Vapaus, December 31, 1970

              Sivu 2 Torstai, joulltfc.- 31 p . ^ Thuilsday, Dee. 31vl970
INDEPENDENT UABOROkoAN
VAPAUS OF FINNISH, CANAOIANS
iUBErtTY» ' Bkit«iiiUatwd NQV. 6,1917
ASDUtag adHtrefp: BQK
Joulun aaton aattona Ottaw^issa~antaman8a lausunnon-j^
dessä pääministeri Pierre Trudeau sanoir että taistelu
vasta9,n on voitettu ja että lehtiijh^estieu pitäisi sen johdosta onni­tella
hallitusta- *
Samassa yhteydessä hän a l i t t i , että tul.9van yiu)d$n ;4Mii(ftn<a
hallituksen tärkein ;tehtävä--^ensiimnäinenpr^riteetti^^-^ |;ais-telu
työttömyyttä vastaan. Varmuuden vuoksi hän viixnekshnaini-tun
määritelmän yhteydessä jätti tak^c^tin auki, sanoten, et;tä
hallituksen tulee kuitenkin .varoa, ett^ivM .sen toimenpiteet (työt-tömyyden
lieventämiseksi), johda uuteen Wljaatiok^
' E r ä ä t viisaat, mm. Toronton aamulehti, -ovat injQaatio^tai-sen'
voittolausunnon johdosta riemastuneet ilkkumaan, että k un
inflaation aiheuttamia fainnankorotyksia ei ole työnnetty .takaisin
ja kun hintatasoa ei ole yleensä laajettu, niin k^ymy8',ei voi /olla
''inflaation voittamisesta" yaan korjh^jb^taaja huijppiiAlpkemun iipys-seen
tason vakauttamisesta, ja ^ekin vain ; loka* ja TDajETtupJcMun
ajalta. • , •
Omalta kohdaltamme meistä t l p t u u ^ ^ inflaatiopaineen aij*
heuttamia vaikeuksia väheksymättä että toiminta työttömyys-vaaran
torjumiseksi on todella hetken tankein tehtävä, kuteö pää­ministeri
nyt myönsi, huolimatta siitti pt^nk^laieten merjuBi9los|:u0-
ten perusteella tämä tosiasia tunnustetaan.
Hallituksen iiiflaatiovastainen ohjelma oli tuomittu epäonnis­tumaan
alusta pitäen nimenomaan siksi kun toiäten yhteiskunnal­listen
voimien aiheuttamaa inflaatipkierrettä yritettiin muka VJUB-tustaa
työläisten ja yleensä pienituloisten elintason alentamisen
kustannuksella. Canadan inflaation penisaiheuttajana on ylitäallä
Yhdysvaltain hyökkäyssota Vietnamin uilieata kansaa vaataan ja
toisaalla monopolipääoraan jatkuva hintojen korotus loppumatto­man
rikastumisjanonsa tyydyttämiseksi.
Työtätekevien elintason madaltamisen perusteella inflaation
"vastustaminen" ei voinut aiheuttaa muuta kuin työttömyyden
huiman nousun korkeitten hintojen ja yhä kohoavien verojen
olosuhteessa. Jos Ottawa pyrkii nyt työttömyyden lieventämiseen
yhtä kehnoin ohjelmin, millä se yritti inflaatiDklerr^ttä hidastut­taa,
silloin eivät toiveet-ole Ju>vinkaan suuria. T o s i a s i a ^ ayt on
enemihän työttömyyttä kuin Vuosikausiin virallisten tietojen
mukaan 476,000 työtöntä marraskuussa — ja sellaiset miehet kuin
finanssiministeri E. Benson ovat ennustaneet, että tänä talvena
työttömien määrä nousee yli 700,000.
Jonkinlaiset eleet ja suhteellisesti <puhuen pikkusummat, alueel'
lisert' työttömyyden lieventämiseksi ei nykytilanteessa tuota toi­vottavia
tuloksia. Tilanteen korjaamiseksi t u l t a a n yähintään
miljoona uutta työpaikkaa, ja se ei ole pikikutebtävä. Se vaatii,
luilen Canadan tehtailijainyhdistyJcsen {K^identti A. F. W. Sin­clair
sanoi ''talouselämän nopeistuttamista niin, että kansantulo
nousee todellisesti (ilman inflaation vaikutusta) S-prosenttiseati".
Edellämainittu mr Sinclair sanoi myös, ja hän tietää ilmei­sesti
mistä hän tässä yhteydessä puhuu, että talouselämän elpymi­nen
hidastuu "paljolta, ja että työllisyystaso jää paljon toivottua
määrää pienenmiäksi . . ."
