1952-09-30-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
gyysjtutim 19 pnä tnmndmtMbsl
S vuotta i^tä bnn Snomen Ja Nen-
Vostolilton välinen väUrauhanso-pimos
tehtiin Ja samalla meni
umpeen Snomen sotafcorvanfcslen
tDoritasalba. Tämän Johdosta
kirjoitu Helänc^ yapaa Sana
tyyskonn 20 pnä toimitnskirjol-tnkse^
aan päivän'Johdosta sea-
. laavaa: _
Eilen, «yyskuun 19 pnä, oli maal-liinme
kaksinkertainen merkkipäivä.
Tallihan silloin kuluneeksi kahdeksan
njotta sodan päättymisestä Suomen
ja NL:n väliseen välirauhansopimuk-jeep,
ja samalla:: meni umpeen Suo-
Djen suoritettavMia oUeen sotakorvauksen
toimitusaika Suomen pystyessä
tämän velvollisuutensa täydelli-jKti
täyttämään. Oli ipielenkiin-
! toista Jä opettavaa todeta, miten
loaamme valtalehdJstö —. joka mielellään
sanoo edustavansa ns. yleistä
mielipidettä— tähän merkkipäivään
EUbtautu:.
Jokseenkin kokonaan tässä lehdis-
^3sä — niin sen porvarillisessa kuin
sosdem. osassa — vaiettiin sotapoll-takah
onnettomuulESien opetuksista.
Sitä enemmän kiinnitettiin huomiota
sotakorvauksiin ja niiden suorittamiseen,
ja tällöin pyrittiin sotakorvausten
päättymispäiväst|L muodostamaan
Neuvostoliittoon kohdistettujen syytösten
ja oman -voimantunnon paisuttelun
mielenosoitus. Melkein kaikis-u
asiaa käsittelevissä kirjoituksissa
todisteltiin sotakorvausten raskautta,
esitettiinpä ne jopa perussyyksi maasr
sanune • sodan . jälkeen liikkeelle
päässeeseen inflatioon, vieläpä asuntopulaankin!
SotakorvaosteolUsonden
teisestä valkntnbsesta boko «Ilo-ketooelämämme.
metallKmlllnMi
PAINOTÖITÄ
LUkelaitoksiUe, Järjestöille Ja
' yksityisiUe
Kirjapainossamme tehdään ensir
luokan pamotditä nopeasti Ja kohtuullisella
hinnalla.
Tarvltessapne
K I R J E L O M A K K E I TA
KIRJEKUOBIA
L A S K U L O M A K K E I TA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA '
MAINOSILMOITUKSIA
JUHLAOHJELMIA
KUTSUKORTTEJA
UAAKUTSUJA y . M .
lähettäkää tilauksenne:
VAPAUS PUBLISfflNG
COOTANY LIMITED
Box 69 Sndbnry, Ont.
UUTTA
kirjalUstttttta
Alexandre Dumas:
Kolme Muskettisoturia
(Neljäs patoos)
723 sivua — SId. $ZJ50
Ylitsekuohuvan mielikuvituksen
jättiläinen," "romaanin kultakauden
keisari Dugias ". joksi' kh-jaili-jaa
on nimitetty, kuvaa "Kohnessa
musHettlsoturissaan'' vallatonta,
elamänriemuista, kapinallista a i kaa
kardinaali Rlchelieuh Rans-
«ssa. Jo useat sukupolvet ovat
ehtineet jännittyäi Ihastua Ja h a l tioitua
eläessään huimia seikkailuja
Jalon Athoksen. Porthos-Jättlläl-sen,
viekkaan, hienon Aramiksen Ja
uljaan gascongnelalsen D'Artaga-nin
keraOa.
Joka sivulle Dumas loihtii väkevän,
vaikeasta arkipäiväisyydestä
vapaan, mukaansatempaavan tunnelman.
Romaanin tuoreutta ei
aika ole himmentänyt, siinä oh säilynyt
riehakkaan kuohuvan elämän
voimakas syke.
Trygye Gulbranssen:
AINOA TIE
320 Bivna— Hinta nid. »1.00
Guibranssenin 'Metsien humina'
W Tunturilta tuulee" ihnestyivät
viune^vuonna Riksh» sarjassa, «Ai-
^ tie' päättää tämän mahtavan
romaanitrilogian, Jota Uenee maailmassa^
eri kielillä niyyty yhteensä
^^.•sijnilJoonaa kappaletta.
_ « i ln kuin edellisessäkin öntässä-on
osassa samaa vohnaa, vauhtia,
lannitystä Ja Kerronnan viehätystä.
"igatka Christie:
KORTIT PÖYDÄLLÄ
256 sivaa>- Hinta nld. $L00
Ja salaperätoen lontoolal-
• V Shaitana, Järjestää kut-
!JiT, *a'??eksalle henkilÖUe, Joita
neija sattuu olemaan ns. «vahiukoi-
2fV Kutsujen aikana, kesken
SdH^"i?^' Johon ' Shaitana el
^ ^ u . havaitaan että hänet on
m?^Ä** - «"nä visainen p u l -
sma mlnkaanlnlfffa todlatus-
WPaleita ei ole olemassa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
V 69; Sbdbiiiy, Ontario'
temme - laajenemiseen Ja samalla
talouselämämme Itsenäistymiseen.
työUlsyyden tnrvaamiseeh ' Jä' n l -
homaankanppamm» . ^laafrnt^ttyf-
»een,
viitattiin vlhemmän tai siltä koko-:
naan valettiin. .Varsin ohimenevää
huomiota kohdistettiin.myesUn /NL:h
sotakorvaussuorituksiin mydntämiin'
yhätoistuvUn Ja ratkaiseviin iielpo-tuksiin.
Puhumalla t^ssä nyt sUtä. että Suo.;
mi oli sodassa hävinnyt maa. Johon
liittoutuneiden : valtioiden yleissopimuksen
perusteella olisi voitu soveltaa:
ehdottopian antautumisen vaati-
.musta N L i n tätä .mahdollisuutta k uU
tenkaan käyttämättä, on otettava
huomioon, että
suomalaiset sotajoukot olivat a i heuttaneet
NL: n aineella noin
l,60a miij:kuUad[olIariI|i: arvoidun
talondelllsen hävityksen., SuomeUe
'Välirauhanehdoissa asietettn kor-:
vausvaatlmns' käsitti kuitenkin
'Vain T a j a an viidenneksen aiheute-:
tuista -vahingoista elirSOO m i l j . kul-^
t a - eli n s . sotakorvausdollarin suu-
.•• • r u i s e n , . • •
kuuden vuoden aikana toimitettavaksi
määrätyfi, tavaroissa tapahtuvan
suorituksen. sotakorvauksen
suuruutta määriteUessään N L oli tarkoin
harkinnut maamme taloudellisen
kantokyvyn, ja sen maatamme
kohtaan osoittamaa ymmärtämystä
todistaa se, että N L matkan varrella
huojensi korvaus,ten määrää noin 25
% :11a j a jatkoi toimitusaikaa kaadell
a vuodella-, minkä Usäksi se vuosittain
pyyhki toimitusten myöhästymisestä
johtuneet, huomattaviin summiin
kohonxxeet sakkokorot. Sofeikor-vausten
tultua Ayt ko^onji^uudessaan
Suoritetuiksi osoittaa kirjanpldoliinen
tilinpäätös niiden tehneep Suomen
rahasisa laskettima 92 miljardia
markkaa, vertauksen vuoksi mainittakoon,
että sununa merkitsee noin
44,5 % -valtion viime vuoden m^ojen
kokonaissummasta.
