija lähentelee metriä j a pituutta kullakin on kuutisen metriä. Viemäri, joka laski ennen jätevedet Viipurin lahden pohjukkaan miltei kaupungin keskustassa, tulee viemään jätteet nyt kauas Suomenlahdelle, kilometrien päähän kaupun^ gista. ' Ja jotakin uuteen aikaan viittaa vaa on siinäkin, että kaupungin laidan mereen kallistuvalla rinteellä oleva katu on n y t ristitty J u r i Ga-garinin kaduksi. Viittaahan nimi tulevaisuuteen ja nimenomaan tä män nyt vielä pääasiassa vanhojen puutalojen reunustaman kadun varrelle nousee uuden suunnitelman mukaan kaupungin uusi keskus. V i i p u r i n Tiiliruukissa kaupungin laidalla idyllisessä puutalo-Viipurissa Patterinmäen takana on pieni puutalo. Se sijaitsee nykyään Rajakaduksi (Rubezhnaja ulitsa) ristityn kadun varrella j a numerona sillä on 15. K u n kaupunginosaa nykyään nimitetään Leninin kyläksi, voi arvata, että talolla on jotakin tekemistä Leninin kanssa. Ja niin onkin. Se on entisen vanhan 'Työ"-lehden toimihenkilön Juho Latukan talo j a hänen luonaan Lenin vietti siellä syyskuussa 1917 20 päivää väliaikaista hallitusta piilossa. Lokakuun 7 päivänä 1917 hän sitten lähti talosta, jossa ehti tuona lyhyenä aikana kirjoittaa kokonaista 9 suurta artikkelia vallan-kumouskysymyksistä ja palasi Pie-atriin kuuluisalla veturilla No. 293, jonka Suomi 1957 lahjoitti Neuvostoliitolle muistoksi. Nykyään ' talossa toimii Lenin-museo. Se avattiin 9. 10. 1958 ja Leninin asuma huone on kalustettu siihen tapaan kuin se o l i tuol-loin.> Helsinkiläinen työväenliikkeen veteraani Hildur Haarala on tässä työssä auttanut monin tavoin ja hänen työnsä jäljen näkee Viipurin Leninmuseosta. Olihan talo NYLON V E R K K O V I E V I I P U R IN M M E A U L K O M A I L LE Entisessä kirjapainotalossa samassa korttelissa hotelli Viipurin kanssa toimii kalaverkko tehdas, jonka työvoimaäärä: 540 työntekijää ja vuosituotanto 4,5 miljoonaa raskasta ruplaa, kertovat jo yrityksen laajuudestal Ja kun tehtaan ny-lonverkkoa . käyttävät kalastajat työskentelevät eri : puolilla maailmaa, leviää V i i p u r i n nimi laajalle. Tehtaaseen tutustuessamme tuli portakoissa vastaan mieshenkilö. Viilaaja Arsen Petrov, esitteli hän itsensä j a pyysi palvelusta: Vaasan lähellä, Kauhavalla asuu muurari Kauko Viitamäki. "Välittäkää hänelle j a hänen vaimolleen ja koko perheelle minun terveiseni. Olen kirjeenvaihdossa hänen kanssaan 1959 Viipurin asemalla tapahtuneen tutustumisen jälkeen." : Kalaverkkotehdas ei tietystikään ole ainoa Viipurin tuotantolaitoksista. Vesitorninmäellä toimii sit-ruunahappotehdas, suuri myllylaitos sataman partaalla, joka oli ennen SOKn ylpeys, on jälleen täydessä toiminnassa. Kenkätehdas valmistaa jalkaan pantavaa ja pukutehdas pu6ttavac\ - Mutta suurin kaikista tuotantolaitoksista on sähkötyövälinetehdas. VIIPURI V I E J A T UO V i i p u r i oli aikanaan huomattava kauppakeskus ja satama. Ja suuri on merkitys satamalla nyky-Viipurissakin. Parinkymmenen maan laivat siellä asioivat, eniten muuten suomalaisia ja länsi-saksalaisia laivoja, j a puutavaraa lähtee maailman kaikille äärille, eniten Ranskaan, Italiaan ja B e l - (Jatkuu) Katsokaapas kalamiehet oletteko koskaan nähnyt tällaista kalaa? Tämä otus tuli aaltojen mukana rannalle Sydneyn, N. 5. lähellä. Pää muistuttaa kampelaa-, mutta häntäpuoli hyljettä ja hampaat haita. Vielä ei ole- pystytty määrittelemään mihin kalalajiin se kuuluu. Natsikiduttaja elää vapaana Itävallassa Praha.