Vapaus, June 21, 1958

              \
- S i v u 2 ; I^iiaiitaina, kesak. 2;i p. — Saturday, Jime 21, 1958
Tel^ithones: Bus. Of f ice 0& 4-4264;
Editori«l Office OS, 4-4Q65. Manager
E. SulcsL Editor W. Ekjund. Mailing
addressr Bar 69, Sudbuiy, €lltarlo.
Iur:|i0«a#(^ Post
Vimaihi^Oaäxeaag4M^ st 100-102
Klm W^\$adlMinr^ Ont. Caauoa.
Canadaas» • 1 tl*. 8^
YbdmittoSm: l vk. 8.00 6 Uc. 430
Suomessi: > 1 vk. 8.50 6 Utl 4.75
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
\
W. Siat Torotttoäta tSyttlS^ tk. 21
pfefi vis Vuotta. ÖnhM i>äivänsant
kartUel r
f>iläisi bajeiitaa kauppaansa
ir!artairibin iralmminfctjPOT tunnusti aTähuoneessa vanie maaiiantai-na,
että Canadan täfous^mä on saanut iskun viime vuonna.
' ' . 1^ etia tu(>tttiden kysyntä ulkomailla on vähentynyt
jä' ^uenti ph sai johdosta väKoatynyt ja siksi monilla teollisuusaloilla
öh'iiÄdöttti vä£iehtämää^ tuotantoa ja souii määrä työläisiä on
jöiitMnut tyotfdmyyteeh., Rahaministeri Flemming tunnusti, että
V. 1^57 palkkojen nousun "söi" elinkustannusten edelleen kohoa-mjuini.'
. ~
Työttömien lisääntyminen oU huomattava, sanoi hän. Hän va­litti
t a n ^ johtuvan työvoimamäärän jyrkästä noususta, johon oli
^^iibittamut «riiu}i^ maahan tulemineii. .
,;|^haniinisteri ei luonnollisestikaan sanonut mitään siitä miksi
Cännlah k^ ulkomaiden kanssa väheni. VieE vähemmän hän
eanoiy «tta se johtui «menkaikkea nykyisen konservatuvlhallituksen
ulK^tiikasta.
''^yirisMti on tunnettua se tosiasia, etta länsivallat,* erikoisesti
IHä^l^smdiäin ovat rajoittaneet vientiä sosialistisiin
ja toui^niinn iKoska vissit länsimaat eivät ole
ludttboeet kokonaan lakata tekfsnästä kaufqsaa näiden maiden kans­sa,
'iaun sitä vartäi on vabaJstettu vientikieitolistat Näitä listoja
^''ijftihiä» kertaan tarkastettu ja aina yksi ja toinen tavaralaji
ra piästltttu näiltä liriltä siksi koska useita sellaisia tavaralajeja
•viedään idkomailk sosialistisista ja kansandemokratian maista. Ku-vaavaiu
j o i d a^
tickm (ntiiulUf(fttty ^^v^ on toimittanut
haxkk(Hfautaa Britannialle. Sama koskee myöskin monia muita ta-varahjeja.
Jos (äinadan kaiippapoUti^ tehtäisim jyrkkä käänne, niin
rahaministerin ei tarvitsisi valittaa ulkomaiden kysynnän vähenty-miS^
Tosiasia ön se, että se vähäinenkin lähestyminen Xeuvostoliit-tO(
m ja Kilnaftn, jota viime vuosien aikana on havaittu, on tuotta­nut
hyviä tuloksia. Soajälkeen kun Canadan kauppadepartmentin
edusta^ kävi Kiinassa, on sinne myyty vehnää. -Kau[^valtuuskun-tite
vaih^anihen Cana»Ian ja Neuvostoliiton välilli^on lisännyt kaup­pavaihtoa
näiden maitten vällUä.
Dll faiitenkin valitettava, ettäXanadan kauppa sosialististen ja
kaosandemokraattistea maiden ^^llä.on vain vähän noussut Tähän
cm hdNUibUisesti -Vaikuttanut kaikkein enimmän se, että Canadan
halhtus cm liian örjamaisesti noudattanut Yhdysvaltain painostusta.
' <^nadan asukkaiden tulisi kaikin voimin paineistaa hallitusta
piMStamaan kaikld vientikiellot sosialistisiin ja kansandemokraattisiin
nai&n ja avata laafät käi^ipamahdollisuudet näiden maitten kanssa.
ios näin tditälsiln ensi tilassa, niin Canadan rahaministerin ei
tarvitasi tulevis^ budjettipuheissaan valittaa viennin vähehtymistä
|a< tyottSteyyttä, a l E 9 ^ vienti lisääntyisi ja kaikilla canadaläi-a
l h olisi mttävästi työi^ \
New Vork. — AFL—CIÖ Newsin
mukaan neekerit kärsivät kaikkein
enimmin nykyisestä taloudellisesta
lamakaudesta.
New Yorkin" valtion rotusortoa
vastustavan komission puheenjohta­ja
Charles Abrams sanoi tämän nii­den
tutkimusten perusteella, ' mitä
on toimitettu viimeisen 11 vuoden
ajan työttömyydestä.
