Vapaus, July 28, 1923

              hv Sodi
OTomalaiEen tySvaeston äänenkannattaja. Ilme»'
SodborysM. Ont. joka tiistai. toKtai ja tonantau
VAPAUS
^iea In SnSbm* Oat, cvcry Toesday, Tfanrsday add
Adrertifling «te» 40c per eol. fncb. ^^immom cMree
f9f pingle-inEertfon 76c. pificotmt on »tondrag advertis»
»ent Tbe Vapana is the best adverUsing medium among
«äi« Finnish Pponle in Canada.
Vapauden konttori ja toimitn» on Liberty Bufldingr,
lome k , Puhelin 1038. - Po»tio5ete: _ ^^^^^^
Canadaan ykol.vL «4.00, puoli vk. 92.2B, kolme kk.
^ * - % f c Ä n ? a suomeen;ykBi rk. 86.50. puoli .k.
ei «iraa raha» ? ^»»^
foKsi aBlamlesten Jofllg on takaakflct.
ijfllstotnumalta. Suurista ilaotuksista aekä^flmotnkflistn,
& n t^tiä ei joka kerta muuteta f"»*^» f » » "^ ioennua. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ia 60c. liräB
Jokaiselta mnistoväMyltä; "^»«""»"^'«^'»Ä*Jif*
fierta 61.00 kölmekertta; avioeroilmotnkaet «2.00 kerta, KlaSertaa: svi-tymäilmotnkset «LOO kerta: ha- KnUerja osoteikotukset 50c. kerto, «1.00 kolme- SnSa. - tilapäisilmotrikaiBta pitää- raha seurata pju-
Jos ette milloin tahansa saa vastousta^ ens maiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitejan per-
BOonalliBella nimel'äl ,^ ,
' i IV. KANNASTO. Llikkenholtaja.
Befristered at the Post Office Depa^mont, Ottava, aa
eseotid class-matter. '
i - Huolestuneisuus yhteiskunnan
;; ylisillä
Montreal Star nimisessä porvarilehdessä oli äsket-
' täin julaistuna hälyytys Canadan nykyisestä asemasta.
; Lehti selitti, että suurteni teollisuuskorporationien toi.
meenpanevien neuvostojen virastoissa, suurten raha-
' fi^nain konttooreissa, erikoisissa klupeissä ja muissa
maSn' jiäitavissa piireissä on. menossa asioita, jotka
uhkaavat tämän maan kansakunnan elämää.
«Tämän kansakunnan elämää- idikaa' se tosiasia",
että vaikka sodan,.päättymisestä onkin kulunut jo lä­hes
viisi vuolta, meidän kansallisvelkamme yhä ka-
«aaritUvat sadoissa miljoonissa,; meidän rautatiemme,
. jotka ovat rakennetut antapiaan palvelustaan 20 m\h
Joonalle ihmiselle, joiituvat samanlaistea-mnrhaavain
vel^Eataakkain. alle.< Ainoaltaan sellaiset siirtolaisyir»
rät, jotka jäävät pysyväisesti Canadaan, käyttävät mei­dän
/autaiietännne ja suorittavat verot, voivat olla
ainoana keinona täplän epätoivoisen aseman korjt^a
misebi ja .kuitenkin niin sanomattoman vähän te^
J dään näiden siirtolaisten äiaassa j)i(ämlseksi, että tt^
'tyy väkisin sanoa, ettemmekö me joudu tahallisen lai
minlyqntipolitiikan uhreilosi. '
«Nyt jo iaattaa kuulla kuiskia, että jos tätä me­noa
jatkuu,,niin Canada on mennyttä seuraavan ^el-
, jäanesvuösisadan. kuliinsa. Tätä ^iaa yritetään •ny­kyään
salata, mutta Canadan kansalla täytyy olla 'oi-keuä
päästä selville siitä. Me, emme voi enään tämän
pitemmälle pääedellä syöksyä kohti va^^kkoa...».
