1963-09-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
te i i : : V Sivu 2 Torstaina, syysk. 5 p . ~ Thuifsday, Septr 5, 1963 INDEPENDENT LABOR ORGAN VAPAUS OF FINNISH GANADIANS (LIBERTY) EStafcUshed Nov. 6, 1917 Edltor: W. Eklund Manager:::E. Suksi Telephone: bffice 674-4264 — Editorial 674-4265 Published thrice w€ekly: Tuesdays, Thursdays aiia Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd; 100-102 Elm St. Wä8tv Sudbury, Ontario. Canada. Mailing fiddress: Box 69 , '. : Adverlising ratcs upon äpplication, translations free of chärge. . Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawai • and fdr paymönt of postäge Inc^h " FM(-niI3:e,V;o(.!'>' TILAUSHINNAir ' Canadas^a: 1 vk. $9.00, 6 kk: ^.75 USÄ:Ssa 1 Vk. ^10.00 6 kS. $5.25 3 kk. 2.75 Suoinessa: I vk. 10.50 6 kk. 6.75 Suomen hiEtffiluspdlasik SuuiT)ääoman, nimenqiinaah kokoomu^uo^^^^ veljeilemään. ryhtynyt ja sen hyväksi suuria: myönnytyksiä tavallisen kansan tappi<>ksi tehnyt Karjalaisen hallitun tuF perjantaina kirjaimellisesti, puhuen äärioikeiston syliin kun SAKn ministerit saivat hinriankordtuksista ja muista sa-manlaisista edesottsöniäista lopultakin tarp&ek^een ja esittivät perjantaina eronpyyntönsä. Näitä.rivejä kirjoitettaessa ei. ole: vielä; tietoa^ miten täten syntynyttä hallituskriisiä /pyritään Suöihessa tätkaisb^ maan. On k^^ merkkejä siitä, että kdköbiÄ'us täle^^ kemään kaiken mahdollisen'. ja vähän mahdottomiakin äärioikeiston; aseman eddleen- lujittamiseksi Suomen hallituksessa. Toisaalta tiedetään, että Suomen poliittisesti valveutunut kansa ja, erikoisföti työväenliikkeen kansaridemOkraatti-nen; Osa tulee poiinistelemaan voimiaan säästämättä maan parhaita etuja ajavan ja viimeksisuoritettujen vaalien todellisia voimasuhteita edustavan hallituksen muodostamiseksi. ~ Tältä pohjalta katsoen voidaan, siis yhtyä niihin suomalaisiin . huomioitsijoihin, jotka ovat selittäneet, että nykyisestä hai- : lituskriisistä voi tulla pitkäaikainen ja vaikea pulma ratkais tavaksi. '.Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti, SkDL:n äänenkannattaja Kansan Uutiset, kirjoitti elokuun 31 pnä toi- • mituspalstallaan tästä hallituskriisistä seuraavaa: - Karjalaisen pitkälti toista vuot*ta istuneen, kunnottoman ' hallituksen kaatuminen — niin yllättävältä kuin se loppujen lopuksi. saattoi tuntuakin — oli kuitenkin johdonmukainen seuraus hallituksen politiikasta. Astuessaan paikalleen viime vuoden huhtikuussa antoi tämä hallitus^ ninSaita;lupauksia — j^opa vähävaraisillekin väestöpiireille.Päjön se oh saanutkin aikaan, mutta tulokset ovat plieei päinvastaisia'kilin lupaukset. Hallituksen talouspolitiikka^ on suuntautunut jyrkästi palkannauttijoita, maaseudun työtätekevää väestöä ja pienyrittäjiä vastaan. Hallituksen hinta- ja palkkapolitiikka, toimenpiteet kansan elintason alentamiseksi ja kaikkea sävyttänyt synkeä sosiaalitaantumus ovat merkipneet vaikeita aikoja työtätekeville.väestöpiireille. Vielä pahempaa on ollut odotettavissa, sillä hallituksen saneeraussuunAitebnat, Kart-\ tus- ja Waris-ohjelmat, pyrkivät iskemään kansan suonta yhä kovemmin ja julmemmin. Tälläiiien pofitiikka, johti auttamatta umpikujaan, jonka ainakin tilapäistä laukeamista hallituksen kaatuminen merkitsee. Jo alusta alkaen pelätiinn kokoomuksen ja suurpääoman otetta hallituksessa ja pelko osoittautui nopeasti todella aiheelliseksi. Kokoomuksen vaikutus hallituksessa vahvistui koko ajan ja hallituspolitiikka mukautui • mukautumistaan kokoomuksen linjoiUe. Suurpääomalla on ollut onnen päivät tämän hallituksen aikana, ja mikä pelottavinta, tnaalaisUitto on juuri Karjalaisen hallituksen aikana siirtynyt niin talous-kuin sosiaalipolitiikassaankin yhä syvemmälle kokoomuksen tukijaksi ja myötäilijäksi. Se on ollut vaarallista kehitystä tälle suurelle maaseutupuolueelle, jonka kannattajajoukko sentään koostuu niin huomattavalta osalta maaseudun vähävaraisesta väestöstä. Kuluu varmaan kauan aikaa, ennen kuin maalaisliiton johto pystyy tällaisen politiikan ja halli-tuskumppanuuden jälkeen voittamaan takaisin sitä myötätuntoa ja luottamusta, minkä se nyt tämän kannattajapiirin-sä. keskuudessa on menettänyt. Aika näyttää pian, onko maalaisliiton johto pystynyt ottamaan oppia tästä onnettomasta hallituskaudesta ja käsittänyt, kuinka raskas taakka sille itselleen kokoomuskumppanuus on. Selvää on, ettei maatalouden hintapäätös ole ollut perussyy myöskään nk. ammattiyhdistysministereiden eronpyyntöön. Vieläkin raskaampi on ollut heidän kokemuksensa sii-täy^ mihin joudutaan mentäessä porvarilliseen enemmistöhallitukseen ja työväenliikkeen kannalta luonnottomaan kump-r panuuteen kokoomuksen kanssa. SAKn arvovallalle on aiheutettu pahoja kolauksia ja työväestön rivejä rikottu tilanteessa, jolloin kaikki voimat olisi pitänyt koota yhteen suurpääoman hyökkäyksiä vastaan. Työläisten painostuksen pa- ' kottamina he vihdoinkin tekivät, ainoan oikean johtopäätöksen ja jättivät eropaperinsa. On turha vielä lähteä ennustelemaan tulevan hallituksen kokoonpanoa. Ensimmäisetkin kosketuksen otot siirtynevät seuraavalle viikolle. Onpa jo ennusteltu,. että hallitus kriisi tulisi vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi. Enlien kaikkea on kuitenkin muistettaya kokoomuksen taholta uhkaava vaara. Kokoomus pääsi hallituskahvaan »käsiksi, eikä se helpolla "hellitä. Työtätekevien on yhteisvoimin ja kyllin voimakkaas^ ti nyt osoitettava tahtonsa, että kokoomusta ja oikeistopiirejä ei enää saa hallituksen päästää. Kokoomuksen tavoitteena on saada todella "kovan käden" hallitus, joka myös ulkopolitiikassa toteuttaisi honka-linjaa. - Perustehtävänä on työväestöllä koota rivinsä ja ammattiyhdistysliikkeen yhteisvoimin saavuttaa vähintään hintojen korotuksia vastaava palkkojen nousu ja tämä tavoite liittyy monella tavalla myös hallitusratkaisuun. Speidel pois NATOlta : Fontainebiean, P,an«ktL— Länsi ^ksalainen kenraali Hans Speidel «rosi.FOntainebleaussa viime viikolla NATOn Keski-Euroopan vy5hyk-kl! eH& maavoimien komentajaviras-taan..' ; Kenraali Si^idelin, joka toimi Jiomehtajana kuusi vuotta, odote- .ffttta' ryhtyvän Länsi-Saksan lialli- .iöineil BOtilaallisekst neuvonanta.- ]|dksi. Hänen tilalleen tulee kenraali Johann Adolf von Kiclmansegg. (Kenraali Speidel on Länsi-Snk-san sotilaallisten piirien tunnetuimpia natsiupseereja, joka toisen maailmansodan aikana osallistui mm. imichityskomenhoin ylläpitoon Rahs-kä83a. Hähen liimityksensä NATÖii Joukkojen komentajaksi herätti aikoinaan valtavan vastalauseliik^ Iceen!) . 01 Kirjeitä iVIAÄKUNTAVÄALIT - Kuka tietää mitä me yleensä ajattelemme näistä tulevista vaaleista? Joskus näyttää siltä , kuin emme nuistaisi sellaista iähitulevaisuu-iessa tapahtuvaa asiaa Ollenkaan. Auulemme monen . kansalaisemme anovan, efttei ole mitään hyötyä meidän .