Sotakorvauksien syyttelenUnenin-flation
aiheuttamisesta taas on typerää
tohallista hämäystä. Tarkoituksellisesti
unohdetaan, ettäi .sodaa a i kana
luotiin maassamme inflatioUe
mitä edullisin lähtökohta. Olihan
tuotanto sodan -päätyttyä vain 50 %,
mutta Uikkeellä oleva setellstö 7-ker-tainen
vuoden 1038 tasoon verrattu-nal
Jokainen ajatteleva Ihminen
ymmärtää myös, ettet asuntopula
ole Johtunut sotakorvauksista,
vaan itse sodasta.
Hallituksen menoarvioesitys ensi
vuodelle lisäksi osoittaa^ että vaikka
sotakorvaukset nyt ovat jJäättynfiet-».
kin, ei asuntopulan poistamiseen riitä
sen enempäkä varoja kuin haluakaan.
Sotakorvausteollisuuden myönteistä
vaikutusta kansantalouteemme k e h i tykseen
el ; toisaalta voida i kiistää.
Pääpiinisteri Kekkonen on' mm. I d i -
dellemme antamassaan lausunnossa
todennut, että sotäkQrvausteolllsuur
den luominen on merkinnyt talouselämämme
pohjan huomattavaa laajentumista,
sotakorvausteollisuus on
antanut työtä kymmeniUetuhansille
työntekijöille ajankohtana, jolloin
töihin sijoittuminen olisi muuten
saattanut muodostua valkeaksi ongelmaksi.
Nimenomaan metalliteollisuuden
laajentuminen on avannut
kansantaloutemme itsenätetymiselle.
Ja ulkomaankauppanune laajentumiselle
aivan uusia mahdollisuuksia.
Puheet metalliteollisuuden romutta-mispakosta
ovat silkkaa kauhupropä-gandaa,
Samaan aikaan t u n nähi kirjoitetaan,
kerrotaan N L :lta pyydetyn viimeisimmän,
185.000 dollariin nousevan
sakkoerän poistamista. Luullaanko
pyyimön huomioonttamista edistettävän
tämänkaltaisella kirjoittelulla?
Valtioneuvoston järjestämään
sotakorvausten päättäjäisjuhlaan
kerrotaan toisaalta kutsutun kunniavieraaksi
NL:nTulkomaankauppaml-nisteri
Kumykin, j a hänen läsnäollessaan
asia varmatin: esitetään toisessa
valossa kuin mitä se nyt Suomen
kansalle yritetään esittää. Onko
sellaista nimitettävä kansalliseksi rehellisyydeksi?
, 4 ; ; M :
YK:n raportti osoittaa, että länsi painuu alas Ja Itä nousee.
Unkarilaisen lialohpojan ^senija ^uuttup^vt
aivan toisenlaiseksi Jiuin se oli ennen'
(Suamixtrnkarivleihdestä)
Oondacseihi on pieni. (kylä^Unjkarissa,
useiden kiloimetrien ^'päässä lähimmältä
(rautatieasemalta,"^^ :£nnen san
o t t i in tällaisesta l^lästä.' että "ke-tuillafipn
siellä hyvä* oltavat öisin".
Nykyään kääntyivät %itot viertotietä
mUtel huomaama4;tamä£^^. hiljattain
rakennetsilie valtatielle,' •
i^ylä ,käsi(itää ^ i k e p kaskiaan
muut>^iaky}ä^tuja. Joita lukuisat:
jälleenrakennetut j a ^^taivalmistu;
neet talot" reunustavat.(^iErääii kylä-i^
tidun vairella olevat tälo^t o v ^ kalkk
i ' ^ ^ ^ yaipau^ukse;);.Jälkeen xaiken-nettuja;'
Ordäcsehi^ asuu mm, ta<~
Jpnpoika JLaszlo .Ga£3)a;r,49lla on siellä
neljä j a ipi|.oli |),ehtaaria maata
jLas9lo p^sparln taioa ympäröi ma-ta).
9'- al^a, pihalla oa-vouuvetta, talli,
silcala, kanatainia Ja - tilava vaja.
Perin : talon isältäni, ikertoo
Laszlo Oaspar <täyb^|^!^sään viinilaseja
ikatetun pöydin ^ 'ääressä.
Suomessa eniten
liikennerikkoja
Oslo. — Pohjoisten moottorijärjesr
töjeu pysyväisen toimikuiman 53.
konferenssi pidettiin elok. lopuPa
läällä. Konferenssissa kosketettihi
lähinnä kuljeCustakpis- Ja liikenne-kysymyksiä,
KulJeta*ustannukset todettUn olevan
Pohjoismaissa muuhun maailmaan
verrattuna korfceat. Suomessa
40% ^keammat kuin inuissa
Pohjoismaissa. Tämä, Johtuu lähftinä
kehityksestä Jälkeen Jääneestä tieverkosta.
•. ,/•.•
Liikenneonnettoniindcsia todettiin
tapahtuvan moottoriajonettyofl: kohden
eniten Suomessa. Vähiten tapahtuu
llikenneonnetitamuuksla moot-toria^
ioneuvoa kohden Norjassa, tpis^
näiden määrä- on 1/4 Suomen vastaavasta
luvusta, Norjan hyvä saavutus
täl-iä alalla Johtuu^ hyvistä teistä
seAcä liikenneopetuksesta, joka, on
otettu käyttöön kaikissa kouluissa Ja
eri yhteiskuntapiireissä, nuorisoseuroissa
Jne. ' .
mutta vain italon; ^11^ l^Sken muun
olen ^rakentanut: Its»* %fiij>autuksen
jälkeen. !Myös\uu4e%^tiilikaton olen
itse hartkiklnut. • ^. j ''
— Niinpä oiin, tSmi pieni talo oli
ennen usein/vaarassa. viPlimme aina
velkaa verovirastolle, tai. pankille. Jos
sato o l i -huono tai t^yötä vähän, meidän
täytyi kääntyä pankhi puoleen,
j a sSlloiJi' o l i tebtäiv&'1^rötä näännyk-siin
asti, ijotta edes korkeat korot
olisi saatu maksetuiksi.-:Ordacsehissa
ei kulunut viikkoa^^antHanan että
Jonkun omaisuutta iei';plisi joutunut
vasaran alle verorästin jitai pankki-velkojen
takia,' Ensin. • ihmisiltä viet
i in lehmä, pian sen* jälkeen tyynykin
pään alta. " t ' i - A / v
Nytkin onalksatnme-veroja;-sehän
on Jokaisen kansalaisen, velvollisuus,
mxrtta valtio ^auttaa, iineitä; verot m i tataan
satomääa^n>:iq^^ jmi-niinlaisenl'
plemilj^ät' saavat mo-n
^ a i s i a Helpotuksia. Voimme maksaa
';silia,^otnistä' s ^ ] .on;.runsaln Ja
slihkin vasta; silloin,; 3cun sato on jo
Jcorjattu, ,
V — Koko kyläalue . o l i ^ suurmaan-omistajan;
itoreivi _ Jat^o^ichin omaisuutta;
Ybdeksän-t^nimenesosaa k y -
^ . asukkaista «li- p^pa. palvelijoitaan,'
J a usein oli'myös aninunlaisteni
alustalaisten mentävä hänelle •töihin,
sillä pienet {pellot ejLväi kyenneet a n tamaan
pei4iellle taiu)eeksi leipää . . .