Samantapaisia arvioita ja lausuntoja on kuultu asiallisesti
puhuen kaikkien yhteiskuntapiirien edustajilta — oikealtai keskus­taan
ja vasemmalle saakka'.
Me kaikin toivoisimme luonnollisesti, että uudelle vuodelle
lähdettäessä taloustilanne olisi valoisampi ja lupaavampi. N i i n ei
kuitenkaan _asia ole,:^elIei työväenliikkeen toimesta tehosteta tais­telua
rauhan ja taloudellisen edistyksen puolesta siinä määrin,
että hallituksen täytyy ottaa se huomioonsa ja tehdä vastaavia
muutoksia nyt tehottomaksi osoittautuneeseen ohjelmaansa.
Kysytfiys: H?il^uaisiK» ^tietp <^-;
^^i$ko, hajotus Jl vuotta tJElyttä-n^
Itft kelastuslupamäksun '$3X)0,
^a.tö^seksi^ mitä tarkoitetaan sa-iUMi^
ta, ,«ttä katoja ei saa syö-
4ft ipU4l^ i B y i ^ y l ^ vuoksi?
^ T i e t o a haluava, Sudbury, Ont.
VAstaus: Ontarj^e^ ^ei vaadita
jjaifuUa Jainkaan 'eikä all«s 19-
viiatiaiUa »^pri
'JästuflUipaa^vMutt^t kaikkien
Vijotta täyttäneiden mipsten pi­tää
ostaa tämän $3.00 hintaisen
lupakirjan, ^os he' mielivät, sano-
Jcaai^me badcata ^vannon järven
j p i l e ' ;ja yrittää sliiiä onneaan.
Mikäli on puhe kalojen myrky-ty^
cibestä ja sellaisten kalojen
syönti^iellosta, niin se koskea
esim., Su^buiyn alueella onneksi
yain )nuutamia järviä. Useimml^t
tAmän seudun järvistä ovat vielä
Saastutuksesta vapaita ja niistä
saatuja kaloja voidajin syödä. On
kuitenkin, myös elohopeasaastu-tulksen
saaneita järviä, kuten
esim. Nipissing. Sellaisella järvel­lä
saa "huvikseen" kalastaa, mut
ta niitä kaloja ei.- pidä terveys-ifyistä
syödä. Tämä tarkoittaa, ot-tä
sunnuntaikalastajilla (yli 19-
vuotiaiUa miehillä) pitää olla
$3.00 hintainen kalastuslupa ja
myös tieto siitä, minkä järven
tai joen kaloja voi syödä eloho-peamyrkytystä
pelkäämättä.
Yhdysvaltain presidentti JSlixon on ollut valassa nyt lälfgs nä. Nyt ^imUkin rivit figrju^
kaksi vuotta. Tämän kauden aikaiia maan taloudellinen kehitys on vat.
ollut seuraavanlainen:
— Reaalinen bruttokansantuote on juuttunut miltei: pailfalleen.
•••• — Teollisuuden kapasiteetista on- käytössä vain 76 prosenttia
ja teollisuustuotannon määrä on tänä vuonna-alentunut 5,5: pro-nsnfilla
viime vuoteen verraten.
• — Viime marraskuussa työttömien määrä Yhdysvalloissa oli
•saarin 7 1/2 vuoteen. Työttömiä oli marraskuussa 4,6 miljoonaa
ja työttömyysprosentti oli 5,8. Vuoden 1969 joulukuussa työttömiä
o.i 2.6 miljoonaa ja työttömyysprosentti 3,5:
_ i Huhtikuusta 1969 Jukjpn, jolloin Nixon ilmoitti aloittavansa
inflaation vastaisen taistelunpa, kuluttajahinnat ovat kofipnneet
7.2 prosentin vuosivauhdilla. Tämä vauhti jatkui edelleen viime Jo-'
kakuussa.
— Budetin alijäämä tulee tänä vuonna- olemaan 15—20 mil­jardia
dollaria. Nixon kuitenkin lupasi.bfid jettiin lievää ylijäämää.
Ensi vuonna Y^jstis kasvaa todennäfiöi^e^ti viel^ sufiremmafssi.
— Yhdysvaltain maksutaseen vajaus jatkuu sotalaskujen ja ul­komaisten
sijoitusten vuoksLfiuikean suurena entiseen tapaan.