Jokainen seitsemäs neekeri pn
työttömänä Yhdysvalloissa kun sen­sijaan
jokainen 14 valkoihoisista on
työttömänä, sanoi hän. Abrams sa­noi,
että syy miksi neekerit joutu­vat
enemmän kärsimään taloudelli­sesta
lamaannuksesta ovat seuraa­vat:
1. He kuuluvat suurimmalta osal­taan
palkannauttijoideh ryhmään
ja siksi he joutuvat kärsimään
enemmän joukkolomauttamisesta.
2. He työskentelevät enimmäk­seen
.järjestymättömillä työmailla jä
j heillä on vähemmän seniority-oi-maiinita
se, että harkkbraudan vienti Neuvostoliit- i keuksia niissä teollisuuksissa, joissa
he ovat union jäseninä.
3. Heillä on vähemmän koulusi­vistystä
ja harjoitusta-ammattityö­hön
ja eivät voi valita työpaikkoja
siinä määrin kuin valkoihoiset työ-pahimmin
lamakau­desta
USA:ssa
arvio F^hjdi^-Et^^ polipliai^
Iäiset
4. Rotuvaino.
; Canada: on kehittynyt teollisuusmaa ja siitä syystä maamme me-
Itistys on ensi kädessä riippuvainen ulkomaakaupasta. Viime aikoi­na
<ni ulfcomaakauCTKunme taivaalla näkynyt h)rvin uhkaavia pilviä
dka ainakaan vielä ole näkyvissä minkäänlaisia elpymisen merkkejä.
KäkiOe m tunnettua kuinka monien metallien ^^enti Canadasta
on jatkuvasti laskenut. Esimerkiksi sellaisten tärkeiden metallien
Vienti; kUtal nikkelih, kup^n, sinkin, lyijyn, raudan jne. on jatku­v
a välMäitynyt. I Tämän johdosta INCO: n tuotantolaitoksista vä-h^
Dhettiin noin 1,500 työläistä, Britannian kaiAros British CÖlumbias^
s i s u l j j i e ^ ^ TraOin lyijysulattimo vähentää tuotantoaan samoin­kuin
Ungavassa ja Quebecin pohjoisosassa olevien rautakaivosten
tuotantoa on niinikään huomattavasti vähennetty.
; - T ä b ^ tiet^ vaikuttanut ennenkaikkea se, että Yhdysval­lat
on ostsmut latinalaisen Amerikan maista halvalla työvoimalla
Hoskova. — Sovetskaja Rosäija-lehti
julkaisi huomiötaherättäneen
pääkirjoituksen, jossa kosketellaan
Tukholmassa avattavan aseistarii­suntaa
ja kansainvälistä yhteistyötä
edistävän maailmankongressin mah-doilisQuksia.
Kansojen edustajat kokoontuvat
Tukholmaan käsittelemään, uusia
konkreettisia tehtäviä, jotka ovat
syntyneet kansainvälisten suhteiden
tibtdttuja metalleja ja Canadan metallien vlenniOe Yhdysvaltoihin A;.*'!S„'f»?.i,.^J?.^^^^^^ sanotaan
Etelä-Afrildca on
sumin uraanin tuottaja
Lontoo. — Etelä-Afrikka usko­taan
nykyään olevan suurin urani-oksiidin
tuottaja, sanottiin viime
viikolla julkaistussa Barclays-pan-kin
raportissa.
Siinä sanottiin, että Etelä Afrik­ka
tuotti V. 1956 4.000 tonnia uraa-nioksiidia,
eli 20 prosenttia koko
maailman tuotannosta, niiden mu­kana
Neuvostoliiton' ttiotanta
"Tuottaessaan 5,709 tonnia ura-nioksiidia
v. 1957, niin Etelä-Afri­kan
Otaksiitaan tuottan-^en enem­män
nranioksiidia kuin mikään
muu maaUmassa", isanotaan rapor­t
i n - m u t t a samalla sanotaan, että
Etelä-Afrikan uraanioksiidi on ar­voltaan
huonompaa kuin Canadan
ja Yhdysvaltain uranipksiidi.. .
On hyvät mahdollisaudet vdoi-taa
sellainen molemminpuolisen,
luottamuksien ilmapiiri, jjofca :on;
luonteenoma^ta NeuvostöJiJton j a ;
Suomen suhteille/kaikkiin Poh-jois-
Euroopan maihin,: [ kirjoittaa
neuvostoliittolainen ulkopoliitti­nen
huomioitsija V. Mustangov
SIBn välittämässä artikkelissa
"Neuvostoliitto ja puolueettomat ^
maat". Suomen ja Ruotsin puo­lueettomuus
yhdistyneenä naapu­rimaiden
Tanskan ja Norjan kiel­täytymiseen
sijoittamasta alueel­leen
ydinaseita ja tukikohtia, ku­ten
näiden maiden hallitusten ny­kyinen
asenne osoittaa, lUo hyvät
edellyt>'kset koko tämän atomi­aseista
vapaan maantieteellisen
alueen muuttamiselle kestävän
rauhan vyöhykkeeksi, jatkaa k i r - ;
joittaja. Pohjois-Euroopan mai­den
monessa tärkeässä kysymyk­sessä
omaksuma asenne, joka on
mm. julkituoto hiljattain Skandi­navian
maiden Tukholmassa ko­koontuneen
ulkoministerikonfe-renssin
kommunikeassa, antaa ai­heen
toivoa, että nämä maat läh­tevät
kulkemaan juuri tällaisr
ta tietä, joka edellyttää luotta­muksen
ilmapiirin vahvistumista
Skandinavian maiden ja Itäme­ren
alueella, ja etteivät nämä
maat rupea pyörimään hyödyttö­män
tuuliviirin lailla, jokaisen
kansainvälisen tuulen henkäyk­sessä.