StnUNNITELALIIiUSTA TUOTANTOA,
HVVINVOINMA,
SIVISTYSTX '
— Nyt on osamme" muuttuneet a i van
toiseksi.' Kylässä'/ o n talonpoi-kahi
kauppaosuusktkhta/joka yhdessä
meidän kanssamme päättää etukäteen
erilaisten kasVien viljelysso-pimuiksista
j a suitaä'meille Iätä tarkoitusta
ivarten myöS'valtionmaata Ja
lannoifusaineita. Sdplmuksia voidaan
tehdä myös kaf'janka9vatukses-ta.
jolloin kauppad&ihtskunta antaa
myös rehua. Itse esimerkiksi vilje-
Iin tänä vuonna sokertjuurikasta Ja
hamppua Ja odotan saavani niistä
hufmmttavesti V tuldjä.; Entisaikaan
tällaisesta :'ei-olisi voinut- olla puhettakaan.
ViljeUmme"'Vain umpimähkään,
j a sitten kaupungin suuret
• / : • : . ..
sistä saapuu kylään iisehi teaiterl-lyhma,
j a tämän vuoden syksyllä
saamme Oi^dacsehiin j o oman elokuvateatterin.
Nuorempi pojistani,
liO^^vuotias Ferenc on työssä lähistöllä,
Eeketeberenyn valtiontilan kasvihuoneella.
iHän käy usein kotona.
Vanhempi, >;i6-<vuotias Laszlo suoritti
j u u ( i ' ylioppilastutkintonsa. . Hän
opiskeli Pestissä > saamansa stipendin
tunvii;! j a asui eräässä oppilaskodissa.
Syksyllä hän Jatkaa opmtojaan; hänestä
tulee opettaja. Hänen lukunsa
eivät m a ^ a fUleriäkään, äiti' vahi
joskus lähettää kotoa silloin tällöin
pienen ruokapajketin maistiaisiksi.
Tämä on minulle suuri asia, sillä en
olisi koskaan uskonut, että.ojistani
voisi joskus tulla Jotakin muuta kuin
isästään. Mielestäni ei tarvita muuta
todistusta, että (perustuslakimme suojelee,
tukee Ja auttaa. myös työtä'
tekeviä talonpoikia.
SOSIALISTINEN OSUUS-KUNTATALOUS
.
Puheemme" kääntyy osuskuntata-louteen
Ja iky^ymykseen, miksi Laszlo
Gaspar • ei kuulu kylän tuotanto-osuuskuntaan,
missä (hän kuitenkin
näkee jäsenten saavan toimentulonsa
monta kertaa nopeammin Ja p a r ^ -
min,
— Aluksi liittyi täällä yhteen vatn
1? ipienvUjeliJää, jotka aloittivat 50
hehtaarin suuruisella maaTalalla;/Fi-din
sihnällä, mitä Ja nUten he tekivät,
ja ; huomasin, että he 'tekivät
vähemmän työtä kuin minä j a saivat
kuitenkin paremman sadon Tulin
siihen tulokseen, että yhteistyö on
helpompaa j a että traktorilainaus-aseman
koneet auraaivat. paremmizi
kuin hevoseni. -iKfirös,tulot ovat;suu-r
rempia.: ihmisen ei- tarvitse- rehkiä
aamuvarhaisesta /llt^ämyöhään, kaikki
au£tava.t ja jhuold^ivat toisistaan.
Kylän uudet talot:ovat suurimmaksi
osaksi osuuskunnan Jäsjenten rakennuttamia
(ja he'ovat myös (hankkineet
tavaroita, ajoihin- «heillä yksityistaltm-pojilla
on v a in harvoin tai e i milloinkaan
varaa. Juuri, sen vuoksi olen
myös itse päättänyt ;liittyä tänä syksynä
peitheineni. tiiotimto-osuuskim-taan.
-—Nyt olen jo omin silmin vakuuttunut,
mikä tie o n parempi. J a kun
sen nyt kenran tiedän, valitsen myös
sen.' •
iUnkarin perustuslaki turvaa Laszlo
Gasparille ja muille 'työtätekeville t a lonpojille
tien vielä valoisampaan,
vielä onnellisempaan tulevaisuuteen.
kien maafatous
psiu^tinflat
Peking. — Täällä ilmoitetaan, että
Kiinassa laskettihi kuluvan vuoden
ensimmtäisellä puoliskolla olevan yli
kuusi miljoonaa keskinäisen työavun
ryhmää j a y l i ikolme tuhatta tuotan;
pöllistä maatalousosuuskuntaa. Nämä
Järjestöt käsittävät yU 35 miljoonaa
maanvlljelystaloutta, ' so. noin
neljäkymnientä prosenttia koko K U -
.nan talonpoikaistalouksi^ta,
KoiUis-Klinassa j a PdhjoisvKihias-sa
monet keskinäisen työaviun ryhmät
ovat yhdistyneet suuremmiksi
ryhmiksi j a muodostuneet vakinaisiksi.
Ne keräävät ^ e i l e e n Jakamattomia
perusrahastoja, ostavat
työjuhtia, uus^a moatalouskotieita
muodostaen n|in maataloudellisten
osuuskuntien per^ustuksen.
. Joukoittain tsilonpoikia on J liittynyt
isänmaalliseen; kilpailuun lcoi4cean
sadon aikaansaamiseksi. £%iätäydel-listen
tietojen mukaan siihen osal-.
listuu toista Mmi^joonaa keskinäisen
työavun ryhmää. Tänä vuoxma on
rakenneta j a kunnostettu 75 tuhatta
kastelukanavaa.
Kansanhallitus antaa keskinäisen
',t^öavun ryhmille suurta tukea. Maa?
talous on tänä vuonna saanut paljon
Uusia «työvälineitä, koneita, lajiteltuja
siemeniä Ja kemiallisia lannoitteita.
WiBaliington. — fCOngressIn sihteeri
Umo^i onaanantalna. fsttä ^tutklmuk-set
osoittavat demokaraateU^ olevan
vähemmän vaalirahaatossa f ahaa
kuin republlkaBneilla.
Syyskuun 1 pnä: oUrepubUkaani-puolueenvaalbrahasto
$509.709 j a de-,
mokraattien $ia3,958. ^
/ Ka&klaan oli lahjoitettu republl-kaanipuolueen
vaallrahastoon tam-milcuun
>l päivän Ja syyskuun 1 päivän
välisenä aikana $im071 Ja
demokraatUpuolueen $734.000._ _
vilja- Ja muut kauppiaat ostivat —
aina -ensin keskenään' sovittuaan —
tuotteemme -niin alhaiseen hintaan
kuhi heitä vain halutJCt.''