•V
Nixonin talouspolitiikka on joh
tanut käytännöllisesti katsoen
kaikilla 'talouselämän . lohkoilla
kehityksen pahasti vinoon. Sen
uuden "kukoistuskauden" ("new
prosperity") sijasta, jota Nixon
valtaan tullessaan lupasi, Yhdys-vatlojen
talous on ajautunut '.sel­vään
lamaan. Nixon ja hänen hai
Hiuksensa eivät ole toistaiseksi
esittäneet mitään, jolla epäedul­linen
kehitys korjaantuisi. Se
vain tiedetään, että ellei parem­paa
kehitystä saada aikaan, pre­sidentti
Nixonin valta uhkaa päät
tyä vuoden. 1972 presidentin vaa­leissa.
Presidentti Nixon on pitänyt
monia puheita, joissa hän on va­kuuttanut
inflaation pysähtyneen
ENGLANNIN HALLITUS
HÄMÄÄ EEC-NUMEROILLA
81
Intian tilant^e^tn
Kuten oli odotettavissakin sen jälkeen, kun Intian itonkein
oikeus julisti perustuslakivastaiseksi Maharadza-ruhtinaiden eri­koisoikeuksien
poistamisen, pääministeri Indira Gandhi ja hänen
hallituksensa päätti järjestää uudet vaalit ennenaikaisesti niin,
että kansa voi sanoa painavan sanansa asiasta. Vaalipäivää ei ple
vielä määritelty, mutta yleisesti otaksutaan,, että se on. johonkin
aikaan tänä talvena.
Kysymys on suurista erikoiseduista, jotka myönnettiin Intian
itsenäistymishetkenä 278:lle maharadza-ruhtinaalle. He saivat näi­den
erikoisoikeuksien perusteella valtiolta vuotuiset maksut, täy­dellisen
verovapauden, ilmaisen lääkäripalvelun, tullivapauden jne.
Intian olosuhteissa, missä m^joonat ihmiset ovat ji^tkuvassa
nälässä, tällaisten erikoisoikeuksien myöntäminen entisille ruhti­naille,
on todella veristä vääryyttä.
Yleispiirtein edistyksellistä ohjelmaa seuraava' pääministeri
Gandhi yritti saada tämäH ^äkohdan .poistetuksi. Mutta siinä,
kuten useissa muissakin' edlstyfeeu psrrkivissi toimenpiteissä,
mrs Gandhi sai vastaansa äärioikeiston yhä äänekkäämmäksi tu­levan
yhteisen rintaman, jonka vaatimuksia alussamainittu yli­oikeuden
päätös h e i j a s t a a . _
Parlamentin hajoittaminen ja uusien vaalien järjestäminen
on osoitus siitä, että pääministeri Gajidhi kanqajk^jioe^; luottaa
laajojen kansanjoukkojen kannatukseen jia *t\»keen.
Toisaalta on kuitenkin sanomattakin selvää, että äärioikeisto
~ jonka käytettävissä oji suhteettoman suuret talousvohnat tu­lee
tekemään kaikkensa .saadakseen harhautetuksi miljoonia intia­laisia.
Vaalituloksia ci voida etukäteen ennustaa. Tässä tapauksessa
se on sitäkin vaikeampaa kun mrs Gan<ttiin johtama kongressi­puolue
on jakaantunut asiallisesti puhuen kahdekai leiriini, enem­mistöä
edustavaksi hallitusryhmäksi^ j^iUieikkiiiMssi oikeistoryh-mäiksi.
Asiaa pahentaa vielä se -kun Jkonj^ressipifolue yleensä saa
Vastata myös oikeistonsa vanhoillisista edesöttamisista.
Vannaa on kuitenkin, että edessäolevista-Intian vaaleista e l s
tule mielenkiinto puuttumaan. Päinyagtotin QQ,itä vaaleja seuraten
kautta maailman hyVää tahtoa j a toivomusta osoittaen edlstykselv
lioille voimille yleensä. ;
Exiglannin EEC-päävaltuutettu
G. Rippon yritti selitellä parla­mentin
alahuoneessa viime viikon
opulla Englannin li ittym iskustan
nuksia perin kierolla tavalla. E n g
annin-osuus kasvaisi E E C : n bud
, etistä asteettain ensimmäisen
viiden vuoden aikana 13—15 pro­senttiin.
Seuraavan kolmen jat-kovuoden
aikana Englannin osuu^
deh kattoraja asettuisi yhden tai
cahden prosenttiyksikön verran
15 prosentin ylä- tai alapuolelle.
Tähän päästäisiin 1978.
Päävaltuutettu Rippon mainit­si
arvot myös punnissa ja dolla­reissa.