Ylläoleva' hätyytys kuultu niiden varotushuulojen
joukkoon', joita aina silloin tällöin, kuuluu porvarilli-
. sesti. leiristä silloin kun porvarillinen yhteiskiintalaiva
luovii vaarallisilla vesillä. MonlreaHlaisen lehd^p hä<-
lyytys on siitä merkille pantava, Icoska se» sanoo suo-
' raän tämän epätasapainon nyörien johtavan suurten
korporationien virastoihin^ johtuvan siinä ymmärryk­sessä,
että niiden omia pyyteitä ajava toiminta ilme­nee
koko maan vitsauksena. Hallituksen 'hallussa' ole-
'Vat raiitätiet eivät kannata ja' velkaantuvat sen vuoksi,
koska näiden rautateiden hallituksen kontrollin alai­seksi
siirtämisen kautta niiden entiset omistajat ovat
taanneet itselleen oikeuden pistää kätensä hallituksen
kukkaroon lavallista syvemmälle» Sotavelat lisäänty­vät,
sen takia^ koska suurplSäomien otteessa oleva halli­tuskoneisto
ei pääse käsiksi sellaisiin varallisuuslähtei-siin,
joista velkataakkaa voitaisiin tasottaBjVafin sen
sijaan velkojat käyttävät hallitusta ^ yälikappaleepiaan
yhä vaan velkakeinottelun kiihdyttämiseksi sillä tul^)}k-i
sella, etta velat' lakkaamatta paisuvat. Ennen IcaiHkeä
saavat ulkomaalaiset, etupäässä amerikalaiset pääomat,
käyttää Canadaa tässä suhteessa häikäilemättömän kei­nottelunsa
välikappaleena.
Canadan pon^aristö tuntee valtakuntansa tasapai­non
olevan vaarassa. Raivostuneena koettaa se etsiä
maansa vaivaajaa ja koettaa hakea pelastus^ nouset
van työväenluokan kiristämisestä,, jota vastaan käytet­tävät
voimakeinot ovat vielä' täydellisesti sen komen­nettavissa.
Mutta lopullista pelastusta taistelun kärjen
kohdistamisesta,taistelevia työläisiä>>vastaan ei ole löy­dettävissä.
Jokaisessa maassa kapitalismi joutuu suo-
' rittamaan Neron osaa, joka raivoissaan etsii pelastus­taan
mistä eteen sattuu, mutta edessä sittenkin avautuu
kohtalon ammottava nielu.
mitä Caoadassakin on, sattunut, ovat vain viheliäisiä
muruja" fyöhriistäjäih paisuvilla" pöydiltä. Sitäpaitsi
palkkatiiban yleisestä kohoamisesta Canadassakaan vi
voi puhua laisinkaan. Alenemisesta pikemmin.
Sikäli kun tässä maassa on viime aikoina saatta­nut
hyvästä ajasta puhua, on tämä ajan «hyvyys»
näyttänyt vain kapitalistien voittojen lisääntymisenä.
Niinpä hallituksen virallisten raporttien mukaan 42
Canadan johtavan teollisuuskorporationin voitot ovat
tänä vuonna ja vuoden 1922 ajalla lisääntyneet oikein
harppausaskelin v. 1921 voittoihin verraten, jolloin
huono aika oli yleisenä piAeenaiheena. Muutaman kor-
^orationiryhniän voitot nousivat vuonna 1922 71,-
378,507 dollariin, kun sen «jaan edöUisen vuoden
£(jalla ne olivat 67,225,752^ol]aria. Koko teollisuus­maailman
tilastot puhuvat samaa.
'Työpalkat eivät* ole; vielä koskaan saattaneet teh­tailijoita
sellaiseen ahdinkoon, etteivät ne olisi kyen­neet
käärimään jatkuvasti huikeita voittoja. Mutta
palkkojen korottamisista ovat kapitalistit kuitenkin
saaneet sen onton moraalisen keinon, joll? yritetään,
valheellisesti-saada ihmiset langettamaan yhteiskun­nallista
nurinkurisuuua koskeva tuomionsa itse ka-fatalistien'
sijasta järjestyneiden työläisten niskaan.