äänestämisestämme, mutta !e on harhaanjohtava ajatus. Mei-län täytyy aina ottaa askeleita eteenpäin, yilttää helpoittaa elämäämme ja etsiä ^mahdollisimman tasainen; kulkutie. Ja jotta näköpii-imme olisi avoinna kaikista esteissä olisi-jokaisen tulevaisuutta ajat-elevan kansalaisemme velvollisuus täyttää äänioikeuttaan. Mutta pa- •aritaaksemnie. elintasoamme olisi ^laikallaan vaihtaa, mielipiteitä ja sillä tavalla tasoittaa tuota polkua, jota meidän täytyy kulkea. Esim. maidon hintaa nostettiin ientillä. Olisi hyvä tietää miten tätä {orotusta nyt käytetään, kuinl'> paljon siitä menee maidon tuottajille ja välittäjille. Kaikestavtietämättömyydestä tulee tarpeettomia arimielisyyksiä, jotka voisimme välttää keskustelujen "avulla. Näin ijatellen olisi meillä tilaisuus leh- ':emme .palstoilla keskustelemalla öytää se pienikin hyöty, joka tulee >saksemme voimasanamme oikeasta väytöstä äänestäessämme; Noin 50 pros.'ihmisistä ei tiedä, .:ttä 3 ptos. myyntivero on nyt voi- ;nassa Ontarion maakunnassa ja mihin tuo lisävero käytetään. Nämä asiat huomioonottaen meidän olisi hyvä tukea sellaisia-edustajia lain-laatijakuntaan, jotka ovat verojen nostamista vastaan ja elintasomme kohottamisen puolesta. Työläisten ja köyhälistön elintaso on kansan mittapuuna maailmassa. — Antti. Hln terästeollisuys 351. tyoviiten NeuTOStoTiiton («rästeollisuudes-siirrytään lähiaikoina 35-tanti-seen viikkoon, lausui Neuvbstoliii ton metaDnrgrisen ja Icemiaillsen teollisuuden .vanhempi tarkastaja B. A. MaShlehnikov Cardiffissa Englannissa pidetyssä kansainvälisen työjärjestön rauta- ja terasko-mttean kokouksessa. Vuodesta 1957 lukien tuottavuus Neuvostoliiton lerästeolllsnudessa on noussut 33 prosenttia. Tämä on johtunut automation tehostumisesta. Mashlennikqv mainitsi puheessaan, liVk rauta-Ja' teräskomission edellisestä kokouksesta, joka pidettiin kuu- •si vuotta sitten Meksikossa, on lilan pitkä aika, kun terästeollisuus laajenee määrältään kehittyy se nimenomaan teknillisesti nopeasti. Tuona aikana on tapahtunut suuria teknillisiä keksintöjä, tuotantoprosessin kehittymistä ja organisaation paranemista terästeollisuudessa. Hän ehdotti, että komitea pitäisi kokouksensa joka kolmas vuosi. Tämä ehdotus hyväkeyttiinkin.. Konferenssissa ilmoitettiin, että VKrn Euroopan talouskomissio (ECE) on päättänyt, suorittaa maailman terästeollisuudesta kolme pitkä, jännitteistä tutkimusta. Ensimmäinen koskee kilpailua, jonka teräkselle ovat aiheuttaneet lisääntyvä aluminin käyttö sekä eri- Natsilaisenpakanuusajan muistomerkki on pystytetty suomalaiselle maaperälle. Rovaniemen maalaiskunnan Norvajärvelle. Patsaspuuha Lappiin, seudulle, jonka saksalaiset tuhosivat maan tasalle, voisi tuntua häijyltä pilalta, ellei "se olisi jo tapahtunut tosiasia. Se hakee vertaistaan moraalittomuudessaan eikä ole mitään verukkeilla puolustettavissa sen paremmin oman kansamme kuin suuren maailman silmissäkään. Niille, jotka .ovat ehkä unohtanfeet tai eivät tiedä, mitä natsismi oli; kerromme seuraavassa neuvostoliittolaisen pioneerileirin Artekin kun-niapresidentin Valeri . .Heifitsin omakohtaisista kokemuksista Gestav pon vankiloissa, keskitysleireissä ja lopuksi :Buchenwaldissa. Näissä kuo-lemantehtaissa olleista miljoonista ihmisistä säilyi hengissä vain muutamia tuhansia. Valeri Heifits on yksi näistä harvoista, ja hän.en elämäkertansa on karmea todistus sii tä, mikä kohtalo maailman kansoja Dlisi odottanut, ellei Neuvostoliitto olisi voittanut sotaa. Toimittaja Jenny Pajusella on ollut tilaisuus häntä haastatella:' • — Krimin aurinko hehkui polttavana entisen ruhtinaan Vorontso-vin palatsin yllä Alupkassa istuessa-ni^ palatsin puutarhan penkillä vierelläni toveri Valeri Heifits. Satu-; maisen upeassa puutarhassa liikkui turisteja, joille oppaat kertoivat tsaaiinaikaisen Venäjän, historiaa. Sanatorioksi muutetun palatsin suojissa asustaa nyt neuvostokansalai- Fia, jotka ovat tulleet Krimille lepäämään ja saamaan hoitoa.Turisti-ryhmä Icfjensa jälkeen kierteli palatsia, josta osa on järjestetty museoksi. Oppaat kertoivat turisteille myös tapahtumista toisen maailman^ sodan aikana, jolloin saksalaisiet valtasivat Krimin niemimaan. Kat-keljnia oppaiden kertomasta kantautui korviimme samanaikaisesLti, kun Valeri kertoi minulle erään aikakauden sisällön yksityiskohtaisemmin kuin mihin nuoret oppaat pystyvät. SYDÄN PAIKALTAAN JA NUMERO KÄSIVARRESSA Valeri kohotti takinhihaansa ja voin nälidä numeron 100,897. Se on lähtemättömästi tatuoitu hänen käsivarteensa, ja gestapon vankilassa se oli hänen nimensä. Hän oli Vain poika niinä vuosina kun hänestä tehtiin numero. Kun sota oli päättynyt hän Oli vasta kaksikymmentäyksi vuotta täyttänyt. Gestapon miesten rautaranturaisten saappaiden potkuista hänen: sydämensä siirtyi pysyväisesti rintakehän oikealle puolelle. Voin tuntea sen sykinnän paikalla, jossa sen ei pitäisi olla. Ja vöin uskoa hänen kertomansa, kun hän sanoo, että sodan päättyessä hän oli vasta lailliseen miehen ikään päässyt vanha ukko. Terveel nuoret hampaat lyötiin hänen suus taan ja hänen sisäelimensä rikot tiin monissa kidutuk0sa. niin että laiset plastik- ym. tekokuidut; Toinen tutkimus koskee maailman te-räsmarkkinoita, jotka muuttuvat terästeollisuuden rakenteen ja vieläpä maantieteellisen sijainnin johdosta. Kolmas tutkimus koskee maailman teräskauppaa ja erikoisesti kehitysmaiden kasvavaa teräksen tarvetta. SANOMALEHTIEN MERKITYS NEW YORKIN SANOMALEHTILÄKÖN MÄAM JSEUMÄLLE Yli AiHEUmMAT VAHINGOT (inili.dolI.i \ hänen on lopun elämäänsä oltava lääkärin, hoidossa. VANGIKSI HARKOVIN iUNTAMALLA Toinen maailmansota riehui jo valtoimenaan, kun Varanezhin kaupungin teattei-ikoulun oppilas Valeri Heifits. seurasi isäänsä lauluja tanssiyhtyeen mukana rintamalle. Pian hän jätti yhtyeen ja liittyi vapaaehtoisena Punaiseen armeijaan. Hän osallistui Härkovin tais: teluibinrintalnan heinäkuussa 1942 joutuessa saks^älaisten mottiin, ja Valeri: haavoittuneena ja tajuttomana joutui saksalaisten vangiksi. Sileä alkoi vuosia kestänyt painajainen Haavoittuneeseen jalkaan jäänyttä sii-paletta ei sotavankileirillä aiottukaan poistaa, ja jalkaan alkoi tulla kuolio. Mutta vankien joukossa oli myös Punaisessa armeijassa toiminut' lääkäri. Mitään lääkintaväli-leitä ci ollut, ja lääkäri teki nukuttamatta leikkauksen niillä vesillä, ioitä käsillä sattui olemaan. Se pelasti Valerin jalan. GESTAPON KASIIN SOtavankilenillä olleita kolmea-kymmentätuhatta vankia ryhdyttiin kuljettamaan eri paikoissa oleville 'keskitysleireille ja Valeri