Mutta «aune saa ainoastaan a i neellista
tukea, J,atkäa'!'LaszIo Gaspar^
vaan opiskelemme tnjrös paljon.. Ta-loiqx>
ik^: kauiQjadstiiiskimnan Ja
tuotanto-osuuskunnan - - välityksellä
olemme oppineet uusia viljely»- ja
kaijankasvatusmenetelmlä. Tuotan-torosuuakunta'
perUsteitjUn kyiään
vuosi sitten',, j a jo silloin^ maatoimme
havaita uuden, maatalöuänuodon t u lokset.
Monet talonpojat — minä
mukaanluettuna ---'^ kUttää
Jauil näitä oppeja siltä, että heidän
omaisuutensa kasvs^ viiosl vuodelta
Ja l i e Itse pääseiVät e t e l ä i n , r
M i n u l l a on tällissä kaksi 'lie vosta Ja
lehmä - navetassa, sfkrilassa lihotan
kahta «Ikaa' Ja . U ^ k s l ' minulla on
huomattava niäärä'j2canöja, ankkoja
j a hanhia. -
— Aikaisemmin meillä e i 'ollut m i n käänlaista
mahdolliiimtta eikä myöskään
oikeata ftalua yEittaä.'tulla hieman
taitavammaksi^ja^'keblttää itseämme.
- Vaioionl. laihaa' säännölll-sesu
kldolä kulttuuriCältikta, Joksi
entinen kunoaatalo on uusittu. Pec-
Adenauer pelkäsi
Itä-Saksan
rauhanvaltuuskuntaa
Bonn. — Syyskuun 20 pnä viranomaiset
hylkäsivät Saksan Dem, t a savallan
kansankamarhi anomuksen,
että se saisi Jatkaa oleskeluaikaa
Länsi-Saksassa.
Valtuuskunta oli neuvottelemassa
Länsi-Saksan hallituksen Jäsenten
kanssa Saksan yhdistämiskysymyk-seen
liittyvistä asioista. Valtuuskunnalle
oli: myönnetty vain kahden
päivän oleskeluaika j a ajan jatka-mlsesitp
ihylättiin.
Eivät osallistuneet
paavin kutsuihin
Caslel Ganfoldo, Uali» — Täällä
astronoSmien .maailmankongressiin
osallistuvat NeuvostolUton tähtitieteilijät
eivät osallistuneet paavin luona
vierailuun. Paavi qli kutsunut
kaikki 400 tähtitieteilijää — niiden
mukana 12 Neuvostoliiton «dustajaa
— vieraakseen hänen täyllä olevaan
kesähuvilaansa.
Samoin eivät nonanlan j a Tshekkoslovakian'
edtistajat osallistuneet.
Neljä Neuvostoliiton i tiedemiestä o-dotti
ulkona Ja ^ l U y i sitten toisten
tiedemiesten Joulckoon. Jotka paavin
johdolla menivät Vatikaanin tähtitorniin,:'
•
Kiitospäivä tänä
vuonna lokak. 13
Viime Viikolla ilmpitettiin, että h a l l i -
tus on määrännyt Canadan vuotuisen
kiitospäivän vietettäväksi maanantaina
lokak. 13 pnä; Kiitospäivä on
laillinen Juhlaj^ivä kaikkialla maassa
j a virastot, pankit j a liikelaitokset
ovat aiUoln suljettuina.
Tehdaslaitokset eivät
. •: Jatkoa 1. sivulta' V
sefen,ja jystävyyteen kansojemme kesk
e n $ekär'luodauusi;pohja kansojemme,
välisille suhteille. Kuluneet vuo-d£
it o y ^ t o s o i t u i ^ n a siitä, että tämä
'käsitys on ollut 'oikea. Suomi on
oirialta osaltaap pyrkinyt Ja pyrkii
toimimaan sopimustemme mukaisessa
h'engessä yhteisymmäirystä j a ylhteis-tydtä
kehittäen. .
Volxixme todeta, että Suomi on tämän
sopiniuksen puitteissa myynyt
W;. 1951—52 'Neuvostoliittoon metal-llteoliUsuuden;
tuotteita ^ m d r , markan
airvosta, mistä lähes 90% tuotteita,
-joita o;i sisältynyt myös sotakorvaustoimituksiin.
Sotakorvauksiin
jkUi^lui myös 'metsäteolllsuudeh tuotteilta.
Viisivuotis^opimi^en pohjalla
ojemjpe VV. 1951—02 Nejtfvostolllttoon
myyneet sahatavaraa. kartonkiä,.puu-taJoJa.
papeiria sekä paperi-. Ja kar-r
tonkljalostcjita yhteensä^ mrd. markan
-arvosta, Joten myös näille jtuot-telUe
on Neuvostoliitossa avautunut
huomattavat makckinat.
jVIisivuotissopimus sellaisena kuin
se keväällä 1930 allekirjoitettiin,/kär
eitettiin vain minimiOhjelmaksl
maittemme välisessä kauppavaihdossa
-jo. molemmin, puolin esitettiin se
toivomus, että kauppaa voitaisiin l i sätä.
iNiin onkin tapahtunut. Suurella
tyydyksellä on tässä suhteessa
aihetta mainita, että tänä syksynä
Moskovassa käytyjpn kauppaneuvottelujen
tuloksena on tänään Helsingissä
aUekirJoitettu erittäUi täikeä
lisäsopimus, Joka merkitsee runsaasta
4' «nlljacidiin' maikkaan nousevaa
vientiä Neuvostoliittoon v. 1952 ja
vastavuoroisesti ituontla sieltä, AJan-kcbtana,
jolloin yleiset vientisuhdan-teet
ovat varsin -heikot, otetaan tämä
lisäsopimus meillä vastaan erityisellä
miellhyvaKä, varsinkin kun myös
multa kuin metalliteoUii^uden tuotteita
"Icäsittävää vietiämme Vastaan
Neuvostoliitosta saamme välttämät-tömyystavaroita,
tjoita valuutan puut-lumisen
vuoksi emme muualta helposti
voisi saada. K u n tähän lisäämme/
että äskettäin on allekirjoitettu
suomalais-kiinailahien kauppasopimus,
joka läheisesti liittyy pyrklmyk-ftiimme
r laajentaa 'vientirintamaam-me,'
voimme olla varsin tyytyväisiä
näihin saavutuksiin.: Juuri päättyneet'
neuvottelut Motikovassa olivat
myö^ iSkäli^ suurimefkityksiset. että
niissä! voitiin sopia Jo eräistä tärkeistä
lisäyksistä viisivuotiskauden Jäljellä/
olevien vtlosien toimituksiin.