Vanhoillisten tyäväeiijoktajain
. kirous /
Englannin satamissa käynnissä olevalla lakkotäis-telulla
on, se yhtäläisyys • Nova Scotian hiilenkaivajain
lakon kanssa, että kummassakin. ovat työläisjoukot
liikkeellä vastoin järjestöjensä ylimpien ja' vanhoillis­ten
virkaherrain lupaa. Mutta kumpikin lakkotaistelu
on ollut niin täydellinen kuin lakko konsanaan voi
olla. Tämä todistaa sitä luontaista taisteluhalua ja ky­kyä,'
mikä järjestyneiden työläisten keskuudessa muo­dostuu
päivä päivältä yhä väkevämmäksi ja väkeväni'
m^si luonnonlaiksi. Sen rinnalla näyttäytyy unioi-hin
pesiytynyt virkavalta; joka on perintöä puolpor
värillisen työväenliikkeen aijoiltaV yhä^surkuteltävam
ipana ja vaivoin ehään kärsittävänä ilmiönä työväen
taisteluissa. Vanhoillisten johtajien menettely Eng­lannin
satamalakoissakin palvelet alusta loppuun työn
antajain etuja. ' ' \
Englannin f ammattiylidistysliikkeen Johtavat virkai
lijat iföel^kolaisjoukoista välittämättä menivät ja
hyväksyivät päiväpalkan alentamisen; 15 shillingistä
10 shillingiin. työnantajain kanssa tehdyn erikoisen so
pimuksenpöhijqllaV. jaellen samalla isäntämäisiä; kof
mentoja työhön 'palaiimisesta. tajckolaiset kuitenkin
selittävät^ että^elin{Alst'anhäkäet Englannissa on nyky'
ään siksi kotkeat Ja yhä .vaan ylenevät^ että palkan­alennuksesta
ei voi olla .puhettakaan. Läldcölaisetoyat
kaikilla satamilla järjestäneet omat komiteansa. Jotka
johtavat lakkoa koskevia asioita Ja ovat .kehottaneet
johtajiaah pysymään syrjässä. Mutta työläisten luon
taista taisteluhalua ja välttämättömyyttä ymmärtämäjt-tömäturkion
virkailijat ovat ^järjestelmäilisesti: toimessa
lakkojen tyhjäksi tekemiseksi, r Sen sijaan, että he
koettaisivat syventää lakkojen sisältöä ja laajentaa nii
den käylännöllistä^imerkitystä, /lakbisti^ yritetään' Juok­suttaa
hiekkaan se sisältöji minkä, työläisten luonnon-oipainen
pyi-kimys elinehtojensa parantamiseksi on
niille antanut. ' • -
Jos 'Englannin lakot hävitään; ei niitä hävitä lak­kolaisten
heikkouden .takia, vaan sen takia, että työläis
ten omissa riveissä^ jlöytyy vielä vaikutusvaltaisia hen­kilöitä;
ja vpimia, |otkapistäv;at: työläisiä selkään kes­kellä
taistelun tuolssinoa. o , ^ . j , /
Kilvoittelu Kiinasta
;.v.>
Työläiset syytteessä kapitalistien
rikcyksesta
Porvarillinen sanomalehdistö käy lakkaamatta kata­laa
Jaisteluaan järjestyneitä työläisiä vastaan miia mo­ninaisemmalla
tavalla. Eräs jatkuva taistelumuoto on
uskotella, kuinka työläiset palkankorotusvaatimuksil­laan
muka aiheuttavat hintojen korotusta ja häiritsevät
teollisuuden elpymistä lamaannustilastaan^ Tavallisen
jokapäiväisen ihmisenkin onkin helppo.saada Inule-
.'maan, etta ne ovat: juuri työläisten palkat Ja yhä suu-
. remmat palkankorotusvaatimukset, jotka pakottavat leh-taiiijat
ja kauppiaat kiskomaan sitten tavaroista hintaa
viimeista pisaraa myöten., : ^
Mutta tosiasiat puhuvat aivan toista. Canadan hal­lituksen
viralliset tilastot osottaval^ että teollisuuska-pitalistien
voitot ovat viime aikoinakin yleisesti jco-lionneet
Ijoka alalla.' Ne vähät palklcojen korotukset
Maailman taloudelle tärkeitten kysymysten Joukos­sa
esittää Kiinan, kysymys suurta oSaa, Yhdysvaltain
diplomaatit suuntaavat katseensa yhä enemiJnän tähän
maahan^ jonka keskushallitus on täysin voimaton Ja
'jossa yksityiset sbtapäälliköt hallitsevat osia tästä jät
tiläismaastai Japanin jtf Yhdysvaltain välinen äskeinen
selkkaus. joka.v koski aluekysymyksiä, ei ollut vielä
tullut^seiviSetybi,lcunShantungin radalla
ropalaisten matlaistkjain vangitseminen ja ryöstäminen,
joiikk teon suorittivat kiinalaiset sotilaati^Tomä ta
paus synnytti uusia kansainvälisiä kahnaubia. .Suur­vallat
riistävät Kiinan tullitulot. Siksipä hallitus ei
kykene maksamaan palkkoja* sotilailleen. Jotka sen
ahden haVjoittavat rosvoamista. Tämä seikka taas an-aa
suurvalloille mieluisan aiheen leVil,tää valtaansa
Kiinassa joutuen tässä toiminnassaan vuorostaan kes­kenään
riitaan. Suurvaltain väliset ristiriitaisuudet
lohjautuvat «avoimien ovien« periaatteeseen, S.Ö. yh­denvertaisuuteen
Kiinan markkinoilla. Miuta tätä pe­riaatetta
ymmärretään sentään säännöllisesti sillä, ta­valla,
että jokainen suurvalta yrittää konsessionien ja
sopimusten kautta syrjäyttää tieltään toiset. Kiinan
kysymys saattaa lähiaikoina aiheuttaa vakaviakin selk
kauksia suUrValtain välillä.