kuljetettiin härkävaunussa Liettuaan. Täyteen ahdetussa vaunussa vangit juunnilienval pakoa. Heidän onnistui irroittaa lautoja härkävaunun lattiasta ja pudottautua radalle. Monet ruhjoutuivat, mutta Valeri pääsi ehjänä radalta. Pakomatka päättyi kuitenkin pian ja karkulaisena hän joutui Gestapon vangiksi. Seuranneista kidutuksista hengissä säilyneet sullottiin pian uudelleen härkävaunuihin, 100 miestä yhteen. Sitä ennen heidät riisuttiin alasti. Oli jo talvi, ja jokaisella: py-bähdyspaikalla vaunun ovesta vankeja valeltiin paloruiskusta syöksevällä jääkylmällä vedellä. Ne, jotka vielä tästäkin selvisivät hengissä, kuljetettiin viimein Ber liiniin ja täältä turvetyömaalle lähelle Hollannin rajaa. Työpäivät ilivat kuudentoista tunnin mittai-ta. Vyötäröä mvöten seisottiin vedessä. Valeri sai vettä keuhkoihinsa. Mutta pakosuunnitelmat itivät yhä, ja pako onnistui. Valeri ennätti kahden kilometrin päähän Hollannin rajasta, kun hän taas joutui kiinni. KUOLEMANTUOMIO HIRTTÄMÄLLÄ Monien potkujen saattamana Valeri kuljetettiin Kölniin vankilaan. Hän joutui Gestapon mielikuvituksellisten kidutusmuotojen uhriksi. Sodan alkuvaiheessa tuntui vielä siltä, että kidutukseen keskityttiin samanlaisella saksalaisella perusteellisuudella kuin myöhemmässä aiucesoa joukkoteurastukseen. Sähkökirves esim. oli ohuen lan gan varassa edestakaisin kiihtyvällä auhdiila heiluva suuri lihakirves, rpkaisella heilahduksella se läheni uoliin kytketyn vangin kasvoja, tunnes lopulta pysähtyi vain millimetrin päähän. Seuraavalla heilah-luksella se olisi halkaissut uhrin pään keskeltä kahtia, ja halkaisikin monilta, Sementtisäkki oli ihmis-luumiin mittojen mukaan tehty aitaus, jossa uhri joutui seisomaan hievahtamatta ; paikaltaan. Hänen päähänsä tipahti vesipisara sekunnin tarkkuudella ja aina samaan kohtaan. Uhri saattoi kestä tunteja ja pitempäänkin ennen kuin pisara pudotessaan tuntui kiven järkäleeltä. Monet päästettiin sementtisäkis-tä vasta menetettyään järkensä. Kuolemaantuomituille leikattiin päähän nk. hitlerintie, mikä merkitsi sitä, että. hiukset ajettiin koneella pään molemmilta sivuilta ja vain keskelle jätettiin kapea alue hiuksia otsalta niskaan. Selvittyään kidutuksista nuoren ihmisruumiin sitkeydellä vieläkin hengissä sai Valeri hitlerintien ja kuolemantuomion hirttämällä aamunkoitteessa. Jamana yönä osui vvankilaan kui- '.enkin ilmapommi, joka hajotti sen .kappalcilvsi. Valeri löysi itsensä iuumisröykkiön alta. Miten kauan 'iän oli siellä ollut, sitä hän ei kositaan saanut tietää, mutta ilmeistä ali, että hänet oli raunioita raivat-laessa kuolleena heitetty muiden kuolleiden kanssa samaan kasaan. Yön pimeydessä hänen onnistui hivuttautua ruumiskasan alta ja piiloutua Kölnin kellareihin^ Hänellä oli onnea joutuessaan kellareihin, joissa säilytettiin^muonavaroja. Jostakin hän löysi myös vaatekappaleita ja halun, joka peitti hitlerintien. Hänen ei onnistunut löytää mjtään, millä olisi leikannut senkin pois, ja se johti hänen vielä kerran Gestapon käsiin. Kun hän xuukauden piileskelyn jälkeen yrit !i pakoa, lennätti tuulenpuska liian väljän hatun hänen päästään Reinin sillalla. Hän joutui silmäkkäin SS-miehen kanssa ja hänen monivaiheinen tiensä Buchenwal-diin alkoi. Jtfgoslavirjd NL li^pt fitiolelll yclenjc, Ji^gö^layrii.^ ^ Presi- vallankumoukset, rotuerottelun ;'ja dcntii Tito julisti Velenjessä, Jugoslaviassa, elok. 30 päivänä, että Neuvostoliiton ja Jugoslavian välinen kauppavaihto tulee kuluvan vuoden aikana lisääntymään puo- ! Iclla edelliseen .vuoteen verrattu-; na.' Jugoslavian' presidentti puhui Velenjen kaivostyöläisten kokouksessa, jossa myös ^^euVosto-liiton pää'ininlste:i Nikita flTrush-- tshcv oli läsnä. "'^^ Hän sanoi, että spsialistiscn järjestelmän paremmuutta kapitalismista . ei voida todistaa julis- -otuksin ja_ vallankumouksellisin iskulausein vaan yksinomaan aineellisin saavutuksin. Hän sanoi, että sosialistimaiden ">i o i i i i f helppoa selvittää keskeistä suhteitaan toisen maailmansodan jaiKeen ja lisäsi, että 'se ei ole .lelppoa vieläkään". . "Näitä suhteita voidaan kehittää ainoastaan sosialistisen internationalismin periaatteiden pohjalta", hän julisti. 'Tulemme taistelemaan kaikkia yrityksiä vastaan tämän vallankumouksellisen liikkeen eksy Itämiseksi pofs marxismin-lfeninismin tieltä ja johtamiseksi valheellisen Rovaniemen polttaj Rovaniemi. — Rovaniemiläiset loistivat poissaolollaan Norva-jär-ven saksalaisen sotilashautausmaan ja monumentin vihkiäistilaisuudes-a lauantaina. Hauta-alueelle kokoontunut joukko, ehkä parin- tai kolmensadan hengen suuruinen, oli pääasiassa saksalaisia. Vähäisestä suomalaisosanottajien määrästä muodostivat lehtimiehet ia valokuvaajat ehdottomasti suu-imman osan. Heitä olikin saapunut aina Helsinkiä ja Tamperetta myöten. Virallista suomalaista osanottoa ei myöskään ollut ja ohjelma suoritettiin Lapin Lauluveikkojen esiintymistä lukuunottamatta kokonaan saksan kielellä. Saksan sotilashautojcn huoltolii-lon puheenjohtaja Walter Trepten lehdistökonferenssissa, johon va- ^cmmistolehtiä ci ollut kutsuttu, oli aamulla ilmoitettu, että huoltoliiton järjestämänä vihkiäisiin osallistuu 80-henkinen joukko, minkä lisäksi omaisia ja turisteja saapuu paikal-b omin neuvoin. Osallistujen joukossa oli mm. useita saksalaisia so lilashenkilöitä, jotka ovat osallistuneet Lapin solaan. Näistä mainittakoon everstit Ostermark Holder ja Helle. Eversti Helle oli Rovaniemen komentajana saksalaisten tuhotessa Lappia. Silloin hän oli majuri H^le Huhuttiin myös kahden saksalaisen kenraalin läsnäolosta-— Lapin tuho-retken johtaja kenraalieversti Lothar Rcdulic elää yhä — mutta saksalaiset, joilta asiaan pyrittiin saamaan , vahvistusta eivät enempää vahvistaneet kuin kieltäneetkään tietojen paikkansapitävyyttä. Läsnä oli myös Länsi-Saksan kaupallisen 3dustusten jäseniä Boxin johdolla, Norvajärvelle johtavan tien varrelle oli asetettu runsaasti poliisiautoja järjestyksestä huolehtimaan joukossa mm: helsinkiläismerkkisiä. Rovaniemen työväentalolle alkoi kello 11 aikaan aamulla kerääntyä väkeä vastamielenosoitusta varten. Rovaniemen ja eräiden toistenkin paikkakuntien rakennustyöläiset olivat jo aamulla jääneet pois työstä tätä tarkoitusta silmällä pitäen. Myös muualta Lapista, Sodankylästä, Kemijärveltä Sallasta, Ivakosta, Torniosta ja Kittilästä saapui väkeä linja- ja pikkuautoilla. Edellisenä päivänä oli poliisi kieltänyt vastaanottamasta mielen-osoituspyyntöä ilmoituksin, ettei mielenosoitusta saa järjestää Norvajärvelle johtavalla tiellä. Lauantai: aamuna lupa kuitenkin saatiin ja mielenosoitus järjestettiin. Mielenosoittajat kantoivat kärkitunnukse-na aiemmin poistettua taulua, jossa saksaksi ja suomeksi _ julistettiin • Kunnioitamme Saksan kansaa, vihaamme natseja". Muissa samoin xtaksikielisissä julisteissa kehotettiin natseja lähtemään kotiinsa, ih moitcttiin, että he oyat ei-toivottuja vieraita ja lueteltiin Lapin tuhoja: 2O.000 poltettua kotia, 123 tuhottua koulua ja 165 poltettua kirkkoa. "Jo riittää natsiaseveljeys" luki eräässä julisteessa. Mielenosoittajat olivat asettuneet paikoilleen Suutarinkor-van sillan luo, paikalle, jonka Nor- "aiärveltä tulevat autot joutuivat ohittamaan. PRAVDASSA KUMMASTELTIIN • '^Toii"r,rtoiiiton iohtavin sanomalehti, Pravda, kiinnittää sunnuntaina huomiotaan saksalaisten fasis- .