Jos EEXJ:n budjetti pysyi-muuttumattomana
nykyisellä
asolla eli 1,250 miljoonassa pun­nassa
(3,000 miljoonassa dolla­rissa'),
niin Englannin osuus nou-sisi
30 miljoonasta punnasta (72
liiii Joonaa dollaria) asteetta in
niin, että loppusumma olisi vii­meisenä
vuotena 60—85 miljoo­naa
puntaa (144—204 miljoonaa
dollaria). Jos taas BEXiilin bud-
;etti nousisi koko vaiheen aikana
,875 miljoonaan puntaan (4,500
mii Joonaa dollaria); niin Englan­nin
osuuden loppusumma olisi
viimeisenä vuotena 140—180 mil­joonaa
puntaa (336—432 miljoo­naa
dollaria).
. Ripponin alahuoneessa esittä­mät
luvut herättivät sekä häm-mästjrstä
että suuttumusta. E n ­siksi
oli yhtä lapsellista kuin nai-viakin
olettaa, että EEC.-n bud­jetti
pysyisi muuttumattomana
koikonaista kahdeksan vuotta. L i ­säksi
BEX;.'n budjetin nousu kah­deksan
vuoden aikana "vain" 1,-
800 miljoonalla dollarilla on se­kin
pelkkää kuvitelmaa. Lisäksi
^EC:n vastustajat parlamentissa
esittivät, että Ripponin esittämät
luvut eivät perustuneet mihin­kään
laskelmaan, vaan harhaut­tavaan
toiveajatteluun.
'Ripponin esittämät kustannus-luvut
olivat pelkkiä nettomenojen
olettamuksia^--Hän -rvaikeni iyys-tin
todellisista menoista. Niinpä
E E C : n vastustajien taholta esi­tettiin
laskelma, jonka mukaan
Englannin kokonaiskustannukset
nousisivat 280 miljoonaan pun­taan
(672 miljoonaa dollaria)
vuodessa. Päävaltuutettu Rippon
kieltäytyi puuttumasta kiivaista
kjmelyistä ja vaatimuksista huoli­matta
opposition esittämiin laskel
miin ja^lisäselvityksiin.
Opposition taholta esitettiin,
että Ripponin luvut vaikuttavat
siltä kuin hallitus valmistelisi uu­sia
vaaleja latelemalla täysin ali­arvostettuja
"kustannuslaskel­mia"
parlamentissa. Ripponin e-sittämiä
laskelmia E E C : n nykyi­nen
johto ei tule ottamaan edes
vakavasti neuvottelujen lähtöikoh
daksi. / Eikä ole kysymys yksin
siitä, mitä Englannin oletetaan
tai kuvitellaan joutuvan maksa­maan
E E C : n budjettiin, vaan mi­kä
on oleva todellinen kokonais-lasku.
Elintarvikkeiden tuontikus
tannukset nousevat varmasti. Tä­hän
suuntaan vaikuttaa nimen-pi^
naan suosituimmuusjärjestel-män
menettäminen kansainyhtei­sön
puitteissa. Tämän hallitus
myöiitää~ periaatteessa; mutta ei
halua t|ii pysty esittämään .nu­meroita,
• • -••'V;';:/^;';'- ]:'•'
JBEJC:n päämajassa ei ole otet­tu
mitään virallista tai julkista
kantaa Ri«pponin esittämiin pro-senttiluikuihin
tai numeroleikkiin,
kuten oppositio on hallituksen.pe­li
liikkaa nimitellyt. Sen sijaan yk-
8ityiskeskusteluis.sa niihin on suh­tauduttu
pidättyvästi hymyillen.
Ripponin esittämät numerot ovat
sekä prosentuaalisesti osuudesta
että valuuttamääräisissä summis­sa
aivan,. aivan liian alhaiset,
Brysselissä todetaan.
Ripponin toivelaskelnulla ei
harhauteta r.en enempää Bryssc-,
liä kuin Enghinnin kansaakaan,
opposition taholta vakuutettiin
ja korostettiin, että peli EEC.n 'lecn.
ja taloudellisen nousun "olevan
kulman takana. Samoin Nixonin
sotilaalliset johtajat ovat vakuu­telleet
suurten sotilaallisten me­nestysten
olevan aivan ovella
Vietnamissa ja Kaakkois-Aasias­sa.
Talous ei ole. kuitenkaan el^
pynyt ja suuria sotilaallisia voit­toja
ei kuulu, joten kansa alkaa
menettää, luottamuksensa Nixor
•niin.