Olkaa valppaat ja valvokaa
Kaikkiep maiden «työväenluokan tärkeimpiä tehtä
viä on valvoa hallitustensa ulkopolitiikkaa, jesiintyä
kaikin voimin-jokaista toimenpidettä, vastaan, Joka uh­kaa
kärjistää vastakohtia kaifsojen välillä ja saattaa
vaaraan rauhan, puolustaa vieraitten kansojeYi täy­dellistä
itsemääräämisoikeutta n^hinlcohdistettua-väki­valtaa
vastaan ja vaatia kalkkien Icansainvalisten selk­kausten
sattuessa niiden rauhallista ratkaisua puolu­eettomissa
sovintötuomioistuimissa. Tämä taistelu, jota
kansainvälisen proletariaatin on Jtäytävä kaikkea im­perialistista
politiikkaa vastaan, on kaikkein tehok­kainta,
Jos Jokaisen ybityisen maan työväenluokka
kaikkine käytettävänä olevine parlamentaarisine Ja
parlamentin ulkopuolisine luokkataistelun Icfeinoineen
kääntyy ennen kaikkea oman maansa imperialistista
vehkeilyä vastaan.
Moskovan Pravda *
Saksan kommunistien pää«äänen-kannattaja
Rote Fahne (Punalip­pu)
lausuu Venäjän kommunisii'-
puolueen ja Hfiiivostohallituksen vi-'
rallisesta äänenkannattajasta Prav-dasta
ja: sen sisällöstä seuraavaa: '
«Pravda on puolueen, äänenkanr
nattajana ennen • kaikkea toistelu-lehti.
K^ ja epäkoh­tia
vastaan käydään siinä avointa;
ja armotonta taistelua. Siinä kes­kustellaan
kaikista päivän poltta­vista
kysymyksistä , ja puolueen si-fiäpuolella
esiintyvien eri katsanto-;
kantojen edustajat tuovat siinä esil-f
le mielipiteensä. —V Tiedönantoleh-tenä
tarjoaa Pravda joka' päivä run­sasta
aineistoa, josta jokainen lu­kija
voi ottaa sen,' mikä erikoisesti
kiinnittää hänen mieltään. Se sisäl­tää
kirjeertvaihtotietoja jättiläis­mäisen
h e a^v o s totasavaltakunnan
kaikista 08i8t9>r.Se koskettelee kaifc
kia' taloudellisen elämän ja hallin­non
kysymyksiä. Se on yhtämittai­sessa
yhteydessä tehtaiden työläis^
t^n kanssa: jokaisessa tehtaassa on
Pravdalla oma kirjeenvaihtajansa.
Kysymyksiai^.ja vasta­suksia
'
Canadan', sahamyllyissä ja
metsätöissä työskentelee noiri • 78,
500 työläistä.
— Ensimäinen rautatie Canadas-sa
rakennettiin St. Johnin ja ILap-jrairien
: välilleQuebecissa ja 'avat-;
tiin rautatie liikenteelle heinäkuus-r
sa vuonna 1S36. Kuten oli tavallis-r
ta ensimäisttiri rautateiden kanssaj
harjptetiiNn tälläkin radalla ehsitf
junaliikennettä hevosvoimallaj mut­ta
myphemmin sitten otettiin käy­täntöön
'höyryvoima;
•i— Kanadassa asuu mykyään noin
3,500,000 n.k. Canadan ranskalais­ta,.
Näistä asuu lähes kaksi mil­joonaa
yksistään' Quebecin -maa­kunnassa.
- Tiedemiehet ovat todellalnn
«punninneet» maapalloni: Tämä pun­nitus
ei ole "kuitenkaan tapahtunut
sillä tavalla kun kauppapuodissa, toi
muissa punnituslaitoksissa 'tavaraa
punnitaan, vaan;:maapallon painon
selville saaminen on tapahtunut
etupäässä mittausopilllsta tietä.