-a i.uiibioineikkiin Suomen Nor- -vajärvellä. 'Tämänkaltaiset kunnianosoitukset fasistisille sotilaille voivat synnyttää vain lievästi sanoen kummastusta", kirjoittaa Piavdan kommentoija A. Sadyrev. Ja todellakin, kolossaalinen monumentti rakennetaan jopa N.vrnber" gin kansainvälisessä sotasyyllisoi keudessa tuomittujen rikollisten kunniaksi", Sadyrev lisää, ettei riitä yksin se, että monumenttipuuha sinänsä on haaste rauhaarakastaville fasismin vastustajille vaan reyans-histisen länsisaksalaisen "sotaveteraanien liiton" patsaspuuhaajat ovat kaiken lisäksi varustaneet muistomerkin tunnuskirjoituksella ' sankarivainajien kunniaksi". Kirjoittaja toteaa Norvajärven hankkeiden suurisuuntaisuuden ja tarkoituksen tehdä siitä Länsi-Saksasta saapuvien "pyhiinvaelluspaikka". Fasismille myötämieliset ainekset näyttävät kuitenkin hyvin ymmärtävän, että tämänkaltainen toiminta voi herättää Suomen kansassa vain tyytymättömyyttä, ja tämän, vuoksi esimerkiksi muistomerkin suomenkielisessä tekstissä sana "sankarivainaja" on korvattu "sotilaalla", huomauttaa Sadyrev lisä-anarkismin tielle' Tito sanoi edelleen, että"Jugo-slaviä aikoo "monella tavoin osallistua kansainväliseen työnjakoon". Tässä yhteydessä hän sanoi Jugo-jlavian pyrkivänV erityisesti 'kehit- "imään taloussuhteitaan muiaön sosialistimaiden, Aasian,'Afrikan»:ja latinalaisen 'Amerikan maiden sddi :hyös muiden mäidert käessä". Presidentti Tito sanoi: VJagösIa-via öh valmis jakamaan mielipiteiden vaihtamista Neuvostoliiton ja muiden Jugoslaviaan ystävällisesti suhtautuvien maiden kanssa, Kuoli-r matta siitä, mitä poliittiset seikkai-ijat ja rakentavan kansainvä.lisen yhteistyön vastustajat sanovat-'. Viitatessaan Neuvostoliitonja Jugoslavian välisen kauppavaihdon lisääntymiseen puolella, hän sanoi, että' yhteistyöstä tietyillä talous- :Uoi11a on jo sovittu ja- että yhteistyötä sosialisten järjestöjen ."ekä <Mle- ja kulttuurielinten Icesken tullaan edelleen kehittämään. : Velcnjc. — Jugoslaviassa vieraileva Neuvostoliiton pääminis- : terf Nikita Hrushtshev sanoi per-janiaina, että kaikki, jotka uskovat, että ydinsodan raunioille voitaisiin rakentaa uusi kulttuuri, ovat "edesvastuuttomia". Puhuessaan Velen jessä |)idetyssä kokO" uksessa hän ei 'arvostellut Kiinan kansantasavaltaa nimeltä mainiten. 'Neuvotteluni presidentti Titon kanssa ovatolleet hyvin hyödylli.siä, • :'."ii;)<5tRirime 13 puolucidcmmc vä.^ Iillä ei ole mitään olennaisia eri mielis.vyksiä", hän sanoi. "NouvostoHiton tavoin on Jugoslavia ratkaissut omat sosialismin •j^. ti.,ongelmansa. Me taistelemme vhdessä monopolikapitalismia vastaan ja maailmanrauhan puolesta", hän sanoi. 'Me emme vain tyydy puhumaan .Marxista, Engelsistä ja Leninistä, me panemme heidän teoriansa käytäntöön. Vastustajamme usein sa-että Hrushtshev kerskailee. Minulla on paljon syytä kerskailuun", sanoi Neuvostoliiton päämi< 'Aika näyttää, kumpi järjestelmä on parempi, kapitalismi vai so- . .sialismi. Aika näyttää olemmeko vai emmekö ole oikeassa" hän sanoi. Harriet aikoi uida alastomana • Venetsia. — Venetsian elokuva-vTiiiat iotka alkoivat jokseenkin vä-rlttömästi ja proosallisesti tänä vuonna, saivat lisää eloisuutta Gina '^•ollob'i?idan:saapuessa kaupunkiin ja ruotsalaisen näyttelijättären päättäessä mennä alastomana uimaan. Ruotsalaisella näyttelijättärellä Harriet Anderssonilla, joka esittää •pääosaa elokuvassa "Sunnuntaipäivä elokuussa", ei ole tapana kä.vttää uimapukua eikä hän ole ottanut m"Vaansa .sellaista Venetsiaan. Joukko Harriet Anderssonin ys-täviä sai kuitenkin tähden luopumaan aikeestaan — valokuvaajien suureksi pettymykseksi. Samanaikaisesti kun kaikki tämä tapahtui uimarannalla toinen italialainen filmitähti saapui Venetsiaan. ^Jfän on Sandar Milo, joka esintyy Federico Fellinin valmistamassa elokuvassa "Kahdeksan ja puoli". Valokuvaajat s.vyentyivät siinä määrin ottamaan kuvia miss Milos-ta, että he eivät lainkaan huomanneet ranskalaista laulajaa Charles: Aznavouria, joka myös oli paikalla. ten, että Suomen kansa ci unohda fasistien aikaansaannoksia maape-rällääh ja siksi suomalaiset torjuvat suuttumuksella kunnianosoitukset, joita järjestetään Norvajärvellä. Sanomalehdet ovat miljoonien arvoiset. New Yorkin kauppakamari on tutkinut sanomalehtilakon liike-elämälle tuottamia vahiiTkoja. Nämä vahingot aiheutuvat mm. mahdottomuudesta julkaista ilmoituksia sekä uutisten ja arvostelujen yms. puutteesta, mistä seuraa, että ostetaan ja huvitellaan vähemmän. Niinpä ollaan huonosti selvillä teattereiden yms. ohjelmista sekä uusista rtiarkkinoille ilmestyvistä kirjoista. On todettu, että sgnomalehtilafcko'aiheuttaa suurimmat vahingot tavarataloille j^ 'kauppaliikkeille, niiden jälkeen teattereille ja ravintoloille. Television, kulut nousevat, koska sanomalehtiuutisten puuttuessa lähetetään laajennettuja uutistiedoituksia, mitkä "aiheuttavat lisäkustannuksia. Tilastostamme käy selville, millainen merkitys sanomalehdistöllä ' liike-elämän kannalta on nykyaikaisessa, yhteiskunnassamme. Mainittakoon että New Yorkille sanoma-lehtilakko merkitsee kuukaudessa noin 2 milj. dol-lairin suuruista tulojen vähennystä. ''FInliiaa" siinä tarvitaan apuna Eri kielistä ja niidcn"paremmuu-desta' puheenollen edesmennyt Hannes Sula, joka hallitsi kirjallisesti sekä englannin- että suomenkielen ja puhui vähän eräitä mui takin kieliä, tykkäsi väittää, että mikään kieli- ci ole niin sattuvasti asioita selostava ja kuvaava kuin on tämä armas suomenkielemme. Ja jos joku saattoi epäillä hänen mielipidettään tässä asiassa, niin silloin "Hanski" saattoi "perustella" kantaansa seuraavaan tapaan; Mistä muusta kielestä löydätte niin hyviä ahmattia suurporhoa kuvaavan virkkeen kuin on suomenkielinen "möhömaha porvari'. Kaikesta huolimatta tuntuu kuitenkin siltä, että"finliskaan" on tässä turvauduttava, jos mielitään ymniärrettävällä tavalla perehtyä Suuren Rahan kontrolloimien polii tikkojen ja -lehtien vaali juttuihin. Vai mitä arvellaan esimerkikfil torontolaisesta aamulehdestä, ^oka