Nixon piti äskettäin USA:n
mahtavan työnantajaliiton N
AM:n kokouksessa puheen, jos­sa
hän vanhaan tapaan ylisti va­paata
yritteliäisyyttä ja lupasi
uutta kukoistuskautta. Samalla
hän kuitenkin varoitti, että ellei­vät
teollisuus ja ammattiliitot
pääse hinta- ja palkkaratkaisus­saan
tielle, joka pysäyttää inflaa­tion
presidentin on puututtava
asioihin.
Asiantuntijat kertovat, etta
N AM.-n teollisuuspohotat kuun
tel ivat Nixonin puhetta kulmat
kurtussa, sillä siitä kuulsivat
läpi samat äänensävyt, joita
on saatu kuulla demokraattien
käyttävän Nixonin talouspoli­tiikkaa
arvostellessaan.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole se,
mitä Nixon puhui, vaan mitä
hän teki kokouksen jälkeen. Hän
määräsi öljyn tuontia lisättäväksi
saadakseen . huikeaksi kohonneet
bensiinin ja öljytuotteiden hin­nat
laskemaan. Samoin hän i l ­moitti,
että liittohallituk.sen on
puututtava rakennusteollisuuden
I ja alan ammattiliiton oopimuk-
Nixon toteutti ensin ki­reän
rahan ja korkean koron po­litiikkaa.
Nyt hän yrittää alen­taa
korkokantaa ja helpottaa ra­han
saantia. Tässä suhteessa hän
on saanut vastaansa keskuspank-kineuvoston
puheenjohtajan' • A r ­thur
Burnsin, joka on Nixonin
virkaan nimittämäv' mutta katsoo
nyt, että yksin rahapolitiikalla ei
mflaatiota voiteta'. Burns suosit­telee
ainakin jonkinlaista hirttä­jä
palkkasäännöstelyä, josta % i ^
xon puolestaan ei ole suostunut
antamaan edes (Suuntaviivoja.
Myös demokraatit ovat hihtojen
ja palkkojen jäädjrttämisen kan­nalla
parin kuukauden ajaksi, jot
ta tilanne voitaisiin kartoittaa.
Nyt on jo päivänselvää, että
republikaanien antaamennä-ta-loiispolitiikka
on johtamassa um­pikujaan.
Kehitystä ovat joudut­taneet
suunnattomat sotamenot
ja varusstelu, joihin Nixon ei kui­tenkaan
ole viitannut - kertaa­kaan.
Niinpä demokraatit ja
eräät republikaanitkin pitävät
Nixonin kehuskelua "uudesta ku­koistuskaudesta"
leukavoimiste^
luna (jawboning) ja toiveajatte­luna
twihsboning)..
Nixon;menetti Kennedylle vaa­litaistelun
kerran iaman vuoksi.
Nyt hän ei aio toistaa tätä ereh­dystä,
vaan antaa mieluummin
inflaation jatkua. Mihin se joh­taa,
sen näyttää tulevaisuus. :
ympärillä muodostuu loppujen lo­puksi
avoimeksi. Hallitus ei voi
viedä Englantia ja sen kansaa
mitään takatietä tai hämäyskei-noin
EEC:hen.EHei hallitus pal­jasta
oi'keita laskelmia ja nume­roita,
niin Brysselissä ne kuiten­kin
paljastuvat. Kun ja jos jota­kin
ratkaisuja yritetään tehdä,
Englannin kansan on oltava täy­sin
perillä, mistä todella on ky­symys,
opposition taholta vakuu­tettiin.
,
— Libra.
Guinea edöllecn
valppaana
Conakry. — Sotatila, joka alkoi
22. marraskuuta, ei ole vielä päät­tynyt,
sanotaan Guinean Armeijan
johdon julkaisemassasa tiedonannos­sa.
Armeijan johto tiedottaa paikal­lisille,
varsinkin Keski- ja Yia-Gui-nean
alueiden viranomaisille, että
portugalilaiset suunnittelevat uutta
hyökkäystä. Palkkasoturijoukkoja
on keskitetty Bissauhun, mistä kär
sin ne voivat hyökätä.
Guinean johto on ryhtynyt toi­menpiteisiin
mahdollisen hyökkäyk­sen
varalta. Niinpä on esitetty kut­su
saapua armeijaan niille, jotka
ovat palvelleet vuosina 1966—69
armeijassa.
Presidentin taloudellisten neu­vonantajien
neuvosto (CEA) on
.syyltän}^ öljy- ja rakennusteolli­suuden
ohella rautatieyhtiöitä,
lentoj'-htiöitä ja yksityistä liiken­nepalvelua
sekä auto- ja kupari­teollisuutta
hallituksen uiflaatio-
'.a • vastustavan politiikan louk­kaamisesta.