Kirjoittaja korostaa sotilasliitto­jen
ulkopuolella olevien maiden,
sellaisten kuin Suomen, Ruotsin,
Itävallan, Sveitsin sekä Intian ja
Indonesian, osuutta lujittaessa kan­sainvälistä
luottamusta ja estettäes­sä
sotilaallisten selkkausten synty­mistä.
Pysyttäytyminen puolueetto­muuslinjalla
on esim. Suomen koh­dalta
johtanut siihen, ettei sen tar­vitse
käyttää suuria summia kan-sallistulostaan
sotilastarkoituksiin,
että taloudelliset suhteet niin län­teen
kuin itäänkin kehittyvät suo­tuisasti
ja että maan väestö voi olla
varma siitä, ettei sen tarvitse käy­dä
sotaa valtamerentakaisen "Setä
Samin" voiton puolesta. Haluaisim­me,
toteaa kirjoittaja, että sama
linja jatkuisi tulevaisuudessakin —
ei yksityisten valtiomiesten politiik-,
kana, vaan maittemme kansojen po­litiikkana.
Neuvostoliitossa suhtau­dutaan
myönteisesti myös Ruotsin,
VAKAVIA TEHTÄVIÄ
TO jäljestetty orflaista esteifäl
* lEaikki nämä ovat tosiasioita, joita ei voida vaitiololla sivuuttaa.
Sjimalla on ot^tava hiuimioon se tosiasia, että Canadan vehnän
niyynti on yhtoiä tärkeimmistä vientiongelmistamme ja siihen kiinni­tetään
suurta huomiota äskettäin ilmestyn^ssä Nova Scotian pankin
julkaisemassa raportisä;
; <Rap(Mrtissa sanotaan, että vaikka Canadasta on viety viime sadon
Vdmäa enemmän kuin edellisinä vuosina, niin sittenkin meillä on täl­lä
faetkiälä noin 640,OCD,000 biishelia ylijäämävehnää varastoissa.
g^deDisena vuonna oli meillä samaan aikaan 730,000,000 bushelia
ylijäaniävehnää varastmssa, joka oli ennätysmäärä,
. jRaporttSsa huomautetaan, että viime vuoden keskikesällä oli
neljänä'suurimmallh vdinan^nratimaalb (Canädalla, Yhdysvalloil­la,
A ^ t i i n a l l a ja Ausfa^ialla) ylijaämäve&iää 1,900,000,000 bushe-liji
ja että vaikka vdinän.myynnit ovat lisääntyneet, niin sittenkin
tuotanto <MI ylittänyt kysynnän.
TässS pankin lausunnossa ei tietysti mainita mitään siitä, että_
monissa tAnillisesti kehittymättomis^ maissa nähdään nälkää ja
näille kansonie tulia, kdnolla millä hyvänsä, toimittaa riittävästi
vjfchhSä ja taata ettdvät ihinisernäissä maissa joutuisi jatkuvasti ole­nkaan
aUravittuja. ^
> (Kyhäyksessä olevan pankin raportissa todetaan yksi tärkeä
sokka ja.se on se, että Canadan vehnän viennin tiellä on pääasiassa
Yhdvsvallat Yhdysvalloissa tuotetaan nykyään enemmän vehää
cMikeriä kohti kuhi koskaan aikaisemmin. Vv. l-QSö—57 Canädalla
oli SUiiri ylijäämävarasto vehnää. "Sen myyntiä haittasi se kun Yh-.
dysvaHat ryhtjri dun^i^iaamaan ylijäämävehnäänsä entisille canada-faisflle
markklntNlle. Tämän johdosta Canadan vehnänvienti miltei
tyKfalyl *Näln (dl asianlaita vaikka maailman vehnämarkknoilla
niyjrtuh enemmän vehnää kum koskaan aikaisemmin.
Pankin raportissa d nähdä liel[^j)oa' ulospääsyä Canadan vehnä-iriyydtiongdlniasta.
Ihmisten li^äntymisen kautta johtuva kulutuk­sen
laajeneminen on yerin hidasta. 'Kuitenkin Jopussa nostetaan
vjerhfka yhdestä mahdollisuudesta ja sanotaan, että jos Kiinasta mah-doBIsesti
saataisiin aiuri ostaja, niin se ratkaisisi pulman.