I liittovaalien edellä hyppäsi kuten monet muutkin- kaltaisensa,: vanhar torypuolueen vanavedestä libera:i lien kiihkeäksi puhtaaksipcsijäksi? "Niin, nyt tämä samainen aamu lehti tuntuu olevan jälleen tory puolueen asialla Ontarion maakun tavaaleissa ja sitä huolestuttaa ko vasti, että konservatiivipuolue tulee lyödyksi vaaleissa, ellei tämä myyn tivero-hallituksen päämies pane tulta tappuroihin. Selitettyään, ettei Ontarion vaa-tirintamalla ole tapahtunut vielä mitään muuta kuin konservatiivi puolueen skandaalien pöyhimistäi Globe and Mail varoitti torypuolu etta. että se ei voi toivoa vaalivoittoa hiljaiskampanjan perusteel la. Perustellen tätä "Varoitustaan, mainittu lehti kirjoitti johtavassa toimistuskirjoituksessaan tiistaina: ". . . Mr. Robarts (pääministeri Robarts) sai hyvän alun ottaessaan käyttöönsä (edeltäjältään) mr Frostilta jäänet valtavuodet, mutta hän olisi tyhmyri; jos luulisi, että. hän nauttii jo suurta kansansuosio ta, tai että hänen hallituksensa voi levätä laakereillaan. "Kaikkein sattuvin poliittinen syytös, mikä voidaan heittää Ro hartsia vastaan on se, että hän joh taa: väsynyttä toryhallitusta, mikä on ollut liian kauan vallassa, cli toisin sanoen, nyt "on aika vaihdokselle". Hänen täytyy näyttää tämän kampanjan aikana, että se sy.v-tös ei pidä paikkaansa, että hallitus m uusi ja elinvoimainen, ja että iillä on realinen käsitys Ontarion pulmista ja rohkeita tulevaisuudensuunnitelmia . . . Hänen on saatava kampanjansa käyntiin selvittääk' seen aatteitaan ja ohjelmiaan ihmi sille tulisesti ja innokkaasti saadakseen aloitteenteon pois liberaa, lien käsistä." Toisin sanoen lehti esittää sellaisen syvämietteisen toteamuksen, et tei mitään ole vielä vaalikampanjassa tapahtunut, mutta siitä huolimatta on saatava "aloitteenteko" pois liberaaleilta, vanhalle ja väsj:: myksestä epäilylle torypuolueelle! • No mikäpäs siinä. Toivotaan nyt oikein joukolla* että mr. Robarts rupejaisi pitämään "tulisia", ja "in-, nostuneita" puheita "aatteistaan" ja "ohjelmistaan' — esimerkiksi myyntlveronsa siunauksista!;;^:ÄlaW^ dollisesti se auttaisi muitakin "innostumaan" ja näkemään, että Ontarion toryhallitus ei ainakaan "väsynyt"— mikäli on puhe suurpää oman etujen ajamisesta ja valvomisesta. - Siinä tapauksessa jos pääministeri Robarts ei halua erikoisen "tulisia" puheita pitää hallituksensa järjestämästä myyntiverosta ja muista sii,-- hen verrattavista tekosista joita on legio, silloin hänen täytyy turvautua tyhjästä innostumiseen, cli kuten: finliskaksi esitetyssä metsämiesten laulussa sanotaan: : "Natinkia (ei mitään) ,011 pöyr däs^ä ja kokki uutta teki." Siinä ei sen kummempia selityk-, siä tarvita. Vähän muunnettuna siitä voisi tulla finliskaksi ^ ja millään muul; la 'kielellä'' sitä ei tuskin voi sen paremmin kuvata — "natinkiaori hallitukselta saatu ja Robarts uutta lupaa". ' A Joka '*natinkia" haluaa^ hän tie/ tenkin äänestää joko konservatiivi' ja tai liberaaleja täi sitten niidet^ sekasikiötä, sociaL crfeditiH. ' ' - Tärkeit» uudistuksiin Ja paraniTukv sia'''KäliiÄvät' v-VÄliÖiJÄ^'*'-' ' '"-^ •mmm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 5, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-09-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630905 |
Description
Title | 1963-09-05-02 |
OCR text |
te
i i : :
V
Sivu 2 Torstaina, syysk. 5 p . ~ Thuifsday, Septr 5, 1963
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) EStafcUshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager:::E. Suksi
Telephone: bffice 674-4264 — Editorial 674-4265
Published thrice w€ekly: Tuesdays, Thursdays aiia Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd; 100-102 Elm St. Wä8tv Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing fiddress: Box 69 , '.
: Adverlising ratcs upon äpplication, translations free of chärge. .
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawai
• and fdr paymönt of postäge Inc^h "
FM(-niI3:e,V;o(.!'>'
TILAUSHINNAir '
Canadas^a: 1 vk. $9.00, 6 kk: ^.75 USÄ:Ssa 1 Vk. ^10.00 6 kS. $5.25
3 kk. 2.75 Suoinessa: I vk. 10.50 6 kk. 6.75
Suomen hiEtffiluspdlasik
SuuiT)ääoman, nimenqiinaah kokoomu^uo^^^^
veljeilemään. ryhtynyt ja sen hyväksi suuria: myönnytyksiä
tavallisen kansan tappi<>ksi tehnyt Karjalaisen hallitun
tuF perjantaina kirjaimellisesti, puhuen äärioikeiston syliin
kun SAKn ministerit saivat hinriankordtuksista ja muista sa-manlaisista
edesottsöniäista lopultakin tarp&ek^een ja esittivät
perjantaina eronpyyntönsä.
Näitä.rivejä kirjoitettaessa ei. ole: vielä; tietoa^ miten täten
syntynyttä hallituskriisiä /pyritään Suöihessa tätkaisb^
maan. On k^^ merkkejä siitä, että kdköbiÄ'us täle^^
kemään kaiken mahdollisen'. ja vähän mahdottomiakin äärioikeiston;
aseman eddleen- lujittamiseksi Suomen hallituksessa.
Toisaalta tiedetään, että Suomen poliittisesti valveutunut
kansa ja, erikoisföti työväenliikkeen kansaridemOkraatti-nen;
Osa tulee poiinistelemaan voimiaan säästämättä maan
parhaita etuja ajavan ja viimeksisuoritettujen vaalien todellisia
voimasuhteita edustavan hallituksen muodostamiseksi.
~ Tältä pohjalta katsoen voidaan, siis yhtyä niihin suomalaisiin
. huomioitsijoihin, jotka ovat selittäneet, että nykyisestä hai-
: lituskriisistä voi tulla pitkäaikainen ja vaikea pulma ratkais
tavaksi.
'.Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti, SkDL:n
äänenkannattaja Kansan Uutiset, kirjoitti elokuun 31 pnä toi-
• mituspalstallaan tästä hallituskriisistä seuraavaa:
- Karjalaisen pitkälti toista vuot*ta istuneen, kunnottoman
' hallituksen kaatuminen — niin yllättävältä kuin se loppujen
lopuksi. saattoi tuntuakin — oli kuitenkin johdonmukainen
seuraus hallituksen politiikasta. Astuessaan paikalleen viime
vuoden huhtikuussa antoi tämä hallitus^ ninSaita;lupauksia
— j^opa vähävaraisillekin väestöpiireille.Päjön se oh saanutkin
aikaan, mutta tulokset ovat plieei päinvastaisia'kilin lupaukset.
Hallituksen talouspolitiikka^ on suuntautunut jyrkästi
palkannauttijoita, maaseudun työtätekevää väestöä ja
pienyrittäjiä vastaan. Hallituksen hinta- ja palkkapolitiikka,
toimenpiteet kansan elintason alentamiseksi ja kaikkea sävyttänyt
synkeä sosiaalitaantumus ovat merkipneet vaikeita
aikoja työtätekeville.väestöpiireille. Vielä pahempaa on ollut
odotettavissa, sillä hallituksen saneeraussuunAitebnat, Kart-\
tus- ja Waris-ohjelmat, pyrkivät iskemään kansan suonta yhä
kovemmin ja julmemmin. Tälläiiien pofitiikka, johti auttamatta
umpikujaan, jonka ainakin tilapäistä laukeamista hallituksen
kaatuminen merkitsee.
Jo alusta alkaen pelätiinn kokoomuksen ja suurpääoman
otetta hallituksessa ja pelko osoittautui nopeasti todella aiheelliseksi.