I*nlElmys k a t e p a vaihdon laajentamiseen
'on täten saanut käytännöllisiä
toteutumismuotojä Ja suomen taholta
^llaaa-JijiannolUsestl' valmiit vastaisuudessakin
lisäämään kaupankäyn-tlä''>
niin paljon Icuin ..kapasiteettim-ine/
HJota toivomme. xaaka^^-säsOj^him
Entinen mestari sai
hävittyään $1B8,070
Philadelphia. — . Ammaittinyorkkei-lyp.
rasjkaahsarjan ent, maailmanmestari
Jersey Joe Wa.Vcotrt; sai täällä
tiistaina tapahtuneesta ottelusta
osuutenaan noin 168.070 dollaria ja
mestarin tltaelln voittanut Rocky
äjtecplano noin 98.035 dojlarjia. •jTuloJa
el ole vielä loRuiiUsesti määritelty
sillä' nbköradiotulot :ovat vielä lopullisesti
määrittelemättä. .Walcott on
ilmoittanut, että hän rhaluaa oteUa
Marcianon kanssa uudelleen Joko
tammi- tai helmikuussa.. Tiistain ottelua
koskevan sopimuksen mukaan.
pitäisi uuden ottelun tapahtua 90
päivän kuluessa, mutta täällä aivel-laan,
että kumpikin nyirkHfillJä 4ia-luaa
.siirtää ottelun tulevaan vuoteen.
Jänkkipääomien
virta Canadaan
^Vashington. — Yksityisten Yhdysvaltain
asukkaiden Ja yhtiöiden pääomasijoitukset
Canadaan diivat noin
^,400 miljoonaa dollaria sen puolentoista
vuoden aikana: mikä alkoi tammikuussa
1590 ,ilmoitettiin täällä h a l lituksen
taholta syysk. 24 pnä. Suurin
osa näistä pääomista sijoitettiin
öljyn, metallien Ja puutavaran tuot-
'tamiseen, mutta tehtaisiin Ja ^vplma-laltoksiin
tehdyt sijoitukset olivat
myös suuremmat kuin ennen,
Ruokatarvikevoitol
Toronto. — Loblaw Groceterias
06., jolla on toiminnassa 148 ruoka-tarvikemyymälää
sai toukok loppuun
päättyneeltä tilikaudelta puhtaaksi
voitoksi 3482,308 idollaria e l i 586,466
Tiistaina, syyskuim 30 p.^T^fesday^Sept^^ t9SZ
dollaria önemmän kuin. edelliseltä t i livuodelta,
lEiuien voiton määrittelyä
vähennettiin voitqista 1^;280
dollaria poistoihin j a 3,182,308 dollar
i a vepolihin. Tilivuoden aikana avattiin
13 uutta • myymälää. Vuoden
myynnit olivat 157,5 miljoonaa dollaria,
josta Jäi puhtaaksi voitoksi 2,02
senttiä kutakin myyntldollaria koh
den.
Rikollisuus hirveän
suuri USA:ssa
New York.—Yhdysvalloissa tapahi
tuu nykyään: raiskaus jo>ka 30.'.minuutti,
Joka 2,5 minuutti varastetaan
auto. Yksi varkaus tat ryöstö tapahtuu
jokaisen 26 s u u n n i n aikana.
Viimeisen 6 kk. aikana ovat rikokset
lisääntyneet 6A prosentUla,
CANADAN FARMABIEN
TULOT TANX VUONNA
Ottaiva. — Canadan farmarien t u lot
farmituottelden myynnistä kuluvan
vuoden' ensimmäisellä . neljänneksellä
olivat (585334,000. mikä o li
18 pros. enemmän kuin vastaavana
aikana v. 1951.
laajentamisella voivamme kohottaa,
suinkin edellyttää. Tuotantokoneistomme
käynnlssäpitämlnen ja työlli-oyyden
turvaamhien voidaan siten
paHhaiten turvata.
Me emme ota sotakorvauksemme
loppuunsaalttamlsta minään erityisenä
sankaritekona. 6e on tosin ollut
vaativa voimanponnistus, mutta meidän
kanaltamme luonnollinen asla,
koska rauhan aikaansaamiseksi s i i hen
olimme sitoutuneet, tde olemme
tyytyväisiä, että tehtävä on nyt suo-xitettUi
mutta olen varma siitä, että
myös Neuvostoliitossa nähdään mielihyvin
sotakorvausten päättyminen.
Näiden kahden naapurimaan suhteet,,
se on -vakaumukseni, vain paranevat, ^
kun sota-ajoilta periytyneet taloii-;
d9lll2et velvoitukset saadaan onnellisesti
loppumaan, ja koko huunio
voidaan sen jälkeen kohdistaa niiden
rakentavien tekijöiden vahvistamiseen,
joiden pohjalle mait/temme välinen
hyvä, yhä lujittuva yhteistyö
perustuu. Ife näemme Teidän saa^
pumlsessa maaOiametne, ministeri K u mykin
— me panemme sille erittäin
suuren arvon ry todistuksen siltä, että
Neuvostoliitto antaa aivoa Suomen
viipittömäUe tahdolle ylläpitää j a kehittää
luottamidcsellisia suhteita
Neuvostoliittoon..
Hyvät kansalaiset,
Vuoden kalkki päivät ovat sopivia
kansojen välisen rauhalUseii yhteistyön
merkityksen korostamiseen.
Mutta erityisen sopiva päivä tähän
tarjoutuu silloin, kun tietty sodan a i heuttama
Jälklselvitys on päättynyt
Ja entiset riitaveljet vapaina j a tasavertaisina
ryhtyvät i'akentamaan / u -
levalsuutta normaalQle perustalle.
Suonien J a Neuvostoliiton välinen pol
i t i i k ka vastaa kansojemme sydämlsr
eä asuvaa palavaa toivoa, ;dlloin k un
SO'turvaa rauhan, joka on-kansojen
hyvinvoinnin ' Ja onnellisen elämän
perusedellytys.
Oheenisen artUdieUn fclr^UtaJat
ovat lääkäreitä. Jotka osalUsUtivat
NeW Torfclssa- pidettyyn - IMstri-bntlve
Processlngr Ss Office Wor-kers"
nnlon kokoukseen."
/Uusien Kent-savukkemen nykyinen
mainostus nostaa'uudelleen päiväjärjestykseen
kysymyksen rtujräkolnnln'
vaihlngoUlsuudesta.! Kent on sav<&e-laji
jonka nikotllnlpitoisuus on a l haisempi
k u ^ e ^ & r k i k s l *Xuckle3",
"Chesterfields" J a muissa savukkelssja.
, Nikotiini on myrkkyä tai kemiallista
ainetta toitäonkalklssa tapak-tolfi<
jelssa niin turkkUalsessa^;
amerikkälaisessakbi, r^Ucotilnln vaikutus,
jos V sitä 'annetaan puhtaassa
lahoratpdmuodossa itunlsille; t a i eläl-^:
mlUe, on'hyvin tuimettu. Tavallisessa
savuikkeessa on- riittävästi nikot
i i n ia aiheuttaakseen vissien-verisuo- ;
nien erikoisesti kauempana (raajoissa)
olevien suonien hetkellisen kutistumisen
tai supistumisen.
Tässä on syy miksi lääkärit ke-hoittavat
sellaisia potilaita luopumaan
tupakoinnista .< jotka :pot{evat
"Buergers"-nlmellär tunnettua tautia
tai vissinlaista verenkiertohäiriötä
•Jaloissaan; Sydänvioissa e l tupakoint
i a tavallisesti pidetä vahingollisena;
Va&ka Kent Ja Sano tupaikkasa-vusaa
on vähemmän nikotiinia kuin
muissa yleisesti käytetyissä lajeissa,
n i in sittemkään el ole vielä todistettu,
etteikö sekin vaikuta^haltallisesti U i misiin.