Tämä ' punnitseminen.! suoritettiin
yleejJsä tieteellistä %iaallmaa .tyy­dyttävällä
tavalla * jp viitisentoista
vuotta sitten. 'Maapallon lasketaan
painavan kuusituhatta triljoonaa
tonnia, •eli numeroilla merki|;tynä;
6,00Ö,000,000,0pÖ,000,000^0oo ton
nia.
Oottako koullu
jotta ihminen voi ittellensä kummi­tella.
Yksi kapteeni on nähnyt jo
monta vuotta haamunsa kummitte­levan
itselleen sekä päivällä että
yöllä. Se-on sitten totinen tosi.
Mutta tällaisia tuttuja kummajaä-sia
on nähty myöskin Venäjällä
•Katariina toisen aikana. Eikä ai­noastaan
keisarinna, vaan koko hä­nen
hovinsa näki toisinaan keisarin­nan
haamun istumassa valtaituimel-
Tällg. asialle saa vahvistusta oi­kein
hitoriasta, nimittäin siitä, jon­ka
chistorioitsijä» Andrew Lang on
kyhännyt. Hän antaa historiansa ju­tustella
näistä kummitusjutuista
seuraavaa:
Kreivi de Ribaupierre, joka toi-
•mi keisarinnan hoviherrana, johdat­ti
eräänä päivänä hallitsijattarensa
linnan valtaistuinsaliin. Kun keisa­rinna
seurueineen, johon kuului se-
4ä hoviherroja että -naisia, .lähes­tyi^
valtaistuinta, pysähtyi hän äk­kiä
ja osoitti "ikauhistuneena erästä
haamua,- joka istui valtaistuimella.
Haamu oli' niin keisarinnan näköi­nen,
että kuka tahansa olisi voi­nut
vartnoa, että se oli Keisarinna
itse. Kun salissa oli muutamia mi­nuutteja
vallinnut haudanhiljaisuus,
antoi keisarinna henkivartijoilleen
määräyksen ampua kummitusta.
(Määräystä noudatettiin viipymättä.
Valtaistuimen vieressä ollut .peili
särkyi, aavrftuva katosi ja osoitta­matta
'vähääkään mielenliiiutusta
istuutui keisarinna valtaistuimelle,
josta hänen salaperäinen varjonsa
oli hävinnyt.
Vielä merkillifiempi juttu kerro­taan
eräästä kreivi Burnsherskistä,
jota vuosikausia seurasi hänen ast»
raaliruumiinsa. Ensimäisen kerran
näki, hän kummituksensa eräänä
päivänä seistessään peilin edessä.
Oman kuvaansa vieressä näki hän
näet peilissä, toisen itsensä, joka
oli aivan häneft näköisensä. Hän
kääntyi ympäri, mutta kttmmibs
oli kadonnut Katsottuaan uudel­leen
peiliin, kummitteli -Mn; jälleen
itselleen. Ollessaan kerran eräässä
juhlassa näki^thän. jtse seXä' kalk­ki
saapuvilla olleet hänen 'oman
haavekuvansa, joka uskollisesti seu­rasi
joka^ta askeltg. Lähtiessään
metsästysmatkalle. 'seurasi haaveku­va
mukana ja istui hevosen selässä
hänenmeressään. .
— Kuuluisa keksijä Thomas Edi­son
on syntynyt helmik. 11 päivänä
vuonna 1847 IMilan nimisessä kau­pungissa
Ohion'valtiossa. Edison on
vieläkin hyvissä voimissa ja hää­rii
ahkerasti laboratoorisSaan.
Uusia kysymyksiä
— 'Kuinka monta vedenalaista
Saksa' menetti piaailman sodassa? ,
— Englanriirikielisten samoin
kuin suomalaisten • (keskuudessa käy-
:etään usein kirjaimia O. K. jon­kunlaisena
hyväksymisen merkkinä.
Mistä tällainen merkki johtuu?
— Koska Halif ax on "Paanut kau­pungin
oikeudet? v
— Koska laskettiin merenalainen
kaapeli ^ Atlannin valtameren ylit­se?
— i Mikä on,, pääelinkeinona Me­xicossa?
. ^
Goethen pitäisi kertoman miten
hän •eiräänä. päivänä seisoi silmä
silmää vasten i oman itsensä kanssa.