— Grazissa Itävallassa elää omalla nimellään Terezinin (There-sienstadtin) keskitysleirin entinen apulaispäällikkö, SS-mies Stefan Royko, joka vv. 1940—45 syyllistyi useiden kymmenien vankien pahoinpitelyyn ja murhiin. Tämä kävi ilmi täällä järjestetyssä lehdistökonferenssissa, jossa Tshekkoslovakian antifasistisen liiton keskusjohdon jäsen t r i Josef Husek selosti Stefan Roykon toimintaa Terezinin keskitysleirissä. Lehdistökonferenssissa vaadittiin Potsdamin y.m. kansainvälisiin sopimuksiin vedoten Roykon luovuttamista Tshekkoslovakiaan, missä hän on rikoksensa suorittanut. Terezinin keskitysleirin komendanttina toimi koko leirin toimiajan vuodesta 1940 vuoteen 1945 SS-mies Jöckl j a hänen lähimpänä apulaisenaan Etefan Royko. Jöcklin todistuksen mukaan ehti Terezinin ns. pienessä linnoituksessa (jota ei ole sekoitettava samannimiseen ghtt-toon) näinä vuosina olla n. 90,000 vankia, joista useimmat- menettivät henkensä. Linnoituksen tarkoituk^ sena oli olla vain Prahan Gestapo-toimiston varavankilana, • kuuluste-luetappina, josta vangit olisi kuljetettu edelleen kuulustelujen päätyttyä. Itse asiassa leirillä toimeenpantiin päivittäin teloituksia, usein ilman kuulusteluja ja tuomioita. Pahoinpitelyt sekä aliravitsemus ja sen aiheuttamat taudit niittivät niin ikään tuhansia fasisminvastustajia. Komendantti Jöckl ja hänen lähimmät alaisensa Stefan Royko ja Schmidt osallistuivat henkilökohtaisesti useisiin pahoinpitelyihin ja syyllistyivät avuttomien vankien surmaamisiin. TODISTUKSIA ROYKOA V A S T A AN Niinpä Tshekkoslovakian antifa-sistisella liitolla on hallussaan useiden hengissä säilyneiden vankien todistuksia kaikkien yllämainittujen rikoksista., SS-mies Stefan Roykon surmantöis^ä on mm. E m i l Marckin kertomus, joka koskee huhtikuun 5 päivää ;1945. Stefan Royko otti silloin vastaan 50-henkisen van-kiryhmän linnoituksen kanslian edustalla..!i.Hän veti vankiryhmästä esiin katolisen papin, riisti tältä papilliset arvomerkit- löi hänet maahan, jossa jatkoi pahoinpitelyään. Sitten Royko kuljetti papin erään portin taakse, josta hetken kuluttua KIRJOITUKSIA "JOULUUN Vuotuinen joulujulkaisumme "Joulu" tulee tänä vuonna ilmeslymään hyvissä ajoin ennen joulua, joten se on saatavana painoon jo aikaisin syksyllä. Tästä johtuen ca-nadalaislen kynäilijäin tulisi jo nyt ryhtyä suunnittelemaan ja laatimaan kirjoituksia joulua varten. Tänä vuonna tulee "Joulusta" Canadan ja USAn suomalaisten yhteinen juhlajulkaisu ja niin ollen canadalaista aineistoa tarvitaan jonkin verran pienempi määrä kuin aikaisempina vuosina. Aikaisemmin saapuneet kirjoitukset pääsevät näin ollen etutilalle. Myöhästyneet ja yli jääneet julkaistaan joko Liekin tai Vapauden joulunumeroissa. Myöskin suomalaisten toiminnolta ja elämää, kuten muutkin tärkeitä tapahtumia, koskevat kuvat tervetulleita. JOULUN TOIMITUS Box B9, Sudbury, Ont. Työttömyys vähentynyt: • Canadassa - -. ' Touko- ja kesäkuussa päättyneen kuukauden aikana työttömyys tap^^ osoitti sesongista johtuvaa laskua, mutta silti työttömyys on suurempi kuin mitä se o l i vuosi taakaperin.. Hallituksen heinSkmun 18 päivä antamat numerot ovat seuraavat: ' Puolivälissä kesäkuussa Canadan työttömyys oli 370,000, ollen 87, vähemmän kuin toukokuun puoliväli-' senä aikana, mutta 55,000 enemmän kuin vuosi sitten. Koko työvoima määrästä oli 5.6 prosenttia työttömänä viime kesäkuun puolivälissä"' verrattuna 4.9 prosenttiin, samaan' aikaisesti viime vnopria. Cohoe-Mien kalastus on tätiä vuonna ollut hyvä Tämän vuoden coholohen saalia on