Kokoomuksen vaikutus hallituksessa vahvistui
koko ajan ja hallituspolitiikka mukautui • mukautumistaan
kokoomuksen linjoiUe. Suurpääomalla on ollut onnen päivät
tämän hallituksen aikana, ja mikä pelottavinta, tnaalaisUitto
on juuri Karjalaisen hallituksen aikana siirtynyt niin talous-kuin
sosiaalipolitiikassaankin yhä syvemmälle kokoomuksen
tukijaksi ja myötäilijäksi. Se on ollut vaarallista kehitystä
tälle suurelle maaseutupuolueelle, jonka kannattajajoukko
sentään koostuu niin huomattavalta osalta maaseudun vähävaraisesta
väestöstä. Kuluu varmaan kauan aikaa, ennen
kuin maalaisliiton johto pystyy tällaisen politiikan ja halli-tuskumppanuuden
jälkeen voittamaan takaisin sitä myötätuntoa
ja luottamusta, minkä se nyt tämän kannattajapiirin-sä.
keskuudessa on menettänyt. Aika näyttää pian, onko maalaisliiton
johto pystynyt ottamaan oppia tästä onnettomasta
hallituskaudesta ja käsittänyt, kuinka raskas taakka sille itselleen
kokoomuskumppanuus on.
Selvää on, ettei maatalouden hintapäätös ole ollut perussyy
myöskään nk. ammattiyhdistysministereiden eronpyyntöön.
Vieläkin raskaampi on ollut heidän kokemuksensa sii-täy^
mihin joudutaan mentäessä porvarilliseen enemmistöhallitukseen
ja työväenliikkeen kannalta luonnottomaan kump-r
panuuteen kokoomuksen kanssa. SAKn arvovallalle on aiheutettu
pahoja kolauksia ja työväestön rivejä rikottu tilanteessa,
jolloin kaikki voimat olisi pitänyt koota yhteen suurpääoman
hyökkäyksiä vastaan. Työläisten painostuksen pa-
' kottamina he vihdoinkin tekivät, ainoan oikean johtopäätöksen
ja jättivät eropaperinsa.
On turha vielä lähteä ennustelemaan tulevan hallituksen
kokoonpanoa. Ensimmäisetkin kosketuksen otot siirtynevät
seuraavalle viikolle. Onpa jo ennusteltu,. että hallitus
kriisi tulisi vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi. Enlien kaikkea on
kuitenkin muistettaya kokoomuksen taholta uhkaava vaara.
Kokoomus pääsi hallituskahvaan »käsiksi, eikä se helpolla
"hellitä. Työtätekevien on yhteisvoimin ja kyllin voimakkaas^
ti nyt osoitettava tahtonsa, että kokoomusta ja oikeistopiirejä
ei enää saa hallituksen päästää. Kokoomuksen tavoitteena on
saada todella "kovan käden" hallitus, joka myös ulkopolitiikassa
toteuttaisi honka-linjaa. -
Perustehtävänä on työväestöllä koota rivinsä ja ammattiyhdistysliikkeen
yhteisvoimin saavuttaa vähintään hintojen
korotuksia vastaava palkkojen nousu ja tämä tavoite
liittyy monella tavalla myös hallitusratkaisuun.
Speidel pois NATOlta
: Fontainebiean, P,an«ktL— Länsi
^ksalainen kenraali Hans Speidel
«rosi.FOntainebleaussa viime viikolla
NATOn Keski-Euroopan vy5hyk-kl!
eH& maavoimien komentajaviras-taan..'
; Kenraali Si^idelin, joka toimi
Jiomehtajana kuusi vuotta, odote-
.ffttta' ryhtyvän Länsi-Saksan lialli-
.iöineil BOtilaallisekst neuvonanta.-
]|dksi. Hänen tilalleen tulee kenraali
Johann Adolf von Kiclmansegg.
(Kenraali Speidel on Länsi-Snk-san
sotilaallisten piirien tunnetuimpia
natsiupseereja, joka toisen maailmansodan
aikana osallistui mm.
imichityskomenhoin ylläpitoon Rahs-kä83a.
Hähen liimityksensä NATÖii
Joukkojen komentajaksi herätti aikoinaan
valtavan vastalauseliik^
Iceen!) .
01
Kirjeitä
iVIAÄKUNTAVÄALIT -
Kuka tietää mitä me yleensä ajattelemme
näistä tulevista vaaleista?
Joskus näyttää siltä , kuin emme
nuistaisi sellaista iähitulevaisuu-iessa
tapahtuvaa asiaa Ollenkaan.
Auulemme monen . kansalaisemme
anovan, efttei ole mitään hyötyä
meidän .äänestämisestämme, mutta
!e on harhaanjohtava ajatus. Mei-län
täytyy aina ottaa askeleita
eteenpäin, yilttää helpoittaa elämäämme
ja etsiä ^mahdollisimman
tasainen; kulkutie. Ja jotta näköpii-imme
olisi avoinna kaikista esteissä
olisi-jokaisen tulevaisuutta ajat-elevan
kansalaisemme velvollisuus
täyttää äänioikeuttaan. Mutta pa-
•aritaaksemnie. elintasoamme olisi
^laikallaan vaihtaa, mielipiteitä ja
sillä tavalla tasoittaa tuota polkua,
jota meidän täytyy kulkea.
Esim. maidon hintaa nostettiin
ientillä. Olisi hyvä tietää miten tätä
{orotusta nyt käytetään, kuinl'>
paljon siitä menee maidon tuottajille
ja välittäjille. Kaikestavtietämättömyydestä
tulee tarpeettomia
arimielisyyksiä, jotka voisimme
välttää keskustelujen "avulla. Näin
ijatellen olisi meillä tilaisuus leh-
':emme .palstoilla keskustelemalla
öytää se pienikin hyöty, joka tulee
>saksemme voimasanamme oikeasta
väytöstä äänestäessämme;
Noin 50 pros.'ihmisistä ei tiedä,
.:ttä 3 ptos. myyntivero on nyt voi-
;nassa Ontarion maakunnassa ja
mihin tuo lisävero käytetään. Nämä
asiat huomioonottaen meidän olisi
hyvä tukea sellaisia-edustajia lain-laatijakuntaan,
jotka ovat verojen
nostamista vastaan ja elintasomme
kohottamisen puolesta. Työläisten
ja köyhälistön elintaso on kansan
mittapuuna maailmassa. — Antti.
Hln terästeollisuys
351. tyoviiten
NeuTOStoTiiton («rästeollisuudes-siirrytään
lähiaikoina 35-tanti-seen
viikkoon, lausui Neuvbstoliii
ton metaDnrgrisen ja Icemiaillsen
teollisuuden .vanhempi tarkastaja
B. A. MaShlehnikov Cardiffissa
Englannissa pidetyssä kansainvälisen
työjärjestön rauta- ja terasko-mttean
kokouksessa. Vuodesta 1957
lukien tuottavuus Neuvostoliiton
lerästeolllsnudessa on noussut 33
prosenttia. Tämä on johtunut automation
tehostumisesta.
Mashlennikqv mainitsi puheessaan,
liVk rauta-Ja' teräskomission edellisestä
kokouksesta, joka pidettiin kuu-
•si vuotta sitten Meksikossa, on lilan
pitkä aika, kun terästeollisuus laajenee
määrältään kehittyy se nimenomaan
teknillisesti nopeasti. Tuona
aikana on tapahtunut suuria teknillisiä
keksintöjä, tuotantoprosessin
kehittymistä ja organisaation paranemista
terästeollisuudessa. Hän ehdotti,
että komitea pitäisi kokouksensa
joka kolmas vuosi. Tämä ehdotus
hyväkeyttiinkin..
Konferenssissa ilmoitettiin, että
VKrn Euroopan talouskomissio
(ECE) on päättänyt, suorittaa maailman
terästeollisuudesta kolme pitkä,
jännitteistä tutkimusta.
Ensimmäinen koskee kilpailua,
jonka teräkselle ovat aiheuttaneet lisääntyvä
aluminin käyttö sekä eri-
Natsilaisenpakanuusajan muistomerkki
on pystytetty suomalaiselle
maaperälle. Rovaniemen maalaiskunnan
Norvajärvelle. Patsaspuuha
Lappiin, seudulle, jonka saksalaiset
tuhosivat maan tasalle, voisi tuntua
häijyltä pilalta, ellei "se olisi jo tapahtunut
tosiasia. Se hakee vertaistaan
moraalittomuudessaan eikä ole
mitään verukkeilla puolustettavissa
sen paremmin oman kansamme
kuin suuren maailman silmissäkään.