Jotka^potevat raajojensa veri-sUonivioista.
Vtätsahaavatauti on toinen sellainen
vika mihin tupakointi vaikuttaa vahingollisesti.
Tässäkään tapauksessa
ei ole mitään todisteita siltä, että a l haisemman
nikotihiimäärän sisältävät
savukkeet' olisivat vähemmän vahingollisia
kuin muut.
' Tupakassa on muutakin, k u i n nikotiinia.
Se on kasvituotetta, missä oq
tervaa; ammoniakkia Ja • hllll-mo-noksiidia
sekä useita muita aineita.
On mahdollista, että tupakassa oleva
terva ärsyttää henkltorvl- ja
keuhkoelimiä siten aiheuttaen kroo-'
nillisen yskän, mitä monet kovat iur
pokoitsijat potevat.
Mjrös epäiUään, että nätanä tervat
voivat visseissä täUe t a u p i e alttiissa
IhmUissä edesauttaa keuhkosyövän
k e J b i l t y ^ . ,
; (Nykyään ttfpakkaa mMaSu e l ^ - r,
natiosnan suurissa tulttasubte^ ^ \
jenemmän .kuin. miUolt^afin. &afuet^\
hlstorlapay:^ TtjpakQijmin^^^ljteaiuäyttii^i^i
n ^ : joititui| osittain jtäd^ipJl^i^ejl^i'
«llntaArtm imireniaiasta Sätxpity^s&esiSL
Kovan tupakohmtn yksi iilvnitaofe
on kuitenkin Usääntgpväfe lfxs^'hm^ l
el^llmisqä Ja keuhkoissa, ääsii^si 1
tähän VMdolllsuus'' ketdik(#yäii l
Jcphitty^^teeen. Amerik^^ f
tysjon tällä kertaa T^^tfOst^^^m^ =
ketieteeUistep^utkl][all9 bam&W^ ^
täkseenrselvme, .että irälkuIiäQkc^^^t'
pa(kolttti lisääntymässä olevaan*£euli»
ko5yöpää^\ . ,f ^^f""*! ,
Ennen selvien todlsteJdep. eaaxi^A
el ole^ syytä m^inioan panliläfUn» ^ ^
tupakkalajista pQia^a^mpx^ / ^ ]
mlseen. Jos tejoautltte txtpala^g^a^ ^ ^> |
ta. Ja Jos se^hätpoittaa UokapäJv^u^ l
työn ja 'elämän aiheuttamaa jdnm^ '^''V:
tystjä,. Jatkaa tupakoJnMa? ^ l
yrittäkää', ^iinä inmiaAm ^ l
puitteissa. ,.. ,..,..^,.::^^,Jd
t
Jos tetUä'on vähin
tä. kuinka paljon voitte,
neuvotelkaa sUtä Ift^kjrtime),
.Mikäli ou ^ u b f jleu*-*-"-
nlin kalkkein teboki^in];kemQ
paljastaa aikaisen :^uG^py'^po
' monis^a^tapaukslss^^ki^il^i^^^^^
daan tilydelltsesti ^'-''^'-'^^'^^'-^—''^^^-^
sen avulla, jos se
valheeseen.
Ra^tayeriip _ mmmm$ssm^i (
puolueen p^i^9l<tentt:ehhökiiaäitC'|^• ,
cent H^Unanllta';||il^itiIni«U^ii^ 1
puhua radion välityksellä ip;gl4il^-
8eeUiaill?;yolinUJe.vJSt||M«pa^ '
r e a ^ ; fKieUosta ^ l ^ v i ^ p i p i M ^ I
ministeri Lovett., samoäit fttiukö^r#<^'4,~;i
6enhov(rerllle .;ja ^ e ^ i ^ ^^
myöiineity kolme k l f ^ ^ ä a j ^^
1
töoikeus k^a^n - t j j ^ g ^ ^ ^
ELIZABETH BOWBN / : - ^ ;.
KOHTI POHJOISTA / ^ l");
täDäbttunaketlun'. , \ - , • v' 'T -:<: ^:Vy-^^^^^^
SSSpääaihekM^^^
mättoiaw»V»vfttttoii Ja rakkaui^en rlstlrlltp/on .JtuVattu tua^**"''^"^'
väJiä'nä^tm^kspllä. Harvoto ovut myäa\)aidel^tmt^
taistelussa' teaneefplln «elkeänet^ttelyil 6ubi-.Sfdwen
j ä .;..KohtatoJituntuIauu» tihenee äivtt'slvjdta'Jja
pllfcva Jä^nltye käsyäa^mUtel ' "
ELIZABETH TAYUOR
SOKKOLfilKKI , , .
"Sokkoleikki" lahjakkaan englahtilafsen-/ kbjälUjattat^ eosUu^^ '
mataen «lomeksl käännetty<xomäanl>- oft k^rJomi» * i*itert*»W^
vasta Ilvnlseatä; jotka kohtalokkaasti, kuin;BOkltqjd.^* :tfnistwvät kol^
roadOitoJÄtensa ohi /onneusft ^volttapiflttö:;; '
"Elizabeth Taykirln Toma«inl8sa on ;samoJa;kuultatau hienoja
tylÄkohtla kuin Jane Austenllla j a encmtoän kuin pfelkkd:^»^*»*'^
•Humisevan harjUnVjälsen-tullBta outoa-Gunnel^ —
VERA PANOVA / - \
MATKATOVERIT , < . - -, «^^^
303 Iivoa — Hiota sId. .^^^
Vera Panovan, nykyvenälälsen lääkärl-kertojah, suurtft ftuomlfita.»
'herättänyt romaani .--läraphnänflnhlmUIInen kuvaus BodanalkaUesta
folraalajunasta Ja sen ihmiskohtaloista. , yj^i, ^
"KaUcert minkä hän tahtoo sanoa/ häh;toteuttaa taiteilijana Ja veff^
kolögina:— pääpaino Oh ihmiskuvauksessa; Johon taannehtivalla ttvi:f»nit
telraällä Juodaan syvyyttä Ja perspektiiviä, . . „ ^ »L ^ W ^
Vera Panova luo laajan Ja monivivahteisen kUvanNeuvostoUlton^eife
mäBtä j a tavoista. Alykäa havainnontekijä; Ja vkeikeä e ' '
arvosteUja paljastuvat romaanin tässä puolessa. : T ^ r
nova nopeasti on kohonnut Neuvostoliiton kirjailijain
tämän teoksen valossa hämmästytä." — Toini Havu;. '
HICCARDO BACCHELLIN fuur-rfimaofti^
PO-JEN MYLLY;
. M l flivaa — Hinta i l d ; H M ' . »
RlccardoBacdiellin kertoma "mahtava'BUkutärl^ Jonka ^mada,^'
elää koko viime vuosisadan Italia kimkeäävapaudeh-draamaansa, on
ollUtiiierkkltapaus Euroopan Viime vuosikymmenien IMrialllsuuaessa.:
Kaikklalla> missä tämä suuren itaUalaUen kertojan teoa oh llmestynjrtk
se on herättänyt yhtä suurta Ihailua, • ' . " ' *f
Se on täynnä elämä, dramaattista jännitystä-Ja Ihmiskohtalolta.