kaksikertaa suurempi kuin v i i - . me vuonna. Viime viikolla tuotiin Vancouverin, Stevenstonin ja Victorian satamiin 1,012,000 paunaa Coholohta verrattuna vastaavan viikon aikana vuosi takaperin millofrt' kalastäjain saalis oli vain 467,000 paunaa. Samanaikaisesti uistinka-lastajat toivat 214,000 paunaa Prince Rupertin satamaan. Eteläsatamiin tuotiin pariviikkoa sitten 1,033,000 paunaa ja uistinkalastajat veivät Prince Rupertiin 129,0()0' paunaa myös Coholohta. Francon poliisit vanginneet Mrjailijan Francon poliisit vangitsivat Ai>. temio Precioson Madridissa. Espan- Jan sisällissodan aikana 1936—39, hän palveli fasisti-vastaisessa tas§-:. vallan armeijassa. ••<:*• kfiului laukaus. Royko palasi tak3V,\ sin, pappi ei. Eräs toinen yanfci» taas on ollut todistajana Roykon pieksäessä sairai!a vankeja kepil|l' tai patukalla. On myös todistuksia' tapauksista, joissa Royko ampui ra-, kennustyömaalla työskenteleviä-vankeja. i..- KORKEAT SUOJELIJAT Tri Josef Husek puhui lehdistökonferenssissa myös eräissä maissa sodan jälkeen tapahtuneesta kehityksestä, joka on mahdollistanut entisten nasirikoUisten suojautumisen. Erikoisesti tämä koskee' LäA-si- Saksaa, jossa kansainvälisten natsirikollisten luovuttamisen j a tuö^ mitsemisen ;sijasta on m.m. korotettu entiset Hitlerin päämajan upseerit Hetisinger, Speidel ja Förlsch liittotasavallan korkeisiin v i r k o i h i n' ja missä Nyrnbergin juutalaislakicn' laatija ja isä t r i Hans Globke y l e i sen mielipiteen tuomiosta huolimat-ta yhä edelleen on liittokansleri Adenauerin lähimpänä miehenä. Tämä kehityksenkulku selittää sen, miksi niin monet tunnetut natsirikolliset ovat voineet piileskellä väärien nimien jä passien turvin j a jopa omallakin nimellään Länsi- Saksassa, Itävallassa, Espanjassa ja eräissä Etelä-Amerikan valtioissa. Tshekkoslovakian Antifasistinen liitto tuntee suurta levottomuutta siitä, että ne voimat, jotka aiheuttivat toisen maailmansodan, ovat jäi-. leen saaneet suurta vaikutusvaltaa maan: asioissa. Liitto on järjestänjrt vastaavia lehdistökonferensseja ennenkin j a kiinnittänyt huomiota m. m. juutalaislakien laatijan valtior sihteeri Hans Globken asemaan Länsi-Saksassa, Lidicen murhateoista päävastuussa olevan Hans K r u - meyn vapauttamiseen Frankfurt am Mainin oikeusistuimessa j a etenkin Länsi-Saksassa toimivan sudeettisaksalaisen ryhmän revanshihenki-siin esiintymisiin kulkuloitosminis- ' teri Hans-Christoph Seebohmin johdolla, i, PÄIVÄN PAKINA Hyviä neuvoja myöhästyneille Näyttää siltä, että ainakin me sudburylaiset saimme hyviä neuvoja hieman myöhästyneenä; Mutta alkakaamme alusta. Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu, täällä Sudburyn peru kalla on viimeaikoina nähty muutamia sääskiä. Ja meille on selitetty, että syynä tähän epätavalliseen ilmiöön keski-kesälää on poikkeuksellinen tilanne: On satanut joka päivä ja monesti monta kertaa päivässä; ilman kosteuspitoisuus on ollut niin suur i , ettei paljoa sadetta olisi kaivattukaan; on ollut pitkäaikainen helle ja poikkeuksellisen tyven sää. Sanovat että sääsket menestyvät " j a täyttävät maan" tällaisessa o-losuhteessa. Siitä kaiketi johtuu että täällä Sudburyn ympäristössä sanotaan nähdyn muutamia sääskiä. Mutta kUn suurjuhlakomitea sai asaista tiedon niin se lähetti i l mojen haltijalle sanoman pikapostissa että tällainen homma ei vetele juhlien aikana — olisi oikeastaan Sudburylle ikäänkuin musta silmä joä täällä olisi suurjuhlan aikana sääskiä juhlaväen-kiusana. Ja puhumalla