Niille, jotka .ovat ehkä unohtanfeet
tai eivät tiedä, mitä natsismi oli;
kerromme seuraavassa neuvostoliittolaisen
pioneerileirin Artekin kun-niapresidentin
Valeri . .Heifitsin
omakohtaisista kokemuksista Gestav
pon vankiloissa, keskitysleireissä ja
lopuksi :Buchenwaldissa. Näissä kuo-lemantehtaissa
olleista miljoonista
ihmisistä säilyi hengissä vain muutamia
tuhansia. Valeri Heifits on
yksi näistä harvoista, ja hän.en elämäkertansa
on karmea todistus sii
tä, mikä kohtalo maailman kansoja
Dlisi odottanut, ellei Neuvostoliitto
olisi voittanut sotaa. Toimittaja
Jenny Pajusella on ollut tilaisuus
häntä haastatella:' •
— Krimin aurinko hehkui polttavana
entisen ruhtinaan Vorontso-vin
palatsin yllä Alupkassa istuessa-ni^
palatsin puutarhan penkillä vierelläni
toveri Valeri Heifits. Satu-;
maisen upeassa puutarhassa liikkui
turisteja, joille oppaat kertoivat
tsaaiinaikaisen Venäjän, historiaa.
Sanatorioksi muutetun palatsin suojissa
asustaa nyt neuvostokansalai-
Fia, jotka ovat tulleet Krimille lepäämään
ja saamaan hoitoa.Turisti-ryhmä
Icfjensa jälkeen kierteli palatsia,
josta osa on järjestetty museoksi.
Oppaat kertoivat turisteille
myös tapahtumista toisen maailman^
sodan aikana, jolloin saksalaisiet
valtasivat Krimin niemimaan. Kat-keljnia
oppaiden kertomasta kantautui
korviimme samanaikaisesLti,
kun Valeri kertoi minulle erään aikakauden
sisällön yksityiskohtaisemmin
kuin mihin nuoret oppaat
pystyvät.
SYDÄN PAIKALTAAN JA
NUMERO KÄSIVARRESSA
Valeri kohotti takinhihaansa ja
voin nälidä numeron 100,897. Se on
lähtemättömästi tatuoitu hänen käsivarteensa,
ja gestapon vankilassa
se oli hänen nimensä. Hän oli Vain
poika niinä vuosina kun hänestä
tehtiin numero. Kun sota oli päättynyt
hän Oli vasta kaksikymmentäyksi
vuotta täyttänyt. Gestapon miesten
rautaranturaisten saappaiden
potkuista hänen: sydämensä siirtyi
pysyväisesti rintakehän oikealle
puolelle. Voin tuntea sen sykinnän
paikalla, jossa sen ei pitäisi olla.
Ja vöin uskoa hänen kertomansa,
kun hän sanoo, että sodan päättyessä
hän oli vasta lailliseen miehen
ikään päässyt vanha ukko. Terveel
nuoret hampaat lyötiin hänen suus
taan ja hänen sisäelimensä rikot
tiin monissa kidutuk0sa. niin että
laiset plastik- ym. tekokuidut; Toinen
tutkimus koskee maailman te-räsmarkkinoita,
jotka muuttuvat terästeollisuuden
rakenteen ja vieläpä
maantieteellisen sijainnin johdosta.
Kolmas tutkimus koskee maailman
teräskauppaa ja erikoisesti kehitysmaiden
kasvavaa teräksen tarvetta.
SANOMALEHTIEN MERKITYS
NEW YORKIN SANOMALEHTILÄKÖN MÄAM
JSEUMÄLLE Yli AiHEUmMAT VAHINGOT
(inili.dolI.i
\
hänen on lopun elämäänsä oltava
lääkärin, hoidossa.
VANGIKSI HARKOVIN
iUNTAMALLA
Toinen maailmansota riehui jo
valtoimenaan, kun Varanezhin kaupungin
teattei-ikoulun oppilas Valeri
Heifits. seurasi isäänsä lauluja
tanssiyhtyeen mukana rintamalle.
Pian hän jätti yhtyeen ja liittyi
vapaaehtoisena Punaiseen armeijaan.
Hän osallistui Härkovin tais:
teluibinrintalnan heinäkuussa 1942
joutuessa saks^älaisten mottiin, ja
Valeri: haavoittuneena ja tajuttomana
joutui saksalaisten vangiksi. Sileä
alkoi vuosia kestänyt painajainen
Haavoittuneeseen jalkaan jäänyttä
sii-paletta ei sotavankileirillä aiottukaan
poistaa, ja jalkaan alkoi tulla
kuolio. Mutta vankien joukossa
oli myös Punaisessa armeijassa toiminut'
lääkäri. Mitään lääkintaväli-leitä
ci ollut, ja lääkäri teki nukuttamatta
leikkauksen niillä vesillä,
ioitä käsillä sattui olemaan. Se pelasti
Valerin jalan.
GESTAPON KASIIN
SOtavankilenillä olleita kolmea-kymmentätuhatta
vankia ryhdyttiin
kuljettamaan eri paikoissa oleville
'keskitysleireille ja Valeri kuljetettiin
härkävaunussa Liettuaan. Täyteen
ahdetussa vaunussa vangit
juunnilienval pakoa. Heidän onnistui
irroittaa lautoja härkävaunun
lattiasta ja pudottautua radalle. Monet
ruhjoutuivat, mutta Valeri pääsi
ehjänä radalta. Pakomatka päättyi
kuitenkin pian ja karkulaisena hän
joutui Gestapon vangiksi.
Seuranneista kidutuksista hengissä
säilyneet sullottiin pian uudelleen
härkävaunuihin, 100 miestä
yhteen. Sitä ennen heidät riisuttiin
alasti. Oli jo talvi, ja jokaisella: py-bähdyspaikalla
vaunun ovesta vankeja
valeltiin paloruiskusta syöksevällä
jääkylmällä vedellä.
Ne, jotka vielä tästäkin selvisivät
hengissä, kuljetettiin viimein Ber
liiniin ja täältä turvetyömaalle lähelle
Hollannin rajaa. Työpäivät
ilivat kuudentoista tunnin mittai-ta.
Vyötäröä mvöten seisottiin vedessä.
Valeri sai vettä keuhkoihinsa.
Mutta pakosuunnitelmat itivät
yhä, ja pako onnistui. Valeri ennätti
kahden kilometrin päähän
Hollannin rajasta, kun hän taas
joutui kiinni.
KUOLEMANTUOMIO
HIRTTÄMÄLLÄ
Monien potkujen saattamana Valeri
kuljetettiin Kölniin vankilaan.
Hän joutui Gestapon mielikuvituksellisten
kidutusmuotojen uhriksi.
Sodan alkuvaiheessa tuntui vielä
siltä, että kidutukseen keskityttiin
samanlaisella saksalaisella perusteellisuudella
kuin myöhemmässä
aiucesoa joukkoteurastukseen.
Sähkökirves esim. oli ohuen lan
gan varassa edestakaisin kiihtyvällä
auhdiila heiluva suuri lihakirves,
rpkaisella heilahduksella se läheni
uoliin kytketyn vangin kasvoja,
tunnes lopulta pysähtyi vain millimetrin
päähän. Seuraavalla heilah-luksella
se olisi halkaissut uhrin
pään keskeltä kahtia, ja halkaisikin
monilta, Sementtisäkki oli ihmis-luumiin
mittojen mukaan tehty aitaus,
jossa uhri joutui seisomaan
hievahtamatta ; paikaltaan. Hänen
päähänsä tipahti vesipisara sekunnin
tarkkuudella ja aina samaan
kohtaan. Uhri saattoi kestä tunteja
ja pitempäänkin ennen kuin pisara
pudotessaan tuntui kiven järkäleeltä.
Monet päästettiin sementtisäkis-tä
vasta menetettyään järkensä.
Kuolemaantuomituille leikattiin
päähän nk. hitlerintie, mikä merkitsi
sitä, että. hiukset ajettiin koneella
pään molemmilta sivuilta ja
vain keskelle jätettiin kapea alue
hiuksia otsalta niskaan. Selvittyään
kidutuksista nuoren ihmisruumiin
sitkeydellä vieläkin hengissä sai Valeri
hitlerintien ja kuolemantuomion
hirttämällä aamunkoitteessa.
Jamana yönä osui vvankilaan kui-
'.enkin ilmapommi, joka hajotti sen
.kappalcilvsi. Valeri löysi itsensä
iuumisröykkiön alta. Miten kauan
'iän oli siellä ollut, sitä hän ei kositaan
saanut tietää, mutta ilmeistä
ali, että hänet oli raunioita raivat-laessa
kuolleena heitetty muiden
kuolleiden kanssa samaan kasaan.
Yön pimeydessä hänen onnistui
hivuttautua ruumiskasan alta ja
piiloutua Kölnin kellareihin^ Hänellä
oli onnea joutuessaan kellareihin,
joissa säilytettiin^muonavaroja.
Jostakin hän löysi myös vaatekappaleita
ja halun, joka peitti hitlerintien.