Tällä valtavalla sukutarinalla on kalkki UasIlUse^ nmiaahiff tuutd- >ii
m e r k i t .,. •Kirjoittaja on samalla kertaa. runoIMJa ja}iiistx»rIoItsUa,ri(
KUinka värikkäästi, kuinka meiltä kiehtovasti onkaan KIsto^4ap«lt»;»
t u h u t ' tuotu esiin, kuhika vallolttavastl • onkaan kerrottu Scacernu,;!
myllärlsuvun tarina / fl
4 -»Li
JANE AUSTEN. ' . H
VIISASTELEVA SYDÄN' ^ . . . ^
2S4 i t v n a— Hinta «!d., $2,50.. ' « ; , , «11
Jane Austen — maaUipaoklrjalllsuuden hau8kIh!,klaiiBikko on k^Of )l -lemattorollla:romaaneillaan "Ylpeys Jatennakkoluulo" Ja «Etama"'v9lt
lolttanut v Suomenkin lukevan yleisön; äsken Ilmestynyttä "Ehunaai* v^
jouduttiin muutamien kuukausien'aikana pahiamaoQ neljä kertaa*^;^^!
teensä 2im kpl.. ». ' . * ^f'^ 1!
"Viisasteleva sydän": on Austenlnkdmaakuululsa ?oniaanl: moPS^\l
välttävät sitä hänen parhaakseen. Sen' tapahtumavuosi: o n .1014. P!äa>».'^r 1
henkOö, 28-VuotIas aatelismiehen tytär Anne^ Elliott, on ^iAikmx
vuotta -sitten Mian ankaran velvt^llsuudenttintonsä Ja kuulialsuntensaif3
v^pksl purkanut kihlauksensa' nuonen mei^vpseerln: k a n i ^ , muttajoiibf' *
tuu sattumalta tapaamaan hänet uudelleen,'; Vanhlt'rakka^uqi 4;I9ä|yliIä^
molemmin puoUh, mutta ennen kuin asianosaiset'saavat soiville
sa tunteet, he sotkeutuvat väärinkäsitysten-vyyhteen
mustasukkaisuuden, epävarmuuden: J^^^ ansjoinln^ fm»^f^
kaUckl on omiaan luomaan tarinan kulkuun; m?ikoldta Jännltyatäi^
m\
! I
: I
\
T t X ^ T K A A OSOJTTEELLAr
TT"
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 30, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-09-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520930 |
Description
| Title | 1952-09-30-05 |
| OCR text |
gyysjtutim 19 pnä tnmndmtMbsl
S vuotta i^tä bnn Snomen Ja Nen-
Vostolilton välinen väUrauhanso-pimos
tehtiin Ja samalla meni
umpeen Snomen sotafcorvanfcslen
tDoritasalba. Tämän Johdosta
kirjoitu Helänc^ yapaa Sana
tyyskonn 20 pnä toimitnskirjol-tnkse^
aan päivän'Johdosta sea-
. laavaa: _
Eilen, «yyskuun 19 pnä, oli maal-liinme
kaksinkertainen merkkipäivä.
Tallihan silloin kuluneeksi kahdeksan
njotta sodan päättymisestä Suomen
ja NL:n väliseen välirauhansopimuk-jeep,
ja samalla:: meni umpeen Suo-
Djen suoritettavMia oUeen sotakorvauksen
toimitusaika Suomen pystyessä
tämän velvollisuutensa täydelli-jKti
täyttämään. Oli ipielenkiin-
! toista Jä opettavaa todeta, miten
loaamme valtalehdJstö —. joka mielellään
sanoo edustavansa ns. yleistä
mielipidettä— tähän merkkipäivään
EUbtautu:.
Jokseenkin kokonaan tässä lehdis-
^3sä — niin sen porvarillisessa kuin
sosdem. osassa — vaiettiin sotapoll-takah
onnettomuulESien opetuksista.
Sitä enemmän kiinnitettiin huomiota
sotakorvauksiin ja niiden suorittamiseen,
ja tällöin pyrittiin sotakorvausten
päättymispäiväst|L muodostamaan
Neuvostoliittoon kohdistettujen syytösten
ja oman -voimantunnon paisuttelun
mielenosoitus. Melkein kaikis-u
asiaa käsittelevissä kirjoituksissa
todisteltiin sotakorvausten raskautta,
esitettiinpä ne jopa perussyyksi maasr
sanune • sodan . jälkeen liikkeelle
päässeeseen inflatioon, vieläpä asuntopulaankin!
SotakorvaosteolUsonden
teisestä valkntnbsesta boko «Ilo-ketooelämämme.
metallKmlllnMi
PAINOTÖITÄ
LUkelaitoksiUe, Järjestöille Ja
' yksityisiUe
Kirjapainossamme tehdään ensir
luokan pamotditä nopeasti Ja kohtuullisella
hinnalla.
Tarvltessapne
K I R J E L O M A K K E I TA
KIRJEKUOBIA
L A S K U L O M A K K E I TA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA '
MAINOSILMOITUKSIA
JUHLAOHJELMIA
KUTSUKORTTEJA
UAAKUTSUJA y . M .
lähettäkää tilauksenne:
VAPAUS PUBLISfflNG
COOTANY LIMITED
Box 69 Sndbnry, Ont.
UUTTA
kirjalUstttttta
Alexandre Dumas:
Kolme Muskettisoturia
(Neljäs patoos)
723 sivua — SId. $ZJ50
Ylitsekuohuvan mielikuvituksen
jättiläinen," "romaanin kultakauden
keisari Dugias ". joksi' kh-jaili-jaa
on nimitetty, kuvaa "Kohnessa
musHettlsoturissaan'' vallatonta,
elamänriemuista, kapinallista a i kaa
kardinaali Rlchelieuh Rans-
«ssa. Jo useat sukupolvet ovat
ehtineet jännittyäi Ihastua Ja h a l tioitua
eläessään huimia seikkailuja
Jalon Athoksen. Porthos-Jättlläl-sen,
viekkaan, hienon Aramiksen Ja
uljaan gascongnelalsen D'Artaga-nin
keraOa.
Joka sivulle Dumas loihtii väkevän,
vaikeasta arkipäiväisyydestä
vapaan, mukaansatempaavan tunnelman.
Romaanin tuoreutta ei
aika ole himmentänyt, siinä oh säilynyt
riehakkaan kuohuvan elämän
voimakas syke.
Trygye Gulbranssen:
AINOA TIE
320 Bivna— Hinta nid. »1.00
Guibranssenin 'Metsien humina'
W Tunturilta tuulee" ihnestyivät
viune^vuonna Riksh» sarjassa, «Ai-
^ tie' päättää tämän mahtavan
romaanitrilogian, Jota Uenee maailmassa^
eri kielillä niyyty yhteensä
^^.•sijnilJoonaa kappaletta.
_ « i ln kuin edellisessäkin öntässä-on
osassa samaa vohnaa, vauhtia,
lannitystä Ja Kerronnan viehätystä.