asiat paranevat. I l man kosteus on nyt mennyt ja mikä on tärkeintä,; juhlapoudat alkoivat jo sunnuntaina. * .... * _ Mutta vasta nyt saimme aviiseista lukea, ettei niistä sääskeistäkään' oikeastaäa_: mitään-^aivaa ole, jos vain osaamme elää "ihmisiksi" niiden kanssa. Kaikenlaisia asioita tutkivat tiedemiehet ovat nimittäin tulleet havaitsemaan, että sääsket jättävät ihmispoloisen melko varmasti rauhaan — jos vain olemme-hengittämättä. Tavallinen koulunkäymätön sääski puree vaikka lämmitettyä b i l - jarttipalloa, mutta ne pitävät kuitenkin ihmistä herkullisempana "saaliina." ; Sen lisäksi ovat tiedemiehet todenneet sen, minkä tavalliset e-ränkävijät ovat kautta aikojen tietäneet, etlä sääsket käyvät hanak-kammin joidenkin ihmisten kimppuun, ja jättävät toiset miltei rau-haan. • • Mies joka sanoo, että sääsket eivät pure häntä on siksi kun hän polttaa sikaaria, on tiedemiesten toteamusten perusteella oikeassa — vissiin rajaan saakka. Hiilihappo, kosteus ja lämpö vetävät koviten sääskiä puoleensa. Tumma väri vetää yleensä sääskiä puoleensa enemmän kuin vaalea väri. Laihat ihmiset ovat sääskien eri-koissuosiossa siksi kun he eristävät enemmän lämpöä kuin muut. Eräs tutkija selittää, että vaalea, liikkumaton mies valkoisessa! puvussa voi säästyä sääskien puremalta kokonaan, jos hän — lakkaa hengittämästä. Ulos hengittäessä tulee-ihmisestä hiilihappoa,' mikä vetää sääskiä puoleensa. Erään kokeen yhteydessä pantiin mies kolnien nukkemiehep ja 300 sääsken; ijtanssa samaan huoneeseen. Miehelle. pantiin kpsjteut-ta pitävä puku päälle ja annettiin putki jota myöten hän hengitti toisesta huoneesta ilmaa. Sääsket eivät ilmeisesti osanneet tehdä m i tään eroa miehen ja nukkelaittei-den välillä. Mutta kun miehen kohdalla lasketttiin vähäisessä määrässä hiilihappoa, niin se veti sääsket puoleensa. On myös todettu, että eri lajisot sääsket valitsevat eri ruumiinosia maalikseen. Pelätyn keltakuumeen levittäjälaji (Ades aegypti) puree •mieluimmin ruumiiseen jota vastaan Aedes taeniorhynchus-Iaji puree mieluimmin kasvoihin. Tiedemiehet eivät ole selittäneet meille mitä lajia ovat .nämä sudburylaiset pitkäkoipiset ihmissyöjät, jotJia_JIUievat kuulema mihin tahansa ruumiin osaani Amerikklaiset kokeet viittaavat myös siihen, että henkilö, j o k a on syönyt. banaani-hedelmiä joutuu mieluimmin sääskien syötäväksi kuiri'sellainen, joka ei ole syönyt niitä. Toisin kuin ihmismaailmassa, vain naarassääsket ovat "ihmissyöjiä". Urossääsket ovat kuulema aivan vaarattomia sillä _ne syövät kasvi-hunajaa. Niiden ainoana tehtävä- ^ nä on kuulema siittäminen. Vahinko vain että osa niiden jälkeläisistä on naai^ita^ Tällä pohjalta katsoen urossääsket eivät taida olla vallan niin "viattomia" miksi tie|demiehet niitä sanovat' Naarassääsken/sanotaan tarvitsevan verta muniensa. kehittämistä j a hautomista varten ^ ja niillä on ilmeisesti tehokas keino, saada tarvitsemaansa verta, koska sääsket eivät ole kuolleet sukupuuttoon! - . . Kuten ylläolevasta näkyy, sääskien kanssa voi tulla hyvin toimeen, jos vain vältämme ^pitkäkoi-pisia naarassääskiä ja niidenkin kanssa silloin, jos olemme hengittämättä! Vahinko vain ettei näitä hyviä tie-toja saatu yhteiseksi neuvoksi silloin kun niitä ihmissyöjiä oli täällä Sudburynkin perukalla. Suurjuhlaksi on tilattu lammin, kuiva ja hieman tuulinen sää n i - ' mittain hävittämään sääsket taas . kesäksi, ainakin juhlan ajaksi. — Känsäkoura; . V |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-08-03-02