' Täis^- yhteydessä on huomattava se, että viime sadon myynnin
lUäälityikEnäi verrattuna eddlisieen vuoteen johtuu pääasiassa siitä,
ett2\sösia^tiset ja kansandemokraattiset maat ovat ostaneet sitä
lumm^ tiflh" edegblnil vuosina. <Kiina on monien vuosien jäl-ll)
een;«dhattu^ Sen ostot ovat \nelä olleet suh-teelKsen
pieniä. Olutta saunudb on todettava, että kun Canadan
Boni^fcoQgisa irieva kauppakonussiöneri yCiäSs kauppadepartmentin
tdife^ji iivivät jdkin aiki sitten Kiinassa erikois^ti tunnustekmas-s
i vdi^iin myjmnln mahdollisuuksia, niin siitä saatiin heti tubksia.
pääkirjoituksessa.
Rauha on tullut lujemmaksi, toi­veet
täyttävät yhä yarmemmin mil­joonien
ihmisten sydämet. Mutta
taivas kiiertotähtemme yllä ei ole
vielä pilvetön. Yhdysvaltain ja Eng-laimin
hsdlitsevat piirit jatkavat
edelleenkin atomi- ja vetypommien
-kokeiluja, Miljardeja dollareita ja
puntia käytetään asevarusteluun.
Maapallon eri alueille muodostetaan
sotatukikohtia ja rakettien lähetys­kenttiä.
Sellaisessa -tilanteessa on
rauhanpuolustajien liikkeen eteen
noussut vakavia tehtäviä, jotka on
vielä ratkaistava. *
Tukholman kongressiin kokoon­tuvat
eri rotuihin ja kansallisuuk­siin
kuuluvat eri poliittisia ja us­konnollisia
vakaumuksia edustavat
ihmiset esittävät kysymyksiä, miten
löydettäisun lyhin tie aseriisuntaan,
miten itikimmin aikaansaataisiin
yhtä yhteistoimikaa kaikkien mai­den
ja kansojen kesken.
Sovetskaja Rossijan pääkirjoituk­sessa
sanotaaq, että Tukholman
kongressin edustajain huomion kes­keisimpänä
asiana tulee olemaan
epäUemättU«Ieuvostoliitoa historial­lisen
merkityksen omaava päätös lo-ja
lEpäilemättä pankin rapo^^a
lyödään naulan kantaan kun siinä
viitataan Kiinan suuriin vehnä-markkinain
mahdollisuuksiin.
IXäiden markkinoiden saamiseksi
Canadalta vaaditaan myöskin po­liittisia
tekoja. Jos Canada tun­nustaisi
Kiinan kansanhallituksen,
joka on ennemmin taikka myöhem­min,
tunnustettava, niin Canadan
vehnälle avautuisi suuret markki­nat
ja kauppapolitiikkamme vai­kein
o^gdma ratkaistaisiin käden
käänteessä- Siksi on painostettava
hallitusta: tunniistamaan Kiinan
hallituksen, jonka se kerran aikai­semmin
oli miltei tunnustaa.
pettaa omalta öseltaan atomi-vetyasekokeilut.
Kaikkein nokkelimmatkaan por­varilliset
propagandistit ja tarkkai­lijat
eivät ole kyenneet perustele­maan,
s&ati sitten puolustelemaan
Yhdysvaltain ja Englannin kieltäy­tymistä
seurata tuota Neuvostolii­ton
jaloa ja inhimillistä esimerkkiä.
Kansat vaativat selvää ja täs­mällistä
vastausta neuvostoehdo-tuksiin
— todetaan pääkirjoitukses­sa.
Ne vaativat että johtaviön län-sivaltain
johtomiesten on luovutta­va
lörpöttelystä ja ryhdyttävä te­koihin.
Sovetskaja Rossi ja korostaa, että
Tukholman kokouksen valmistelut
ovat käynnissä kaikissa maissa kai­killa
mantereilla. Kansalaiskokouk­sissa
neuvostoihmiset antavat Tuk­holman
kokoukseen lähteville edus­tajilleen
evästyksiä taistella päättä­västi
sodan ehkäisemisen puoles­ta,
saattaa kokousedustajien tie­toon
neuvostoihmisten järkähtämä­tön
pyrkimys rai)haan ja kansojen
keskeiseen ystävyyteen.
• ••••
uhri
Svansea, Wale8. — Britannian
Legionah paikallisen osaston sih­teeri
W. F. Fra|icis sanoi täällä, että
eräs brittiläinen sotilas kuoli Joulu­saarilla
toimitetun I atoroipommirä-jähdyksestä
johtuneen radioaktiivi^
suuden saastuttamana. Hän selosti
kuinka sotilas oli saanut luusyövän
välittömänä seurauksena siitä, että
hän oli osallistunut koeräjäytyksen
toimeenpanemiseen.
Kahdenkymmenen vuoden ikäi­nen
pioneerijoukkojen jäsen Wil­liam
Brian Morris kuoli viime lau­antaina
sairästettuaan kuusi kuu­kautta.
KuolemansyyntutkimufiJtoi-mitettiin
maanantaina.