CEA on selittänyt,
että suuryhtiöt nostavat hintoja
mIelivaitaisesti ja pienet seuraa^
vat niiden esimerkkiä.
Vielä ennen maraskuun väli­vaaleja
Nixon esiintyi ammatti-hittojen
ystävänä. Hän antoi va­lokuvata
itsensä rakennustyöläis­ten
(hard hatsV parissa tähtili-pun
hulmutessa. Eräät rakennus­työläiset
nimittäin antoivat tu­kensa
Nixonin Vietnamin politii­kalle
ja nuorisoon kohdistuville
sortotoimille. Nyt kerrotaan ra­kennustyöläisten
tarkistavan kan
taansa Nixonin politiikkaan näh­den.
Neekerit kärsivät eniten työt
tömyydestä. Heidän lisäkseen
työttömyys on alkanut nyt koh
distua myös ammattitaitoiseen
valkoihoiseen työvoimaan ja
vatkokaulustyöntekijöihin ku­ten
insinööreihin, teknikoihin
jne., joita pidetään perinteelli­sesti
republikaanien äänestäjin
Pravda Euroopan
.<urvakokou1(sesta
Moskova. ; — .Euroopan turvalli­suuskokouksen
koollekutsumisen tar­ve
on itse elämän sanelema, kirjoit­t
i N =koIaiBragin Pravdassa hiljat­tain..
Varsovan sopimusmaiden neuvoa-antavan
komitean lausunnon saa-
/masla vastaanotosta päätellen rea-lisesti
ajattelevat poliitikot Länsi-
Euroopassa ja jopa NATO.n leureis-sa
katsovat, että nyt ei enää riitä
vain periaatteellisen kannatuksen
antaminen neuvottelukokousajatuk-selle.
Useat Länsi^Euroopan maiden
ulkcministerit kannattivat vastoin
Wa.<)hinglonin sanelua Brysselissä
pidetyssä NATO:n kokouksessa siir­tymistä
multilateraalisiin yhteyden­ottoihin
Euroopan turvakokouksen
valmistelemisen alalla.
Sama pyrkimys ihneni myös eräi­den
Euroopan neuvostojen ministeri­kokouksen
osanottajien puheenvuo­roissa
12. 12. Pariisissa.
Tästä huolimatta, ilmeisesti Brys­selissä
pidetyn kokouksen päätösten
vaikutuksesta, tässäkin kokouksessa
puhuUiin turvakokouksen koollekut­sumisen
"ennakkoehdoista", joilla ei
ole mitään tekemistä turvakokouk­sen
kysymysten kanssa.
Tiettyjen NATO-piirien kiertelys­tä
huolimatta ne eivät kykene hillit-
.semaan uusia tuulia Euroopassa.
Euroopan t u r v ^ k o u k s e n koollekut­suminen
on meidän päiviemme ajan­kohtainen
ongelma, kirjoittaa Bra-gin.
B H ^ ^ ^ ^ PAJ^^MPt NÄIN? t
K. R. 2, Party, Souud- — Mar- \
r^kuussa kiitin tällä palstalla \
Sudburyn Bävd kuoron järjestä- •
mässä tilaisuudessa saamastaniv
sievästä arpavoitosta ja se heratr •
ti lehtemme lukijoissa huomiota ;
aina Victoriassa, British Columrjf
biaa myöten. Tämän johdosta
ajattelin, että kirjoitan uudesr i
t a ^ , sillä.Sudburyn voitosta-Al­koi-
k^l^onajnen sarja." '. s/ •
Seuraavaksi tuli Port.Arthuri»
osaston Kaiku-kuoron järjestä- ;
mistä kekkereistä matto, josta r
lausun kiitokset kuorolle ja pake­tin
lähettäjälle. ^ '
Heti tämän jälkeen tuli Toron-v
ton "Kultaisen Iän Kerholta" oi­kein
hyvä englanninkielinen klr- '
ja "Finlandia-Profile of the
Country". Kiitos tästä "laK" seu­raile
ja kirjan perille tuojalle.
Sanontaan, ettei salama .iske -
kahdesti samaan paikkaan, mut-
:a nyt se näyttää tehneen mi-aulle
sen kolme kertaa. •<
Palaan kuitenkin takaisin ot­sikossa
esiintyvään kysymykseen ^
"Ehkä on parempi näin", koska
minulla sattui olemaan hyyän on- -:
.nen aika ns. "lucky streak",'niin
olisiko mahtanut olla paras ostaa :
miljoona-arpoja tai nk. : Irish ^
3weep8takes, jotta olisi voittanut
oikein suuria summia?