"igatka Christie:
KORTIT PÖYDÄLLÄ
256 sivaa>- Hinta nld. $L00
Ja salaperätoen lontoolal-
• V Shaitana, Järjestää kut-
!JiT, *a'??eksalle henkilÖUe, Joita
neija sattuu olemaan ns. «vahiukoi-
2fV Kutsujen aikana, kesken
SdH^"i?^' Johon ' Shaitana el
^ ^ u . havaitaan että hänet on
m?^Ä** - «"nä visainen p u l -
sma mlnkaanlnlfffa todlatus-
WPaleita ei ole olemassa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
V 69; Sbdbiiiy, Ontario'
temme - laajenemiseen Ja samalla
talouselämämme Itsenäistymiseen.
työUlsyyden tnrvaamiseeh ' Jä' n l -
homaankanppamm» . ^laafrnt^ttyf-
»een,
viitattiin vlhemmän tai siltä koko-:
naan valettiin. .Varsin ohimenevää
huomiota kohdistettiin.myesUn /NL:h
sotakorvaussuorituksiin mydntämiin'
yhätoistuvUn Ja ratkaiseviin iielpo-tuksiin.
Puhumalla t^ssä nyt sUtä. että Suo.;
mi oli sodassa hävinnyt maa. Johon
liittoutuneiden : valtioiden yleissopimuksen
perusteella olisi voitu soveltaa:
ehdottopian antautumisen vaati-
.musta N L i n tätä .mahdollisuutta k uU
tenkaan käyttämättä, on otettava
huomioon, että
suomalaiset sotajoukot olivat a i heuttaneet
NL: n aineella noin
l,60a miij:kuUad[olIariI|i: arvoidun
talondelllsen hävityksen., SuomeUe
'Välirauhanehdoissa asietettn kor-:
vausvaatlmns' käsitti kuitenkin
'Vain T a j a an viidenneksen aiheute-:
tuista -vahingoista elirSOO m i l j . kul-^
t a - eli n s . sotakorvausdollarin suu-
.•• • r u i s e n , . • •
kuuden vuoden aikana toimitettavaksi
määrätyfi, tavaroissa tapahtuvan
suorituksen. sotakorvauksen
suuruutta määriteUessään N L oli tarkoin
harkinnut maamme taloudellisen
kantokyvyn, ja sen maatamme
kohtaan osoittamaa ymmärtämystä
todistaa se, että N L matkan varrella
huojensi korvaus,ten määrää noin 25
% :11a j a jatkoi toimitusaikaa kaadell
a vuodella-, minkä Usäksi se vuosittain
pyyhki toimitusten myöhästymisestä
johtuneet, huomattaviin summiin
kohonxxeet sakkokorot. Sofeikor-vausten
tultua Ayt ko^onji^uudessaan
Suoritetuiksi osoittaa kirjanpldoliinen
tilinpäätös niiden tehneep Suomen
rahasisa laskettima 92 miljardia
markkaa, vertauksen vuoksi mainittakoon,
että sununa merkitsee noin
44,5 % -valtion viime vuoden m^ojen
kokonaissummasta.
Sotakorvauksien syyttelenUnenin-flation
aiheuttamisesta taas on typerää
tohallista hämäystä. Tarkoituksellisesti
unohdetaan, ettäi .sodaa a i kana
luotiin maassamme inflatioUe
mitä edullisin lähtökohta. Olihan
tuotanto sodan -päätyttyä vain 50 %,
mutta Uikkeellä oleva setellstö 7-ker-tainen
vuoden 1038 tasoon verrattu-nal
Jokainen ajatteleva Ihminen
ymmärtää myös, ettet asuntopula
ole Johtunut sotakorvauksista,
vaan itse sodasta.
Hallituksen menoarvioesitys ensi
vuodelle lisäksi osoittaa^ että vaikka
sotakorvaukset nyt ovat jJäättynfiet-».
kin, ei asuntopulan poistamiseen riitä
sen enempäkä varoja kuin haluakaan.
Sotakorvausteollisuuden myönteistä
vaikutusta kansantalouteemme k e h i tykseen
el ; toisaalta voida i kiistää.
Pääpiinisteri Kekkonen on' mm. I d i -
dellemme antamassaan lausunnossa
todennut, että sotäkQrvausteolllsuur
den luominen on merkinnyt talouselämämme
pohjan huomattavaa laajentumista,
sotakorvausteollisuus on
antanut työtä kymmeniUetuhansille
työntekijöille ajankohtana, jolloin
töihin sijoittuminen olisi muuten
saattanut muodostua valkeaksi ongelmaksi.
Nimenomaan metalliteollisuuden
laajentuminen on avannut
kansantaloutemme itsenätetymiselle.
Ja ulkomaankauppanune laajentumiselle
aivan uusia mahdollisuuksia.
Puheet metalliteollisuuden romutta-mispakosta
ovat silkkaa kauhupropä-gandaa,
Samaan aikaan t u n nähi kirjoitetaan,
kerrotaan N L :lta pyydetyn viimeisimmän,
185.000 dollariin nousevan
sakkoerän poistamista. Luullaanko
pyyimön huomioonttamista edistettävän
tämänkaltaisella kirjoittelulla?
Valtioneuvoston järjestämään
sotakorvausten päättäjäisjuhlaan
kerrotaan toisaalta kutsutun kunniavieraaksi
NL:nTulkomaankauppaml-nisteri
Kumykin, j a hänen läsnäollessaan
asia varmatin: esitetään toisessa
valossa kuin mitä se nyt Suomen
kansalle yritetään esittää. Onko
sellaista nimitettävä kansalliseksi rehellisyydeksi?
, 4 ; ; M :
YK:n raportti osoittaa, että länsi painuu alas Ja Itä nousee.
Unkarilaisen lialohpojan ^senija ^uuttup^vt
aivan toisenlaiseksi Jiuin se oli ennen'
(Suamixtrnkarivleihdestä)
Oondacseihi on pieni. (kylä^Unjkarissa,
useiden kiloimetrien ^'päässä lähimmältä
(rautatieasemalta,"^^ :£nnen san
o t t i in tällaisesta l^lästä.' että "ke-tuillafipn
siellä hyvä* oltavat öisin".
Nykyään kääntyivät %itot viertotietä
mUtel huomaama4;tamä£^^. hiljattain
rakennetsilie valtatielle,' •
i^ylä ,käsi(itää ^ i k e p kaskiaan
muut>^iaky}ä^tuja. Joita lukuisat:
jälleenrakennetut j a ^^taivalmistu;
neet talot" reunustavat.(^iErääii kylä-i^
tidun vairella olevat tälo^t o v ^ kalkk
i ' ^ ^ ^ yaipau^ukse;);.Jälkeen xaiken-nettuja;'
Ordäcsehi^ asuu mm, ta<~
Jpnpoika JLaszlo .Ga£3)a;r,49lla on siellä
neljä j a ipi|.oli |),ehtaaria maata
jLas9lo p^sparln taioa ympäröi ma-ta).
9'- al^a, pihalla oa-vouuvetta, talli,
silcala, kanatainia Ja - tilava vaja.
Perin : talon isältäni, ikertoo
Laszlo Oaspar |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-09-30-05