Legionan taholta väitettiin^ että
Morris sai tartunnan palvellessaan
pommien hävitysjoukossa. Toimes­saan
hänellä oli yllään suojavaat­teet
Eläkeministeriö oli kieltänyt soti­laalta
eläkkeen väittäen, että hänen
tilansa ei ollut johtunut atomipom-mikokeilusta
saadusta viasta. Legio-nan
sihteeri Francis ilmoittaa, että
asiasta vedotaan Britannian parla­mentin
yläkamarlin.
Itävallan ja muiden puolueettomien
niaiden politiikkaan.
Tämän y^hyistavat piyös Neuvos­toliiton
konkreettiset toimenpiteet
Sellainen Neuvostoliiton tunnettu
askel kuin luopuminen pitkäaikai­sesta
vuokraoikeudesta Porkkalan
alueeseen, •avunanto Intian ja Bir-man
tepllistainisessa, Indonesian ja
Yhdistyneen ATabitasavallan oi-keukisien
puolustaminen kansainvä­lisellä
näyttämöllä, valtiosopimuk­sen
solmiminen Itävallan kanssa.
Ruotsin valtioryhmittymistä vapaan
politiikan tunnustaminen, mikä i l ­menee
Neuvostoliiton ja Ruotsin
yhteisestä tiedonannosta huhtikuun
3 pnä 1956, puhuvat itse puolestaan.
PUOLUEETTOMIEN ÄÄNtÄ !
VAHVISTETTAVA
Neuvostoliitto on pitänyt ja tuliee
pitämään suuressa arvossa kaikkien
puolueettomien maiden ääntä asiois­sa,
jotka koskevat kansainvälisen
jännityksen lieventämistä ja kyl­män
sodan poistamista. Vastoin län-sivaltioiden
vehkeilyjä, joiden tar­koituksena
on rajoittaa puolueetto­mien
maiden mahdollisuutta puhua
täyteen ääneen kansainvälisissä ko-icouksissa
.ja aseriisuntaa pohtivissa
ilimissä, N L on puoltanut puolueet­tomien
maiden edustuksen laajen-camista
näissä eliinissä siten, että
•auhan vyöhykkeeseen kuuluvat val­tiot
muodostaisivat toisen puolen
näiden elinten jäsenistä, jolloin
agressiivisilla ryhmittymillä ei olisi
enemmistöä niissä.
Tällä hetkellä kansainvälisen po­litiikan
tärkein kysymys on taistelu
huipputason konferenssin kokoon-kutsumisen
puolesta. Ja tässä ta­vattoman
tärkeässä kysymyksessä
SNTL on osoittanut suurta luotta­musta
puolueettomia maita kohtaan
ehdottaessaan, että myös näiden
edustajat kutsuttaisiin osallistu­maan
tähän konferenssiin.
EI SEKAANTUMISTA SISÄISIIN
ASIOIHIN
SNTL noudattaa tiukasti linjaa,
joka edellyttää sel^aantumattomuut-ta
puolueettomien maiden asioihin.
Näiden maiden ja NLn välisten ys­tävällisten
suhteiden vastustajat ei­vät
voi löytää propagandaansa var­ten
. minkäänlaisia edes tosiseikko­jen'
kaltaisia asioita, jotka voisivat
osoittaaNLnpuolelta minkäänlais­ta
"sekaaiitumista asioihin". Päin­vastoin
SNTL on aina* osoittanut
ymmärtämystä puolueettomien mai­den
tarpeita kohtaan ja on ottanut
niiden toivomukset huomioon.
Tässä yhteydessä suomalaisen lu­kijan
on syytä muistaa vaikkapa
lainojen myöntäminen Suomelle se­kä
NLn suostuminen neuvottele­maan
suomalaisten kanssa Saimaan
kanavan käytöstä. Kaikki NLn toi­menpiteet
todistavat seh tuntemaa
syvää luottamusta puolueettomiin
maihin sekä NLn antamaa tunnus­tusta
puolueettomien maiden myön­teisestä
osuudesta nykytilanteeseeiJ.
Suurimmat länsivallat eivät taas
suhtaudu hyväksyvästi puolueetto­muuden
aatteeseen, koska näkevät
siinä uhkan oraille sotasuunnitel­milleen.
Näiden lehdistö valittaa,
että puolueettomuuden henki jär­sii
NATOa. Niiden propaganda pon­nistelee
puolueettomuuden aatteen
halventamiseksi maailman kansojen
silmissä.
Näihin yhtyvät joidenkin äänet
npyös puolueettomista maista. Nämä
äärimmäisten oikeistopiirien näkö­kantaa
kuvastavat äänet eivät ole
kovinkaan moniluki^isia eivätkä ne
määrää säätä yhteiskunnallisessa
mielipiteessä, mutta aika ajoin ne
kuitenkin kuuluvat etenkin näiden
maiden lehdistössä.
SOTA J A PUOLUiSeTn)MUUS
Joskus kuulee sanottavan, että
suursodassa;; nykjrail^aiisia tuhoasei­ta
käytettäessä ety^ ji^enet maa^
voi säilyttää puoiueettomuuttaan.