Oma mielipiteeni asiasta on
kuitenkin vielä se, että yksilönä
olisi iso summa eduksi, mutta
olen aina ollut joukkotoiminnan
tukija ja jos me vain katsoisim­me
yksilöetujamme, niin meidän
kulttuurir ja joukkotoimintanune
olisi kuollut jo ennen kuin.^se :
pääsi edes kunnolla alkuunsa-kaan.
Tämän vuoksi ostan edelleen- '
Idn joukkotoiminnan eduksi myy­täviä
pikkuarpoja, en näitäkään
varsinaisen voiton toivossa, vaan
tukeakseni joukkojen . yhteistoi­mintaa.
Toivon, että tämän luki­jatkin
yhtyvät mielipiteeseeni ja
:oimivat samalla tapaa.
— W. Jokela.
Neuvostailiitto solmi
suhteet Guyanaan
Gcorgetown. — Guayana j a Neu­vostoliitto
ovat solmineet diplo­maattisuhteet,
ilmoitti Guayanan
ulkoministeriö lauantai-iltana.
Kolme kuukautta sitten Guayanan
pääministeri Forbes - Burnham pää­si
periaatesopimukseen suhteiden
solmimisesta Lontoossa Neuvosto­liiton
suurlähettilään kanssa käy­missään
neuvotteluissa.
Temppeleitä pelas­tetaan
Egyptissä
Kairo. — Kairossa on allekirjoi­tettu
kansainvälinen sopimus yhteis-vöstä,
jonka tarkoituksena on pe­lastaa
muinaisegyptiläiset temppe-
Ut, joita uhkaa veden alle jääminen,
kun rakennetaan vesisäiliötä Assua-nin
hydroteknisten laitteiden yhtey­teen.
Sopimuksen . allekirjoittivat 25
maata ja muistomerkkien pelastus­työstä
huolehtii UNESCO. I^ohnan-neksen
kustannuksista maksaa ,YA-T:
n hallitus, j a muun osan sopimuk­sen
allekirjoittaneet maat.
Kyseessä olevat temppelit ovat
toinen muinaisegyptiläisen arkkiteh­tuurin
kokoelma, mikä pelastetaan
veden valtaan joutumasta. Vuonna
1968, myös UNESCON avulla, suo­ritettiin
vastaavanlainen Abu Sun-belin
temppeleiden pelastustyö siir­tämällä
ne uuteen paikkaan.
Apteeildit valtiolle
Tukholma. — Ruotsin hallituk­sen
päätöksen mukaisesti siirty­vät
maan apteekit vuodenvaih­teessa
valtion Apoteksbotaget-ni-.
misen yhtiön omistukseen. Uu­den
yhtiön osakkeista omistaa
valtio % ja apteekkariyhdistyk-sen
säätiö loput. Yhtiön johtoa
kunnan puheenjohtaja on tukhol­malainen
apteekkari Rune Lönn­gren
ja toimitusjohtaja KP:n joh­taja
Ake Nohrlander. Nyt päät­tyvä
apteekkioikeuksien myöntä­minen
yksityisillg} henkilöille sai
Ruotsissa alkunsa jo 1500-luvulla.
PÄIVÄN PAKINA
VSAn "SOTAVANGEISTA
Nähtyään Pohjois-Vietnamin
pommitusmatkalla alas ammu­tun
miehensä Walter E . Wilber-in
ensimmäisen kerran lähes 3
vuoden (32 kuukauden) aika­na
televisioruudulta, mrs. Jean
Wilber sanoi, että se täytti hä­net
"ilolla ja rakkaudella".
Eikä suinkaan suotta, sillä
Wilber ja kumppanit olivat i l ­meisesti
hyvinvolvan-ja terveen .
näköisiä;
Kukaan ei halua olla vankeu­dessa.
Mikään vankilaolo ei vas^
taa siviilioloa. Mutta kun meil­le
on kerrottu presidentti Rich­ard
Nixonia myöten, että Poli-jois-
Vietnamissa . sotavankeu­dessa
olevat amerikkalaiset len­täjät
ovat Hanoin "barbaarisen
ja epäinhimillisen suhtautumi­sen
kohteeksi" joutuneita, niin ^
näiden sotavankien ilmeinen hy-vinvoipaisuUB
ei voinut todella­kaan
aiheuttaa esim. mrs. Wil-bcrille
muuta kuin "iloa ja rak­kautta".
Toisenlaista murinaa luiuhii
kuitenkin VVaaliingtonista, eikä
sekään mikään ihme ollut, sillä
näillä vangeilla ei Ollut aina­kaan
ilon; ja riemun aihetta
oman maansa hallituksen edcs-ottnmisistu.