Hänen ei onnistunut löytää
mjtään, millä olisi leikannut
senkin pois, ja se johti hänen vielä
kerran Gestapon käsiin. Kun hän
xuukauden piileskelyn jälkeen yrit
!i pakoa, lennätti tuulenpuska
liian väljän hatun hänen päästään
Reinin sillalla. Hän joutui silmäkkäin
SS-miehen kanssa ja hänen
monivaiheinen tiensä Buchenwal-diin
alkoi.
Jtfgoslavirjd NL li^pt
fitiolelll
yclenjc, Ji^gö^layrii.^ ^ Presi- vallankumoukset, rotuerottelun ;'ja
dcntii Tito julisti Velenjessä, Jugoslaviassa,
elok. 30 päivänä, että
Neuvostoliiton ja Jugoslavian välinen
kauppavaihto tulee kuluvan
vuoden aikana lisääntymään puo- !
Iclla edelliseen .vuoteen verrattu-;
na.'
Jugoslavian' presidentti puhui
Velenjen kaivostyöläisten kokouksessa,
jossa myös ^^euVosto-liiton
pää'ininlste:i Nikita flTrush--
tshcv oli läsnä. "'^^
Hän sanoi, että spsialistiscn
järjestelmän paremmuutta kapitalismista
. ei voida todistaa julis-
-otuksin ja_ vallankumouksellisin
iskulausein vaan yksinomaan aineellisin
saavutuksin.
Hän sanoi, että sosialistimaiden
">i o i i i i f helppoa selvittää keskeistä
suhteitaan toisen maailmansodan
jaiKeen ja lisäsi, että 'se ei ole
.lelppoa vieläkään". .
"Näitä suhteita voidaan kehittää
ainoastaan sosialistisen internationalismin
periaatteiden pohjalta",
hän julisti. 'Tulemme taistelemaan
kaikkia yrityksiä vastaan tämän vallankumouksellisen
liikkeen eksy Itämiseksi
pofs marxismin-lfeninismin
tieltä ja johtamiseksi valheellisen
Rovaniemen polttaj
Rovaniemi. — Rovaniemiläiset
loistivat poissaolollaan Norva-jär-ven
saksalaisen sotilashautausmaan
ja monumentin vihkiäistilaisuudes-a
lauantaina. Hauta-alueelle kokoontunut
joukko, ehkä parin- tai
kolmensadan hengen suuruinen, oli
pääasiassa saksalaisia.
Vähäisestä suomalaisosanottajien
määrästä muodostivat lehtimiehet
ia valokuvaajat ehdottomasti suu-imman
osan. Heitä olikin saapunut
aina Helsinkiä ja Tamperetta myöten.
Virallista suomalaista osanottoa
ei myöskään ollut ja ohjelma suoritettiin
Lapin Lauluveikkojen esiintymistä
lukuunottamatta kokonaan
saksan kielellä.
Saksan sotilashautojcn huoltolii-lon
puheenjohtaja Walter Trepten
lehdistökonferenssissa, johon va-
^cmmistolehtiä ci ollut kutsuttu, oli
aamulla ilmoitettu, että huoltoliiton
järjestämänä vihkiäisiin osallistuu
80-henkinen joukko, minkä lisäksi
omaisia ja turisteja saapuu paikal-b
omin neuvoin. Osallistujen joukossa
oli mm. useita saksalaisia so
lilashenkilöitä, jotka ovat osallistuneet
Lapin solaan. Näistä mainittakoon
everstit Ostermark Holder ja
Helle. Eversti Helle oli Rovaniemen
komentajana saksalaisten tuhotessa
Lappia. Silloin hän oli majuri H^le
Huhuttiin myös kahden saksalaisen
kenraalin läsnäolosta-— Lapin tuho-retken
johtaja kenraalieversti Lothar
Rcdulic elää yhä — mutta saksalaiset,
joilta asiaan pyrittiin saamaan
, vahvistusta eivät enempää
vahvistaneet kuin kieltäneetkään
tietojen paikkansapitävyyttä. Läsnä
oli myös Länsi-Saksan kaupallisen
3dustusten jäseniä Boxin johdolla,
Norvajärvelle johtavan tien varrelle
oli asetettu runsaasti poliisiautoja
järjestyksestä huolehtimaan
joukossa mm: helsinkiläismerkkisiä.
Rovaniemen työväentalolle alkoi
kello 11 aikaan aamulla kerääntyä
väkeä vastamielenosoitusta varten.
Rovaniemen ja eräiden toistenkin
paikkakuntien rakennustyöläiset
olivat jo aamulla jääneet pois työstä
tätä tarkoitusta silmällä pitäen.
Myös muualta Lapista, Sodankylästä,
Kemijärveltä Sallasta, Ivakosta,
Torniosta ja Kittilästä saapui väkeä
linja- ja pikkuautoilla.
Edellisenä päivänä oli poliisi
kieltänyt vastaanottamasta mielen-osoituspyyntöä
ilmoituksin, ettei
mielenosoitusta saa järjestää Norvajärvelle
johtavalla tiellä. Lauantai:
aamuna lupa kuitenkin saatiin ja
mielenosoitus järjestettiin. Mielenosoittajat
kantoivat kärkitunnukse-na
aiemmin poistettua taulua, jossa
saksaksi ja suomeksi _ julistettiin
• Kunnioitamme Saksan kansaa, vihaamme
natseja". Muissa samoin
xtaksikielisissä julisteissa kehotettiin
natseja lähtemään kotiinsa, ih
moitcttiin, että he oyat ei-toivottuja
vieraita ja lueteltiin Lapin tuhoja:
2O.000 poltettua kotia, 123 tuhottua
koulua ja 165 poltettua kirkkoa. "Jo
riittää natsiaseveljeys" luki eräässä
julisteessa. Mielenosoittajat olivat
asettuneet paikoilleen Suutarinkor-van
sillan luo, paikalle, jonka Nor-
"aiärveltä tulevat autot joutuivat
ohittamaan.
PRAVDASSA KUMMASTELTIIN
• '^Toii"r,rtoiiiton iohtavin sanomalehti,
Pravda, kiinnittää sunnuntaina
huomiotaan saksalaisten fasis-
.-a i.uiibioineikkiin Suomen Nor-
-vajärvellä. 'Tämänkaltaiset kunnianosoitukset
fasistisille sotilaille
voivat synnyttää vain lievästi sanoen
kummastusta", kirjoittaa
Piavdan kommentoija A. Sadyrev.
Ja todellakin, kolossaalinen monumentti
rakennetaan jopa N.vrnber"
gin kansainvälisessä sotasyyllisoi
keudessa tuomittujen rikollisten
kunniaksi", Sadyrev lisää, ettei riitä
yksin se, että monumenttipuuha sinänsä
on haaste rauhaarakastaville
fasismin vastustajille vaan reyans-histisen
länsisaksalaisen "sotaveteraanien
liiton" patsaspuuhaajat ovat
kaiken lisäksi varustaneet muistomerkin
tunnuskirjoituksella ' sankarivainajien
kunniaksi".
Kirjoittaja toteaa Norvajärven
hankkeiden suurisuuntaisuuden ja
tarkoituksen tehdä siitä Länsi-Saksasta
saapuvien "pyhiinvaelluspaikka".
Fasismille myötämieliset ainekset
näyttävät kuitenkin hyvin
ymmärtävän, että tämänkaltainen
toiminta voi herättää Suomen kansassa
vain tyytymättömyyttä, ja tämän,
vuoksi esimerkiksi muistomerkin
suomenkielisessä tekstissä sana
"sankarivainaja" on korvattu "sotilaalla",
huomauttaa Sadyrev lisä-anarkismin
tielle'
Tito sanoi edelleen, että"Jugo-slaviä
aikoo "monella tavoin osallistua
kansainväliseen työnjakoon".
Tässä yhteydessä hän sanoi Jugo-jlavian
pyrkivänV erityisesti 'kehit-
"imään taloussuhteitaan muiaön
sosialistimaiden, Aasian,'Afrikan»:ja
latinalaisen 'Amerikan maiden sddi
:hyös muiden mäidert käessä".
Presidentti Tito sanoi: VJagösIa-via
öh valmis jakamaan mielipiteiden
vaihtamista Neuvostoliiton ja
muiden Jugoslaviaan ystävällisesti
suhtautuvien maiden kanssa, Kuoli-r
matta siitä, mitä poliittiset seikkai-ijat
ja rakentavan kansainvä.lisen
yhteistyön vastustajat sanovat-'.
Viitatessaan Neuvostoliitonja
Jugoslavian välisen kauppavaihdon
lisääntymiseen puolella, hän sanoi,
että' yhteistyöstä tietyillä talous-
:Uoi11a on jo sovittu ja- että yhteistyötä
sosialisten järjestöjen ."ekä
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-09-05-02