Jos tulipalo riehuu talossa, ei kan­nata
ylittää pelastautumista piilot-tumalla
komeroon, sanovat puo­lueettomuuden
vastustajat. Tällai­set
väitteet.ovat perusteiltaan vää­riä.
Ensinnäkin puolueettomilla mail­la
on kaikki mahdollisuudet pysy­tellä
sotatoimien ulkopuolella siinä­kin
tapauksessa, että hyökkääjien,
onnistuu päästää sota valloilleen.
Sitä paitsi puolueettomuus ei mer­kitse
piiloutumista komeroon. Puo-.
lueettomilla mailla on inahdollisuus
taistella tulen * vaaraa vastaan ja
estää tulipalon syttyminen.
AKTIIVINEN
PUOLUEETTOMUUS
Useimmat puolueettomat maat
ovat nykyisin siirtymässä aktiivisen
puolueettomuuden linjalle. Aktiivi­nen
puolueettomuus merkitsee pyr­kimystä
kaiken sellaisen toiminnan
tukemiseen, jonka tavoitteena ön
kansainvälisen jännityksen lieventä­minen.
Niinpä puolueettomilla mail­la
oli vaikutuksensa Korean'jä Indor
Kiinan selkkausten rauhanomaiseen
selvittämiseen puolueettomiin ko­missioihin
lähettämiensä edustajien
kautta. Intia j a Ruotsi ovat tehneet
merkittäviä esityksiä aseistariisun­ta-
asiassa Yhdistyneet Kansakun­nat-
järjestössä. Erityinen sijansa on'
puolueettomien maiden esityksestä
tehdyllä päätöslauselmalla erilaisia
poliittisia järjestelmiä edustavien
valtioiden rauhanomaisesta rinnak­kainelosta,
jonka YKn yleiskokous
hyväksyi ylcsimielisesti.
On ilahduttavaa panna merkille,
että puolueettoniat maat ovat otta­neet
ymmärtämyksellä vastaan Neu­vostoliiton
historiallisen päätöksen
ydinasekokeilujen oma-aloitteisesta
lopettamisesta.
Suomen hallituksen päämies kir­joitti
vastauksessaan Neuvostoliiton
hallituksen ilmoitukseen tästä toi­menpiteestä
seuraavaa: Sallikaa mi­nun
ilmoittaa, että Suomed hallitus
tervehtii tyydytyksellä neuvostohal­lituksen
päätöstä. Suomen hallitus
yhtyy Teidän, Herra Puheenjohta­ja,
käsityl(seenne siitä, että tämä
päätös on käytännön teko, joka hel­pottaa
eteenpäinmenoa kohti lopul­lista
ratkaisua tehtävässä, joka on
kansojen täydellinen vapauttami­nen
atomisodan vaarasta.
KATSANTOKANNAT YHTEEN
Näinollen tosiasiat osoittavat, että
Neuvostoliiton ja puolueettomien
maiden katsantokannat osuvat yh­teen
useissa rauhan säilyttämistä
koskevissa kysymyksissä. Puolueet­tomien
maiden ja Neuvostoliiton
yhteistoiminnan kaikinpuolinen voi-mistaminien,
uusien yhtymäkohtien
esilletuominen^ toimiminen siten,
ettei j^ubliieettomia maita saataisi
vedetj£si mukaan niidöh eduille
vieraisiin seikkailuihin, joita kan­sainväliset
hyökk^haluiset piirit
järjestävät, aktiivinen tuki kansain­välisen
luottamuksen vahvistami­seen
tähtää^älle toimenpiteille, nä­mä
oyat niiden ihmisten tehtäviä
puolueettoinissa maissa, jotka tah­tovat
maittensä pysyvän puolueetto­mina,
kansainväliset jännityksen
Uevenev.än ja räuhäuy lujittuvan
maailman kaikkien maiden välillä.
S I T Ä i l l l i l l i i^
JK
ENGLANNISSA
"Mitä te oikem meinaatte?" ky-s^
matkustaja taksa-auton ajurilta.
"Pyysin teidät viemään minut Vic­torian
asemalta Leicestorin totille
ja nyt me öleihme siyuuttanieet nel­jännen
kerran St Paulin kirkon."
"Anteeksi", sanoi ajuri, "tuulin
teitä amerikkalaiseksi." ,
ELXyiX RAUNIOITA
Rikais perijätär.oli saapunut ko­tiinsa
.Ranskaan tekoaltaan mat­kaltaan.
Eräs tuttava kysiyi:
Näitkö si^lä paljon vanhoja
raunioita?
— Kyllä, ja ainakin kuusi heistä
teki minulle naimatarjouksen.
• «I
vitiriiyoHi^^ M^^^^ ISissa
Moskoviu---Neuvostoliiton minis­terineuvoston
alais6n . u l k o m a i s ia
kulttuurisuhteita hoitavan valtion
komitean puheenjohtaja G. ZhUkov
kirjoittaa Pravdassa julkaistussa
artikkelissaan:
— SNTLn kansainväliset suhteet
eivät ole koskaan olleet niin laajat
kuin nyt. Esimerkkinä haluaisin
mainita, niiten lokakuussa 1955 her­ra
DuUes' pyrkiessään opettamaan
SNTLoa ja asettam^ USAn käy­tännön
meille esimerkiksi, julisti
ylpeänä, että "monet ihmiset muis­ta
maista!' käyvät USAssa. Väit­teensä
tueksi hän esitti numerotie­toja,
joiden mukaan USAssa käy
vuosittain 450.000 ulkomaalaista.