Vartalo 'ja ^kasv^jeh piirteet olivat
aivan samat, -mutta vaatteet olivat
aivan toisenmalliset. Mikä merkiili-siqtä,
seisoi Gtffethe samassa pal­kassa
, muutamia vuosia; myöhem­min
.puettuna, samaan pukuun, nii-kä
oli aikaisemmin ollut hänen
kummituksellaan. Englantilainen ru­noilija
Shelley istui kerran työhuo­neessaan
Italiassa, kun hän äkkiä
näki salaperäisen olennon menevän
ulos • huoneesjia. Uteliaisuus 'voitti
pelon, mlnkä';kummltus, oli aiheutta­nut
ja %helley lähti sen jälestä.
Tällöin aave kääntyi äkkiä ympäri
jä Shelley näki *oman itsensä, ^oin
minuutin verran seiso^ Shelley kuin
kivettyneenä paikallaali; kunnes aa­ve
kohotti' kätensä ja lausui itali-aiksi:,
ole tyytyväinen!
Sikäli kun on kysymys köyhälistön luokkataistelun k a i " . "
eli tämän .päivän saavutuksista, niin meidän ^täyiyy panna
samalla.kun köyhälistö todellakin, sikäli kun sen järjestöll"
kasvaa, .pystyy hankkimaan käytännöllisiä pärajonuksia el V
mutta v^inaisesti on luökkat^steluh yhteydessä tapahtuva k"l-V^'
kohoaminen enemmän'siveelli^kumtal^u(iellista. T y ö v ä e s t S r^
delliäet, olosuhteet parantuvat kokonaisuudessaan vain sano
luokkataistelun ja suoranaisten voittojen vaikutuksesta. Muua k '
tön arvon tunto kohoaa. Samom myöskin se huomio i t ^ ^ ^^
.teiskuntaluakat" työläisille osottavat Työläiset alkavat huomab""
sa samanarvoisia ylempien kerrosten kanssa ja verrata BeHäi'^
loaan omaansa. He alkavat asettaa korkeampia vaatinmlai *
asuntojensä, vaatetuksensa, tifetojensa, lastensa kasvatuksen ynnä
suhteen. Ue tahtovat^ olla osallisia sivistyksen kaikissa voitlii?"^
tulevat yhä aremmiksi !?#ille syrjäytlämisille ja sorrolle, '
Tämä köyhälistön siveellinen • kohoaminen on samaa kuin
vaatimustensa herääminen Ja alituinen kasvaminen. Nämä Vasvs^^
jon nopeammin kuin, iq^kjflsen riistämistavan mukaiset köyJiäli^tt^J
ioudellistf asemaa ;ta>fe'ottavai^parannukset voivat tas\'aa, Kaiklden^^
den parMuusten^vjoista useat;,toivovat, toiset taas pelkäävät tySI^'
tulevan t^ytyväis1bi;>läytyy/^ljlg; p kuin työläisten valS
set, jotka ovat heidän siypellisen kohoamisensa välttämättömiä seuraii^
sia. Luokkataistelun seurauksena voi" siis aina vaan olla yhä lisjili
köyhälislöri tyytymättömyys kohtaloonsa. Tämä tyytymättömyys!^
luonnollisesti suurin siellä^ niiösä köyhälistön taloudellinen kehi^ |
himmin vastaa sen siveellistä kohoamlslav Mutta ajan oloon ei j^-
lisäytymistä voida missään estää. Jö siten osottautuu luokkataistelll
puita olevan tarkotuksetonta ja-hyödytöntä, ellei se pyri'vallit^
tuotantojärjestelmän rajojen ulkopuolelle. Kuta korkeammalle ii^
hottaa köyhälistön, sitä kauempana tämä huomaa olevansa pyrinl3]f^
päämäärästä, ityydyttävistä elantosuhteista, jotka vastaavat köyhäJL^
käsitystä ihmisarvosta. Siksipä siveellisesti kohonneen köyhälktoti'fai*
määränä ei lopullisesti voi ollakaan muu kuin koko kapitalistisen j^'
jestelmän kukstaminen- ja työläisten tasavallan perustaminen 3eä it
lalle.; . ' ,
Englantilainen porvari
kats;elee synkästi
maailman pdaa
Englannin kauppakamarien liiton
kokouksessa loi •! valtamerentakaisen
cauppadeipartementin parlamentti-sihteeri,
eversti iBuckley vakavaa
catsauksen maailman Icauppaan ja
ausol pelkonsa 8ut% että matdl-maa
uhkaa uosi! työttömyyden aalto.