Kysymys on tietenkin viime
sunnuntaina ensin täällä Cana-dassa,
GBC:n televisioverkostos­sa
ja sitten myöhemmin Yhdys-valloi.
s.sa. nähdystä ja kuullusta
amerikkalaisten sotavankien te­levisiohaastattelusta.
Mainitun haastattelun suorit­ti
joulupäivänä CBC:n kommen­taattori
Michael Maclcar yhdes-
, sä erään japanilaisen TVrvalo-kuvaajan
kanss:i jossakin Poh-jois-
Vietnamissa olevalla sota­vankileirillä.
"
Haastattelufilmin yhteydes­sä
nähtiin noin 30 vankia, .mut­ta
varainaisia haastattelulau­suntoja
saatiin, vain kahdelta,
40-vuoliaalta Walter E. Wilberil
ta ja 38-vuotiaulta Robert J.
Scliwitzcrilta, kummatkin USAn
laivaston lentäjiä.
Haastattelun yhteydessä nä­mä
miehet sanoivat, että heillä,
on ollut filmiesityksiä, tilaisuus
vierailla Hanoin museoissa,
myös soia-alan museoissa, ja
että heillä on käytettävissä hy­vä
kirjasto missä on riinsaästi
amerikkulaisten kirjailijain tuot
teita.-'^
Haastattelun yhteydessä näy
tettiih heidän 'Isollinsä'^ ja myös
luntöpuUon pelipaikkansa, missä
hc saavat oman lausuntonsa mu­kaan
jokapäiväisen tilaisuuden
liikuntaan.
Haastattelutilaisuuden loppu­puolessa
nämä kaksi sotavankia
esitti yksimielisen kannan, että
Vietnamin sota pitää lopettaa
ja "lopettaa se nyt".
"Meidän on lopetettava tämä
sota ja siihen ei ole muuta kei­noa
kuin se, että vedämme ase­voimamme
pois Vietnamista.
Sen jälkeen vietnamilaiset voi­vat
ratkaista itse ongelmansa"
selitti muistaaksemme Walter„E.
Wilber.
Schwitzer myönsi-asiallisesti
puhuen kumppaninsa mielipi­teen
sanoen omasta puolestaan,
että "minä olen suuresti huo­lissani
maastani, minusta tun­tuu,
että minun maatani ja Viet­namia
ei voida palvella sodan
jatkamisella, huolimatta siitä,
mitkä ovat (sodan) syynä ja
aiheuttajana. Minun mielestäni
ei ole järkeä pöyhiä sitä, kuka
on ollut oikeassa ja kuka vää­rässä.
Se on toteennäytetty, mi­käli
on kysymys minusta." i
Näin nämä Pohjois-Vietnamin
pommitusmatkalla alas aramuj-tut
amerikkalaiset lentäjät. ./
Heitä sanotaan sotavangeiksi
ja Washington on Vaatinut iiaik-kieh
"sotavankiensa vapautta­mista"
— vaikka mitään sotaa
ei ole julistetta amerikkalaisten
toimesta sen paremmin Pohjols-kuin
Etelä-Vietnamiakaan vas­taan.
Olkoon viimeksimainittujen
seikkojen kanssa niin tai näin,
mutta kiertämätön tosiasia on,
että nyt televisioruudulta näh­dyt
amerikkalaisvangit ovat i l ­meisesti
olleet kuin herran kuk­karossa
verrattuna My Lain ky­län
murhattuihin siviilivankei-
• •hin.
Amerikkalaiset ovat itse Ge­neven
sopimusta loukaten syyl­listyneet
vankien kidutuksiin,
mistä olemme saaneet kuvia te­le
visioruuduHta ja sanomalehdis
tä ja kirjoista.
Pantakoon lopuksi merkille
yhteiskunnallisesti läpeensä
"Toivottomaksi" osoittautunut
Bob Hope (Toivo) joka suoritti
joulun aikana seitsemännen pe­räkkäisen
viihdytys ja kiihoitus-matkan
Yhdysvaltain sotilaiden
tukiasemille Etelä-Vietnamiin.
AP:n seUtykscn mukaan hän
oli siellä puhunut haastatteluti­laisuudessa
haudan rauhasta —-
eli että "me voitamme tämän
(sodan) . . . "
Mr."Toivottomuus" on tun­nettu
likaisen kaksimielisistä ja
karkean tylsistä äärioikeistolai­sista
kaskuistaan. Mutta puhe
Vietnamin sodan "voittamises­ta"
ön herran vuonna •1'970'ty­peryyden
huippunäyte.
—- Känsäkoura. \