Neuvostoliitossa on kuitenkin vuon­na
1956 käynyt 486.000 ja vuonna
Voivaltuu^imta lähti
Su'omesta Moidcovaän
Helslnlu. — Viime viikon lopulla
lähti Suomesta n.s. voivaltuuskunta
Moskovaan. Valtuuskuntaan kuulu
vat Valion ja valtion viljavaraston
johtajat ym. asiantuntijoita.
Mitä ehdotuksia kummaltakin
puolelta tullaan tekemään, ei vielä
ole tiedossa, mutta luultavaa on,
että voita vaihdetaan vehnään ja
muihin viljatuotteisiin.
Islanti ei salli
ohjtistiiädikohtia
Islanti ei^ tule sallimaan ohjustu­kikohtien,
rakentamista alueelleen,
joista voitaisiin hyökätä, toisia mai­ta
vastaan, sanoi p^nUnisteri Jo­hansson
viime viikolla parlamentis­sa,
.amerikkalaisten joukkojen sal­liminen
Islannin alueelta merkitsee
pelkästään puolustustarkoitusta, sa­noi
hän. Nämä joukot on sijoitettu
Kleflavikin lentokentälle ja sopi­mus
voidaan'peruuttaa kuuden kuu­kauden
irtisanomisajan päätyttyä.
1957 jopa 55Ö.O00 ulkomaalaista.
Myös ulkomailla vierailevien neu­vostoihmisten
lukumäärä kasvaa jat­kuvasti
Vuonna 1955 Genevessä
DuUes mainitsi, etl!ä "amerikkalai-^
set pitävät matkustelemisesta", mut­ta
neuvostoihmisillekään tämä har-dastus
ei ole outo. VuOnna 1956
kävi ulkomailla 561.000 neuvosto­kansalaista
ja vuonna 1957 yli
716.000.
ZhUkov huomauttaa, että eräät
piirit AUantin liiton jäsenmaissa
olisivat hyvin halukkaita sulkemaan
kaikki pääsytiet ulkomaiUe niin
SNTLn kuin. muidenkin sosialistis­ten
maiden kansalaisilta. Nämä
kansainväliset suhteet kehittyvät
kuitenkin yhä aktiivisemmin ja he-helmällisemmin
huolimatta taantu-musvoimista,
jotka pelkäävät tie­teellistä
sekä kulttuurivaihtoa, sosia­lististen
maiden kanssa. Tämän
kulttuurivaihdon lujan perustan
muodostavat kansainväliset sopi-,
mukset jotka määrittelevät tämän
vaihdon auipmitelmallisuuden. Täl­laisia
tieteistä ja kulttuurivaihtoa
koskevia sopimuksia SNTL on sol­minut
noin 90.
Sosialististen maiden kanssa sol­mittavia
kulttuurisuhteita vastusta­vien
keskuudessa on viime aikoina
alettu käsittää, että näitä suhteita
avoimesti vastustava tähän saakka
noudatettu asenne on täydelleen
epäonnistunut
Neuvostoihmiset omasta puoles­taan
kannattavat laajaa tieteellistä
ja kulttuurivjöhtoa, joka on omiaan
edistämään kansojen kesken yhteis­ymmärrystä
ja ystävällistä kans^•
käymistä. Mutta neuvostoihmiset ei­vät,
ole koskaan hyväksyneet eivät­kä
tule hyväksymään sitä, että kan­sainvälisten
suhteiden suurta ja ja­loa
asiaa käytettäisiin "kylmän so­dan"
henkiinherättämiseen ja ih­misvihan
sekä sotakuumeen lietso­miseen.
Canadan verohmaksajien kustannuksilla rakennettu $200,000,000 maksava suihkutur-biineilla
varustettu Avro Arrow vahingoittui äskettäin kun se laskeutuessaan Malto-nin
lentokentälle syöksyi pois kiitoradalta lasfcupyörän vioittumisen takia. Tämä len­tokone
on herättänyt vakavaa arvostelua sen johdosta kun sen suunnittelu ja raken­taminen
kesti vuosia ja näinollen sen suunnattomat kustannukset ovat todennäköi­sesti
menneet turhaan koska lentokone nykyisen edistyksen aikana on vanhentunut.
omaisuus ja porvari
Tässä joitakin päiviä sitten kun
Str Thomasin kaupunginvaltuusto
tiedusteli Ontarion pääministeri
Frostilta, että olisiko mitään mah^
doUisuutta saada apua maakuntahal-htukselta
siiliä tapauksessa jos kau­punki
^lisi ryjitynyt rakentamaan
omaa kaasunjakeluverkostoaan, sa­noi
arvon pääministeri, että ei mis­sään
tapauksessa. Asia disi hänen
mielestään liian monimutkaisesti
järjestettävissä.