Iän huomauttij ettei kaupan la­maantuminen
njrt, «kuten kaksi, tai
tolma vuotta sitten, riipu taloudel-
^sistä, vaan poliittisista oloista. Po-itiikan
tehtävänä on poistaa nämä
poliittiset olot, mutta . tämä on;
suunnattoman valkea tehtävä ja
pysyy sellaisena, kunnes on löy*
detty ratkaisu 'Ruhrin miehitystä ja
Säännöt löjFtyy kun mo­raali
rappeutuu
Niistä väitöksistä, joiden varaan
kaikkinaisten uskontokuntien opit
perustuvat, on tavallinen kuolevai­nen,
päässyt sellaiseen Icäsitykseen,
että Ihmisen tulee vastustaa viet"
telysten S.O. (synnin) vahaa, vaik­ka
se vastustaminen olisi sitten
kuinkakin epätoivoista. Ja henki­lölle
joka heittäytyi viettelysten
kuljetettavaksi oli tähän auktori­teettiin
nojautuva tuomio jo etu­käteen
langetettu (ijankaikklnen
kadotus). Tätä i sääntöä on sitten
myöhemmin reformeerattu ! aina
tarpeen mukaan, mutta kokonaan
sen hylkäämiseen ei vielä mikään
kirkko ole rohjennut ryhtyä, el ai­nakaan
julkisesti. Aina on mitä
huolellisemmin koetettu salata eri
lahkokuntien keskuudessa vallitse­vaa
tapojen turmelusta ja sisäistä
mädännnäisyyttä. Opettajat, sielun­paimenet,
on selitetty pyhitetyn ul-kopnolisestikln
niin «saleteiksi», et­tei
minkäänlainen yhteiskunnalliiien
turmelus voi heitä horjut'taa.
Tähän tietysti on vaiknttänut se
Idealistinen ajatus, että siten voi­daan
säilyttää sellaistenkin ihmis­ten
kannatus, jotka jos rähVnästely
olisi julkisesti sallittua, he jalom­paan
pyrkivinä, asettuisivat tuomit­sevalle
kannalle koko uskonnollis­ta
liikettä kohtaan. Siten syntyisi
repeämä jonka seurauksena tulisi
täminen ja •jihmisef ryhtyisivät ot­tamaan
vähän tarkempaa selvää itr
sfr elämästä'; ja lyhyessä ajassasva-pautmsivat
-niistä kahleista joiden
avulla vallassa oleva luokka heitä
orjuuttaa. ; - . .
•V!i{rutla:-kun itaikista" pappien' pi-mityskeinoista.
jiuollmatta sokeasti
uskovien rivit harvenevat, joko sik--
sl, ettäiimiset yhä selvempiin. pät
kevät sen tekopyhän naam_arln,^ jo­ta
papit kantavat alhaisten tekojen­sa
varjostamiseksl, tai yhteiskun-;
nallisista syistä vajoavat. syvästi
mQraalittk)muuden s,Uohon. > Kun
pappieii j(^apälVäinen' tuloEhd^
pienenee, niin; paljon että^ heille
käy 7 tarpeelliseksi jonkun, sivuam­matin
harjoittaminen jayieläkin
paremmin, rjos vaan koko pappis-ammattl
oh" niukästr tuottava 'sivui
ammatti> silloin säännöt loukkoon
ja turmeluksen, tielle 'taipuisalle
seurakunr^alle annetaan rajoittama-toH)
vapaus synnintekoon. Näih me­netellen
karsitaan; seurakunnasta
pois arvostelijat, mutta pelastetaan
papin elinkeino ja' se onkin aina
ollut etutilalle asetettu.
Että asiat ovat näin, se meille
selviää kun luemme erään kansal-llsseurakuntaan
kuuluvan Jja^tdrln
saarnasta, jonka' hän äskettäin piti
Canadassa, osan ja joäta seurakun­talaisensa
nyt arvostellen kuisklvat-kln.,
Kun pastori ensin oH saarnata
jytkyttänyt tavanmukaiseÄfci > ijan-kalkkisesta
"tuomiosta, raotti' hän
kärsiville sieluille myöskin sen kator/
mion, ovea, jonka taikana kehui
Taisteleva Skandinavi'
an kommunisti*
nuoriso
^ Ruötslii . k o m m u n i s t i s e l l a isM
liitolla on pian yhdeksäs fcdngtp'
sä.: Tapahtuman' johdosta kir|öit|^
liitbj; äänenikannattaja:. ,
Sen; -sijaan, että kaikki e^^^
;köngprwsif ovat olleet taistelisi
ressejajy. tulee yhdeksännessä; ioij;::
ressissa hallita käytännöiiiseniiiirp-nisatsloonityön:.