Ontarion kaasu jakelu on joutunut
valokeilaan ja vieläpä huonoilla vä­reillä
valaistunakin kun sitä on
ryhdytty tutkimaan, vaikkapa noin
vain pintapuolisesti.
Nämä molemmat seikat saattavat
meidät vähän kummastelemaan,
että mistähän tässä nyt oikeastaan
on kysymys.
Pääministeri ei millään soisi,
että kaasunjakelu olisi yhteiskun­nallisessa
omistuksessa. Hän ei mil­lään
soisi, että kaasuyhtiön osak­keiden
omistajilta kiellettäisiin hei­dän
mahdollisuutensa saada suuria
voittoja niiden lisäksi, joita he ovat
jo osakekeinottelunsa avulla saa­neet
vaikka yhtään kuutiota kaasua
ei ole vielä toimitettu perille.
- Arvatenkin pääministerimme pel­kää
tätä "sosialismiin" suuntautu­mista
vaikka meille voidaan monin
esimerkein todeta, että yhteiskun­nallisen
omistuksen kautta voimme,
yksityisten voitot poistettuna, saa­da
yleishyödylliset laitokset palve­lukseemme
huomattavasti halvem­malla.
Tästä puiiuu Toronto Star-Iehti-kin
toimituspalstallaan viime maa­nantaina:
"Sir Adam Beckin patsas Uni­versity
Avenuella varmaankin va­pisee
mielipahasta katsoessaan koh­ti
pääministeri Frostin toimistoa:
Juuri Beckin rohkeus, päättäväi­syys
ja kaukonäköisyys 50 vuotta
sitten aikaansai yhteiskunnallisesti
omistetön ja tuotantokustannuksil­la
sähkövoimaa' tarjoavan Ontarion
Hydron. Nyt kun eräs toinen tär­keä
yleishyödyllinen laitos, kaasu­putkilinja
valmistuu länneltä tän­ne,
paämhiisteri Frost pudistaa
päätään — ei, ei, ei, yhteiskunnat
lista omistusta."
Pääministerimme. vain sanoo, että
jos kunnilla on vaikeuksia nykyis­ten
yleishyödyllisten laitosten ra­kentamisesta
johtuneiden velkojen
maksamisessakin, niin miksi sitten
vielä haptiilla kaasunjakelulaitosta.
Toisui sanoen, antaa ne vaan kaik­ki
yksityisille.
Pääministeri ei ollenkaan huo­mioinut
sita, että kuluttajat siitä
joutuvat lopfiujen lopuksi maksa­maan,
ja vieläpä suuremman hin­nan,
sillä eivät yksityisesti omiste­tut
laitokset koskaan harjoita toi­mintaansa
tavoittelematta mahdol­lisimman
suurta voittoa.
Samiiii ^ d e n samassa niunerössa
osoitetaan myös toimituspalstalla,
että yksityisesti omistettu Blue
Grofissairaalavakuutusyhtiö pyyt?»
lee N ^ Yorkissa 40 prosentin ko­rotusta
vaatimiinsa vakuutusmak­suihin.
Ja' samalla todetaan, että
kun hallituksen sairasdavakuutus-suunnitermaä
ruvetaan toteutta­maan
ensi tammikuussa, saavat On­tarion
asukkaat vakuutusturva pal­jon
halvemmalla kuin Blue Cross
voisi toivoakaan järjestävän. Onta­riossa
tulevat yksityiset malteamaan
tästä tärvasta $2.10 kuukaudessa ja
perheelliset $4.20. Jos Blue Cross
tarjoaisi vastaavanlaista turvaa,
niin samaa Voittoa saadakseen kuin
nykyäänkin se joutuisi perimään
$3.99 ja $7.98, väittää Toronto Star.
Joten kyllä sillä yhtei^unnalli-sella
omistuksella on hyvätkin puo­lensa
vaikka se joitakin porvareita
harmittaakin^
Ja samanlaista yhteiskunnallisesti
omistettujen laitostemme rikkirepi-mistä
ja niiden toiminnan mahdoUi^
simman vaikeaksi saattamista on
tapahtunut viime aikoina myös Que­becin
maakunnassa.
Sieltä saapuu tietoja, että kor­keissa
virka-asemissa olleet halli-tusherrat
olivat päättäneet myydä
maakunnan sähkövoimahallinnon
omistaman, siis yhteiskunnallisesti
omitetun, kaasunjakeluvorkostoh
hiljattain perustetulle yksityisten
omistamalle yhtiölle.
Kun montrealilainen Le Devoir-lehti
oli ryhtynyt asiaa penkomaan,
niin kävikin ilmi, että näm$ liuk­kaat
ministerit olivat ehtineet tar­joavien
puolelta neuvottelupöytää
ostEgien puolelle aivan tuossa tuo­kiossa
ja ovat nyt ainakin-jotkut
heistä, tuon suuren laitoksen omis­tajia.
:
Niin sillä tavalla sitä kansan
karttuisalla kädellä maksetut kan­san
omistamat laitokset vaan'siirty­vät
yksityisten palvelukseen.
Tässä on vähän varottava, että
porvari ei vie vielä kurkkujakin.
—Nemo.