liittohan seissjoifej:
jastL-: Kommunistisen Nuorisomlfj
nationaaleh ja Kommunistbeii f
•ternationalen maaperällä,
ole;:kpskaän/ennen ollut suureiiji
mi^dfellisuuksia työväenluokaaJjB;
ris<m:Jvoittämiseksi liittomme' t t i
den ,puolelle kuin. juuri n y t -0
ja. kriisivuosien nuorella työl
yella p n oma ominainen reaiiiia
reinianisa.: Demokraattis-pasifisii
har;haluuiot ovat haihtuneet- ja |
siaiipatriooteilla ei ole; sanottaraä
mitään sellaista, mitä nuorL«q
toisi' kuunnella. • Työläi3iia^n|
kommunistisen jöukko-organissiJIi"
ulkonaiset e d e l l y t y k s e t ovat DIKI
sa. Meidän on vain sovellu'rfttiij
työmme niin.- että tämä
^saavutetaan. '
/'.Vallankumousmaiden ja -ynoss
kaiken anteeksiantavan armon asus- koko kalliisti ostettu kokemus,!
'meidän ; käytettävissämme,;;; |
käymme vetäipään tulevan '^Säii
telymme suuntaviivoja. .Työni||
lussä, Ruotsissa,. tuskin tähän/i|
nessä ;^oeteUussa .OTI
d6ssa,;i oh- meillä.,.erinomainen".,(5
tavoittaa propagandallamme t y ^
nuoriso'- ja- p a n n a se toi5|*i
ihanteldemme hyväksi. Tämän
la on :meidän ammatillistaIoai|
ta toimintaamme voimakkaasö ; |
vahingonkorvausta koskevissa kysy-j varmaan olemaan kaikklhalsen us-mykslssä.
. ' konnolllsen hourailun syrjään heit­tävän.
Ja sanoa ;jymähytti: .
«Me Ihmiset olemme syntisiä^ ja
meidän tekomme synnilliset, mut­ta
mitä enemmän me syntiä teem­me
sen suurempi on se armo, jpka
meidän päällemme vuodatetaan.
Miksi siis emme syntiä tekisi, kos­ka
sen kautta löydämme armon ja
ijankaikkisen elämän?»
Ja ikäänkuin antaakseen ' havain­nollista
opetusta seurakunnalleen
synnin teossa, oli hän tuppaillut
vähän lltistelemään niitä neitosia,
jotka hänen avullaan pyrkivät kas-,
teen liittoa uudistamaan. ; •
'Tämän päätteeksi voimme varma­na
pitää, että seurakunta nVt ryh­tyy
oikein^,olantakaiseeni synnin^ te­koon
ja osoittaa valpaalle paimenel­leen,
että armo ainakin heidän osal­taan
on ansaittua. Mitä siltä jos.
muutamat seurakuntalaisista käslt-täisivätkin
kaiken olevan menossa
ylösalasin ja luopuisivat pols^ eh'
käpä ulkopuolelta rientäisi uusia
joista moinen elämä olisi mieluis­ta,
eikäpä siitä papin kukkarokaan
suuria\ kärsisi. El sitten ainakaan
jos papinkin armon ansiosta olisi
v:ähän näkyvämmät seuraukset kuin
pelkät pusertelut.
, Punikkloppllas.
Valkokenraaleja ka m m ö t aa n.
Tshitasta Ilmoitetaan,' että CririnisJ-ta
on karkoitettu kaikki valkoiset
lahtarikenraalit, niiden joukossa
Wershbitski. *
hitettävä ja pantava käyntiin J
mintöja nuorisomme päiTia'^
mnsten'hyväksi. SotilasvastaisUJl
tämme on syvennettävä ja i ^ '
täVä tänä fascismin ja <S^}
ta-äVun» aikakautena. Mei(il3_
voitettava vaikutusalaa urheJs*
nuorison keskuudessa i^^ef'
urheilumiehet porvarien vtm
sesta. Samoin on taeidän saayc
tava vaikutusta maatyöläis-f
lonpoikaisnuorison keskuudesJ-kaikkien
niiden tySläisnu
en keskuudessa, joihin menttj
paganjiamme ei vielä ole ö'
mit. Tässä eräitä kongress»
keimmistä tehtävistä, i"»'
toverilehtl.
tammen. Kulkulaitoskoffib ^
raha-asiafn kontroUikonnt^, ^
päättänyt-antaa 3
Un -n 1093 RPfpleissä enty»--
hastoon, josta annetaan P
•kulkulaitoksen toiminnat
mfsssta.